Leipuri 7-2022

Lokakuu 2022

Leipuri 120. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi

Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi

Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

SISÄLTÖ

Pääkirjoitus Leipomoiden kriisi syvenee kustannusten nousun myötä

Vuoden 2023 Leipäkauppaehdokkaat, Yritysuutisia

Ruthin leipomo Oy:ssä kannattavuus toiminnan lähtökohta

Hallituksen ja valtuuskunnan kokous Metoksen vieraina

Mitä jos sähköstä tulee pula?

Konditoria pH7 Oy voitti leipomoalan SM-joukkuekilpailun

Konditoria pH7 Oy:n Revontulikakku

Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla paljon nähtävää

messuilla

Kolumni Energian hinnat horjuttavat pienyrittäjiä

Ruokavalio terveyden kannalta äärimmäisen tärkeä

Tiede ja tutkimus

Leipäviikon tapahtumat

Merkkipäivät, nimitykset, kilpailut

Suomen Yrittäjät palvelee myös Leipuriliiton jäseniä

ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Leipomoiden kriisi syvenee kustannusten nousun myötä

Yle uutisoi 14.10.2022, että ”Leipomoiden tuska jatkuu – kustannukset jatkavat nousuaan ja kallistuneet raaka-aineet ja energia sekä yleinen hintojen nousu syö leipomoiden kannattavuutta”*. Kyseisessä artikkelissa kerrotaan kolmen pohjoissuomalaisen leipomon tilanteesta ja toimenpiteistä, joihin kohoavat kustannukset heitä pakottavat. Yksi näistä, Pulla-Jussi Ky, on jo valitettavasti joutunut lopettamaan toimintansa kokonaan, koska yrittäjän mukaan ”kustannusten nousu on ollut niin julmaa, että niitä kaikkia oli mahdoton laittaa tuotteiden hintoihin”. Lapin Leipomo Oy:n toimitusjohtaja kertoo että ”Raaka-ainetoimittajien kanssa ei ole enää pitkiä sopimuksia. Lähes kaikki on viikko- tai kuukausitasoista hinnoittelua. Oma kulurakenne nousee nopeampaa, kuin se pystytään siirtämään tuotteiden hintoihin. Esimerkiksi isojen kauppaketjujen kanssa hintoja katsotaan kolme kertaa vuodessa. Nytkin hinnat ovat kiinni tammikuun loppuun saakka”.

Samankaltainen tilanne on lähes kaikilla leipomo- ja konditoriayrityksillä ympäri Suomea. Itselleni on keväästä lähtien tullut leipomoyrittäjiltä yhteydenottoja siitä, että joku raaka-ainetoimittajista on korottanut taas hintojaan. Kohoavien raaka-ainehintojen siirtäminen eteenpäin tuotteiden hintoihin on äärimmäisen hankalaa kuten jokainen elintarvikealalla toimiva hyvin tietää. Yhden lisähankaluuden tilanteeseen tuo kohonnut sähkön hinta. Niillä yrityksillä, joilla määräaikaiset sähkösopimukset ovat jo umpeutuneet tai umpeutuvat esimerkiksi tämän vuoden lopussa, tulee olemaan erityisen tukalat paikat. Eräs yrittäjä kertoi, että heidän sähkölaskunsa on tällä hetkellä vähän yli 10 000 euroa kuukaudessa, mutta vuodenvaihteen jälkeen se voi olla 100 000 euroa. Hän lakonisesti totesi, että ”Jos noin käy, niin tiedät hyvin, miten yrityksellemme sitten käy”.

Erikoinen piirre tämänkertaisessa kustannuskriisissä on ollut se, miten ”yksinkertaisesti” leipomoalan raaka-ainetoimittajat irtisanoivat heitä sitovat määräaikaiset sopimukset. He kaikki vuorotellen viime keväänä vain ilmoittivat yrityksille, että Venäjän hyökkäyksen johdosta on tullut force majeure -tilanne, jonka takia sopimukset irtisanotaan**. Sen jälkeen uudet hinnat on annettu vain ilmoitusluontoisena asiana. Leipomo- ja konditoriayritykset ovat joutuneet pakon edessä hyväksymään tilanteen, jotta ovat saaneet varmistettua, että heillä on jatkossakin raaka-aineita, joilla ylipäänsä voi tuotteita valmistaa. Ja kuten Ylen uutisessa kerrottiin, raaka-ainetoimittajien hinnankorotukset jatkuvat edelleen tasaiseen kuukausittaiseen tahtiin, mutta päivittäistavarakaupan toimijoiden kanssa ”hintoja katsotaan” vain kolme kertaa vuodessa. Jokainen ymmärtää, että edellä mainittu tarkoittaa sitä, että leipomo- ja konditoriayritykset ovat tämän kriisin ja kohoavien kustannusten todellisia maksajia.

Olen myös aivan varma, että samat raaka-ainetoimittajat, jotka irtisanoivat keväällä väittämällään force majeure -perusteella

leipomoiden kanssa heitä sitovat määräaikaiset sopimukset, ovat ehdottomasti sitä mieltä, että esimerkiksi sähköyhtiöillä tai pankeilla ei ole mitään perustetta irtisanoa heidän sopimuksiaan. Taas kerran tulee mieleen sanonta, että ”säännöt eivät ole kaikille samat”, vaan varsinkin kriisitilanteissa tulee käyttöön vahvemman laki.

Kun leipomot ja konditoriat ovat kohoavien raaka-ainekustannusten todellisia maksajia, lisää ”maksamista” yrityksille on tulossa tulevan tes-kierroksen myötä. Ay-liikkeen mielestä on varmasti väärin, että kohonnut inflaatio syö työntekijöiden ostovoimaa. Tämän asian he varmaankin ajattelevat korjaavansa tulevien palkankorotusten myötä. Ja jos näin tapahtuu, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kestämätön tilanne pahenee entisestään.

Näyttää vahvasti siltä, että tällä hetkellä elintarvikealan tuotantoketjussa yksikään leipomoiden ”ylä- ja alapuolella” oleva taho ei suostu hyväksymään sitä, että Venäjän hyökkäysota ja sen seurauksena alkanut kriisi vaikuttaisi heidän elintasoonsa tai heidän yrityksensä tekemien voittojen määrää vähentävästi. Tärkeintä on vain tämänhetkinen ja lyhytnäköinen oma etu. Päivittäistavarakaupan toimijoiden olisi syytä pysähtyä miettimään, mikä on heille riittävästi, onko kaikki kustannusten nousu pakko siirtää kuluttajien maksettavaksi ja voiko ”voittojen määrästä ” väliaikaisesti tinkiä. Myös raaka-ainetoimittajien kannattaa ottaa huomioon, että kun leipomoiden ja konditorioiden määrä tulee tämän kriisin myötä vähenemään, varsin pian myös raaka-ainetoimittajien määrä väistämättä vähenee. Yhden toimialan tappiosta seuraa suuria tappioita myös muille toimialoille.

Lypsävien lehmien nälkäkuolemaan jättäminen ei ole kovin järkevää, ei ainakaan, jos se tapahtuu omaa ahneuttaan. Nyt kaikkien tahojen, myös valtiovallan, on herättävä pikaisesti miettimään keinoja, joilla mahdollisimman monet pienet ja keskisuuret yritykset, myös leipomo- ja konditoriayritykset, selviävät tästä kriisistä. Ja miten mahdollisimman monet työpaikat pystytään samalla säilyttämään. Yhteiskunta pelastaa aina suuret yritykset, koska niin on vain pakko tehdä, kuten Fortum/Uniper -tapauksessa taas kerran nähtiin.

Mika Väyrynen

*https://yle.fi/uutiset/74-20001506

**Totesin viime kevään aikana monelle yritykselle määräaikaisten sopimusten irtisanomisiin liittyen, että ”Ilmoittakaa, että ette hyväksy yksipuolista irtautumista sopimuksesta, ettekä ehdotettuja uusia korotettuja hintoja. Ja vaikka maksatte ”korotetut” laskut, ilmoittakaa, että pidätätte oikeuden periä suorittamanne liikamaksut myöhemmin takaisin”.

Ehdokkaat Vuoden 2023 Leipäkaupaksi

Suomen Leipuriliitto paikallisyhdistyksineen valitsee Vuoden Leipäkaupan kahdennenkymmenennen seitsemännen (27.) kerran. Valinta tehdään nyt pienempien päivittäistavarakauppojen sarjassa. Leipuriliiton paikallisyhdistykset valitsivat seuraavat ehdokaskaupat omalta alueeltaan ja veivät niihin Ehdolla Vuoden 2023 Leipäkaupaksi -banderollin:

K-Market Herkkukirsikka, Suomussalmi

K-Supermarket Toppila, Oulu K-Supermarket Hansa, Ulvila K-Supermarket Tarmola, Porvoo K-Supermarket Mynämäki

K-Supermarket Kuninkaankulma, Tampere K-Supermarket Pikantti, Mikkeli K-Supermarket Valtari, Kouvola S-market Laihia S-market Niinivaara, Joensuu OSK Keskimaa, Mestarin Herkku, Jyväskylä

Ehdokkaaksi asetettuja kauppoja pyydettiin lähettämään Suomen Leipuriliitolle video tai kuvia sekä perustelut leipäosastoon panostamisesta ja siinä onnistumisesta. Esiraati valitsee niiden perusteella 3-5 finalistia. Lopullinen valitsijaraati vierailee finalistimyymälöissä ennalta ilmoittamattomana aikana ja valitsee niiden joukosta voittajan. Voittaja palkitaan ensi helmikuussa Vuoden 2023 Leipäkauppa -tittelillä.

Vuoden Leipäkaupan valinnassa tärkeitä perusteita ovat valikoiman monipuolisuus ja tuotteiden tuoreus sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten leipomotuotteiden saatavuus. Olennaista on, että tuotteet on valmistettu Suomessa. Muita kriteereitä ovat sesonkien ja erityisruokavalioiden huomioiminen, leipäosaston yleisvaikutelma, siisteys ja järjestys, tuotteiden esillepano, osaston omaleimaisuus sekä henkilöstön asiantuntemus ja palvelualttius.

Vuoden Leipäkaupan valinnassa ovat joka toinen vuosi mukana hypermarketit ja tavaratalot, joka toinen vuosi pienemmät päivittäistavarakaupat. Vuoden 2022 Leipäkaupaksi valittiin K-Citymarket Tammisto Vantaalta hypermarkettien ja tavaratalojen sarjassa.

Yrityskuulumisia

Leipomo Toivosen toiminta jatkuu Imatralla Heinäkuussa toimintansa lopettaneen imatralaisen Leipomo Toivosen liiketoiminnan osti niin ikään imatralaisen Perinne- ja Luontaistuote P. Natusen yrittäjä Mikko Kenttämaa. Kaupat lyötiin lukkoon elokuussa. Ratkaisuun kuului, että kummankin yrityksen toiminta jatkuu oman nimen alla. Näillä kahdella leipomolla on hieman erilainen tuotevalikoima: Natusen leipomo on erikoistunut ruokaleipien leivontaan, Toivosella taas on tehty niin ruokaleipiä, kahvileipiä kuin konditoriatuotteitakin. Kenttämaa kertoo, että Toivosen leipomon valikoimaa on käyty läpi tarkalla seulalla ja siihen on tehty aika paljon muutoksia, valikoimaa on karsittu ja tuotteita uudistettu. Nyt tuotesortimentti alkaa olla kunnossa. Natusen leipomon toiminta on jatkunut entisellään entisissä tuotantotiloissa ja leipomon tuotteet menevät kauppoihin, kuten tähänkin asti. Leipomo Toivosen osalta leivonta on nyt keskitetty Imatran Karhumäkeen, jossa leipomon yhteydessä toimii myös oma myymälä. Toivosen toimitukset kauppoihin jatkuivat lokakuun alussa ja kyselyjä tuotteista on tullut myös muilta tahoilta. Kahden leipomon välillä on matkaa noin seitsemän kilometriä.

Leipomo Toivosen toiminnalle on ollut selkeä tilaus. Asiakkaita on ollut niin runsaasti, että ensimmäisten päivien tuotantomäärät eivät ole pysyneet kysynnän perässä, vaan määriä on pitänyt lisätä päivä päivältä, kertoo yrittäjä Mikko Kenttämaa tyytyväisenä.

Pirjon Pakarille uusi lounaskahvila Nurmijärvelle

Pirjon Pakari Nurmijärvi on avannut uuden lounaskahvila Pakarin Helmen Nurmijärven kirkonkylään. Lounaan lisäksi Helmestä löytyy kahvia ja kahvileipää sekä tuoreita leipiä sekä gluteenittomia tuotteita. Toimitusjohtaja Hannu Malmivaaran mukaan uuden lounaskahvilan toiminta on lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti. Pirjon Pakarilla oli lounaskahvila-myymälä Nurmijärven kirkonkylässä ennestäänkin, leipomon yhteydessä. Se jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Tällä hetkellä on meneillään myös Pirjon Pakari Nurmijärven leipomon laajennus, jossa rakennetaan tuhannen neliön gluteeniton leipomo entisen leipomon yhteyteen. Tuotannon uusissa tiloissa pitäisi alkaa 1.4.2023.

Kotileipomo Siiskoselle kahvilamyymälä Savonlinnaan

Kotileipomo Siiskonen avaa helmi-maaliskuussa 2023 kahvilamyymälän Osuuskauppa Suur-Savon uuden Savonlinnan Laitaatsillan S-marketin yhteyteen. Nykyisin paikalla toimii ABC Savonlinna, joka tullaan muuttamaan S-marketiksi. Toimitusjohtaja Anttu Raution mukaan päätöstä vahvistavia tekijöitä olivat uuden kaupan palvelut sekä hyvä saavutettavuus isoine parkkipaikkoineen. Siiskosen uusi kahvila tulee palvelemaan asiakkaita arkisin ja lauantaisin. Tarjolle tulee päivittäin tuoretta leipomon valikoimaa, normaalit kahvilapalvelut, lounasta ja pientä lämmintä takeaway-ruokaa. Asiakaspaikkoja kahvilaan tulee sisälle n. 30. Kesäaikana palvelee myös iso terassi Saimaa-näkymillä. Kahvila tulee työllistämään 2–4 henkilöä.

VUOKRATAAN

Hyvän maun & laadun edelläkävijä

Asiantuntijuutta ja trendejä

Leipurin kanssa olet aina ajassa mukana. Seuraamme alan kehitystä ja pidämme huolen siitä, että valikoimissamme on aina parhaat tuotteet kuhunkin sesonkiin ja juhlakauteen.

Saat meiltä sekä raaka-aineet että laitteet kaikenkokoisille leipomoille ja elintarvikealan yrityksille.

Ja tietysti kaikenlaisille asiakkaille, sillä valikoimissamme on kattavasti myös vegaanisia ja gluteenittomia aineksia.

Ota yhteyttä, kun tarvitset neuvoja, vinkkejä tai ideoita uusia tuotteita varten. Asiantuntijamme ovat valmiina sinua varten! www.leipurin.com www.store.leipurin.com

Ruthin leipomo Oy:ssä kannattavuus on toiminnan lähtökohta

Jyväskyläläisessä Ruthin leipomo Oy:ssä tehdään tuotteita volyymilla ja hallitulla valikoimalla. Täällä myös lasketaan tarkasti, mikä kannattaa. Pari vuotta sitten yrittäjän saappaisiin astunut Joonas Mäkinen siirtyi leipomoalalle pankkialalta ja hallitsee sekä laskennan että leivonnan.

Yrittämisen alkuaika on kyllä ollut varsin ’mielenkiintoinen’. Korona vaikutti vahvasti aloittaessani vuonna 2020 ja kun siitä alettiin päästä ohi, syttyi Venäjän aloittama sota Ukrainassa kaikkine vaikutuksineen, Joonas Mäkinen toteaa.

Hän on kuitenkin tyytyväinen, eikä leipomoyrittäjäksi ryhtyminen ei ole kaduttanut hetkeäkään. Muitakin urapolkuja nuorella miehellä olisi ollut, sillä takana oli kaupallinen koulutus ja sen jälkeen mielenkiintoinen työ pankissa yritysrahoituspäällikkönä Pirkanmaalla.

- Siinä työssä tulivat tutuiksi monenlaiset pk-yritykset, niiden liiketoiminnat, tilinpäätökset ja talousluvut. Opin varsin nopeasti erottamaan hyvin hoidetut ja hyvässä kunnossa olevat yritykset heikommin menestyvistä, hän toteaa.

Ruthin leipomon yrittäjänä toimi tätä ennen Joonaksen isä Markku Mäkinen

- Isä teki tässä kovan työn, ja yritys oli hyvässä kunnossa. Näin tässä erittäin hyvän potentiaalin myös jatkajalle, Joonas toteaa. Niinpä hän teki ison päätöksen ja ryhtyi jatkamaan isänsä jalanjäljillä. Leipomokiinteistön, joka sijaitsee Jyväskylän Hämeenlahdessa, Joonas osti ruotsalaisilta sijoittajilta jo vuoden 2019 lopussa ja vuoden 2020 heinäkuussa hän osti Markku Mäkiseltä leipomon koko osakekannan.

Joonas Mäkinen kertoo nuorempana olleensa paljon töissä myös leipomon tuotannossa, jossa etenkin linjaleivonta tuli hänelle tutuksi. Vaasan Oy:n leipomo oli aikoinaan Markku Mäkisen työpaikka ja siten luontevasti myös Joonaksen kesätyöpaikka. Niinpä häneltä sujuu tarvittaessa työskentely myös oman leipomon tuotannossa. Yrittäjänä Joonas sanoo tarttuvansa leipomossa hyvin monenlaisiin töihin aina siivouksesta pieniin remontteihin ja jopa kahviloiden rakentamiseen.

- Päivät kuluvat kyllä nopeasti. Ja mikäs

1. Leipomon tunnetuin tuote on Ruis100-palaleipä, eli täyttä ruista oleva palaleipä, joka paistetaan kiertoarinauunilla.

2. Perinteisen Ruis100-palaleivän kaksi uudempaa variaatiota ovat Ruis100 Jyvä, joka sisältää myös erilaisia siemeniä sekä savuarominen Ruis100 Kota.

3. Rukiisten palaleipien rinnalla on myös kaurainen vastaava versio, jonka viljasta 100 prosenttia on kauraa.

tässä, kun viihdyn hyvin, hän toteaa.

Vaikka Ruthin leipomon toiminta ei sukupolvenvaihdoksessa periaatteiltaan juuri muuttunutkaan, näkyy uuden yrittäjän kädenjälki kuitenkin tietyissä kohdissa. Logot ja nettisivut on uudistettu ja myös pakkaukset uudistuvat vähitellen. Tämän vuoden keväällä avasi ovensa uusi myymälä-kahvila Jyväskylän Seppälässä ja myös leipomon yhteydessä oleva kahvila-myymälä tulee uudistumaan. Sen yhteyteen tehdään myös keittiö, koska myymälä-kahviloissa aletaan tarjota lounasta.

Linjaleivontaa volyymilla

Ruthin leipomon nimi on monelle jyväskyläläiselle hyvin tuttu, sillä yrityksellä on pitkä historia. R Ruth Oy:n leipomotoiminta alkoi rinkelinvalmistuksesta jo vuonna 1906. Tuotantoa ja toimitiloja laajennettiin 1950-luvulla ja painopiste alkoi siirtyä ruokaleipään ja konditoriatuotteisiin. Rinkeli- ja korppuvalmistuksesta luovuttiin ja perustettiin kahviloita ja ravintoloita. Uusi leipomokiinteistö rakennettiin Hämeenlahteen vielä vuonna 1992, mutta vuonna 2000 leipomo kuitenkin myytiin Fazerille. Se luopui leipomosta vuonna 2010. Silloin yrittäjäksi tuli Markku Mäkinen yhtiökumppaninsa Hannu Karhusen kanssa. Nämä ottivat

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Reilut kaksi vuotta leipomoyrittäjänä toiminut Joonas Mäkinen tuntee olevansa omalla alallaan. Käsissä oleva tuhti maalaisleipä syntyisi häneltä itseltäänkin, sillä työskentely leipomon tuotannossa on tuttua.

takaisin myös perinteisen Ruthin leipomon nimen, joka viimeisten kymmenen vuoden aikana on tullut uudelleen tutuksi myös nuoremmille jyväskyläläisille.

Ruthin leipomon vahvuutena on linjaleivonta, jossa leipomo on keskittynyt ennen kaikkea ruokaleipiin ja myös kahvileipiin. Konditoriatuotteitakin tehdään, mutta toistaiseksi vielä rajoitetusti.

- Teemme volyymilla ja hallitulla valikoimalla. Karsittu määrä tuotteita hyvällä hinnalla on meillä johtotähtenä, niin perheiden arkeen kuin myös yrityksille ja erilaisiin isompiin tapahtumiin, Joonas Mäkinen määrittelee ja sanoo jatkavansa leipomon tuotantoa pitkälti samoilla periaatteilla kuin isänsäkin, sillä ne on havaittu toimiviksi.

Vaikka tuotteita on ’karsittu määrä’, on tuotannossa kuitenkin useampi kymmenen erilaista tuotetta. Ne myydään Ruthin leipomon markkina-alueella Keski-Suomen maakunnassa, jossa vähittäiskaupat ovat tärkeä jakelukanava. Jonkin verran tuotteita menee myös ammattikeittiöihin ja silloin tällöin myös julkiselta sektorilta tulee tilauksia. Viimeksi mainitulle ei kuitenkaan olla ensisijainen toimittaja, joten siihen ei olla ns. sidoksissa.

Leipomon tunnetuin tuote lienee Ruthin Ruis100-palaleipä, joka on nimensä mukaisesti sataprosenttista ruista. Pyöreän palaleivän kaksi uudempaa versiota ovat Ruis100 Kota ja Ruis100 Jyvä. Kauran ystäville on tarjolla vastaava sataprosenttinen Kaura100-palaleipä. Suosittu tuote on myös juustosämpylä, joka Joonaksen mu-

Suorakaiteen muotoinen Ruthin Ruispala pakataan puolen kilon pusseihin. Soni Ahola nostelee pussit laatikoihin.

