Vuosikokous valitsi Kari Meltovaaran uudelleen puheenjohtajaksi

Vuoden 2021 vuosikokous valitsi Kari Meltovaaran jatkamaan puheenjohtajana

Leipuriliiton vuoden 2021 vuosikokous pidettiin Kalastajatorpalla Helsingissä lauantaina 14.8.2021. Tavanomaisten vuosikokousasioiden ohella esityslistalla oli myös Leipuriliiton hallituksen puheenjohtajan valinta. Kari Meltovaara valittiin puheenjohtajaksi toiselle kaudelle eli vuosiksi 2022-24. Seuraava vuosikokous pidetään Vaasassa elokuussa 2022.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Vaikka koronarajoitukset leikkasivat Leipuripäivien 2021 ohjelmaa, pidettiin Leipuriliiton 121. vuosikokous lähes alkuperäisen suunnitelman mukaisesti eli lauantaina 14.8.2021 aamupäivällä. Aloitusaikaa vain siirrettiin tuntia myöhemmäksi totutusta puoli kymmenestä, koska tavarantoimittajien näyttelyä ei pidetty. Niin ikään kokous siirrettiin väljempiin tiloihin eli Kalastajatorpan kongressipuolen alakerran Merisalista yläkerran Siirtomaasaliin. Turvavälit olivat siellä hyvin kohdallaan kokouksen noin neljällekymmenelle osallistujalle.

Vuosikokoustilaisuuden juontajana ja avaajana toimi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n edustajana leipomoyrittäjä Toni Rantala Konditoria pH7 Oy:stä. Hän toivotti kaikki tervetulleiksi ja totesi, että on mukavaa jälleen nähdä leipurit vuosikokouksessa näinkin lukuisassa määrin kaikista tapahtuman valmisteluihin liittyneistä vastoinkäymisistä huolimatta. Ne kaikki johtuivat tietenkin koronapandemiasta. - Jo viime vuonna totesin korona-ajan todistaneen, että kun leipomo- ja konditoriayrittäjät ahdistetaan nurkkaan, he löytävät sieltä tiensä ulos ja selviytyvät, Rantala totesi. Ainakin hänen oman yrityksensä kohdalla tuo pitää paikkansa, sillä Konditoria pH7 on Rantalan mukaan koronan ’ahdistamana’ avannut tietä vähittäiskauppoihin aina pohjoisinta Suomea myöten ja saanut niistä myyntipaikkoja hyvin. Näin on tullut yritykselle yksi tukijalka lisää ja samalla myös voimakasta kasvua, joka mahdollistaa uusien työntekijöiden palkkaamisen. - Visiona on tuplata liikevaihtomme seuraavan kahden vuoden aikana, ennusti Rantala ja totesi vielä, että myös jotakin hyvää siis koronasta voi sanoa seuranneen.

Kokouksen puheenjohtajaa Mika Gilania avustivat Kari Meltovaara (oik.) ja Mika Väyrynen (vas.). << Hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara totesi vuosikokouspuheessaan, että koronapandemiasta on opittu yrittäjinä ja liittona, että mitä tahansa ennalta arvaamatonta voi tulla ja se voi muuttaa toimintaympäristöämme nopeasti ja jopa pysyvästi. Samalla on kuitenkin tullut selväksi, että olemme kykeneväisiä selviytymään.

< Paikallisyhdistystä edustanut Toni Rantala, Konditoria pH7 Oy, toivotti osallistujat tervetulleiksi vuosikokoukseen.

Puheenjohtajan vuosikokouspuhe Toni Rantalan avauksen jälkeen oli vuorossa Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara, joka myös omasta puolestaan toivotti paikalla olijat tervetul-

Kalastajatorpan Siirtomaasalissa pidetyssä vuosikokouksessa oli mahdollista pitää hyvät turvavälit. Kari Meltovaara valittiin Leipuriliiton hallituksen puheenjohtajaksi vuosille 2022-24 eli toiselle kaudelle. Mika Väyrynen onnittelee ja Kati Sinda odottaa etualalla kukkien kanssa. Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkamaan valittua Jari Elosta onnittelee korona-ajan tapaan Kati Sinda. Taustalla varapuheenjohtajana jatkamaan valittua Anttu Rautiota onnittelee puolestaan Kari Meltovaara, yhtä lailla koronaturvallisesti.

leiksi vuosikokoukseen. Hän totesi, että kuten vuotta 2020, leimasi tämänkin vuoden Leipuripäiviä korona, eikä tapahtumaa saatu valitettavasti tänäkään vuonna vietyä läpi täysimittaisena. - Harva meistä olisi vielä heinäkuun lopussa uskonut, että elokuun puolivälissä ollaan tilanteessa, jossa yhteiskunnan rajoitukset ja kasvaneet tartuntamäärät vaikuttavat jälleen kerran näin vahvasti yritysten ja yksilöiden käyttäytymiseen hyvästä rokotekattavuudesta huolimatta.

