7 minute read
Tutkittua tietoa
from Leipuri 3-2022
by Leipuri
Ruisleipä ja vihannekset alkuraskaudessa voivat ehkäistä raskausdiabetesta
Terveellinen ruokavalio alkuraskaudessa voi pienentää ylipainoisten ja lihavien äitien riskiä sairastua raskausdiabetekseen. Matala-asteista tulehdusta edistävä ja huonoja rasvoja sisältävä ruoka puolestaan suurentaa sairastumisriskiä. Asiasta kertoi uutispalvelu Duodecim.
Advertisement
Suomalaistutkimuksessa 350 raskaana olevaa ylipainoista tai lihavaa naista piti kirjaa syömisistään kolmen päivän ajan alkuraskaudessa. Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.
Kun tiedot sairastumisista yhdistettiin ruokavaliotietoihin, terveellisesti syövien naisten riski sairastua raskausdiabetekseen oli noin 70 prosenttia pienempi kuin epäterveellisempää ruokavaliota noudattavien. Terveellinen ruokavalio sisälsi esimerkiksi kasviksia, ruisleipää, marjoja ja hedelmiä.
Raskausdiabeteksen riski oli suurentunut naisilla, joiden ruoassa oli paljon tyydyttyneitä rasvoja, transrasvahappoja ja muita matala-asteista tulehdusta edistäviä ruoka-aineita. Sairastuminen oli sitä todennäköisempää mitä enemmän niitä söi.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä ruokavalion ja raskausdiabeteksen yhteyksistä ja osoittavat terveellisen ruokavalion pienentävän sairastumisen todennäköisyyttä myös ylipainoisilla ja lihavilla naisilla, jotka ovat jo valmiiksi suurentuneessa raskausdiabeteksen vaarassa.
Raskausdiabetes suurentaa muun muassa sikiön suurikokoisuuden ja synnytyskomplikaatioiden riskiä sekä äidin todennäköisyyttä sairastua varsinaiseen diabetekseen.
Koronapandemia lisäsi välipalasyömistä
Keväällä 2020 koronapandemian takia asetetut rajoitukset muuttivat arkea ja ruokailutottumuksia monin tavoin. Näin kertovat tulokset Suomessa kerätyssä kyselyssä, joka on osa laajempaa kansainvälistä Corona Cooking Survey -hanketta. Hankkeessa selvitettiin mm. millaisia muutoksia kevään 2020 rajoitustoimet aiheuttivat ruokavalinnoissa ja aterioiden valmistamisessa.
Kysely toteutettiin sosiaalisessa mediassa touko-kesäkuussa 2020. Siihen vastasi 744 Suomessa asuvaa 19–85-vuotiasta. Kyselyn otos ei edusta koko väestöä, sillä vastaajista suurin osa oli naisia (91 %) ja korkeakoulututkinnon suorittaneita (81 %).
Ruoka-aineiden osalta yli puolet vastaajista raportoi, etteivät kulutustottumukset olleet muuttuneet. Vastaajat arvioivat muutoksia 19 ruoka-aineen käytössä. Korona-ajan vaikutuksesta terveelliseen syömiseen saatiin ristiriitaisia tuloksia: osa viittaa terveyttä edistäviin muutoksiin syömisessä, osa heikentäviin. Suomessa tuloksissa on nähtävissä samansuuntaisia muutoksia kuin muualla Euroopassa. Valmisruokien käyttö lisääntyi Suomessa kuitenkin muita maita enemmän.
Terveellinen syöminen oli todennäköisintä vanhemmilla ihmisillä, yksinasuvilla ja kodin ulkopuolella työskentelevillä. Epäterveellisemmin söivät nuoret, etätöissä olevat sekä stressiä ja taloudellista epävarmuutta kokevat. Psyykkinen rasituksen kokeminen oli yhteydessä todennäköisyyteen kuluttaa aiempaa useammin makeita naposteltavia, sokeroituja juomia ja alkoholijuomia.
Etätyö oli yhteydessä todennäköisyyteen syödä aiempaa harvemmin kasviksia ja useammin suolaisia naposteltavia, mutta myös todennäköisyyteen valmistaa aiempaa useammin aterioita terveellisistä raaka-aineista. Kotona olo lisäsi halukkuutta
valmistaa terveellisempiä ruokia mutta toisaalta myös vähensi terveellisiä valintoja.
Koronarajoitusten aikaan eniten lisääntyi makeiden ja suolaisten naposteltavien käyttö. Tulokset viittaavatkin siihen, että pandemia on lisännyt välipalaistumista. Vastaajista 29 % kertoi syövänsä aikaisempaa useammin makeita ja 21 % suolaisia naposteltavia.
