Murusia

Vuoden 2021 Leipäkauppaehdokkaat on valittu

Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen valitsee Vuoden Leipäkaupan nyt kahdennenkymmenennen viidennen (25.) kerran. Jo neljännesvuosisata on siis toteutettu tätä kauppojenkin odottamaa ja arvostamaa kilpailua.

Kilpailun alkajaisiksi Suomen Leipuriliiton paikallisyhdistykset ovat nyt nimenneet kukin omalta alueeltaan parhaaksi leipäkaupaksi katsomansa päivittäistavarakaupan. Tällä kerralla Vuoden Leipäkauppa valitaan pienempien päivittäistavarakauppojen sarjassa. Ehdokaskaupat julkistettiin 16.10.2020 kansainvälisenä Maailman leipäpäivänä ja paikallisyhdistykset veivät niille tuolloin ”Ehdolla Vuoden 2021 Leipäkaupaksi” -banderollin leipäosastolle kiinnitettäväksi. Ehdokaskaupat ovat:

S-market Rantakatu, Joensuu K-Market Parila, Tuusula K-Supermarket Toppila, Oulu K-Supermarket Valtari, Kouvola K-Supermarket Westeri, Tampere K-Supermarket Länsiväylä, Jyväskylä K-Supermarket Karikko, Mikkeli K-Supermarket Kampus, Pori K-Supermarket Wasa, Vaasa K-Supermarket Katariina, Kaarina K-Supermarket Sotkamo (Johanneksenkulma)

Ehdokkaaksi asetettuja myymälöitä pyydettiin lähettämään Suomen Leipuriliitolle video tai kuvia sekä perustelut leipäosastoon paneutumisesta ja siinä onnistumisesta. Myös kuluttajat voivat vaikuttaa Vuoden Leipäkaupan valintaan. Kuluttajat voivat osallistua valintaan Facebookin kilpailun kautta 16.-29.10.2020. https://facebook.com/VuodenLeipakauppa. Facebookissa äänestäneiden kesken arvotaan jokaisen ehdokaskaupan alueella iso kassillinen leipää ja muita leipomoherkkuja.

Esiraati käy läpi kauppojen perustelut sekä kuluttajien kommentit ja valitsee niiden mukaisesti 3-5 finalistia. Lopullinen valitsijaraati vierailee finalistimyymälöissä ennalta ilmoittamattomana aikana ja valitsee niiden joukosta voittajan. Voittaja palkitaan helmikuussa 2021 Vuoden Leipäkauppa 2021 -tittelillä.

Vuoden Leipäkaupan valinnassa olennaisia kriteereitä ovat valikoiman monipuolisuus ja tuoreus sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten leipomotuotteiden saatavuus. Erityisen tärkeää on, että tuotteet on valmistettu Suomessa. Myös sesongit ja erityisruokavaliot tulisi huomioida leipäosastolla. Lisäksi kiinnitetään huomiota leipäosaston yleisvaikutelmaan, siisteyteen ja järjestykseen, tuotteiden esillepanoon, osaston omaleimaisuuteen sekä henkilöstön asiantuntemukseen ja palvelualttiuteen.

Vuoden Leipäkaupan valinnassa ovat joka toinen vuosi mukana hypermarketit ja tavaratalot, joka toinen vuosi pienemmät päivittäistavarakaupat. Vuoden 2020 Leipäkaupaksi valittiin hypermarkettien ja tavaratalojen sarjassa K-Citymarket Lappeenranta. Suomalaiset kokevat vuosi vuodelta huonompaa omaatuntoa heittäessään ruokaa pois Lähes kahdeksan kymmenestä (78 %) suomalaisesta kokee ainakin silloin tällöin huonoa omaatuntoa heittäessään ruokaa pois. Huonoa omaatuntoa tuntevien osuus on noussut tasaisesti vuodesta 2017, jolloin tulos oli 61 %.

