Murusia

PTT: Ruuan hinta nousee nopeasti

Ukrainan sodan vuoksi globaali ruokajärjestelmä on koetuksella, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n 29.3.2022 antama ennuste. Kustannusten nousu jatkuu, ja se koettelee sekä maataloutta että elintarviketeollisuutta. Epävarmuus on erittäin suurta, ja se kohdistuu erityisesti vuoteen 2023.

Ruuan hinnannousu kiihtyy jo kevään aikana yleistä inflaatiota nopeammaksi ja on tänä vuonna arviolta 11 prosenttia. Vaikeassa tilanteessa tärkeää on säilyttää kotimainen maataloustuotanto ja omavaraisuus.

Sodan vaikutukset ulottuvat useiden vuosien ajalle maailmanlaajuisesti. Tuotantopanosten, maataloustuotteiden ja ruuan saatavuus heikentyvät globaalisti, ja niiden hinnat nousevat jyrkästi. Suomessa maatalouden kustannuskriisi pitkittyy, ja riskinä on tuotantopanosten saatavuuden heikentyminen. Ennuste perustuu oletukselle, että konflikti pitkittyy ja lännen ja Venäjän taloudelliset välit ovat poikki. Vaikka sota loppuisi nopeastikin, sillä on joka tapauksessa jo nyt pitkäaikaisia seurauksia globaaliin maatalous- ja elintarviketuotantoon ja kauppaan.

Suomen maatalouden kannalta suurin epävarmuus ajoittuu tällä hetkellä vuoteen 2023. Riskinä on viljelijöiden maksuvalmiuden heikkeneminen, tuotannon vähentäminen tai lopettaminen maatiloilla, ja elintarvikeomavaraisuuden heikkeneminen. Monilla tiloilla ei ole talouspuskureita, jotka auttaisivat pahimman yli.

Suomessa ja Euroopassa ruoka ei lopu, mutta globaalisti kriisi voi aiheuttaa ruokapulaa ja levottomuuksia esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Suomessa on korkea omavaraisuus maatalouden perustuotteissa, mutta tuotantopanoksissa riippuvuus on suurta, erityisesti lannoiteraaka-aineissa, rehuissa, energiassa ja monissa kylvösiemenissä.

Suomessa erityisesti kotieläinsektorin tilanne on heikentynyt, kun tuotannon kustannukset ovat kohonneet. Lisäksi osa viljelijöistä ei ole voinut hankkia lannoitteita maksuvalmiusongelmien vuoksi.

Jos kasvukauden sääolosuhteet ovat suotuisat, Suomen viljasadon määrän ennustetaan olevan tänä vuonna riittävä huoltovarmuuden ja ruokaketjun toimivuuden näkökulmasta. Tämä edellyttää, että lannoitteiden käyttöä optimoidaan ja taloudellisesti viljelykelpoisiksi arvioidut peltolohkot kylvetään.

Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta sodan pitkittyminen aiheuttaisi vuonna 2023 epävarmuutta lannoitteiden saatavuudesta ja sadosta.

Ruuan hinnan nousu kiihtyi jo ennen Venäjän hyökkäystä ja kehitys jatkuu. Nousupaine kohdistuu kaikkiin elintarvikkeisiin, mutta vauhdissa on isoja eroja tuoteryhmittäin ja tuoteryhmien sisällä. Nousu on selvästi yleistä inflaatiokehitystä nopeampaa.

Elintarviketeollisuuden kannattavuus heikkenee, koska niin raaka-aineiden, energian kuin pakkausmateriaalienkin hinnat nousevat. Teollisuuden tulosta syö lisäksi kotimaisten elintarvikeyritysten vetäytyminen Venäjän markkinoilta.

Ruuan hinnannousu kasvattaa elintarviketeollisuuden kotimaan liikevaihtoa, mutta toisaalta vienti laskee, ja kuluttajat saattavat siirtyä halvempiin tuotteisiin. Logistiset pullonkaulat voivat viivästyttää raaka-ainekuljetuksia, ja Kiinan uusi korona-aalto voi myös haitata toimitusketjuja.

