Leipuri 7-2023 by Leipuri

7 / 2023

Porokylän Leipomo tavoittelee siivua palaleipämarkkinoista Leipäviikon tapahtumissa nostettiin pääosaan suomalainen leipä Ehdokkaat Vuoden 2024 Leipäkaupaksi valittu

Leipomo- ja konditoria-alan tuotteiden kaupassa esiintyy hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä

SISÄLTÖ

Lokakuu 2023 Leipuri 121. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2 LEIPURI 7 / 2023

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Pääkirjoitus Epäreilut kauppatavat, vahvemman pelko ja elintarvikemarkkinavaltuutetun selvitys

Vuoden Leipäkaupan ehdokkaat, yrityskuulumiset

Porokylän Leipomon yrittäjät esittäytyivät 40-vuotisseminaarissa

Mihin suuntaan muuttuvat työelämä ja ruokajärjestelmä?

Porokylän Leipomo käynnisti kolmannen leipomon

F.K.Trube Oy:llä 110-vuotisjuhlat

Leipomo- ja konditoria-alan tuotteiden kaupassa esiintyy hyvien kauppatapojen vastaisia käytäntöjä

Elintarviketieteen professori Kati Katina vie vilja-alaa eteenpäin

Tutkittua tietoa

Kasvipohjaisille tuotteille uusi kehitysympäristö Lahteen

Kolumni Miksi meidän pitää kiinnostua Kiinasta?

Leipuriliiton hallinto kokousti Leipurin Oy:ssä

Olli Kuhta 80 vuotta

Tapahtumarikas Leipäviikko

Heikko kysyntä painaa elintarvikeyrityksiä

Murusia

Maakuntaleipä

Merkkipäivät, nimitykset, palkinnot, alueyhdistykset

Leipurissa kirjoitettua

Uutuuksia

Uutuuskirjoja

Palveluhakemisto

Ledaren Orättvisa affärsmetoder, rädsla för den starkare och livsmedelsmarknadsombudsmannens utredning

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 8 - vko 49

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansien kuvat Shutterstock ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Epäreilut kauppatavat, vahvemman pelko ja elintarvikemarkkinavaltuutetun selvitys

lintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto (jäljempänä ETMV) teki touko-kesäkuussa 2023 Leipuriliiton jäsenyrityksille kyselyn, jossa selvitettiin reilujen kauppatapojen noudattamista leipomoja konditoria-alan tuotteiden kaupassa. ETMV:n toimiston 9.10.2023 julkaiseman selvityksen mukaan hyvien kauppatapojen vastaisia epäreiluja käytäntöjä esiintyy suhteellisen paljon leipomoja konditoria-alan kaupassa. Näitä esiintyy ennen kaikkea maksuajoissa, ehtojen yksipuolisissa muutoksissa, palautuksissa, kaupallisissa kostotoimissa sekä tilausten peruutuksissa (lue lisää sivuilta 18-19). ETMV:n tekemästä selvityksestä myös ilmenee, että iso osa leipomoja konditoriayrityksistä pelkää ostajien reaktioita, jos yritykset yrittävät pitää puoliaan ”vahvemman tahon” vaatimusten edessä. Ostajien koetaan olevan niin tärkeitä omalle liiketoiminnalle, että ne pystyvät käytännössä sanelemaan sopimusehtoihin tehtävät muutokset. Yritykset kokevat ottavansa suuren riskin, jos he eivät suostu ostajien yksipuolisiin ”ehdotuksiin”, kun seurauksena voi olla tuotteiden poistaminen ostajien valikoimasta tai ainakin tilausmäärien vähentyminen. Samasta syystä yritykset karsastavat myös yhteyden ottamista elintarvikemarkkinavaltuutettuun. Olen positiivisesti yllättynyt, että iso osa leipomoja konditoria-alan yrityksistä ylipäänsä uskalsi vastata ETMV:n toimiston tekemään kyselyyn. Tiedän, että vastaaminen kyselyyn ei ollut helppoa. Mutta vastaaminen kyselyyn on ensiaskel siihen, että kauppatavat voivat tulevaisuudessa muuttua reilummiksi. Kuten elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg tämän lehden sivulla 19 oivallisesti toteaa, hän ja hänen toimistonsa voivat ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin vain, jos he tietävät asioista, mutta ”ellei asiasta puhuta, mikään ei muutu”. On hienoa, että Suomeen on viimein perustettu viranomainen, elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto, jota tämän kaltainen asia ylipäänsä kiinnostaa. Tähän mennessä Suomeen on perustettu viranomaisia, joiden tehtävänä on lähinnä kerätä köyhälle valtiolle rahaa yrityksiltä/yhdistyksiltä, sakkoja tai seuraamusmaksuja yms., kunhan viranomainen saa vain jotenkin näytettyä, että yritykset/yhdistykset ovat rikkoneet jotain lakia tai ovat muutoin laiminlyöneet joitakin tehtäviään. ETMV:n toimiston kyselyn tulokset kertovat päivittäistavarakaupan, samoin kuin julkisista elintarvikehankinnoista vastaavien henkilöiden, vahvasta neuvotteluasemasta suhteessa tuotteita tarjoaviin yrityksiin*. Ostajia on muutamia, mutta leipomotuotteita tarjoavia yrityksiä on satoja. Tuollaisessa tilanteessa, jossa ostajapuolella on vaihtoehtoja riittämiin, tapahtuu helposti vallan väärinkäyttöä ostajien puolelta. Joten ei ole tosiaankaan ihme, jos yritysten puolella koetaan pelkoa siitä, että liikesuhteet voivat kärsiä, jos yritykset uskaltavat puhua kokemistaan epäkohdista ääneen. Olen usein todennut, että ihmisluonteelle ei valta sovi, ei suurempi, eikä pienempi valta. Erästä sanontaa mukaillen voi todeta, että useimmat ihmiset käyttävät valtaansa väärin saadessaan

siihen tilaisuuden riippumatta siitä, millaisesta vallankäytöstä on kulloinkin kysymys. Nyt tehdyn kyselyn tulokset ovat tuosta taas yksi esimerkki**. Aika näyttää mitä tällaisesta kyselystä ja sen julkaisemisesta seuraa. Kyselyhän tehtiin elintarvikemarkkinavaltuutetun toivomuksesta. Paranevatko kauppatavat vai onko seurauksena vain leipomotuotteita tarjoavien suomalaisten yritysten määrän vähentyminen erilaisten kaupallisten kostotoimien myötä? Suomessa on upea monipuolinen ja monimuotoinen leipäkulttuuri, kuten kaikki hyvin tietävät. Leivän tuonnin osuus on leipämarkkinoista kuitenkin noin 20 %. Kahvileivän ja ns. ruokaisten tuotteiden osalta tuonti on vielä suurempaa. Mikä tarve on siihen, että ulkomailta pitää kuljettaa tuossa määrin pitkin Euroopan valtateitä leipomotuotteita Suomeen? Eikö vähäisempikin määrä riittäisi? Varsinkin kun tarjontaa olisi omasta takaa riittämiin***. Onneksi päivittäistavarakaupan puolella kuitenkin ymmärretään, että kaupan leipäosasto on alue, jossa kaupan ketjut voivat erottautua toisistaan, muussakin kuin vain tuotteiden hinnoissa.

Useimmat ihmiset käyttävät valtaansa väärin saadessaan siihen tilaisuuden riippumatta siitä, millaisesta vallankäytöstä on kulloinkin kysymys. Muutoinhan kaupat ovat pitkälti toistensa kopioita: vain kauppojen nimet ja värimaailma poikkeavat toisistaan. Toki voihan joku ajatella niinkin, että tuonnin lisääminen on yksi keino opettaa suomalaisille leipomoille ja konditorioille heidän paikkaansa tässä ”ravintoketjussa”. Ajatuksella, että kun ette tee niin kuin haluamme, lisäämme sitten tuontia. Näin pääsemme kaiken lisäksi helpommalla, kun meidän ei tarvitse nähdä aikaa ja vaivaa pienten ja keskisuurten yritysten kanssa neuvottelemiseen. Mika Väyrynen

* Erityisesti julkisen sektorin hankintatoiminta näyttää toisinaan suorastaan pöyristyttävältä, niin erikoisia tarinoita kuulen yksittäisiltä yrittäjiltä heidän toiminnastaan. ** Vahvemman aseman ”hyödyntäminen” näyttää olevan maan tapa. Suomen Yrittäjien 11.10.2023 julkaiseman tiedotteen ”Yrittäjägallup: Suuret yritykset pidentävät laittomasti maksuaikoja -”Isot pitävät pieniä firmoja pankkeinaan” mukaan suuret yritykset rikkovat usein maksuehtolakia ilmoittamalla pienyrittäjille, että he eivät saa rahojaan sovitussa aikataulussa vaan vasta joskus myöhemmin. https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/yrittajagallup-suuret-yritykset-pidentavat-laittomasti-maksuaikoja-isot-pitavat-pienia-firmoja-pankkeinaan/ *** Myös suomalaiset leipomot tuovat jonkin verran tuotteita Suomeen.

LEIPURI 7 / 2023

v MURUSIA v

Vuoden 2024 Leipäkauppa -ehdokkaat valittu Suomen Leipuriliiton paikallisyhdistykset ovat asettaneet ehdokkaat Vuoden 2024 Leipäkaupaksi. Kilpailu on järjestyksessä jo kahdeskymmenes kahdeksas (28.). Tällä kerralla valinta tehdään hypermarkettien ja tavaratalojen sarjassa. Leipuriliiton paikallisyhdistykset valitsivat ehdokaskaupat omalta alueeltaan ja veivät kauppoihin ”Ehdolla Vuoden 2024 Leipäkaupaksi” -banderollin. Ehdokaskaupat ovat: Prisma Joensuu K-Citymarket Jyväskylä Keljo K-Citymarket Kankaanpää K-Citymarket Kotka K-Citymarket Kuopio Kolmisoppi K-Citymarket Oulu Rusko K-Citymarket Seinäjoki Ideapark K-Citymarket Tampere Linnainmaa K-Citymarket Turku Länsikeskus K-Citymarket Vantaa Jumbo

Ehdokkaaksi asetettuja kauppoja pyydettiin lähettämään Suomen Leipuriliitolle video tai kuvia sekä perustelut leipäosastoon paneutumisesta ja siinä onnistumisesta. Esiraati käy läpi kauppojen lähettämät perustelut ja valitsee niiden mukaisesti 3-5 finalistia. Lopullinen valitsijaraati vierailee finalistimyymälöissä ennalta ilmoittamattomana aikana ja valitsee niiden joukosta voittajan. Voittaja palkitaan ensi helmikuussa Vuoden 2024 Leipäkauppa -tittelillä. Vuoden Leipäkaupan valinnan perusteita ovat valikoiman monipuolisuus ja tuotteiden tuoreus sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten leipomotuotteiden saatavuus. Olennaista on, että

tuotteet on valmistettu Suomessa. Muita kriteereitä ovat sesonkien ja erityisruokavalioiden huomioiminen, leipäosaston yleisvaikutelma, siisteys ja järjestys, tuotteiden esillepano, osaston omaleimaisuus sekä henkilöstön asiantuntemus ja palvelualttius. Vuoden Leipäkauppa -tunnustuksella palkitaan sekä kauppa että sen leipäosaston henkilökunta suomalaisen leipäkulttuurin ja leivän arvostuksen hyväksi tehdystä työstä. Kilpailussa ovat joka toinen vuosi mukana hypermarketit ja tavaratalot, joka toinen vuosi pienemmät päivittäistavarakaupat. Vuoden 2023 Leipäkaupaksi valittiin K-Supermarket Tarmola Porvoosta.

kilän Leipään. Asia lähti siitä etenemään ja lopputuloksena oli lokakuun alussa allekirjoitettu kauppa. - Tuntuu hieman haikealta, mutta olen tyytyväinen, että yrityksen toiminta jatkuu ja se jää hyviin käsiin, toteaa Simo Vainikka. Mikko Kenttämaan mukaan Rikkilän Leivän toiminta jatkuu ennallaan Uusi-Lavolan leipomossa, jonka yhteydessä toimii myös myymälä-kahvila. Toinen myymälä jatkaa toimintaansa entiseen tapaan Tullitiellä Lappeenrannassa. Rikkilän Leivän tuotevalikoimaan kuuluvat niin ruokaleivät, kahvileivät kuin konditoriatuotteetkin. Leipomon ja kahviloiden työntekijät jatkavat vanhoina työntekijöinä.

Rami Visulahti kuuluu Ramin Konditoria Kahvila Oy:öön, jonka yrittäjinä toimivat perustaja Raimo Liedeksen tyttäret Pirita Huikuri ja Jonna Liedes. Äänet kerättiin avoimessa verkkoäänestyksessä. Kilpailun järjesti Edenred jo viidettä kertaa ja se käytiin aikavälillä 1.9.–24.9.2022. Voiton vei vantaalainen Star Lunch ja toiseksi tuli puumalalainen Puumalan Poiju, joka teki historiaa. Koskaan aiemmin Suomen Paras Lounas -äänestyksessä ei ole mitalisijoille noustu yhtä pieneltä paikkakunnalta. Kolmanneksi tuli Restaurant Mezza Espoosta. Suomen 10 parasta lounasravintolaa vuonna 2023 1. Star Lunch, Vantaa 2. Puumalan Poiju, Puumala 3. Restaurant Mezza, Espoo 4. Ramin Konditoria Kahvila, Mikkeli 5. Ravintola Factory Pitäjänmäki, Helsinki 6. Pompier Albertinkatu, Helsinki 7. Ravintola Parppeinpirtti, Ilomantsi 8. Mimosan Aito, Kouvola 9. Lounasravintola Mänty, Lahti 10. Lempilounas oy, Turku

Yrityskuulumisia

Mikko Kenttämaa osti Rikkilän Leivän Lappeenrantalaisten Perinne ja luontaistuote Natusen sekä Leipomo Toivosen yrittäjä Mikko Kenttämaa on ostanut lappeenrantalaisen Rikkilän Leipä Oy:n liiketoiminnan. Rikkilän Leivän yrittäjänä toimi Simo Vainikka, jonka kanssa kaupat tehtiin 2.10.2023. Vainikka toimii Rikkilän Leivän vetäjänä ja toimitusjohtajana tämän vuoden loppuun asti. Mikko Kenttämaa osti Leipomo Toivosen liiketoiminnan noin vuosi sitten ja nyt hänestä tuli siis myös Rikkilän Leivän yrittäjä. - Toivosen ostaminen oli varsin työläs asia, sillä sen toiminta oli loppunut ja se piti käynnistää uudelleen. Lisäksi tuotevalikoima piti muokata eli tuotteita karsia ja uudistaa. Rikkilän Leivässä siihen ei ole tarvetta, sillä se on hyvin toimiva leipomo, jonka toiminta jatkuu ennallaan eli siinä oikeastaan vain vetäjä vaihtuu. Kaupassa oli mukana hieman sattumaakin, sillä Kenttämaa sanoo ’törmänneensä’ Lappeenrannan Kesprossa Simo Vainikkaan, joka oli jutustelun lomassa kysäissyt Kenttämaan mahdollista kiinnostusta Rik-

4 LEIPURI 7 / 2023

Rami Visulahti on Suomen neljänneksi paras lounasravintola Mikkelissä toimiva Rami Visulahti valittiin tänä vuonna Suomen neljänneksi parhaaksi lounasravintolaksi. Parannusta tuli reippaasti viime vuoteen, jolloin sijoitus oli samassa kilpailussa yhdeksäs.

Onnittelut Rami Visulahdelle, sen yrittäjille ja henkilökunnalle!

Leipurin

tuo syksyn Herkulliset leivonnaiset ja välipalat Seuraamme alan kehitystä ja pidämme huolen siitä, että saat meiltä parhaat vinkit syksyn tuotteisiin. Valikoimissamme on raaka-aineet ja laitteet kaikenkokoisille leipomoille ja elintarvikealan yrityksille. Sekä kaikenlaisille asiakkaille, sillä meillä on kattavasti myös vegaanisia ja gluteenittomia aineksia. Ota yhteyttä, kun tarvitset neuvoja, vinkkejä tai ideoita uusia tuotteita varten. Asiantuntijamme ovat valmiina sinua varten!

Tarja Sjöfelt

Kimmo Virtanen

Urho Paakkari

www.leipurin.com store.leipurin.com

LEIPURI 7 / 2023

v POROKYLÄN LEIPOMO 40 VUOTTA v

Yhteiskuvassa entiset yrittäjät Eero Kärki (oik.), ja Timo Väänänen (vas.) sekä keskellä nykyinen yrittäjä Erik Kärki.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Yrittäjät esittäytyivät

Porokylän Leipomon

40-vuotisjuhlaseminaarissa Tänä vuonna 40 vuotta täyttänyt Porokylän Leipomo Oy järjesti juhlan kunniaksi seminaarin Nurmeksessa syyskuun puolivälissä. Mielenkiintoisen tilaisuuden aluksi valottivat yrityksen historiaa leipomon perustaja Eero Kärki, aikaisempi yrittäjä ja toimitusjohtaja Timo Väänänen sekä nykyinen yrittäjä ja toimitusjohtaja Erik Kärki. Tilaisuuden juontajana toimi Keimo Lehtiniemi.