Tämä ilmenee tutkimuksesta, jonka hävikkiruokaa verkossa myyvä Matsmart tilasi Kantarilta. Tutkimus toteutettiin jo neljäntenä vuotena peräkkäin ja siihen osallistui 1020 suomalaista.

Naiset (86 %) kertova useammin kuin miehet (70 %) kokevansa huonoa omaatuntoa ruoan pois heittämisestä.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, paljonko suomalaiset arvioivat heittävänsä ruokaa pois. Siinä missä Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset heittävät noin 20–25 kiloa ruokaa pois per henkilö vuosittain, noin kaksi kolmesta (65 %) Matsmartin tutkimuksen vastaajasta kertoi heittävänsä alle puoli kiloa ruokaa pois viikoittain.

Lisäksi samaisesta tutkimuksesta selvisi, että suurin osa suomalaisista ostaa ruokaa vain muutamaksi päiväksi kerrallaan. Kotitaloudet voivat vähentää ruokahävikkiä esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostoksia pidemmäksi aikaa etukäteen.

Kantarin toteuttamaan nettitutkimukseen osallistui 1020 suomalaista iältään 18–74-vuotiaita.

Mäkilän Leipomo mukana innovaatiokisan finaalissa

Koska lähiruuan myynti jatkaa kasvuaan Satakunnassa, on Satakunnan Osuuuskauppa antanut pienimmille lähiruokatoimijoille mahdollisuuden innovoida uusia tuotteita kaupan valikoimiin. Kilpailu käynnistettiin jo vuoden 2019 loppupuolella mutta koronan vuoksi finaali siirtyi tämän vuoden keväältä syksyyn. Satakunnan Osuuskaupan määrittelyn mukaan lähiruoka on Satakunnan maakunnan alueella valmistettua tai jalostettua ruokaa. Jalostetussa ruuassa pääraaka-aineen pitää olla suomalaista alkuperää.

Kilpailuun oli mahdollisuus osallistua kaikkien Satakunnan lähiruokatoimijoiden, joiden liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa vuodessa. Tuoteinnovaatioesityksiä tuli parisenkymmentä, joista finaaliin valikoitui 4 tuotetta. Näistä yksi on porilaisen Mäkilän Leipomon Maitosuklaa Cookie Dough -pakastetaikina. Taikinasta leikataan haluttu määrä cookieita, asetellaan paistopellille ja paistetaan kullanruskeiksi. Muut kolme finalistituotetta ovat Metsärannan Liha: Hieno peuramakkara, Sunniemen kartano: Pariisin Porkkanat sekä Agrifutura Tomaatit Oy, NAMS: Passata di Madonna -tomaattikastike.

Prisma Mikkolassa järjestettiin 25.9.2020 tuotteiden maistatustilaisuus sekä kuluttajatutkimus, joiden perusteella voittaja julkistetaan lokakuussa. Asiakkaat pääsivät siis vaikuttamaan voittajan valintaan. Kilpailun tuomaristo koostuu Satakunnan Osuuskaupan ja Foodwestin henkilöistä. Kilpailutulos ei ihan ehtinyt tähän lehteen, mutta toivotamme onnea Mäkilän Leipomolle jo tähänastisesta menestyksestä eli finaalipaikasta!

Tähtiteko 2020 -ehdokkaat julkistettu

Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailu ja lanseerattiin viime joulukuussa uudelleen nimellä Tähtiteko. Tähtiteko laajentaa kilpailun sektoria palkitsemalla elintarvikealalla vaikuttaneen teon, joka voi olla ruoka- tai juomatuotteeseen liittyvä uusi tuoteinnovaatio, pakkaus, tutkimus tai julkaisu, markkinointikampanja tai muu elintarvikealaan liittyvä teko. Siis vuoden positiivisin teko elintarvikealalla.