Kovin tarkkoja johtopäätöksiä ei tuloksista kuitenkaan voi tehdä aineiston painottuessa naisiin, korkeasti koulutettuihin sekä vain sosiaalisen median käyttäjiin. Pitkäaikaisten muutosten selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
Laura Salmivaara, Mari Niva, Kaisa Torkkeli, Johanna Mäkelä, Annukka Vainio: Muutoksia ruokavalinnoissa COVID-19-pandemian aikana: Kansainvälisen Corona Cooking Survey -tutkimuksen tuloksia Suomesta (Helsingin yliopisto)
HUSin, VTT:n, Turun yliopiston sekä espanjalaisten Hospital Universitario Principe de Astúrias ja Fundación Jiménez Díaz -tutkimuslaitosten hankkeessa selvitettiin marjoista eristettyjen yhdisteiden tehoa haavainfektioita aiheuttavia mikrobeja vastaan. Tutkimuksessa selvisi, että lakan siemenen kuoresta eristetyissä yhdisteissä, ellagitanniineissa, on merkittävä antimikrobinen teho.
Vastustuskykyinen bakteeri muuttuu herkäksi antibiooteille ja biofilmin muodostus vähenee, kun siihen lisätään marjasta eristettyjä yhdisteitä. Lakan ellagitanniinit hillitsivät tehokkaasti sairaalabakteerina tunnetun MRSA:n bakteerien kasvua koeputkiolosuhteissa ja nopeuttivat näiden bakteerien aiheuttaman haavan paranemista hiirimallissa, kertoo osastonylilääkäri Teemu Kinnari HUSista.
Yhteistyöhankkeessa hyödynnettiin VTT:n kehittämiä ja patentoimia VTT InnoBerry Technologies -menetelmiä, joilla luonnonmarjoista rikastettiin ja eristettiin antimikrobisia ellagitanniiniyhdisteitä. Lähtömateriaalina käytettiin marjateollisuuden aiemmin hyödyntämättömiä lakan sivuvirtoja. Uuttomenetelmässä ei käytetty orgaanisia liuottimia, ja vesiliukoinen tuote soveltuu moniin käyttökohteisiin.
Tutkimuksesta saadun tarkan tiedon perusteella voi olla mahdollista löytää suomalaisista kasveista lakan ellagitanniinien kaltaisia yhdisteitä, joilla voi olla vastaava tai jopa parempi aktiivisuus MRSA-bakteeria vastaan.
Kauran terveysvaikutukset riippuvat kuiturakenteen muokkauksesta
FM Salla Laito selvitti väitöstutkimuksessaan kauran kuidun, beta-glukaanin, molekyylirakenteen entsymaattisen pilkkoutumisen vaikutuksia kauran terveyttä edistäviin ominaisuuksiin sekä kauran yhteyttä vatsan hyvinvointiin. Väitöstutkimuksen kliinisiin osatutkimuksiin osallistui terveitä, keliakiaa sairastavia, gluteeniyliherkkiä tai palkokasveista häiritseviä vatsaoireita saavia vapaaehtoisia miehiä ja naisia.
Tulokset osoittivat, että kaura on hyvin siedettyä keliakiaa, gluteeniyliherkkyyttä, ärtyvän suolen oireyhtymää tai itse koettua herkkyyttä sairastavilla. Kauran havaittiin myös olevan eduksi suolistomikrobistolle niin kyseisillä ryhmillä kuin terveillä. Lisäksi havaittiin, että β-glukaanin viskositeetti ja molekyylipaino vaikuttavat sen terveyttä edistäviin ominaisuuksiin. Korkea molekyylipaino kertoo paremmasta sappihappojen sitomiskapasiteetista ja siten paremmasta kolesterolia alentavasta vaikutuksesta. Matala molekyylipaino on puolestaan yhteydessä runsaampaan fenolisten yhdisteiden erittymiseen virtsaan ja niiden parempaan biosaatavuuteen. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää kosteiden kauratuotteiden terveysvaikutusten arvioinnissa.
Tutkimus antoi siis viitteitä siitä, että kauran beta-glukaanin pilkkoutuminen vähentää sen kykyä alentaa veren kolesteroliarvoja. Pilkkoutumisen yhteydessä kuitenkin vapautuu kuituun sitoutuneita fenolisia yhdisteitä, jotka imeytyvät elimistöön ja toimivat mm. antioksidantteina.
Kauran havaittiin myös olevan eduksi niin keliaakikon kuin gluteeniyliherkänkin suolistomikrobistolle, ja olevan herkkävatsaistenkin hyvin sietämä kuidunlähde. - Gluteenitonta tai low-FODMAP-ruokavaliota noudattaessa moni yleisesti käytetty kotimainen kuidun lähde, kuten ruis, ohra ja vehnä jäävät pois. Kuidut ovat tärkeitä paitsi vatsan toiminnalle, myös suolistomikrobistolle. Koska kaura sopii myös näihin erikoisruokavalioihin, sen merkitys kuidun lähteenä niissä korostuu, Laito sanoo.
