Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 4/1926

Helsingin Leipurinammatinharjoittajain Liiton vuosikokous on pidetty huhtikuussa. Johtokunnasta tuli varsin miesvaltainen, sillä siihen valittiin herrat Ekberg, Welin, Heinänen, Wäyrynen, Hartell, Pyykönen, Lindberg, Grönlund ja Engelberg. Myös tilintarkastajiksi valittiin miehiä, mutta varatilintarkastajaksi sentään yksi nainen, neiti Ida Argelander. Kööpenhaminassa on pidetty Kööpenhaminan Leipurinammatinharjoittajien vuosikokous. Liittoon kuuluu peräti 743 jäsentä. Kokouksen tärkeimpiä aiheita olivat leivänmyynnin säännöt, jotka hyväksyttiin yksimielisesti. Säännöissä annettiin mm. määräyksiä yleisölle annettavista alennuksista, leipien painon ja hinnan määräämisestä, hintojen muutoksista, jälleenmyynnistä sekä vanhan leivän myynnistä. Leivän takaisinotto kiellettiin ankarasti: ”Leipää,

olkoon se minkälaatuista tahansa, jonka jälleenmyyjä on hyväksynyt, ei saa ottaa takaisin, eikä jälleenmyyjälle saa antaa minkäänlaista korvausta leivästä, joka on jäänyt yli.”

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 4/1946

Pääkirjoituksen mukaan maamme leipäviljatilanne näyttää huolestuttavalta. Ennen kuin seu-

raava sato on korjattu, on varastoissa vähintään kahden kuukau-

den vajaus. Vilja-apua toivotaan saatavan niin idästä kuin lännestäkin. Ainakin USA:n presidentti Hooverin kerrotaan suhtautuneen asiaan myönteisesti ja vilja-asiassa on neuvottelija Suomesta lähetetty myös Moskovaan. Pääkirjoituksessa huolehditaan myös leivän hintaan vaikuttavien kustannusten noususta. Palkkojen lisäksi korotuksia on tullut voimavirran hintaan, puhelinkuluihin ja nuohoukseen. Myös vuosilomalain uudistus tuonee lisää kustannuksia työnantajille. Suomessa ei kuitenkaan ole suhtauduttu kustannusten nousuun yhtä suopeasti kuin Ruotsissa, jossa vastikään on saatu tuoreen leivän hintaan 2-3 äyriä lisää. Sekä Tampereen että Turun paikallisyhdistykset ovat järjestäneet kevätjuhlat ja Tampereella pidettiin samassa yhteydessä myös vuosikokous. Tampereen yhdistyksen talouden kerrotaan olevan erinomaisessa kunnossa ja yhdistys on perustanut myös oppilaskasvatusrahaston. Kokouksen jälkeen nautittiin ohjelmallisesta juhlaillasta. Turussa puolestaan järjestettiin lehden mukaan reipashenkiset kevätjuhlat huomattavalle kutsuvierasjoukolle. Hyvän ruuan ja juoman ohella tilaisuudessa kuultiin myös lukuisia mielenkiintoisia puheita. Kummankin juhlan kerrotaan venyneen pikkutunneille asti.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 4/1961

Ammattienedistämislaitoksessa toimivassa leipurikoulussa on etsitty ja kokeiltu Viipurin aikaisia ruokaleivän valmistusohjeita. Leipurikoulun johtaja Nils Otterström ja hänen assistenttinsa Vilho Juhanne kokeilivat ukrainalaista ruislimppua, aitovenäläistä sitnikkaa sekä kaukaasialaista mustaa sekalimppua. Tarvittavat raaka-aineet eivät olleet ihan tavanomaisia, sillä leipiin tarvittiin mm. erikoiskarkeita ruisjauhoja. Leivissä todettiin olevan hienot makuominaisuudet sekä erinomainen säilyvyys, sillä ’plastiikkiin’ pakattuina ne säilyivät jopa kaksi viikkoa. Leipurikoulussa on jaettu myös leipurikisällinkirjoja, nyt jo toisen kerran. Ne saivat Aino Jestilä, Kari Estola, Martti Haapaniemi, Pentti Häkli, Martti Toivanen, Matti Tähkälä, Timo Lepistö, Yrjö Silvennoinen, Raimo Sulonen ja Esa Muhonen. Leipuriliiton puheenjohtaja Tauno Väyrynen on viettänyt 50-vuotispäiviään, ja joutunut lukuisten onnitteluiden kohteeksi aamusta alkaen. Onnittelemassa kävivät mm. oman talon eli Primulan henkilökunta, Leipuriliiton ja sen alueyhdistysten edustajat sekä Leipurien Tukkuliikkeen edustajat. Leipuriliitto

antoi pidetylle ja arvostetulle puheenjohtajalleen lahjaksi Eero Nelimarkan maalaaman talvista metsää esittävän taulun sekä palkitsi tämän liiton ensimmäisen suurmestarin arvolla.

Leipuri 40 vuotta sitten nro 4/1981

Olli Kuhta kysyy pääkirjoituksessaan, ovatko kateus, epäluulo, tyhmyys ja ahneus pahimmat yhteistyön

esteet? Joskus hyväänkään yhteistyöprojektiin ei haluta lähteä mukaan, koska jostakin käsittämättömästä syystä ajatellaan, että kilpailija hyötyy siitä minua enemmän. Kilpailijakin kannattaisi kuitenkin hyväksyä yhteistyökumppaniksi silloin, kun siitä on hyötyä molemmille. Elintarvikealan Työnantajaliiton edustajat Aarne Arjonen, Eino Aronen ja Pekka Hämäläinen jättivät leipomotyölain muutosesityksen sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilälle. Muutoksilla pyritään takaamaan samanlaiset oikeudet kaikille yrittäjille rajoittamatta yrittäjän omaa työaikaa, varhentamalla aamualoitusta ja sallimalla kolmivuorotyö. Oppisopimus on lehden mukaan varteenotettava vaihtoehto nuorten koulutuksessa. Ammattikasvatushallitus on juuri vahvistanut uudet leipureiden ja kondiittoreiden oppisopimusohjelmat, joka kestävät 2 v 3 kk (leipuri) ja 3 vuotta (kondiittori). Valtio tukee oppisopimusopiskelijan palkkaa 300 markalla kuukaudessa ja työttömän nuoren palkkaamisesta voi saada tukea myös työvoimaviranomaisilta.