Tähtiteko-kilpailuun saapui määräaikaan mennessä 37 ehdotusta, joista asiantuntijaraati valitsi kuusi finalistia. Finalistiteoissa korostuvat etenkin vastuullinen yritystoiminta sekä ainutlaatuiset suomalaiset keksinnöt. Ne ovat: • Apetit Ruoka Oy, Järvikalan vastuullinen tuotteistaminen • Avena Nordic Grain Oy ja Apetit, Rypsinsiemenjauhe • Fazer, Kauraksylitolitehdas • Pielisen kalajaloste, Luonnonkalasäilyke • Suomalaisen ruoan päivä • Valio, Maitoketjun hiilijalanjäljen nollaus vuoteen 2035 mennessä

Kilpailun voittaja julkistetaan 27.11.2020 ja saa palkinnoksi 10 000 euroa. Raatiin kuuluvat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (raadin pj.), Pia Pohja, Elintarviketeollisuusliitto ry, Arttu Laine, Päivittäistavarakauppa ry, Anni-Mari Syväniemi, Ruokatieto Yhdistys ry, Ritva Toivonen, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Teresa Välimäki, Ruokatoimittajat ry, Jyrki Wallin, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja raadin sihteerinä toimii Aino Kivistö, Elintarviketeollisuusliitto ry.

Voittaja Sami Huhtalan suklaakakku. Kisan kakkosen Hannes Topin petit fours.

Suomen Makeamestari 2020 valittu

Suomen Makeamestariksi 2020 valittiin Sami Huhtala (Xoco´s, Turku). Toiseksi tuli toiseksi Hannes Toppi (Choco Deli, Rovaniemi), kolmanneksi Miiro Tähti (Food Camp Finland, Helsinki) ja neljänneksi Sukanya Parkkima (DisasFish, Taipalsaari). Kilpailun järjestivät Arla Pro, Kespro ja Food Camp Finland Helsingissä 8.-9. lokakuuta.

Semifinaalissa kahdeksan kilpailijaa valmistivat kakkuja ja jälkiruoka-annoksia. Semifinaalista finaaliin pääsi neljä parasta. Finaalissa ensimmäisenä kilpailutehtävänä oli valmistaa kolme petit fouria, joista yksi macaron ja toisena kilpailutehtävänä oli suklaakakku. Finaalin erikoispalkinnon parhaasta petit fourista sai Hannes Toppi. Paras suklaakakku oli koko kisan voittajalla Sami Huhtalalla. Laatukeskus ja Sitra ovat jakaneet ensimmäistä kertaa tunnustukset ja kunniamaininnat seitsemälle suomalaiselle kiertotalouden edelläkävijäyritykselle. Tunnustukset toimivat lähtölaukauksena kansainvälisten kiertotalouden liiketoiminnan arviointikriteereiden kehittämiselle.

Kiertotaloustunnustuksen saivat tänä vuonna: 3 Step IT, joka liisaa toimistoelektroniikkaa organisaatioille, Neste, joka valmistaa jätteistä ja tähteistä dieseliä ja muoviratkaisuja sekä TouchPoint, joka valmistaa tekstiili- ja muovijätteestä työvaatteita.

Kunniamaininnan vastaanottivat MaaS Global: tarjoaa liikkumispalvelua, jossa voi yhdistää joukkoliikenteen, taksit ja auton, Semifinaalin erikoispalkinnon parhaasta jälkiruuasta sai Miiro Tähti ja parhaasta kakusta Sukanya Parkkima.

Kilpailun päätuomarina toimi Toni Rantala (Konditoria pH7). Muut tuomariston jäsenet olivat Mika Gröndahl (Chojo), Raimo Liedes (Ramin Konditoria Kahvila), Anssi Nurminen (Kespro), Simo Pietarinen (ravintola W3), Harri Veckman (Arla) ja Tuomas Vierelä (Ravintola Olo).

