Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri-lehti 95 vuotta, nro 6/1926

Lehdessä on kirjoitus osuustoimintamuotojen välisestä kilpailusta. Erityisesti mainitaan osuuskaupat ja osuuskassat, jotka molemmat voivat harjoittaa talletusliikettä. Osuuskaupoissa varat palvelevat kirjoituksen mukaan pelkästään kulutusta, kun taas osuuskassojen talletukset annetaan pienviljelyksen edistämistarkoituksiin. Huoles-

tuneita ollaan siitä, että osuuskauppojen säästökassat ovat saaneet haltuunsa suuret määrät varoja, jotka luonnostaan muutoin kuuluisivat osuuskassoille.

Etenkin maaseudun pienet pääomat ovat näin pois tuotannon palveluksesta. Kirjoituksessa todetaan, että ” on sanottu, että osuuskauppojen säästökassaliikkeeseen sisältyy luotto-olojemme tervettä kehitystä uhkaava vaara.” Niinpä Suomen Pankin sanotaan syystäkin ryhtyneen ohjaamaan näiden rahalaitosten korkopolitiikkaa oikealle tolalle.

Leipuri-lehti 75 vuotta sitten, nro 6/1946

Lehdessä on kutsu Leipuriliiton vuosikokoukseen Turkuun. Kokouspäivänä on luvassa myös tutustumista turkulaisiin teollisuuslaitoksiin ja illalla juhla ravintola Seurahuoneessa. Seuraavana päivänä lähdetään seuramatkalle Suomen matkailijayhdistyksen turistimajalle Paraisiin. Helsingin Leipomoliikkeiden yhdistys on pitänyt ensimmäisen varsinaisen vuosikokouksensa Ravintola Fenniassa Helsingissä. Vuosikokoukseen sisältyvien aiheiden ohella keskusteltiin myös johtaja Anton Määttäsen tekemästä ehdotuksesta, että yhdistyk-

seen kuuluville leipomoille hankittaisiin

yhteinen lääkäri. Vilkkaassa keskustelussa kävi ilmi, että sellaiseen olisi mahdollisuuksia. Asia jätettiin johtokunnan hoidettavaksi. Suomen Höyryleipomo on vaihtanut omistajaa. Tehtaan uusi omistaja on Matin Leipä oy -niminen yhtiö, joka on perustettu Helsingin Mylly ja Kauppa oy:n aloitteesta. Tehtaan toimintaa tullaan jatkamaan entiseen tapaan eli valmistamalla ainoastaan kuivaa leipää.

Leipuri-lehti 60 vuotta sitten, nro 6/1961

Frankfurtin suureen leipomonäyttelyyn oli pystytetty ’Kansakuntien leipomo’, jossa esiintyi ammattilaisia kaikkiaan kahdeksasta maasta, niiden joukossa Suomi. Useimmat esiintyjäryhmät valmistivat ruokaleipää ja kahvileipää, olivathan kysymyksessä leipomomessut. Suomalaiset leipoivat kolmihenkisellä joukkueella, johon kuuluivat mestarit Matti Leskinen ja Toivo Matikainen Helsingistä sekä Kasperi Löfgren Tampereelta. He valmistivat karjalanpiirakoita, korvapuusteja, kahvipitkoja, Porvoon tippoja sekä tippaleipiä. Kaikki nämä olivat saksalaisille ammattimiehille uusia. Suurinta kiinnostusta herätti tippaleivän paisto. Lehden mukaan suomalaisista leivonnaisista ei jäänyt muruakaan myymättä. Edellä mainitun tapahtuman eli Frankfurtin messujen yhteydessä pidettiin myös kansainvälisen Leipuriliiton UIB:n kokous. Siellä useat maat olivat kertoneet leivän hintatilanteesta. Niiden mukaan hintoja oli koro-

tettu, mutta tilanne ei ollut kuitenkaan parantanut yrittäjien asemaa. Palkankorotukset ja kustannusten nousu ovat

eliminoineet hinnankorotukset. Leivän hintasäännöstelystä on useimmissa maissa jo päästy, mutta esimerkiksi Italiassa se on edelleen voimassa. Lehdessä kerrotaan myös, että Vaasan Höyrymylly on päättänyt rakentaa suuren näkkileipätehtaan Hollantiin Weerenin kaupunkiin. Tehdas rakennetaan 160-miljoonaista kuluttaja-aluetta ajatellen ja on myös kooltaan sen mukainen, investointina noin 2,5 miljardin markan arvoinen. Suomessa Kauppahuone Gustav Paulig täyttää 85 vuotta. Paitsi että Paulig on maamme suurin kahvipaahtimo, se on myös merkittävä teen ja mausteiden pakkaaja ja lisäksi sillä on pakaste-, jäätelö sekä herkkusäilyketehtaat.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 6/1981

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Ravitsemustoimikunta on jättänyt mietinnön, jonka on tarkoitus toimia myös elintarvikkeiden kulutuksen ohjenuorana. Viljavalmisteiden osalta sanoma kuulostaa varsin tutulta, sillä mietinnön mukaan viljavalmisteiden ja erityisesti täysjyvävalmisteiden käyttöä tulee lisätä nykyisestään. Viljavalmisteet ovat suomalaisen arkiravinnon tärkeimmät hiilihydraattilähteet. Seinäjoella ovat Balmerin leipomon kondiittorit valmistaneet 32 metriä pitkä äitienpäiväkakun, jota tarjoiltiin Seinäjoen Mailajussien ja Imatran välisen pesäpallo-ottelun yhteydessä. Kakku koottiin ja viimeisteltiin paikan päällä. Viidelletuhannelle henkilölle tar-

joiltuun kakkuun kului mm. 6000 munaa, 200 kiloa sokeria ja 200 kiloa vehnäjauhoja. Kermaa meni 350 litraa ja viinirypäleitä koristeluun 100 kiloa.

Leipomoiden energiansäästöistä on pidetty kursseja, jotka ovat keränneet yhteensä noin parisataa leipuria ympäri Suomen. Kursseja vetivät VTT:n tutkijat Aimo Jussila, Matti Laukkanen ja Jorma Railio. Koulutusta ovat saaneet myös ammattikoulujen leipomolinjan opettajat, joille Leipuriliitto järjesti nelipäiväiset jatkokurssit konditoriatyön opetuksesta Roihuvuoren ammattikoulussa. Leipurien Tukun yhden iltapäivän kurssilla toista sataa leipomoyrittäjää puolestaan kohensi taseiden lukutaitoaan Tukun varatoimitusjohtajan Raimo Arvolan johdolla.