< Juustosämpylä on yksi suurimmista suosikeista vaaleissa ruokaleivissä.

> Avotyöntekijä Santtu Moilanen osallistuu mm. leipomon siivoukseen.

kaan on Osuuskauppa Keskimaan myydyin sämpylä.

- Kahvilapuolella menevimpiä ovat täytetyt kermaviinerit ja munkit sekä uudempina suosikkeina pikkupizzat, joita myymme jo useita satoja päivässä.

Tuotteissa käytetään mahdollisimman pitkälle kotimaisia raaka-aineita. Esimerkiksi kaikki jauhot ovat kotimaisia.

- Valtaosan tuotteista teemme alusta alkaen eli kaiken sen, mikä on järkevissä rajoissa, kertoo Joonas, joka tarkasti laskee sen, mikä on kannattavaa ja mikä ei. Niinpä paljon käsityötä vaativia tuotteita, kuten karjalanpiirakoita tai viinereitä ei leipomossa tehdä alusta alkaen.

- Myöskään monimutkaisemmat konditoriatuotteet eivät ole meidän heiniämme, vaan ennemminkin suoraviivaisemmat tuotteet, jotka kondiittorimme pystyvät valmistamaan nopeasti ja tehokkaasti.

Konditoriatuotteiden valmistuksen laajentamista pohditaankin parhaillaan juuri edellä mainitulta pohjalta. Jalansijaa havitellaan lähinnä kakkupuolella, sellaisissa kakuissa, joista saataisiin riittävä korvaus suhteessa työmäärään. Niissä tuntuisi olevan kysyntää etenkin yrityspuolella, mutta toki myös yksityistalouksissa.

- On vain löydettävä omaan linjaamme sopiva, järkevästi suunniteltu ja rajattu valikoima.

Aikoinaan Ruthin leipomon autot olivat tuttu näky Jyväskylässä, mutta nyt kuljetukset ovat olleet ulkoistettuja jo monen vuoden ajan. Täällä myös yhteiskuljetukset toimivat. Kauemmas Keski-Suomen

sia menee Vaasan ja Fazerin kanssa, mutta kaupungin alueella tuotteita kulkee samoissa autoissa muidenkin leipomoiden ja yritysten kanssa.

Hyvä työvoimatilanne

Ruthin leipomossa leivotaan kuutena päivänä viikossa. Vain sunnuntaille ei leivota, mutta jo sunnuntaina alkuillasta alkaa ruokaleivän leipominen maanantaita varten. Myös kahvileivät tehdään sunnuntaina päivällä kylmään odottamaan paistoa. Muina päivinä ruokaleivät valmistetaan pääsääntöisesti päivällä ja illalla, jolloin ne pakataan valmiiksi aamuyöllä lähteviin kuljetuksiin. Osa päivällä paistettavista ruokaleivistä toimitetaan uunituoreina lähialueen kauppoihin. Kahvileivät tehdään aina kylmään edellisenä päivänä ja paistetaan aamulla, jotta ne ovat uunituoreita myös omissa kahviloissa.

Yötyötä tehdään tässä leipomossa mahdollisimman vähän.

- Meillä työvoimakustannusten osuus on jo nyt noin kolmekymmentä prosenttia liikevaihdosta, toteaa Mäkinen. Hän pitää selvänä, että yöpainotteinen leivonta tuplapalkkoineen veisi liiketoiminnalta kannattavuuden.

Työntekijöitä leipomossa on tällä hetkellä parisenkymmentä. Henkilökunta on osaavaa ja ammattitaitoista ja viihtynyt talossa pitkään. Hyvin moni on ollut talossa koko leipomon nykyisen historian ajan. Leipomossa ahkeroi myös ns. avo-

maakuntaan Ruthin leipomon kuljetuk-

työntekijöitä eli osatyökykyisiä henkilöitä kaupungin kautta.

- Vaikka avotyöntekijöiden työpanos ei ole kovin merkittävä, on työpaikka hyvin merkityksellinen heille itselleen. Aina heistä on myös pientä apua, toteaa Joonas.

Ammattitaitoista työvoimaa on tällä hetkellä leipomossa riittävästi eli tilanne on hyvä. Työntekijäpulasta ei tässä leipomossa ole kärsitty ja uusia hyviä tekijöitä on tarvittaessa saatu.

- Meillä on aina mahdollisuus myös kouluttaa, sillä kaikki työtehtävät eivät vaadi leipurin ammattikoulutusta. Niihin voidaan kouluttaa täällä käytännön työssä.

Paikallisesta ammattioppilaitos Gradiasta käy leipomossa säännöllisesti työs-

säoppijoita, mutta jostakin syystä leipomoon ei ole sieltä kovaa ’tunkua’.

- Muistelen, että meille on koko aikana eli siis reilun kymmenen vuoden aikana työllistynyt Gradiasta vain yksi henkilö. Ehkä linjaleivonta ja isot määrät eivät ole sitä mitä valmistuvat leipomotyöntekijät haluavat, vaikka olisimmekin vakaa ja hyvä työpaikka, yrittäjä miettii.

Myymälä-kahvilat vetävät väkeä Leipomon myymälä-kahviloista vanhempi toimii leipomon ’kyljessä’ ja uudempi on Jyväskylän Seppälässä, joka on kaupungin suurin liikekeskuskeskittymä. Uuden pisteen avajaisia vietettiin tämän

Aika moni osaa jo poiketa kahville ja ostoksille Ruthin leipomon uuteen myymälä-kahvilaan.

Erilaiset ruokaleivät löytyvät selkeästi merkityiltä paikoiltaan. Vanhaa taikinapataa on näppärästi käytetty hyväksi sekä somisteena että myyntialustana.

vuoden keväällä. Tämä myymälä-kahvila saneerattiin vanhaan liikekiinteistöön pitkälti omin voimin, kertoo Joonas. Se on jo osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi ja kerää koko ajan enemmän asiakkaita.

Vierailu tässä myymälä-kahvilassa on miellyttävää, sillä tila on iso, avara ja hyvin valaistu, eikä sitä ole tungettu liian täyteen pöytiä, tuoleja ja muita kalusteita. Sisustus on yksinkertaisen tyylikästä. Iso rooli on myyntivitriinillä sekä erilaisilla myyntikalusteilla, joista lattialla seisovat on suunniteltu ja rakennettu helposti siirreltäviksi. Tilan suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon myös helppo siivottavuus.

- Nyt kun meillä on kaksi myymä-

Uusi myymälä-kahvila remontoitiin itse ja sisustettiin osin liikuteltavilla kalusteilla.

< Munkkeja menee paljon päivittäin etenkin omissa kahviloissa.

> Tänä vuonna avattu uusi myymälä-kahvila toimii Jyväskylän Seppälän liikekeskuskeskittymässä.

lä-kahvilaa, on kahvileipien menekki selvästi lisääntynyt. Niin ikään leipomon hävikki on vähentynyt merkittävästi. Lähes kaikki ylimääräinen, jota väistämättä volyymituotannossa syntyy, saadaan myytyä omien pisteiden kautta. Tämä kaikki näkyy myös tuloksessamme, kertoo Joonas Mäkinen ja lisää edelleen, että myymälä-kahviloiden toiminta on optimoitu niin, että ne toimivat kahdella työntekijällä päivässä.

- Meillä on kahviloissa tarjolla ns. perusasiat eli hyvää kahvileipää, muutama suolainen vaihtoehto, kahvia ja teetä. Erikoiskahvit ynnä muut työläät artikkelit jätämme muille.

Ruthin leipomon kahdessa myymälä-kahvilassa käy yhteensä lähes tuhat asiakasta päivässä. Leipää myydään isoja eriä kerrallaan, kassissa odottaa esimerkiksi pino ruisreikäleipiä pehmeän uunituoreena, eikä hinta todellakaan hirvitä. Hinnat ovat edulliset myös kahvittelijoille – ainakin pääkaupunkiseudun kahviloiden hintoihin verrattuna. Niinpä väkeä käy ja odotukset liikevaihdon kasvuille etenkin uuden pisteen kohdalla ovat korkealla. Vastaavaa voi odottaa myös leipomon yhteydessä olevan osalta, kunhan uusi tila sille saadaan valmiiksi keittiöineen kaikkineen. Valmista pitäisi olla viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Kahdella myymälä-kahvilalla on jo nyt

merkittävä osuus koko leipomoyrityksen liikevaihdosta. Jopa puolet siitä tulee jatkossa omista pisteistä. Tulee mieleen, eikö omia pisteitä kannattaisi perustaa lisää?

- Houkutus olisi kyllä siihen. Mutta paikan tulisi olla keskeinen, helposti saavutettavissa autolla ja parkkipaikkoja on oltava riittävästi. Liiketilassa haluamme itse määrittää aukioloajat. Paras paikka olisi jonkin liikekeskuksen kyljessä. Näitä lokaatioita ei Jyväskylässä ole kovin monta.

- Ns. peruskahviloille kyllä voisi olla paikkoja, mutta niissä kannattavuus ei välttämättä ole kummoinen. Tavoitteena olisi saada myös tuottoa.

Kustannusten nousu hirvittää

Leipomoyritysten taloudessa puhuttaa viimeaikainen kustannusten raju nousu niin raaka-aineiden kuin energiankin osalta. Se on aiheuttanut lievää stressiä myös Joonas Mäkiselle.

- Esimerkiksi öljylaskuun tulee lisää noin 80 000 euroa vuodessa. Sähkön hinnankorotukset iskevät kunnolla ensi vuoden elokuun jälkeen, jolloin nykyinen edullinen sopimus päättyy. En uskalla edes veikata, paljonko sähkökulut ensi vuonna voivat sen jälkeen olla.

Esimerkinomaisesti Joonas laskee, että

haastattelupäivän keskihinnalla sähköön menisi heidän kulutuksellaan noin 100 000 euroa vuodessa (laskettu 22.9.2022 viimeisten seitsemän päivän keskihinnalla, joka oli noin 20 senttiä/kWh).

- Tai käytännössä menisi enemmänkin, sillä työskentelemme päivällä, jolloin sähkö on kalliimpaa kuin tuo keskihinta. Toivon kuitenkin, että sähkön hintaan saadaan edes jotakin kohtuullisuutta ja nopeasti. Muutoin yritykset ovat suurissa vaikeuksissa sähkölaskujen kanssa, ja on suuri menetys yhteiskunnalle, jos niitä kaatuu.

Kustannustilanteen eläessä yrittäjä ei ole aikaillut toimenpiteiden kanssa ja sen vuoksi tilanne on tällä hetkellä yrityksessä kohtuullisella tolalla.

- Olen tarttunut toimeen heti ja siirtänyt kustannuksia hintoihin, sillä niin on ollut pakko tehdä. Tarvittaessa olen tehnyt rohkeitakin hinnoittelupäätöksiä. Ei kannata jäädä odottelemaan liian pitkäksi aikaa mitä jatkossa tapahtuu, sillä se saattaa kostautua omassa katteessa.

Leipomon hinnoissa korotukset eivät ulkopuolelta katsoen ole tuntuneet kovin isoilta, vaikka prosentuaalisesti ne olisivatkin sitä olleet.

Vaikka hinnankorotukset jonkin verran ovat vähentäneet toimitettavan leivän määrää, liikevaihto ja laskutus ovat pysyneet kutakuinkin samalla tasolla kuin viime vuonna, ja uuden myymälän myötä niissä on ollut jopa hieman nousua.

Viime tilikaudella, joka päättyi heinäkuun lopussa, oli Ruthin leipomon liikevaihto (jutuntekovaiheessa vielä vahvistamaton) ennätyksellinen eli 2,1 miljoonaa euroa. Myös tulos oli kaikkien aikojen paras. Yrittäjä voi siis olla tyytyväinen; linjaukset ovat osuneet oikeaan.

Joonas Mäkinen uskoo, että ensi vuoden taloudellisista haasteista selviydytään, kunhan niihin aletaan varautua ajoissa. Myös liikevaihdon kasvattaminen on mielessä, sillä leipomossa on vielä käyttämätöntä kapasiteettia. Ruthin leipomon tuotteita ei kuitenkaan juuri tunneta ja nautita oman maakunnan ulkopuolella, joten sinne levittäytyminen vaatisi kovaa markkinointityötä.

- Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla alihankinta jollekin muulle leipomolle, sillä pystymme tekemään tuotteita kilpailukykyiseen hintaan ja niin, että myös ostaja saa vielä näille tuotteille katetta, Joonas Mäkinen vinkkaa asiasta kiinnostuneille.

Uudessa myymälässä on tarjolla myös lähiseudun pientuottajien tuotteita. Lokakuussa valikoimaan tuli savukala, jota myydään shop-in-shop tyyppisessä myyntipisteessä.

Vielä tyhjälle myyntipöydälle Joonas Mäkinen suunnitteli uutta aluevaltausta, aamiaistarjoilua.

Leipomokoneita jokaisen tarpeeseen.

Hallituksen ja valtuuskunnan kokous Metoksen vieraina

Leipuriliiton perinteisen syksyisen hallituksen ja valtuuskunnan yhteiskokouksen isäntänä toimi Metos Oy Keravalla. Ammattikeittiöiden laitteita ja kalusteita valmistava ja markkinoiva yritys täyttää tänä vuonna sata vuotta.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Juhlavuoden kunniaksi myös Leipuriliiton hallitus ja valtuuskunta kutsuttiin yrityksen vieraiksi, pitämään syyskokoustaan Keravalla, jossa sijaitsevat Metoksen pääkonttori, laitetehdas ja koulutuskeskus. Isäntinä toimivat Leipuripäiviltäkin tutut aluepäällikkö Mikko Lehtovirta sekä myyntipäälliköt Kari Pusa ja Olli Vuori

Metos ei ole ammattikeittiösektorilla mikään pikkutekijä, sillä se toimii kymmenessä maassa ja työllistää peräti 755 alan ammattilaista. Yrityksen tuotteet ovat tuttuja myös monelle leipomo- ja konditoriayritykselle, etenkin sellaisille, joilla on kahviloita ja ravintoloita. Leipuriliitonkin

hallintoa kiinnostivat Metos-messut, jotka juuri kokouspäivänä olivat meneillään. Toista kertaa järjestetyssä kaksipäiväisessä tapahtumassa esiteltiin laajasti yrityksen tarjontaa erilaisissa demopisteissä, maistatuksin, luennoin ja tehdaskierroksin. Vieraita odotettiin satoja. Leipuriliiton kokoustajat tutustuivat messuihin kokouksen väliajoilla, pääosa ajasta kului oman syyskokouksen asioita pureskeltaessa.

Myöhemmin iltapäivällä Leipuriliiton edustajat siirtyivät Keravalta Helsinkiin, jossa ensi majoituttiin hotelliin ja sitten lähdettiin tutustumiskierrokselle Metoksen isäntien opastamina. Kierrokseen kuului Helsingin ydinkeskustan paikkoja, joiden kalustuksessa ja koneistuksessa Metoksella on ollut merkittävä osuus. Ensin tarkistettiin rautatieaseman toiseen siipeen avatun uuden Scandic Grand Central-hotellin keittiötilat läpikotaisin vuoropäällikkö Kasper Pentin johdolla. Sitten vilkaistiin rautatieaseman lippuhalliin avatun täpötäyden Olivia-ravintolan miljöötä ja käväistiin sen seinän taakse avatussa Cafe Elielissä. Sieltä suunnattiin vastikään remontoituun Hotelli Torniin ja sen kuuluisaan Atelje Bariin, joka sekin oli saanut remontissa uutta ilmettä. Tämän jälkeen piipahdettiin vielä Fazer

Ryhmäkuva otettiin Hotellin Tornin Atelje Barin terassilta, jolta avautuvat upeat maisemat Helsingin ylle. Vasemmassa reunassa Metoksen isännät Olli Vuori, Kari Pusa ja Mikko Lehtovirta (4. vas.). Leipuriliiton edustajat vasemmalta järjestyksessä: Pekka Eskelinen, Hannu Räinä, jonka takaa kurkistelee Jari Elonen, sitten Helmi Tyykiluoto, jonka takana Andreas Knip ja edessä Eerikki Lounamaa, Petri Kivineva, Simo Vainikka, Mikko Heikkinen, Anttu Rautio, Mika Gilan, Mika Väyrynen, Jukka Hämäläinen, Isto Huikuri ja Kati Sinda. Hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara ja varapuheenjohtaja Harri Jaakkola olivat jo kiiruhtaneet muihin tapaamisiin. Kokoukseen eivät osallistuneet Henri Lehtimäki, Mikko Hietala, Petri Laaksonen, Teemu Eskelinen, Nina Uusikangas, Marianne Huusko ja Markku Kiiskinen.

Cafe Kluuvissa, jonka jälkeen siirryttiin illalliselle läheiseen Ravintola Oliviaan. Tämä ravintola kuuluu samaan ketjuun kuin rautatieasemalla toimiva paikka.

Leipuriliiton hallitus ja valtuuskunta olivat erittäin tyytyväisiä päivän antiin niin oman kokouksen kuin myös Metoksen järjestämän oheisohjelman osalta. Siitä lämmin kiitos Metokselle ja sen mukaville isännille!

Eerikki Lounamaa oli sitä mieltä, että JJ’S BBQ-burgeri oli erittäin maukas. Herkku onkin kerännyt suosiota mm. erilaisissa tapahtumissa.

Juha Tirkkonen ja Mikko Lehtovirta esittelivät Multiwasher-pesukonetta, jolla voi pestä kirkkaiksi niin pinnavaunut kuin pellit ja vuoatkin. Laitetta on kolmea eri kokoa. Pienempään koneeseen mahtuu peseytymään kerrallaan noin 20 peltiä, kahteen isompaan noin 40 peltiä.

Italialaisessa Metos Marana pizzauunissa on kokoa ja näköä. Lämmitysmuotona voi olla sähkö, kaasu, puu tai kaasu ja puu yhdessä. Arinan korkeus on säädettävissä ja pizza paistuu alle kahdessa minuutissa.

kakut ja pullat kohdallaan Metos-messuilla.

Jari Elonen (vas.) ja Kari Meltovaara (oik.) maistelivat Metos-messuilla Olli Vuoren tarjoilemaa painerasvakeittimellä kypsennettyä kanaa, joka oli pinnalta rapeaa ja sisältä pehmeän maukasta.

Kokoustauolla nautittiin lounaaksi burgereita ulkona odottaneista vaunuista. Takana JJ’S BBQ-Burgeri ja sen edessä Topbox Oy:n liikuteltava ja suljettava myyntitila, joka voidaan kalustaa niin hampurilaisbaariksi, drinkkibaariksi kuin smoothiebaariksi. Kun katto lasketaan alas, ovat sisäosat turvallisesti sen kätköissä missä tahansa.

Vitriineissä olivat

Mitä jos sähköstä tulee pula?

Tuleva talvi huolestuttaa monia leipomoyrityksiä erityisesti sen vuoksi, millainen tulee olemaan energian saatavuus ja hinta.

Leipomoyrityksiä kurittaa sähkön korkea hinta. Lisäksi puhutaan sähköpulasta, jolloin voidaan joutua jopa rajoittamaan sähkön jakelua lyhytaikaisin sähkökatkoksin. Sähköpula voi tulla eteen ensi talvena, jos esiintyy pitkiä pakkaskausia ja jos on hyvin tyyntä eli tuulivoimaa ei voida hyödyntää, eikä tuontisähköä syystä tai toisesta saada riittävästi. Aiheuttajia voivat olla myös yllättävät sähköntuotannon vikatilanteet. Katkoista päättää kantaverkkoyhtiö Fingrid, mutta niiden toteutuksesta päättävät alueelliset sähkölaitokset. Katkojen tulisi aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa yhteiskunnan välttämättömille toiminnoille. Näillä näkymin sähkökatkojen pituus tulee olemaan maksimissaan kaksi tuntia ja tilanteen vaatiessa katkoja kierrätetään alueelta toiselle.

Fingrid kehottaa suomalaisia jo nyt säästämään energiaa. Syyskuussa sähköä käytettiinkin jo peräti seitsemän prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Fingridin tämänhetkisen arvion mukaan sähkön kulutushuippu on tulevana talvena 14 400 megawattia. Kotimaisella tuotannolla pystytään kattamaan parhaimmillaan 12 900 megawattia. Tämä arvio sisältää Olkiluoto 3:n ja Meri-Porin

tuotantolaitokset sekä arvion tyynen ajankohdan tuulivoimatuotannosta. Sähköä tuodaan meille mm. Ruotsista. Sähköpula ja -katkot uhkaavat, mikäli tuotanto ja tuonti eivät kata kulutusta.

Myös sähkön hinta puhuttaa. Jotkut yritykset ovat siirtyneet kokonaan ’yövuoroon’ halvemman sähkön vuoksi. Leipomoalalla se ei ole ratkaisu, sillä vaikka sähkö olisikin yöllä halvempaa, on työtuntien hinta yöllä leipomossa kaksinkertainen.

Tulevalle talvelle ennustetaan joulu-tammi-helmikuulle jopa yli 50 sentin kilovattituntihintoja, mutta sen jälkeen hinnan odotetaan rauhoittuvan. Futuurit näyttävät, että halvemmalla sähköä voisi saada ensi vuoden kesällä. Välissä on kuitenkin monta kuukautta ja paljon vaikuttavia asioita.

Pientä helpotusta tuo määräaikainen sähkön ALV-alennus, joka alentaa sähköenergian ALV:n väliaikaisesti 24 %:sta 10 %:iin. ALV-alennus on voimassa joulukuusta huhtikuuhun ja koskee sekä vanhoja että uusia sopimuksia.

Miten yritys voi varautua sähköpulaan?

Moni yrittäjä miettii, mitä tehdä, jos

sähköstä tulee pula ja sen jakeluun tulee katkoksia tai jos sen hinta nousee dramaattisesti. Nyt pitäisikin ehdottomasti suunnitella, miten mahdollisiin sähkökatkoksiin leipomossa tai konditoriassa varaudutaan.