6 LEIPURI 7 / 2023

ärjen veljekset Martti, Pertti ja Eero Kärki ostivat vuoden 1983 elokuussa pienen kotileipomon Nurmeksen Puistotieltä. Nimeksi annettiin Porokylän Leipomo, ja yhdessä leivottiin, vaikka loppujen lopuksi leipomo jäi nuorimman veljen Eero Kärjen yritykseksi. Hänen työtään jatkoi ensin Timo Väänänen ja nyt puikoissa on Eeron poika Erik Kärki. Porokylän Leipomo on neljässäkymmenessä vuodessa kasvanut kolmen miehen paikallisesta leipomosta noin 180 henkilöä työllistäväksi valtakunnallisesti tuotteita toimittavaksi leipomoyritykseksi, jolla on tuotantoa sekä Nurmeksessa että Lieksassa. Uusin tuotantoyksikkö käynnistyi Lieksassa tänä vuonna. Viitisen vuotta Porokylän Leipomon yrittäjänä toiminut Erik Kärki totesi omassa alustuksessaan, että neljässäkymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon muutoksia niin ympäröivässä maailmassa kuin leipomoyrityksessäkin. Ajan henkeä on kuunneltu ja tarvittavia muutoksia tehty myös leipomossa, jotta kilpailuissa pärjätään. Mutta on myös sellaisia asioita, joita ei ole muutettu. - Ne ovat ihmisille tärkeitä asioita. Ylitse muiden on hyvä maku ja sillä ajatuksella olemme toimineet alusta asti: leivän pitää maistua hyvälle, Erik Kärki korostaa. Yksi tekijä leivän ja etenkin ruisleivän maun takana on raski. Sitäkään ei ole muutettu. - Porokylän Leipomon raskin isä on yksi perustajista, Martti Kärki. Hän kehitti raskin varta vasten Porokylän Leipomolle jo neljäkymmentä vuotta sitten ja siihen pohjautuu ruisleipiemme raski tänäkin päivänä. Tuotteiden hyvän maun lisäksi leipomoyrityksessä on aina vaalittu myös tiettyjä työelämän peruspilareita, kuten toinen toistensa arvostamista ja hyvää

v POROKYLÄN LEIPOMO 40 VUOTTA v

yhteistyötä. Ne näkyvät myös strategiassa. Kaikilla näillä vahvuuksilla Erik Kärki uskoo pärjättävän myös jatkossa.

Juontaja Keimo Lehtiniemi ja yrittäjä Erik Kärki seminaarin alkutunnelmissa.

Eero Kärki, perustaja Eero Kärjen mukaan Porokylän Leipomo nimettiin aikoinaan sen kylän mukaan, jonne se alun perin perustettiin. Porokylä puolestaan oli saanut nimensä siitä, että vuonna 1891 se paloi lähes poroksi. - Yrittäjät, joilta ostimme leipomon vuonna 1983, neuvoivat, että kannattaa leipoa vain se, minkä itse ennätämme tehdä, eikä missään tapauksessa palkata työntekijöitä. Alkuaikoina tuotanto olikin pientä, mutta kasvoi koko ajan. Työntekijöitäkin palkattiin, Eero Kärki muistelee. Matkan varrella leipomon yrittäjäpohjassa tapahtui muutoksia, kun Martti Kärki vuonna 1989 terveyssyistä luopui osuudestaan ja perusti kuljetusliikkeen. Pertti Kärki luopui osuudestaan pari vuotta sen jälkeen ja toteutti haaveensa omasta leipomosta perustamalla Rautavaaran Leipomon. Laskennan hallinnut ja työntekijöiden ääntä herkällä korvalla kuunnellut Eero Kärki vei leipomon kasvuun niin, että tilat kävivät ahtaiksi. Vuonna 1996 hankittiinkin uudet tilat eli ostettiin Nurmeksen Kyrönrannankadulla sijainnut leipomokiinteistö. Samalla paikalla leipomo toimii edelleen, joskin laajennuksia on siihen tehty useita. - Laajennuksia tehtiin, kun tuotanto ei muutoin olisi pysynyt tehokkaan myyntimiehemme Ari Kukkosen perässä, Eero Kärki kertoo. Kukkonen oli pestattu Porokylän Leipomon myyntimieheksi vuonna 1991 silloiseen aikaan hieman harvinaisemmalla tavalla eli itsenäisenä yrittäjänä. Tehokas myyntimies laajensi myyntialuetta ja kasvatti tuotteiden menekkiä. Eero Kärki ei unohda korostaa henkilökunnan roolia yrityksen kasvussa ja menestyksessä. Ilman hyvää henkilökuntaa ja myös hyviä yhteistyökumppaneita sekä yhteistyötä kaikkien näiden kesken menestys olisi hänen mukaansa jäänyt hyvin vaatimattomaksi. Porokylän Leipomossa on ollut osaava joukkue, joka on kasvun ja menestyksen takana. - Tärkeää on arvostaa jokaisen työpanosta ja tehdä yrityksestä sellainen työpaikka, johon on joka aamu mukava tulla töihin. Uskon vakaasti, että tähän Poroky-

Kaupallinen johtaja Olli Kurppa esitteli seminaarissa Porokylän Leipomon kasvun eväitä, joka keskittyvät pt-kauppaan jakelukanavana, valtakunnalliseen jakeluun sekä palaleipämarkkinoihin.

län Leipomossa pyritään nyt ja tulevaisuudessa, Kärki totesi.

Timo Väänänen, toinen yrittäjä Vuodesta 2006 alkoi Timo Väänäsen ura Porokylän Leipomon omistajana ja toimitusjohtajana kestäen vuoteen 2018 asti. Sen jälkeen hän jatkoi hallituksen jäsenenä. Hän kertoo olevansa kolmannen polven leipuri seuraten isänsä ja isoisänsä jalanjälkiä. Yrittäjäuransa hän aloitti jo vuonna 1986. Erilaisten käänteiden jälkeen starttasi Väänäsen Brahean Paakarit -niminen yritys vuonna 1991 Lieksassa. Vuonna 2006 Brahean Paakarit osti itseään kolme kertaa isomman Porokylän Leipomon liiketoiminnan. - Nämä kaksi taloa yhdistettiin ja jatkettiin Porokylän Leipomon nimellä, Väänänen kertoi. Kolmetoista Porokylän Leipomon yrittäjävuotta olivat hänen mukaansa hyvin hektistä aikaa: kasvua, laajentumista, isoja investointeja. Koko ajan oli jokin projekti menossa. Ahkerointi näkyi myös liikevaihdossa, joka Väänäsen aikana kasvoi

viidestä miljoonasta kahdeksaantoista miljoonaan euroon. Samalla markkina-alue laajeni Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta koko maahan ja työntekijämäärä viidestäkymmenestä sataan kolmeenkymmeneen. Uutena tuli gluteeniton leipomo Lieksaan sekä kaksi myymäläleipomoa, toinen Joensuuhun ja toinen Kouvolaan. - Merkittävä laajennus Nurmeksen leipomon tiloihin valmistui vuonna 2013, jolloin 1500 neliön tilat muuttuivat 4500 neliön tiloiksi. Tässä kohdassa kaupunki investoi kiinteistöön, leipomoyritys puolestaan satsasi koneisiin ja laitteisiin. Investointi oli yhteensä 10 miljoonan euron arvoinen, eli erittäin merkittävä. - Vuonna 2014 aloitettiin gluteeniton leivonta Lieksassa viiden henkilön voimin. Vuoteen 2018 mennessä väkimäärä kasvoi siellä neljäänkymmeneen ja leipomoa laajennettiin kolme kertaa, Väänänen luettelee yrityksen suorastaan hengästyttävää kasvutahtia. Timo Väänänenkin toteaa, että kasvusta ei olisi tullut mitään ilman hyvää ja ammattitaitoista henkilökuntaa, osaavia ja fiksuja ihmisiä, joita hän sai onnekseen LEIPURI 7 / 2023

v POROKYLÄN LEIPOMO 40 VUOTTA v

palkata ympärilleen. Lisäksi hän korostaa laskennan merkitystä, kun mietittiin kiinteistöjen laajennuksia, investointeja tai vaikkapa markkina-alueen laajentamista. - Konsulttina toimineen Eero Monosen kanssa laskettiin tarkkaan, mikä kannattaa ja mikä ei. Laskelmien perusteella tehtiin päätöksiä. Historia todistaa, että useimmiten niiden perusteella onnistuttiin, pärjättiin ja oltiin kilpailussa mukana. Voisi sanoa, että näin luotiin melko vankka pohja myös nykyiselle menestykselle, totesi Timo Väänänen. - On ilo huomata, että myös nykyinen yrittäjä jatkaa samalla pohjalla yrityksen kehittämistä. Leipomoyritys on hyvissä käsissä.

Olli Kurppa, nykyinen kaupallinen johtaja Porokylän Leipomon kasvun näkymistä alusti puolestaan yrityksen kaupallinen johtaja Olli Kurppa. Vaikka hieman synkkiä pilviä onkin juuri nyt markkinoilla ja kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa, tuotteiden menekkiin uskotaan. Kuluttajien hintaherkkyys on lisääntynyt, mutta siltikään Porokylän Leipomossa ei toimita hinta edellä, vaan pidetään kiinni tuotteiden hyvästä mausta ja hintalaatusuhteesta. Porokylän Leipomon liikevaihto on tälläkin vuosikymmenellä kehittynyt varsin mukavasti. Tänä vuonna sen ennakoidaan olevan yli 25 miljoonaa euroa ja lähivuosina nousevan 30 miljoonaan euroon. Liikevaihdosta 40 % tulee tummista leivistä ja 33 % gluteenittomista tuotteista. Nämä ovat leipomon kaksi tukijalkaa. Kukot ja piirakat tuovat 10 prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuoden aikana myös kahvileivät (6 %) ovat nousseet Kurpan mukaan mukavasti. Vaaleiden leipien osuus on vielä varsin pieni (5 %), mutta niihinkin tullaan hänen mukaansa panostamaan jatkossa; onhan vaalean leivän markkina tummaa suurempi. Myyntikanavista päivittäistavarakauppa on ylivoimaisesti tärkein. Jonkin verran tehdään myös sopimusvalmistusta. - Päivittäistavarakaupan kanssa toimiminen on meiltä tietoinen valinta ja horeca-puoli on jätetty tarkoituksella vähemmälle, Kurppa toteaa ja jatkaa, että tänäkin vuonna Porokylän Leipomon luvut näyttävät mukavasti plussaa niin euromääräisessä myynnissä kuin myös volyy-

8 LEIPURI 7 / 2023

Porokylän Leipomo on nyt tulossa palaleipämarkkinoille, jonka koko Suomessa on huomattava. Siitä leipomo haluaa ottaa oman ’siivunsa’.

missa pt-kaupan suuntaan. Yhteistyöhön päivittäistavarakaupan kanssa panostetaan myös jatkossa ja siellä nähdään edelleen myös parhaat kasvun mahdollisuudet. Niitä Kurppa näkee eniten siellä, minne väestö keskittyy eli ennen kaikkea eteläisessä Suomessa, johon hän laskee myös Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen. Kasvua haetaan nyt palaleipämarkkinoilta, johon Porokylän Leipomo on tulossa mukaan täysin uudella tuotteella. Palaleipien osuus on noin 40 % koko leipämarkkinasta ja tummissa leivissä se on peräti 67 %, vaaleissa leivissä 20 %. Koko palaleipämarkkinan arvo Suomessa on yli 200 miljoonaa euroa ja siitä Porokylän

Yleisöä juhlaseminaarissa.

Yksi leipomon perustajista oli Martti Kärki, joka kehitti leipomon oman raskin. Siihen pohjautuu ruisleipien, kuten Kartanon Ruis -leivän raski tänäkin päivänä.

Leipomo aikoo nyt haukata oman osuutensa. - Korpikulkijan ruispala -palaleipämme pitäisi olla kaupoissa 24.10.2023, Kurppa lupaa. Porokylän Leipomon tavoitteena on jatkossakin kasvu. Sen edellytyksinä ovat pt-kauppa jakelukanavana sekä väestön jakautumisen mukainen toimitusjakauma valtakunnallisesti mahdollisimman suurella peitolla. Lisäksi palaleipä ja yli päänsä tumma leipä sekä hyvä hinta-laatusuhde toimivat Kurpan mukaan Porokylän Leipomon kasvun edellytyksinä ja takaajina jatkossa.

R A JOIT TA M ATON M Ä Ä R Ä

RATKAISUJA

NEMCO

PLUS -LAITTEESI

VEMAG Robot 500: Markkinoiden joustavin tekniikka pienille ja keskisuurille leipomoille

Alan parhaat tuotemerkit Huolto saatavilla klo 06–22 Alkuperäiset varaosat

Laite on suunniteltu erilaisten tuotteiden valmistukseen, nopean resepti- ja tuotevaihtoaikansa ansiosta yhdellä koneella voidaan valmistaa leivät, kakut, keksit ja gluteenittomat tuotteet. Robot 500 -laitteessa on korkea hygieniataso ja helposti puhdistettava muotoilu. Meiltä Nemcolta saat kaikki tuotantoprosesseihin liittyvät ratkaisut saman katon alta. Olemme toimittaneet elintarvikkeiden valmistukseen, käsittelyyn ja pakkaamiseen liittyviä ratkaisuja luotettavasti jo yli 60 vuoden ajan Pohjoismaissa. Elintarvikevalmistus- ja pakkauskoneidemme avulla saavutat parhaimman tuotantotehokkuuden ja voit luottaa prosessin varmuuteen. nemco@nemco.fi | www.nemco.fi

LEIPURI 7 / 2023

v POROKYLÄN LEIPOMO 40 VUOTTA v

Mihin suuntaan muuttuvat työelämä ja ruokajärjestelmä? Aineettoman pääoman johtamisen professori Anu Puusa kehotti omassa alustuksessaan Porokylän Leipomon 40-vuotisjuhlaseminaarissa kuulijoita valmistautumaan työn muuttumiseen. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen puolestaan kertoi, että vallitseva ruokajärjestelmä on aina vaihtunut jonkin kriisin kautta. Mikä voisi olla nykyisen järjestelmän kaatava kriisi? TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

ykyisin puhutaan yhä enemmän myönteisestä työyhteisökulttuurista ja sen merkityksestä, totesi Itä-Suomen yliopiston kauppatieteen laitoksen aineettoman pääoman johtamisen professori Anu Puusa. Hänen mukaansa myönteinen työyhteisökulttuuri on kuin ’laittaisi rahaa pankkiin’. Paitsi että viivan alle jää enemmän ja kasvutavoitteet toteutuvat, se vaikuttaa myönteisesti myös muun muassa yrityksen työntekijöiden hyvinvointiin,

yrityksen houkuttelevuuteen työnantajana sekä kykyyn säilyttää hyvät työntekijät. Puusa muistuttaa, että myönteiseen työyhteisökulttuuriin voi vaikuttaa jokainen johtaja ja myös jokainen yksittäinen työntekijä. Anu Puusan mukaan kokemukset osoittavat, etteivät ns. perinteiset johtamismallit tuota pitkällä aikavälillä parasta mahdollista tulosta. Eli tarvitaan erilaista johtamista. Johtamiskäytäntöjä tulisi modernisoida myös sen vuoksi, että nuoremmalla polvella on työelämästä aivan erilaiset odotukset kuin vanhemmalla polvella. ’Pyöröovi voi käydä’ tai ainakin jätetään

paljon hyvää potentiaalia käyttämättä, ellei muutoksia tapahdu riittävän rivakalla aikataululla. Mutta johtamistyö ei tänä päivänä toden totta ole helppoa. Tasapainoilua aiheuttavat esimerkiksi kiire, monta asiaa päällekkäin, niukat resurssit, tulospaineet tai läsnäolon riittävyys. Ei ihme, että johdossa tunnetaan riittämättömyyden tunnetta. Lisäpainetta tulee siitä, että vain hyvin harva, jos kukaan johtaja tekee pelkästään johtamistyötä. Oma substanssityö vaatii osuutensa, jatkaa Puusa. Mutta huolimatta haasteiden erilaisuudesta eri yrityksissä on hänen mukaansa kuitenkin kiistämätöntä, että johtamisella on väliä niin työhyvinvoinnin, tuloksen kuin myönteisen työkulttuurin rakentumisenkin kannalta.

Myönteiseen työyhteisökulttuuriin voi vaikuttaa jokainen johtaja ja myös jokainen yksittäinen työntekijä. Moderni työyhteisö menestyy

Alustajat Anu Puusa ja Tuomas Kuhmonen (2.vas.) osallistuivat myös paneelikeskusteluun esitysten jälkeen. Kaksi muuta panelistia olivat toimitusjohtaja Mika Väyrynen Leipuriliitosta (vas.) ja toimitusjohtaja Erik Kärki Porokylän Leipomosta. Keskustelussa pohdittiin mm. ruisleivän tulevaisuutta, leipomoalan automatisoitumista, työvoimapulaa sekä johtajuutta ja työyhteisökulttuuria. Lopputulemana oli, että ruisleipää syödään tulevaisuudessakin, leipomot koneellistuvat ja automatisoituvat mutta käsityötaidon tarve ei tule katoamaan. Työyhteisökulttuuri muuttuu keskustelevampaan suuntaan ja työntekijöiden ääntä kuunnellaan yhä enemmän. Siitä huolimatta lopullinen vastuu ja päätöksenteko asioista säilyy yrittäjällä.