FM Salla Laidon väitöskirja ”Bioactive Compounds in Oats and Gut Health” tarkastettiin Turun yliopistossa 4.2.2022.
Uudessa tutkimuksessa tunnistettiin merkkejä mikrobeista, jotka ennustivat tyypin 2 diabeteksen puhkeamista 16 vuoden seurannan aikana laajassa väestöotoksessa. Tutkimuksen toteuttivat Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Tutkijat tunnistivat kuusi bakteeriryhmää Lachnospiraceae-heimon lajeista ja sen lähisukulaisista, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana. – Tutkimuksessa tunnistetut mikrobit olivat yhteydessä taudin ilmaantuvuuteen koko Suomessa, kertoo tutkijatohtori Matti Ruuskanen Turun yliopistosta. – Näiden suolistobakteerien osuuksien on aiemmin havaittu kasvavan diabeteksen ja muiden metabolisten sairauksien, kuten rasvamaksan, seurauksena. Ne vaikuttavat myös olevan ainakin osittain yhteydessä ravinnon laatuun, jatkaa tutkijatohtori Pande Erawijantari.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on tunnistettu tyypin 2 diabeteksen kehitykselle useita riskitekijöitä, kuten perimä, elintavat ja ympäristön vaikutukset. Myös suolistomikrobiston koostumuksella on havaittu olevan yhteys tautiin, mutta aiemmat tutkimukset ovat pääosin havainnoineet vain eroja terveiden koehenkilöiden ja aikuisiän diabetesta jo sairastavien ihmisten välillä.
Tutkimusartikkeli “Gut Microbiome Composition is Predictive of Incident Type 2 Diabetes in a Population Cohort of 5,572 Finnish Adults” on julkaistu Diabetes Care -lehdessä: https://doi.org/10.2337/ dc21-2358
Ruokavalion kasvispainotteisuus vaikuttaa ravintoaineiden saantiin
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa 136 tervettä vapaaehtoista aikuista noudatti 12 viikon ajan yhtä kolmesta tutkimusruokavaliosta. Niistä yksi oli eläinproteiinipainotteinen ja vastasi keskimääräistä suomalaista ruokavaliota. Kahdessa muussa ruokavaliossa erilaiset osuudet eläinproteiinin lähteistä punaisesta ja vaaleasta lihasta sekä maitotuotteista korvattiin erilaisilla kasvisproteiinia sisältävillä lähteillä, kuten palkokasveilla, pähkinöillä, siemenillä ja viljatuotteilla.
Sekä B12-vitamiinin että jodin saanti väheni kasvisproteiinipainotteisissa ruokavalioissa. Sen sijaan tutkittavat saivat rautaa ja folaattia kasviproteiinipainotteisimmasta ruokavaliosta enemmän kuin eläinproteiinipainotteisesta ruokavaliosta. – Siirryttäessä kasvispainotteisempaan ruokavalioon on tärkeää varmistaa riittävä B12-vitamiinin ja jodin saanti. Nykyisin useimpiin kasvipohjaisiin, maitoa korvaaviin tuotteisiin on lisätty jodia ja B12-vitamiinia. Täydennettyjen tuotteiden käyttö myös tässä tutkimuksessa olisi voinut antaa toisenlaisia tuloksia kyseisten ravintoaineiden osalta, toteaa väitöskirjatutkija Tiina Pellinen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Interventiotutkimus toteutettiin osana jo päättynyttä monitieteistä ScenoProt - Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi -hanketta. Ruokavaliotutkimus toteutettiin kevään 2017 aikana. kimuksessa. Riski sairastua rintasyöpään kasvaa jo alle yhden annoksen juomisella.Yksi annos on esimerkiksi 12 senttilitraa viiniä tai pullo keskiolutta. - Ihmiset mieltävät usein, että vain alkoholin runsas käyttö on riski, mutta rintasyövässä jo pienikin määrä alkoholia suurentaa riskiä, sanoo Terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela Syöpäjärjestöistä.
Turvallista alkoholiannosta ei ole, mutta juomisen vähentäminen pienentää aina riskiä sairastua syöpään.