Kannattaisiko hankkia esimerkiksi dieselkäyttöistä varavoimaa, aggregaatti tai generaattori, jolla sähkönsaanti voitaisiin turvata lyhyiden katkosten aikana?

- Varavoimanlähteet asennuksineen maksavat varsin paljon, joten kannattaa miettiä investoinnin kannattavuus omaan toimintaan nähden. Eli kannattaako yrityksen tehdä monen tuhannen euron investointi muutaman sähkökatkoksen vuoksi, asettaa kysymyksen Toikkatech Oy:n toimitusjohtaja Eero Toikka, lisäten, ettei halua mitenkään vähätellä mahdollisia sähkökatkoksia ja niiden vaikutuksia, mutta ratkaisuja ei kannata tehdä ihan suin päin.

Etenkin pienen leipomon kannattaa verrata varavoimainvestoinnin hintaa esimerkiksi siihen, olisiko kannattavampaa jättää osa tuotannosta tekemättä ja toimittamatta. Tai olisiko tuotantoprosessia mahdollista muuttaa niin, että sähkönkulutus ajoittuisi pois ’ruuhkatunneilta’, jolloin sähkökatkokset ovat todennäköisimpiä?

Eero Toikan yritys Toikkatech Oy toimii leipomosektorilla erilaisissa huoltoja korjaustöissä Turun seudulla eli leipomoiden tekniikka on yrittäjälle hyvin tuttua. Lisäksi Toikalla on paljon tietämystä erilaisista varavoimalähteistä, koska hän hoiti aikaisemmin erilaisten tapahtumien sähköistyksiä. Nytkin jotkut ovat kyselleet häneltä varavoiman käyttöönotosta esimerkiksi omakotitalossa. Varsinaiset sähköasennustyöt Toikka sanoo kuitenkin jättävänsä alan ammattilaisille, niitä hänen yrityksensä ei tee.

Eero Toikka on sitä mieltä, että sähkökatkoihin pitäisi aina tehdä varautumissuunnitelma yrityksissä. Tämäntyyppistä varautumista kannattaa tehdä myös ns. normaaleja sähkökatkoja varten, joita esimerkiksi syys- ja talvimyrskyt vuosittain aiheuttavat. Lisäksi esimerkiksi ukkonen tai vaikkapa laitehäiriö voivat katkoa sähköjä. Myös tässä asiassa pätee se, että hyvin suunniteltu on ikään kuin puoliksi tehty. Eli sähkökatkojen toteutuessa on paljon helpompaa toimia, kun toimintatavat on ennalta suunniteltu.

- Keskisuurten ja isojen leipomoiden kannattaisi kyllä nyt laatia selviytymis-

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Yritysten kannattaa nyt

miettiä hyvin tarkkaan menetelmiä, joilla sähkön kulutusta voi pienentää - säätötoimet - kulutusjoustot esim. kellonaikojen mukaan - energiankäytön tehostaminen (esim. uuneissa) - omien energianlähteinen hyödyntäminen (esim. aurinkoenergia) hankkia tietoa, olla yhteydessä energiayhtiöönsä ja keskustella erilaisista skenaarioista sekä niihin liittyvistä vaihtoehdoista

miettiä vaihtoehtoisia energiamuotoja harkita varavoiman käyttöä häiriötilanteessa

suunnitelma sähkökatkosten varalle ja teettää varavoiman liityntäpisteet valmiiksi leipomoon. Kun ne on asennettu, on varavoima paljon helpompi ottaa käyttöön kuin että kaikki pitäisi tehdä alusta alkaen, toteaa Toikka ja lisää, että sitten kun tilanne on ’päällä’, on asentajia todennäköisesti lähes mahdotonta saada asennuksia tekemään. Aggregaatteja ja generaattoreita voi vuokrata konevuokraamoista – toki silloin kun niiden kysyntä ryöpsähtää, ei niidenkään riittävyydestä ole varmoja takeita.

Varavoiman asennustyöt on ehdottomasti teetettävä valtuutetulla sähköasentajalla, jotta niistä tulee asetusten mukaisia. On esimerkiksi hyvin tärkeää, että varavoima on oikealla tavalla erotettu verkkoyhtiön jakeluverkosta, sillä sähkö ei saa päästä virtaamaan ns. väärään suuntaan. Väärin kytketty varavoimalaite voi aiheuttaa hengenvaaran niin käyttäjälleen kuin myös sähköverkkoa korjaavalle henkilöstölle. Se voi myös rikkoa sähköverkkoon kytkettyjä laitteita.

Suunnitelma mietittävä valmiiksi

Eero Toikka kehottaa miettimään valmiiksi, mitä leipomossa halutaan tehdä

sähkökatkon aikana mahdollisen varavoiman avulla. Eli mitkä laitteet rajattaisiin silloin pois, jos varavoima joudutaan ottamaan käyttöön. Menee liikaa aikaa, jos sitä aletaan miettiä vasta silloin, kun sähköt menevät poikki.

- Käytännössä kaikki leipomossa vaatii sähköä. Eniten sitä kuluttavat sähkökäyttöiset pinnavaunu-uunit, mutta kaasu-uunikaan ei toimi aivan sähköttä. Kaasu-uunin höyrystyskeskus, joka estää kaasun nesteytymisen uudelleen, toimii vain tunnin verran ilman sähköä, Eero Toikka mainitsee.

Paras tilanne on hänen mukaansa tällä hetkellä leipomoilla, joilla on polttoöljytoimiset uunit. Aika moni leipomo on kuitenkin hankkiutunut eroon öljyuuneista ympäristösyistä.

Eero Toikka väläyttää myös hieman suurempaa uhkakuvaa kuin ’pelkät’ sähkökatkokset. Kyberhyökkäykset voivat hyydyttää sähkönjakelun useamman päivän ajaksi. Sitä moni ei halua edes ajatella, ainakaan talvipakkasilla.

- Leipomon huoltomiehistä kannattaa pitää hyvää huolta, sillä heidän apunsa on nykytilanteessa korvaamattoman arvokasta, Toikka neuvoo lopuksi.

Varavoimaa generaattoreista

Eero Toikka on tehnyt monia vuosia yhteistyötä myös Leipomo Rosten Oy:n toimitusjohtaja Kari Meltovaaran kanssa. Tänä vuonna leipomolla alettiin miettiä mahdollista varavoiman tarvetta, kun Venäjän hyökkäys alkoi ja energiahuolto alkoi nousta yhä isommaksi kysymykseksi.

- Turku Energian mukaan talven aikana saattaa tulla sähköpulasta johtuvia sähkökatkoksia. Mutta lisäksi tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on varauduttava myös niihin sähkönjakelun ongelmiin, jotka aiheutuvat infran häirinnästä, toteaa Kari Meltovaara.

Nyt Leipomo Rostenin pihalla seisoo kaksi isoa dieselkäyttöistä generaattoria, jotka on vuokrattu Toikkatech Oy:ltä. Eero Toikan mukaan generaattoreita käytettiin tapahtumasähköistyksissä, joita hän aikaisemmin teki, mutta joista hän on sittemmin luopunut. Generaattoreiden liitäntäasennukset ovat nyt meneillään Rostenilla. Niistä tulee leipomolle merkittävä varavoiman lähde, sillä niissä on tehoa yhteensä 300 kVA (248 kW).

- Varaudumme parin tunnin sähkökatkoihin. Pystymme generaattoreilla pitämään yllä valaistusta, osaa koneista sekä myös kaasu-uunit käynnissä. Sen sijaan sähköuunit on rajattava pois, luettele Kari Meltovaara.

- Myöskin jääkaapit ja pakastimet ovat poissa käytöstä sähkökatkojen ajan, mutta parin tunnin katkos ei vielä liene riski kylmäsäilytyksessä, ainakaan talvisaikaan.

Asennukset sähköpääkeskukseen tekee luonnollisesti sähköalan ammattilainen. Samalla sähköpääkeskuksesta rajataan se, mille laitteille varavoiman avulla tuotettu sähkö jaetaan.

- Kaiken on oltava valmiiksi mietitty, jotta tilanteen vaatiessa saamme varavoiman nopeasti kytkettyä päälle ja halutut laitteet toimimaan. Siinä vaiheessa, kun tilanne on päällä, ei ole enää aikaa miettiä, Kari Meltovaara toteaa.

Hänen mukaansa leipomoiden olisi hyvä ajatella asioita ennakkoon ja suunnitella, mitä ja miten työtä olisi ylipäätään mahdollista tehdä sähkökatkon aikana. Kannattaisi ehkä harkita myös jonkinlaista aggregaattia tai generaattoria, jolla saisi ainakin valot päälle ja tietokoneen toimimaan. Leipomoyrityksillä on tässä kuitenkin omat tarpeensa, joten jokaisen yrityksen on tehtävä suunnitelmat ja päätökset itse.

Voittajien tuotepöytä oli näyttävä ja loppuun asti mietitty. Kakkujen ja leipien välissä kiemurtelee jono kolmikulmaisia rasioita, joihin välipalatuote oli pakattu.

Vasemmalla Elosen hopeajoukkue Mika Järvinen ja Katri Mäkinen, keskellä iloiset voittajat pH7 Oy:n Alexandre Vogt ja Artem Storozhenko ja oikealla Linkosuon Tiia Bister ja Tytti Tukiainen. Storozhenkon nostama kookas pokaali on Valion kiertopalkinto, Vogt nostaa Leipuriliton luovuttamaa palkintopokaalia.

Kilpailijat yhteiskuvassa ennen starttia Kangasalla. Vasemmalla Leipomo Juuren Anna Orkola ja Sanni Kumpulainen, Sitten Linkosuon Tytti Tukiainen ja Tiia Bister, joiden takana Konditoria pH7:n Alexandre Vogt ja Artem Storozhenko. Seuraavina Elosen Mika Järvinen ja Katri Mäkinen ja oikealla Pulla-Pirtin Erja Hämälä ja Juha-Matti Sieppi.

Päätuomari Mika Parviainen (oik.) on juuri antamassa kilpailijoille ’lähtökäskyn’ Kangasalla. Tuomareista Susanna Suhonen ja Ossi Aalto seuraavat tilannetta ja vasemmalla Artem Storozhenko keskittyy ennen kilpailusuoritustaan.

Linkosuon Tiia Bister työntää uuniin joukkueen välipalatuotetta, joka oli nimeltään Sadonkorjuun kurpitsakakku.

Konditoria pH7 Oy iloitsi SM-joukkuekilpailun voitosta

Tuusulalaisen Konditoria pH7 Oy:n joukkue Alexandre Vogt ja Artem Storozhenko nappasi voiton syyskuun puolivälissä pidetyssä leipomoalan SM-joukkuekilpailussa.

Toiseksi tuli Elonen Oy Leipomo joukkueella Katri Mäkinen ja Mika Järvinen ja kolmanneksi Linkosuon Leipomo Oy:n joukkue Tytti Tukiainen ja Tiia Bister. Neljänneksi sijoittui Leipomo Juuri Oy joukkueella Anna Orkola ja Sanni Kumpulainen ja viidenneksi Pulla-Pirtti Oy:n joukkue, jossa kilpailivat Erja Hämälä ja Juha-Matti Sieppi. Pronssisijasta käytiin kovatasoisessa kilpailussa todella tiukka kamppailu Linkosuon, Leipomo Juuren ja Pulla-Pirtin kesken.

Leipomoalan SM-joukkuekilpailussa 13.-14.9.2022 leipomoyritysten kaksihenkiset joukkueet valmistivat ruokaleipää, välipalatuotteen sekä konditoriatuotteen/ tuotelajitelman. Kilpailuaikaa oli yhteensä seitsemän tuntia. Kilpailu oli käytännön

syistä jaettu kahdelle päivälle, joista ensimmäisenä eli tiistaina 13.9.2022 leivottiin ruokaleipä ja välipalatuote Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan yksikössä (4 tuntia). Seuraavana päivänä keskiviikkona 14.9.2022 joukkueet kuljettivat kilpailutuotteet Tampereen Mes-

su- ja Urheilukeskukseen Elintarviketeollisuus 2022 -messuille, jossa valmistettiin konditoriatuote/tuotelajitelma (3 tuntia).

Kaikki kolme kilpailutuotetta arvioitiin messuilla Tampereella. Arvioinnin teki kilpailun tuomaristo, joka koostui kilpailun yhteistyökumppaneita edustaneista leipomoalan ammattilaisista. Päätuomarina toimi Mika Parviainen, Valio Oy ja muut tuomarit olivat Susanna Suhonen, Finnbakels Oy, Tarja Sjöfelt, Leipurin Oy, Ari Sjöblom, Mauste-Sallinen Oy sekä Ossi Aalto, Condite Oy.

Kilpailun yhteistyökumppaneita olivat luonnollisesti myös Tredu Kangasalan yksikkö sekä Tampereen Messut Oy, joka hoiti kilpailujärjestelyt Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Kylmälaitteet messujen kilpailupaikalle toimitti Metos Oy

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Hyvät tuotteet, hyviä ideoita

Päätuomari Mika Parviainen piti kilpailun tasoa korkeana. Hän iloitsi myös siitä, että joukkueita oli lähtenyt mukaan eri puolilta maata.

- Oli positiivista huomata, että monin tavoin haasteellisista ajoista huolimatta yrityksillä oli halu osallistua kilpailuun ja panostaa siihen. Tiedossa on, että kilpailumenestystä pystyy hyödyntämään liiketoiminnassa jopa vuosia eteenpäin.

- Kilpailuihin osallistumisella viestitään yleisesti mukanaoloa leipomo- ja konditoriabisneksessä ja siksi haetaan myös tämänkaltaista näkyvyyttä.

Jokainen joukkue teki päätuomarin mukaan erinomaisen suorituksen, mutta voittajat erottuivat kuitenkin joukosta selkeästi. Heillä oli Mika Parviaisen mukaan teknisesti hyvin haastavat tuotteet, joiden valmistuksessa he onnistuivat erinomaisesti kilpailuolosuhteissa, jotka ovat aina erilaiset kuin tutussa leipomossa tai konditoriassa. Tuotekokonaisuuden jokainen ’kulma’ oli mietitty täydentämään toinen toistaan ja esimerkiksi näyttelypöytä oli todella upea ja loppuun asti hiottu.

- Kaikesta näki, että kilpailu otettiin tosissaan, eikä missään kohdassa haluttu tinkiä. Sen huomasi siitäkin, että jokaisella joukkueella oli mukana valtava määrä erilaisia apuvälineitä, koneita ja laitteita edesauttamassa onnistunutta suoritusta.

Lopputuloksena oli hienoja suorituksia ja innovaatioita, joista voi ottaa vinkkejä

vaikkapa omaan tuotekehitykseensä.

- Kilpailu peilasi hyvin tätä aikaa, jossa leipomot ja konditoriat juuri nyt elävät ja mitä niiltä tuotekehityksessäkin vaaditaan. Tämäkin lienee toiminut yhtenä innoittajana onnistuneisiin tuotteisiin, Mika Parviainen kiteytti.

Edellinen kilpailu vuonna 2009 SM-joukkuekilpailu oli alun perin tarkoitus järjestää jo vuonna 2020, mutta ko-

ronapandemia tuli väliin ja tapahtumaa jouduttiin siirtämään useampaan kertaan. Tänä vuonna päästiin kilpailemaan pitkän odotuksen jälkeen. Matkan varrella osa kilpailuun alun perin ilmoittautuneista joukkueista oli kuitenkin vetäytynyt leikistä ja loppujen lopuksi mukana olivat joukkueet viidestä leipomoyrityksestä.

- Kaiken kaikkiaan on upea juttu koko leipomo- ja konditoria-alalle, että voimme vihdoinkin järjestää tämän SM-joukkuekilpailun. On tosi hienoa nähdä täällä

Pulla-Pirtin Erja Hämälä ja Juha-Matti Sieppi lisäsivät kilpailuleipiinsä mm. tyrnimarjoja. Elintarvikealan opettaja Kirsi-Marja Kasteenpohja hoiti kilpailujärjestelyt Kangasalla yhdessä kollegansa Heli Laukan kanssa. Heli Laukka ei ehtinyt kuvaan.

Leipomo Juuren kilpailuleivät jäähtymässä. Taikinassa oli mm. kauralitistettä ja kaurakermaa.

Kilpailun juontaja Oskari Palomäki jututtaa päätuomari Mika Parviaista.

ammattilaisia, jotka ovat valmiita haastamaan sekä itsensä että toisten joukkueiden kilpailijat. Osallistuminen on jo voitto sinänsä, sillä se vaatii rohkeutta ja osoittaa, että on valmis ottamaan myös epäonnistumisen riskin, sillä se on ensimmäinen askel menestymiseen, totesi Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen toivottaessaan joukkueet tervetulleiksi ennen kilpailun aloittamista Kangasalla.

Leipomoalan SM-joukkuekilpailu on tätä ennen järjestetty vuonna 2009. Myös

Leipomo Juuren Sanni Kumpulainen (vas.) ja Anna Orkola viimeistelevät Revontulileivoksia, joita sääntöjen mukaan piti tehdä kuudellekymmenelle hengelle.

silloin ensimmäinen osa kilpailusta käytiin Kangasalan koululla, jossa tehtiin ruokaleipää ja kahvileipiä. Toisena osana valmistettiin kakku ja piparkakkutalo yleisön edessä Lempäälän Ideaparkissa. Kilpailun voitti helsinkiläinen Ekbergin joukkue, jossa leipoi mm. tämän kilpailun päätuomari Mika Parviainen.

Leivät ja välipalat Kangasalla Kilpailu alkoi jo tiistaina 13.9.2022

Tredu Kangasalan yksikössä ruokaleipien ja välipalatuotteiden valmistuksella. Elintarvikealan opettajat Heli Laukka ja Kirsi-Marja Kasteenpohja olivat hoitaneet järjestelyt kuntoon oppilaitoksen leipomo- ja konditorialuokissa, ja nelituntinen kilpailurupeama saatiin startattua ajallaan eli kello 15. Paikalla oli myös kilpailun tuomaristo tarkkailemassa joukkueiden suorituksia.

Sääntöjen mukaan ruokaleipään valmistettiin yksi noin neljän kilon taikina,

Elosen Katri Mäkinen ja Mika Järvinen täydentävät tuotepöytänsä Revontulikakuilla, joissa revontulet loistivat lumisen tunturin yllä.

Linkosuon joukkueen välipalatuote oli Sadonkorjuun kurpitsakakku, joka on kuorrutettu tuorejuustolla ja maustettu marinoidulla punasipulilla.

Pulla-Pirtin Revontulien tanssi -leivos suorastaan hehkui värejä, kuten revontulet parhaimmillaan.

josta tehtiin kahta erilaista tuotetta. Tuotteiden paino, muoto ym. olivat vapaasti valittavissa. Tuotteen tuli sisältää kauraa ja raskin/esitaikinan sai tuoda kilpailupaikalle valmiina.

Ruokaleipiä nähtiin kilpailussa monenlaisia ja monen muotoisia. Voittajajoukkue Konditoria pH7 leipoi Siemen-karpaloleipää ja Cheddar-kesäkurpitsaleipää perustaikinasta, johon oli lisätty kauralitistettä. Elonen Oy Leipomon leipä sisälsi idätettyjä kauranjyviä ja Linkosuon Leipomon joukkue lisäsi leipätaikinaansa kaurahiutaleita. Leipomo Juuren leipätaikinassa oli sekä kauralitistettä että kaurakermaa ja Pulla-Pirtti oli nimennyt leipänsä Tyrni-kaurajuuri artesaanirieväksi ja -aamiaisciabattaksi.

Välipalaleivonnaisen tuli puolestaan olla suolainen tai makea vegaaninen leivonnainen, jota valmistettiin 60 hengelle. Tässä tuoteryhmässä nähtiin hyvin mielenkiintoisia ja erilaisia tuotteita. Voittajajoukkueen välipalatuote oli kolmionmuotoinen Vegan Snack, tuhti makea purtava, jonka kerroksissa maistuivat niin suklaa, piparminttu kuin granolakin. Pulla-Pirtin vegaaniseen Pesto-merisuolapuustiin oli kätketty pestotäyte. Linkosuon joukkueen välipala oli tuorejuustolla kuorrutettu ja marinoidulla punasipulilla viimeistelty Sadonkorjuun kurpitsakakku. Elonen Oy Leipomon Veigel oli mukaeltu bagelista ja sisälsi mm. härkäpapua. Leipomo Juuren joukkue teki tuulihattuja yrttitapenade-creme-täytteellä, lisänä paahdetut tomaatit.

Kilpailun loppunäytös messuilla

Seuraavana aamuna eli keskiviikkona 14.9.2022 joukkueet kuljettivat ruokaleivän ja välipalatuotteen Kangasalta Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen heti aamukahdeksalta. Perillä joukkueet asettelivat tuotteet kilpailualueelle sijoitetuille tuotepöydille messuyleisön ihailtaviksi. Toimivista järjestelyistä Messu- ja Urheilukeskuksessa vastasi Tampereen Messut Oy.

Tuotepöydän rakentamisen jälkeen kukin joukkue valmistautui kolmituntiseen konditoriatuoteosuuteen. Se alkoi kello 11.00 messukeskuksen C-hallin kilpailuleipomoissa, joissa joukkueet työskentelivät yleisön edessä. Täällä tehtiin konditoriatuote tai tuotelajitelma, jonka teemana oli ’Revontulien Suomi’. Tuotteita tuli valmistaa 60 hengelle. Pohjat sai tuoda kil-

Tuomariston tehtävä oli vaativa. Jokaisesta tuotteesta arvioitiin ulkonäkö, maku, innovatiivisuus ja resepti. Se tehtiin yleisön edessä ja itsenäisesti eli toinen toiselle kommentoimatta. Vasemmalta päätuomari Mika Parviainen (Valio Oy), Ossi Aalto (Condite Oy), Ari Sjöblom (Mauste-Sallinen Oy), Susanna Suhonen (Finnbakels Oy) ja Tarja Sjöfelt (Leipurin Oy).

