Murusia

Myös leipä on oivallista kasvisruokaa.

Yli puolet suomalaisista haluaa lisätä kasvisruuan syöntiä

Suomalaisten ruokavalio on nykyisin varsin lihapitoista. Tuoreen tutkimuksen mukaan kasvissyöjiä ja vegaaneja on väestöstä vain noin joka kymmenes. Kuitenkin yli puolet – 54 prosenttia – suomalaisista vastaa myöntävästi kysymykseen ”haluaisitko lisätä kasvipohjaisen ruuan osuutta ruokavaliossasi?” 30 prosenttia vastaa tähän ”ei”, ja loput 16 prosenttia ovat joko jo kasvissyöjiä tai vegaaneja tai eivät osaa sanoa kantaansa. Tämä selviää WEGANin Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa, jossa haastateltiin 1100 henkilöä 23.-27.7.2021. - Tutkimus osoittaa, että kasvissyönti ei ole millään tavalla äijämäisyyden vastakohta, sillä miehissä on lähes yhtä paljon kasvissyönnin lisäämisen kannattajia kuin naisissa, toteaa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.

Erityisen paljon kasvissyönti, esimerkiksi vegaaniset pikaruuat, kiinnostavat nuoria. Alle 25-vuotiaista lähes 80 prosenttia on kiinnostunut syömään vegaanista ruokaa, jos sitä olisi helposti saatavilla esimerkiksi pikaruokana.

Konditoria pH7 Oy laajentaa yhteistyötä K-ryhmän kanssa

Ravintolatasoisten tuotteiden tulo ruokakauppaan on siivittänyt myös muun laadukkaamman tuotetarjonnan kasvua. Ilmiö näkyy esimerkiksi kaupan konditoriatuotteiden kysynnän kasvuna. Näin kertoi K-ryhmä tiedotteessaan syyskuun alussa. Paikalliset tuotteet ovat kauppiaille keskeinen tapa räätälöidä valikoimaa vastaamaan paikallista kysyntää. K-kauppiaat hakevatkin aktiivisesti asiakkaita kiinnostavia uutuustuotteita lähi- ja pientuottajilta. Vuosittain noin 50 pientuottajaa autetaan pääsemään valtakunnallisiin valikoimiin.

K-ryhmän kanssa yhteistyötä laajentava tuusulalainen Konditoria pH7 Oy on hyvä esimerkki uudenlaisesta konditoriatarjonnasta. Kun korona vähensi ravintolatilauksia viime vuoden maaliskuussa, Konditoria pH7:n yrittäjä Toni Rantala kertoo ottaneensa yhteyttä ympäristön K-kauppoihin. Huomio oli, ettei monessakaan kaupassa ollut laajaa konditoriatuotteiden valikoimaa. Rantala tarttui tilaisuuteen ja nyt vuosi myöhemmin on sovittu laajenevasta yhteistyöstä K-ryhmän kanssa. Muun muassa Ruoholahdessa ja Järvenpäässä pilotoidaan K-Citymarketien kanssa shop-in-shop -konditoria-leipomoita. Rantalan mukaan suomalaiset eivät ole tottuneet vielä tilaamaan kakkuja ruokakaupoista, mutta hän uskoo, että siihen tulee muutos.

Visuaalisesti näyttävät tuotteet kiinnostavat yhä useampaa kuluttajaa. Konditoriatuotteiden myynti on kehittynyt K-ryhmässä 18 % viimeisen vuoden aikana. Tuotteiden hyvä myynninkehitys on ollut jo pitkään nousujohteista.

Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupasta vastaavan johtajan Harri Hovin mukaan kasvu alkoi jo ennen koronaa, ja viimeisen vuoden aikana se on jopa kiihtynyt. Edes koronarajoitukset eivät ole vaikuttaneet juhlasesonkeina myytyjen kakkujen menekkiin.

Suomalaisten ostotottumukset ovat muuttuneet. Perinteisissä sesongeissa, kuten äitienpäivänä myydään edelleen hyvin perinteisiä tuotteita, mutta samaan aikaan kuluttajat ovat innostuneet kansainvälisemmistä tuotteista ja uutuuksista kuten macaronseista ja erilaisista juustokakuista. Voileipäkakut ovat taas trendikkäitä. Nyt kiinnostavat myös pienemmät pakkauskoot ja näyttävät leivokset sekä pienet kakut, jotka sopivat myös yhden ja kahden hengen talouksille.