Jos juo yhden lasin viiniä joka päivä, riski sairastua rintasyöpään kasvaa noin 10 prosentilla. Jos juo pullon viiniä eli noin kuusi lasia päivässä, riski kasvaa jo yli 70 prosentilla. Riski on sitä suurempi mitä enemmän juo, juodun alkoholin laadulla ei ole merkitystä. keaa ja karkeajakoista, mikä rajaa sen käyttöä elintarvikeryhmissä. Makua kuvataan miedoksi. Rypsinsiemenjauhe sopii tummiin leipiin ja sämpylöihin ja lisää niiden kuitu- ja proteiinipitoisuutta. Se on gluteenitonta, eikä siinä ole FODMAP-yhdisteitä. Etenkin gluteenittomassa leivonnassa rypsinsiemenjauhe on tärkeä värin ja liukenemattoman kuidun lähde.
Rypsinsiemenjauhe sopii myös valipalatuotteisiin sekä muroihin. Kiinnostavin tutkimuskategoria ovat kasviproteiinituotteet, jotka korvaavat lihaa proteiininlähteenä.
Alkoholilla yhteys rintasyöpään
Alkoholi aiheuttaa Maailman terveysjärjestö WHO:n tuoreimman tutkimuksen mukaan noin seitsemän prosenttia rintasyövistä Euroopassa. Rintasyöpä on Euroopan yleisin syöpä, mikä tarkoittaa noin 40 000 alkoholin aiheuttamaa rintasyöpää vuodessa. Suomessa alkoholin arvioitiin aiheuttavan noin kahdeksan prosenttia rintasyövistä eli yli 400 syöpää vuodessa.
Alkoholin ja rintasyövän välinen yhteys näkyy yli sadassa epidemiologisessa tut-
Rypsinsiemenjauhe on uusi proteiinin lähde
Rypsinsiemenjauhe on uusi, kansainvälisille markkinoille suunnattu ravintorikas ainesosa. Avena Nordic Grain on rekisteröinyt sille tuotenimen BlackGrain from Yellow Field, joka kuulostaa paremmalta kuin englanninkielinen nimi rapeseed. Patentoidulla menetelmällä elintarvikekelpoiseksi käsitellyssä jauheessa ei ole sokeria eikä tärkkelystä. Se sisältää keskimäärin 38 prosenttia proteiinia, saman verran kuitua ja 18 prosenttia rypsin hyviä rasvoja.
Rypsin proteiini sisältää kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot oikeassa suhteessa, eli se ei tarvitse täydennystä. Jauheessa on jäljellä myös rypsinsiemenelle luontaisesti korkeat kalsium- ja magnesiumpitoisuudet. Vastaavaa tuotetta ei ole saatavilla maailmanmarkkinoilla, mutta rypsiä löytyy kyllä proteiini-isolaattina.
Rypsin proteiini- ja kuitutuotteet vaativat uuselintarvikehyväksynnän Euroopan Unionin markkina-alueella, samoin sen myyntiä ilman elintarvikehyväksyntää rajaavat muiden maiden vastaavat lainsäädännöt. Osana uuselintarvikerekisteröintiä tuotteelle määritellään sopivat tuotekategoriat ja maksimilisäystasot näissä tuotteissa. Rypsinsiemenjauhe hyväksyttiin uuselintarvikkeeksi joulukuussa 2020.
Rypsinsiemenjauhe on väriltään rus-
Kauraa käytetään yhä enenevissä määrin erilaisten elintarvikkeiden raaka-aineena ja kaurassa onkin potentiaalia monenlaisten elintarvikerakenteiden muodostajaksi. Kuitenkin rakenteenmuodostuksen taustalla olevia tekijöitä tunnetaan vielä verrattain vähän. Helsingin yliopistossa on alkamassa toukokuussa kolmivuotinen Jane ja Aatos Erkon Säätiön rahoittama IntOat-projekti, jossa tutkitaan kauran eri makromolekyylien merkitystä rakenteenmuodostuksessa.
IntOatin tavoitteena on ymmärtää, miten kauran proteiinit, tärkkelys ja kuidut sekä niiden mahdolliset vuorovaikutukset vaikuttavat kauran teknologiseen toiminnallisuuteen. IntOat pyrkii optimoimaan olosuhteet toivotunlaisten elintarvikerakenteiden muodostumiselle kauraleivässä ja ekstruusiolla valmistetuissa liha-analogeissa eli lihaa muistuttavissa tuotteissa. Teknologisten ominaisuuksien lisäksi tavoitteena on tutkia myös sitä, miten muodostuneet elintarvikerakenteet vaikuttavat kauratuotteiden ravitsemukselliseen laatuun. Projektissa pyritään selvittämään elintarvikerakenteen merkitystä etenkin proteiinien hyödynnettävyyden ja kauran kuidun terveysvaikutteisuuden kannalta.
IntOatin tavoitteena on mahdollistaa aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan yhä parempia kauratuotteita, joilla olisi lisäksi myös mahdollisimman hyvä ravitsemuksellinen laatu.