Tytti Tukiainen (edessä) ja Tiia Bister asettelevat kilpailutuotteita tuotepöydälle.

Yleisömassa oli lähes läpitunkematon valmiiden tuotepöytien äärellä ja kännykkäkamerat lauloivat. Etualalla Alexandre Vogt viimeistelee pH7:n tuotepöytää.

Leipomo Juuren näyttävässä Revontulileivoksessa oli marenkipohja, jota maustoivat marjat, mustikka-minttusiirappi sekä hävikkihillo.

pailupaikalle valmiina, mutta koristeet piti valmistaa paikan päällä. Koristeiden tuli olla myös syötäviä.

Kilpailutuotteissa nähtiin sekä kakkuja että leivoksia, jotka kaikki kuvasivat revontuliteemaa. Leipomo Juuren Revontulileivosten marenkipohjia maustoivat pakastemarjat, mustikka-minttusiirappi sekä ’hävikkihillo’. Elosen joukkueen Revontulikakussa maistuivat mm. tumma kakkupohja ja punaiset marjat, pinnalla kohosi luminen tunturi puineen ja sen yllä räiskyivät revontulet, kuten myös Linkosuon Leipomon Revontulien Suomi -kakussa, jonka täytteeseen oli lisätty mm. Tampere-talon kattohunajaa. Pulla-Pirtin Revontulien tanssi -leivos suorastaan hehkui värejä ja maistui mustikalta ja tyrniltä. Voittajajoukkue Konditoria pH7 Oy:n Revontulikakussa oli tumman, revontulikoristeisen kiilteen alla monta kerrosta, mm. tummasuklaa- ja valkosuklaamoussea, puolukkahilloketta sekä suola-caramel ganachea.

Kilpailu houkutteli paikalle runsaasti messuyleisöä, jota juontaja Oskari Palomäki piti ajan tasalla aina siihen asti kun kilpailuaika päättyi kello 14. Silloin tuotteiden tuli olla valmiina ja myös jokaisen tuotepöydän viimeistelty. Pöydät näyttivätkin niin upeilta, että tässä vaiheessa tuntui kuin mikä tahansa niistä olisi voinut olla voittaja.

Tuomarit arvioivat jokaisen tuotteen ulkonäön, maun, innovatiivisuuden ja reseptin asteikolla 1-10. He tekivät sen itsenäisesti niin, etteivät vaikuttaneet toinen

toistensa arviointiin. Yleisö saattoi seurata tuomariston työskentelyä koko ajan, sillä nämä tekivät arviointityötään yleisön näkyvillä. Palkinnot päästiin jakamaan aikataulun mukaisesti kello 16.

Konditoria pH7 Oy:n miehet olivat kilpailun selkeitä ykkösiä ja myös hyvin iloisia ja yllättyneitä voitostaan. Vähintään yhtä iloinen ykkössijasta oli Konditoria pH7 Oy:n yrittäjä Toni Rantala

- Pojat hoitivat voiton hienosti kotiin, hän hehkutti hymy korvissa asti.

Kaikki kilpailijat saivat erilaisia tuote-

palkintoja kilpailun yhteistyökumppaneilta ja Leipuriliitto palkitsi kolme parasta joukkuetta mitalein, kukkakimpuin ja tuotepalkinnoin. Voittajat veivät Tuusulan leipomoon mukanaan myös kaksi komeaa pokaalia. Toinen niistä oli Leipuriliitolta ja toinen Valion lahjoittama kiertopalkinto, jonka Ekberg nyt luovutti uusille voittajille. Tästä lähtien pokaalia saavat ihailla Konditoria pH7 Oy:n asiakkaat.

Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistujille sekä yhteistyökumppaneille!

Elosen joukkueen leipien perustaikinaan oli lisätty myös paahdettuja ja suolattuja hampunsiemeniä.

Lopuksi arvottiin yleisön kesken Jopo-polkupyörä. Onnekas ja iloinen voittaja oli Leipurin Oy:n Tarja Sjöfelt, jolle juontaja Oskari Palomäki lupasi mukaan myös tavaratelineellä olleet Leipuri-lehdet.

Konditoria pH7:n Revontulikakku

60 annosta

Pohja 250 g voi 200 g sokeri 155 g vehnäjauho 16 g kaakaojauhe 315 g kananmuna 250 g tummasuklaa 7 g leivinjauhe

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmuna ja sulatettu suklaa. Lopuksi sihdatut kuivat aineet. Levitä vuokaan/pellille, paista 180 asteessa 12 minuuttia.

Keksipohja 200 g praline 135 g feulletine 56 g voi 60 g maitosuklaa Sulata suklaa ja voi, sekoita praline ja feulletine joukkoon. Kauli massa ohueksi pellille ja jäähdytä.

Puolukkahilloke 720 g puolukka 180 g sokeri 10,2 g agar agar 2,2 g Xantana (ksantaanikumi)

Kiehauta puolukka ja sokeri, lisää keitokseen agar agar, xantana-seos, kiehauta vielä ja kaada hilloke haluttuun muottiin. Jäähdytä.

Valkosuklaamousse 600 g kerma 50 g glukoosi 140 g valkosuklaa 1 kpl liivatelehti (3,5 g) 3 kpl vaniljatanko Kiehauta kerma, vanilja ja glukoosi, lisää liotettu liivate ja kaada suklaan päälle. Jäähdytä ja vaahdota.

Suola-caramel ganache 200 g sokeri 280 g kerma 240 g valkosuklaa 8 g merisuola Karamellisoi sokeri, lisää lämmitetty kerma ja merisuola. Kaada keitos valkosuklaan päälle ja jäähdytä.

Tummasuklaa mousse 600 g kerma 1 1080 g tummasuklaa 1200 g kerma 2 9 kpl liivatelehti (31,5 g) Kiehauta kerma 1 ja kaada tummasuklaan päälle, lisää liotettu liivate ja sekoita hyvin. Vaahdota kerma 2. Sekoita ganache ja kerma keskenään.

Kakun tummakiille 945 g vesi 810 g kerma 1215 g sokeri 67,5 g liivatelehti 10,5 g musta elintarvikeväri Kiehauta vesi, kerma, sokeri 3 minuuttia. Lisää liotetut liivatelehdet ja musta väri. Sekoita blenderillä hyvin ja anna jäähtyä. Käytä 28 °C

Revontuli-kiille 460 g maito 1 460 g kerma 360 g sokeri 45 g maissitärkkelys 70 g maito 2 7 kpl liivatelehti (24,5 g) elintarvikeväri keltainen ja vihreä Kiehauta maito 1, kerma ja sokeri. Lisää maito 2-tärkkelys-seos keitokseen ja anna kiehahtaa. Lisää liotettu liivate. Jaa kiille kolmeen osaan ja värjää revontulisävyillä. Käytä 28 °C.

Kakku pohjattuna 1 pohja 2 praline-keksipohja 3 suola-caramel 4 puolukkahilloke 5 valkosuklaamousse 6 tummasuklaamousse 7 kiille

Erittäin joustava

... Tarkka annostelupaino ... Suuri kapasiteetti ... Myös patukoille ja kekseille

Markkinoiden joustavin tekniikka pienille ja keskisuurille leipomoille.

VEMAG Robot 500 on täydellinen työkalu leipomoille, joilla on laaja valikoima erilaisia tuotteita. Laite on kehitetty erityisesti pienille ja keskikokoisille leipomoille ja sen tekniikka mahdollistaa perinteisten leipien, sekä kakkujen, keksien ja gluteenittomien tuotteiden valmistamisen. Taikina-annostelija on helposti siirrettävissä eri työpisteille. Nopean reseptien ja tuotteiden vaihtoajan ansiosta erilaisia leipomotuotteita voidaan valmistaa yhdellä laitteella. Robot 500:ssa on korkea hygieniataso ja siinä on helposti puhdistettava rakenne.

Ota yhteyttä puh. + 358 20 792 8050 tai nemco@nemco.fi

Mannerheimintie 12B • 00100 Helsinki

Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla paljon nähtävää

Elintarviketeollisuus 2022 -messut sekä sen rinnalla järjestetyt Logistiikka-messut houkuttelivat Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen noin 3500 kävijää 14.-15.9.2022. Niiden lisäksi samassa messukeskuksessa olivat kolmen päivän ajan auki myös EuroSafety- ja Työhyvinvointi-messut, jotka alkoivat jo 13.9.2022. Neljän tapahtuman kokonaiskävijämäärä oli 7836.

Messuilla Elina Matikainen

Elintarviketeollisuusmessujen antiin messukeskuksen C-hallissa kuului uusin tieto elintarviketuotantoon koneista ja laitteista sekä prosesseista ja järjestelmistä. Logistiikka-messujen ohjelmaan kuuluivat puolestaan logistiikan automaatio, ruuan verkkokaupan logistiset ratkaisut ja teollisuuden sisälogistiikan innovaatiot.

Ainakin ihmisten tapaaminen tuntui olevan keskeistä messuilla nyt, kun isompia tapahtumia on ollut toistaiseksi harvassa. Osastoilla, joilla allekirjoittanut piipahti, kerrottiin, että kävijöitä oli ollut mukavasti.

Elintarviketeollisuus-messujen ohjelmassa oli myös iso määrä erilaisia puheenvuoroja ja paneelikeskusteluita. Mielenkiintoiseen, kustannuksia ruotivaan paneelikeskusteluun torstaina 15.9. osallistuvat Linkosuon Leipomo Oy:n

toimitusjohtaja Jyrki Karlsson, elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg sekä MTK:n liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi. Keskustelua veti Riku Rantala Karlssonin mukaan kustannukset leipomoissa ovat nousseet rajusti esimerkiksi energian ja raaka-aineiden osalta, mutta kuluttajahintoihin nousu siirtyy vasta viiveellä. Alkutuotantoakin koettelee kustannusten nousu, mutta moni tuottaja on Mari Lukkariniemen mukaan tilanteessa, jossa tuotantoa on jatkettava tappioista huolimatta. Toimintaa jatketaan, kunnes konkurssi kaataa yrityksen. Maatilaa on vaikea käynnistää uudelleen, kun se kerran loppuu. Olli Wikberg totesi joskus aikaisemmin miettineensä, otetaanko ruokaketjun ongelmia riittävällä vakavuudella esimerkiksi poliitikkojen keskuudessa. Viimeinen kulunut vuosi on muuttanut tilanteen.

- Ruoka, elintarvikemarkkinat ja elintarvikeketju ovat saneet selkeästi aivan erilaisen aseman kaikessa keskustelussa, hän totesi tyytyväisenä.

Jyrki Karlssonin mukaan kriisi on nostanut suomalaisen ruuan huoltovarmuuden merkityksen aivan eri tasolle kuin se on ollut aikaisemmin. Se heijastuu hänen mukaansa myös ruuan arvostukseen ja kun ruuan arvostus on kunnossa, siitä ollaan valmiita myös maksamaan sen tuottamista vastaava hinta. Siinä mielessä ollaan menossa hyvään suuntaan ainakin pitkällä tähtäimellä.

Lyhyellä tähtäimellä panelisteilla oli kuitenkin huoli siitä, miten ruokaketjun toimijat pärjäävät, sillä muutoksen vauhti on ollut raju ja nyt eletään ikään kuin shokkivaihetta. Valtiovallan vastaantulo voisi olla tarpeen muussakin kuin sähkön alv:n väliaikaisessa alennuksessa shokkivaiheen ajaksi. Myös ruuan arvonlisäveron väliaikaista alentamista voisi harkita. Se voisi pelastaa monta elinkelpoista yritystä maassamme.

Panelistit peräänkuuluttivat myös oikeaa asennetta ja enemmän kannustusta käyttää kotimaisia tuotteita. Myöskään ei saisi lainsäädännöllisin keinon aiheuttaa lisää kustannuksia elintarvikeketjuun, sillä se vain syventää kriisiä.

Seuraavassa muutamia poimintoja messujen tarjonnasta.

Lempääläläinen Painotalo Ainesmestarit Oy painaa muun muassa etikettejä, tarroja ja teippejä kaikkiin tarpeisiin. Asiakkaina on myös leipomoita ja konditorioita. Toimitusjohtaja Lassi Hieta (vas.), omistajasukuun kuuluva Henri Aineslahti sekä Siru Jyrkkä kertovat, että pienen yrityksen ehdoton valttikortti on vähäinen byrokratia, joka mahdollistaa joustavuuden ja nopeuden. Kuvan pakkausteippi on valmistettu sataprosenttisesta kierrätysmateriaalista, joten se on ekologinen vaihtoehto tavalliselle pakkausteipille.

Puhdistus Tekniikka TJ:n osastolla Jussi Kurikkala kertoi, että Tecnovap höyrypesu toimii myös leipomon linjojen puhdistuksessa verkkolinjan pesurilla, jota hän kuvassa esittelee. Puhdistus tapahtuu kuumahöyryn avulla, ilman kemikaaleja. Linja puhdistuu tehokkaasti, eikä sitä tarvitse edes kuivata. Pesuri toimii manuaalisesti, mekaanisesti tai automaattisesti.

Salolaisen EOD Europen Anu Jaakkola kertoi Oratin osastolla nano-otsonivedestä, jota voi käyttää vesipesun kestävien pintojen puhdistamiseen ja desinfiointiin. Otsonivesi valmistetaan käyttökohteessa vesijohtovedestä kuvassa näkyvällä laitteella, josta se tulee ulos käyttövalmiina. Jaakkolan mukaan vesi ei sisällä mitään kemikaaleja, se on turvallinen ja myrkytön, eikä sitä tarvitse huuhdella pois pinnoilta, kuten pesuainevettä. Laitteen voi ostaa omaksi tai vuokrata.

Leipurin Oy halusi messuilla tuoda esiin monipuolista tietotaitoaan elintarviketeollisuussektorilla. Urho Paakkari ja Kadri Tarn maistattivat maukkaita vegaanisia gluteenittomia kalaton- ja lihaton-pasteijoita, joiden kuori oli tehty uudella gluteenittomalla Zeelandian valikoimasta löytyvällä miksillä. Esillä oli myös Wiesheu-uuni, jolla voidaan paistaa kahta eri tuotetta yhtä aikaa eri lämpötiloissa. Uuni sopii hyvin myymäläleipomoihin.

Dosetec Exact Oy:n Jari Koskinen (vas.), Olli-Pekka Rihu ja Tuomo Koskinen esittelivät osastollaan annostus- ja punnitusteknologiaa, joka leipomoissa ulottuu aina taikinakoneelle asti. Leipomoiden ohella asiakkaana on myös muu elintarviketeollisuus sekä aivan muunlainenkin teollisuus, jossa erilaisia jauheita käytetään. Yritys toimittaa annostelu- ja punnitusratkaisuja myös muihin maihin, vientiä on noin puolet liikevaihdosta.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Hervannan yksikön leipuri-kondiittoriopiskelijat antoivat messuilla työnäytöksiä torstaina 15.9.2022. Taidokkaita töitä syntyi niin suklaasta, sokerista, leipätaikinasta kuin erilaisista koristemassoistakin (kuva alla). Kuvassa opiskelija Elina Pirhonen (vas.), ammatillinen ohjaaja Anniina Trygg, lehtori Johanna Kinnunen, opiskelija Cairong Zhu, lehtori Hanna Oinonen ja opiskelija Habibeh Mirzai.

ilmantilanteessa.

Orat Oy:n Jouni Hyvösen mukaan elintarviketeollisuuden hygieniaa parantava ProfilGate kiinnostaa myös monia leipomoita ja asennuksia on menossa parhaillaan. Harjapuhdistuskenttiä voidaan käyttää niin renkaissa kuin kengänpohjissakin kulkeutuvan lian pysäyttämiseen. Tuotteesta on saatavissa kuivaversio (leipomoissa yleisin) tai viemärillä varustettu märkäversio, jossa voidaan käyttää myös desinfiointiaineita. Kehikot on helppo nostaa lattiaupotuksesta, jonka jälkeen alle pudonneet roskat poistetaan kaukalosta.

Prosessilaitetoimittaja Nemco Maschineryn Pertti Laurila oli tyytyväinen messukävijöiden virtaan, joka oli hänen mukaansa ollut hyvä etenkin molempina aamupäivinä. Vierellä oleva Vemag HP vakuumiruisku oli messuilla jo löytänyt uuden omistajan eli myyntiäkin oli tehty. Laite sopii myös leipomoihin esimerkiksi taikinan pumppaamiseen. Laurilan mukaan investointitahti elintarviketeollisuudessa on tänä vuonna ollut hyvä, mutta jatkoa on vaikea ennustaa tässä maa-

Elintarvikeketjun kustannuksia ruotivaan paneelikeskusteluun osallistuvat Linkosuon Leipomo Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Karlsson (vas.), elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg sekä MTK:n liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi. Keskustelua veti Riku Rantala.

Leipureita messuilla

Elintarviketeollisuus 2022 -messut ja niiden yhteydessä pidetyt leipomoalan SM-joukkuekilpailut houkuttelivat Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen myös paljon leipomoyrittäjiä. Oli mukavaa pitkästä aikaa nähdä tuttuja, seurata kilpailun edistymistä ja jännittää samalla kilpailun lopputulosta.

Yleisön joukossa oli myös tamperelaisen Hakasen Leipomon Markku Hakanen, jonka mukaan SM-kilpailun voittajatuote voi jäädä elämään leipomon valikoimaan hyvinkin pitkäksi aikaa. Sen todistaa BB-kakku eli Boysenberrykakku, jolla Hakasen Leipomo Oy:n (tuolloin T:mi M Hakanen) Jarno Kujanpää voitti Suomen mestaruuden konditoriasarjassa vuonna 1983. Markku Hakanen toimi voittohetkellä leipomon yrittäjänä. Nyt ´puikoissa´ ovat hänen poikansa Janne ja Petteri Hakanen ja kakku on yhä leipomon tuotelistalla lähes neljänkymmenen vuoden jälkeen voitosta. Se valmistetaan alkuperäisellä reseptillä.

Kuvissa tunnelmia messuilta kilpailuleipomoiden ääreltä.

Markku Hakanen oli tullut paikalle yhdessä Jarno Kujanpään kanssa. Kujanpää leipoi vuoden 1983 SM-kilpailuissa voitokkaan BB-kakun, joka yhä kuuluu Hakasen Leipomon kakkuvalikoimaan. Taustalla hymyilee Janne Hakanen punaisessa hupparissa.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Jani Mettinen, Royal Bakery Oy, Veli-Matti Ahvenharju, Ammattiopisto Tavastia ja Mika Väyrynen, Suomen Leipuriliitto vaihtoivat kilpailua seuratessaan ajatuksia leipomo- ja konditoria-alan opiskelusta sekä yrityksiä vaivaavasta työvoimapulasta.

Tässä kuvassa on edustusta monesta leipomoyrityksestä. Etualalla Ramin Konditoria Kahvila Oy:n Raimo Liedes jututtaa Pulla-Pirtti Oy:n Sirpa ja Hannu Räinää. Vasemmalla mustassa asussa Rikkilän Leipä Oy:n Simo Vainikka, Kotileipomo Siiskonen Oy:n Anttu Rautio punaisessa lippiksessään ja keskellä takana sinisessä takissa Hyvärisen Leipomo Oy:n Mikko Heikkinen.

Tamperelaisia leipureita koolla. Vasemmalta Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Petteri Hakanen, Hakasen Leipomo Oy ja Erno Ahonen, Jussinhannan Leipä Oy.

Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, kävi kurkkaamassa, miltä oman leipomon kilpailijoiden eli Mika Järvisen ja Katri Mäkisen konditoriatuote näyttää. Hyvältähän se näytti.

Energian hinnat horjuttavat pienyrittäjiä

Moni meistä on joutunut järkyttymään avattuaan viimeisimpiä sähkölaskuja, kun laskujen loppusummat ovat moninkertaistuneet aiemmista.

Sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, mikä johtaa hinnanvaihteluihin. Korkeat hinnat johtuvat usein säähän liittyvistä ilmiöistä, kuten kovista pakkasista, jotka lisäävät lämmitystarvetta, tai tuuleen ja vesivoimaan vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi Venäjän aggressio Ukrainassa jatkuu, eikä Eurooppa voi enää tukeutua Venäjältä saapuviin fossiilisiin polttoaineisiin. Leipomoalaa hinnat horjuttavat sen energiaintensiivisen luonteen vuoksi. Erityisesti pienyrittäjillä ja kotitalouksilla on vaikeuksia vastata energian hinnan kasvuun.

Viime maaliskuussa Euroopan komissio esitti suunnitelman katkaista Venäjältä tulevien fossiilisten polttoaineiden hanat vuoteen 2030 mennessä vastauksena Venäjän sotatoimiin Ukrainassa. Suunnitelman avulla pyritään myös vastaamaan globaaleihin energiamarkkinoihin ja järisyttäviin hintoihin. Jäsenmailla on syystäkin huoli kansalaistensa keinoista vastata energian hintoihin etenkin talven kylminä kuukausina.

Fossiilihanojen sulkeutuessa EU:n on pikaisesti löydettävä vaihtoehtoisia energialähteitä saavuttaakseen omavaraisuuden. Omavaraisuuden saavuttaminen vaatii EU:lta investointeja. Investoinnit kuitenkin maksavat itsensä nopeasti takaisin, kun vuosittaisten rahavirtojen sullominen Putinin sotakoneistoon lakkaa. Mitä nopeammin - sen parempi.

EU:lla on nyt kriisin keskellä mahdollisuus vauhdittaa uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä. Komission maaliskuussa julkaistu suunnitelma esittää EU:n uusiutuvan energian osuuden nostamista 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä on hyvä alku, mutta EU:lla olisi mahdollisuus ja sen myös pitäisi nostaa uusiutuvien osuutta vieläkin enemmän. Uusiutuviin siirtyminen ja EU:n energiaomavaraisuuden saavuttaminen hellittävät myös energian hintojen vaihtelua, kun globaalit fossiilisiin energianlähteisiin perustuvat markkinat lakkaavat horjuttamasta hintoja yhtä radikaalisti. Tämä helpottaa myös hinnanvaihteluille haavoittuvaisimpien pienyrittäjien ja kotitalouksien arkea.

Uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen ja energiatehokkuuteen panostaminen eivät pelkästään takaa EU:n energiaomavaraisuutta vaan ovat merkittävä osa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. EU:n tavoite on vähentää 55 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttaa ilmastoneutraaliuus vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi EU:n on kannettava kortensa kekoon Pariisin ilmastosopimuksen osalta.

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Ruokavalio terveyden kannalta äärimmäisen tärkeä

Ravitsemus on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia, joka liittyy moniin sairauksiin ja vaikuttaa myös kuolleisuuteen. Silti siihen kiinnitetään tällä hetkellä aivan liian vähän huomiota. Näin todettiin Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden järjestämässä webinaarissa, jossa pohdittiin myös sitä, kenelle ravitsemusterveyden edistäminen kunnassa kuuluu.

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Webinaarin avauspuheenvuorossa neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) totesi, että ravitsemus on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen keskeinen asia, johon kiinnitetään tällä hetkellä aivan liian vähän huomiota. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenenä toimivan Sarlion esittämän EU:ssa tehdyn analyysin mukaan suomalaisten kuolemista noin 20 % liittyy epäterveelliseen ruokavalioon, mikä on enemmän kuin tupakkaan ja alkoholiin liittyvät kuolemat yhteensä maassamme. Ravitsemus liittyy keskeisesti kaikkiin suomalaisten kansansairauksiin, kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, diabetekseen, ylipainoon sekä moniin syöpämuotoihin. Webinaari oli nimeltään ”Terveyttä edistävä ravitsemus ja kestävä elämäntapa osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä HYTEä”.

THL:n pääjohtaja ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Tervahauta nosti omassa esityksessään esiin ravitsemuksen merkittävimpänä yksittäisenä kuolleisuuteen vaikuttavana käyttäytymistekijänä Suomessa. Hänen esittämänsä vuonna 2019 EU:ssa tehdyn raportin mukaan kuolleisuuteen vaikuttavia käyttäytymistekijöitä Suomessa ovat ravitsemuksen (20 %) lisäksi tupakointi (11 %), alkoholi (4 %) ja liikkumattomuus (3 %). Koko Euroopan Unionin alueella ravitsemukseen liittyvät riskit olivat osallisina 18 %:ssa kuolemista, tupakointi 17 %:ssa, alkoholi 6 %:ssa ja liikkumattomuus 3 %:ssa.

Terveellinen ja kestävä

Suomalaisilla on parantamisen varaa ravitsemuksessa myös kestävyyden ja ympäristön näkökulmasta, sillä sekä Sarlio että Tervahauta totesivat kulutuksen ympäristövaikutuksista kolmasosan tulevan ruokavaliostamme mm. vesien rehevöitymisen ja ruokavalion hiilijalanjäljen kautta. Tervahaudan mukaan terveellinen ruokavalio on samaan aikaan kestävä ruokavalio, joka tukee luonnon monimuotoisuutta ja sillä voidaan vaikuttaa ilmastonmuutosta aiheuttaviin tekijöihin. Tervahauta totesikin ravitsemusketjun liittyvän vahvasti kaikkiin YK:n asettamiin kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen, joita ovat mm. ”Ei köyhyyttä”, ”Ei nälkää”, ”Terveyttä ja hyvinvointia”, ”Vastuullista kuluttamista”, ”Ilmastotekoja” ja niin edelleen. YK:n kymmenvuotisella ruokajärjestelmähuippukokouksella on viisi tavoitetta vuosille 2016-2026. Kaikilla tulisi on turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka on tuotettu luontomyönteisesti. Myös elintavoissa tavoitteena on luontomyönteisyys sekä kestävät kulutustottumukset. Kaikilla tulisi olla myös oikeudenmukaiset mahdollisuudet riittävään toimeentuloon. Viimeisenä tavoitteena on hyvin ajankohtainen kriisien ja shokkien sieto – ja palautumiskyvyn kasvattaminen.

Suomalaisten ravitsemuksesta ei Markku Tervahaudan mukaan ole yhtä kattavaa tietoa kaikissa väestöryhmissä. Työikäisten ravitsemusta on kartoitettu kaikkein kattavimmin ja pienten lasten ruokailutottumuksista on sirpaleista tietoa. Sen sijaan nuorten ja ikääntyneiden ravitse-

muksesta tieto on hyvin puutteellista.

Työikäisten ravitsemuksen haasteita ovat liian vähäinen kasvisten ja hedelmien kulutus, runsas punaisen lihan kulutus sekä liiallinen suolan saanti. Pienten lasten ravitsemuksen ongelmia ovat kasvisten vähäinen kulutus, sokeripitoisten ruokien ja juomien liian runsas saanti sekä huono rasvan laatu. Tervahaudan mielestä näihin puuttuminen riittävän ajoissa olisi äärimmäisen tärkeää, sillä lasten ruokailutottumuksilla on vaikutusta heidän terveyteensä ja syömiskäyttäytymiseensä aikuisena.

18-74-vuotiaiden ravitsemusta on selvitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinRavinto -tutkimuksella. Sen mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja syö aikuisväestöstä riittävästi eli yli 500 g päivässä miehistä vain 14 % ja naisista 22 %. Punaista lihaa sen sijaan kuluttaa yli viikoittaisen 500 g verran 79 % miehistä ja 26 % naisista. Miesten lihankulutuksen keskiarvo on lähes 800 g viikossa. Näitä lukuja tarkastellessa Tervahaudan mielestä nykyisessä elintarvikkeiden hintakehityksessä voi nähdä jotain positiivista: punaisen lihan

Lasten ruokailutottumuksilla on suuri vaikutus heidän terveyteensä ja syömiskäyttäytymiseensä aikuisena.

hinnan noustessa sen kulutus luultavasti laskee. Kasvisten ja juuresten hinnat sen sijaan ovat nousseet maltillisemmin ja marjastuksesta saattaa tulla yhä useammalle halpa ja hyvä harrastus.

Paljon eläinperäisiä tuotteita, kuten lihaa ja maitotuotteita, sisältävä ruokavalio on epäterveellisyyden lisäksi myös ympäristöä kuormittava. Markku Tervahaudan esittämän ruokaryhmien ilmastovaikutusta selvittäneen tutkimuksen mukaan Suomen ja muiden Pohjoismaiden ruokajärjestelmien hiilijalanjälki on 3-kertainen matalan tulotason maihin verrattuna. Selvityksessä juuri lihan ja maitovalmisteiden merkitys osoittautui suurimmaksi. Näin ollen eläinperäisten tuotteiden vähentäminen ja kasvisten, marjojen, täysjyväviljan ja lähellä pyydetyn kalan lisääminen ruokavalioon ei ole ainoastaan ravitsemusta edistävä, vaan myös ympäristön hyvinvointia edistävä muutos.

Kenen vastuulla?

SOTE-uudistuksen myötä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle, mutta kunnille jää edelleen terveydenedistämistehtävä, joka tarkoittaa mm. hyvän ravitsemuksen huomioimista osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, kasvatusta ja opetusta. Käytännössä tähän kuuluvat ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa sekä kunnan ruokapalvelut varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa, palvelukeskuksissa ja työpaikoilla sekä kotiin toimitettavissa ateriapalveluissa. Myös matalan kynnyksen yksilölliset ja perheiden palvelut, kuten ruokakurssit ja kuluttajaneuvonta, ovat osa kuntien ja järjestöjen tekemää terveyden edistämistyötä, jolla voidaan parantaa ravitsemustottumuksia kuntatasolla. Jatkossa ravitsemukseen vaikuttavista SOTE-palveluista hyvinvointialueen vastuulle siirtyvät mm. neuvolapalvelut, sairauksien ravitsemushoito, ravitsemusterapia sekä kuntoutuspalvelut. Ravitsemukseen liittyvä yleinen viestintä ja tiedotus kuuluvat jatkossa sekä kunnan että hyvinvointialueiden vastuulle, mutta myös muille, kuten järjestötoimijoille.

Kuntien tulisi asettaa tavoitteita ja määrittää toimenpiteitä hyvinvointia ja terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi. Sarlion esittämän TEAviisarin mukaan (kysely kuntajohdolle 2019)

kunnissa on hyvin isot erot tavoitteiden asettamisessa ja ravitsemusta edistävissä toimenpiteissä. Voisi kuitenkin todeta, että yli puolessa kunnista tilanne on joko huono tai parannettavaa vielä löytyisi sekä lapsiin ja nuoriin että ikääntyviin kohdistuvissa toimenpiteissä. TEAviisarin mukaan tilanne on kuitenkin hiukan parempi lasten ja nuorten osalta ja heidän terveytensä edistäminen ravitsemukseen liittyvin toimenpitein on huomioitu kunnissa ikääntyviä paremmin.

Kuntien väliset isot erot kertovat siitä, että palvelujärjestelmä ei ole tällä hetkellä yhdenvertainen ravitsemusohjauksen suhteen. Esimerkkinä tästä on se, että lähes kaksi miljoonaa suomalaista asuu tällä hetkellä kunnissa, joiden palvelujärjestelmässä ei ole lainkaan ravitsemusterapeuttia. Yhtenä tavoitteena SOTE-uudistuksessa onkin luoda yhdenvertaiset palvelujärjestelmät koko maahan.

Kunnissa konkreettisimpia ravitsemusterveyttä edistäviä tahoja ovat varhaiskasvatus ja perusopetus. Näiden roolista webinaarissa puhui opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta. Myös hän toimii Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenenä. Sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa ravitsemusterveyttä edistävät niin ruokailu kuin ravitsemuskasvatus. Näiden toteuttamisesta on annettu määräykset laissa ja toiminnan sisältöä ohjaavat varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelma sekä ruokailusuositukset, jotka sitovat lainsäädännön ja suunnitelmat käytäntöön. Mannisen mielestä suomalaisen yhteiskunnan ja ruokakasvatuksen pääareenat kouluissa ovat kotitalousopetus sekä kouluruokailu, joka on tarjottu maksuttomana jo vuodesta 1943 alkaen.

Työkaluja ravitsemusterveyden parantamiseen

Valtion ravitsemusneuvottelukunta VRN:n pääsihteeri Arja Lyytikäinen esitteli neuvottelukunnan kehittämiä työkaluja ja konkreettisia keinoja parantaa ravitsemusterveyttä. Yhdeksi työkaluksi kunnille VRN oli kehittänyt ”Ravitsemustoimenpiteiden tarkistuslistan”, jonka avulla voidaan arvioida, miten terveellisen ravitsemuksen edistäminen kunnassa toteutuu, miten sitä toteutetaan, suunnitellaan ja arvioidaan.

VRN on kehittänyt myös ruokakasvatuksen ja ruokailun itsearviointityökalun varhaiskasvatukseen ja kouluille.

Ruokapalveluille, kunnille ja yrityksille Valtion ravitsemusneuvottelukunta on kehittänyt Ravitsemussitoumus -toimintamallin, jonka avulla toimija voi suunnitella, kehittää ja arvioida ravitsemusterveyttä edistäviä toimintamalleja omassa toiminnassaan.

Yhtenä oleellisena tekijänä Arja Lyytikäinen korosti myös osallisuuden vahvistamista ravitsemusterveyden edistämisessä. Asiakkailla ja kunnan asukkailla tulee olla mahdollisuus osallistua keskusteluun, sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa ravitsemusta edistävään toimintaan.

Yhteenvetona webinaarista voi todeta, että ravitsemusterveyttä edistämään tarvitaan useita eri toimijoita, jotta se tavoittaa koko väestön. Kaikissa puheenvuoroissa nousi esiin tarve tälle edistämistyölle sekä sen onnistuminen ainoastaan yhteistyön kautta.

Lyhyesti

Lasten ja nuorten ylipainon yleisyys huolestuttaa

Lasten ja nuorten ylipainon yleisyydessä ei ole tapahtunut muutosta vuosien 2020 ja 2021 välillä muutaman vuoden hitaan kasvun jälkeen, mutta yleisyys näyttää vakiintuneen huolestuttavan korkealla tasolle. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päivittämästä tilastoaineistosta.

Vuonna 2020 2–16-vuotiaista pojista oli ylipainoisia tai lihavia 29 prosenttia, tytöistä 19 prosenttia. Prosenttiosuudet ovat pysyneet yhtä suurina nyt valmistuneissa vuotta 2021 koskevissa tilastotiedoissa.

Ylipainoisten tai lihavien osuus 2-16-vuotiaista pojista on kasvanut hitaasti vuodesta 2014 lähtien 29:ään prosenttiin vuonna 2021. Ylipainoisten tai lihavien saman ikäisten tyttöjen osuus on kasvanut 19:ään prosenttiin vuonna 2021.

Ylipainon yleisyys on kehittynyt vaihdellen eri ikäryhmissä. Esimerkiksi 7–12-vuotiailla tytöillä ylipaino on yleistynyt prosenttiyksikön vuodessa vuosina 2018–2021. Samanikäisillä pojilla ylipaino oli yhtä yleistä vuosina 2020 ja 2021.

Alueelliset ja kuntakohtaiset erot lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä ovat hyvin suuret. Pojista ylipainoisia tai lihavia oli vuonna 2021 kunnasta riippuen 18–60 prosenttia, tytöistä 12–41 prosenttia.

Tilaston tiedot perustuvat kaikkiaan noin 380 000 lapsen ja nuoren lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa mitattuihin pituus- ja painotietoihin.

Tehokkain vähennyskeino on turvemaiden poistaminen viljelystä, koska niillä syntyy yli puolet maatalouden kokonaispäästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain noin 11 prosenttia. Siirtyminen kasvi- ja kalapainotteisempaan, energiatarpeen mukaiseen ruokavalioon parantaisi ravitsemusta koko väestön tasolla.

Ruokajärjestelmän kestävyysongelmien ratkaisuun tarvitaan toimia kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta sekä jämäkkää julkista ohjausta.

Tällä hetkellä suomalainen ruokapolitiikka on pirstaleista eivätkä ruokajärjestelmää ohjaavat politiikat tue toisiaan.

Raportin pohjalta julkaistut politiikkasuositukset muistuttavat, että muutoksessa on aina voittajia ja häviäjä. Siksi reilun ruokamurroksen politiikka myös varmistaa, etteivät murroksen haittavaikutukset muodostu liian raskaiksi millekään ihmisryhmälle tai ruokaturvan kannalta keskeisille elinkeinoille ja toiminnoille.

Raportti perustuu Reilu ruokamurros -hankkeessa tehtyyn poikkitieteelliseen tutkimukseen.

Ruokamurroksesta reilu

Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut laajan tutkimusraportin, joka esittelee erilaisia murrospolkuja, joilla ruokajärjestelmän kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää oikeudenmukaisesti niin, että samalla turvataan hyvä ravitsemus.

Sivuvirrat rehuksi – ruokaa ihmisille

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.

Tällä hetkellä noin kolmannes maailmassa kasvatetuista viljoista syötetään tuotantoeläimille. Aalto-yliopiston professori Matti Kummun johtaman tutkimusryhmän tuore artikkeli osoittaa, että nykyisen ruokajärjestelmän puitteissa voitaisiin ruokkia jopa 13 prosenttia enemmän ihmisiä, jos osa ihmisille ravinnoksi kelpaavasta rehusta korvattaisiin tuotantoeläinten ruokavaliossa maatalouden sivuvirroilla ja viljelykasvien tähteillä. Tutkimus julkaistiin Nature Food -lehdessä

Tällä hetkellä noin kolmannes maailmassa kasvatetuista viljoista ja neljännes kalansaaliista syötetään tuotantoeläimille.

Jopa 10–26 prosenttia viljakasvien tuotannosta ja 17 miljoonan tonnin kalansaalis (11 prosenttia kalan tuotannosta) voitaisiin ohjata eläintuotannosta ihmisten käyttöön, jos ruokajärjestelmä järjestettäisiin uudelleen. Kummun ryhmä tutki mahdollisuutta hyödyntää maatalouden ja ruokateollisuuden sivuvirtoja sekä viljelykasvien tähteitä, kuten sitrushedelmien prosessoinnissa syntyviä jätteitä, kalanviljelyn ja karjankasvatuksen sivutuotteita tai vaikkapa sokerijuurikkaan naatteja. Toteutustavasta riippuen muutos lisäisi ihmisille kelpaavan ruoan määrää 6–13 prosenttia kaloreilla

mitattuna ja 9–15 prosenttia proteiinisisältönä mitattuna. Se tarkoittaa ruokaa jopa noin miljardille ihmiselle.

Samansuuntainen parannus voitaisiin saavuttaa myös ruokahävikin puolittamisella ruokaketjun eri osissa, kuten Kummu kollegoineen osoitti kymmenen vuoden takaisessa tutkimuksessaan. Yhdistämällä nämä ratkaisut nykyinen ruoantuotanto riittäisi siis jopa neljänneksen suuremmalle väestölle ilman, että ihmiset muuttaisivat merkittävästi ruokavaliotaan tai että ruoantuotantoon käytettäisiin enemmän luonnonresursseja.

Hengitysnäytteistä uutta tietoa rukiin terveysvaikutuksista

Ruisleipä on suomalaisessa ruokavaliossa merkittävä viljakuidun lähde, jolla on havaittu suotuisia vaikutuksia erityisesti glukoosiaineenvaihduntaan. Rukiin ja viljakuidun terveysvaikutusten mekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta kaikilta osin. Hengitysnäytteen yhdisteet voivat antaa uutta tietoa rukiin terveysvaikutuksista. Tämä vaatii kuitenkin hengitysanalytiikan kehittämistä. Kaisa Ranisen väitöskirjatutkimuksessa testattiin kolmea erilaista haihtuvien yhdisteiden analyysimenetelmää uloshengitysilman mittaamiseksi kolmessa eri ruisruokavaliotutkimuksessa.

Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että uloshengitysilman yhdisteet voivat antaa uutta tietoa elintarvikkeiden terveysvaikutusten takana olevista aineenvaihdunnan tapahtumista. Ruista sisältävällä ruokavaliolla havaittiin yhtenäisiä muutoksia uloshengitysilman yhdisteiden kokonaisprofiileissa ja joissakin yksittäisissä suolistofermentaatioon liittyvissä yhdisteissä, jotka olisivat mielenkiintoinen jatkotutkimuskohde. Spesifisiä uloshengitysilman biomarkkeriyhdisteitä rukiille tai viljakuidulle ei tutkimuksessa kuitenkaan löytynyt. Lisäksi tutkimus vahvisti, että uloshengitysilman koostumuksessa on suurta vaihtelua yksilöiden välillä.

Tutkimus vie eteenpäin uloshengitysilman yhdisteiden analytiikan kehittämistä. Uloshengitysilmaa voitaisiin hyödyntää ruokavalioiden vaikutusten todentamisessa kajoamattomalla näytteenotolla. Standardoituja mittausmenetelmiä ei kuitenkaan juuri ole, ja ruokavalion vaikutuksia hengitysnäytteiden koostumukseen on tutkittu aiemmin vasta muutamissa pilottitutkimuksissa, joten tämä tutkimus antaa tärkeää pohjatietoa jatkotutkimusten suunnittelemiseksi.

Filosofian maisteri Kaisa Ranisen väitöskirja Exhaled breath analysis in monitoring dietary effects of rye (Hengitysilmamittausten hyödyntäminen rukiin ruokavaliovaikutusten tutkimiseksi) tarkastettiin 16.9.2022 Itä-Suomen Yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Ruokaostosten hinnassa ja hiilijalanjäljessä suuria

eroja

Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisten ruokaostojen hiilijalanjäljissä ja niihin käytetyissä rahamäärissä on suuria eroja. Tutkimuksessa käytettiin S-ryhmän asiakasomistajien elintarvikkeiden ostotietoja.

Tutkijat tarkastelivat kuutta aineistosta tunnistettua ostotyyliä: perinteiset ruoat, runsasenergiset ruoat, kasvipainotteiset ruoat, eläinperäiset ruoat, valmisruoat tai helppoon ruoanlaittoon sopivat ruoat. Ostotyylit kuvaavat sitä, millaisia eri ruokien yhdistelmiä yleisimmin löytyy ostajien ruokakoreista.

Tutkimus vahvisti jo aiemmin tiedetyn: hiilijalanjälki oli suurin niillä kotitalouksilla, joiden ostoissa painottuivat eläinperäiset ruoat ja pienin niillä, joiden ostoissa painottuivat kasvipainotteiset ruoat.

Kiinnostavaa eläinperäisten ja kasvispainotteisten ruokaostojen vertailussa oli, että ostoihin käytettiin suunnilleen yhtä paljon rahaa riippumatta siitä, kumpaa ostotyyliä kotitaloudet suosivat.

Verrattain paljon rahaa käyttivät myös kotitaloudet, joiden ostoissa painottuivat joko valmisruoat tai runsasenergiset ruoat, kuten makeiset, sipsit ja sokeroidut juomat. Näitä ostotyylejä painottavien kotitalouksien hiilijalanjäljet olivat tutkittujen ostotyylien keskitasoa.

Perinteisiä ruokia ostoissaan painottavat käyttivät ruokaostoksiin huomattavasti vähemmän rahaa kuin muita ruokia painottavat. Euroa kohti perinteistä ostotyyliä painottavilla oli kuitenkin verrattain suuri hiilijalanjälki. Kyseessä näyttäisikin olevan energiatiheitä halpoja ruokia suosiva, ei niinkään hiilijalanjäljeltään pieniä ruokia suosiva ostotyyli. Se ei kuitenkaan ole ravitsemuksellisesti suositeltava vaihtoehto. Perinteiseen ostotyyliin kuuluu paljon kovaa rasvaa ja vain vähän kasviksia ja kuituja sisältäviä ruokia, Tutkimuksessa käytettiin 22 860:n tutkimukselle suostumuksensa antaneen S-ryhmän asiakasomistajan tietoja vuodelta 2018.