Kaikki pH7:n tuotteet valmistetaan käsityönä, ja pääosin ilman lisäaineita ja kotimaisista raaka-aineista. K-ruokakauppoihin on saatavilla monipuolinen valikoima pH7:n tuotteita: artesaanileipien ja -leivonnaisten rinnalla tarjolla on myös artesaanijäätelöä, suklaata ja lakupalloja. Valikoimat voivat vaihdella kauppakohtaisesti.

Kuluttajat ovat innostuneet kansainvälisemmistä tuotteista ja uutuuksista kuten macaronseista.

K-Citymarket Ruoholahden kauppiaan Tero Huhtalan (vas.) ja pH7 Oy:n Toni Rantalan yhteistyö alkoi jo vuoden 2020 syksyllä. Asiasta kerrottiin myös Leipuri-lehdessä 7/2020.

Raision uudesta tehtaasta kauraisia tuotteita

Raisio Oyj aloitti uuden kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvän tehtaan rakentamisen Raision tehdasalueella kaksi vuotta sitten. Tehdas valmistui aikataulussa ja ensimmäiset siellä valmistetut tuotteet saatiin kauppoihin syyskuun alussa. Paitsi että uusi tehdas keskittyy valmistamaan kasvipohjaisia tuotteita, se on myös hiilineutraali.

Yhtiön toimitusjohtaja Pekka Kuusiniemen mukaan kasvipohjainen ruokavalio on nyt vahvassa myötätuulessa ja kasvussa ja se tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, vaikkakin on jo tällä hetkellä varsin kilpailtu tuotekategoria. Syyskuun alussa Raisio toi siihen omia tuotteitaan, omien lippulaivabrändiensä eli Elovenan ja Benecolin alle. Tuotteet on valmistettu kovassa nosteessa olevasta kotimaisesta kaurasta ja tuotteiden kasvipohjaisuus ulottuu myös pakkauksiin.

Tunnetuinta kaurabrändiä Elovenaa saa jatkossa myös kaurajuomana, ruokakerman tapaan käytettävänä kauraruokana ja lusikoitavina kauravälipaloina. Kuluttajatutkimuksissa joka kolmas vastaaja kertoo, että kasvipohjaisia tuotteita pidetään eettisinä ja maapallolle parempana valintana. Elovena-tuotteet pakataan kasvipohjaisiin pakkauksiin, jotka ovat 100 prosenttisesti kierrätettäviä.

Benecol OAT on puolestaan maailman ensimmäinen kaurapohjainen tuoteperhe, joka sisältää kolesterolia alentavaa kasvistanolia. Sarjan ensimmäiset tuotteet ovat kaurashotti sekä kauragurtti, joissa kummassakin on tarjolla kolme eri makua.

Benecol OAT -tuotteiden makeus tulee yksinomaan marjoista, hedelmistä ja kaurasta. Sataprosenttisesti kasvipohjaiset ja maitohappobakteereja sisältävät tuotteet on pakattu pikareihin ja pulloihin, jotka kierrätetään kartonkina.

Vastuullisuus ja ympäristöstä huolehtiminen ovat nyt Pekka Kuusiniemen mukaan keskeinen osa kaikkea Raision strategiaa. Yhtiön hyvän ruoan ohjelman tavoitteena vuosina 2022-25 on mm. kaikkien pakkausten kierrätettävyys vuoden 2025 loppuun mennessä, oman tuotannon hiilineutraalisuus vuoden 2023 loppuun mennessä sekä se, että vähintään 80 % yhtiön tuotteista on terveellisiä vaihtoehtoja omissa tuoteryhmissään vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi tuetaan yhtiön henkilöstön terveellistä elämäntapaa ja hyvinvointia sekä minimoidaan raaka-aineiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä arvioidaan tuotantoketjujen ihmisoikeusvaikutuksia

Korona sai miehet syömään vihanneksia

Kauppapuutarhaliiton teettämän tutkimuksen mukaan erityisesti miesten kasvihuonevihannesten syönti lisääntyi koronan aikana. Liki neljännes 35-54-vuotiaista miehistä arvioi vihannesten syömisen lisääntyneen joko selvästi tai hiukan pandemian aikana. Kaikista vastaajista 16 prosenttia arvioi lisänneensä kasvihuonevihannesten syöntiä selvästi tai hiukan. Missään vastaajaryhmässä vihannesten syönti ei ollut vähentynyt.