10 LEIPURI 7 / 2023

Anu Puusa kertoo johtaneensa kuuden vuoden ajan Moderni työyhteisökulttuuri -hanketta, jonka tulosten perusteella hän kuvaa modernia työyhteisökulttuuria harjoittavien yritysten piirteitä. Niitä ovat matala hierarkia ja byrokratian välttely sekä avoimuus ja rentous. Näitä yrityksiä yhdistää myös hyvä, jopa tietyllä tavalla perhemäinen ilmapiiri. Modernissa työyhteisökulttuurissa ollaan hyvin asiakaslähtöisiä, siellä on halua mennä eteenpäin ja kehittyä, eikä muutoksia pelätä. Mielenkiintoiseen työhän sitoutuneet työntekijät keskittyvät haastamaan itseään, eivätkä 'helpolla pääsyyn'. - Se edellyttää, että ihmisille annetaan vapautta ja itseohjautuvuutta, mikä usein johtaa vastavuoroisesti vastuulliseen työkäyttäytymiseen, jatkaa Puusa, joka kuitenkin toteaa, että näissäkin organisaatioissa on omat haasteensa, eikä kaikki ole aina vain ruusuista ja ihanaa. Haasteena

v POROKYLÄN LEIPOMO 40 VUOTTA v

ovat muun muassa jatkuvan liikkeen aiheuttamat kasvukivut ja yhteisten pelisääntöjen vakiintumisen viemä aika. Entä toimiiko itsenäisyys ja itseohjautuvuus, ja miten ratkaista työnjako- ja roolikysymykset? Modernissa työyhteisökulttuurissa me-henki on vahva ja sen mukana uudet ’tulokkaat’ kasvavat osaksi tätä joukkoa. Jokaisen ääni organisaatiossa saa kuuluvuutta, eikä se riipu asemasta hierarkiassa. Näin monenlaiset äänet pääsevät esiin. Erimielisyyttä siedetään ja sitä pyritään käyttämään kehittämisen työkaluna. Tämä kaikki saa ihmisen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi osaksi omaa työyhteisöään, ja myös tunteen siitä, että hänen työllään on merkitystä. Vaikka kaikki edellä kerrottu kuulostaakin hyvältä ja varmasti myös on sitä, olennaista on kuitenkin muistaa, että työnantaja lopulta määrittelee, mitä työpaikalla tehdään ja miten toimitaan. - Työnantaja ostaa työntekijän aikaa ja työ on vastikkeellista toimintaa. Aina ei tarvitse olla kivaa, helppoa ja mukavaa. Työ tulee tehdä työnantajan toivomalla tavalla. Kehittämällä hyviä työyhteisötaitoja pystytään yhteisö kuitenkin rakentamaan kaikille mielekkääksi, Anu Puusa vakuutti.

Modernin työyhteisökulttuurin piirteitä Rohkeus Ennakkoluulottomuus Intohimo Yhteisöllinen yrittäjäasenne

Miten ruokajärjestelmä muuttuu Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen totesi, että kautta aikojen meillä on ollut vallitsevia ja hallitsevia tapoja, joiden mukaan ruokajärjestelmä on toiminut (jälj. regiimejä). - Aika ajoin regiimit ovat myös vaihtuneet, ja vaihtuminen on aina tapahtunut varsin syvän kriisin kautta, hän jatkoi. Useimpien meidän elinaikamme regiimejä ovat sotien jälkeen 40-luvulla alkanut nopea modernisaatioregiimi sekä sen jälkeinen 1990-luvun puolivälissä alkanut

Haavoittuvuuksien juurisyyt ovat niin syvällä, että niiden poistaminen kaataisi koko puun eli nykyisen ruokajärjestelmän.

globalisaatioregiimi. Edelliselle oli hyvin tyypillistä mm. protektionismi, jossa ruuan tuontia rajoitetiin voimakkaasti ja vastaavasti kotimaista maataloutta tuettiin monin eri tavoin. Kuhmosen mukaan modernisaatioregiimissä ruokajärjestelmän hallinta meni lopulta niin solmuun, ettei kukaan tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä. - Kunnes tuli EU-jäsenyys, jolloin pommi purkautui, joskaan kriisi ei tässä kohdassa ollut kovin syvä. Sosiaalinen ulottuvuus siivottiin pois maatalouspolitiikasta ja uudeksi ulottuvuudeksi näyttämölle tuli ympäristönäkökulma. - Nyt eletään globalisaatioregiimiä, jossa keskinäisriippuvuus on suurta ja myös tuonnista ollaan hyvin riippuvaisia. Tuomas Kuhmosen mukaan nykyisessä ruokajärjestelmässä on paljon haavoittuvuuksia, joiden kautta järjestelmä voisi helposti mennä kriisiin. Niitä ovat esimerkiksi vallan keskittyminen ruokajärjestelmässä, kyberriskit, alkutuotannon heikko kannattavuus, ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen tai tarttuvat kasvi- ja eläintaudit. Tässä kohdassa tulisi pureutua edellä mainittujen juurisyihin (ks. kuva), jotka poistamalla voisivat poistua myös nykyisen ruokajärjestelmän haavoittuvuudet. Mutta onnistuisiko juurisyiden poisto? Asiantuntijoiden mukaan ei. Vaikeinta olisi poistaa suurille toimijoille keskittynyttä valtaa. Olisi myös hyvin vaikeaa poistaa nykyisen ruokajärjestelmän luomia institutionaalisia tapoja sekä ajattelua siitä, mikä on hyvää ja oikeaa. Tai miten onnistuisi halvan ruuan politiikan muuttaminen? Entä miten karsia ruokajärjestelmän riippuvuus markkinataloudesta tai fossiilisista polttoaineista? - Juurisyiden poistamiseen tarvittavat toimenpiteet olisivat niin järeitä, että käy-

tännössä päädyttäisiin uuteen ruokajärjestelmään. Mikä tuo uusi järjestelmä sitten voisi olla? Kuhmosen mukaan esimerkiksi agroekologinen tai high tech voisivat olla vahvoilla. Molemmissa on hyviä piirteitä, joten voisivatko nämä kaksi hyvin erilaista ruokajärjestelmää toimia jopa rinnakkain? Uusi regiimi ei kuitenkaan toisi onnea ja autuutta. - Karu totuus on, että jokaisella regiimillä, on omat haavoittuvuutensa, joiden kanssa joudumme taistelemaan.

Vaikeinta olisi poistaa suurille toimijoille keskittynyttä valtaa. Koska regiimit ovat kaatuneet kriisien kautta, Kuhmonen pohtii, mikä voisi olla nykyisen ruokajärjestelmän kaatava kriisi. - Ukrainan sota ei näköjään ollut riittävä, mutta ilmastonmuutos voisi olla, hän toteaa. Ilmastonmuutoksen vuoksi kyky tuottaa ruokaa heikkenee etenkin alueilla, joilla väestönkasvu on voimakkainta (Afrikka). Siellä väestö lisääntyy ennusteiden mukaan kahdella miljardilla vuosina 2015-2050 eli ruokaa tarvitaan lisää ja todella paljon. Nämä maat saavat merkittäviä vientituloja fossiilitaloudesta – josta pitäisi luopua. Mistä siis rahat ruuan tuontiin? Ja onko muilla mailla edes potentiaalia tuottaa tarvittavaa määrää lisää ruokaa? Toki myös uusia paikallisia ruuantuotannon ratkaisuja voisi kehittää, mutta riittäisivätkö nekään? Skenaarioiden perusteella voi hyvinkin olla, että ilmastopakolaisten määrä tulee jatkossa kasvamaan todella merkittävästi.

LEIPURI 7 / 2023

v POROKYLÄN LEIPOMO 40 VUOTTA v

Lieksan uuden leipomon limppulinjalla paisto tapahtuu arinauuneissa entiseen tapaan. Limput kuitenkin panostetaan uuneihin koneellisesti samoin kuin otetaan uuneista pois.

Porokylän Leipomo käynnisti kolmannen leipomon Porokylän Leipomolla on nyt kolme leipomoa. Vanhin niistä on Nurmeksen Kyrönrannankadulla, kaksi muuta Lieksassa. Lieksassa toimivat vuonna 2014 käynnistetty gluteeniton leipomo Työpajankadulla sekä tänä vuonna käynnistynyt Kerantien leipomo, jossa valmistetaan ruislimppuja sekä palaleipiä. Leipomoiden operatiivisena johtajana toimii Ville Korkalainen. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

ieksan Kerantien leipomoyksikkö otettiin käyttöön tämän vuoden keväällä. Tilaa hallissa on reilusti eli noin 6000 neliötä. Sinne on rakennettu kaksi tuotantolinjaa, joista toisella valmistetaan limppuja, toi-

12 LEIPURI 7 / 2023

sella palaleipiä, kertoo Laura Hyvärinen, joka toimii Porokylän Leipomon viestintä- ja vastuullisuuspäällikkönä. Hänen mukaansa hallissa toimi tätä ennen yritys, joka toimitti osia risteilylaivoihin. Myös kunta on tässä investoinnissa mukana,

sillä Lieksan Kiinteistöt Oy teki hallissa tarvittavat muutostyöt ja vuokrasi hallin Porokylän Leipomolle, joka huolehti koneiden ja laitteiden hankinnasta. Investoinnin arvo oli yhteensä noin seitsemän miljoonaa euroa. Kerantielle rakennettiin leipomo yksikertaisesti siitä syystä, että Porokylän Leipomon ruislimppujen tuotantomäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa, ja Nurmeksen tuotantokapasiteetti on ollut aivan äärirajoillaan. Nurmeksessa leivotaan myös leipomon pullatuotteet, ja niiden kysyntä on kasvanut merkittävästi. Niillekin haluttiin raivata lisää tuotantokapasiteettia Nurmekseen. Investoinnin myötä Porokylän Leipomon ruislimpun tuotantokapasiteetti

v POROKYLÄN LEIPOMO 40 VUOTTA v

tuplaantuu 200 000 limppuun viikossa ja ruispalojakin pystytään paistamaan peräti 10 000 kappaletta tunnissa. - Mausta emme tingi, vaikka tuotanto kasvaa automaation myötä. Leivonnassa noudetaan samoja tiukkoja ja tarkkoja periaatteita kuin aiemmin. Työ on suunniteltu työntekijän kannalta mahdollisimman ergonomiseksi, sanoo toimitusjohtaja Erik Kärki. Operatiivisen johtajan Ville Korkalaisen mukaan varsin sokkeloiseen, monet laajennukset nähneeseen Nurmeksen leipomoon verrattuna Kerantien leipomo on kuin eri maailmasta. Tyhjään halliin oli hänen mukaansa hyvä suunnitella toimiva leipomo. Tuotanto käynnistyi kesäkuun alussa, jolloin suositun Pikkueväs-limpun leivonta siirtyi uudelle automaattilinjalle.

Automaattista leiväntekoa Lieksan uudessa tuotantoyksikössä raaka-aineiden annostelu tapahtuu täysin automaattisesti, annetun reseptin mukaan. Jauhot eivät pöllyä, sillä ne menevät siiloista tai suursäkeistä putkistoa pitkin suoraan taikinakoneen pataan. Raaka-aineille on rakennettu erillinen tila hallin perälle ja sinne on jätetty tilaa myös tuotannon kasvulle. Eli lisää siiloja mahtuu sinne vielä tarvittaessa. Automaattilinjat on sijoitettu halliin toinen toiselle ja toinen toiselle seinälle ja niiden väliin jää vielä reilusti tilaa hallin keskiosaan. Kasvuvaraa siis on. Limppulinja on muutoin pitkälle automatisoitu, mutta ylöslyönti tehdään toistaiseksi käsin. Ville Korkalaisen mukaan yrityksistä huolimatta vielä ei ole löydetty konetta, joka tekisi sen niin, ettei limpun laatu heikkene. Paisto tapahtuu tuulisähköllä lämpiävissä arinauuneissa, joihin limput panostetaan automaattisesti sisään ja myös ulos. Leipälapiot ovat siis historiaa tässä leipomossa. Paistosta limput menevät jäähdytykseen, spiraaliin, joka sekin edustaa uusinta tekniikkaa. Sen jälkeen ne siirretään viipalointiin ja pussitukseen omassa huonetilassaan. Sieltä limppupussit siirtyvät kuljetuslinjaa pitkin pakkaamoon laatikoitavaksi. Kaikkialla noudatetaan korkeaa hygieniaa, mikä on yksi tuotteiden hyvän säilyvyyden avaintekijöistä. Viereisellä palaleipälinjalla oli vierailuhetkellä syyskuun puolivälissä tehty jo pienempiä koeleivontoja, mutta varsinai-

Ulkokuva Lieksan uudesta Kerantien leipomosta. Hallilla on kokoa ja näköä.

Lieksan uudessa leipomossa raaka-aineiden annostelu edustaa ala uusinta tekniikkaa.

Uuden palaleivän pussit odottivat vielä täyttämistä jutunteon hetkellä syyskuussa.

Gluteenittomassa leipomossa käytetään monia erikoisraaka-aineita, kuten hieman harvinaisempaa teff-jauhoa tämän leivän raaka-aineena.

LEIPURI 7 / 2023

v POROKYLÄN LEIPOMO 40 VUOTTA v

Lähettämön tiimipäällikkö Marko Peiponen pitää huolta, että leipälaatikot lähtevät Nurmeksen leipomon lähettämöstä oikeaan osoitteeseen oikeassa järjestyksessä. Bogdan Afanasev (vas.), Erika Kiiskinen ja Bunpeng Janthakhian-Valtonen pakkasivat gluteenittomassa leipomossa lajitelmapakkauksia, joihin tuli neljä pakastettua gluteenitonta tuotetta: riisipiirakka, kaurasydänleipä, siemenkaurapala ja tattaripala.

set koeajot olivat vasta tulossa. Niillä testattiin lokakuun lopulla markkinoille tullutta Korpikulkijan ruispala -leipää. Tällä linjalla ei leipiin käsin kosketa. Nostatus tapahtuu linjan yläpuolelle sijoitetussa pitkässä nostatushuoneessa, jonne leivät siirretään hissillä ja nostatettuina ne siirretään vastaavasti takaisin alas kiertoarinauuniin paistumaan. - Kun Pielisen Bio Oy:n biokaasulaitos valmistuu, otamme uunissa käyttöön biokaasun. Laitos sijaitsee noin kilometrin päässä, Laura Hyvärinen kertoo. Kaasun vaihtoehtona uunia voi lämmittää öljyllä. Uunista kuljetin vie leipäpalat jääh-

dytysspiraaliin ja sieltä pussitukseen (on omassa huonetilassa). Sen jälkeen leipäpussit menevät kuljettimella pakkaamoon, jossa ne siirretään leipomolaatikkoihin. Palaleivät tullaan myymään kuuden kappaleen pusseissa. - Tuoteperhe täydentyy jatkossa myös muilla palaleivillä. Rukiinen on ensimmäinen, Hyvärinen jatkaa. Uutuuskehitystä tehdään koeleipomossa, joka avattiin Lieksaan, yhtiön gluteenittoman leipomon kiinteistöön pari vuotta sitten. Kaikki Lieksan Kerantien kuten myös gluteenittoman leipomon tuotteet kuljetetaan Porokylän Leipomon oransseissa

leipälaatikoissa Nurmekseen Kyrönrannankadun leipomoon, jonka lähettämöstä kaikki Porokylän Leipomon tuotteet lähtevät asiakkaille. Kerantien uusi leipomoyksikkö työllistää parisenkymmentä henkilöä, gluteeniton leipomo viitisenkymmentä ja Nurmeksen yksikkö reilut sata. Kesäaikaan leipomoyrityksen henkilöstövahvuus nousee yli kahdensadan.

Satsauksia uuteen tekniikkaan Vaikka Lieksan Kerantien leipomo edustaakin Porokylän Leipomossa uusinta uutta, ei Nurmeksen vanhassa leipomossakaan olla tipahdettu tekniikan kehittymisen kyydistä. Ville Korkalaisen mukaan koko ajan pidetään silmät auki uusien hyödyllisten koneiden ja laitteiden osalta. Sellainen on esimerkiksi piirakoihin keitettävän puuron jäähdytystä varten hankittu vakuumijäähdytin, jossa kiehuva padallinen puuroa jäähtyy alle 50-asteiseksi parissakymmenessä minuutissa. Piirakat ja kukot tuovat kymmenisen prosenttia leipomon liikevaihdosta.

Ville Korkalainen Porokylän Leipomon lähettämössä, jossa päivän hektisin vaihe on juuri ohi ja leipomolaatikkoihin jaetut kauppojen tilaukset odottavat kuljetusta. Samasta lähettämöstä lähtevät Porokylän Leipomot kaikki tuotteet, myös gluteenittomat.

14 LEIPURI 7 / 2023

Laura Hyvärisen leipälaatikossa on suosittuja Pikkueväs-ruislimppuja, jotka on tehty Lieksan uudella automaattilinjalla. Porokylän Leipomo on Suomen suurin ruislimppujen valmistaja.

Myös hävikkiin kiinnitetään huomiota jokaisessa mahdollisessa paikassa. Esimerkiksi piirakkalinjalla yli jäävä taikina menee uudelleenkäyttöön. Työntekijöitä tarvitaan tässä leipomossa kuitenkin enemmän kuin pitkälle automatisoidussa Kerantien leipomossa. Porokylän Leipomo onkin varsin kansainvälinen paikka, sillä työntekijöitä tulee monesta eri maasta; Suomen lisäksi ainakin Venäjältä, Valko-Venäjältä, Ukrainasta, Puolasta ja Thaimaasta. Työkielenä on suomen kieli, mutta työturvallisuuden kannalta riskipaikoissa merkinnät ovat varmuuden vuoksi useammalla kielellä. Työyhteisössä on hyvä henki. - Täällä on selkeät säännöt, että tämä on meidän kaikkien työyhteisö, jossa kaikki ovat samanarvoisia. Sitä kunnioitetaan, Ville Korkalainen toteaa. Porokylä on Suomen suurin ruislimppujen valmistaja ja ne tuovat noin 40 prosenttia liikevaihdosta. Vierailija voi siis vain kuvitella sitä kiirettä ja kuumuutta, joka vanhalla, tiloiltaan varsin kompaktilla Nurmeksen Kyrönrannankadun ruislimppuosastolla aikaisemmin oli, kun limput tehtiin käsityönä. Jatkossakin siellä leivotaan samalla periaatteella, mutta pienemmällä volyymilla. Ville Korkalaisen mukaan Nurmeksen ruislimppuosasto on yritykselle uusi mahdollisuus, joka avaa tien artesaanityyppisesti tehtäville limppuvariaatioille, jotka eivät istu automaattilinjalle. LEIPURI 7 / 2023

v F.K.TRUBE v

F.K.Trube Oy:llä 110-vuotisjuhlat Kuopiolaisen F.K.Trube Oy:n 110-vuotistaivalta juhlittiin Järvimatkailukeskus Luodossa Kuopion satamassa perjantaina 22.9.2023. Juhlapäivänä oli mitä mainioin kesäinen sää. Päivällä paikalle oli kutsuttu asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ja illalla oli vuorossa henkilöstön juhla.

