Kolumni

KOLUMNI

Mitä Ukrainan sota voi tarkoittaa leipomoalalle?

On kulunut yli kuukausi siitä, kun heräsimme järkyttyneinä uutisiin Venäjän laajamittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Vain muutamassa viikossa olemme nähneet, miten lähes kaikkialla läntisessä Euroopassa on ryhdytty toimiin sodan pysäyttämiseksi ja sen uhrien auttamiseksi.

Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Milloinkaan emme ole olleet vastaavassa tilanteessa sitten toisen maailmansodan. Venäjä ei vain haasta Ukrainaa, vaan myös koko Euroopan mantereen tulevaisuutta ja sen demokraattisia arvoja.

Sota on aina ensisijaisesti inhimillinen kriisi, mutta se aiheuttaa myös monia ongelmia ja lieveilmiöitä. Ukrainan sota vaikuttaa esimerkiksi ruoan ja raaka-aineiden saatavuuteen ennennäkemättömällä tavalla, ja sodasta on virinnyt huoli ruokaturvan tilasta Euroopassa.

Sota vaikuttaa tiettyihin elintarvikealoihin enemmän kuin toisiin. Ukraina on muun muassa yksi maailman suurimmista vehnän ja auringonkukkaöljyn viejistä. Belgian ranskalaisteollisuus onkin jo huolissaan siitä, miten Belgian ranskalaiskojujen uppopaistimille ja sitä kautta tarjonnalle käy. Ranskassa ja Belgiassa on lisäksi ehditty huolestua siitä, mitä Ukrainan sota merkitsee leipomoalalle. Tuleeko pullasta pula ja patongista puute?

Pula vehnästä voi vaikuttaa nopeastikin leipomoiden raaka-ainesaatavuuteen, niiden tarjonnan tasoon ja tietysti hintoihin. Lisäksi leipomoissa kuluu runsaasti energiaa. Suuri osa leipomoista - ainakin Keski-Euroopassa - saa energiansa kaasusta.

Kaasu voikin olla leipomoille mahdollisesti vielä vehnänkin saatavuutta isompi ongelma. Vaikka se monenlaisia ongelmia aiheuttaakin, energiayhteistyön katkaiseminen Venäjän kanssa ja pyrkiminen riippumattomaksi sieltä tulevasta kaasusta, öljystä ja sähköstä, pitäisi olla EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden kärjessä. Energian hintojen nousu ja niihin kohdistuneet tuet eivät nimittäin ainoastaan ole kasvattaneet rahavirtaa kaasun ja öljyn tuottajille, vaan paisuttaneet myös Venäjän sotakassaa. Laskelmien mukaan Eurooppa pulittaa päivittäin lähes 850 miljoonaa euroa venäläisestä energiasta. Summa on uskomattoman suuri, ja koko asetelma on kestämätön ja vie pohjaa EU:n muilta Venäjälle asettamilta pakotteilta. Jos haluamme tehokkaasti puuttua Venäjän sotatalouteen, energia on sen ydin.

Maailman Energiajärjestön IEA:n mukaan Eurooppa pystyisi jo tämän vuoden puolella vähentämään venäläisen maakaasun käyttöä kolmanneksella nykyisestä kohtuullisin kustannuksin. Tarvitsemmekin nyt omavaraisuuden lisäämistä panostamalla vankasti ja nopeasti uusiutuviin energianlähteisiin. Hyvä uutinen on se, että nopeampi siirtymä uusiutuviin energianlähteisiin on pidemmän päälle koko taloudelle ja tietenkin ilmastolle positiivinen asia.

Pullaakin on varmasti edelleen reilusti tarjolla, vaikka sen hinta voikin ainakin väliaikaisesti kallistua. Ukrainan sodan aiheuttamat kulut päätynevät kuluttajan maksettavaksi - mutta hyvä pullahan on aina hintansa väärti.