Öljyhampun markkinat kasvavat

Täytetty bageli hampulla höystettynä eli päälle on ripoteltu kuorittuja hampunsiemeniä. Idea ja kuva FoodFarm Oy/Marko Luhtala

Öljyhampun viljelyala kasvaa maailmalla ja kasvisruoan trendikkyyden myötä elintarviketeollisuuden mielenkiinto hamppua kohtaan on kasvanut. Lainsäädäntöuudistusten myötä hampun viljely on kokenut ”uuden tulemisen” myös Suomessa. Leipomotuotteissa luontaisesti gluteenittoman hampun käyttö on mahdollista esimerkiksi jauhoina tai rouheena. Hamppua lisäämällä leipään saadaan hyvää makua ja sen kuitupitoisuutta nostettua.

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry KUVAT Trans Farm Oy

Erikoiskasvien sopimusviljelyttämiseen ja jatkojalostukseen keskittyneen Trans Farm Oy:n viljelypäiviä vietettiin maaliskuussa ajan henkeen kuuluen virtuaalisesti webinaarien merkeissä. Yksi niistä keskittyi öljyhamppuun, ja siinä kuultiin puheenvuoroja öljyhampun viljelytekniikasta, käytöstä sekä markkinoista. Trans Farmin markkinointipäällikkö Satu Puran mukaan muun muassa kasvisruoan trendikkyys on lisännyt öljyhampun viljelyä sekä elintarvikekäyttöä. Öljyhampun viljely on ympäristölle hyväksi

Öljyhampun proteiinikoostumus on monipuolinen. Kasviproteiinin tuottaminen aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin eläinproteiinin tuottaminen ja on ympäristöystävällisempää. Lisäksi kotimainen öljyhamppu on lähellä tuotettua ja se on viljelty ekologisesti, ilman kemiallista kasvintorjuntaa. Öljyhampun viljelyssä kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö kasvustoon ei ole sallittua. Öljyhamppu on mainio maanparannuskasvi, sillä syvälle ulottuvan juuriston takia se muokkaa hyvin maaperää. Lisäksi se sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja on yksi parhaita hiilensitojakasveja.

Käyttö ja markkinat kasvussa

Öljy- ja kuituhampun viljelyala kasvaa tällä hetkellä maailmalla. Vuonna 2018 hampun viljelyala oli noin 160 000 ha ja on lähes kolminkertaistunut edeltävän vajaan kymmenen vuoden aikana. Euroopassa on noin 30 % maailman hamppualasta ja jos tarkastellaan ainoastaan öljyhampun osuutta, on Euroopan osuus viljelyalasta vieläkin isompi. Muita suuria tuottajia ovat USA ja Kanada. Satu Puran mukaan kotimaisen öljyhampun merkittävimmät haastajat tulevat muista EU-maista ja Kanadasta. Hän kuitenkin katsoo, että kotimaisuus tuo kilpailuetua markkinassa.

Suomessa hamppu on ollut ensimmäisiä viljelykasvejamme ohran ja tattarin rinnalla, ja se oli yleisesti viljelty vielä 1950-luvulle asti. Lainsäädäntöuudistusten myötä hampun viljely on kokenut ”uuden tulemisen” 2000-luvulla ja vuonna 2020 tämän erikoiskasvin viljelyala oli noin 800 ha. Tästä noin kolmasosa meni kylvösiemenvientiin. Tällä hetkellä hamppu herättää paljon mielenkiintoa suomalaisissa toimijoissa ja sen viljelyala vähintään tuplaantuu kuluvana vuonna, sillä Trans Farmin sopimusala on jo nyt 1500 ha. Tästä noin 80 % on elintarvikesopimuksia. Hampulla ei ole viljakasvien tavoin avointa markkinaa, vaan öljyhamppu on muiden erikoiskasvien tavoin sopimusviljelykasvi.

Sopii keliaakikosta kasvisruokailijaan

Hamppu on luontaisesti gluteeniton eikä sisällä allergeenejä, joten se sopii moneen ruokavalioon.

Kasvisperäisen ruokavalion kasvattaessa suosiotaan myös kiinnostus öljyhamppua kohtaan osana trendikästä ruokavaliota on noussut. Terveellinen hamppuöljy sopii osaksi monipuolista

ruokavaliota hyvän rasvahappokoostumuksensa ansiosta ja hamppuproteiini täydentää hyvin ruokavalion proteiinin saantia. Siemen sisältää noin kolmanneksen öljyä, neljänneksen proteiinia ja kuitua sekä pienessä määrin imeytyviä hiilihydraatteja. Öljyhamppu sisältää 20 aminohappoa, joista elimistö valmistaa sille tärkeitä proteiineja rakennusaineiksi. Tämä aminohapporakenne vastaa soijapavun ja kananmunan valkuaisen koostumusta. Öljyn rasvahappokoostumus on terveydelle edullinen: rasvahapoista yli 70 % on monityydyttymättömiä ja omega-3 ja omega-6 rasvahappojen suhde on optimaalinen. Hamppu on myös erinomainen kuidunlähde. Onkin hankala nimetä toista yksittäistä ravitsemuksellisesti yhtä monipuolista raaka-ainetta.

