vainruisjutut -kampanja nuorille

TEKSTI Kaisa Mensonen, toiminnanjohtaja, Leipätiedotus ry

Ruokavalioihin ja ravitsemukseen liittyy paljon virheellisiä luuloja ja väärää tietoa. Leipätiedotuksen ja Pro Rukiin yhteiskampanja, #vainruisjutut, pureutuu rukiiseen liittyviin uskomuksiin. Kampanjan kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, jotka ovat muuttaneet jo omilleen ja tekevät itsenäisiä päätöksiä ruokaostoksista. Koska videot haluttiin näiden nuorten aikuisten saataville, kampanja toteutettiin sosiaalisessa mediassa.

Kampanjaidea

Olemassa olevaa tutkimustietoa ja ravitsemusfaktoja hyödyntäen kampanjassa kumotaan yleisiä ruisleipään liittyviä vääriä uskomuksia ns. battle-videoiden välityksellä. Videossa on kaksi väittelijää, joista kumpikin väittää kiven kovaan tietävänsä, miten kussakin videossa käsiteltävän teeman asianlaita oikeasti on. Videot ovat lyhyitä battleja, ja niiden lopussa esitetään kysymys: ”kumpi oli oikeassa?”. Muutama päivä videon julkaisun jälkeen Leipätiedotuksen ja Pro Rukiin ”nutturatädit”, Kaisa Mensonen ja Terhi Virtanen, kertovat asioiden oikean laidan ja avaavat aihetta hieman tarkemmin niin kutsutuissa Momsplaining-videoissa.

Videot julkaistiin monessa sosiaalisen median kanavassa: Facebookissa, Instagramissa, Youtubessa ja TikTokissa. Kampanja kesti 4 viikkoa syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Kaikki videot löytyvät osoitteesta www.vainruisjutut.fi. Kampanjan videoita kommentoimalla pystyi osallistumaan myös kilpailuun, jossa voittaja saa vuoden leivät eli 41 kg leipää itselleen. Voittaja ei ollut vielä selvillä tätä juttua kirjoitettaessa.

Videoita on kommentoitu ja katsottu eri kanavissa tähän mennessä tuhansia kertoja, joten läpimeno on ollut erittäin hyvä. Toivottavasti videot ovat saaneet nuoret ymmärtämään ruisleivän olevan hyvä ja terveellinen aamupala/välipala/iltapala kaikille. Alla neljä uskomusta, joihin videoissa perehdytään.

”Läski”

Lihottaako ruisleipä?

Ensin perusfaktaa: Jos syö enemmän kuin kuluttaa, silloin kertyy painoa – ihan sama mitä syö!

Tutkimustiedon mukaan ruisleipä itseasiassa auttaa painonhallinnassa, sillä se pitää nälän poissa pitkään kuitupitoisuutensa ansiosta – paremmin kuin esimerkiksi lasillinen mehua, vaikka molemmissa on saman verran energiaa.

Lisäämällä leivän päälle paljon rasvapitoisia täytteitä, kuten leikkeleitä ja juustoa, voit moninkertaistaa energiamäärän. Eli sillä on suuri merkitys, mitä leivän päälle laitetaan. Esimerkiksi raejuustolla ja kasviksilla tulee kevyt, mutta herkullinen kokonaisuus.

Jotkut välttelevät hiilihydraatteja. Heille on hyvä muistuttaa, että hiilareita tarvitaan. Niitä ei kannata vältellä. Lihakset ja aivot tarvitsevat niitä toimiakseen – haluathan, että ajatus kulkee ja jalka nousee.

Nuoret Miki ja Juuli väittelevät videoissa erilaisista asioista. Nutturatädit kertovat asioiden oikean laidan.

”Pieru”

Pierettääkö ruisleipä, onko siitä jotain haittaa?

Ruisleipä voi aiheuttaa joillekin herkkävatsaisille ilmavaivoja. Oireet eivät kuitenkaan ole vaarallisia, joskin epämiellyttäviä. Tietyt hiilihydraatit, joita FODMAPeiksikin kutsutaan, kulkeutuvat imeytymättöminä suoliston läpi paksusuoleen, jossa suoliston bakteerit käyttävät niitä ravinnokseen aiheuttaen suolikaasuja.

Me tarvitsemme kuituja, joita saa helposti ruisleivästä. Jos muuttaa nopeasti ruokavaliotaan ja alkaa yhtäkkiä syödä paljon kuitupitoisia ruokia, vatsa on ihmeissään, kun se ei ole tottunut suureen kuitumäärään. Tällöin suoleen saattaa muodostua kaasua. Siksi kuituja kannattaakin lisätä ruokavalioon vähitellen. Vatsa tottuu niihin pikkuhiljaa. Suoliston mikrobit tarvitsevat näitä kuituja voidakseen hyvin. Suolistoa kutsutaan ihmisen toisiksi aivoiksi, siitä siis kannattaa pitä hyvää huolta.

”Heja Svärje”

Kumpi on keksinyt ruisleivän – ruotsalaiset vai suomalaiset?

Ruisleipä on valittu Suomen kansallisruoaksi. Suomessa ruisleipä leivotaan kotimaisesta rukiista, jota kasvaa pelloillamme. Meillä on todella pitkät perinteet ruisleivässä ja sitä on leivottu täällä jo kivikaudella. Ruisleipää nautitaan eri muodoissa: toiset tykkäävät reikäleivästä, toisille se ainoa oikea on ruislimppu ja nykyäänhän suurin osa syö rukiinsa palaleipänä.

Ruotsi? Ruotsalaisten tumma leipä on makeaa ja maltaista. Sitä ei ole useinkaan leivottu juureen ja lisänä on vehnää. Se ei ole hapanleipää oikeastaan nähnytkään, vaan on aivan eri tuote. Ruotsalaisten ruisleipä on lähempänä meidän saaristolaisleipäämme.

”Emmää…”

Sopiiko ruisleipä vegaanin ruokavalioon ja onko hiiva haitallista?

Ruisleipä sopii mainiosti niin sekasyöjälle kuin vegaanillekin. Se on kasvikunnan tuote ja itse asiassa kaikista kuitupitoisin sellainen. Leivän päällisillä voi vaikuttaa siihen, maistuuko se vegaanille. Jos laittaa kasviksia leivän päälle, niin varmasti maistuu.

Suurin osa ruisleivistä tehdään meillä Suomessa juureen. Moni mieltää juureen leivotun leivän olevan hiivatonta, mutta asia ei loppupeleissä ole niin. Vaikkei lisättyä leivinhiivaa olisikaan leivonnassa käytetty, taikinajuuressa kehittyy aina luontaisia hiivoja. Ei siis voida koskaan oikeastaan puhua hiivattomasta leivästä. Hiivat saavat taikinan kohoamaan ja leivän tilavuuden kasvamaan. Joskus tätä joudutetaan lisäämällä hippunen hiivaa mukaan. Hiivassa ei sinänsä ole mitään pahaa, ei siinä lisätyssäkään. Leivästä tulee tällöin kuohkeampi. Toiset pitävät pehmeämmästä leivästä kuin toiset. Tämä on makuasia, ja makuasioista ei kannata kiistellä.