Vastuullisuus puhuttaa yrityksissä

Vastuullisuus on tänä päivänä lähes jokaisen yrityksen agendalla – enemmän tai vähemmän. Puhutaan myös yritysvastuusta, yhteiskuntavastuusta ja vastuullisesta liiketoiminnasta. Ne kaikki viittaavat samaan asiaan eli yrityksen tai organisaation vastuuseen sen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista.

TEKSTI Elina Matikainen Yhä useampi suomalainen yritys kokee, että kestävällä kehityksellä, vastuullisuudella, ilmastonmuutoksella ja kiertotaloudella kasvava merkitys liiketoiminnan kannalta. Esimerkiksi EK:n vuonna 2018 vuonna teettämässä kyselyssä tätä mieltä oli kaksi kolmannesta suomalaisyrityksis-

tä. Vain neljännes yrityksistä ei koe näillä megatrendeillä olevan merkitystä. Kestävän kehityksen trendi on saavuttanut meidät kaikki, ja luonnollisesti myös yritykset haluavat olla siinä mukana.

Yritykset ovat erilaisia, joten myös niiden käytännön vastuullisuustoimet ovat erilaisia. Eikä se, mihin vastuullisuusasioissa pitäisi keskittyä ja mistä aloittaa, ole välttämättä kaikille etenkään pienille yrityksille läheskään selvää.

Osalla yrityksistä on raportointivelvollisuus. Tämä velvoite koskee suuria, yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä, joiden henkilömäärä ylittää tilikauden aikana keskimäärin 500 henkilöä. Lisäksi yhtiön liikevaihdon tulee olla yli 40 miljoonaa euroa tai taseen yli 20 miljoonaa euroa.

Kestävä kehitys, maine ja kilpailukyky

Vaikka suurinta osaa suomalaisista yrityksistä raportointivelvoite ei siis koske, moni yritys kuitenkin tekee vastuullisuustyötä ja myös raportoi siitä vapaaehtoisesti. Paitsi että ne haluavat oikeasti olla mukana kestävässä kehityksessä, on yhteiskuntavastuun noudattamisesta tullut tärkeä yrityksen maineeseen ja kilpailukykykyyn vaikuttava tekijä. Vastuullisesti toimiva yritys on houkutteleva niin työntekijöiden, asiakkaiden kuin rahoittajienkin silmissä.

Tämän vahvistaa myös toimitusjohtaja Sonja Miettinen, joka on tehnyt yrityksessään Lucrativo oy:ssä yritysten kanssa vastuullisuustyötä pääasiallisena työnään kohta neljän vuoden ajan. Vastuullisuustyöhön sisältyy sekä neuvontaa, raportointia että koulutusta ja lisäksi hiilijalanjäljen laskentaa. Usein asiakkaina on yrityksiä, jotka lähtevät vastuullisuustyössä liikkeelle alusta, eivätkä ole juuri tehneet sitä aikaisemmin. Pääasiassa ne ovat pieniä ja keskisuuria, mutta myös muutamia isoja on ollut joukossa.

Vaikka kaikki yritykset eivät tee vastuullisuusraporttia, olisi se hyvä keino viestiä yrityksen vastuullisuusasioista ja -tavoitteista. Lucrativo noudattaa vastuullisuusraporteissaan kansainvälistä GRI-standardia sekä myös YK:n Global Compact-raportointia ja kestävän kehityksen periaatteita. GRI-standardi on Miettisen mukaan EU-komission hyväksymä raportointitapa.

Mikä on GRI?

Vastuullisuusraportoinnissa käytettävä Global Reporting Initiative (GRI) on kansainvälinen aloite, jonka tavoitteena on luoda yleisesti hyväksytty toimintamalli yhteiskuntavastuun raportointiin. Aluksi viitekehyksenä/ohjeistona toiminut GRI muuttui vuonna 2016 standardiksi. GRI Standards on rakenteeltaan modulaarinen ja sisältää 3 universaalia standardia ja 3 aihekohtaista standardia, jotka ovat keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa. GRI Standards on suunniteltu minkä tahansa organisaation käytettäväksi, joka haluaa raportoida vaikutuksistaan ja siitä, kuinka se edistää kestävää kehitystä. GRI Standards on ensisijaisesti suunniteltu käytettäväksi kokonaisuutena, jotta organisaatio voi muodostaa yhteiskuntavastuuraportin, joka keskittyy oleellisimpiin aihealueisiin ja niiden vaikutuksiin, sekä siihen, miten aihekohtaisia alueita johdetaan. (Lähde: Wikipedia).