Toimitusjohtaja Matti Leinonen kipparoi 110-vuotiasta F.K.Trubea, jonka tuotteissa sovelletaan yhä Fredrik Truben tinkimättömiä periaatteita, jotka näkyvät kuvassa oikealla. Juhlaa vietettiin upealla paikalla veden äärellä Kuopion Satamassa.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Markus Aspegren

ilaisuutta vietettiin rennoissa merkeissä hyvän ruoan, juoman ja seuran parissa. Tarjolla oli juhlapaikan antimien lisäksi Truben omia tuotteita eli voileipäkakkuja, makeita kakkuja, leivoksia sekä tietenkin pullaa, joka nykyisin on leipomon päätuote. Vieraat saivat nauttia myös Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelija Ella Kaitalan viulumusiikista. Juhlissa puheenvuoron käyttivät Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen, Truben hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Jukka Hallman sekä Truben toimitusjohtaja Matti Leinonen. Mika Väyrynen onnitteli puheessaan Trubea yrityksen pitkästä historiasta ja toivotti onnea myös tuleville vuosille. Jukka Hallman kertoi puolestaan Truben historiasta, Ukko-Truben ajasta sekä ajasta osana Hallman konsernia. Karl Trube

16 LEIPURI 7 / 2023

Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen onnitteli puheessaan Trubea yrityksen pitkästä historiasta ja toivotti onnea myös tuleville vuosille.

perusti leipomon vuonna 1913 Kuokkalaan, josta se siirrettiin Terijoelle. Karlin poika Fredrik siirsi leipomon Kuopioon

vuonna 1933. Vuonna 1974 yritys ostettiin Hallman-yhtiöille, jonka omistuksessa se on edelleenkin. Matti Leinonen taas valotti yhtiön nykyhetkeä sekä tavoitteita kohti vuotta 2027. Hänen mukaansa Trube haluaa tulevaisuudessa olla edelleen Suomen parasta, käsin leivottua pullaa tekevä kuopiolainen leipomo. Leinosen mukaan yhtiössä halutaan jatkaa samalla hyvällä kasvun tiellä, jolla ollaan jo nyt. - Leipomossamme on käynnistynyt laajennushanke, ja tulemme saamaan ensi vuoden aikana reilut 1000 neliötä uutta tuotantotilaa. Samalla modernisoimme tuotantoamme muun muassa uusin laitehankinnoin, mutta haluamme edelleen säilyttää toimintamme keskiössä käsinleivonnan. Toivotamme F.K.Trube Oy:lle onnea ja lisää menestyksekkäitä vuosia!

v F.K.TRUBE v

Omistajasukua edustivat juhlissa Matti ja Jukka Hallman, isä ja poika. Matti Hallman osti vuonna 1974 Truben Hallmaneille Fredrik Trubelta, jota kutsuttiin Kuopiossa Ukko-Trubeksi.

Truben johtoryhmään kuuluvat tj Matti Leinonen (vas.), markkinointipäällikkö Johanna Hietanen, myyntipäällikkö Jukka Vihavainen, tuotekehityspäällikkö Marja-Kaisa Korhonen sekä tuotantopäällikkö Henry Ukkonen.

Tarjolla oli sekä suolaisia että makeita herkkuja, kuten voileipäkakkuja, kakkuja ja tietenkin pullaa, johon leipomo nykyisin on erikoistunut.

LEIPURI 7 / 2023

v REILUT KAUPPATAVAT v

Leipomo- ja konditoria-alan tuotteiden kaupassa esiintyy hyvien kauppatapojen vastaisia käytäntöjä Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto teki alkukesästä Leipuriliiton jäsenyrityksille kyselyn, jossa selvitettiin, noudatetaanko leipomoja konditoria-alan tuotteiden kaupassa reiluja kauppatapoja. Lisäksi selvitettiin, onko elintarvikemarkkinalaki vaikuttanut ketjun toimintaan.

Kuva 1.

Kuva 2.

18 LEIPURI 7 / 2023

TEKSTI Elina Matikainen

lintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston 9.10.2023 julkaiseman uutisen/tiedotteen mukaan hyvien kauppatapojen vastaisia käytäntöjä ja erilaisia ongelmia esiintyy suhteellisen paljon leipomoja konditoria-alan kaupassa. Näitä esiintyy ennen kaikkea maksuajoissa, ehtojen yksipuolisissa muutoksissa, palautuksissa, kaupallisissa kostotoimissa sekä tilausten peruutuksissa (kuva 1). Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston kyselyn tuloksista selviää, että leipomoja konditoriayritykset pelkäävät elintarvikemarkkinavaltuutetulle tehdyn toimenpidepyynnön saattavan johtaa liikesuhteen menettämiseen tai ostojen pienentymiseen. Edellä mainittu pelko koskee kaiken kokoisia yrityksiä. Kaikki yritykset kokevat ongelmaksi myös palautukset sekä kaupalliset kostotoimet. Viimeksi mainittuja voivat olla esimerkiksi tilausmäärien vähentäminen tai se, että tuotteita on poistettu ostajan valikoimista (kuva 2). Kyselyn tulokset heijastavat leipomotuotteita ostavien tahojen erittäin vahvaa asemaa Suomessa ja yritysten pelkoa siitä, että liikesuhde niiden kanssa voi kärsiä, jos ongelmista puhutaan ääneen. Erityisesti pienet yritykset kokivat ongelmallisiksi sopimusehtojen yksipuoliset muutokset sekä tilausten peruutukset. Maksuajat puolestaan koettiin ongelmiksi erityisesti isoissa yrityksissä. Kaupalliset kostotoimet koettiin muita useammin ongelmaksi yrityksissä, joiden liikevaihto oli 3-10 milj. euroa.

v REILUT KAUPPATAVAT v

TIEDOTE/UUTINEN 9.10.2023 Elintarvikemarkkinavaltuutettu selvitti leipomoja konditoria-alan kauppatapojen reiluutta ja löysi ongelmia

Maksuaikoihin liittyviä ongelmia olivat kyselyn mukaan pilaantuville tuotteille asetetut ei-pilaantuvien tuotteiden maksuajat sekä se, että tuotteita ei makseta lainmukaisten maksuaikojen mukaisesti tai niitä ei makseta sopimuksessa mainittujen maksuaikojen mukaisesti. Hyvän liiketavan vastaiseksi kokemastaan toiminnasta voi yritys tehdä toimenpidepyynnön elintarvikemarkkinavaltuutetulle. Selvityksestä ilmenee, että yritykset eivät kuitenkaan rohkene sitä tehdä, pelätessään liikesuhteen menetystä kokonaan tai vähintään ostojen pienentymistä. Moni yritys kokee myös, että viranomainen ei kuitenkaan pystyisi auttamaan tilanteessa. Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikbergin mukaan yritysten tulisi olla hänen tai heidän toimistoonsa rohkeasti yhteydessä, jos ongelmia edellä mainituissa asioissa ilmenee. Hänen mukaansa ongelmat eivät tule esiin ilman yritysten yhteydenottoja ja mahdollisia toimenpidepyyntöjä, eikä asioihin pystytä puuttumaan, jos ongelmista ei tiedetä. - Kiitos siitä, että niin moni leipomoyritys vastasi kyselyyn. Nyt siis tiedämme, että ongelmia on. Edelleen tarvitsisimme konkreettisia esimerkkejä näistä ongelmista ja niistä kannustan yrityksiä nyt luottamuksellisesti kertomaan meille. Vain niiden perusteella voidaan ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin, Wikberg toteaa ja jatkaa: - Ellei asiasta puhuta, niin mikään ei muutu.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun leipomoja konditoria-alan toimijoille toteuttamasta kyselystä selviää, että leipomoja konditoria-alan kaupassa esiintyy ongelmia ja hyvien kauppatapojen vastaisia käytäntöjä suhteellisen paljon. Elintarvikemarkkinalaki kieltää tietyt hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt. Leipomo- ja konditoria-alan toimijoilta kysyttiin, mihin elintarvikemarkkinalain kieltämiin käytäntöihin liittyy ongelmia. Noin puolet kaikista vastaajista koki, että alalla on ongelmia maksuaikoihin liittyen. Toiseksi suurin osa, 43 % vastaajista, oli törmännyt sopimuksen ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen liittyviin ongelmiin. Myös myymättä jääneiden tavaroiden palauttamista tavarantoimittajalle ilman korvausta esiintyi 37 % mielestä. 31 % vastaajista oli kohdannut kaupallisia kostotoimia ja 25 % liian myöhään tehtyjä tilausten peruutuksia. Suuremmat leipomoja konditoria-alan yritykset kokevat maksuajat muita useammin ongelmaksi. Sopimusehtojen yksipuolinen muuttaminen ja tilausten peruminen liian myöhään puolestaan ovat ongelmia erityisesti pienimmille yrityksille. Tuotteiden palautus ilman korvausta koetaan ongelmaksi yhtä usein kaikenkokoisissa yrityksissä. Kaupalliset kostotoimet taas ovat muita useammin ongelma keskisuurille yrityksille. Maksuaikoihin liittyvät ongelmat tarkoittavat käytännössä yleensä sitä, että laskuja ei makseta sovitussa tai lain määrittämässä ajassa. Ostajien koetaan usein olevan niin tärkeitä omalle liiketoiminnalle, että ne pystyvät käytännössä sanelemaan sopimusehtojen muutoksia tai vaatimaan hyvitystä myymättä jääneistä tuotteista. Alan toimijat kokevat, että jos he eivät suostu ostajien esittämiin ehdotuksiin, on merkittävä riski, että heidän tuotteitaan poistetaan ostajan valikoimista tai niiden tilausmääriä vähennetään. Edellä kuvatun kaltaisia kaupallisia kostotoimia ilmenee alalla liki kolmasosan mielestä. Vastaajilta kysyttiin myös, voisivatko he ajatella tekevänsä elintarvikemarkkinavaltuutetulle toimenpidepyynnön, jos kokisivat hyvän liiketavan tai lain vastaista toimintaa. Vastaajista joka kolmas vastasi kyllä ja joka neljäs ei. En osaa sanoa -vastanneiden osuus oli melko suuri, 42 %. Se voi johtua siitä, että vastaajat eivät ole tienneet toimenpidepyynnön tekemisen mahdollisuudesta. Syyksi sille, että toimenpidepyyntöä ei oltaisi valmiita tekemään 89 % kaikista vastaajista mainitsi liikesuhteen menettämisen pelon ja 77 % asiakkaan ostojen pienentymisen pelon. Lisäksi kolmasosa vastaajista mainitsi, etteivät usko, että viranomaiset pystyvät auttamaan tilanteessa. Vastaajista 84 % tiesi, että Suomessa on elintarvikemarkkinalaki. Toisaalta ainoastaan 58 % tiesi, että Suomessa toimii elintarvikemarkkinavaltuutettu. Molempien tunnettuus oli sitä parempi, mitä isompi yritys oli kyseessä. Valtaosa vastaajista koki, että elintarvikemarkkinalaki on parantanut tavarantoimittajien asemaa elintarvikeketjussa ainakin hieman. Leipomo- ja konditoria-alan toimijoille suunnattu kysely toteutettiin 10.5.12.6.2023 nettikyselynä. Kyselyllä selvitettiin, noudatetaanko alan tuotteiden kaupassa reiluja kauppatapoja. Lisäksi kartoitettiin elintarvikemarkkinalain tunnettuutta ja vaikuttavuutta. Kyselyn tulosten perusteella valtuutettu tunnistaa hankauskohtia alan tuotteiden kaupassa. Lisäksi kyselyn tulosten perusteella kohdennetaan esimerkiksi valtuutetun antamaa ohjeistusta ja neuvontaa. Tiedote ja myös tutkimusraportti löytyvät Ruokaviraston sivuilta osoitteesta https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikemarkkinat/ajankohtaista/ uutiset/2023/elintarvikemarkkinavaltuutettu-selvitti-leipomo--ja-konditoria-alan-kauppatapojen-reiluutta-ja-loysi-ongelmia/

LEIPURI 7 / 2023

v TIEDE JA TUTKIMUS v

Kati Katinan mukaan maailmalla kiinnostaa nyt erityisesti fermentointi, joka on suomalaisille tuttua mm. ruisleivän valmistuksesta.

TEKSTI Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry

Elintarviketieteen professori Kati Katina vie vilja-alaa eteenpäin Kysyimme Helsingin yliopiston professori Kati Katinalta, millaista vilja-alaan liittyvää tutkimusta juuri nyt on meneillään. Hänen mukaansa esimerkiksi fermentointi kiinnostaa maailmalla nyt suuresti. Samalla Katina kertoo myös, mikä hänet on tuonut viljaalan tutkimuksen keskiöön.

Kuka olet ja mikä on tuonut sinut vilja-alalle? Olen professori Kati Katina, toimin elintarviketieteen professorina Helsingin yliopistossa Viikissä FAN-osasolla eli Food and Nutrition osastolla, erikoisalana Grain Science and Technology, joka kattaa vilja- ja palkokasvit. Valmistuin elintarvikekemistiksi aikanaan Turusta ja päädyin sieltä Cultor Oy:lle tutkijaksi. Vaasan Oy oli silloin osa Cultoria ja pääsin sinne tekemään erittäin mielenkiintoista hapantaikinatutkimusta. Siellä syttyi rakkauteni käymismaailmaan ja fermentaatiolla tehtyihin elintarvikkeisiin. Sieltä polkuni vei VTT:lle tutkijaksi. Olen saanut tehdä monipuolisesti töitä ja olen ollut yhteistyössä urani aikana pienien ja maailman suurimpien vilja-alan yritysten kanssa. Yliopistomaailma aukesi, kun Helsingin yliopistoon Viikkiin perustettiin Tenure

20 LEIPURI 7 / 2023

track eli apulaisprofessorien urapolku ja tulin valituksi sinne. Etenin professoriksi ja olen oikeastaan saanut viljateknologian professori Hannu Salovaaran työt Hannun eläköityessä ja sillä tiellä olen nyt ollut 10 vuotta.

Mitä tutkimuspuolella on meneillään tällä hetkellä? Meillä on meneillään moniakin hankkeita, mutta ehkä kiinnostavin on iso EU-projekti HealthFerm, joka käynnistyi vuosi sitten. Projektissa on mukana yli 20 partneria ja noin 13 miljoonan euron rahoitus, hankkeen kesto on 4 vuotta. Projektissa tutkitaan erilaisia fermentoituja elintarvikkeita, miten fermentaatio vaikuttaa raaka-aineisiin ja niistä tehtyihin tuotteisiin ja erityisesti mitkä ovat fermentaation terveysvaikutukset elimistössä. Kiinnostuksen kohteena on, mitkä

ovat ne komponentit elintarvikkeessa, jotka muuttuvat fermentaatiossa, miten fermentoidaan ja miten se heijastuu ihmisten suolistoterveyteen ja kokonaisuudessaan terveysvaikutukset. Hankkeessa ovat Suomesta mukana Helsingin yliopisto, Itä-Suomen Yliopisto, Turun Yliopsto ja VTT. Lisäksi on yritysjäseniä. Fermentaatiolla on todella hyvä imago ja kun se vielä yhdistetään kasvipohjaisiin tuotteisiin, niin ajatellaan helposti, että fermentoitu elintarvike on hyvä terveydelle. Tästä etunenässä esimerkkinä tietysti kaurapohjaiset fermentoidut tuotteet. Projektissa tutkitaan, miten saadaan fermentaatio muuttamaan tuotteiden komponentteja, kuten kuitua ja proteiinia, niin, että ne olisivat mahdollisimman hyödyllisiä meille ihmisille. Itse vedän tuossa projektissa työpakettia 2, joka on nimenomaan fermentaatioteknologiaa. Kaura on projektin tärkeä raaka-aine, kuten myös härkäpapu. Lisäksi tutkitaan vehnää ja hernettä. Erityisesti tutkimme näitä vähän uudempia tuotteita, kuten ns. gurtteja, vaihtoehtoja jogurtille. Valio on yhtenä yrityksenä mukana hankkeessa. Lisäksi tutkitaan vaihtoehtoja lihalle eli esimerkiksi Nyhtökauraa ja Härkistä vastaavia tuotteita. Halutaan saada selville, miten tällaisen elintarvikkeen fermentointi vaikuttaa sen raken-

v TIEDE JA TUTKIMUS v

teeseen, makuun ja terveysvaikutuksiin. Ensimmäinen edellytys on tietenkin se, että ne myös maistuvat kuluttajalle. Myös raskileivät ovat mukana hankkeen interventioissa. Suomalaiseen ruokakulttuuriin ovat aina kuuluneet hapatetut ruisleivät, piimä ja fermentoidut maitotuotteet. Sen takia suomalaisilla on iso rooli hankkeessa. Suomalaiset gurtit ovat myös edelläkävijöitä kaurapohjaisina. Maailmallakin niitä on, mutta soijapohjaisina. Kansainvälisesti on nyt valtava kiinnostus kaurapohjaisiin tuotteisiin. Joten tässä on iso potentiaali markkinoille.

Tietonurkka Fermentointi eli hapattaminen Fermentointi on perinteinen säilöntämenetelmä, jossa hyödynnetään raaka-aineiden omia maitohappobakteereja. Se tarkoittaa hapetonta prosessia, jossa mikrobien aineenvaihdunnan avulla ruuan hiilihydraatit, kuten sokereista sakkaroosi, muuttuvat muiksi yhdisteiksi. Yleisimmät mikrobit fermentoiduissa ruuissa ovat maitohappobakteerit, etikkahappobakteerit ja muut bakteerit sekä rihmasienet ja hiiva. Fermentoinnin avulla valmiista elintarvikkeesta tulee happamampi, joka estää esimerkiksi haitallisten mikrobien kasvua. Fermentointi tuo raakaaineisiin uutta makua, muuttaa ruoan rakennetta ja parantaa säilyvyyttä. Hapan ruisleipä on tehty perinteisesti tällä menetelmällä.

