Kotimainen vaalea leipä maistuu suomalaisille

Kotimainen vaalea ruokaleipä maistuu suomalaisille

Leipätiedotus ry:n leipomotuotteiden toimitustilaston mukaan kotimaisten leipomotuotteiden kulutus kasvoi vuonna 2021 lähes kolmella prosentilla edellisestä vuodesta. Merkittävintä kasvu oli vaalean ruokaleivän osalta, jonka toimitukset nousivat lähes 5,5 miljoonaa kiloa eli lähes yhden kilon per asukas.

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Vuonna 2020 tapahtui suomalaisten leivän kulutuksessa merkittävä muutos nimenomaan leivän ja leipomotuotteiden hankintakanavien suhteen. Vaikka kulutus säilyi leipomotuotteiden osalta ennallaan, tehtiin ostokset pääasiassa vähittäiskaupan kautta, kun henkilöstö- ja kouluravintolat sekä kahvilat ja ravintolat sulkivat toimipisteitään ja ihmisten liikkumista pyrittiin vähentämään koronarajoituksin. Vaikka vuonna 2021 edellistä vuotta vastaavia yhtä rajuja sulkutoimenpiteitä ei toteutettu ja myös HoReCa -puolella tapahtui merkittävää toimitusten kasvua, ei rajoitustoimien ja ihmisten vähäisemmän liikkumisen takia päästy suurkeittiötoimituksissa vielä vuoden 2019 tasolle.

Suomalaiset söivät vuonna 2021 kotimaisia leipomotuotteita keskimäärin 44,4 kg per henkilö. Tämä on 1,2 kg eli 2,8 % enemmän kuin vuonna 2020. Vuoteen 2019 verrattuna kotimaisten leipomotuotteiden toimitusten yhteenlaskettu määrä oli samalla tasolla, kertovat Leipätiedotus ry:n ylläpitämät tilastot.

Vaalean ruokaleivän suosio jatkaa nousuaan

Suomalaiset söivät kotimaista pehmeää ruokaleipää vuonna 2021 hiukan yli 34 kg/hlö, mikä vastaa noin kolmea leipäviipaletta päivässä. Tämä on reilu puoli kiloa enemmän kuin vuosina 2019 ja 2020. Tästä vaalean ruokaleivän osuus on noin 19 kg ja tumman ruokaleivän osuus 15 kg.

Vuonna 2021 kotimaisen pehmeän leivän toimitusten määrä oli noin 187 miljoonaa kiloa. Vaalean leivän toimitukset jatkoivat edellisten vuosien tapaan kasvua ja ne nousivatkin edellisestä vuodesta noin 5,4 miljoonaa kiloa. Tumman ruokaleivän kokonaistoimitusten määrä sen sijaan laski 2,2 miljoonaa kiloa. Kun vuonna 2015 kotimaista tummaa ja vaaleaa ruokaleipää toimitettiin vähittäiskauppaan ja HoReCa -sektorille yhtä paljon, oli vuonna 2021 vaalean leivän osuus 57 %. Vaalean leivän osuus on kasvanut tasaisesti koko tämän ajan. Samaan aikaan (2015-2021) kotimaisen ruokaleivän toimitusmäärät ovat vaihdelleet 184 miljoonasta kilosta 195 miljoonaan kiloon (taulukko 1).

Leipätiedotus ry:n tilaston mukaan kotimaisten leipomotuotteiden kulutus kasvoi viime vuonna lähes kolmella prosentilla edellisestä vuodesta

Kuvio 1. Kotimaisen tuoreleivän toimitusten ja tuonnin kehitys.

Taulukko 1. Kotimaisen ruokaleivän toimitukset 2015-2021. (Lähde: Leipätiedotus ry: Leipomotuotteiden toimitustilasto).

Vielä 90-luvulla vaaleiden ruokaleipien tuoteryhmässä oli paljon valkoisesta puhdistetusta vehnäjauhosta valmistettuja tuotteita, mutta nykyisin yhä enemmän kaupan hyllyillä on täysjyväisiä kuitupitoisia, jopa runsaskuituisia, vaaleita leipiä. Grahamleivät ja runsaasti täysjyväkauraa sisältävät leivät ovat kuitupitoisia ja terveellisiä. 2010-luvun lopulla leivontateknologian kehittyessä tuoteryhmään on tullut täysjyväkaurasta leivottuja 100 % kauraleipiä, joiden terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Kauraleivän kulutuksen kasvun selitys löytyy markkinoiden kasvaneesta kauraleipien tarjonnasta ja kauran sopivuudesta moneen ruokavalioon. Kaura on luontaisesti gluteeniton vilja ja moni vatsaoireista kärsivä kokee sen sopivan ruokavalioonsa. Kauran tunnetut terveysvaikutukset, kuten kaurakuidun (beta-glukaani) kolesterolia alentava vaikutus, ovat lisänneet sen suosiota. Kauraleipien vahva kasvu markkinoilla on nostanut vaalean leivän suosion jälleen tumman leivän edelle.

Tummalla leivällä edelleen vahva jalansija

Tarkasteltaessa suomalaisten leivän syöntiä viimeisten vuosikymmenten aikana, voidaan todeta, että suomalaiset ovat pitkään syöneet enemmän vaaleaa kuin tummaa ruokaleipää (kuvio 1). Vielä 90-luvun puolivälissä tumman leivän osuus kotimaisen leivän kulutuksesta oli kolmannes. Vuosituhannen vaihteessa sen osuus kasvoi vaalean leivän kulutuksen säilyessä entisellä tasollaan. Karppauksen vähentäessä 2010-luvun alussa vaalean leivän menekkiä, nousi tumman leivän osuus puoleen kotimaisten leipien myynnissä vuonna 2015. Viime vuosina tapahtuneesta tumman ruokaleivän osuuden laskusta huolimatta voidaan pitkällä ajanjaksolla nähdä tumman ruokaleivän suosion nousseen suomalaisten keskuudessa ja ruisleivän voi todeta säilyttäneen asemansa suomalaisten ruokapöydissä vuosikymmenestä toiseen. Tummalla ruokaleivällä on siis edelleen ruokapöydissämme vahva jalansija, jota se on vain vahvistanut viimeisen vuosikymmenen aikana.