Elintarvikkeiden monipuolinen raaka-aine

Kotimaisen kasviproteiinikysynnän sekä terveellisyyttä ja vastuullisuutta korostavien ruokatrendien myötä myös hampun teollinen käyttö on vahvassa kasvussa. Elintarvikekäytössä öljyhampusta hyödynnetään ravinnerikkaat siemenet. Öljyhamppua on saatavilla elintarvikekäyttöön monenlaisena raaka-aineena, luomuna ja tavanomaisena. Trans Farmin toiseen sopimusviljelykasviin kuminaan verrattuna sen jalostusaste on korkeampi. Öljyhampun siementä on hankittavissa kokonaisena, kuorittuna ja paahdettuna sekä idätettynä. Siemenestä valmistettuna tarjolla on hampunsiemenöljyä, hamppurouhetta, -proteiinia sekä -lesettä. Markkinointipäällikkö Satu Puran mukaan hintahaitari on noin 1 Eur/kg – 10 Eur/kg tuotteesta riippuen.

Hampun elintarvikekäyttö on hyvin monipuolista. Se soveltuu raaka-aineeksi juomiin, välipaloihin ja patukoihin sekä leipomotuotteisiin. Siitä valmistettuja tuotteita, kuten kasvispihvejä ja -pyöryköitä sekä levitteitä ja leivänpäällisiä, voi käyttää kasvisvaihtoehtona eläinperäisille tuotteille, lihalle ja meijerituotteille.

Hampun käyttö leipomotuotteissa Leipomotuotteissa hampun käyttö on mahdollista jauhoina ja rouheena sekä siemenenä. Lisäämällä leipään hamppua siihen saadaan hyvää makua ja sen kuitupitoisuutta nostettua. Hamppu on täysin

Hampunsiementä voi käyttää sellaisena ja sitä on saatavilla myös kuorittuna. Muita öljyhampun siemenestä valmistettavia tuotteita ovat, hamppurouhe ja -lese, hamppuproteiini, idätetty hampunsiemen sekä kylmäpuristettu hampunsiemenöljy.

Suklaacookiet hampputaikinalla. Idea ja kuva FoodFarm Oy/Marko Luhtala Satu Pura öljyhampun kylvössä Hausjärvellä. Sadulla on kädessään Finola -öljyhamppulajikkeen kylvösiementä.

gluteeniton ja maultaan miellyttävä, pehmeä ja pähkinäinen. Satu Puran mukaan erityisesti kuorittua hampun siementä käyttäessä leipomotuotteissa voi maistaa tuon pähkinäisyyden. Hän toteaa, että hampun käytön myötä voidaan laajentaa leipomotuotteiden raaka-ainepohjaa sekä lisätä kasviproteiinin saantia. Ja kaiken kaikkiaan valmistaa terveellisempiä tuotteita siten, että se ei tapahdu maun kustannuksella. Hamppu sopii monipuolisesti jauhoseoksiin sekä makeisiin ja suolaisiin leivonnaisiin. - Hamppua käytetään monissa jauhoseoksissa ja se toimii esimerkiksi kauran tai vaikkapa riisin kanssa, Satu Pura kertoo.

Hänen mukaansa tuotteen rakenteeseen vaikuttaa se, mitä hamppuraaka-ainetta käytetään. - Leipomotuotteissa suosituimmat ovat kuorittu hamppu sekä paahdettuna että paahtamattomana sekä proteiinipitoinen hamppujauho. Hampunsiemenen ydin on pieni ja kuorittaessa osa rikkoutuu. Kuorittu hamppu onkin rakenteeltaan rouhemainen ja maultaan miedoin ja pähkinäisin kaikista hamppuraaka-aineista. Proteiinijauho on hienoa jauhoa, jota voidaan seostaa muiden jauhojen kanssa nostamaan proteiinipitoisuutta ja ravinteikkuutta. Hamppulesettä voidaan käyttää samaan tapaan kuin -jauhoakin, koostumus on ainoastaan hieman karkeampaa. Kokonaista ja kuorittua siementä voi käyttää myös leipomotuotteissa. Kokonaisessa siemenessä on vielä kuori jäljellä, joten sen suutuntuma on hieman rouskuva.

Kotimaisista toimijoista hamppua teolliseen leipomokäyttöön tarjoaa FoodFarm, joka on Trans Farmin ja Murtolan HamppuFarmin yhteinen öljyhampputuotteiden myyntiyhtiö. FoodFarmin myymän hampun kotimaisuusaste on 100 %.

Öljyhamppu oli todellista superfoodia jo ennen kuin superfoodia keksittiin.

-Satu Pura, Trans Farm-

Lähde: Trans Farm, Hampun viljelypäivä 2021, Jyrki Leppälän, Samuel Jussilan ja Satu Puran puheenvuorot