v TUTKITTUA v
Ruisleipä ja vihannekset alkuraskaudessa voivat ehkäistä raskausdiabetesta Terveellinen ruokavalio alkuraskaudessa voi pienentää ylipainoisten ja lihavien äitien riskiä sairastua raskausdiabetekseen. Matala-asteista tulehdusta edistävä ja huonoja rasvoja sisältävä ruoka puolestaan suurentaa sairastumisriskiä. Asiasta kertoi uutispalvelu Duodecim. Suomalaistutkimuksessa 350 raskaana olevaa ylipainoista tai lihavaa naista piti kirjaa syömisistään kolmen päivän ajan al-
20
LEIPURI 3 / 2022
kuraskaudessa. Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä. Kun tiedot sairastumisista yhdistettiin ruokavaliotietoihin, terveellisesti syövien naisten riski sairastua raskausdiabetekseen oli noin 70 prosenttia pienempi kuin epäterveellisempää ruokavaliota noudattavien. Terveellinen ruokavalio sisälsi esimerkiksi kasviksia, ruisleipää, marjoja ja hedelmiä. Raskausdiabeteksen riski oli suurentunut naisilla, joiden ruoassa oli paljon tyydyttyneitä rasvoja, transrasvahappoja ja muita matala-asteista tulehdusta edistäviä ruoka-aineita. Sairastuminen oli sitä todennäköisempää mitä enemmän niitä söi. Tutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä ruokavalion ja raskausdiabeteksen yhteyksistä ja osoittavat terveellisen ruokavalion pienentävän sairastumisen toden-
näköisyyttä myös ylipainoisilla ja lihavilla naisilla, jotka ovat jo valmiiksi suurentuneessa raskausdiabeteksen vaarassa. Raskausdiabetes suurentaa muun muassa sikiön suurikokoisuuden ja synnytyskomplikaatioiden riskiä sekä äidin todennäköisyyttä sairastua varsinaiseen diabetekseen.
Koronapandemia lisäsi välipalasyömistä Keväällä 2020 koronapandemian takia asetetut rajoitukset muuttivat arkea ja ruokailutottumuksia monin tavoin. Näin kertovat tulokset Suomessa kerätyssä kyselyssä, joka on osa laajempaa kansainvälistä Corona Cooking Survey -hanketta. Hankkeessa selvitettiin mm. millaisia muutoksia kevään 2020 rajoitustoimet aiheuttivat ruokavalinnoissa ja aterioiden valmistamisessa. Kysely toteutettiin sosiaalisessa mediassa touko-kesäkuussa 2020. Siihen vastasi 744 Suomessa asuvaa 19–85-vuotiasta. Kyselyn otos ei edusta koko väestöä, sillä vastaajista suurin osa oli naisia (91 %) ja korkeakoulututkinnon suorittaneita (81 %). Ruoka-aineiden osalta yli puolet vastaajista raportoi, etteivät kulutustottumukset olleet muuttuneet. Vastaajat arvioivat muutoksia 19 ruoka-aineen käytössä. Korona-ajan vaikutuksesta terveelliseen syömiseen saatiin ristiriitaisia tuloksia: osa viittaa terveyttä edistäviin muutoksiin syömisessä, osa heikentäviin. Suomessa tuloksissa on nähtävissä samansuuntaisia muutoksia kuin muualla Euroopassa. Valmisruokien käyttö lisääntyi Suomessa kuitenkin muita maita enemmän. Terveellinen syöminen oli todennäköisintä vanhemmilla ihmisillä, yksinasuvilla ja kodin ulkopuolella työskentelevillä. Epäterveellisemmin söivät nuoret, etätöissä olevat sekä stressiä ja taloudellista epävarmuutta kokevat. Psyykkinen rasituksen kokeminen oli yhteydessä todennäköisyyteen kuluttaa aiempaa useammin makeita naposteltavia, sokeroituja juomia ja alkoholijuomia. Etätyö oli yhteydessä todennäköisyyteen syödä aiempaa harvemmin kasviksia ja useammin suolaisia naposteltavia, mutta myös todennäköisyyteen valmistaa aiempaa useammin aterioita terveellisistä raaka-aineista. Kotona olo lisäsi halukkuutta