Tutkimuksesta selviää myös, että jopa 99 prosenttia suomalaisista syö kasvihuonevihanneksia, eli tomaatteja, kurkkuja tai salaatteja. Tärkeimpiä syitä niiden käyttöön olivat vastaajien mukaan terveellisyys, maukkaus sekä helppokäyttöisyys. 79 prosenttia vastaajista valitsee mieluummin kotimaisia kuin ulkomaisia kasvihuonevihanneksia.

Kyselyn teki IROResearch Oy tuhannelle suomalaiselle 16.-24.2.2021.

Laajennus toi tuotantolaitokselle lisätilaa 1200 neliötä.

Myllärin Vaasan laajennus valmistui

Helsingin Mylly Oy:n Vaasan tuotantotilojen tuorein laajennus on valmis. Tehtaalla valmistetaan muun muassa Myllärin gluteenittomat kauratuotteet. Tuotanto- ja varastotilojen laajennus oli tarpeen, koska gluteenittomien tuotteiden kysyntä niin kotimaassa kuin maailmallakin kasvaa. Tuoreimman laajennuksen myötä tuotantolaitokselle tuli 1 200 neliötä lisää tuotanto- ja varastotiloja.

Laajennus mahdollistaa sekä uusien tuotteiden että uusien pakkausvaihtoehtojen tuonnin markkinoille. Elokuussa tuotiin kauppoihin neljä uutta gluteenittomasta puhdaskaurasta valmistettua tuotetta ja yrityksellä on suuria kasvuodotuksia myös viennin puolella.

Vientiä on yli 40 maahan ja viennin osuus yrityksen liikevaihdosta on jo noin 35 prosenttia. Vientiin menee erityisesti luomutuotteita ja gluteenittomia kauratuotteita. Maailmalla yritys tunnetaan nimellä Helsinki Mills.

Elintarvikemarkkinoiden kotimaisuusaste 72 prosenttia

Luonnonvarakeskus Luken kesäkuun puolivälissä julkaiseman Tuonti III -tutkimuksen mukaan elintarvikemarkkinoiden tuontiaste nousi vuosina 2003–2011 vajaan prosenttiyksikön vuosivauhtia, mutta sitten kasvu pysähtyi. Vuonna 2016 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 72 prosenttia. Tuontia ovat elintarviketuotannossa ja -jakelussa käytettävät tuotteet sekä elintarvikkeet kaupan hyllyllä. 2000-luvulla kasvoivat valmiselintarviketuonnin määrä ja tuontipanosten hinnat. 2010-luvulla tilanne vakiintui talouden kasvunkin taituttua. Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti oli vuonna 2016 9,3 miljardia euroa, josta tuotannon panos- ja investointituontia 6,4 miljardia ja valmiselintarvikkeita 2,9 miljardia euroa.

Kun huomioon otetaan kotimaan tuotannossa käytetyt tuontituotteet, pitkäkestoiset investoinnit sekä kaupan elintarviketuonti, niin ruuan kotimaisuusaste oli 72 prosenttia vuonna 2016. Tuonnista huolimatta suomalaiset syövät siis valtaosin kotimaisin voimin tuotettua ruokaa.

Huoltovarmuuden näkökulmasta tuonnin seuraaminen ja sen hallinta on tärkeää. Vaikka kotimaisuusaste on korkea, Suomi on riippuvainen tuonnista. Isoja tuoteryhmiä elintarvikkeiden tuotannon sujumiseksi ovat mm. maatalouden kasvinsuojelu- ja lannoiteaineet, energian raaka-aineet ja jalosteet sekä eläinrehujen kasvivalkuainen. Heinäkuun kuumat ja kuivat olosuhteet vaikuttivat merkittävästi rukiin jyväkokoon, kertoo Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen.

Myös muiden viljakasvien sadot näyttävät jäävän juuri jyväkoon pienuuden vuoksi tavallista pienemmiksi. Vahvan juuriston avulla ruis kestää viljakasveista parhaiten veden puutetta ja ruis onkin pärjännyt muihin kasveihin nähden hyvin, erityisesti vertailtaessa keväällä kylvettyihin. Hyvin myönteistä on myös se, että säät ovat suosineet rukiin sadonkorjuuta.