Meltovaaran mukaan ihmiset tarvitsevat kanssakäymistä, sosiaalista yhdessäoloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota Leipuripäivät vuosittaisena traditiona edustaa. Hänen mukaansa oli harmillista, etteivät leipurit vieläkään voineet viettää suurella joukolla yhteistä juhlallista viikonloppua yhdessä leipurikollegojen ja yhteistyökumppaneiden seurassa. - Se olisi ollut tarpeen kaikkien yhteiskunnan asettamien sekä omaehtoisten rajoitteiden jälkeen.

Päätös toistamiseen perua täysimittaiset Leipuripäivät oli Kari Meltovaaran mukaan raskas. Viime vuonna jouduttiin tekemään sama päätös jo hieman aikaisemmassa vaiheessa. Kaikki uskoivat, ettei sellaista päätöstä tarvitsisi tehdä enää toista kertaa. Toisin kuitenkin kävi ja lisäksi meni suurelta osin hukkaan se kaikki valmistelutyö, jonka Leipuriliiton toimisto ja Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät olivat etukäteen tehneet Leipuripäivien hyväksi. Tästä kaikesta myös puheenjohtaja oli pahoillaan niin valmisteluja tehneiden tahojen kuin myös kaikkien osallistujien puolesta. - Kun viime vuonna vuosikokouksessa puhuin koronan aiheuttamasta toimintaympäristön äkillisestä ja totaalisesta muutoksesta, en olisi uskonut, että muutos olisi niin pitkäaikainen ja osin myös pysyvä.

Meltovaara totesikin, että paitsi että koronapandemia on aiheuttanut monia muutoksia toimintaympäristöömme, se on vaikuttanut yhteiskuntaan myös muutoin. Tästä esimerkkejä ovat etätyön lisääntyminen, ravintola- ja tapahtuma-alan näivettyminen, pt-kaupan ja rautakauppojen kukoistus ja valitettavasti myös ihmisten pahoinvoinnin lisääntyminen. - Leipomotoimialan yrityksiä pandemia on kohdellut hyvin eriarvoisesti. Isot toimijat ovat nauttineet pt-kaupan ja online-kaupan hyvästä menestyksestä samalla kun omiin kahviloihin ja/tai horeca-sektoriin keskittyneiden leipomoyritysten taistelu olemassaolosta on ollut rajua ja tuloksenteko on revitty pääasiassa yrittäjien selkänahasta.

Onneksi sentään myös onnistumisia mahtuu joukkoon, kuten äsken Toni Rantalalta kuulimme.

Uusi sopimus ETL:n kanssa

Seuraavaksi puheenjohtaja siirtyi puhumaan Leipuriliiton tehtävistä sekä viime vuoden syksyn ja tämän kevään tapahtumista yhteistyökumppaneidemme kanssa. - Leipuriliitolla on tehtäviä laajalla rintamalla, mutta ensisijainen tehtävämme on kuitenkin toimia jäsenistön edunvalvojana ja neuvonantajana työmarkkina- ja elintarvikelainsäädäntökysymyksissä sekä toimia toimialamme arvostuksen ja näkyvyyden edistäjänä.

Tärkein yhteistyökumppani ensin mainituissa asioissa on puheenjohtaja Meltovaaran mukaan Elintarviketeollisuusliitto ETL ry, jonka kanssa on tehty yhteistoimintaa vuosikymmenten ajan. Kun ETL sitten viime syksynä irtisanoi yhteistoimintasopimuksen, se aiheutti hämmennystä Leipuriliitossa. Sopimusta haluttiin ETL:n mukaan harmonisoida niin, että se olisi yhteneväinen kaikkien muiden ETL:n yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. Lihakeskusliitto, Panimoliitto). Leipuriliitossa tuntui kuitenkin enemmänkin siltä, että ETL:n silloinen johto halusi tehdä eron Leipuriliitosta, jonka mielestä viimeisimmät työehtosopimukset oli tehty vain isojen yritysten ehdoilla, työrauhan säilyttämisen nimissä, ei ’hankaliin’ tekstikysymyksiin paneutuen ja niihin muutoksia hakien. Tämän Leipuriliitto oli sanonut myös ääneen.

