Mikael Pentikäinen: Leipuriliitto tervetullut Suomen Yrittäjiin

Mikael Pentikäinen toivottaa Leipuriliiton tervetulleeksi Suomen Yrittäjiin

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo olevansa monestakin syystä iloinen Leipuriliiton toimialajärjestöjäsenyydestä Yrittäjissä. Hänen mukaansa kyseessä on suhde, jossa voi sekä antaa että saada eli se hyödyttää kumpaakin osapuolta.

TEKSTI Elina Matikainen KUVA Markus Sommers

Uskon, että Suomen Yrittäjillä on annettavaa leipomoalan edunvalvonnalle ja voimme tukea Leipuriliittoa sen tärkeässä työssä. Varsinkin niissä asioissa, joissa meillä on yrittäjyyden olosuhteisiin liittyvää erikoisosaamista, kuten vaikkapa verotuksessa tai työmarkkinakysymyksissä, Mikael Pentikäinen toteaa. Hänen mukaansa Yrittäjissä on leipomo- ja konditoria-alan yrityksiä jo ennestään, mutta hienoa on nyt saada koko yrittäjävetoinen toimiala mukaan.

Pentikäinen näkee hyödyn kahdensuuntaisena, eli että myös Suomen Yrittäjät on ’saamapuolella’. - Leipuriliiton myötä saamme merkittävästi lisää elintarvikealan arvoketjun samoin kuin työnantajayrittäjyyden osaamista. Pidämme näitä asioita tärkeinä ja toivomme, että leipomoalan yritykset aktiivisesti jakavat tätä osaamistaan esimerkiksi meidän valiokunnissamme ja verkostoissamme.

Henkilökohtaisesti Pentikäisellä on mukavia muistoja leipomoalasta, sillä ollessaan nuorena miehenä Amerikassa hän työskenteli jonkin aikaa sikäläisessä perheleipomossa. Tuore leipä hänen tulee edelleenkin ostettua lähes joka päivä, usein suoraan lähileipomon myymälästä. Savolaistaustaisen toimitusjohtajan ostoslistalle kuuluvat myös savolainen rieska samoin kuin pohjalainen rieska ja karjalanpiirakat. Toki myös pullat ja muut makeat maistuvat.

Leipuriliiton jäsenyrityksille toimialajärjestöjäsenyys tuo etuja, joita Pentikäisen mukaan kannattaa käyttää hyväksi. Tarjolla on muun muassa erilaisia tapahtumia, joista saa iloa ja hyötyä itselle, mutta niillä on laajempikin merkitys. - Mitä enemmän saamme tietoa suoraan kentältä, sitä parempi etenkin erilaisissa ongelmatilanteissa, joihin meidän pitäisi reagoida. Silloin tietoa ei ole koskaan liikaa.

Yrittäjillä vuoden päätapahtuma on Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät. Joka toinen vuosi niiden yhteydessä pidetään myös liittokokous. Tapahtumaan liittyy myös erilaista ammatillista sisältöä sekä juhlagaala, jotka viime vuonna jouduttiin perumaan. Tänä vuonna näyttää paremmalta, sillä viranomaistahoilta on saatu vahvistus, että Yrittäjäpäivät on mahdollista järjestää suunnitellusti eli 24.-25. syyskuuta Jyväskylässä. Vaikutusmahdollisuuksia

Leipuriliiton jäsenyritykset voivat siis vaikuttaa asioihin jo sillä, että osallistuvat aktiivisesti ja tuovat esiin kantojaan ja mielipiteitään. Vaikutuskanavana voivat toimia myös Suomen Yrittäjien valiokunnat tai verkostot. Mikael Pentikäisen mukaan tavoitteena on, että valiokunnat välittävät Yrittäjien hallitukselle ja toimiston väelle mahdollisimman hyvin tietoa siitä, mitä kentällä ja jäsenjärjestöissä ajatellaan, jotta Yrittäjissä osataan ajaa oikeita asioita.

Leipomo- ja konditoriayrittäjille tärkeitä valiokuntia ovat mm. työmarkkinavaliokunta, elinkeinopolitiikan valiokunta, rahoitus- ja verovaliokunta sekä osaamisen valiokunta. Ne ovat 12-henkisiä, noin neljä kertaa vuodessa kokoontuvia vaikutuskanavia, joissa leipomoalan yrittäjiäkin toivotaan aktiivisina näkyvän.