Koko ennuste on julkaistu PTT:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.ptt.fi/ennusteet/maa-ja-elintarviketalous.html

LUKE: Hyökkäyksellä Ukrainaan suuria vaikutuksia ruokamarkkinoilla

Luonnonvarakeskus LUKE:n webinaarissa 1.4.2022 pohdittiin Ukrainan kriisin vaikutusta ruokamarkkinoihin. Huomionarvoista on, että tilanne muuttuu koko ajan ja myös vaikutusarviota on tehtävä koko ajan. Professori Jyrki Niemi totesi jo sen tutuksi käyneen tosiasian, että sota heiluttaa etenkin viljan ja öljykasvien markkinoita. Sekä Ukrainalla että Venäjällä on iso rooli maailman viljamarkkinoilla. Sodan aiheuttama markkinaepävarmuus ja toimitusvaikeudet Mustan meren alueella ovat merkittävästi nostaneet viljan hintaa ja selvää nousua on myös kaikissa muissa maataloushyödykkeissä. Viljantuotannon riittävyydestä oli maailmalla huoli jo ennen Venäjän hyökkäystä, siksi hinnat nousivat maailmalla jo viime vuonna. - Kun katsoo viljan futuurihintoja, voi todeta, että markkinatoimijat olettavat viljan hintojen pysyttelevän korkealla tasolla myös ensi syksynä. Eli vaikka tulevalla satokaudella saataisiin maailmalla normaalisato, niukkuus maailmalla säilyy, eivätkä hinnat ole laskussa, Niemi ennustaa.

Myös maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat nousussa. Polttoaineissa maataloudessa ollaan erityisen riippuvaisia kevytpolttoöljystä, josta 80 % on tuotu Venäjältä. Se voidaan toki korvata muualta tuodulla energialla. - Mutta kyllä hinnat nousevat. Ne ovat jo nyt korkealla.

Venäjä on merkittävä toimija myös kaikissa kolmessa lannoiteryhmässä eli typpi-, fosfori- ja kaliumlannoitteissa. Myös Valko-Venäjä on merkittävä lannoitetoimija. Tarjonnan supistuminen johtaa jo ennestään korkeiden ravinteiden hintojen nousuun. Se vaikuttaa tuleviin satoihin koko maailmassa ja aiheuttaa hintojen nousua.

Suomen lannoitehuolto on ollut erittäin riippuvainen Venäjästä. Esimerkiksi typpilannoitteissa tarvittava ammoniakki ja kalium ovat olleet suurelta osin tuontitavaraa Venäjältä, samoin osa valmiista lannoiteseoksista.

Erityisessä ahdingossa ovat kotieläintilat. Jyrki Niemen mukaan esimerkiksi sianlihantuotannon markkinamarginaali oli viime vuoden lopussa negatiivinen eli tuottajahinta ei kattanut edes muuttuvia kustannuksia.

Sota Ukrainassa ei kuitenkaan tarkoita ruokakriisiä Suomessa,

ellei sota eskaloidu laajemmaksi. - Ruoka toki kallistuu poikkeuksellisen paljon, jopa 10 prosenttia, ja nousu jatkuu myös ensi vuonna. Se on kuitenkin eri asia kuin että ruokaa ei olisi lainkaan saatavissa. Eri asia on maailman köyhimmissä maissa. Meillä on varakkaana maana varaa ostaa ruokaa maailmalta hieman kalliimmallakin hinnalla. Tietenkin se näkyy myös kuluttajan kukkarossa.

Korona-aika ei ole vaikuttanut anniskelulupien määrään

Valviran mukaan koronapandemia ei ole näkynyt alkoholin anniskelulupien määrässä. Vuoden 2021 lopussa Manner-Suomessa oli voimassa yhteensä 9 630 anniskelulupaa, mikä on 313 enemmän kuin vuoden 2019 lopussa ennen korona-ajan alkua. Myös alkoholin ulosmyyntilupia on haettu anniskelupaikkoihin korona-aikana aiempaa enemmän, kun taas jatkoaikaravintoloiden määrä on vähentynyt. Elintarvikemyymälöiden yhteydessä olevien vähittäismyyntilupien määrä puolestaan on laskenut tasaisesti.

Valion maitotölkit kevätkuoseihin

Kevään ja alkavan kasvukauden kunniaksi Valio maidoissa käynnistyy Viljele hyvää -kampanja. Maidot pakataan maaliskuusta kesä-heinäkuun vaihteeseen asti tölkkeihin, joissa on kasvusta, luonnon monimuotoisuudesta ja elämänilosta kertovat kuosit. Tyhjentyneet tölkit toimivat kotona vaikkapa idätysastioina, yrttiruukkuna, tai vaikka kynätelineenä ja rairuohon kasvatusalustana.