Makeamestari-kilpailu on tarkoitettu Suomessa vakinaisesti asuville kondiittoreille, kondiittorimestareille, kokeille, keittiömestareille ja jälkiruokakokeille. Kerran kahdessa vuodessa järjestettävän kilpailun tarkoitus on nostaa esille valtakunnallisesti suomalaisia makean keitti-

Uudet tunnustukset kirittävät kiertotalouden liiketoiminnan arviointia

ön käsityöläisiä ja osaamista. Nokia: uudelleenvalmistaa ja kunnostaa käytettyjä elekroniikkalaitteita jälleenmyyntiin, Plan B From Outer Space Oy/ RePack: tarjoaa uudelleenkäytettäviä postipaketteja palveluna sekä Swappie: korjaa ja myy eteenpäin käytettyjä älypuhelimia

Arviointikriteerejä olivat kiertotalousratkaisun mielenkiintoisuus, vakiintuminen liiketoiminnaksi, vaikuttavuus kiertotalouden ja ympäristövaikutusten näkökulmasta, skaalattavuus sekä yrityksen vaikuttaminen arvoketjussaan ja verkostoissaan kiertotalouden edistämiseksi. Sitran ja Laatukeskuksen asiantuntijat arvioivat yritysten kiertotalousratkaisut yhdessä.

Suomalaisen eväsrepussa useimmiten voileipiä ja makkaraa

Poikkeusaika on saanut suomalaiset retkeilemään luonnossa ennennäkemättömän vilkkaasti. Koska myös retkeilyyn liittyvä kulutuskäyttäytyminen on muutoksessa, Atria toteutti Suomen OnlineTutkimus Oy:n kanssa tutkimuksen siitä, minkälaisia retkieväitä suomalaisten repuista löytyy.

Luonnossa retkeily on tutkimuksen mukaan yleistynyt kaikkialla Suomessa. Koronapandemian aikana retkeily on lisääntynyt jopa 44 prosenttia.

Suurin osa retkeilijöistä pakkaa reppuunsa itse tehdyt eväät, sillä jopa 66 proTietohaarukka nyt myös digitaalisena Taskukokoinen julkaisu Tietohaarukka on tiivis paketti tilastotietoa elintarvikealasta yksissä kansissa. Tietohaarukka 2020 -julkaisun on tuottanut Ruokatieto yhteistyössä Agronomiliiton, Luonnonvarakeskus LUKE:n, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa.

Tietohaarukka kokoaa yhteen keskeiset, tuoreet ruoan tuotantoa ja kulutusta koskevat tilastot. Tänä vuonna Tietohaarukka on julkaistu ensimmäistä kertaa myös helposti luettavassa digitaalisessa muodossa, joka toimii myös mobiilissa. Tietohaarukan tuoreimmat tiedot ovat pääosin vuodelta 2019. Mukana on myös tietoja aikaisemmilta vuosilta sekä kansainvälisiä vertailulukuja. Kieliversioita Tietohaarukasta on kolme: suomi, ruotsi, englanti.

Sähköinen julkaisu kieliversioineen sekä tilausohjeet printtiversioille löydät osoitteesta www.ruokatieto.fi/tietohaarukka Eromanga sai jatkajat Helsinkiläisen leipomon Eromangan toiminta jatkuu uusien yrittäjien eli Otto Lundströmin ja Gustaf Westerlundin ansiosta. Kaksikko osti konkurssiin haetun leipomon. Uusien omistajien myötä leipomo ja myymälä avattiin uudelleen ja entinen henkilökunta sai työnsä takaisin. Vuonna 1946 perustettu Eromanga on kuuluisa erityisesti lihapiirakoistaan ja munkeistaan. Leipomo toimi Pohjoisella Makasiinikadulla, Kasarmitorin kupeessa. senttia vastaajista kertoi valmistavansa eväät kotona valmiiksi. Pääsääntöisesti mukaan otetaan eväsleipiä, joiden päällä on rasvaa, juustoa, kinkkuleikettä ja vihanneksia. Voileipien jälkeen toiseksi yleisin ruokatuote retkillä on makkara, joka on miehillä kolmanneksi suosituin ja naisilla neljänneksi suosituin eväs. Alle 25-vuotiaista 30 prosenttia ottaa retkelle mukaansa valmiiksi kotiin ostetut eväät, joihin kuuluu muita ikäryhmiä useammin nakkeja sekä keksejä, karkkeja ja sipsejä. Myös naiset suosivat miehiä useammin kyseisiä valmiiksi pakatPohjoismaiden ensimmäinen superfood-kasvien idätykseen perustuva tehdas rakennetaan oululaisen Golden Maltin ja riihimäkeläisen Trans Farmin yhteistyönä. Tuotantolaitos rakennetaan Hausjärven Oittiin ja se aloittaa toimintansa vuoden 2021 aikana. Pääraaka-aineena alkuvaiheessa tulee olemaan öljyhamppu.