Uudet valiokuntien ja verkostojen jäsenet vuosille 2022-23 valitaan tämän vuoden syksyllä avoimella haulla.

Uutena valiokuntien joukkoon on näillä näkymin tulossa ruokavaliokunta, joka keskittyy nimenomaan elintarvikealan kysymyksiin. Erityisesti tässä valiokunnassa leipomo- ja konditoriayrittäjillä on vaikuttamisen paikka. Ruokavaliokunnan perustaminen etenee hyvää vauhtia, sillä se sai laajaa kannatusta Suomen Yrittäjien hallituksen kokouksessa elokuun lopussa. Lopullisesti asia lyödään lukkoon hallituksen syyskuun kokouksessa.

Agendalla monia kysymyksiä

Tämän artikkelin haastatteluhetkellä elokuun lopussa koronatilanne oli heikentynyt ja Suomen Yrittäjissä seurattiin tarkasti, mikä vaikutus sillä oli yrityksiin ja niissä jo virinneeseen kasvuun. Tarvittaessa oltiin valmiita kannanottoihin ja toimenpiteisiin. Mikael Pentikäisen mukaan suhdannekuva on yleisesti selkeästi parantunut. Koronasta on selvitty odotettua paremmin, ja tuoreet tilastokeskuksen luvut osoittavat, ettei pelättyä isoa konkurssiaaltoa tullut. - Mutta kannattaa muistaa, että moni yrittäjä on tehnyt paljon töitä ja käyttänyt omia taloudellisia puskureitaan eli panostanut itse yritykseensä koronatilanteessa. Selviytyminen ei siis ole ollut vain ns. ulkopuolisen avun, kuten yritystukien tai konkurssilainsäädännön muutosten ansiota, vaan pitkälti myös yrittäjien omaa ansiota.

Kaikilla ei kuitenkaan mene hyvin. Kesällä noin 15 prosenttia yrityksistä oli maksuvaikeuksissa. Siis erittäin iso joukko yrityksiä.

Myös lopettaneiden yritysten määrässä on tapahtunut selkeä kasvu. Kun vuonna 2019 lopettaneita yrityksiä oli noin 21 000, vuonna 2020 niitä oli noin 26 000. Toisaalta uusiakin yrityksiä on perustettu varsin runsaasti, viime vuonna noin 36 000. Onneksi yrityksiä siis kuitenkin syntyy enemmän kuin kuolee.

Suuri huoli Suomen Yrittäjillä on siitä, mistä saadaan työntekijät kaikkiin uusin ja myös vanhoihin yrityksiin. - Työvoimapula tuntuu olevan monen yrityksen ykkösongelma. Budjettiriihen yhteydessä olemme esittäneet siihen ratkaisuehdotuksia kuten ulkomaisen työvoiman saamisen helpottamista, oppisopimuskoulutuksen tehostamista, yhteistyön tiivistämistä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa, tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämisen työkaluja ja niin edelleen.

Yrittäjien agendalla on myös monia muita yrittäjille tärkeitä kysymyksiä, kuten yritysten kustannustuki, lainsäädäntöpuolella velkasaneerauslainsäädännön uudistaminen, maksuehtolainsäädännön uudistaminen tai se, että tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostettaisiin enemmän. Näihin pyritään vaikuttamaan niissä ministeriöissä, joiden toimialaan ne kuuluvat.

Työmarkkinapuolella Mikael Pentikäinen on julkisuudessakin puhunut paljon paikallisesta sopimisesta. Sen osalta hän kohdistaa odotukset lähinnä seuraavaan hallituskauteen, jolloin toivottavasti saadaan tehtyä paikallista sopimista mahdollistavia lainsäädännön muutoksia. - Se, että yhä useampi ala näyttää siirtyvän työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolelle, osoittaa vahvasti lainsäädäntöuudistusten tarpeen.

Leipuriliiton jäsenyrityksille toimialajärjestöjäsenyys tuo etuja, joita Pentikäisen mukaan kannattaa käyttää hyväksi.