Kuosit maitotölkkeihin ovat suunnitelleet viisi suomalaista kuvittajaa: Ilona Partanen, Mikko Saarainen, Satu Kettunen, Sofia Pusa ja Sami Viljanto. Viljele hyvää -maitotölkit ovat saatavilla heinä-elokuun vaihteeseen asti. leenkin vieraineen pannukakun äärelle, ja sitä tarjoillaan myös lähes aina paikallisissa kahviloissa ja ravintoloissa. Ikuisuuskysymys kuuluu, valmistetaanko aito pannukakku manna- vai riisipuurosta? Siihen ei uskallettu ottaa kantaa, mutta suurempi yksimielisyys vallitsee pannukakun lisukkeista. Ne ovat kanelilla maustettu luumukiisseli ja lumimuusi eli ahvenanmaalainen kermavaahto.

Vuosisadan ahvenanmaalainen ruokalaji on pannukakku

Osana 100-vuotiaan itsehallinnon juhlavuotta Ahvenanmaalla selvitettiin saaristolaiskansan makumieltymyksiä ja samalla valittiin vuosisadan ahvenanmaalainen ruokalaji. Äänestykseen osallistui kaiken kaikkiaan 2 000 henkilöä. Vuosisadan ahvenanmaalainen ruokalaji valittiin 70 ehdotuksen joukosta.

Lukuisista ehdotuksista finaaliin valikoitui yhdeksän ruokalajia, joista yleisö äänesti voittajaksi Ahvenanmaan pannukakun. Pannukakun lisäksi ruoka-aarteiden joukkoon tiensä löysi kermamunkki, joka teki ensiesiintymisensä Ahvenanmaalla vuonna 1965 ja jolla on nykyisin vankka paikkansa paikallisten makumieltymyksissä. Mainintoja sai myös ahvenanmaalainen mustaleipä, joka säilyy pitkään ja joka oli aikoinaan oivallista eväsmuonaa kalasavotoilla ja Ahvenanmaan ulkopuolelle ulottuvilla markkinamatkoilla.

Ahvenanmaalaiset kerääntyvät edel-

Kasvihuoneissa suositaan uusiutuvaa energiaa

Luonnonvarakeskuksen tuoreen selvityksen mukaan uusiutuvan energian osuus kasvihuoneiden lämmityksessä oli 56 prosenttia vuonna 2021. Kasvihuoneiden lämmitys perustuu suurelta osin uusiutuviin puu- ja peltopohjaisiin energianlähteisiin. Yleisin lämmityspolttoaine kasvihuoneissa on metsähake. Öljyn osuus on enää kahdeksan prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta.

Sähkön merkitys energianlähteenä on noussut ympärivuotisen vihannestuotannon myötä. Ympärivuotisessa kasvihuonetuotannossa kasvuston valotus vaatii energiaa. Sähkön osuus kokonaisenergiasta on noin kolmannes kasvihuonealan energiankäytöstä. Vuoteen 2017 verrattuna sähköä kului kolme prosenttia enemmän vuonna 2021. Samalla kuitenkin kasvihuonevihannesten kokonaissato on kasvanut noin 10 prosenttia. Sadon kasvaminen laskee energiankäyttöä viljeltyä vihanneskiloa kohden.

Rautatieasemalla uusi Olivia-ravintola

Helsinkiin junalla matkaaville tiedoksi, että päärautatieasemalle on avattu uusi italialaista ruokaa tarjoileva ravintola Olivia. Ravintola on avattu rautatieaseman vanhaan lippuhalliin, joka remontoitiin yhdessä Museoviraston kanssa. Tila on kahdeksan metriä korkea, neliöitä yli tuhat ja asiakaspaikkoja on 320. Ruokaa on tarjolla joka päivä lounaasta aina myöhäiseen iltaan asti.

Suurimpia muutoksia tilaan olivat modernin ravintolakeittiön ja terassin rakentaminen. Kulku 250-paikkaiselle terassille tehtiin lopulta suurten ikkunoiden kautta. Kaivokadulle avautuva terassi on nyt myös auki.