Yhtiöiden tiedotteen mukaan ravitsemuksen kannalta öljyhampun siemenet ovat oikea kultakaivos. Ne ovat gluteenittomia ja sisältävät kaikki välttämättömät amino- ja rasvahapot, joiden biologista Noin 300 kotitaloutta seurasi ruokahävikkiään sähköisellä uudella Hukka-päiväkirjasovelluksella kahden viikon ajan osana Luonnonvarakeskus Luken vetämää Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hanketta. Kotitaloudet ilmoittivat Hukka-sovelluksessa ensimmäistä kertaa myös nestemäisen hävikin.

Kokonaishävikki oli vuodessa 20 kg per henkilö. Eli, vaikka nestemäinen hävikki huomioitiin ensimmäistä kertaa, oli hävikki samansuuruinen kuin Luken aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet. Kahvin osuus kotitalouksien kokonaisruokahävikistä oli peräti 13 prosenttia, ja se oli kolmanneksi suurin tuoteryhmä heti vihannesten ja hedelmien jälkeen. Kahvihävikkiä syntyi eniten kotitalouksissa, joissa juotiin paljon kahvia ja joissa syntyi paljon ruokahävikkiä muutenkin. tuja makeita herkkuja ja sipsejä.

Retkieväiden valintaa ohjaa selkeästi mutkattomuus. Jopa 77 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että eväiden tulee olla ennen kaikkea helppotekoisia. Seuraavaksi tärkeimmät kriteerit ovat terveellisyys (43 prosenttia vastaajista) sekä herkullisuus (42 prosenttia vastaajista).

Tiedonkeruun toteutti aikavälillä 17.–21.9.2020 Suomen OnlineTutkimus Oy. Vastaajia oli 703 henkilöä, joista kyselyyn otettiin mukaan 527 vastaajaa, jotka olivat retkeilleet

Idätettyjä superfood-kasvituotteita Suomesta

luonnossa viimeisen vuoden aikana. aktiivisuutta idätys lisää oleellisesti. Idätys parantaa myös mineraalien saatavuutta. Uusimpien tutkimusten mukaan idätetyt öljyhampun siemenet sisältävät myös tulehdusta estäviä yhdisteitä. Öljyhamppu on oiva esimerkki superfood-kasvista, jonka ominaisuudet viimeistellään idättämällä. Tämä ravitsemuksellinen trendi on globaali, sillä vastaavista kasvilajeista valmistettujen idätettyjen tuotteiden markkinat ovat kovassa kasvussa myös muualla

Hukka-sovellus paljasti myös kahvihävikin

maailmassa. Yleisin syy kahvihävikkiin oli, että kahvia keitettiin liikaa.

Viljatuotteet muodostivat viidenneksi suurimman (12 %) tuoteryhmän kotitalouksien kokonaishävikistä. Leivän osuus kaikesta hävikistä on kuitenkin vain 4 prosenttia. Suurin osa (77 %) leipähävikistä on vaaleaa leipää, vaikka kotitalouksissa syödään useammin tummaa leipää.