Myllyiltä saatujen tietojen mukaan ensimmäiset laatuanalyysitulokset kertovat kesän 2021 rukiin laadun olevan hyvä:

Tomaatti on vuoden 2022 vihannes

Suomalaisten suosikkivihannes tomaatti on valittu vuoden 2022 vihannekseksi. Vuoden vihanneksen valitsevat Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry.

Suomalaiset syövät tuoreita tomaatteja noin 12 kiloa vuodessa. Eniten syödään ns. peruspyöreitä tomaatteja, mutta erikoistomaattien kysyntä on ollut kasvussa viime vuosina. Niiden osuus kulutuksesta on jo yli 15 prosenttia.

Kokonaiskulutuksesta kotimaisten tomaattien osuus on 60 prosenttia. Suomessa tomaatteja viljellään yli 41 miljoonaa kiloa ympärivuotisesti kasvihuoneissa. Viljelyosaamisen ja vuosisadon puolesta viljely on maailman huippua ja samanaikaisesti suomalaiset viljelijät ovat onnistuneet pienentämään merkittävästi viljelyn hiili- ja vesijalanjälkiä.

Tomaatti on yksi tärkeimmistä terveyttä edistävistä kasviksista, sillä kasvisten kokonaiskulutuksesta tomaattien osuus on vajaa viidennes. Erityisen tomaatista tekee sen väriaineessa oleva karotenoidi lykopeeni, joka toimii elimistössämme antioksidanttina haitallisia hapettumisreaktioita hidastavana aineena. Sen on tieteellisestikin todettu tärkeitä hyvin matalien D-vitamiinitasojen ehkäisemisessä.

Näyttöä saatiin myös kalan syönnin hyödyistä. Kalan syöminen suositusten mukaan, eli ainakin kahdesti viikossa, vaikutti myönteisesti elimistön D-vitamiinitasoihin. Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että D-vitamiinin saannin ohella myös perimä sekä käyttäytymis- ja sosioekonomiset tekijät saattavat vaikuttaa yksilöllisiin D-vitamiinitasoihin.

Aihetta tutkittiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden kohortissa tutkittavien ollessa 31- ja 46-vuotiaita. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 3 650 henkilöä.

Ruis - hellekesän selviytyjä

Heinäkuun kuumuus ja kuivuus vaikuttivat rukiin jyväkokoon. Jyvät jäivät edellistä satokautta pienemmiksi, jolloin niiden koko vastasi sateisempien kesien jyväkokoa. Kuva Lasse Matikainen.

sakoluvut ovat hyvällä tasolla eikä torajyvää esiinny. Rukiin kokonaissatoennuste on varsin hyvä ja toteutuessaan turvaa kotimaisen raaka-aineen. Ensi talvenakin saamme siis nauttia kotimaisesta rukiista leivotusta ruisleivästä.

ehkäisevän sydän- ja verisuonisairauksia ja muun muassa miesten eturauhassyöpää. On myös viitteitä, että tomaatit vähentäisivät masentuneisuutta. Parhaiten lykopeeni imeytyy elimistöön kypsennetyistä ruuista, esimerkiksi tomaattipohjaisista kastikkeista.

Suomalaisten aikuisten D-vitamiinitasot nousussa

Suomalaisten aikuisten D-vitamiinitasot ovat nousseet selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana, osoittaa Oulun yliopistossa tehty mittava seurantatutkimus. Suotuisaa kehitystä selittävät paitsi kansalliset D-vitamiinisuositukset myös D-vitamiinin lisääminen nestemäisiin maitovalmisteisiin ja rasvalevitteisiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että rasvalevitteiden D-vitaminoinnilla ei ollut samanlaista vaikutusta veren D-vitamiinitasoihin kuin D-vitamiinin lisäämisellä maitoon.

Selvimmin D-vitamiinitasot nousivat niillä henkilöillä, joilla oli seurannan alkaessa matalimmat D-vitamiinitasot. Tulos kertoo siitä, että D-vitamiinilisät ovat erityisen

Puutarhaharrastajien suosiossa ovat erikoislajikkeet. Tässä punastuvat Rotkäppchen-punahilkkatomaatit. Kuva: Timo

Taulavuori