Onko hapattamalla tehty leipä terveellisempää kuin ei-hapatettu? Riippuu viljasta. Jos leipä on leivottu täysjyväviljasta eikä raffinoidusta valkoisesta viljasta, tuotteen ravintoaineiden imeytyminen elimistöön yleensä paranee hapattamalla. Leivästä saatavien mineraalien ja kivennäisaineiden imeytyminen paranee, vitamiineja voi olla enemmän ja tärkkelyksen sulavuus voi olla myös edullinen eli se on hitaammin sulavaa, jolloin verensokeri pysyy tasaisempana. Eli kyllä voi hyvin sanoa, että hapatettu leipä on terveellisempää. Mutta asia riippuu juuri yhdistelmästä: täysjyvää ja hapatus. Jos leipä on valmistettu hapattamalla, mutta on ydinvehnäjauhosta, se on enemmänkin maku, johon hapatus vaikuttaa. Sillä ei niinkään ole tuolloin positiivisia terveysvaikutuksia. Myös vatsaoireiset voivat saada helpotusta, kun leivän pitkäketjuiset hiilihydraatit, eli oligosakkaridit, hajotetaan hapatuksen ja entsyymien avulla. Tämä koskee myös palkokasveja, joiden ns. ”ikävät” oligosakkaridit pilkkoutuvat, kun tuote hapatetaan.

innovatiivisia tutkijoita ja tuotekehittäjiä. Myös yhteistyö eri yritysten kesken toimii Suomessa hyvin. Pohjoismaat ja erityisesti Ruotsi ovat meidän pahimmat kilpailijamme, mutta oikeastaan myös hyvät yhteistyökumppanit.

Suomalaiset saavat edelleen liian vähän täysjyvää – mitä keinoja käyttöön? Fleksitarismi lisääntyy ja sitä kautta tullaan jatkossa saamaan myös täysjyvää enemmän, kun kehitetään entistä enemmän lihalle ja maitotuotteille vaihtoehtoja täysjyväviljasta. Lisäksi muissakin tuoteryhmissä, kuten sipseissä, on täysjyvätuotteita. Kun täysjyvää saa monesta eri tuoteryhmästä, niin päivän kokonaisannos täyttyy helpommin.

Mikä on oma lempileipäsi? Ruisleipä. Syön joka päivä ruisleipää ja paljon. Myös kauraleipiä kuluu meidän perheessämme. Leipä on mielestäni niin kätevä tuote ja pitää nälkää. Mutta nimenomaan täysjyväistä pitää olla. Valkoista patonkityyppistä leipää en juurikaan syö.

Terveiset Leipuri-lehden lukijoille Suomalainen leipäkulttuuri on todella hieno. Pidetään se elossa. Pienten leipomoiden erikoisuudet isojen rinnalla on sellainen rikkaus, ettei siitä saa päästää irti. Ikinä. Pidetään hengissä tämä upea leipäkulttuuri! Kati Katina toimii myös Leipätiedotuksen asiantuntijajäsenenä.

Miten mielestäsi Suomi asettuu tutkimuskentässä muuhun maailman nähden? Suomi on edelläkävijämaa vilja-alan tutkimuksessa. Suomessa on paljon ketteriä pienempiä ja isompia innovatiivisia yrityksiä, jotka ovat uskaltaneet levittää vähän rajoja, ja näin on syntynyt mm. Nyhtökaura, gurtit ja ruissipsit. Keski-Eurooppaan verrattuna Suomessa ollaan todella rohkeita ja täällä on hyviä

Kaurapohjaisiin tuotteisiin on kansainvälisesti valtava kiinnostus.

LEIPURI 7 / 2023

v TIEDE JA TUTKIMUS v

TUTKITTUA TIETOA

Työntekijät altistuvat jauhopölylle erityisesti pienleipomoissa FM Antti Karjalainen selvitti väitöstutkimuksessaan leipomoiden työntekijöiden altistumista jauhopölylle ja haihtuville orgaanisille yhdisteille (VOC-yhdisteet). Tutkimus oli laatuaan ensimmäinen, jossa sisäilman mittauksia tehtiin pienleipomoissa, teollisessa leipomossa, myymäläleipomossa ja myymälän paistopisteessä. Karjalainen tutki erikokoisten hiukkasten pitoisuuksia ja kokojakaumaa, hiukkasten koostumusta, työtapojen muuttamisen vaikutusta jauhopölylle altistumiseen, sekä haihtuville orgaanisille yhdisteille altistumista. Jauhopölyn tiedetään jo ennestään olevan merkittävä astman ja allergisen nuhan aiheuttaja, ja sen on todettu ärsyttävän hengityselinten lisäksi silmiä ja ihoa. Työntekijät altistuvat myös leivonnasta ja paistamisesta lähtöisin oleville korkeille

22 LEIPURI 7 / 2023

pien- ja nanohiukkaspitoisuuksille, jotka voivat kulkeutua syvälle hengitysteihin. Myös haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli VOC-yhdisteiden on havaittu aiheuttavan keuhkojen ärsytysoireita. Hengitettävän pölyn massapitoisuudet ylittivät usein jauhopölyn haitalliseksi tunnetun pitoisuuden eli HTP-arvon työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä leipomoissa. PM10-hiukkasten massapitoisuuksissa havaittiin paljon korkeita pitoisuuspiikkejä mittauspäivien aikana pienleipomoissa ja teollisessa leipomossa. Mittaukset toteutettiin sekä hengitysvyöhykkeeltä, että kiinteistä mittauspisteistä kussakin toimipaikassa. – Tulosten perusteella henkilönsuojaimien ja kohdepoistojen käyttö olisi suositeltavaa, toteaa Antti Karjalainen. – Korkeimmat hiukkasten lukumääräpitoisuudet mitattiin pienleipomossa – ne olivat korkeimmillaan, kun kaikki uunit olivat samanaikaisesti päällä. Tulosten pe-

rusteella pitoisuuksien pääasiallinen lähde olivat siis uunit. Pien- ja nanohiukkaset vaikuttivat pitoisuuksiin merkittävästi. VOC-pitoisuudet, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) ja karbonyylipitoisuudet olivat alhaiset. Yhdisteet olivat todennäköisesti pääosin peräisin rakennusmateriaaleista ja henkilökohtaisista hygieniatuotteista. Osa yhdisteistä liittyi luultavasti mausteiden aromiaineisiin, tuotteiden paistamiseen uuneissa ja pakkausmateriaaleihin. Karjalainen selvitti myös jauhopölypitoisuuksien vähentämistä yhdessä pienleipomossa ja teollisessa leipomossa interventiotutkimuksella. Hengittyvän pölyn pitoisuudet eivät alentuneet työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä intervention jälkeen. – Jatkossa olisi aiheellista suunnitella interventioita, joissa yhdistettäisiin sekä työtapojen muutokset, että tekniset torjuntatoimenpiteet. Tutkimuksesta saatua tietoa voivat hyödyntää leipomoteollisuus, työhygienian asiantuntijat ja työsuojeluviranomaiset. Tutkimustulokset ovat sovellettavissa työmenetelmien, työturvallisuuden ja riskienhallinnan kehittämiseen leipomoteollisuudessa. Kohdistamalla toimenpiteitä kyseisiin työsuojelun osa-alueisiin pystytään alentamaan työntekijöiden altistumistasoja, sekä vähentämään ja ennaltaehkäisemään mahdollisia työssä esiintyviä oireita. – Tällä tavoin on mahdollista edistää työntekijöiden työn tuottavuutta, työkyvyn ylläpitoa sekä työhyvinvointia ja -viihtyvyyttä. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien leipomotyöhön liittyvien tutkimushankkeiden suunnittelussa, Karjalainen toteaa. FM Antti Karjalaisen ympäristötieteen alaan kuuluva väitöskirja Exposure to particulate matter and organic chemicals, and controlling flour dust in the Finnish bakery industry (Altistuminen hiukkasille ja orgaanisille kemikaaleille sekä jauhopölyaltistumisen vähentäminen leipomoteollisuudessa Suomessa) tarkastettiin luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Kuopion kampuksella 22.9.2023. Väitöskirja (PDF) https://erepo.uef.fi/

v TIEDE JA TUTKIMUS v

VTT:ssa kehitetty kumouksellinen proteiininerotusmenetelmä

tässä hyödyntää. Kaura on erityisen kiinnostava, sillä tähän asti kauraproteiinin erottaminen on ollut varsin haastavaa,

toteaa VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund. Nyt toivotaankin, että Suomessakin innostuttaisiin tästä prosessista ja keksintö kasvattaisi kotimaista toistaiseksi varsin vähäistä B2B-ingredienttiteollisuutta tällä tuotealueella. VTT:ssä ollaan hyvin toiveikkaita uuden menetelmän osalta, ja kiinnostusta siihen on jo ollutkin. Eikä ihme, sillä tällä hetkellä kasviproteiini-ingredienttien hinta on korkea ja niitä on tarjolla lähinnä konsentraatteina, joissa voi olla esimerkiksi makuhaittoja. Nordlundin mukaan ala kaipaakin kipeästi kustannustehokkaita, hyviä tuotteita. Parhaillaan menetelmälle haetaan kaupallistajaa, joka voisi aloittaa tuotannon ja tuoda tuotteita markkinoille, ennen kaikkea B2B-puolelle. Ainakin tärkkelyksellä voisi olla sovellusmahdollisuuksia myös leipomoteollisuudessa, joskaan mitään tuotekokeiluja ei VTT:ssä ole vielä tehty. Emilia Nordlundin mukaan ekstruuderi löytyy jo nyt monesta yrityksestä eli kapasiteettia on olemassa Suomessa. - Ei siis tarvita isoja investointeja, jos laite jo löytyy yrityksestä ja jos se vain on tähän menetelmään sopiva. Tuotannon aloittaminen voi silloin käydä varsin nopeastikin. Toki oman aikansa vie aina, että uuden tuotteen myynti lähtee vetämään markkinoilla.

tä sähköllä tuotettua hiilidioksidia (CO2) ja vetyä beetalaktoglobuliiniksi, joka on maidon tärkein ainesosa. Toisin sanoen HYDROCOW pyrkii tuottamaan maitoa hiilidioksidilla ja sähköllä ja poistamaan lehmän prosessista. Maitoproteiinia ei ole koskaan ai-

kaisemmin tuotettu tämäntyyppisellä mikrobilla. Vetyä hapettavilla mikrobeilla on kyky ottaa energiaa vedystä ja hiiltä hiilidioksidikaasusta, eli ne voivat tuottaa proteiineja. Mikrobien kehittäminen siten, että ne erittävät ravintoproteiineja, onkin ollut viime vuosina kiinnostuksen kohteena. Useimmat ratkaisut perustuvat kuitenkin heterotrofisiin mikrobeihin, jotka käyttävät ravinnokseen sokeria tai muita maataloudesta peräisin olevia runsasenergisiä hiililähteitä. HYDROCOW-hankkeessa pyritään menemään askel pidemmälle. Maataloudesta peräisin olevia raaka-aineita käyttävien heterotrofisisten mikrobien sijaan muokattaisiin vetyä hapettava mikrobi erittämään maitoproteiineja. Tämä poistaisi maatalouden yhtälöstä.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkijat onnistuivat kehittämään menetelmän, joka voi olla mullistava erilaisten kasviproteiinituotteiden valmistuksen kannalta. Uusi kasviproteiinin erotusmenetelmä on sekä kustannustehokas että ympäristöystävällinen, sillä siinä ei tarvita kemikaaleja, ja siinä kuluu vain maltillisesti vettä ja energiaa. Menetelmä perustuu ekstruusioon, jota jo nyt käytetään elintarviketeollisuudessa varsin yleisesti. Ekstruuderissa raaka-ainemassaa puristetaan sylinterissä ruuvin aikaansaamalla suurella paineella. Yleensä silloin syntyy tasalaatuista massaa, josta voidaan valmistaa esimerkiksi snacks-tuotteita tai aamiaismuroja. Nyt kävi toisin, sillä VTT:n tutkijat löysivät olosuhteet, joissa proteiini ja tärkkelys irtosivat toisistaan. Kumpikin erottuu omaksi jakeekseen. Proteiineista saadaan talteen jopa 80 prosenttia. Prosessia kokeiltiin onnistuneesti eri raaka-aineella, kuten esimerkiksi kauralla, herneellä, härkäpavulla ja kikherneellä. Tutkimuksen alla ovat vielä esimerkiksi maailmanlaajuisesti kiinnostavat soija ja riisi. - Kotimaisia raaka-aineita voidaan siis

Uutta erotusmenetelmää on kokeiltu onnistuneesti esimerkiksi kauralla.

Maitoa ilman lehmiä? Suomalainen teknologiayritys Solar Foods on yhdessä korkeakoulujen ja sopimuskumppaneiden kanssa mukana hankkeessa, jossa on tarkoitus kehittää uudenlainen biologinen väline, jolla voidaan tuottaa keinotekoista maitoproteiinia hiilidioksidista ja sähköstä. HYDROCOW-hankkeen 5,5 miljoonan euron rahoitus tulee Euroopan innovaationeuvosto EIC:n Pathfinder-välineestä, jonka tavoitteena on tutkia poikkeuksellisen rohkeita ideoita radikaalisti uusia teknologioita ja varhaisen vaiheen tutkimusta varten. Solar Foods tunnetaan jo aikaisemmin kehittämästään soleiini-proteiinista, joka valmistetaan käyttämällä ilmasta kerättyä hiilidioksidia ja vettä. Nyt siis kehitetään maitoproteiinia. HYDROCOW-hankkeen tavoitteena on kehittää mikrobi, joka muuntaa vedes-

LEIPURI 7 / 2023

v TIEDE JA TUTKIMUS v

Päijät-Hämeen viljaklusterin hallituksen jäseniä yhteiskuvassa avajaispäivänä Food Pilot Plantin näyttävän tislauslaitteiston äärellä. Hanna Ylä-Mononen hymyilee kolmantena oikealta ja Pekka Mäki-Reinikka kolmantena vasemmalta. Muut kuvassa vasemmalta lukien ovat Terhi Kinnari, Kinnarin Tila; Päivi Rönni, MTK Häme; viljaklusterin ’isä’ Mikko Maunula, Lahden Polttimon ent.tj. sekä Pekka Kääriäinen, Lammin Sahdin ent.tj.

Kasvipohjaisille tuotteille uusi kehitysympäristö Lahteen Päijät-Hämeen toimijoiden muodostamaan yhteistyöalustaan Food Campus Finland Oy:öön kuuluva tuotekehitysympäristö Food Pilot Plant vihittiin virallisesti käyttöön Lahdessa syyskuun lopussa. TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

usi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimiva yhteistyöalusta Food Campus Finland keskittyy erityisesti kasviperäisiä raaka-aineita hyödyntävään elintarviketuotantoon sekä uusiin, tulevaisuuden ruoan ja juoman tuotannon ratkaisuihin. Sen toivotaan edistävän myös Suomen elintarvikevientiä. Yhteistyöalustan ovat muodostaneet Päijät-Hämeen Viljaklusteri, LAB-ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden kaupunki sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Osa yhteistyöalustaa on LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle nyt avattu Food Pilot Plant -tuotekehitys- ja testausympäristö, joka tukee elintarvikealan yrityksiä uusien kasvipohjaisten tuot-

24 LEIPURI 7 / 2023

teiden kehittämisessä. Sen toiminnasta vastaa LAB-ammattikorkeakoulu ja sitä on rahoittanut Euroopan aluekehitysrahasto. Food Pilot Plantin noin 600 neliötä antavat mahdollisuuksia tuotteiden koeerien valmistukseen, uusien raaka-aineiden testaamiseen, uusien valmistustekniikoiden ja prosessien kokeiluun sekä raaka-aineiden ja tuotteiden analysointiin. Tiloissa on teollisuuden vaatima laitteisto – mutta pienemmässä mittakaavassa. Tuotteita voidaan siis valmistaa ’oikeilla’ laitteilla, mutta pienissä koe-erissä. Food Pilot Plant toimii yrityspohjalta eli sen palvelut ovat yrityksille maksullisia. Yrityspalvelut käynnistyvät varsinaisesti vuoden 2024 alussa, mutta LAB:n teknologiayksikön johtaja Kirsi Taivalantin mukaan palveluista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä jo nyt esimerkiksi häneen tai LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Pasi Rajaan. Eikä yrityksen tarvitse olla päijäthämäläinen, sillä toiminta on valtakunnallista ja kansainvälistä. Uusi tuotekehitysympäristö on toteutettu yhteistyössä Päijät-Hämeen Viljaklusterin, eli viljaa jalostavien yritysten ja viljelijöiden yhteenliittymän kanssa. Viljaklusterin puheenjohtajan Villähteen Leipä Oy:n toimitusjohtaja Hanna Ylä-Monosen mukaan viljakluste-

ri on alusta asti eli vuodesta 2003 pyrkinyt edistämään klusteriyritysten verkostoitumista sekä tukemaan viljaa jalostavien yritysten yhteistyötä. Lisäksi on haluttu nostaa maakunnan viljaosaamisen profiilia. Ylä-Monosen mukaan nyt Päijät-Hämeessä toimiikin Suomen mittavin ja monipuolisin viljaosaamisen keskittymä. Kasvipohjaisten elintarvikkeiden kehittämisympäristö oli hänen mukaansa sille luonteva täydennys. Myös leipomot voivat käyttää sitä hyväkseen. - Food Pilot Plant tuotekehitysympäristö tulee tarjoamaan monille olemassa oleville ja uusille yrityksille sekä vielä ideatasolla oleville innovaatioille puitteet, joista ponnistaa. Yhtenä tämän projektin primus motorina toiminut Fazer Myllyn entinen johtaja Pekka Mäki-Reinikka toteaa, että aikaisemmin kukin yritys teki tuotekehitystyötä itsenäisesti, usein kalliilla laitteilla, jotka loppujen lopuksi jäivät nurkkiin pölyyntymään. Jossakin vaiheessa viljaklusterissa virisi ajatus yhteisestä tuotekehitystilasta, jossa voitaisiin yhdessä hyödyntää käyttämättömiä laitteita. Oppilaitosyhteistyön kautta tilasta saataisiin myös koulutuksellista hyötyä. Niinpä pallo heitettiin LAB ammattikorkeakoululle, joka otti siitä kopin. - Nyt meillä on huikea pilottiympäristö, joka tulee edelleen vielä kehittymään, hehkutti Mäki-Reinikka, jonka mukaan yritysten laitteitakin on nyt siellä yhteisesti hyödynnettävissä – alkuperäisen idean mukaisesti. Koko yhteistyöalustan eli Food Campus Finlandin toiminta organisoidaan ja käynnistyy tämän syksyn aikana. Food Pilot Plantin avaaminen oli sille hieno lähtölaukaus.