- GRI-standardin mukainen raportti on strukturoitu tapa kertoa tällä hetkellä kansainvälisesti tärkeistä vastuullisuuteen liittyvistä asioista. Jos kaikki tekisivät raportin omalla tavallaan, olisi niiden vertailu mahdotonta. Standardin mukainen raportti estää myös viherpesun mahdollisuutta.

Vastuullisuustyöhön on sitouduttava

Syitä vastuullisuustyöhön ryhtymiseen yrityksissä on useita. Yksi niistä on taloudellinen: rahoitushanojen aukeaminen riippuu yhä useammin siitä, tiedetäänkö missä yrityksessä mennään, onko toimintaa analysoitu vastuullisuuden kannalta ja mitä suunnitelmia on esimerkiksi korjaavista toimenpiteistä. Toisena syynä on vaikutus omaan liiketoimintaan. Kun liiketoimintaa joudutaan analysoimaan ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja talouden osalta, se paranee ja säästöjäkin syntyy eli tässäkin vaikutus on taloudellinen. - Lisäksi on tutkimustuloksia siitä, että ihmiset haluavat olla töissä yhtiöissä, joiden he kokevat tekevän vastuullisuutta oikeasti. Työntekijät näissä yrityksissä ovat myös vahvemmin sitoutuneita ja tuottavat paremmin.

Kolmas syy ovat kuluttajat ja sidosryhmät. Vastuullisuustyö heijastuu myös heidän suhtautumiseensa ja käyttäytymiseensä. Sonja Miettinen tietää yrityksiä, joissa vastuullisuusraportoinnin ansiosta on päästy tarjoamaan tuotteita sellaisille isoille toimijoille, joille niitä aikaisemmin ei voinut tarjota. Raportti toimii yrityksissä myynnin tukena.

- Myös kuluttajat ovat yhä tarkempia vastuullisuusasioista nykyisin. Se vaikuttaa heidän ostopäätöksiinsä.

Sonja Miettisen mukaan raportin laatiminen ei saisi olla työ, joka on vain pakko tehdä. Kun vastuullisuustyötä lähdetään tekemään, on yrityksessä oikeasti oltava ylintä johtoa myöten sitoutuneita tähän työhän. Se vaatii yhteistä analysointia liiketoiminnan olennaisimmista asioista. On myös varauduttava siihen, että tiedonkeruu tulee vaatimaan resursseja ja että se vie aikaa. - Ensimmäisen strukturoidun raportin laatiminen vie vähintään neljä kuukautta, Miettinen toteaa. Sen jälkeen on jo helpompaa: asetetaan tavoitteet, joita vastuuhenkilöt vievät eteenpäin ja seuraavana vuonna päivitetään. - Itse olen huomannut myös sen, että ihmiset yrityksissä ovat valmiita muuttamaan asioita, kunhan he vain tulevat tietoisiksi missä mennään ja mitä pitäisi muuttaa. Monet ikään kuin ’heräävät’, että näinkö meillä todella on, vaikka pitäisi olla ennemminkin näin.

Mutta entä sitten, jos ei ole resursseja tai aikaa laatia ’täydellistä’ GRI-raporttia? - Silloin voi ottaa vastuullisuuden pääaiheet arviointiin: missä meidän yrityksemme vaikutus sosiaalisiin, talouden ja ympäristövaikutuksiin on merkittävä, miten niissä nyt toimimme ja miten parannamme. Pohjana voi käyttää esimerkiksi GRI:n mittareita. Näin päästään aloittamaan vastuullisuustyötä oikeaan suuntaan ja voidaan rakentaa standardoitua raporttia vähitellen vuosien mittaan. Mutta sitoutua pitää tässäkin kohdassa, muutoin kaikki jää vain sanoiksi paperille.