Artikkeli: Meinilä J, Hartikainen H , Tuomisto HL, Uusitalo L, Vepsäläinen H , Saarinen M, Kinnunen S, Lehto E, Saarijärvi H, Katajajuuri J-M, Erkkola M, Nevalainen N, Fogelholm M. Food Purchase Behavior in a Finnish Population: Patterns, Carbon Footprints and Expenditures. Public Health Nutrition 2022.

Missä vilja kasvaa -toimintaradalla tunnistettiin, mikä purkeissa olevista viljatähkistä oli kaura, ohra, ruis ja vehnä. Se ei ollut ihan helppo tehtävä.

Heurekassa selvisi missä leipä kasvaa

Leipäviikon päätapahtumassa 15.-16.9.2022 Tiedekeskus Heurekan Tapahtumatorilla kävi selväksi, millainen on leivän matka suomalaiseen ruokapöytään. Tuhdin tietopaketin lisäksi vierailulta sai kotiin viemisiksi tuoretta leipää.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Leipätiedotuksen toimintaradalle pääsi heti Heurekan näyttelyyn astuttuaan, joten kävijöiltä se ei taatusti jäänyt huomaamatta. Radalla tuotiin esiin tämänvuotisen Leipäviikon teemaa ’Missä leipä kasvaa’ eli kuudessa toimintapisteessä käytiin läpi mitä kaikkea tapahtuu ennen kuin leipä

päätyy kuluttajan pöytään. Esillä olivat niin viljan viljely kaikkine vaiheineen kuin myös myllytys ja erilaiset myllytuotteet sekä tietenkin varsinainen leivonta ja siinä syntyvät lopputuotteet eli makoisat suomalaiset leivät ja muut leipomotuotteet.

Radan suunnittelusta ja pystyttämisestä vastasivat Leipätiedotuksen Kaisa Mensonen ja Terhi Virtanen. Apuna toimintapisteillä oli leipomoalan ja viljelyn asiantuntijoita Leipätiedotuksen eri yhteistyötahoilta.

Radalla näytettiin konkreettisesti muun muassa se, paljonko peltopinta-alaa ja jyviä tarvitaan yhteen ruisleipään. Kävijöitä herätteli myös toimintaradan kolmas piste, jossa pääsi tunnistamaan neljä tärkeintä viljaamme eli kauran, ohran, vehnän ja rukiin niin tähkinä, jyvinä kuin leipinäkin. Se osoittautui yllättävän vaikeaksi. Varsinaista leivontaa esiteltiin vi-

deoissa, joista toinen kuvasi aikaa ennen leipomoita ja toinen leivontaa nykyaikaisessa leipomossa. Leivän terveellisyyttä tuotiin esiin ennen kaikkea sen kuitupitoisuuden kautta. Tiesitkö esimerkiksi, että riisimuroissa on kuitua aivan mitätön määrä verrattuna ruisleipäviipaleeseen?

Viimeisellä toimintapisteellä tutustuttiin monipuoliseen suomalaiseen leipätarjontaan ja pyöräytettiin onnenpyörää, josta palkinnoksi sai tuoreita kotimaisia leipomotuotteita. Ne olivat peräisin seuraavilta Leipätiedotuksen jäsenleipomoilta: Elonen Oy Leipomo, Oy Emil Halme Ab, Fazer Leipomot, Leivon Leipomo Oy, Leipomo Rosten Oy ja Vaasan Oy.

Heurekan laboratoriossa pääsi vielä tutustumaan viljan jyviin tarkemminkin: mikroskoopilla. Hauskoilla vinkeillä sai arvuutella, mistä viljan jyvästä milloinkin oli kyse.

Leipätiedotuksen toimintarata sai runsaasti kiitosta niin kävijöiltä kuin myös Heurekan henkilökunnalta, jonka mukaan tapahtuma kiinnosti asiakkaita kiitettävästi.

Toimintapisteillä perjantaina 16.9.2022 ’päivystivät’ Leipätiedotuksen Kaisa Mensonen (oik.) ja Terhi Virtanen sekä Kia Virtanen (2. ja 3. oik.) sekä yhteistyötahojen edustajat Ilkka Räisänen ja Mikko Kaijansinkko Vaasan Oy:stä ja Lydia Järvinen Fazerilta.

- Nyt taisi olla Tapahtumatorilla enemmän väkeä kuin meidän näyttelyissämme, oli eräs kommentti Heurekan henkilökunnalta.

Hyvin sujuneen yhteistyön päätteeksi Leipätiedotus toivotettiin myös vastaisuudessa järjestämään tapahtumia Tiedekeskus Heurekaan, esimerkiksi ensi vuoden Leipäviikolla.

Radan kaikki pisteet läpikäyneet saivat pyöräyttää onnenpyörää, jossa palkintona oli kassillinen maukkaita leipomotuotteita.

Leipäviikolla toimintarata Talomuseo Glimsissä

Leipäviikon Missä leipä kasvaa -tapahtuma järjestettiin Talomuseo Glimsissä Espoossa. Talomuseolle oli rakennettu Tiedekeskus Heurekan tapahtumaa vastaava Leivän reitti -toimintarata, vain hieman pienemmässä mittakaavassa ja heidän oman henkilökuntansa pyörittämänä. Viikon aikana tapahtumassa kävi päiväkoti- ja koululaisryhmiä sekä perheitä.

Toimintapisteitä oli neljä. Pisteillä piti mm. asetella magneetit oikeaan järjestykseen pellolta pöytään, tunnistaa neljä

erilaista viljantähkää ja yhdistää ne oikean leivän kanssa. Pisteillä selvisi myös, millainen peltoala tarvitaan yhden leivän vaatimaa viljamäärää varten. Jyvämäärä tuli myös punnita ja näin havainnollistui, kuinka paljon niitä tarvitaan yhteen leipään. Lisäksi oli katsottavissa video, jossa kerrottiin, kuinka leipää tehtiin ennen vanhaan.

Tapahtumassa saattoi vierailla koko Leipäviikon ajan. Sunnuntaina kävijämää-

rä moninkertaistui, sillä yksi partiolaisten suunnistusrasti oli Glims-museolla. Heidän piti suorittaa neljän kotimaisen viljan tunnistus ennen leiman saamista ja matkan jatkumista. Paikalla oli satoja partiolaisia, joista osa jäi myös muille toimintaradan pisteille.

Tapahtuman katsottiin sopivan hyvin talomuseon toimintaan ja Leipätiedotuksen materiaali viljan tunnistuksineen jäi heidän käyttöönsä myös jatkossa.

Roni Bäck ihmettelee muhkeaa vuokaleipää Nurmileipä Oy:ssä, jonne hänet toivotti tervetulleeksi yrittäjä Anna Repo. Kuva on kuvakaappaus YouTube-videosta.

Tubettaja Roni Bäckin päivä leipurina

Yrittäjä Heikki Ape (vas.) opasti Roni Bäckiä sämpylöiden valmistuksessa. Kuva on kuvakaappaus YouTube-videosta

Suomen ehkä kuuluisin tubettaja, Roni Bäck, teki kaupallisen yhteistyön Leipätiedotuksen kanssa Leipäviikolle. Hänen videonsa ”Päivä leipurina” kuvattiin Nurmileivässä Tukkutorilla Helsingissä. Video kuului Bäckin sarjaan ’päivä oikeissa töissä’. YouTube-video on kerännyt lähes 10 000 tykkäystä ja yli 500 kommenttia. Videon voi katsoa Roni Backin YouTube kanavalta otsikolla: Olin päivän töissä leipurina! (OIKEISSA TÖISSÄ!)

Lisäksi Roni Bäck mainosti Leipäviikkoa ja videotaan myös Instagramissa sekä storyssa että feedissä. https://www.instagram.com/ronibackyt/

TEKSTI/KUVA Kaisa Mensonen

Neljän kotimaisen viljan tunnistus oli yksi Talomuseo Glimsin toimintaradan toimintapisteistä.

Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjien leipätervehdyksessä oli runsas määrä erilaisia leipomo- ja konditoriaherkkuja. Mukana oli tuotteita seuraavista yrityksistä: Rikkilän Leipä Oy, Leipomoliike Aitolahti Ky, Kesämäen Leipomo Oy, Konditoria Galette Oy, Parikkalan Pika-Pulla Oy, Pullin Leipomo Ay, Suomen Kotileipomo/Leipomo Petäjä Ky, Leistin Leipomo Ay sekä Risto Peltolan Leipomo Oy.

Presidentin leipätervehdys vietiin linnaan

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Perinteiselle Leipäviikon leipätervehdykselle tasavallan presidentille oli saatu pitkästä aikaa audienssi perjantaina 16.9.2022 kahden koronavuoden jälkeen. Leipätiedotuksessa oltiinkin iloisia mahdollisuudesta viedä korillinen tuoksuvia leipiä ja muita leipomotuotteita presidentti Niinistölle ja hänen puolisolleen Jenni Haukiolle

Leipätervehdys on ollut tapana koota jonkun Leipuriliiton alueyhdistyksen lei-

pomoiden ja konditorioiden tuotteista ja mukaan tervehdystä viemään tulee yhdistyksen puheenjohtaja. Tällä kerralla tähän tehtävään lupautuivat Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät. Leipätervehdyksen Presidentin linnaan veivät Leipätiedotuksen puheenjohtaja Minna Cousins, Vaasan Oy, toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen, Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy sekä Leipuriliiton edustajana Leipuri-lehden toimituspäällikkö Elina Matikainen

Leipätervehdys maa- ja metsätalousministeriöön

Tänä vuonna vietiin perinteinen leipätervehdys myös maa- ja metsätalousministeriöön. Ministeri Kurvinen oli työmatkalla koko Leipäviikon, joten korin vastaanotti kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio (kuvassa). Hän lupasi jakaa leivän ilosanomaa koko ministeriöön.

Valitettavan ja äkillisen ohjelmamuutoksen vuoksi tasavallan presidentti ei voinut henkilökohtaisesti ottaa vastaan Leipäviikon tervehdystä. Niinpä sen ottivat vastaan presidentin toinen adjutantti Ville Hukkanen sekä neuvonantaja Tuomas Telkkä. He vakuuttivat, että tervehdys varmasti kiidätetään presidenttiparille Mäntyniemeen, tasavallan päämiehen nimenomaisesta toiveesta. Hän selvästi arvostaa tätä Leipäviikolla perinteeksi muodostunutta elettä.

Leipäviikon tunnelmissa Ville Hukkanen (vas.), Simo Vainikka, Minna Cousins, Tuomas Telkkä ja Kaisa Mensonen.

TEKSTI/KUVA Kaisa Mensonen

Tässä kuunnellaan Ilona Kärkkäisen (keskellä) esitystä luomuleivonnasta. Kärkkäisestä oikealla valkoisessa takissa ja hatussa Jarko Äijänen Gradiasta ja vasemmalla Arsi Tiitinen Jyväs-Pakari Oy:stä.

Nelosluokat sämpylöitä pyörittämässä Jyväskylässä

TEKSTI/KUVAT Eila Kiilamaa, yhdistyksen sihteeri

Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry järjesti Leipäviikkoon liittyvän tapahtuman Puuppolan koululla Jyväskylässä 6.9.2022. Neljä tuntia kestäneessä leipätapahtumassa oli mukana 58 neljännen luokan oppilasta sekä opettajat.

Päivä aloitettiin Leipäviikon teemalla ”Missä leipä kasvaa”. Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, kertoi leivän tiestä pellolta leipomoon. Tämän jälkeen Eila Kiilamaa ja Hannele Aapakari (Aabakery) veivät ensimmäisen kolmesta innokkaasta ryhmästä pyörittelemään sämpylöitä. Hyvin pyöriteltävä taikina oli vaivattu Jyväs Pakari Oy:ssä. Mukaan annettiin kaurasämpyläresepti kotonakin kokeiltavaksi.

Sillä aikaa kun sämpylät nostatettiin ja paistettiin, oppilaille oli ohjelmaa juhlasalissa.

Jyväs Pakari Oy:n Arsi Tiitinen ja Lievestuoreen mylläri Tuomo Paananen olivat tuoneet paikalle viljanäytteitä, jauhoja sekä raskia. Ruthin leipomo Oy:n Joonas Mäkinen hoiteli Onnenpyörää, jossa oli palkintona leipomotuotteita.

Lehtori Jarko Äijänen Gradiasta kertoi Leipätiedotuksen ohjelmasta ja opiskelijat Inka Hapuli ja Inka Sironen kertoivat leipomoalan koulutuksesta. Luomuleivontaa

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry:llä hyväntekeväisyystempaus

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry järjesti Oulussa Leipäviikolla hyväntekeväisyystempauksen, jossa yhdistyksen edustajat kävivät 14.9.2022 jakamassa Oulun Help Center Ukraine -keskuksessa 100 herkullista tuotekassia. Mukana hyväntekeväisyyslahjoituksessa olivat Huovisen Leipomo/Timo Kyllinen Oy, Meriläisen Leipomo Oy, Pulla-Pirtti Oy sekä Putaan Pulla Oy.

Kuvassa kasseja kokoamassa yhdistyksen puheenjohtaja Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy (oik.), Jukka-Pekka Haataja, Meriläisen Leipomo Oy sekä Lilja Räinä, Pulla-Pirtti Oy

valotti oppilaille Ilona Kärkkäinen, Palokan perinneleipurit Oy.

Loppupäivästä oppilaat pääsivät opettaja Ninna Salmenhaaran kanssa maistelemaan valmiita sämpylöitä. Ne maistuivat erinomaisesti, eikä vähiten siksi, että maistelijat olivat itse ne valmistaneet ja pyörittäneet. Ninna Salmenhaaran mielestä sekä päivän ohjelma että järjestelyt olivat erinomaiset.

Leivästä saatiin koululla nauttia seuraavanakin päivänä, sillä loput leipomoiden tilaisuuteen tuomat tuotteet menivät koulun keittiöön.

Kiitos kaikille mukana olleille!

Sämpylöiden pyöritykseen riitti oppilailla innokkuutta.

Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, kertoi leivän tiestä pellolta leipomoon opettaja Ninna Salmenhaaran kanssa.

Suomalaisten leivänsyönti on muuttunut

Suomalaisten leivänsyönnissä on havaittavissa pysyvää muutosta, kertoo Leipätiedotus tiedotteessaan. Vaikka koronarajoitukset ovat poistuneet ja toiminta kouluissa ja monilla työpaikoilla on palautunut korona-aikaa edeltäväksi, on monilla työpaikoilla yleistynyt ns. hybridimalli, jossa osa työviikosta tehdään etätyönä. Se heijastuu henkilöstöravintoloiden palveluiden käyttöön ja sitä kautta myös kodin ulkopuolella syötävän leivän kulutukseen.

Kotimaisen pehmeän leivän kulutus ei kokonaisuudessa vähentynyt koronavuosina, vaikka rajujen koronarajoitusten myötä vuonna 2020 kotimaiset leipätoimitukset HoReCa-puolelle vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna jopa reilun

neljänneksen. Tämä käy ilmi Leipätiedotus ry:n kotimaisten leipomotuotteiden myyntitilastosta. Kotimaisten leipäostosten määrä vähittäiskaupassa kasvoi tuolloin 3,6 miljoona kiloa, saman verran kuin vastaavien leipätoimitusten määrä HoReCa-puolella laski.

Vaikka vuonna 2021 koronarajoitusten löysentämisen myötä kotimaisen ruokaleivän toimitukset HoReCa-sektorille kasvoivat lähes 15 %, olivat ne edelleen 16 % vuoden 2019 tasoa alhaisemmat. Samaan aikaan ruokaleivän toimitukset / ostaminen vähittäiskaupasta kasvoi 3 % eli noin 5 milj.kg. Suomalaiset ovat siis yhä enemmän tottuneet syömään leipänsä vähittäiskaupasta ostettuna, ja henkilöstöravintoloissa ja kahviloissa syödyn leivän määrä on yhä vähentynyt.

Alkuvuoden 2022 tilastojen perusteella leivänsyöntitottumukset ovat korona-aikaa vastaavat ja kuluttajat ostavat leipänsä edelleen vähittäiskaupasta. Paluu henkilöstöruokailuun on hidasta, ainakin leivän suhteen. Kotimaisen ruokaleivän toimitukset HoReCa-puolelle ovat nimittäin edelleen 7 % alhaisemmat koronaepidemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Samaan aikaan leipäostokset vähittäiskaupasta ovat hiukan kasvaneet. Tämä viittaisi siihen, että etätyöskentely on ainakin osittain tullut jäädäkseen ja henkilöstöravintolalounaat korvataan osittain edelleen kotilounailla. Leipä kuitenkin kuuluu suomalaisten lounaslautaselle hyvin yleisesti. Leipätiedotuksen kuluttajatutkimuksen mukaan yli kolmannes suomalaisista syö leipää lounaalla.

Elintarvikeala vähensi ruokahävikkiä tuntuvasti

Materiaalitehokkuuden sitoumukseen liittyneet elintarvikealan yritykset asettivat kolme vuotta sitten kunnianhimoisia tavoitteita ruokahävikin ja jätteiden vähentämiseksi, luonnonvarojen säästämiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi.  Sitoumuksessa mukana olevat elintarvikealan yritykset onnistuivat vuosina 2019−2021 vähentämään ruokahävikkiään yli 10 miljoonaa kiloa.

Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä ja elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus on yksi keskeinen työkalu tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Raportointitiedon perusteella päivittäistavarakaupoissa valikoiman ja toimitusketjun hallinta sekä hukka- ja ilta-alet ovat osoittautuneet tehokkaiksi toimiksi ruokahävikin vähentämisessä.

Elintarviketeollisuudessa tehokkaimmat toimet ovat liittyneet hävikin juurisyiden tunnistamiseen hävikin seurantaa kehittämällä.  Näihin syihin puuttumalla ja prosesseja tehostamalla on pystytty vähentämään tuotannossa syntyvää hukkaa.

Hävikin vähennystoimet kannattavat myös taloudellisesti, sillä yksittäisillä toimilla elintarviketeollisuudessa on raportoitu saavutettavan jopa satojen tuhansien eurojen vuosisäästöjä.

Materiaalikatselmuksessa käydään läpi yrityksen materiaalivirrat ja tunnistetaan toimia, joilla nipistetään kaikenlainen hukka minimiin ja saavutetaan rahallista säästöä.

Leipomotuotteiden valvontaprojekti Lappeenrannan ja Imatran seudulla

Lappeenrannan ja Imatran seudun ympäristötoimet toteuttivat alueillaan leipomotuotteiden valvontaprojektin vuonna 2021. Projektissa tarkastettiin 12 leipomoa ja 43 myymälää.

Tarkastuskohteiksi valittiin leipomoita, jotka toimittavat leipomotuotteita myymälöiden paisto- ja irtomyyntipisteisiin sekä myymälöitä, joilla on oma paistopiste tai leipomotuotteiden irtomyyntiä. Tuotteissa tarkasteltiin huoneenlämmössä myytävien leipomotuotteiden myyntiaikoja, akryyliamidin hallintaa sekä nimisuojalain toteutumista. Projektiin ei liittynyt näytteenottoa.

Projekti osoitti, että tiedonkulussa leipomoiden ja myymälöiden välillä oli parannettavaa, koska tiedonkulun ongelmat aiheuttivat virheitä myyntiaikojen hallinnassa. Lisäksi kohteiden omavalvontajärjestelmät vaativat täsmennystä, jotta toimintatapoja voitiin tarkentaa ja yhtenäistää.

Leipomotuoteprojekti otettiin valvontakohteissa vastaan hyvin. Valvontakohteet olivat oma-aloitteisia etsimään tietoa ja aktiivisia huomautettavien ja korjattavien asioiden saattamiseksi vaatimusten mukaisiksi. Leipomoiden ja myymälöi-

den yhteistyö sekä tiedonkulku parantui projektin aikana. Puutteiden korjaantuminen todennettiin määräaikojen jälkeen tehdyillä uusintatarkastuksilla.

Omavalvontajärjestelmiin tehtyjen täydennysten myötä toimintatapoja saatiin yhtenäistettyä ja saatettua paremmin käytäntöön. Kaikki havaitut puutteet oli korjattu uusintatarkastuksilla. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen terveystarkastaja Markus Suomalaisen mukaan valvontaprojekti oli onnistunut ja antoi tärkeää tietoa jatkovalvontaa varten.

Tomaatin tuotanto vähenee puoleen tulevana talvena

Kotimaisen tomaatin talviviljelystä jää tänä talvena pois tämän hetken arvion mukaan noin puolet normaalista tuotannosta. Kurkulla pudotus on pienempi: arviolta 10–20 prosenttia. Syynä on energianlähteiden rajun hinnannousu, erityisesti sähkön. Osa kasvihuoneviljelijöistä onkin tehnyt päätöksen olla viljelemättä tänä talvena.

Tomaatin ja kurkun satoa korjataan vähemmän joulu-huhtikuussa, ja se tulee näkymään hevitiskeillä. Vaikutus voi näkyä markkinoilla jonkin verran myös muilla kasvihuonetuotteilla, kuten salaateilla ja yrteillä, mutta niiden saatavuus tulee olemaan luultavasti hyvällä tasolla. Tämä johtuu siitä, että tomaatit ja kurkut tarvitsevat enemmän valotusta kuin ruukkuvihannekset.

Mediassa on näkynyt virheellistä tietoa, että kotimaista tomaattia tai kurkkua ei saisi talvella ollenkaan. Sellaista tilannetta ei ole tulossa, sillä osa viljelijöistä viljelee näillä näkymin normaalisti ja laadukkaita kotimaisia kasvihuonetuotteita on ympäri vuoden saatavilla.

Vastuulliset tuotteet on vaikea tunnistaa

Tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat kuluttaa nykyistä kestävämmin ja uskovat voivansa vaikuttaa omilla valinnoillaan ruokaostoksilla. Samaan aikaan suurin osa suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että on vaikea tietää mihin vastuullisuutta kuvaaviin merkkeihin elintarvikepakkauksissa voi luottaa. Vain alle kolmannes suomalaisista kokee tunnistavansa ruokaostoksilla hyvin tuotteet, jotka ovat ympäristöystävällisiä, luonnonmukaisia tai eettisiä.

Tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa (65 %) suomalaisista kuitenkin tunnistaa jo EU:n luomumerkin ja 59 % pitää sitä vähintään melko luotettavana merkkinä. Myös luottamus siihen, mitä luomumerkki tuotteessa takaa, on korkealla tasolla.

Kuluttajatutkimuksen mukaan luomua ostaa aktiivisesti eli vähintään noin kerran viikossa 34 % suomalaisista. Luomutuotteita aktiivisesti ostavien osuus suomalaisista on pysynyt viime vuodet hyvin tasaisena.

Kuluttajatutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri syyskuussa 2022 Pro Luomun toimeksiannosta.

Kansainvälinen Täysjyväpäivä

Kansainvälistä Täysjyväpäivää vietetään tiistaina 15.11.2022, nyt jo neljännen kerran. Sen tavoitteena on nostaa täysjyväviljan hyviä puolia – sekä terveydelle että ympäristölle.

Leipä kallistunut huimasti EU-maissa

Elokuussa 2022 leivän hinta EU:ssa (27 jäsenvaltiossa) oli keskimäärin 18 % korkeampi kuin elokuussa 2021. Tämä on valtava nousu verrattuna elokuuhun 2021, jolloin leivän hinta oli keskimäärin 3 % korkeampi kuin elokuussa 2020. Tiedot käyvät ilmi Eurostatin syyskuussa julkaisemasta yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä (YKHI).

Korkein keskimääräinen leivän hinnanmuutos oli Unkarissa +66 % elokuussa 2022, Liettuassa +33 %, Virossa ja Slovakiassa molemmissa +32 %. Samaan aikaan alhaisin keskimääräinen leivän hintojen muutos oli Ranskassa (+8 % elokuussa 2022), Alankomaissa ja Luxemburgissa (molemmat +10 %). Suomessa muutos oli 12 % eli keskimääräistä pienempi.

Täysjyväviljojen terveyshyödyistä on johdonmukainen tutkimusnäyttö; mm. sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja paksusuolen syövän riski laskee. Ravitsemussuosituksissa kehotetaan syömään viljatuotteista vähintään puolet täysjyväisinä. Täysjyväviljojen vähäinen saanti on ruokavalion riskitekijä useimmissa maailman maissa.

Täysjyväviljat ovat tärkeä osa ilmastoystävällistä ruokavaliota. Planetaarisen ruokavalion mukaan yli puolet energiansaannista olisi hyvä saada kasviperäisistä tuotteista ja yksistään täysjyväviljasta noin kolmannes. Ilmasto kiittää, kun viljanjyvä käytetään kokonaan ihmisten ravinnoksi.

Aito saunapalvikinkku sai nimisuojan

EU-komissio on hyväksynyt Aito saunapalvikinkku ja Äkta basturökt skinka -nimitysten rekisteröinnin. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on Saunapalviyhdistys ry.

Nimisuojamerkkiä voi käyttää vain silloin, kun tuotteen nimi on Aito saunapalvikinkku, ja tuotteen valmistus sekä tuoteominaisuudet vastaavat yhtenäisessä asiakirjassa olevaa kuvausta.

Aidon saunapalvikinkun nimisuojaus perustuu suomalaiseen tietotaitoon ja menetelmään savustaa liha leppäpuun haloilla savusaunassa. Tuote poikkeaa modernimmalla teknologialla keitto- tai savustuskaapeissa valmistetuista palvikinkuista erityisesti valmistustavan ja ainutlaatuisen tuotelaadun vuoksi. Kinkulle on ominaista leppäpuun savu, tuoksu ja maku.

Aitoa saunapalvikinkkua valmistaa meillä noin 30 yritystä. Aidon saunapalvikinkun osuus on noin 5 % Suomessa valmistettujen saunapalvikinkkujen myynnistä.

Nimisuojaus koskee kokonaisia nimiä ”Aito saunapalvikinkku” ja ”Äkta basturökt skinka”, joten suojauksella ei ole vaikutusta modernilla tekniikalla valmistetun saunapalvikinkku-nimellä kutsutun tuotteen myyntiin.

Julkinen latausinfrastruktuuri laajentuu hyvää vauhtia

Henkilöautoja palveleva julkinen latausinfrastruktuuri on laajentunut nopeasti viime vuosina. Lähes koko maassa lähin julkinen latausasema löytyy 50 kilometrin säteellä, kertovat liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedotteessaan.

Tiheintä latausverkosto on Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä latausasema löytyy lähes aina 25 kilometrin säteellä.

Elokuussa 2022 Suomessa oli julkisia latausasemia yhteensä 1 788 kappaletta ja niissä oli yhteensä 7 719 latauspistettä. Näistä pikalatauspisteitä (antoteho välillä 50 kW - 150 kW) oli yhteensä 542 kappaletta ja suurteholatauspisteitä (antoteho vähintään 150 kW) 515 kappaletta. Kotilataus on Suomessa pääsääntöisesti ensisijainen lataustapa suurimmalle osalle sähköauton käyttäjistä. Julkinen lataus täydentää sitä pidemmillä matkoilla. Maassamme liikennekäytössä olevista henkilöautoista uusilla käyttövoimilla toimivien osuus oli kesäkuun 2022 lopussa noin 5 prosenttia. Bensiinikäyttöisiä oli 68 % ja dieselkäyttöisiä 27 %. Uusilla käyttövoimilla toimivia autoja ovat täyssähköautot, ladattavat hybridit, kaasu- ja flex-fuel -autot.

Uusi Tietohaarukka julkaistu

Ruokatieto Yhdistys on julkaissut Tietohaarukka 2022 -tilastopaketin, joka kokoaa ruoantuotantoa ja -kulutusta koskevat luvut yksiin kansiin.

Tietohaarukan liki 100 tilastoa on koottu eri asiantuntijalähteistä. Tuoreimmat tiedot ovat pääosin toiselta pandemiavuodelta 2021. Mukana on myös tietoja aiemmilta vuosilta ja kansainvälisiä vertailulukuja, mikä mahdollistaa suomalaisen ruokaketjun kehityksen ja erityispiirteiden tarkastelun.

Tietohaarukka ilmestyy painettuna nyt 57. kerran. Julkaisusta on saatavissa myös ruotsin- ja englanninkieliset käännökset Faktagaffeln ja Forkful of Facts. Tietohaarukan taskukokoinen painos on tilattavissa ja sähköinen versio luettavissa osoitteessa ruokatieto.fi/tietohaarukka. Vuonna 2022 Ruokatieto julkaisee sivulleen myös koonnin vuoden Tietohaarukasta, jossa avataan keskeisimpiä ruokaketjun toiminnasta kertovia tilastoja.

Tietohaarukan tuottaa Ruokatieto Yhdistys yhteistyössä Agronomiliiton, Luonnonvarakeskus Luken, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa.

Kuminaöljy palkittiin

Nordic Carawayn kehittämälle antibioottiselle kuminaöljylle on myönnetty maatalousalan innovaatiopalkinto Agri-INNO 2022. Suomen Messusäätiön rahoittama 10 000 euron arvoinen palkinto jaettiin MaatalousKonemessuilla 13.10.2022 Helsingin Messukeskuksessa.

Joissain maissa tuotantoeläinten rehuihin lisätään rutiininomaisesti erilaisia antibiootteja. Tapa kasvattaa merkittävästi antiobioottiresistenssin eli antibioottien tehon alenemisen riskiä. Nordic Carawayn kehittämällä kuminaöljyllä voidaan korvata antibioottien käyttöä rehuissa ja parantaa tuotantoeläinten terveyttä estämällä haitallisten bakteerien kasvua niiden suolistossa. Öljyn sisältämän yhdisteen on osoitettu estävän mm. salmonellan, kolibakteerin ja kampylobakteerin kasvua jopa kaupallisia antibioottivalmisteita tehokkaammin.

Agri-INNO-palkinto jaettiin nyt neljättä kertaa. Saajan valitsee raati, jossa on edustajat MTK:sta, Työtehoseurasta ja ProAgriasta sekä Maaseudun Tulevaisuudesta.

Oikaisu

Kuvassa on leipomokonsultti Ari Sjöblom, Mauste-Sallinen Oy. Viime lehdessä eli Leipurissa 6/2022 Leipuripäiväraportissa sivulla 22 hänen nimessään oli virhe tämän kuvan yhteydessä. Ari toimi myös tuomarina SM-joukkuekilpailussa, josta raportti tämän lehden sivuilla 14-21.

Ruissato hieman viimevuotista parempi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) satoarvion mukaan Suomessa puitu kokonaisviljasato on lähes 3,6 miljardia kiloa. Kahden heikon satovuoden jälkeen viljasato palautuu kuluvana vuonna keskinkertaiseksi. Arvion mukaan ruissato on hiukan edellistä vuotta parempi, mutta jäämässä kymmenen vuoden keskimääräistä satoa pienemmäksi. Ruissadon arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa kiloa, mikä on 4 % enemmän verrattuna vuoden 2021 satoon.

Muiden kotimaisten viljojen sato näyttää olevan viimevuotista huomattavasti parempi: vehnäsato 28 % ja kaurasato jopa 53 % viime vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan Suomen pelloilta saatava vuoden 2022 viljasatoarvio on yhteensä 3,55 miljardia kiloa. Tässä on kasvua 37 % viime vuoteen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskus LUKEn julkaisemasta satoarviosta.

Viime vuosina rukiin valtakunnallinen keskisato on ollut 3400 kg/ha ja vaihtelu alueiden ja lohkojen välillä on ollut todella suurta. Kymmenen viime vuoden aikana keskisato on vaihdellut 2090 – 4800 kg/ha välillä. Tämän syksyn rukiin keskisato näyttäisi arvioiden mukaan olevan noin 3500 kg/ha. ”Huippuvuotta ei rukiin osalta odotettu, sen verran pahoin talvi kuritti monia ruislohkoja”, toteaa Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen

Riittääkö kotimainen ruis?

Suomessa rukiin käyttö on pääasiassa elintarvikekäyttöä ja pieni osa sadosta käytetään rehuksi ja kylvösiemeneksi. Kokonaiskäyttö on viime vuosina liikkunut 90 – 100 miljoonan kilon vuositasolla ja rukiin teollinen elintarvikekäyttö on ollut noin 82 miljoonaa kiloa vuodessa. Aivan näin suurta satoa ei pelloilta tänä vuonna saada. Kymmenen vuoden ruissatojen keskiarvo on noin 83 miljoonaa kiloa ja tänä syksynä puitu noin 70 miljoona kiloa on keskiarvoa alhaisempi.

Rukiin kokonaissato jää tänä vuonna vuosittaisesta tarpeesta, mutta varastoja on jäljellä vielä aiemmilta satovuosilta. Hyödyntämällä nyt korjattua satoa sekä olemassa olevia varastoja suomalaista ruista riittää kotimaisen ruisleivän leivontaan ensi satokauteen asti. Nyt syksyllä 2022 kylvetyllä ruisalalla on kuitenkin suuri merkitys rukiin riittävyydelle ensi satokauden jälkeen.

Riittävä kylvöala varmistaa omavaraisuuden

Viimeisen kymmenen vuoden aikana rukiin viljelyala on vaihdellut 12 000 hehtaarista 38 000 hehtaariin. Viime syksyn sateet osuivat rukiin optimaalisimpaan kylvöaikaan, mikä verotti kylvöalaa. Myös talvituhot olivat merkittävät, vaikka ruis selvisikin talvesta syysviljoista parhaiten. Viime syksynä rukiin kylvöala oli runsaat 27 000 hehtaaria, mutta haastavan talven aiheuttamien talvituhojen takia ruista päästiin puimaan noin 20 000 ha alalta.

Syksyn 2022 rukiin kylvöille ja siten 2023 puinneille tarvitaan pinta-alaa noin 25 000 – 30 000 ha, että myös sadosta 2023 saadaan riittävästi ruista täyttämään kysyntää. Vilja-alanyhteistyöryhmä VYR ry:n mukaan tämän syksyn kylvöaloja arvioidaan monilla alueilla syysrukiin osalta melko keskimääräisiksi.

Ruis on ollut kiinnostava kasvi siemenkaupassa syyskylvöjä suunniteltaessa. Viime talven vaikeissa oloissa se talvehti monin paikoin paremmin kuin muut syyskasvit, mikä on varmasti yksi kannustavista tekijöistä tänä syksynä. Kiinnostus rukiin viljelyyn tuntuu nousseen ja keskimääräinen kylvöala vaikuttaisi olevan riittävä kattamaan tulevan rukiin tarpeen.

Lähteet: LUKE Satoarvio 2022, tilanne 19.9. Vuoden 2022 satotilanne tarkentuu 24.11.2022, kun valmistuu satotilaston ennakkotieto. Se perustuu maatiloilta saatuihin satotietoihin. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR RY

TEKSTI/KUVAT Terhi Virtanen, Pro ruis ry

Merkkipäivät

Kari Virtanen Pulla-Pojat Oy:ssä Hollolassa täyttää 60 vuotta 7.11.2022. Merkkipäivä kuluu häneltä työn merkeissä.

Vilénin Leipomo Oy Virroilla täyttää 70 vuotta 4.11.2022.

Veraisen Leipomo Oy Mynämäellä täyttää 70 vuotta 15.11.2022.

Hyvärisen Leipomo Oy Kuhmossa täyttää 75 vuotta 30.11.2022. Vuosipäivää vietetään työn merkeissä.

LÄMPIMÄT ONNITTELUMME KAIKILLE !

Nimitykset

Pekan Leipä Oy

Agronomi, ekonomi Karri Kunnas on aloittanut toimitusjohtajana 1.10.2022. Tätä ennen hän toimi Foodwest Oy:n toimitusjohtajana.

ETL ry

YTM Maiju Korhonen on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi Elintarviketeollisuusliittoon 1.11.2022 alkaen. Hän vastaa muun muassa osaavan työvoiman saatavuuteen, koulutukseen, osaamiseen sekä alan vetovoimaan liittyvistä kokonaisuuksista.

Foodwest Oy

Filosofian tohtori Harri Latva-Mäenpää on nimitetty Foodwestin toimitusjohtajaksi. Hän on aiemmin toiminut Foodwestin innovaatiojohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä.

antoi äänensä 57 297 suomalaista ajalla 1.-15.9.2022. Kilpailun ykkönen oli helsinkiläinen ravintola Satama Bar & Bistro ja kakkonen Factory Kalasatama TROOLI niin ikään Helsingistä. Kolmanneksi kiri ravintola Mimosan Aito Kouvolasta. Tiukaksi muodostuneessa kilpailussa ääniä sai 5 107 ravintolaa.

Kari ja Veera Meltovaara Leipomo Rosten Oy:stä Turusta on valittu EY Entrepreneur Of The Year -kilpailun valtakunnallisiksi finalisteiksi vuonna 2022. Kilpailun finaaliin on valittu kymmenen suomalaista kasvuyritystä. Voittaja julkistetaan 4. marraskuuta järjestettävässä gaalassa. Konsulttiyhtiö EY:n järjestämä Entrepreneur Of The Year on maailman arvostetuin yrittäjäkilpailu, joka nykyisin järjestetään yli kuudessakymmenessä maassa. Suomessa se on järjestetty vuodesta 2003. Kilpailun tavoitteena on nostaa yrittäjyyden arvostusta ja korostaa sen yhteiskunnallista roolia, sekä kertoa inspiroivia yrittäjyystarinoita. Tänä vuonna kilpailun erityisenä teemana on vastuullisuus. Voittajat valitsee tuomaristo, joka arvioi ehdokkaita kilpailun kansainvälisen kriteeristön mukaisesti. Suomen voittaja edustaa maatamme vuotuisessa EY World Entrepreneur Of The Year -yrittäjäkilpailussa. - Olemme otettuja siitä, että meidän kasvutarinamme on noteerattu näin hienolla tavalla, iloitsee Kari Meltovaara viitaten siihen, että yritys on 2000-luvun alkuvuosien 6 miljoonan euron liikevaihdosta kasvanut nykyiseen yli 30 miljoonan liikevaihtoon. Finaalipaikka on hänen mukaansa osoitus myös siitä, että perinteisenkin toimialan yritys voi menestyä kasvuyrityskilpailussa.

Lappeenrannan PK-yrittäjät ry on valinnut Vuoden 2022 Yritykseksi Rikkilän Leipä Oy:n, jonka yrittäjänä toimii Simo Vainikka. Perusteluina mainitaan, että yritys on uusiutumiskykyinen, toimintaa ja palvelua kehitetään jatkuvasti ja toiminta on ollut vakiintunutta. Rikkilän Leipä Oy:n perustivat vuonna 1968 Simo Vainikan vanhemmat Irma ja Tauno Vainikka. Nykyisin leipomo toimii Uus-Lavolassa Lappeenrannassa ja sen yhteydessä on myös kahvila. Toinen kahvila sijaitsee Tullitiellä Lappeenrannassa.

Vuoden Yritys Kilpailut

Ramin Konditoria lounasravintoloiden Top10:ssä Mikkeliläisen Ramin Konditorian uusin ravintola, Rami Visulahti, on sijoittunut kymmenen Suomen parhaimmaksi äänestetyn lounasravintolan joukkoon. Avoimen verkkoäänestyksen järjesti työsuhde- ja lounasetuja tarjoava Edenred. Rami Visulahti sijoittui kisassa sijalle yhdeksän. Omalle suosikilleen

WorldSkills Special Edition -kilpailu järjestettiin tänä vuonna 15:ssä eri maassa syys-marraskuussa. WorldSkills 2022 Special Edition-kilpailu oli Worldskills Shanghai 2022:n virallinen korvaaja, sillä Shanghain kilpailu peruttiin toukokuussa pandemian vuoksi. Leipuri- ja kondiittorilajit vietiin läpi Sveitsin Luzernissa 10.-15. lokakuuta, kumpikin viidellätoista finalistilla. Leipurilajissa Suomea edustanut Sofia Ratinen sijoittui kahdenneksitoista. Kondiittorilajissa Suomen kilpailija oli Oskari Takkinen Hän oli lajissaan kuudes ja sai lisäksi Medallion for Excellence -maininnan.

Pyroll Pakkaukset on voittanut Packnorth Award -palkinnon Natureline Cutlerylle tehdyillä aterinpakkauksilla biomateriaalipohjaisten pakkausten kategoriassa Scanpack -messuilla Göteborgissa. Tuomariston mukaan tässä voittajapakkauksessa yhdistyvät ulkonäkö, uusiutuvuus ja läpinäkyvyys houkuttelevalla tavalla.

Sofia Ratinen

Kuvat WorldSkills. Oskari Takkinen

Suomen Yrittäjät palvelee myös Leipuriliiton jäseniä

Suomen Leipuriliitto liittyi toimialajärjestöjäseneksi Suomen Yrittäjiin viime vuonna. Se merkitsee liitollemme etuja sekä järjestötasolla että yksittäistä Leipuriliiton jäsenyritystä ajatellen.

Yksittäiselle jäsenyritykselle Leipuriliiton toimialajärjestöjäsenyys tarkoittaa, että Yrittäjien monet tapahtuma, kuten seminaarit ja koulutukset ovat nyt sekä jäsenyritystemme että henkilöjäsentemme ulottuvilla. Osa tilaisuuksista on maksullisia, osa maksuttomia ja ne löytyvät yrittäjien verkkosivuilta osoitteesta yrittäjät.fi/ajankohtaista. Myös vuosittain järjestettäville Yrittäjäpäiville voivat kaikki Leipuriliiton jäsenet osallistua, kunhan ilmoittautuessa kertoo, että on Leipuriliiton jäsen.

Järjestötasolla Suomen Leipuriliiton käytettävissä on laaja Yrittäjien asiantuntijoiden joukko niin työmarkkina-asioissa kuin myös yrityksiin liittyvissä lainsäädännöllisissä asioissa. Lisäksi voimme hyödyntää jäsentiedottamisessamme SY:n tiedotteita, uutiskirjeitä ja verkkopalveluita.

Mainittakoon, että Leipuriliiton toimialajärjestöjäsenyys Suomen Yrittäjissä ei vaikuta Leipuriliiton jäsenenä olevien yritysten jäsenmaksuun. Se ei myöskään millään tavoin vaikuta Leipuriliiton ja ETL:n väliseen yhteistoimintasopimukseen.

Leipuriliiton jäsenyritysten on halutessaan mahdollista hankkia Yrittäjien laaja palvelupaketti, jolla saa isomman kirjon palveluja ja etuja. Paketti maksaa 95 euroa vuoden ajalta. Henkilöjäsenille laaja palvelupaketti ei ole mahdollinen, sillä se on sidoksissa yritysjäsenyyteen ja y-numeroon.

Leipuriliiton jäsenyritysten on halutessaan mahdollista hankkia Yrittäjien laaja palvelupaketti, jolla saa isomman kirjon palveluja ja etuja.

Palvelupaketin lunastaneiden jäsenyritystemme on tarvittaessa mahdollista käyttää esimerkiksi SY:n lakiasioiden neuvontaa. Se on ns. yleistä neuvontaa, joka ei ulotu esimerkiksi sopimusten tekemiseen. Myöskään oikeusjuttuja ei hoideta.