Tarvittiinkin paljon työtä ja useita neuvotteluja ennen kuin uusi, molemmin puolin hyväksyttävä yhteistoimintasopimus syntyi ETL:n ja Leipuriliiton välille. Näitä neuvotteluja kävivät Leipuriliiton puolelta puheenjohtaja Kari Meltovaara, valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen sekä toimitusjohtaja Mika Väyrynen. He korostivat neuvotteluissa sitä, että työehtosopimuksia ei voida tehdä ainoastaan alan suuria yrityksiä palvellen, vaan myös pienten ja keskisuurten kannat huomioon ottaen. Muutoin ei voida puhua yhtenäisestä elintarviketeollisuudesta. - Kiitoksen sopimuksen syntymisestä ansaitsee ETL:n hallituksen puheenjohtaja, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, joka ymmärsi, mitä halusimme sanoa. Eli että myös pienet ja keskisuuret yritykset ovat edustettuina ETL:n toiminnassa ja alan yhtenäisyyden vuoksi pitää kuun-

nella myös niiden ääntä päätöksenteossa.

Liitot perustivat myös yhteisen ns. koordinaatioryhmän tes-kysymyksiä varten. Se on tarpeen siksi, että Leipuriliitolla ei ole enää edustusta ETL:n työelämän ohjausryhmässä eikä työmarkkinatoimikunnassa. Koordinaatioryhmässä on edustus sekä Leipuriliiton johdosta että ETL:n johdosta ja sen on tarkoitus kokoontua vähintään neljä kertaa vuodessa. Tässä ryhmässä saadaan viestittyä ETL:lle Leipuriliiton tarpeista ja toiveista tes-asioissa kuin myös muista yhteistoimintaan liittyvistä kysymyksistä.

Leipuriliitto jäseneksi Suomen yrittäjiin

Kari Meltovaaran mukaan Leipuriliitossa halutaan viedä eteenpäin myös esimerkiksi paikallista sopimista sekä erilaisia muita yrittäjyyteen liittyviä asioita. - Sen vuoksi aloitimme keskustelut Suomen Yrittäjien kanssa. Tämän järjestön painoarvo elinkeinopoliittisissa kysymyksissä on kehittynyt koko ajan merkittävämmäksi. Yrittäjien suuri jäsenmäärä, myös elintarviketeollisuuden yritysten osalta, antaa isomman painoarvon edunvalvonnassa myös Leipuriliiton asioissa.

Leipuriliitto liittyi Suomen Yrittäjien toimialajärjestöjäseneksi tämän vuoden kesäkuussa. (Lue lisää tästä jäsenyydestä ja sen mukanaan tuomista eduista tämän lehden sivuilta 24-27.) - Leipuriliitto tulee viemään leipomoyrittäjien edunvalvontaa ja asioita eteenpäin Suomen Yrittäjiin muodostettavan ruoka-alan toimijoiden valiokunnan kautta.

Kari Meltovaaran mukaan koronapandemiasta on opittu yrittäjinä ja liittona, että mitä tahansa ennalta arvaamatonta voi tulla eteen ja se voi muuttaa toimintaympäristöämme nopeasti ja jopa pysyvästi. - Samalla on tullut selväksi, että olemme kykeneväisiä selviytymään, tulkoon mitä vaan, kuten erään laulun sanoissa todetaan. Leipuriliitto on jäseniänsä varten ja ajamme aina parhaamme mukaan jäsenistömme etua kaikissa alaamme ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa.

Lopuksi puheenjohtaja tiivisti hyvin monen toiveen. - Ensi vuonna Leipuripäivät voidaan toivottavasti pitää normaalissa laajuudessaan ja voimme jälleen saapua suurella joukolla tapaamaan kollegoja ja yhteistyökumppaneita.

Puheen jälkeen pidettiin hiljainen hetki muistaen viime vuosikokouksen jälkeen joukostamme poistuneita. He olivat Kaj Boström, Lepplax Raisa Turunen, Helsinki Jaakko Aitolahti, Hamina Raimo Meltovaara, Helsinki Kaj Halme, Espoo

Varsinainen vuosikokous

Leipuriliiton 121. vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Mika Gilan. Hänen apunaan olivat liiton puheenjohtaja Kari Meltovaara sekä toimitusjohtaja Mika Väyrynen, joka toimi kokouksen sihteerinä.

Kokouksen esityslista hyväksyttiin muodossa, jossa se oli lähetetty jäsenistölle vuoden 2020 vuosikertomuksessa. Pöytäkirjan tarkastajiksi sekä ääntenlaskijoiksi valittiin Nina Ekberg-Tkaczick (Ekberg 1852 Oy Ab) sekä Kai Schulz. Kokouskutsu oli lähetetty useammassa jäsenkirjeessä sekä lisäksi Leipuri-lehdessä 5/2021, joten kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Ensimmäiseksi kokouksessa käsiteltiin hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös. Vuoden 2020 vuosikertomus oli lähetetty jäsenistölle 6.7.2021 ja se sisälsi myös tilinpäätöstiedot. Jäsenistöllä oli siis ollut jo etukäteen tilaisuus tutustua vuosikertomukseen ja tilinpäätökseen. Tilinpäätös osoitti tilikaudelta 2020 alijäämää 27 544,22 euroa. Keskustelua asiasta ei sen enempää virinnyt, joten puheenjohtaja Mika Gilan totesi, että vuosikertomus ja tilinpäätös on käsitelty.

Tämän jälkeen kokouksen sihteeri Mika Väyrynen luki tilintarkastuskertomuksen. Valtuuskunnan lausunnon luki puolestaan valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen. Valtuuskunta puolsi lausunnossaan tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Myöskään tilintarkastaja ei ollut antanut huomautusta asiaan liittyen. Niinpä vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden puheenjohtaja Mika Gilanin nuijan kopauksen saattelemana.

Esityslistan seuraava kohta oli hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajien ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioista päättäminen. Kaikkien osalta päätettiin jatkaa entistä käytäntöä. Tilintarkastajalle on maksettu palkkio laskun mukaan. Hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajille ja jäsenille ei ole palkkiota maksettu, mutta kulut, matkat ja majoitus on korvattu. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle on maksettu päivärahat.

Henkilövalinnat

Tänä vuonna kokouksessa valittiin Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja vuosiksi 2022-24. Tehtävään ehdotettiin hallituksen nykyistä puheenjohtajaa Kari Meltovaaraa, Leipomo Rosten Oy. Hänet valittiin aplodien saattelemana puheenjohtajaksi toiselle kaudelle eli siis vuosiksi 2022-24. Meltovaara kiitti luottamuksesta ja totesi, että suuri osa nykyisestä puheenjohtajakaudesta on kulunut koronakysymysten pyörteissä. Jatkossa puheenjohtaja toivoi voitavan keskittyä myös muihin asioihin; sellaisiin, jotka vievät leipomo- ja konditoria-alaa ja sen arvostusta eteenpäin. Tärkeänä tekijänä siinä hän näkee myös yhteishengen jäsenyritysten välillä. Yhteiseen hiileen puhaltamisen ja muun yhteishengen kasvattamisen mm. Leipuripäivien, koulutuksen ja muiden yhteisten asioiden avulla Meltovaara sanoi kiitospuheessaan nostavansa yhdeksi tulevan puheenjohtajakautensa tavoitteista.

Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa kokouksen päätöksellä Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo ja varapuheenjohtajana Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy. Jäseniksi valittiin kunkin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Kokouksen päätös oli myös se, että ellei puheenjohtaja voi osallistua valtuuskunnan kokoukseen, voi paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja toimia kokouksessa puheenjohtajan sijaisena ja äänivaltaisena jäsenenä.

Tilintarkastajaksi valittiin entinen eli Sauli Salmi KHT ja varatilintarkastajaksi niin ikään entinen toimija eli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.

Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen Leipuriliton toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2022 samoin kuin ehdotuksen tulo- ja menoarvioksi vuodelle 2022. Kumpikin oli lähetetty jäsenistölle jäsentiedotteen liitteenä 6.7.2021.

Jäsenmaksut ja muut talousasiat

Puheenjohtaja Mika Gilan totesi, että hallituksen laatima esitys toimintasuunnitelmaksi sekä jo hyväksytty tulo- ja

Leipuriliiton puheenjohtajisto säilyi ennallaan. Vasemmalla hallituksen varapuheenjohtaja Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy ja puheenjohtaja Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy. Seuraavana valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo ja reunimmaisena oikealla varapuheenjohtaja Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy.

menoarvio perustuvat nykytasoiseen ja -muotoiseen jäsenmaksuun, joka perustuu yrityksen/konsernin liikevaihtoon perustuvaan perusjäsenmakuun sekä työntekijäkohtaiseen jäsenmaksuun.

