Kolumni

Euroopan taloustilanne vakautuu, mutta vielä emme ole voiton puolella

Korona on kurittanut kansantalouksia ja yrityksiä kovalla kädellä. Talouden vuoristoratamaista taantumaa ja nousua on seurattu EU:ssa pitkin pandemiaa, eikä yllätyksiltäkään ole vältytty. Siinä missä esimerkiksi matkustaminen loppui maailmanlaajuisesti lähes kokonaan, joillakin sektoreilla maailman pysähtyminen ja digitaaliset ratkaisut ovat tuottaneet tulosta.

Lisääntynyt kotoilu on kasvattanut suomalaisten intoa niin puutarhan kuin kodin kunnostamiseen, ja samoin koronan nostattamat kotikokkailu- ja leivontabuumit ovat lisänneet päivittäistavarakauppojen myyntiä roimasti. Silti useille pienille ja keskisuurille palvelualan yrityksille, kuten konditorioille ja leipomoille, kulunut puolitoistavuotinen on ollut vähintäänkin piinaava ja epävarma. EU:n tasolla on nähty niin hyviä kuin huonoja taloudellisia heilahduksia. Vuonna 2020 Euroopan talous tippui dramaattisesti lähes 7 %, mutta jo vuoteen 2022 mennessä BKT:n uskotaan kasvavan lähes 4 %, mikä ylittäisi kriisiä edeltäneen tason. Talouden nousua edesauttavat huomattavasti koronarokotekattavuuden lisääntyminen ja siitä seurannut rajoitusten lieventyminen, sekä ennakoidut EU:n kohdennetut elvytystoimet. Lisäksi useat alat, jotka kärsivät koronan alkuvaiheesta eniten, kuten matkailu- ja turismi, ovat saaneet nyt kesän aikana positiivista kasvua. Me suomalaiset olemme löytäneet uudelleen kotimaan matkailun parhaat puolet, mikä on estänyt pahimmat turistikadon seuraukset Suomessa. Komission tuoreimmissa ennusteissa EU:n talouden nousu on lupaavaa, mutta toisaalta Suomessa hitaampaa. Tähän luonnollinen selitys on se, ettei Suomen talous missään pandemian vaiheessa sukeltanut syvälle pohjaan useiden muiden jäsenmaiden talouksien tavoin. Toisin sanoen jäsenmaat, jotka ovat eniten kärsineet kansantaloudellisesti koronan seurauksista, ovat nyt rokotteiden ja matkailun lisääntymisen myötä saaneet kasvua aikaan. Samaan aikaan niissä maissa, joissa pandemiaa on hoidettu tasaisen ja suhteellisen hyvin, talousvaikutukset ovat olleet pienemmät. Hitaalta näyttävä nousu ei ole täten välttämättä huono asia. Vielä emme voi kuitenkaan onnitella itseämme, sillä ilmastonmuutos on yhä pandemiaakin suurempi globaali uhka. Varautuminen siihen ei saa unohtua koronan varjoon, vaan hyvä koronapolitiikka vaatii täsmätoimien lisäksi viisautta tehdä niitä uudistuksia, jotka ennemmin tai myöhemmin tulevat välttämättömiksi. EU kohdistaa parhaillaan historiallisen suuria tukimääriä vihreän talouden ja digitalisaation edistämiseen, jotta tässä myös onnistumme. Päättäjien lisäksi tarvitaan myös koko yhteiskunnalta sitkeyttä ja ponnistuksia kriisin pysäyttämiseksi. Kuten pandemia todisti, osaamme varmasti reagoida, mutta sitäkin enemmän meidän pitäisi ennakoida, innovoida ja uskaltaa.

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu