5 minute read
Mitä toimialajärjestöjäsenyys Suomen Yrittäjissä tarkoittaa?
from Leipuri 6/21
by Leipuri
TEKSTI Elina Matikainen
Advertisement
Suomen Leipuriliitto liittyi Suomen Yrittäjien toimialajärjestöjäseneksi tämän vuoden kesäkuussa. Olemme nyt mukana järjestössä, joka edesauttaa yrittäjiä ja yrittäjyyttä Suomessa. Jäsenyyden myötä Leipuriliiton jäsenyritykset saavat uusia etuja.
Leipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara totesi tämänvuotisessa vuosikokouspuheessaan Kalastajatorpalla, että Suomen yrittäjistä Leipuriliitto sai yhteistyökumppanin, joka ajaa erityisesti yrittäjien ja yritysten asiaa tässä maassa. Tähän elinkeinoelämämme suurimpaan, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestöön kuuluu yrityksiä hyvin monelta toimialalta. Suomen Yrittäjien jäsenenä on myös reilut kuusikymmentä toimialajärjestöä ja Leipuriliitto on nyt yksi näistä järjestöistä.
Suomen Yrittäjät on vaikuttajataho kaikissa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa Suomessa. Sen painoarvo on tänä päivänä suuri erityisesti elinkeinopolitiikkaan liittyvissä asioissa mutta myös työmarkkinapolitiikkaan liittyvissä asioissa. Yrittäjillä on laajat kontaktit yhteiskunnan eri toimijoihin niin Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuin myös eduskuntaan, aina EU-tasolle asti.
Suomen Yrittäjien keskustoimisto on Pasilassa Helsingissä ja siellä ahkeroi kuutisenkymmentä työntekijää toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen johdolla.
Leipuriliiton jäsenyys Suomen yrittäjissä ei vaikuta Leipuriliiton jäsenenä olevien yritysten Leipuriliiton jäsenmaksuun. Leipuriliiton jäsenyys Suomen Yrittäjissä ei myöskään vaikuta millään tavoin Leipuriliiton ja ETL:n väliseen yhteistoimintasopimukseen.
Yrittäjä voi haluta tutustua muihin oman paikkakunnan yrittäjiin ja toisaalta on tärkeää olla jäsenenä myös oman alansa toimialajärjestössä. Niinpä osa Leipuriliiton jäsenyrityksistä on jo jäsenenä Suomen Yrittäjien paikallisjärjestössä. Kaikkein yksityiskohtaisin tieto oman alan asioista ja edunvalvonnasta on omalla toimialajärjestöllä. Se tuo yhteyden myös muihin oman alan yrittäjiin.
Etuja Leipuriliiton jäsenistölle
Jäsenyys Suomen Yrittäjissä tuo Suomen Leipuriliitolle ja sen jäsenistölle monia etuja sekä järjestötasolla että yksittäistä Leipuriliiton jäsenyritystä ajatellen. Järjestötasolla Leipuriliiton käytettävissä on yrittäjien laaja asiantuntijoiden joukko ja voimme jäsentiedottamisessamme hyödyntää Suomen Yrittäjien tiedotteita, uutiskirjeitä ja verkkopalveluita.
Myös yksittäiselle Leipuriliton jäsenyritykselle on luvassa etuja, sillä Leipuriliiton toimialajärjestöjäsenyys tarkoittaa, että monet Yrittäjien erilaiset tapahtumat,
kuten seminaarit ja koulutukset ovat nyt Leipuriliiton jäsenyritysten sekä henkilöjäsenten ulottuvilla. Osa näistä tilaisuuksista on maksullisia, osa maksuttomia. Koulutukset ja tapahtumat löytyvät yrittäjien verkkosivuilta osoitteesta yrittäjät.fi/ajankohtaista. - Leipuriliiton jäsenyritysten on mahdollista hankkia itselleen myös Suomen Yrittäjien ’Laaja palvelupaketti’, joka laajentaa palveluja ja etuja, toteaa toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi Suomen Yrittäjistä.
Palvelupaketti on sidoksissa yritysjäsenyyteen ja y-numeroon, joten se ei ole mahdollinen Leipuriliiton henkilöjäsenille.
Tämä 95 euroa/jäsenyritys vuodessa maksava paketti tuo sen lunastaneen yrityksen ulottuville seuraavat Yrittäjien valtakunnalliset jäsenpalvelut:
maksuton lakiasioiden neuvonta puhelimitse arkisin kello 8-18 (yleistä neuvontaa, joka ei kuitenkaan ulotu esimerkiksi sopimusten tekemiseen tms.). Puhelinnumero (vaihde) lakiasioiden neuvontaan on 09 2292 222. Neuvontaa annetaan monella eri alueella, kuten esimerkiksi työnantaja-asioissa, verotuksessa, rahoitusasioissa, lakiasioissa ym. asiakirjapankin käyttöoikeus (sisältää erilaisia valmiita sopimuspohjia ja muita asiakirjoja mm. seuraavilta alueilta: kauppa, vuokraus, perheoikeus, tietosuoja-asetus, työsuhteet, velkasuhteet, yhtiöoikeus jne. jne.) Yrittäjä-lehti 4 kertaa vuodessa uutiskirje 2 kertaa kuukaudessa (erikseen kohdennetut uutiskirjeet yksinyrittäjille ja työnantajayrityksille) mittava määrä erilaisia Suomen Yrittäjien jäsenetuja, kuten alennuksia vakuutusmaksuista, puhelinliittymistä, sähköstä, hotellimajoituksista, bensiinistä ym. ym. (ks. yrittäjät.fi/jäsenyys/ jäsenedut)
Palvelupaketin voivat siis lunastaa ne Leipuriliiton jäsenyritykset, jotka haluavat. Paketti on voimassa helmikuun lopusta lähtien vuoden eteenpäin seuraavan vuoden helmikuun loppuun. - Pääsääntöisesti tiedustelemme alkuvuodesta toimialajärjestöltä eli tässä
tapauksessa Leipuriliitolta, mitkä sen jäsenyrityksistä haluavat lunastaa laajan palvelupaketin. Leipuriliitto kokoaa tiedot meille, Hämeenniemi toteaa. - Periaatteessa laajan palvelupaketin voi siis lunastaa vasta ensi vuoden helmikuun lopusta lähtien, mutta mikäli jokin Leipuriliittoon kuuluva yritys haluaa lunastaa palvelupaketin vielä tänä syksynä, sekin on toki mahdollista. Sen voi hoitaa minun kauttani, jatkaa Hämeenniemi, jonka tavoittaa sähköpostilla osoitteesta mika.hameenniemi@yrittajat.fi
Laajan palvelupaketin lunastaneet Leipuriliiton jäsenyritykset saavat Suomen yrittäjien jäsennumeron. Jäsennumeroa tarvitaan/kysytään jäsenpalveluita käytettäessä, esimerkiksi soitettaessa lakiasiain neuvontaan. Samoin jäsennumeroa tarvitaan kirjauduttaessa asiakirjapankkiin sekä jäsenetuja käytettäessä. - Jäsenenne ovat tervetulleita myös vuosittaisille Yrittäjäpäiville, joita tänä vuonna on tarkoitus viettää Jyväskylässä 24.25.9.2021, toivottaa Hämeenniemi, jonka mukaan Yrittäjäpäiville voi ilmoittautua myös ilman laajaa palvelupakettia ja mukaan pääsee jäsenhinnalla, kunhan muistaa ilmoittautuessa kertoa, että on Yrittäjiin kuuluvan toimialajärjestön eli tässä tapauksessa Suomen Leipuriliiton jäsen.
Laaja palvelupaketti oikeuttaa Suomen liitolla mahdollisuus saada edustaja, sillä toimialajärjestöjäsenille on määritelty tietty osuus valtuuston paikoista, toteaa Hämeenniemi.
Reilun kuudenkymmenen toimialajärjestöjäsenen lisäksi Suomen yrittäjillä on 20 aluejärjestöä ja 400 paikallisyhdistystä. Lisäksi on erilaisia valiokuntia ja verkostoja, joiden toimikausi on kaksi vuotta. Juuri nyt niillä on meneillään jälkimmäinen kausi ja loppuvuodesta jälleen niihin aletaan etsiä uusia edustajia. Tällöin myös toimialajärjestöt voivat ehdottaa omia ehdokkaitaan valiokuntiin ja verkostoihin. Yrittäjiin on perusteilla myös uusi ruoka-alan asioihin keskittyvä valiokunta, joka on elintarvikealan yrityksille erityisen tärkeä vaikuttamispaikka. - Valiokunnat ja verkostot ovat niitä elimiä, jotka toimivat kentän ääninä ja antavat hallitukselle ’syötteitä’, millaisia käytännön toimia ja linjauksia olisi hyvä tehdä, Hämeenniemi toteaa.
Edellä mainittujen kautta myös Leipuriliitto voi vaikuttaa Suomen Yrittäjien toimintaan ja linjauksiin. Oma asiansa on sitten edunvalvonta, jota Yrittäjät tekee yhdessä toimialanjärjestöjäsentensä kanssa niille ajankohtaisissa asioissa niin kansallisissa kuin myös EU-tason asioissa.
Palvelupaketin voivat lunastaa ne Leipuriliiton jäsenyritykset, jotka haluavat. Henkilöjäsenet eivät voi tilata palvelupakettia, koska se on sidoksissa yritysjäsenyyteen ja y-numeroon.
Yrittäjien valtakunnallisiin palveluihin, mutta se ei oikeuta Yrittäjien paikallis- ja aluejärjestöjen järjestämiin koulutuksiin tai tapahtumiin tai mahdollisiin muihin aluetason etuihin.
Vaikuttaminen Suomen Yrittäjissä
Yrittäjien organisaatiossa ylin päättävä elin on liittokokous, joka pidetään kahden vuoden välein Yrittäjäpäivien yhteydessä. Tänä vuonna sitä ei ole, vaan jälleen ensi vuonna. Uutena elimenä yrittäjissä on valtuusto, jonka liittokokous valitsee ja joka kokoontuu liittokokousten välillä. Kaksi vuotta liittokokousten välillä on varsin pitkä aika ja valtuusto linjaa Yrittäjien toimintaa liittokokousten välillä. - Ensi vuonna liittokokouksessa valittavaan valtuustoon on myös Leipuri-
Ammattiliiton jäseniä on 59 % suomalaisista työllisistä eli hieman vähemmän kuin aikaisempien tutkimusten mukaan. Naisista suurempi osuus (62 %) kuin miehistä (57 %) on ammattiliiton jäseniä. Tämä käy ilmi Työelämägallupista, jonka Kantar teki Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tämän vuoden touko-kesäkuun vaihteessa. Kyselyyn vastasi 1002 työllistä.
Ikäryhmittäiset erot ammattiliittojen jäsenyydessä eivät ole kovin suuria. Osuus on pienin 30-44-vuotiailla (55 %) ja suurin yli 55-vuotiailla (65 %).
Tärkein syy olla kuulumatta ammattiliittoon on se, että jäsenyys maksaa liikaa (33 %). Toiseksi tärkein on liittojen poliittisuus (28 %) ja se, että koetaan, ettei jäsenyydestä ole hyötyä (27 %). Jäsenyyden hinta korostuu naisilla ja liittojen poliittisuus miehillä perusteena siihen, miksi ei haluta kuulua ammattiliittoon.
Järjestäytyminen on selvästi alhaisempaa pienillä työpaikoilla ja yksityisellä sektorilla.
Työttömyyskassoihin kuulutaan selvästi enemmän kuin liittoihin. Kassoihin kuuluu 74 prosenttia työllisistä. Nuoret kuuluvat kassoihin muita vähemmän. Samoin kassoihin järjestäytyminen on vähäisempää pienillä työpaikoilla. Yrittäjät tai yksityiset ammatinharjoittajat ovat selvästi harvimmin (18 %) työttömyyskassan jäseniä.
Ansiosidonnainen työttömyysturva on suurin syy olla ammattiliiton jäsen (63 %). Osuus on hieman laskenut: tammikuussa 2021 se oli 65 %, syyskuussa 2020 se oli 67 % ja kesäkuussa 2018 se oli 66 %. Seuraavina kuulumissyinä tulevat parempien työehtojen haluaminen (41 %) ja tuen tavoitteleminen työpaikalla (23 %).
Kysyttäessä vaatiiko ansioturvan saaminen ammattiliiton jäsenyyden, kolmannes vastaajista arvioi edelleen näin olevan, vaikka kytkös on purettu vuosia sitten. – Moni toki näkee, että liitot puolustavat ansioturvaa, ja siksi haluavat järjestäytyä, vaikka tietävät, ettei liiton jäsenyys ole ansioturvan peruste, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. 66 prosenttia työllisistä olisi tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi heille ammattiliitoista riippumattoman työttömyyskassan YTK:n jäsenyyden. Osuus on kasvanut viime vuosina ja erityisesti koronakriisin aikana. Tyytymättömiä tähän olisi 14 prosenttia. Ammattiliittojen jäsenistä 58 prosenttia olisi erittäin tai melko tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi YTK:n jäsenmaksun, erityisesti pienillä työpaikoilla.
Tärkeimmät tulokset
- Enää 59 prosenttia työllisistä kuuluu ammattiliittoon - 74 prosenttia työllisistä kuuluu työttömyyskassaan - Edelleen kolmannes työllisistä luulee, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan saadakseen pitää kuulua ammattiliittoon