KOLUMNI

Miksi meidän pitää kiinnostua Kiinasta?

iina on yksi maailman suurimmista kauppa-alueista. Kiina on suorastaan valtava maa, jossa on maailman eniten puhelimen käyttäjä, jolla on maailman suurin bruttokansantuote ja jossa tuotetaan merkittävä osa maailmassa käytettävistä siruista. Talouden painopiste siirtyy yhä voimakkaammin Kiinaan, joka alkaa olla täysin ylivoimainen yhä useammalla teollisuuden alalla. Kiina tuottaa jo nyt yli puolet koko maailmassa tuotetuista tavaroista, Uusi silkkitie -hanke etenee kovaa vauhtia ja maan poliittinen vaikutusvalta kasvaa päivä päivältä. Emme voi poteroitua omiin nurkkiimme, vaan meidän on seurattava Kiinaa ja Aasiaa muutenkin tarkalla silmällä. Tämä maailmanpolitiikan painopisteen muutos puhututtaa maailmanpolitiikassa ja päättäjien lounaskeskusteluissa, mutta sillä on vaikutusta myös pienemmässä mittakaavassa - myös meillä täällä itäisessä Hämeessä. Kiina on äärimmäisen kiinnostunut omasta ruokaturvastaan, jolle etenkin ilmastonmuutos maalaa toinen toistaan kammottavampia uhkakuvia. Kiina tuottaa maailmassa eniten maissia, vehnää, riisiä, hedelmiä, vihanneksia, lihaa, kananmunia ja kalaa. Kiinasta muualle maailmaan myytävien ruokatarvikkeiden määrä on jatkuvasti kasvanut, ja Kiinan osuus koko maailman ruokatarvikekaupasta vastaa noin viittä prosenttia. Mikäli Kiina joutuu supistamaan ruokavientiään - ilmastonmuutoksen tai protektionististen tavoitteiden vuoksi - näkyy se myös lähi-Salen hyllyllä. Yhden markkinan sulkeutuminen voi näkyä yllättävienkin ruokatuotteiden poistumisella kauppojen hyllyistä, tämä nähtiin vaikkapa Venäjä-pakotteiden alkaessa kun lähikaupasta ei ehkä saanutkaan majoneesia tai kalapuikkoja. Kiinassa tehtävillä päätöksillä voi siis olla merkittäviäkin vaikutuksia meidän ruokaturvaamme. Ruokaturvan huolehtimisen kannalta on olennaista varmistaa, että monimuotoiset ekosysteemimme, maaperämme, ilmastomme ja vesistömme kestävät maataloudesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Torjunta-aineilla toimiva maatalouden tehotuotanto ei pysy planeettamme kantokykyjen rajoissa, minkä vuoksi muutos kohti ekosysteemejä tukevaa maataloutta on välttämätöntä.

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Yksi keino edistää tätä on luopua pölyttäjiä, kuten mehiläisiä, vahingoittavista torjunta-aineista. Meidän on myös ennallistettava ympäristöämme. Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato ovat suurin uhka ruokaturvalle. Maatalous hyötyy ennallistamisesta ekosysteemipalveluiden, kuten pölyttäjäpopulaatioiden suorittaman pölyttämisen ja terveen maaperän ansiosta. Globaalissa ja verkottoituneessa maailmassamme emme aina edes ymmärrä, miten kaukanakin tapahtuvat muutokset voivat näkyä omassa arjessamme hyvin konkreettisina seurauksina. Puhumattakaan niistä vaikutuksista, joita emme heti näe: Miten työntekijöiden olot muuttuvat, mitä käy ihmisoikeuksille ja kunnianhimoisille ilmastovaikutuksille, kun demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisen kanssa kamppaileva valtio nousee maailman johtavaksi maaksi? Vaikka Kiina voi tuntua kaukaiselta alueelta ja maailmanpolitiikka luotaantyöntävältä, kaikki vaikuttaa kaikkeen ja Kiinan tapahtumat heijastuvat kotiseudullemme odottamattomienkin tapahtumaketjujen kautta. Kiina heiluttaa perinteistä maailmanjärjestystä ja voi kääntää sen jopa täysin päälaelleen. Siksi myös meidän täällä Hämeessä on hyvä seurata tulevan maailmanmahdin liikkeitä. Kiinaa vastaan jo Euroopan unionikin alkaa olla pieni toimija, sillä noin 60 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja ihmisistä sijaitsevat Aasiassa. Toimimalla yhdessä voimme kuitenkin olla kokoamme suurempi toimija, joka tehokkaalla, rajat ylittävällä yhteistyöllä pärjää tulevaisuuden haasteiden edessä.

LEIPURI 7 / 2023

v KOKOUKSET v

Leipuriliiton hallinto kokousti Leipurin Oy:ssä Leipuriliiton hallituksen ja valtuuskunnan perinteinen yhteiskokous pidettiin Leipurin Oy:n toimitiloissa Vantaalla 6.9.2023. Tilaisuutta isännöivät toimitusjohtaja Miska Kuusela ja maajohtaja Satu Ruohonen. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

okoukseen oli päässyt paikalle hyvä joukko Leipuriliiton hallintoon eli hallitukseen ja valtuuskuntaan kuuluvia henkilöitä. Mukana oli myös koko puheenjohtajisto eli kokouksen puheenjohtajana toiminut valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen sekä varapuheenjohtaja Anttu Rautio, hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara sekä varapuheenjohtaja Harri Jaakkola. Kokouksen jälkeen Leipurin Oy:n edustajat kertoivat lyhyesti yhtiön toiminnasta, muutoksista siinä sekä uusista tuotteista. Miska Kuusela mainitsi mm. Idän liiketoiminnoista sekä Vulganuksen konekaupasta luopumisen. Toisaalta tapahtui myös laajentumista länteen eli

26 LEIPURI 7 / 2023

Ruotsiin, josta ostettiin leipomomarkkinan tukkutoimija Kobia. Kuusela pitää yhtiön nykyistä ns. Itämeri-painotteista toiminta-aluetta erittäin hyvänä ”settinä”. Leipurin Oy:n noin 135 miljoonan euron liikevaihto tulee Suomesta, Ruotsista ja Baltian maista, noin kolmannes jokaisesta, sekä myös Ukrainasta, josta tosin paljon aikaisempaa pienemmässä määrin. Ukrainassa halutaan kuitenkin edelleenkin olla läsnä haastavista olosuhteista huolimatta, vaikka parempia aikoja ei vieläkään taida olla näköpiirissä. Liiketoiminnan selkärankana ovat ja tulevat jatkossakin olemaan leipomot, jotka jaetaan teollisiin ja toisaalta artesaanityyppisiin. Viime vuosina Leipurin Oy on panostanut myös muuhun elintarviketeollisuuteen, josta tällä hetkellä haetaan volyymin ja liikevaihdon kasvua. Sen sijaan Foodservice toiminta on varsin pienessä roolissa. Myymäläleipomot ovat tärkeä asiakaskunta erityisesti Kobialle Ruotsissa, muissa maissa niiden merkitys on vähäisempi. Kuusela kertoi myös Leipurin hallintorakenteesta, jota on yksinkertaistettu. Toimintoja ei enää ohjata vain pääkonttorista, vaan nyt edetään huomattavasti enemmän maakohtaisesti. Maat ovat omantyyppisiään markkinoita, kuluttajat

Yhteiskuva vieraista ja isännistä Leipurin Oy:n Baking Centerissä. Oikealla isäntäväki eli Satu Ruohonen, jonka takana Miska Kuusela, seuraavana eturivissä Tarja Sjöfelt ja takana kurkistelee Kimmo Virtanen, jonka vasemmalla puolella takarivissä Johan Zilliacus. Mika Coles aivan keskellä takarivissä.

Schokobella -kuorrute/täyte antaa tuotteille näköä ja makua.

v KOKOUKSET v

eri tyyppisiä ja asiakkaat erilaisia, mitkä ovat Kuuselan mukaan hyviä syitä antaa maiden vetää toimintaa itsenäisesti aikaisempaa vahvemmin. Maajohtaja Satu Ruohonen puolestaan esitteli Leipurin Oy:n organisaation, jossa leipureille tutuimpaan eli leipomomyyntitiimiin kuuluvat sen vetäjä Thomas Silfverberg sekä Tommi Lönnqvist, John Butterfield, Timo Parkkonen ja Johanna Tolonen. Keväällä tehdyn organisaatiomuutoksen jälkeen koeleipomossa erilaisia ratkaisuja leipomoille tarjoavat Tarja Sjöfelt ja Kimmo Virtanen siirtyivät osaksi markkinointitiimiä, jota vetää markkinointijohtaja Mika Coles.

Uutta markkinoilla Tarja Sjöfelt ja Kimmo Virtanen kertoivat lopuksi muutamista uutuustuotteista. Makealla puolella Tarjan mukaan uusinta uutta on Martin Braunin Schokobella -kuorrute/täyte, joissa on myös palmuöljyttömiä vaihtoehtoja. Makuvaihtoehtoja löytyy useita. Tuote on huoneenlämpöisenä pehmeä, jopa levitettävä, mutta sen voi myös vaahdottaa, jolloin siitä tulee pursotettava. Sulatettuna sillä voi kuorruttaa, ja se jää leikattavan pehmeäksi myös kylmäsäilytyksen jälkeen, vaikkei vaadikaan kylmäsäilytystä. Säilyy siis huoneenlämmössä. Kimmo Virtanen puolestaan oli liikkeellä teemalla ”Leivonnainen muuttuu”. Hän oli leiponut maistiaisiksi vegaanisia kanelipullia, joissa kaikki valmistusaineet olivat vegaanisia voitelua myöten. Näytille oli tehty myös juureen leivottuja muhkeita maalaisleipiä uudella Ireksin vehnäraskijauheella. Viimeksi mainittujen erikoisuutena oli leivinhiivattomuus. Lisäksi tuotepöydällä oli muodikkaita italialaisia Pinsa Romana-lankkupitsapohjia (ciabatta-tyylinen), joita voi tehdä itse tai joita eri valmistajilta on tarjolla myös valmiina pakasteina. Tällaisen pohjan tekeminen on kuitenkin varsin vaativaa artesaanileivontaa, Virtanen totesi. Päivän päätteeksi vietettiin vielä yhteistä aikaa Vantaankoskella Kuninkaan Lohissa, ensin ulkona kilpailujen merkeissä ja sitten sisällä vanhaan viilatehtaan tiloihin tehdyssä ravintolassa hyvän ruuan parissa. Kiitokset Leipurin Oy:lle mukavasta päivästä ja illasta.

Miska Kuusela kertoi vieraille muun muassa, että idän liiketoiminnoista sekä Vulganuksen konekaupasta on Leipurin Oy:ssä luovuttu, mutta toisaalta on laajennuttu länteen eli ostettu Ruotsista leipomomarkkinan tukkutoimija Kobia.

Leipomokonsultit Tarja Sjöfelt ja Kimmo Virtanen esittelivät Leipurin tuotevalikoiman uusimpia uutuuksia.

Illansuussa nautittiin Vantaankosken kupeessa Kuninkaan Lohissa ulkoilusta kauniissa ilmassa sekä nerokkaista kilpailuista joukkueittain. Niissä tarvittiin sekä ketteryyttä, hyvää koordinaatiota että toimivia hoksottimia.

LEIPURI 7 / 2023

v OLLI KUHTA 80 VUOTTA v

Olli Kuhta on Leipuriliiton Grand Old Man Olavi Kuhta, tuttavallisesti Olli, Leipuriliiton toimitusjohtaja vuosina 1978-2003, täytti lokakuussa 80 vuotta., Hän jätti Leipuriliiton jo parikymmentä vuotta sitten, mutta yhä edelleenkin hänen elämänsä nivoutuu monella tavalla leipomomaailman ympärille – aivan kuten se nivoutui työssäoloaikanakin. TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

- Olin siitä onnellisessa asemassa, että sain varsin vapaat kädet tehdä työtäni, ideoida tapahtumia, järjestää vuosikokouksia, pitää hallintoa informoituna ja niin edelleen, toteaa Olli Kuhta, joka paitsi että oli mies paikallaan, myös ilmiselvästi nautti työstään Leipuriliiton toimitusjohtajana. Hän toteaakin, että työ vei mukanaan ja koko elämä nivoutui leipomomaailman ympärille, harrastukset mukaan lukien. Kumpaankin asiaan oli merkittävä vaikutus henkilösuhteilla. - Oli suuri ja kirjava joukko hienoja ihmisiä, joiden kanssa toimin. Osasta heitä on tullut elinikäisiä sydänystäviä. Se oli ja on edelleenkin erittäin antoisaa koko elämälleni. Mutta miten Olli Kuhta sitten aikoinaan vuonna 1978 aloitti Leipuriliiton toimitusjohtajana? Tarinassa on mentävä kauemmas, oikeastaan vuoteen 1964, jolloin hän aloitti työuransa armeijan jälkeen kustannuslaskijana Hyvä Maku Oy -nimisessä, Valion omistamassa leipomossa Helsingissä.

- Olin työni puolesta mukana Elintarviketeollisuusliiton Leipomojaoston laskentaryhmässä, johon kuului kollegoja myös muutamasta muusta leipomosta sekä lisäksi Leipuriliiton toiminnanjohtaja Leo Hämäläinen. Tehtävänämme oli seurata leipomoalan kustannuksia, jotta voitiin tehdä päätöksiä yhteisistä hinnankorotuksista. Tuohon aikaan sellainen menettely ei ollut kielletty, kuten nykyisin. - Sitten tehtiin tiukennus, että jokaisen leipomon piti tehdä perusteltu hintailmoitus, joka oli varsinainen lomakehirviö. Silloin Leo Hämäläinen pyysi minua kiertämään kanssaan Leipuriliiton paikallisyhdistyksiä ja opastamaan leipomoita tässä asiassa. Työnantajani suostui, joten lähdimme matkaan. Paikallisyhdistyskierroksen ansiosta Olli Kuhta tuli tutuksi monelle leipomoalan yrittäjälle. Vielä tutummaksi hän tuli, kun hän Leon pyynnöstä lähti kouluttamaan leipureita pari viikkoa kestäneelle risteilymatkalle teemalla ’Yritykseni tunnuslukujen valokeilassa’.

Stadin kundi Olli Kuhta asuntonsa parvekkeella vehreässä ja viihtyisässä Helsingin Hermannissa, joka on lähellä ’kaikkea’. Bussit, raitiovaunut ja metro kulkevat melkein talon vierestä ja mikä parasta, aivan lähellä toimii kolme leipomoa. Taustalla häämöttää Kallion kirkon torni.

28 LEIPURI 7 / 2023

v OLLI KUHTA 80 VUOTTA v

Sitten tuli aika, jolloin Leo Hämäläisen eläköitymisen aika alkoi lähestyä: hän oli ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle täyttäessään 60 vuotta vuonna 1978. Ollia oli jo hyvissä ajoin kysytty hänen seuraajakseen, mutta Hyvä Maku -leipomo ei halunnut päästää irti hyvästä miehestä, joten hän kieltäytyi tarjouksesta. Uudeksi toiminnanjohtajaksi kiinnitettiin Jukka-Pekka Jordan, mutta rekrytointi ei ollut onnistunut. Kun tämä huomattiin ja Leon eläköityminen lähestyi, kysyi silloinen Leipuriliiton puheenjohtaja Jarl Lundström Ollia uudelleen tehtävään. - Tässä vaiheessa tilanne oli muuttunut, sillä Valio oli myymässä Hyvä Maku -leipomoa Tuottajain Myllylle. Vaikka töitä olisi löytynyt Valioltakin, tartuin Leipuriliiton tarjoukseen. Ensimmäinen työpäiväni oli 1.2.1978. Leo Hämäläinen jäi eläkkeelle 31.8.1978, joten toimimme liitossa yhtä aikaa puolisen vuotta.

Hyvin toimiva toimisto Vuonna 1978 Leipuriliiton toimiston organisaatio muovautui uudelleen muutoinkin kuin uuden vetäjän osalta. Tuona vuonna Riitta Räisänen aloitti Leipuri-lehden toimittajana sekä Terttu Ilmelä liiton sihteerinä. Viimeksi mainitun Olli oli aikoinaan palkannut jo Hyvä Makuleipomoon, josta tämän tie sitten vei Leipuriliittoon. Olli sanoo olleensa onnekas, kun sai tehdä valtaosan työurastaan juuri näiden naisten kanssa, yhteensä neljännesvuosisadan ajan. - He olivat oma-aloitteisia, joustavia ja työntekijöinä todella kullan arvoisia. Kyllä liiton toiminta ja myös oma toimintani olisi jäänyt hirvittävän vajaaksi ilman heitä. Meillä sujui yhteistyö todella hyvin ja viihdyimme kaikki Leipuriliitossa erinomaisesti. Työ Leipuriliiton toimitusjohtajana sisälsi paljon mm. edunvalvontaa. Heti kärkeen tuli vastaan leipomoalan kuuma peruna eli kolmivuorotyö, joka oli sallittua vain muutamalle leipomolle. Epäreilu kilpailuasetelma tietenkin kismitti muita leipomoita, sillä yötyö oli kiellettyä myös yrittäjiltä. Kiistan ratkaisemiseksi järjestettiin vuonna 1982 Leipuriliiton ylimääräinen liittokokous. Se jäi Ollille mieleen hyvin värikkäänä ja jopa hurmahenkisenä tilaisuutena, jonka jälkeen Fazer, Linkosuo ja Kotisaari erosivat Leipuriliitosta. Loppujen lopuksi tästä kaikesta kuplin-

nasta oli kuitenkin se hyöty, että poliitikotkin ymmärsivät uuden leipomotyölain laatimisen välttämättömäksi. Vuonna 1983 voimaan tullut uusi laki oli Ollin mukaan "kompromissien kompromissi", mutta yötyön suhteen jo sallivampi. - Muutoksista huolimatta lakiin jäi edelleenkin "vääristymiä", kuten 100 prosentin yötyölisä, toteaa Olli, joka itsekin oli mukana uutta lakia valmistelleessa leipomotyöaikatoimikunnassa.

Mielenkiinnolla Olli seuraa tämänhetkistä keskustelua hallitusohjemaan kirjatusta leipomotyölain kumoamisesta. Kuitenkaan 100 prosentin yötyölisästä hän ei usko hevin päästävän eroon, onhan se työehtosopimuksessa Mielenkiinnolla hän seuraa tämänhetkistä keskustelua hallitusohjemaan kirjatusta leipomotyölain kumoamisesta. Kuitenkaan 100 prosentin yötyölisästä hän ei usko hevin päästävän eroon, onhan se työehtosopimuksessa. - Sinänsä lisä on paikallaan, mutta sen suuruus ei. Kun sairaanhoitaja, pelastaja, poliisi tai muu elintarvikeväki ei saa tuplapalkkaa yöajalta, ei sen tarvitse olla kiveen hakattu leipureidenkaan osalta. - Toki on niinkin, että kohtuullinen lisä epämukavasta työstä on oikein ja perusteltu ja onhan se samalla ansiokysymys työntekijöille. Se on myös kilpailukysymys työvoiman saatavuuden osalta. - Itse näen asian niin, että koneellistaminen jatkuu ja ihmistyövoiman merkitys tulee supistumaan.

Paljon matkustamista Leipuriliiton toimitusjohtajan työ oli myös varsin liikkuvaista. Esimerkiksi paikallisyhdistysten tilaisuuksissa Olli Kuhta nähtiin säännöllisesti. Tuolloin paikallisyhdistyksiä oli yli kaksikymmentä ja niiden toiminta oli vilkasta. Matkapäiviä kertyi myös liiton järjestämistä ammatillisista matkoista ulkomaille sekä erilaisista koulutuksista ja kursseista, joita leipomoyrittäjille järjestettiin ympäri

maata. Ohjaajiksi kursseille pyydettiin ulkomaisia huippuosaajia esimerkiksi Sveitsistä tai sitten opettamassa olivat suomalaiset ammattilaiset kuten Kalervo Kolehmainen ja Kalervo Kumpumäki. - Oma lukunsa olivat kilpailut. Leo Hämäläinen oli omana aikanaan käynnistänyt ammattitaitokilpailut, joissa oli ensin useita karsintakilpailuja eri puolilla maata ja sitten vielä loppukilpailu. Leipomoalan opiskelijoille suunnattu Rinkeli GP aloitettiin vuonna 1990 ja siitä muodostui tärkeä tapahtuma sekä alan opiskelijoille että opettajille, Olli kertoo ja toteaa, että kilpailujen osalta maailma tuntuu suuresti muuttuneen. Kun aikaisemmin kilpailijoita esimerkiksi ammattitaitokilpailuissa oli lähes tungokseen asti, saa heitä tänä päivänä melkein hakemalla hakea. Se on sääli, sillä ammattitaidon kohentamisesta kilpailuissa on selkeästi hyötyä paitsi kilpailijalle itselleen, myös yrityksille. - Olen havainnut, että moni leipomoyritys, joka on panostanut kilpailemiseen, on menestynyt ja kasvanut. Rinkelin lisäksi toinen Ollin aikana aloitettu kilpailuperinne on Vuoden Leipäkauppa, joka elää ja toimii edelleen. Samoin on voimissaan Hyvän Leivän Ystävien Salonkiin kuuluva piparinpaisto, jossa perinteisen glögin siemailun sijaan leivotaan pipareita yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Onnistunut veto oli myös ensimmäinen Leipuripäivien tavarantoimittajien näyttely vuonna 1995 Helsingissä, puuhamiehinä Kari Ape ja Seppo Kainulainen. Sen jälkeen näyttely on ollut olennainen ja odotettu osa tapahtumaa. - Näyttely tuo ison määrän leipomoyrittäjiä yhteen paikkaan samaan aikaan, ja on tavarantoimittajille mainio paikka kohdata heidät, toteaa Kuhta, jonka mukaan Leipuripäivät on muutoinkin ainutlaatuinen tapahtuma ja yksi osoitus leipomotoimialan aktiivisuudesta, jollaista muilta toimialoilta ei löydy.

Liiton talous kunnossa Paitsi mieluisista työtehtävistään Olli Kuhta oli tyytyväinen myös siitä, että Leipuriliitto jo hänen aikanaan toimi taloudellisesti vakaalla pohjalla, kiitos ennen kaikkea Leo Hämäläisen tekemän pohjatyön. Sitä Olli jatkoi kasvattamalla omana aikanaan liiton taloutta eli tasetta moninkertaiseksi. Vakaan talouden ansiosta toiLEIPURI 7 / 2023

v OLLI KUHTA 80 VUOTTA v

mitusjohtaja saattoi keskittyä jäsenistön palvelemiseen, koska aikaa ei mennyt talouden pönkittämiseen. Hyvän siivun liiton toimintaan tarvittavista tuloista toivat aikoinaan Leipuri-lehden ilmoitukset. Toimitusjohtajan huolena, kuten vielä nykyisinkin, oli lehden pääkirjoituksen kirjoittaminen. - Pääkirjoitus kyllä syntyi aina, eikä tuottanut suurta tuskaa, vakuuttaa Olli, jonka mukaan paljon kiperämpi tilanne oli silloin, kun lehden toimittamisesta vastannut Riitta Räisänen joutui pitkälle sairauslomalle ja hänen työnsä jäi Ollin ja Tertun vastuulle. Se vei kaksikolta lähes kaiken työajan ja melkein hermotkin. Silloin tehtiin päätös siirtyä yhdestätoista vuosittaisesta numerosta kahdeksaan, joka on ilmestymistahti vielä tänäkin päivänä. Talouteen liittyy myös Joensuun vuosikokous vuonna 1988. Tilaisuus on painunut Ollin mieleen siksi, että juuri siinä kokouksessa saatiin vinkki, että Leipurien Tukun osakkeet kannattaisi nyt myydä. Näitä osakkeita olivat Leipuriliitolle ostaneet sekä Leo Hämäläinen että Olli Kuhta. - Se oli koko Leipuriliiton historian ja talouden kannalta erittäin merkittävä asia. Sillä ostettiin monen kymmenen vuoden oikeus olemassaoloon. 1990-luvun alussa kysyi Elintarviketeollisuusliitto ETL:n ja työnantajaliitto ETTL:n toimitusjohtaja Pekka Hämäläinen Ollilta, kiinnostaisiko Leipuriliittoa sijoittaa varojaan toimistotiloihin Pasilassa. ETL oli ostamassa toimistotalosta kokonaista kerrosta. Asetelma ETL:n kyljessä koetiin hyödylliseksi, olihan yhteistoimintasopimus työnantajaliitto ETTL:n kanssa allekirjoitettu jo vuonna 1979. Kaupat tehtiin Huolintatalon viidennen kerroksen toisen päädyn puolikkaasta. Leipuriliiton kolmihenkinen toimisto muutti siihen vuonna 1991 Pohjoinen Hesperiankatu 5:n huoneistosta, jossa ehdittiin olla viitisen vuotta. Siihen asti Leipuriliitto oli ollut Leipurien Tukun vuokralaisena Pitäjänmäessä. Pasilassa ollaan vielä tänäkin päivänä. Muutto samaan kerrokseen syvensi yhteistyötä Elintarviketeollisuusliiton kanssa monin tavoin ja iso osuus siinä oli Pekka Hämäläisen ja Olli Kuhdan toimivilla henkilökemioilla. Ollin mukaan yksi suurimpia leipureita hyödyttäviä asioita onkin ollut kiinteä, toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö ETL:n kanssa.

30 LEIPURI 7 / 2023

- Esimerkiksi aina kun tehtiin uusi työehtosopimus, kävimme avaamassa sitä leipureille paikallisyhdistyksissä ETL:n työmarkkinajuristi Kerttu Hallbergin kanssa. Leipomoyrittäjät tuntuivat arvostavan sitä, että tulimme paikan päälle Helsingistä asti. Tiivis yhteistyö ETL:n kanssa liittyy tavallaan myös Leipuriliiton nykyiseen toimitusjohtajaan Mika Väyryseen, hänhän tuli Leipuriliittoon ETL:stä. - Taisi minulla olla siinäkin jollakin tavalla ”sormet pelissä’, kun tiesin Mikan ”leipurin poika” -taustan, Olli naurahtaa.

Erinomaiset ihmiset Olli jäi eläkkeelle Leipuriliitosta jo vuonna 2003, mutta edelleenkin tärkeä osa hänen elämäänsä ovat alussa mainitut ystävät eli miesporukka, johon kuuluu niin entisiä leipureita kuin tavarantoimittajiakin. Näitä miehiä on leipomoalan ohella yhdistänyt mm. metsästysharrastus ja matkustelu. Ollin lisäksi ryhmään kuuluvat Matti Raikkala, Teuvo Ljungberg, Kari Ruohomaa ja Pekka Nokelainen. Samaan hengenvetoon on syytä mainita myös elämänkumppani Tuula Suojarinne, eli se paras asia, joka Ollin omien sanojen mukaan hänelle jäi ”käteen Leipuriliitosta”. Tuulallakin on leipomoyrittäjätausta Kotileipomo Siiskoselta Mikkelistä. Tuulan kanssa on pidetty yhtä vuodesta 2003. Kaikki edellä mainitut Olli laskee kuuluviksi lähipiiriinsä, johon luonnollisesti kuuluvat myös hänen kaksi lastaan sekä kaksi lapsenlasta. Leipomo- ja elintarvikealalla Ollin verkosto oli työvuosina mittava, ja kaikkia tärkeitä henkilöitä on mahdotonta luetella. Pyynnöstä hän kuitenkin mainitsee muutamia. Aivan ensimmäisinä tulevat ’Liiton omavaltaiset konttoristit’ Riitta Räisänen ja Terttu Ilmelä, sitten puheenjohtajat Jarl Lundström, Kalevi Paakkinen, Juhani Enkovaara ja Kaj Boström sekä varapuheenjohtajana pitkän tovin toiminut Raimo Elonen. Valtuuskunnan puolelta maininnan saavat Matti Koivuniemi ja Kari Ape sekä Anders Bondén, joka sittemmin toimi myös liiton puheenjohtajana. Keskeinen henkilö ja hyvä ystävä oli myös ETL:n toimitusjohtaja Pekka Hämäläinen.

Asiat voisivat olla huonomminkin Leipuriliiton nykytilanteesta Ollilla on omat näkemyksensä, vaikka hän tässä kohdassa miettiikin, voiko hän ihan kaikkea sanoa. Mutta sanoo sitten kuitenkin. Ensinnäkin hän on surullisena seurannut paikallisyhdistystoiminnan näivettymistä. Eikä aktivisuudessa muutenkaan ole liikaa hurraamista. - Ikäväkseni katson vuosikokouksessa, kun sieltä puuttuu hallituksen jäseniä ja paikallisyhdistysten puheenjohtajia. Mielestäni he ovat se ensimmäinen lenkki, jonka tulisi ehdottomasti osallistua ja olla sitä myötä esimerkkinä oman alueensa yrittäjille. Jos joku on tästä asiasta toista mieltä, sanokoon vain. - Myös se huolestuttaa, että nuoremman polven yrittäjiä Leipuriliiton toiminta tuntuu kiinnostavan kovin vähän. Olli on miettinyt myös sitä, voisiko valtuuskunta omissa erillisissä kokouksissaan enemmän syväluodata liiton toimintaa ja päämääriä? Sellaisissa tapaamisissa näitä isoja asioita ehdittäisiin pohtia syvemmin kuin hallituksen ja valtuuskunnan asiantäyteisissä yhteiskokouksissa. Leipomoalalla kuitenkin ilahduttaa se, että sieltä löytyy monia menestyviä yrityksiä. - Mutta se mikä on menestyksen salaisuus ei ole minulle kuudessakymmenessä vuodessa vielä selvinnyt. Helpompaa on keksiä vastaus siihen, mikä on parasta eläkkeellä olossa. - Se, että saa toteuttaa itseään ja omia mieltymyksiään kuten haluaa, toteaa Olli, joka kuitenkin kaikkein tärkeimmäksi asiaksi elämässään nostaa tällä hetkellä sen, että saa olla terve. Pari vuotta sitten todettu syöpä pysähdytti ajattelemaan elämän rajallisuutta. Onneksi hoidot purivat. Lopuksi Olli vielä toteaa, että asiat voisivat olla huonomminkin. Aamulenkillään Helsingin Sörnäisissä hän sanoo eräänä päivänä kulkeneensa Hurstin ruokajakelupisteen ohi. Siellä oli jo seitsemältä aamulla ihmisiä jonossa oven takana. - Kun ajoin autolla samasta paikasta ohi puolen päivän aikoihin, jono oli ainakin parinsadan metrin pituinen. En ole varma oliko jakelua jo silloin aloitettu, mutta silmiini näytti siltä, että samat henkilöt olivat ensimmäisinä jonossa kuin jo silloin aamuvarhaisella. Se pani miettimään, että itsellä on kyllä asiat aika hyvin.

v LEIPÄVIIKKO v

Tapahtumarikas Leipäviikko Leipäviikkoa vietettiin perinteisesti syyskuussa viikolla 37. Teemana tänä vuonna oli #voikkariapöytään.

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

eemalla haluttiin muistuttaa, että leipä vastaa mainiosti suomalaisten haluun syödä hyvältä maistuvaa, terveellistä ja edullista ruokaa. Tutkimusten mukaan myös ruoan kotimaisuus on kuluttajalle tärkeää, jolloin leipä osuu mainiosti valinnaksi. Leipä taipuu moneksi ja se sopii aamiaiselle, lounaalle, välipalalle ja iltapalaksi. Leipävalinnalla ja täytteillä voi vaikuttaa voileivän terveellisyyteen sekä hintaan. Ja itselleen maistuvilla valinnoilla sen saa sopimaan juuri omaan makuun. Leipäviikko osui jälleen kerran samalle viikolle Kuluttajaliiton Hävikkiviikon kanssa. Tästä emme kuitenkaan hämmentyneet, vaan teimme yhteistyötä Kuluttajaliiton kanssa jakamalla tiedotteita ja sosiaalisen median sisältöjä puolin ja toisin. Leipä on myös ympäristön ystävän valinta, sillä kotimaisen leipäviljan viljely on ilmastoystävällistä ja leivän täytteissä voi käyttää edellisen päivän ruokia, jolloin ruokahävikkiä saadaan pienennettyä. Omien sosiaalisen median julkaisujen lisäksi Leipäviikon sanomaa toi aktiivisesti esiin radiotoimittaja Minna Kuukka, joka oli tänä vuonna sosiaalisen median yhteistyökumppaninamme. Minna loihti neljä herkullista voileipäreseptiä ja kuvasi annokset. Leipäviikon aikana hän jakoi näitä kuvia, reseptejä sekä tietoa ja omia fiiliksiään leivästä Instagram -tilillään. Leipäkuvat ja reseptit löytyvät Leipätiedotuksen nettisivuilta ja niitä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Esimerkiksi Radiojuontajan leipä ja Vaarin iltapala nostavat hymyn huulille jo pelkkien nimiensä perusteella. Monen vuoden tauon jälkeen pääsimme toteuttamaan kuluttajatapahtuman

Tasavallan presidentin neuvonantaja Tuomas Telkkä ja tasavallan presidentin III adjutantti Anna Eronen ottivat Leipäviikon tervehdyksen vastaan presidenttiparin puolesta Leipätiedotuksen projektikoordinaattori Terhi Virtaselta (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Tarja Kuuselalta.

Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen (oik.) esittelee leipäkorin sisältöä Tuomas Telkälle ja Anna Eroselle.

kauppakeskus Kampissa. Ohikulkijat saivat mukaansa tuoretta leipää ja hyvän Leipäviikon toivotuksen. Pääsimme myös viemään Leipäviikon tervehdyksenä leipäkorit tasavallan presidentti Sauli Niinistölle sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille. Presidenttipari ei valitettavasti itse

päässyt paikalle vastaanottamaan leipäkoria, mutta tasavallan presidentin kanslia ilmoitti ottavansa mielellään Leipätiedotuksen vastaan presidenttiparin puolesta. Vastaanottajina toimivat tasavallan presidentin neuvonantaja Tuomas Telkkä ja tasavallan presidentin III adjutantti Anna Eronen. Kahvin ääressä ihastelimme

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah otti ilolla vastaan Leipäviikon tuomiset. Korin ojensi Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen. Mukana vierailulla olivat projektikoordinaattori Terhi Virtanen ja hallituksen pj. Tarja Kuusela

LEIPURI 7 / 2023

v LEIPÄVIIKKO v

kotimaista monipuolista leipäkulttuuria ja leipomotuotteiden vahvaa roolia eri sesonkeina ja juhlapäivinä. Esiin nousivat myös leipomoalan tuote- ja teknologiainnovaatiot. Sekä tietysti terveellinen leipä. Neuvonantaja Telkkä kertoi toimittavansa korin eteenpäin presidenttiparille. Myös ministeri Essayah otti ilolla vastaan Leipäviikon tuomiset. Hän tutustui huolella kaikkiin korin tuotteisiin. Ensimmäiseksi hän halusi maistaa kahvin kanssa 100 % kauraleipää, jonka kerroimme olevan suomalaisen erinomaisen tuotekehityksen tulosta. Vaikka kauraleipä maistui hänelle, kertoi hän lempileipänsä olevan perinteinen ruisleipä. Hän kertoi lapsuuden ja nuoruutensa muistoistaan kotoa Siilinjärveltä, missä ruislimppua ja rieskaa oli paistettu leivinuunissa. Kysyttäessä millainen leipä hänen mieleensä nousee puhuttaessa rieskasta, ministeri kertoi, että kyllä ensimmäisenä ajatus on kovakuorisesta pulleasta ohrarieskalimpusta eikä niinkään pohjoisen litteästä rieskasta. Toki hän kertoi pitävänsä ohuista ohrarieskoistakin. Vaikka Leipäviikolla toimintaa riitti, oli toimistolla kiirettä jo viikkoja aiemmin. Ruokapalvelut ja leipomot tilasivat jälleen ahkerasti Leipäviikon materiaaleja, pöytäständejä ja julisteita. Näitä postitimme melkoisen määrän. Vaikka maailma sähköistyy, on printtimateriaalilla edelleen paikkansa. Julisteet seinillä muistuttavat teemaviikosta ja pöytäständejä on mukava hypistellä ruokailun lomassa. Niiden sisällöt herättelevät mielenkiintoisia keskusteluja.