Vuosikokous päätti pitää em. maksut ennallaan ja ne ovat vuonna 2022 seuraavat: Liikevaihto milj. € perusjäsenmaksu € yli 50 5000 yli 15 1500 yli 10 1200 yli 5 900 yli 1,5 600 alle 1,5 350

Työntekijäkohtainen jäsenmaksu säilyi samana eli se on 18 €/työntekijä myös vuonna 2022. Sen osalta noudatetaan samaa periaatetta kuin aikaisemminkin eli sitä maksetaan niistä yrityksen työntekijöistä, joihin sovelletaan leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, elintarvikealan toimihenkilöiden työehtosopimusta, elintarvikelana autonkuljettajien työehtosopimusta sekä yrityksen ylemmistä toimihenkilöistä. Osa-aikaiset: esim. 2x50 % = 1 kokoaikainen (henkilötyövuosina).

Myös Leipuriliiton minimijäsenmaksu säilyy ennallaan eli 400 eurossa. Yrityksillä, joiden liikevaihto on alle 1,5 miljoonaa euroa ja joissa sovelletaan muita kuin yllä mainittuja ETL:n neuvottelemia työehtosopimuksia, minimijäsenmaksu on edelleen 250 euroa. Liittymismaksu on 100 euroa ja henkilöjäsenmaksu 75 euroa.

Vuosikokous hyväksyi myös hallituksen esityksen, että konserniyritykset maksavat vain yhden perusmaksun, mutta työntekijämaksu maksetaan kaikista leipomotoimintaan kuuluvista työntekijöistä. Samoin hyväksyttiin se, että jäsenet voivat valintansa mukaan maksaa Leipuriliiton jäsenmaksun joko kerralla tai kahdessa erässä, puolet helmikuun lopussa ja toisen puolen viimeistään toukokuun lopussa.

Vuoden 2022 jäsenmaksujen tuotoksi arvioidaan 155 000 euroa. Tästä summasta Leipuriliitto voi vuosikokouksen päätöksellä tilittää jäsen- ja yhteistoimintamaksuja muille tahoille, kuten Leipätiedotus ry:lle, Elintarviketeollisuusliitto ry:lle, Suomen Yrittäjät ry:lle, kansainvälisille leipomo- ja konditoria-alan järjestöille (AIBI, CEBP, UIBC) sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:lle.

Jos jäsenmaksutulot toteutuvat edellä mainitulla tavalla, jää Leipuriliitolle edellä lueteltujen jäsen- ja yhteistoimintamaksujen jälkeen noin 47 000 euroa. Suurin osa Leipuriliiton jäsenmaksuista tilitetään siis muille järjestöille myös ensi vuonna. Leipuriliiton toiminnan mahdollistavatkin sijoitustoiminnan tuotot, joiden arvioidaan olevan ensi vuonna 323 000 euroa. Tämän toteutuminen mahdollistaa liiton toiminnan pitämisen budjetoidulla tasolla, kun vuosikokous hyväksyi 76 000 euron alijäämäisen tulo- ja menoarvion.

Leipuriliiton vuosittainen toiminta perustuu siis olennaiselta osin sijoitustoiminnasta saatuihin tuloihin. Siksi sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla palvelee suoraan liiton jäsenistön etua. Vain niiden avulla on käytännössä mahdollista pitää jäsenmaksut kohtuullisen alhaisella tasolla ja turvata samalla Leipuriliiton vuosittaiseen toimintaan tarvittavat tulot.

Tässä kohdassa hallitus halusi muistuttaa jäsenistöä siitä, että koska liiton varat ovat suurelta osin pörssiosakkeissa, vaikuttavat maailman tapahtumat suuresti liiton tuottoihin. Esimerkiksi jos tulee maailmanlaajuinen talouskriisi vuonna 2022, sijoitustoiminnan tulot voivat jäädä budjetoitua pienemmiksi. Tällöin liiton varsinaiseen toimintaan joudutaan käyttämään liiton pääomia siten, että ne tulevat vähentymään budjetoitua enemmän ensi vuonna.

Mika Gilan muistutti jäsenyrityksiä myös siitä, että niiden tulee maksaa työntekijäkohtaista jäsenmaksua oikean työntekijämäärän mukaisesti. Leipuriliiton hallitus on korostanut, että toimiston tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että näin tapahtuu. Tiedossa on, että monet yritykset ilmoittavat työntekijämäärän alakanttiin ja säästävät näin jäsenmaksussa pienen summan. Mutta kun useat yritykset tekevät näin, ei kyseessä ole enää pieni summa. Asia on tärkeä myös jäsenyritysten tasapuolisen kohtelun kannalta.

Seuraava vuosikokous

Aivan viimeiseksi kokous päätti seuraavan vuosikokouksen paikasta. Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Andreas Knip kutsui liiton pitämään vuoden 2022 vuosikokousta Vaasaan. Kutsu otettiin vastaan aplodien saattelemana. Seuraava vuosikokous on Vaasassa 12.-14.8.2022. Tervetuloa!