Aivan kuten Leipuriliitollakin, on lakiasioiden neuvontapalvelu TOP10-listan kärjessä myös Suomen Yrittäjien jäsenyrityksien käyttämissä jäsenpalveluissa. Suomen Yrittäjien työmarkkinat ja yrityslainsäädäntö-yksikköä, johon myös juridinen neuvonta kuuluu, vetää johtaja Janne Makkula. Hänen mukaansa yksikön ’palettiin’ kuuluvat niin työmarkkinakokonaisuus, työlainsäädäntö, sosiaaliturva, yrityslainsäädäntö kuin myös kilpailulainsäädäntö. Lakiasiain neuvontaa antaa yksikössä tiimi, johon kuuluu kymmenkunta lakineuvojaa/ neuvontalakimiestä talon sisällä. Lisäksi neuvoja antaa ns. neuvontarengas, johon kuuluu juristeja eri puolilta maata. Neuvontaa annetaan puhelimitse arkisin

kello 8-18 numerossa 09 2292 222. Suomen Yrittäjien vaihteeseen soitettaessa tiedustellaan, mihin aihepiiriin lakineuvonnan tarve kohdistuu ja sen perusteella ohjataan puhelu joko talon sisällä tai neuvontarenkaaseen kuuluvaan toimistoon. Eli jos kysyttävä asia on sellainen, että siihen löytyy tukea neuvontarenkaaseen kuuluvasta lakitoimistosta, puhelu voidaan ohjata sinne. Mikäli asian hoitaminen edellyttää toimeksiantoa, sen ehdot yrittäjä sopii suoraan valitsemansa lakimiehen kanssa. SY:n oma neuvonta ja neuvontarenkaan neuvonta, joka voidaan toteuttaa puhelimessa, sisältyy palvelupakettiin.

Suomen Yrittäjät julkaisee myös Yrittäjä-lehteä, joka ilmestyy vuonna 2023 kaksi kertaa ja joka menee kaikille jäsenille, myös palvelupaketin lunastaneille. Lisäksi edellä mainituille lähetetään uutiskirje kaksi kertaa vuodessa. Uutiskirjeet on kohdennettu erikseen yksinyrittäjille ja työnantajayrittäjille. Toisena lehtenä tehdään Yrittäjä+-lehteä, joka on aikakauslehtityyppinen, yrittäjille räätälöity ja erikseen maksullinen julkaisu. Yrittäjien viestintäjohtaja Janika Tikkala muistuttaa, että heidän nettisivuiltaan löytyy paljon tietoa myös yrittäjyydestä, niin yrittäjyyden aloittamisesta kuin esimerkiksi verotuksesta, taloushallinnosta, markkinoinnista ja myynnistä jne. Tämä tieto on kaikille avoimesti esillä. Yrittäjyyteen liittyen järjestetään myös monenlaista koulutusta, jotka niin ikään on mainittu nettisivuilla.

Palvelupakettiin sisältyy myös oikeus käyttää Yrittäjien asiakirjapankkia, joka sisältää esimerkiksi valmiita sopimuspohjia ym. Niin ikään käytössä on iso valikoima erilaisia jäsenetuja, kuten alennuksia erilaisista maksuista ja tuotteista.

Palvelupaketti on voimassa helmikuun lopusta seuraavan vuoden helmikuun loppuun. Paketin lunastaneet saavat Suomen Yrittäjien jäsennumeron, jota kysytään esimerkiksi soitettaessa lakiasiain neuvontaan.

TEKSTI Elina Matikainen

Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 7/1927

Lehdessä on kutsu liiton vuosikokoukseen, jokia pidetään Lahdessa kaksi päivää käsittävänä tilaisuutena. Varsinaisen vuosikokouksen ohella tulee pidettäväksi myös esitelmä leipomotyölakiehdotuksesta. Nyt, kuten edellisissäkin kokouksissa

tapana on ollut, on vieraille järjestetty ’lomahetkiä’ myös vapaata seurustelua varten. Jo tässä vaiheessa lehdessä annetaan kiitosta rahastonhoitaja herra Fridolf Ekbergille, jonka työstä tilinpidossa ei tiintarkastajilla ollut kerrassaan mitään huomautettavaa ja he suosittelevat vastuuvapauden myöntämistä niin rahastonhoitajalle kuin hallituksellekin. Työriita on päättynyt Ruotsin leipomoissa.

Leipuri 75 vuotta sitten, nrot 7 ja 8/1947

Leipuriliiton jäsenyritysten edustajat ovat kokoontuneet vuosikokoukseen Lahteen, nyt jo neljännen kerran. Aika on haastava leipomoille, sillä kustannukset ovat kasvaneet, eikä yrityksillä ole pääomaa tuotannon järkeistämiseen koneilla ja laitteilla. Syynä tähän on ’yli maalin ampuva hinta- ja palkkapolitiikka’. Todetaan, että työnantaja ei ole oman asemansa herra.

Vuosikokouksessa tapahtui myös vahdinvaihto, sillä liiton järjestyksessä kolmas puheenjohtaja Alfred Pursiainen jätti paikkansa ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin varapuheenjohtajana toiminut Tauno Väyrynen. Samassa yhteydessä uudistui myös johtokunta lähes kokonaan. Kokouksen keskeisin asia oli leivän hintakysymys. Tuotantokustannukset eli palkat, polttoaineet, korjauskulut, vuokrat ym. ovat nousseet erittäin jyrkästi, mutta leivän hinnat ovat pysyneet muuttumattomina lähes kaksi vuotta. Tilanne nähdään niin huonona,

Toukokuun puolivälissä alkaneet neuvottelut olivat keskeytyneet, mutta sopimukseen päästiin lopulta sovittelumiehen avulla. Uusi sopimus poikkesi entisestä vain pieneltä osin. Ruotsin ammattilehtien selostuksen sävystä voi kuitenkin päätellä, että luottamus työrauhan pysyvään jatkuvuuteen ei ole kovin luja uuden työsopimuksen aikaansaannista huolimatta.

että vuosikokouksessaan Leipuriliitto päätti yksimielisesti sulkea toistaiseksi kaikki maan yksityiset leipomot täysin kannattamattomina. Vuosikokous myös antoi johtokunnalle tehtäväksi jättää hinta- ja palkkaneuvostolle uusi, nykyisiä tuotantokustannuksia vastaava hintaesitys. Siitä riippuisi leipomoiden sulkemispäätöksen toteuttaminen. Tämän kirjelmän johtokunta on jo laatinut ja käynyt viemässä ministeri E. Härmälle, joka lupasi, että asia käsitellään kiireellisenä.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 7-8/1962

Liiton vuosikokoukseen on kokoonnuttu Ouluun kaikkiaan 350 osallistujan voimin. Leipureita houkutteli paikalle myös ensimmäinen vuosikokouksen yhteyteen järjestetty ammatillinen näyttely, jossa oli esillä koneita ja raaka-aineita. Lapsille järjestettiin omaa ohjelmaa, josta huolehtivat partiolaiset. Liiton varapuheenjohtaja Pentti Pajari kertoi kokouksessa, että Ammattienedistämislaitoksessa toimivalta Leipuriliiton leipurikoululta

puuttuu rahaa toiminnan vakinaistamiseen ja oppikirjan laatimiseen. Neljä vuotta toimineen koulun rahoituksesta ovat vastanneet Leipurien Tukku ja Leipuriliitto yhdessä. Liiton puheenjohtajana jatkamaan valittu Tauno Väyrynen totesi siihen, että koulu ”saataisiin kyllä menemään läpi siinä tapauksessa, että kaikki jäsenet suorittaisivat jäsenmaksun leipomossa työskentelevää työntekijää kohti totuudenmukaisesti” Keskustelun jälkeen kokous päätti yksimielisesti nostaa perusjäsenmaksua 500 markalla 2500 markkaan ja työntekijäkohtaista maksua 100 markalla 600 markkaan.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 7-8/1982

Rovaniemellä 12.-13. kesäkuuta pidetty vuosikokous oli lehden mukaan ”lähes 400 osanottajalle koleasta säästä huolimatta lämpöinen leipuriväen perhejuhla, jossa päätöksiin päästiin sopuisasti”. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Paakkinen ja varapuheenjohtajaksi

Raimo Elonen. Ohjelmaan kuului myös Leipo-retki, joka tehtiin + 2 asteen lämpötilassa Pöykkölän kotiseutumuseon pihaan pystytettyyn telttaan. Vieraita hauskuutti siellä Reino Markkula

Leipuriliiton jäsenyritysten edustajat olivat jälleen olleet mukana Suomi juoksee-viestissä, joka juostiin Utsjoelta Helsinkiin. Kokonaistaival oli 1308 kilometriä, yhden juoksuosuuden pituus oli 8-20 km. Tempauksella haluttiin tuoda leipurit ammattikuntana esiin

Harjannostajaisia on vietetty ainakin kahdessa laajentuvassa leipomossa: Helsingin Meijeriliikkeen leipomossa Helsingissä sekä Leivon Leipomossa Tampereella. Suru-uutisena lehdessä kerrotaan, että leipuriveljekset Lennart ja Lauri Lumme ovat kumpikin menehtyneet uintimatkallaan Jaalan Pyhäjärvellä, toinen heistä auttaessaan veljeään. Kuusankoskelta kotoisin olleet veljekset työskentelivät isänsä liikkeessä, jossa he olivat saanet myös opin. Lennart oli kuollessaan 42-vuotias ja Lauri 34-vuotias.

ja siksi juoksijoilla oli valkoiset vaatteet ja leipurin hattu. He herättivätkin niissä ansaittua huomiota niin kanssakilpailijoissa kuin myös mediassa. Lehden mukaan PR-hyöty oli sitä luokkaa, ettei sitä voi rahassa mitata. Lokakuun alussa vietetyn Leipäviikon teemana oli leivän käytön edistäminen ravitsemusliikkeissä. Helsingissä järjestettyyn seminaariin olivat kaikki tervetulleita ja siinä käsiteltiin asiaa niin leipurin, ravintoloitsijan kuin asiakkaankin kannalta.

Joulun odotukseen

Tämänvuotinen Elovena-joulukalenteri sisältää parikymmentä erilaista Elovena-annospikapuuromakua mukaan lukien gluteenittomat annospikapuurot. Kalenterin kuvamaailman on luonut tamperelainen taiteilija, kuosisuunnittelija ja Art Director Hanna-Riikka Heikkilä. Jouluisessa maisemassa seikkailevat puu- ja kattilahahmot.

Toinen syötäviä yllätyksiä sisältävä joulukalenteri on vastuullisen suklaan tuottajan Tony’s Chocolonelyn Countdown Calendar -suklaakalenteri. Se sisältää 24 yksittäispakattua Tiny Tony’s -suklaata kymmenessä maussa. Kalenterin luukku numero 12 on tyhjä. Sillä halutaan muistuttaa, että karut totuudet, kuten moderni orjuus ja lapsityövoima ovat edelleen olemassa ja käynnissä suklaateollisuudessa.

Foodinin joulukalenterissa on puolestaan 24 erilaista Suomessa valmistettua raaka- ja valkosuklaista herkkua: valikoima erilaisia raakasuklaalevyjä sekä suklaakuorrutettuja pähkinöitä, kuivattuja marjoja ja hedelmiä. Tuotteet ovat 100 % luomua ja vegaanisia.

Foodinin toinen, Paremmat välipalat -joulukalenteri sisältää erilaisia proteiini- ja välipalapatukoita sekä maistuvia naposteltavia kuten evässekoituksia, pähkinöitä ja raakasuklaalla kuorrutettuja marjoja ja hedelmiä. Tämä joulukalenteri on 100 % Suomessa valmistettu.

Panda tekee hyvää

Panda tekee hyvää -makeispussi on hyvien puolella, sillä jokaisesta myydystä tuotteesta lahjoitetaan 0,10 € vaihtuvaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Pussi lanseerattiin syksyllä 2022 Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjan kanssa. Lisäksi pussissa käytetään hävikkiä aina, kun sitä syntyy.

Trocadero tuli Suomeen

Tänä syksynä juomayritys Spendrups International on tuonut ruotsalaisen virvoitusjuomabrändin Trocaderon kauppojen hyllyille. Ruotsissa se lanseerattiin vuonna 1953 ja on kasvanut Ruotsin suurimmaksi paikalliseksi virvoitusjuomabrändiksi. Juoma on sekoitus omenaa ja appelsiinia. Suomeen lanseerataan sokeriton Trocadero Zero.

Vaihtoehtoja juustolle

Jämsässä toimivan Jokilaakson Juuston Ilo Vegaanin Mozzis on uusi kasvipohjainen vaihtoehto mozzarellajuustolle. Valmistajan mukaan siinä on mieto maku, ja se toimii tomaatti-mozzis -salaateissa. Pizzan päällä sen sanotaan sulavan venyväksi. Pakkaus 75 g Ilo Vegaanin Burgerviipale on puolestaan kasvipohjainen vaihtoehto cheddarjuustolle. Sen makua kuvataan voimakkaaksi ja aromaattiseksi. Tuote sopii burgereihin ja lämpimiin leipiin. Pakkaus 150 g.

Alkoholiton glögiskumppa

Vuonna 2015 markkinoille tullut Glöet-glögikuohuviini on glögin ja kuohuviinin yhdistelmä. Suomessa kehitetty juoma on ollut lanseerauksestaan lähtien suosittu kupliva joulujuoma ja vaihtoehto perinteiselle glögille. Glöet glögikuohuviinistä on nyt kehitetty myös alkoholiton versio. Siitä löytyy tuttuja jouluisia makuja, kuten kardemummaa, kanelia, inkivääriä ja appelsiinin kuorta. Juoma nautitaan kylmänä sellaisenaan. Se on myynnissä ruokakaupoissa. Alkoholiton Glöet saavutti ainoana suomalaisensa juomana kultaa kansainvälisesti arvostetussa IWSC-kilpailussa.

Smoothien omenainen talvimaku

Froosh-tuoteperhe on saanut uuden talvimaun, jossa maistuvat omena ja kaneli. Juoman voi juoda sekä kylmänä että lämpimänä. Uusi smoothie sisältää vain hedelmää ja kanelia, siihen ei ole lisätty sokeria eikä säilöntä- tai lisäaineita. Pakkaus on 250 millilitran lasipullo, ja tuote on myynnissä kauppojen kylmähyllyissä maaliskuuhun 2023 saakka.

Via laajenee pizzoihin

HK Scanin Via -tuotesarja on laajentunut uudelle tuotealueelle, pizzoihin. Via Pizza Fresco on kiviarinauunissa paistettu roomalaistyyppinen palapizza, jossa on hapanjuureen leivottu pohja. Makuja on kolme: Margherita 145 g, Salami Piccante 150 g ja Pollo & Pesto 160 g. Pizzat ovat laktoosittomia. Via-sarjan muita uutuuksia ovat Välimeren kanasalaatti 220 g, joka sisältää mm. jääsalaatti-rucolasekoitusta, tomaattipestolla maustettua kotimaista kanaa, fetaa, oliiveja, artisokkaa ja pikkelöityä sipulia. Via Pasta Pepperoni & pomodoro 320 g on puolestaan lämmittämistä vaille valmista gluteenitonta penne-pastaa mausteisessa tomaatti-pepperonikastikkeessa.

Martoilta Leivontakirja

Martat kutsuvat uutta Leivontakirjaansa joka kodin perusteokseksi, joka sisältää taatusti toimivia suolaisia ja makeita ohjeita. Mukana on perinteisiä ja päivitettyjä klassikoita sekä gluteenittomia ja vegaanisia leivonnaisia. Teoksen kerrotaan sopivan niin aloitteleville kuin kokeneemmillekin kotileipureille. Martat – Leivontakirjan on kirjoittanut Marttaliitossa ruoka- ja ravitsemusasioiden kehityspäällikkönä työskentelevä Emmi Tuovinen. Hän on koulutukseltaan kotitalouden ja luokanopettaja sekä ravitsemusasiantuntija. Kirjan valokuvat on ottanut Elvi Rista ja sen on kustantanut Gummerus.

Neuvottelutaitojen kohentamiseen

Eero Heimolinnan Taitavan neuvottelijan työkalut -kirja on opas neuvottelutaitojen kehittämiseen sekä siihen, millaisia strategioita ja taktiikoita erilaisissa neuvottelutilanteissa on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön. Oppikirjaksikin sopiva 400-sivuinen teos sisältää runsaasti esimerkkejä kirjoittajan omista kokemuksista, mutta myös tunnetuilta vaikuttajilta.Heimolinna on opettanut neuvottelutaitoja vuosikymmenien ajan, muun muassa Helsingin yliopistossa, sekä toiminut neuvottelijana työmarkkinoilla. Kustantaja Aviador.

Kirja teen saloista

Ville Raivion uutuusteos Pieni teekirja on monipuolinen esitys teen matkasta kaikille tutuksi juomaksi. Teos sukeltaa niin teen historiaan, viljelyyn, nauttimistapoihin kuin eri maiden teekulttuureihinkin. Raivio on kirjoittanut teoksensa kaikille, jotka haluavat tutustua teehen pintaa syvemmältä. Teos on kattava johdatus teen nauttimisen saloihin, ja kirjan myötä tutuiksi tulevat teelaatujen erot, erilaiset valmistustavat sekä teen terveysvaikutukset. Kustantaja on Vastapaino.

Erikoistukkukauppaa

Bageriernas kris djupnar då kostnaderna ökar

Yles finska nyhetsartikel från den 14 oktober 2022 presenterar bageriernas fortsatta kris, då kostnaderna fortsätter att öka och allt dyrare råvaror och energi samt de allmänt stigande priserna tär på bageriernas lönsamhet*. Artikeln beskriver situationen för tre bagerier i norra Finland och vilka åtgärder de måste vidta till följd av de ökande kostnaderna. Ett av dem, Pulla-Jussi Ky, har tyvärr redan tvingats avsluta sin verksamhet helt och hållet eftersom ”ökningen av kostnaderna varit så grym att det blev omöjligt att överföra allting till produkternas priser” (företagarens citat). Verkställande direktören för Lapin Leipomo Oy säger så här: ”Vi har inte längre några långa avtal med råvaruleverantörerna. Nästan allting prissätts per vecka eller per månad. Den egna kostnadsstrukturen ökar snabbare än vi hinner överföra ökningen till produktpriserna. Till exempel med de stora butikskedjorna justerar vi priserna tre gånger om året. Just nu är priserna låsta till slutet av januari”

Läget är likadant för nästan alla bageri- och konditoriföretag runtom i Finland. Själv har jag sedan i våras blivit kontaktad av bageriföretagare som rapporterat att någon råvaruleverantör igen har höjt priserna. Alla som är verksamma inom livsmedelsbranschen vet mycket väl hur svårt det är att överföra de stigande råvarupriserna till produkternas priser. Situationen kompliceras ytterligare av det förhöjda elpriset. De företag vars tidsbundna elavtal redan har gått ut eller går ut till exempel i slutet av detta år kommer att få det speciellt svårt. En företagare berättade att deras elräkning för tillfället är drygt 10 000 euro i månaden, men att den kan vara över 100 000 euro efter årsskiftet. Hen konstaterade lakoniskt att ”Om det blir verklighet, så vet du vad som händer med vårt företag”.

Ett speciellt fenomen i denna kostnadskris är hur ”enkelt” råvaruleverantörna inom bageribranschen sade upp de tidsbundna avtal som de ingått. I våras informerade de bara i tur och ordning företagen om att Rysslands anfallskrig har skapat en force majeur-situation som leder till att alla avtal sägs upp**. Efter detta har de nya priserna bara meddelats till kännedom. Bageri- och konditoriföretagen har tvingats godkänna situationen för att kunna garantera att de också i fortsättningen har tillgång till råvaror så att de över huvudtaget kan tillverka produkter. Och enligt Yles nyhetsartikel fortsätter råvaruleverantörerna att höja sina priser i jämn takt varje månad, medan priserna justeras endast tre gånger per år med dagligvaruhandeln. Var och en förstår att detta leder till att bageri- och konditoriföretagen är de verkliga betalarna av denna kris och de stigande priserna.

Jag är också helt säker på att samma råvaruleverantörer, som i våras av påstådda force majeure-skäl sade upp sina tidsbundna avtal med bagerierna, absolut tycker att exempelvis elbolagen el-

ler bankerna inte har några som helst grunder att säga upp sina avtal. Här kommer man igen osökt att tänka på talesättet att reglerna inte är de samma för alla, utan att den starkes lag gäller framför allt i krissituationer.

Medan bagerierna och konditorierna är de egentliga betalarna av råvarukostnaderna, väntas kostnaderna för företagen öka ytterligare i och med de kommande kollektivavtalsförhandlingarna. Fackrörelsen anser garanterat att det är fel att den ökande inflationen tär på arbetstagarnas köpkraft. Detta vill de säkerligen korrigera genom framtida löneförhöjningar. Och om detta förverkligas, kommer situationen att förvärras ytterligare speciellt för de små och medelstora företagen.

Det börjar se ut som om ingen aktör vare sig ovanför eller under bagerierna i livsmedelsbranschens produktionskedja är beredd att godkänna att Rysslands anfallskrig och den påföljande krisen påverkar deras levnadsstandard eller vinsten i deras företag negativt. Det enda som betyder något är den egna fördelen just nu och på kort sikt. Det är skäl för aktörerna i dagligvaruhandeln att stanna upp och tänka på vad som räcker för dem, om alla kostnadsökningar måste överföras till konsumenterna och om man tillfälligt kan pruta på vinsten. Råvaruleverantörerna borde också beakta att då antalet bagerier och konditorier minskar i och med denna kris, så minskar oundvikligen också antalet råvaruleverantörer ganska snabbt. Förluster inom en bransch leder också till stora förluster inom andra branscher.

Det är inte särskilt smart att låta mjölkande kor dö i svält, åtminstone inte om orsaken är den egna girigheten. Nu måste alla aktörer, också statsmakten, vakna upp med det snaraste och fundera ut strategier för att så många små och medelstora företag som möjligt, även bageri- och konditoriföretag, ska kunna överleva denna kris. Och hur man samtidigt ska kunna bevara så många arbetsplatser som möjligt. Samhället räddar alltid de stora företagen, eftersom det bara måste göras, vilket vi igen fick uppleva i fallet Fortum/Uniper.

Mika Väyrynen

*https://yle.fi/uutiset/74-20001506

**I samband med att de tidsbundna avtalen sades upp i våras sa jag så här till många företag: ”Meddela att ni inte godkänner en ensidig uppsägning av avtalet och inte heller de nya förhöjda priserna som föreslås. Och även om ni betalar de ”förhöjda” räkningarna, meddela att ni förbehåller er rätten att senare återkräva över betalningarna”.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto

Toimisto

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi

Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus

Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi

Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi

Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com

Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi

Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com

Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Valtuuskunta

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi

Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi

Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi

Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi

Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi

Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi

Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi

Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi