Suomalaiset ovat ahkeraa leivänsyöjäkansaa

Jopa 99,7 prosenttia suomalaisista kertoo syövänsä leipää osana ruokavaliotaan. Tämä käy ilmi Leipätiedotuksen ja Pro Ruis ry:n tekemästä kuluttajatutkimuksesta.

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry KUVA Leipätiedotus ry

Leivän suosio perustuu maun lisäksi vahvasti terveellisyyteen, etenkin täysjyväviljatuotteiden kohdalla. Keväällä 2021 tehdyn kyselyn mukaan leipien terveellisyyttä arvioitaessa ruisleipä koetaan selkeästi terveellisimmäksi. Kolmen kärjen täydentävät täysjyväleipä sekä kauraleipä. Ruisleivän merkitys suomalaisille on vahva: yli 90 % vastaajista totesi sen kuuluvan oleellisesti ruokakulttuuriimme.

Leipätiedotus ja Pro Ruis toteuttivat toukokuussa kuluttajatutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää leivän kulutukseen liittyviä tottumuksia, viljojen ja leipien koettuja vaikutuksia terveyteen sekä koronapandemian vaikutusta leivän kulutukseen. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kuluttajien näkemyksiä kauratuotteiden roolista ruokavaliossa. Tutkimukseen vastasi 1000 iältään 18-70 -vuotiasta suomalaista.

Tutkimuksen mukaan leivän kulutus on Suomessa huippuluokkaa: vastaajista 99,7 % ilmoitti leivän kuuluvan ruokavalioonsa. Suomalaisista 65 prosenttia syö vähintään 3 viipaletta leipää päivässä. Valtaosa valitsee aterioilleen 3-5 viipaletta leipää päivittäin. Erityisen hyvin leipä maistuu yli 40-vuotiaille vastaajille, jotka syövät leipää keskimäärin enemmän kuin alle 40-vuotiaat.

Kuusi kymmenestä vastaajasta ostaa leipää vähintään kaksi kertaa viikossa tai useammin. Yleisimmin suomalaiset käyvät leipäostoksilla 2-3 kertaa viikossa. Näin kertoo toimivansa reilu 40 % kuluttajista. Talouksissa, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, leipää ostetaan säännöllisimmin, 2-3 krt/vko (74 %), verrattuna aikuistalouksiin (55 %).

Leipää syödään, koska se on hyvää ja terveellistä

Leivän suosio perustuu selkeästi sen

Tutkimuksen mukaan leivän kulutus on Suomessa huippuluokkaa, enemmistöllä vähintään 3 viipaletta päivässä. Monipuolisessa leipävalikoimassamme on mistä valita.

hyvään makuun. Kuluttajista yli 60 % kertoo leivän maun olevan yksi merkittävimmistä leipävalintaan vaikuttavista tekijöistä. Edullinen hinta, leivän tuoreus, kotimaisuus sekä viljaraaka-aine seuraavat muina valintakriteereinä. Näihin huomionsa kiinnittää noin neljä kymmenestä leivän ostajasta. Myös erilaiset terveysnäkökohdat saavat kuluttajan ojentamaan kättään leipähyllyn suuntaan. Leipä yhdistetään terveellisyyteen niin aikuisten kuin lastenkin näkökulmista. Leivän tiedetään tarjoavan tärkeitä hiilihydraatteja ja täysjyväviljan koetaan parantavan suoliston terveyttä sekä alentavan riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Nuoremmille leivän ostajille (alle 40-vuotiaat) hinta ja terveellisyys ovat tärkeämpiä, kun taas leivän raaka-aine ja tuotteen kotimaisuus ovat vahvemmin yli 40-vuotiaiden ostopäätöksiin vaikuttavia asioita. Yleisesti arvioiden kuluttajat kokevat leivän ja erityisesti täysviljatuotteet tärkeäksi osaksi ruokavaliotaan.

Ruisleipä leipähyllyn suosikki

Leivän ostamiseen vaikuttaa eniten maku aiemman kokemuksen pohjalta. Suosituimmat leivät suomalaisessa ruokapöydässä on tehty rukiista ja kaurasta. Vastaajista 79 % kertoo valitsevansa mielellään rukiisen leivän ja 76 % kaurasta leivotun. Kolmanneksi suosituinta leipätyyppiä, sekaleipää, ostoskoriinsa valitsee 52 % kuluttajista. Neljä kymmenestä kuluttajasta valitsee mielellään ohra- tai vehnäleipää. Rukiin kohdalla miesten ja naisten valinnat ovat yhdenvertaiset. Muita viljatyyppejä arvioitaessa naiset suosivat hieman enemmän kauraa kuin miehet.

Ruispalaleivän ja kauraleivän suosio Suomessa on vahva. Ruispalaleivät ovat jo tovin olleet valintojen kärjessä ja puolet suomalaisista nimeääkin ne kolmen suosituimman leipävalintansa joukkoon. Kauraleipä on kuitenkin kivunnut jo melkein ruisleivän rinnalle: neljä kymmenestä vastaajasta nostaa kauraleivän leipien TOP3 -listalleen. Kolmannelle sijalle

suosituimpien leipien joukossa nousevat sämpylät.

Tutkimuksen mukaan kuluttajat mieltävät ruisleivän terveellisimmäksi leipävaihtoehdoksi. Jopa 87 % vastaajista pitää ruisleipää terveellisenä. Suomalaiset tietävät hyvin myös täysjyväviljan terveellisyydestä, sillä 84 % toteaa sen olevan terveellistä. Kolmen kärjen täydentää kauraleipä, joka on 73 % mielestä terveellistä. Terveellisyydessään nämä kolme leipätyyppiä ovat ylivoimainen kolmikko, sillä neljänneksi terveelliseksi nimetty, gluteeniton leipä, oli sitä vain 39 % mielestä. Vehnäleivällä on kuluttajien korvissa edelleen melko epäterveellisen tuotteen kaiku, sillä alle viidennes vastaajista piti sitä terveellisenä. Markkinoilla on kuitenkin paljon kuitupitoisia ja runsaskuituisia vehnäleipävaihtoehtoja, jotka kuitu- ja ravintoainepitoisuudeltaan ovat hyviä ja terveellisiä valintoja.

Koronapandemia lisännyt leivän kulutusta

Lähes joka viides kuluttaja toteaa, että leivän kulutus on kasvanut pandemian myötä. Ihmiset ovat kiinnittäneet myös hieman aiempaa enemmän huomiota leipähävikkiin ja leivän terveellisyyteen. Eri vastaajaryhmiä vertailtaessa leivän kulutus on kasvanut vahvimmin talouksissa, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, nuorten eli alle 40-vuotiaiden joukossa sekä erityisruokavaliota noudattavien joukossa.

Yleisesti arvioiden, koronapandemia ei ole merkittävästi vaikuttanut siihen, mistä ihmiset ostavat leipänsä. Perinteiset ruokakaupat ovat edelleen tyypillisin ostospaikka. Tulosten perusteella ihmiset ovat alkaneet leipoa leipää enemmän kotonaan. Näin toteaa noin joka neljäs vastaajista. Tämä painottuu erityisesti kotitalouksissa, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia.

Ruisleipä ja kaurapuuro kuuluvat ruokapöytään

Pyydettäessä arvioimaan, mitkä annetuista ruokavaihtoehdoista kuuluvat suomalaiseen ruokapöytään, ollen tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria, ei voittajista ole epäselvyyttä; ruisleipä ja kaurapuuro ovat ykkösiä. Ruisleivän saama arvostus kokonaistuloksissa on erittäin vahva: yli 90 % vastaajista totesi sen kuuluvan oleellisesti ruokakulttuuriimme. Kolmantena tulee riisipuuro, jonka suosio keskittyy oletettavan vahvasti joulun aikaan. Riisipuuron rinnalla moni katsoo myös ruispuuron kuuluvan suomalaiseen ruokakulttuuriin: 68 % vastaajista nostaa nämä puurot kuuluviksi suomalaiseen ruokapöytään. Näistäkin vastauksista käy ilmi rukiin vahva asema ruokakulttuurissamme.

Kaura syödään leipänä ja puurona

Kuluttajien selkeät suosikit kauratuotteista ovat leipä ja puuro. Yli 70 % vastaajista pitää kaurapuuroa ja -leipää houkuttelevana kauratuotteena. Markkinoilla olevat monet muutkin kauratuotteet ovat löytäneet tiensä kuluttajien ruokapöytiin ja kauraa pidetään houkuttelevana raaka-aineena: vain 3 prosenttia vastaajista toteaa, ettei mikään kauratuote houkuttele heitä.

Vajaa kolmannes kuluttajista kertoo korvanneensa joitain eläinperäisiä tuotteita ruokavaliossaan kauratuotteilla. Pääasiallisina syinä tähän ovat terveellisyys, kokeilunhalu sekä ekologisuus ja ympäristöystävällisyys. Kauratuotteilla eläinperäisistä tuotteista useimmiten on korvattu maitoa ja lihaa. Tutkimuksessa lihatuotteilla tarkoitettiin naudan ja porsaanlihaa. Punaisen lihan kategoriassa jauheliha oli tyypillisin raaka-aine, joka korvattiin kauratuotteella.

Maku, hinta, tuoreus ja kotimaisuus ovat leivän neljä tärkeintä ostokriteeriä.

Ruispalaleivän ja kauraleivän suosio Suomessa on vahva. Kolmantena tulevat sämpylät.