Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 7/1925

Lehdessä on raportti Kansainvälisestä työkonferenssista Genevessä. Siellä on esillä ollut sopimusehdotus yötyökiellosta leipomoissa. Jo edellisessä konferenssissa vuonna 1924 se oli aiheuttanut suurta erimielisyyttä ja asian käsittelyä odotettiin nyt jännityksellä. Sopimuseh-

dotukseen oli tehty muutosehdotuk-

män palkkapäätöksen vuoksi leipomotyöntekijöiden palkkoihin on tulossa suuria korotuksia.

Leipäteollisuusyhdistys kirjelmöi kansanhuoltoministeriölle kertoen, että leipomoiden työkustannukset tulevat kohoamaan

40 prosentilla. Lisäksi ovat kohonneet poltPääkirjoituksessa iloitaan onnistuneesta 60-vuotisjuhlakokouksesta, joka pidettiin Helsingissä puheenjohtaja Tauno Väyrysen johdolla. Paikalle oli saapunut noin 400 osanottajaa. Liittokokous pidettiin juhlavissa puitteissa Säätytalolla ja juhlissa Leipuriliitto täyttää 80 vuotta ja se näkyy myös tässä lehdessä, jossa on onnittelut mm. kaikkien Pohjoismaiden Leipuriliittojen puheenjohtajilta. Lehdessä on myös leipomoalan tuntijan Jussi Linkosuon kirjoittama katsaus Leipuriliiton historiasta. Tämä kirjoitus jäi valitettavasti Jussi Linkosuon viimeiseksi kirjoitukseksi Leipuri-lehdessä hänen

sia, joista suurin osa ei kuitenkaan mennyt läpi, kuten ehdotus, ettei kielto koskisi työnantajaa sekä ehdotus, ettei kielto koskisi Suomessa ja Ruotsis-

sa valmistettavaa näkkileipää. Keksinvalmistajat sekä kekseihin rinnastettavien tuotteiden valmistus sen sijaan saivat vapautuksen yötyökiellosta. Työt voi alkaa aamulla kello 4, mikäli työnantajat ja työntekijät eri maissa siihen suostuvat. Uusi työväentapaturmalaki on vahvis-

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 7/1945

Valtioneuvoston teke-

Palkankorotukset ovat niin huomattavat, että

tettu ja lain ulottuvaisuus on entisestään topuiden sekä kuljetusten hinnat. Kirjelmän jättämisen jälkeen leipomotyöläisten palkat oli nostettu kirjelmässä oletettua vieläkin korkeammiksi ja myös autonkuljettajien palkat olivat nousseet samoin kuin edelleen polttopuun hinnat. Lisäksi heinäkuun alussa voimaan tulleiden uusien liikevaihtoveromääräysten vuoksi mm. veron määrät nousivat. Esimerkiksi leipurinliikkeiden kohdalla liikevaihtovero leivoksista nousi 5 prosentista 10 prosenttiin. Hinnan ko-

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 7/1960

rotus leivosta kohden saa olla 5,6 prosenttia. oli läsnä myös pohjoismaisia ja kansainvälisiä vieraita. Suomalaisia leipureita ilahdutti varmasti paikalla olleen Kansainvälisen kondiittoriliiton presidentti Pierre Massarin toteamus, ettei hän ole missään muussa

maassa tavannut sellaista ammatinharjoittajain keskinäistä, miellyttävää ja toverillista yhteishenkeä kuin Suomessa.

Juhlavuoden kunniaksi yhteistyökumppaniyritykset, paikallisyhdistykset sekä yksiodottamattoman poismenonsa vuoksi. Yritysrintamalla kerrotaan, että Lapuan Leivässä on vietetty laajennuksen avajaisia. Laajennuksen lisäksi leipomo on kokenut täydellisen remontin myös muutoin. Erityistä huomiota on kiinnitetty energianja Eila Kuntsi. Leipo-stipendin saanut konsulentti Turkka Railas on tehnyt kuluttajatutkimuksen leipomotuotteiden käytöstä aamiaisella sekä siihen liittyvistä kulutus-, käyttö- ja ostotottumuksista. Ostokäyttäytymisen huomattavasti laajentunut. Siksi myös jokaisen leipurinliikkeen omistajan velvollisuus on vakuuttaa työntekijänsä ja oppipoikansa. Vakuutusmaksut ”luonnollisesti tulevat uuden lain myötä jonkin verran kohoamaan, todennäköisesti noin 50-60 %”. Kuitenkin arvellaan, että ”sellaisessa vähätapaturmaisessa ammatissa kuin leipurin, ei korotuksella ole kovin suurta merkitystä, kun näet vakuutusmaksu kaikessa tapauksessa jää varsin pieneksi.”

Tämän mukaan saa leivoksesta velkoa 1:30 kappaleelta. Käytännössä leipurinliikkeet joutuvat maksamaan tämän korotuksen, koska viiden pennin rahoista on puute. Tanskan Leipuriliitto on täyttänyt 50 vuotta ja Suomen Leipuriliiton edustajat pj. Alfred Pursiainen ja Kurt Schumacher ovat olleet tätä juhlistamassa. Tanskassakin elettiin säännöstelyn aikaa, sillä juhlatilaisuus loppui jo kello yhdeksältä illalla polttoainepulan aiheuttaman sähkön niukkuuden vuoksi.

tyiset ammatinharjoittajat olivat avanneet kukkaroitaan ja antaneet huomattavan lahjoituksen, yli miljoona markkaa, leipomoalan ammattiopetuksen tehostamiseksi. Näin haluttiin turvata alan jatkuvuus ja yhteiset liiketoimintaintressit tulevaisuudessa. Tämä herätti myös median kiinnostuksen. Asiasta kuultiin radiossa ja välähdyksiä lahjoitustilaisuudesta nähtiin myös Suomen Televisios-

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 7-8/1980

säästöön, kertoo yrittäjäpariskunta Olavi sa. osalta todetaan, että lähes 90 prosenttia aamiaisella käytetyistä tuotteista ostetaan edellisenä päivänä puolen päivän jälkeen ja 60 prosenttia vielä kello 14 jälkeen. Vain 10 prosenttia ostoista tehdään ennen kello 11. Tästä huolimatta kauppiaat toivovat ja leipurit pyrkivät mahdollisimman aikaisiin aamutoimituksiin, joten

leipä ei enää seuraavana aamuna ole

niin tuoretta kuin se voisi olla. Tuoreus ja lämpimyys ovat tekijöitä, jotka lisäävät leipomotuotteiden menekkiä, todetaan tutkimuksessa.