Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina
Leipuri 95 vuotta sitten, nro 7/1925 Lehdessä on raportti Kansainvälisestä työkonferenssista Genevessä. Siellä on esillä ollut sopimusehdotus yötyökiellosta leipomoissa. Jo edellisessä konferenssissa vuonna 1924 se oli aiheuttanut suurta erimielisyyttä ja asian käsittelyä odotettiin nyt jännityksellä. Sopimusehdotukseen oli tehty muutosehdotuk-
sia, joista suurin osa ei kuitenkaan mennyt läpi, kuten ehdotus, ettei kielto koskisi työnantajaa sekä ehdotus, ettei kielto koskisi Suomessa ja Ruotsissa valmistettavaa näkkileipää. Keksinvalmistajat sekä kekseihin rinnastettavien tuotteiden valmistus sen sijaan saivat vapautuksen yötyökiellosta. Työt voi alkaa aamulla kello 4, mikäli työnantajat ja työntekijät eri maissa siihen suostuvat. Uusi työväentapaturmalaki on vahvistettu ja lain ulottuvaisuus on entisestään
huomattavasti laajentunut. Siksi myös jokaisen leipurinliikkeen omistajan velvollisuus on vakuuttaa työntekijänsä ja oppipoikansa. Vakuutusmaksut ”luonnollisesti tulevat uuden lain myötä jonkin verran kohoamaan, todennäköisesti noin 50-60 %”. Kuitenkin arvellaan, että ”sellaisessa vähätapaturmaisessa ammatissa kuin leipurin, ei korotuksella ole kovin suurta merkitystä, kun näet vakuutusmaksu kaikessa tapauksessa jää varsin pieneksi.”
Leipuri 75 vuotta sitten, nro 7/1945 Valtioneuvoston tekemän palkkapäätöksen vuoksi leipomotyöntekijöiden palkkoihin on tulossa suuria korotuksia. Palkankorotukset ovat niin huomattavat, että Leipäteollisuusyhdistys kirjelmöi kansanhuoltoministeriölle kertoen, että leipomoiden työkustannukset tulevat kohoamaan 40 prosentilla. Lisäksi ovat kohonneet polt-
topuiden sekä kuljetusten hinnat. Kirjelmän jättämisen jälkeen leipomotyöläisten palkat oli nostettu kirjelmässä oletettua vieläkin korkeammiksi ja myös autonkuljettajien palkat olivat nousseet samoin kuin edelleen polttopuun hinnat. Lisäksi heinäkuun alussa voimaan tulleiden uusien liikevaihtoveromääräysten vuoksi mm. veron määrät nousivat. Esimerkiksi leipurinliikkeiden kohdalla liikevaihtovero leivoksista nousi 5 prosentista 10 prosenttiin. Hinnan korotus leivosta kohden saa olla 5,6 prosenttia.
Tämän mukaan saa leivoksesta velkoa 1:30 kappaleelta. Käytännössä leipurinliikkeet joutuvat maksamaan tämän korotuksen, koska viiden pennin rahoista on puute. Tanskan Leipuriliitto on täyttänyt 50 vuotta ja Suomen Leipuriliiton edustajat pj. Alfred Pursiainen ja Kurt Schumacher ovat olleet tätä juhlistamassa. Tanskassakin elettiin säännöstelyn aikaa, sillä juhlatilaisuus loppui jo kello yhdeksältä illalla polttoainepulan aiheuttaman sähkön niukkuuden vuoksi.
Leipuri 60 vuotta sitten, nro 7/1960 Pääkirjoituksessa iloitaan onnistuneesta 60-vuotisjuhlakokouksesta, joka pidettiin Helsingissä puheenjohtaja Tauno Väyrysen johdolla. Paikalle oli saapunut noin 400 osanottajaa. Liittokokous pidettiin juhlavissa puitteissa Säätytalolla ja juhlissa
oli läsnä myös pohjoismaisia ja kansainvälisiä vieraita. Suomalaisia leipureita ilahdutti varmasti paikalla olleen Kansainvälisen kondiittoriliiton presidentti Pierre Massarin toteamus, ettei hän ole missään muussa maassa tavannut sellaista ammatinharjoittajain keskinäistä, miellyttävää ja toverillista yhteishenkeä kuin Suomessa. Juhlavuoden kunniaksi yhteistyökumppaniyritykset, paikallisyhdistykset sekä yksi-
tyiset ammatinharjoittajat olivat avanneet kukkaroitaan ja antaneet huomattavan lahjoituksen, yli miljoona markkaa, leipomoalan ammattiopetuksen tehostamiseksi. Näin haluttiin turvata alan jatkuvuus ja yhteiset liiketoimintaintressit tulevaisuudessa. Tämä herätti myös median kiinnostuksen. Asiasta kuultiin radiossa ja välähdyksiä lahjoitustilaisuudesta nähtiin myös Suomen Televisiossa.
Leipuri 40 vuotta sitten, nro 7-8/1980 Leipuriliitto täyttää 80 vuotta ja se näkyy myös tässä lehdessä, jossa on onnittelut mm. kaikkien Pohjoismaiden Leipuriliittojen puheenjohtajilta. Lehdessä on myös leipomoalan tuntijan Jussi Linkosuon kirjoittama katsaus Leipuriliiton historiasta. Tämä kirjoitus jäi valitettavasti Jussi Linkosuon viimeiseksi kirjoitukseksi Leipuri-lehdessä hänen
32
LEIPURI 7 / 2020
odottamattoman poismenonsa vuoksi. Yritysrintamalla kerrotaan, että Lapuan Leivässä on vietetty laajennuksen avajaisia. Laajennuksen lisäksi leipomo on kokenut täydellisen remontin myös muutoin. Erityistä huomiota on kiinnitetty energiansäästöön, kertoo yrittäjäpariskunta Olavi ja Eila Kuntsi. Leipo-stipendin saanut konsulentti Turkka Railas on tehnyt kuluttajatutkimuksen leipomotuotteiden käytöstä aamiaisella sekä siihen liittyvistä kulutus-, käyttö- ja ostotottumuksista. Ostokäyttäytymisen
osalta todetaan, että lähes 90 prosenttia aamiaisella käytetyistä tuotteista ostetaan edellisenä päivänä puolen päivän jälkeen ja 60 prosenttia vielä kello 14 jälkeen. Vain 10 prosenttia ostoista tehdään ennen kello 11. Tästä huolimatta kauppiaat toivovat ja leipurit pyrkivät mahdollisimman aikaisiin aamutoimituksiin, joten leipä ei enää seuraavana aamuna ole niin tuoretta kuin se voisi olla. Tuoreus ja lämpimyys ovat tekijöitä, jotka lisäävät leipomotuotteiden menekkiä, todetaan tutkimuksessa.