Tumman leivän kulutuksen laskutrendin myötä rukiisen leivän puolesta on kuitenkin tarpeellista liputtaa ja sen kulutusta on siis syytä lisätä. Täysjyvärukiin myötä saadaan lisättyä ruokavalioomme terveellistä ja tärkeää kuitua ja täysjyvää. Täysjyväisellä rukiisella leivällä on monia terveysvaikutuksia. Tutkimusten mukaan se antaa suojaa muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä tiettyjä syöpiä vastaan. Täysjyväviljojen on todettu pienentävän riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja suolistosyöpään.

HoReCa -sektori palautuu hitaasti

Leipätiedotuksen ylläpitämän kotimaisten leipomotuotteiden toimitustilaston mukaan vähittäiskauppaan tehdyt toimitukset kasvoivat edellisestä vuodesta 1,8 miljoonaa kiloa ja HoReCa -sektorille 1,4 miljoonaa kiloa. Kasvua kaiken kaikkiaan oli siis yli 3 miljoona kiloa verrattuna vuosiin 2020 ja 2019, jolloin leipätoimitukset olivat samalla tasolla. Tilastossa ei ole huomioitu näkkileipää, hapankorppuja eikä muita kuivaleipätuotteita. Myöskään ulkomailta tuotua ruokaleipää tilastossa ei ole mukana.

Vaikka kotimaisten leipätoimitusten määrä kasvoi hieman, koronatilanteen vuoksi koulu- ja henkilöstöravintoloihin, kahviloihin ja ravintoloihin toimitettiin viime vuonna leipää aiempaa vähemmän ja leivän ostokanavana painottui edelleen vähittäiskauppa. Suomalaisten etätyöskentely ja -koulunkäynti sekä vähentynyt kodin ulkopuolella syöminen näkyi siis edelleen leivän syönnissä.

Vuonna 2021 kotimaisen ruokaleivän toimituksista vain noin 6 % meni suurkeittiöpuolelle (5,2 % vuonna 2020). Vaikka HoReCa-sektorin leipätoimitukset kasvoivat vuonna 2021 vaalean leivän osalta lähes 18 % ja tumman leivän osalta reilu 8 %, olivat toimitukset edelleen huomattavasti vuotta 2019 alhaisemmalla tasolla. Vaalean leivän osalta HoReCa-toimitukset olivat kymmenyksen ja tumman leivän osalta jopa neljänneksen vähäisempiä kuin koronaa edeltävänä aikana. Vuonna 2019 kotimaisen ruokaleivän toimituksista 7,1% suuntautui HoReCa -sektorille.

Kotimainen kahvileipä ja konditoriatuotteet maistuvat

Koronapandemian aiheuttama lasku kotimaisen kahvileivän ja konditoriatuotteiden toimituksissa näkyi edelleen viime vuonna. Leipätiedotus ry:n ylläpitämän leipomotuotteiden toimitustilaston mukaan vuonna 2021 kotimaisten kahvileipien ja konditoriatuotteiden toimitukset kasvoivat vähittäiskauppaan ja suurkeittiösektorille yhteensä lähes 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Määrällisesti tämä tarkoittaa tuoteryhmässä noin 1,7 miljoonan kilon kasvua toimitusmäärissä. Aikaan ennen koronaa eli vuoteen 2019 verrattuna kahvileivän ja konditoriatuotteiden toimitukset laskivat 3,7 % vuonna 2021. Vuonna 2020 laskua edelliseen vuoteen oli 9 %.

Leipätiedotuksen toimitustilaston mukaan suomalainen söi viime vuonna kotimaista kahvileipää ja konditoriatuotteita noin 5,6 kg / hlö, joka on lähes puoli kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Viikkotasolla kotimaisella leipomotuotteella herkuteltiin siis pari kertaa viikossa. Tilastot eivät sisällä pikkuleipiä eivätkä keksejä.

Ruokaisia tuotteita jälleen heräteostoksina ja evääksi

Evääksi ostettavien ja heräteostoksina tehtävien, nopeasti syötävien ruokaisien tuotteiden ostot kasvoivat jälleen, kun ihmiset pääsivät harrastamaan ja tapaamaan ihmisiä enemmän kuin vuonna 2020. Ruokaisiin tuotteisiin katsotaan kuuluvan mm. karjalanpiirakat ja riisipiirakat, pikku pitsat, pasteijat, lihapiirakat, croissantit sekä täytetyt patongit, leivät ja sämpylät.

Leipätiedotuksen toimitustilastojen mukaan toimitukset sekä vähittäiskauppoihin että HoReCa -sektorille nousivat vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna kotimaisten ruokaisien tuotteiden osalta noin 7 %. Kasvu oli edelliseen vuoteen verrattuna samansuuruinen molempiin toimituskanaviin ja volyymissa kasvua oli yhteensä noin 1,7 miljoonaa kiloa. Tämä kuroi lähes kokonaan kiinni vuonna 2020 tapahtuneen noin 8 % laskun, joka tarkoitti hiukan yli 2 miljoonan kilon tiputusta ruokaisien tuotteiden myynnissä.

Lähteet: Leipätiedotus ry:n Kotimaisten leipomotuotteiden toimitustilastot