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry keräsi Leipäviikon kunniaksi Oulun alueen leipomot samalle kartalle ja kannusti kuluttajia vierailemaan leipomoiden myymälöissä.

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry

ikä olisikaan parempi aika tutustua lähialueen leipomoihin kuin perinteinen Leipäviikko! Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry keräsikin Leipäviikon kunniaksi Oulun alueen leipomot samalle kartalle ja kannusti kuluttajia vierailemaan lähialueensa leipomoiden myymälöissä. Suunnistukseen osallistuivat Pulla-Pirtti Oy, Putaan Pulla Oy, Meriläisen Leipomo Oy, Kuivaksen Leipomo Oy sekä Timo Kyllinen Oy/Huovisen Leipomo. Kartat julkaistiin jokaisen osallistuvan leipomon somessa ja ne olivat nähtävillä osallistuneiden yritysten myymälöissä. Leipäviikon aikana jokainen leipomo järjesti myymälöissään omia Leipäviikon ta-

Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry

sa Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjistä toteutti toimipisteissään eri leipomotuotteita sisältävien tuotekassien myyntiä. Tuotekassit sisälsivät esimerkiksi ruisleipää, kauraleipää, sämpylöitä ja marjapiirakkaa edulliseen hintaan. Lisäksi leipomoilla oli Leipäviikon kunniaksi koko viikon vaihtuvia tarjouksia, arvontoja ja tietenkin erittäin hyvää leipää. Mukana

32 LEIPURI 7 / 2023

Leipäviikon tempauksessa olivat Rikkilän Leipä Oy, Natusen Leipomo, Leipomo Toivonen Oy, Kesämäen Leipomo Oy ja Suomen Kotileipomo/Leipomo Petäjä Ky.

Joukko Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjiä myi leipomotuotteita sisältäviä tuotekasseja.

pahtumia, mm. herkullisia arvontoja. - Asiakkaat ottivat Leipäviikon suunnistuksen hyvin vastaan ja arvontoihin tuli paljon innokkaita osallistujia, kertoo Tiina Räinä Pulla-Pirtti Oy:stä. Hänen mukaansa tarkoituksena olisi tehdä tästä jokavuotinen perinne, jolla muistutetaan kuluttajia lähialueen leipomoista ja niiden herkullisesta valikoimasta. Myös Putaan Pullan myymälässä riitti runsaasti asiakkaita ja arvonnat piristivät mukavasti Leipäviikkoa. Kuluttajat olivat törmänneet yhteisiin somepostauksiin ja saaneet myös muualta tietoa Leipäviikosta. Tämä oli kiva tapa saada paikalliset leipomot kartalle ja tätä tullaan varmasti kehittämään tulevilla Leipäviikoilla, kerrotaan Putaan Pullasta.

v LEIPÄVIIKKO v

Pirkanmaan Leipomot ry

irkanmaan Leipomot järjesti perinteisen Viljanpäivä -tapahtuman Leipäviikolla ja tällä kertaa tapahtuma toteutettiin Lempäälän Ideaparkin keskusaukiolla. Leipomotuotteiden myynnin ohella nostettiin esiin hienoa pirkanmaalaista leipomokulttuuria. Tapahtuman tuotto lahjoitettiin lapsia ja lapsiperheitä tukevalle Hope Ry:lle. Mukana kauppakeskuksessa järjestetyssä tempauksessa olivat Linkosuon Leipomo Oy, Leivon Leipomo Oy, Hakasen Leipomo Oy, Jussinhannan Leipä Oy, Pyymäen Leipomo Oy, Vilénin Leipomo Oy ja Liisan Leipomo Oy.

Vilénin Leipomoa edustivat tapahtumassa sisarukset Mervi ja Jussi Vilén. Kuva Tiina Hakio.

Leivon Leipomon osastolla asiakkaita palvelivat Hanna Leivo (vas.) sekä Fanny Jaakkola. Kuva Mervi Vilén.

Leipäviikon tempaus Kampissa TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

eipätiedotus ry järjesti Helsingin Kampin kauppakeskuksen keskusaukiolla Leipäviikkoon liittyvän tapahtuman tiistaina 12.9.2023 aamupäivällä aamukahdeksasta lähtien. Moni työmatkalainen ja myös muu ohikulkija sai silloin pussillisen uunituoretta suomalaista leipää sekä myös iloisen Hyvää Leipäviikkoa - toivotuksen. Tämä sai hymyn saajien huulille ja samalla päivä sai hyvän alun. Leipätiedotuksen henkilökunnan eli Kaisa Mensosen ja Terhi Virtasen apuna jakelussa oli joukko espoolaisen Omnian leipuri-kondiittoriopiskelijoita. Mukana oli myös Leipätiedotuksen hallituksen puheenjohtaja Tarja Kuusela Fazer Leipomoilta. Leipiä Kampin tapahtumaan olivat toimittaneet Fazer Leipomot, Vaasan Oy, Porin Leipä Oy, Leivon Leipomo Oy, Porokylän Leipomo Oy, Nurmileipä Oy ja Oy Emil Halme Ab.

Kuvassa Kampissa ahkeroinutta porukkaa. Vasemmalla Reeta Kylänpää ja Tarja Kuusela Fazerilta. Tarjan takana Lumi Mensonen ja edessä Terhi Virtanen. Keskellä takana Kaisa Mensonen ja hänen oikealla puolellaan neljä Omnian reipasta opiskelijaa. Oikeassa reunassa on juuri kuvaushetkellä leipiä tempaukseen tuonut Anna Repo Nurmileipä Oy:stä. Kuvasta puuttuvat tapahtumassa apuna olleet Leipätiedotuksen hallituksen jäsenet Anni Pyykkö, Vaasan Oy sekä Heidi Siivonen, MTK.

Pussillinen tuoretta leipää oli monelle aamun kulkijalle iloinen yllätys. Oikealla Kaisa Mensonen Leipätiedotuksesta.

LEIPURI 7 / 2023

v TALOUS v

Heikko kysyntä painaa elintarvikeyrityksiä Elintarviketeollisuuden tuoreen talouskatsauksen mukaan alan liikevaihto kasvoi tämän vuoden tammi-kesäkuussa 10 prosenttia vuoden 2022 tammi-kesäkuuhun verrattuna. Koko vuoden liikevaihdoksi ennakoidaan 13,9 miljardia euroa. TEKSTI Elina Matikainen

Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden määrä on kuitenkin jatkanut laskuaan aina syksystä 2021 alkaen. Kesäkuusta 2022 kesäkuuhun 2023 tuotantomäärä väheni lähes neljä prosenttia. ETL:n ekonomisti Bate Ismail vertasi sitä lamalukemiin ETL:n järjestämässä mediatilaisuudessa syyskuun puolivälissä. Volyymissä on palattu vuoden 2015 tasolle. Ismailin mukaan elintarviketeollisuuden laskeva volyymi voi merkitä jatkossa myös sopeutuksia ja muutosneuvotteluja ja jopa joidenkin tuotantolaitosten sulkemisia. Kuluttajat ostavat nyt vähemmän ja myös halvempaa. Hintaherkkyys näkyy esimerkiksi niin, että kuluttajat juoksevat tarjousten perässä myymälästä toiseen ja myös ostavat tuotteita isoja eriä. Kaupan omat, usein edullisemmat merkit kasvattavat suosiotaan. Nekin voivat toki olla kotimaisia, mutta usein ne ovat tuontitavaraa. Monilla myös arvot ruuan valinnan suhteen ovat muuttuneet: kotimaisuus ei enää paina valinnoissa niin paljon kuin aikaisemmin.

Vaikka elintarvikealan liikevaihto on kasvanut neljässä vuodessa peräti 22 prosenttia, alan yritysten tuotantopanosten hinnat ovat vastaavasti nousseet samalla ajanjaksolla noin 30 prosenttia. Kustannusten nousu on tänä vuonna tasaantunut elintarvikeyrityksissä, vaikka ihan kaikkien raaka-aineiden osalta kustannusten ylintä piikkiä ei olekaan vielä nähty (esim. sokeri, oliiviöljy). Paljon vaikuttaa myös kotimaisen sadon määrä ja laatu. Joka tapauksessa kustannukset ovat ’jämähtäneet’ historiallisen korkealle tasolle. Toisaalta Euroopassa ruuan hinta on jo kääntynyt laskuun ja kuluttajat ovat kaikkialla hyvin hintaherkkiä. Kallilla panoksilla tuotetut suomalaiset tuotteet eivät välttämättä ole kilpailukykyisiä eurooppalaisilla markkinoilla. Suomalaisten elintarvikkeiden viennin määrä onkin vähentynyt. Tulevina vuosina on hyvin mahdollista, että yksittäisissä raaka-aineissa koetaan saatavuushaasteita, mikä tietää niiden kustannusten rajuakin nousua. Ilmaston-

Elintarviketeollisuuden volyymissä on palattu vuoden 2015 tasolle.

34 LEIPURI 7 / 2023

muutos, kuivuus, satovaihtelut ja oman maan markkinoiden suojaaminen tulevat aiheuttamaan vakiintuneiden toimintamallien murtumista koko ruokaketjussa entistä enemmän. Yksityinen kulutus on kannatellut Suomen taloutta kuluvana vuonna, mutta kasvunäkymät ovat vaisut. Kuluttajien ostovoima on heikentynyt, eikä kotitalouksien ahdinko ole talousennusteita julkaisseiden tutkimuslaitosten mukaan helpottamassa edes vuonna 2024. Elintarvikealan yritykset ovat pitkälti riippuvaisia suomalaisten ostovoimasta, johon talouskasvu ja työllisyystilanne vaikuttavat keskeisesti. – Suurin haaste kotimaiselle elintarviketeollisuudelle juuri nyt on heikko kysyntä, Bate Ismail tiivistää. Elintarviketeollisuudessa on kysynnän heikkenemisen ohella myös entistä enemmän kysynnän heiluntaa eli odottamatonta vaihtelua, mikä vaikeuttaa tuotannon ennustettavuutta. Sekin on huomattu, että pienemmät pakkauskoot tekevät kauppansa paremmin. Myös hävikki on vähentynyt kotitalouksissa, mikä luonnollisesti on hyvä asia, vaikka saattaakin vähentää kysyntää. Myös kauppojen välinen hintakilpailu korostuu. Kauppa halpuuttaa omia merkkejään, etenkin tuontituotteissa. Omia merkkejä korostetaan myös tuotesijoittelussa. Ongelmalliseksi omissa tuotemerkeissä saatetaan kokea kaupan kaksoisrooli; onhan se samalla sekä ostaja että kilpailija. Ruuan kuluttajahinnat saavuttivat huippunsa tammikuussa ja helmikuun jälkeen hinnat eivät enää ole nousseet. Yhtenä vaikuttavana tekijänä kuitenkin on nähtävä esimerkiksi kasvisten ja vihannesten hinnat, joiden hintoihin kotimainen satokausi on tuonut helpotusta. Elintarviketeollisuusliiton kokoamien tutkimustietojen perusteella suomalainen elintarviketeollisuus on kärkiluokkaa, kun tarkastellaan eurooppalaisen elintarviketeollisuuden kestävyyttä. Suomessa elintarvikeyritykset käyttävät muihin maihin verrattuna vähemmän energiaa, energia on puhtaampaa, vettä hyödynnetään tehokkaammin ja jätettä syntyy vähemmän. Kuluttajalle Suomessa jalostetun ruuan ostaminen onkin ekoteko ja vastuullisempaa kuin ulkomailla tuotettujen elintarvikkeiden valitseminen ostoskoriin.

v MURUSET v

Karhu ja Valio lenkkariyhteistyössä Karhu ja Valio ovat hypänneet mukaan maailmalla suosiota keränneeseen “Is it cake?” someilmiöön. Karhun uudesta lenkkarimallista Aria 95:sta on tehty ’näköiskakku’ tai ’kakkukenkä’ Aria 95 Va-

lio Baker, jossa hehkuvat syysvärit Frosty Lingonberry & Caramel. Kakku ja uutuuskenkä lanseerattiin yhtä aikaa. It's a cake -ilmiö nousi suosituksi internet-ilmiöksi vuonna 2021 erityisesti TikTok-alustalla. Ilmiössä ihmiset jakoivat videoita, joissa esitettiin esineitä tai asioita, jotka näyttivät ensisilmäyksellä joltakin muulta, mutta paljastuivatkin kakuiksi, kun niitä leikattiin. Ilmiö levisi laajalti sosiaalisessa mediassa ja inspiroi monia ihmisiä yrittämään samanlaisten kakkujen tekemistä. Trendin suosio on noteerattu Netflixillä asti. “Is it cake?” -sarjan toinen tuotantokausi sai ensi-iltansa kesäkuun lopulla. Ohjelmassa moni katsoja hieraisee silmiään; mikä on kakkua ja mikä ei.

Kakkuveistostaitelija Venla Daffeh oli ideoinut piispistornin ja oli mukana myös rakentamassa sitä.

Piispistorni loksautti leuat Turussa Teksti Elina Matikainen Kuva Kineret Janatuinen

Satoarvio vuonna 2023 Luonnonvarakeskus Luken mukaan noin 2,9 miljardin kilon viljasatoarvio on viidenneksen pienempi kuin viime vuoden viljasato. Syynä on pienin arvio ohrasadosta lähes 50 vuoteen. Sen sijaan ruissatoarvio ylittänee 100 miljoonaa kiloa – viides kerta 30 vuodessa. Ruissato kattaa siten laskennallisen vuosikulutuksen. Hernesato kasvaa jo viidettä vuotta peräkkäin ennätyssuureksi kasvaneen viljelyalan ansiosta. Vuoden 2023 satoarvio Suomen pelloilta (tilanne 18.9.2023): Viljasatoarvio yhteensä 2,9 miljardia kiloa (-19 %, verrattuna viime vuoteen) Ohra 1,02 miljardia kiloa (-30 %) Kaura 1,02 miljardia kiloa (-15 %) Vehnä 0,77 miljardia kiloa (-10 %) Ruis 0,10 miljardia kiloa (+54 %) Rypsi ja rapsi yhteensä 46 miljoonaa kiloa (-19 %) Peruna 555 miljoonaa kiloa (-1 %) Herne 109 miljoonaa kiloa (+18 %) Härkäpapu 13 miljoonaa kiloa (-31 %) Säilörehusato 7,7 miljardia kiloa (+1 %) Vuoden 2023 satotilanne tarkentuu 24.11.2023, kun satotilaston ennakkotieto valmistuu. Se perustuu maatiloilta saataviin satotietoihin.

Turkulaisen kauppakeskuksen Hansakorttelin Hansatorille valmistui 4.10.2023 taideteos, joka oli valmistettu 750 piispanmunkista. Munkit oli valmistanut Kosken Leipomo Oy ja teoksen oli ideoinut kakkuveistostaitelija Venla Daffeh. Taideteos liittyi jokasyksyiseen Hansailmiöön, jossa halutaan juhlistaa turkulaisuutta. - Kosken Leipomo on avaamassa Hansakortteliin kahvilan näillä näkymin lokakuun loppuun mennessä, kertoo leipomon toimitusjohtaja Rauno Ruoho. Vielä alkukuusta Hansakorttelissa oli meneillään remonttitöitä, ja vasta niiden valmistuttua päästiin rakentamaan kahvilaa. Piispistorni oli tulevalle kahvilalle oivallinen markkinointitempaus. Neljällä jalalla seisoneen Piispistornin muotokieli oli peräisin Turun linnan holvikaarista. Siinä oli yhteensä 750 piispanmunkkia, joita Kosken Leipomo tarjoili yleisölle kahvin kera sen jälkeen, kun herkullinen teos oli ollut pari kolme tuntia näytillä valmistuttuaan. Piispanmunkki on yksi turkulaisuuden symboleista ja kaupungissa suosittu herkku. Rauno Ruohon mukaan Kosken Leipomossakin niitä valmistetaan yli tuhat kappaletta päivässä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja tätä pumadalla kuorrutettua pyöreää munkkia kutsutaan myös berliininmunkiksi. Ei kuitenkaan Turussa, jossa se on ehdottomasti piispanmunkki.

LEIPURI 7 / 2023

v MURUSET v

Suonenjoen mansikalle nimisuoja Ruokaviraston tiedotteen mukaan EU-komissio on hyväksynyt Suonenjoen mansikka -nimen rekisteröinnin. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana oli Suonenjoen Seudun marjanviljelijäin yhdistys ry. Suonenjoen mansikka -nimen suojaus perustuu Suonenjoen seudun viljelijöiden tuottaman mansikan maineeseen. Mansikalla on pitkät viljelyperinteet Suonenjoella. Vuonna 2016 Suonenjoen mansikka täytti 100 vuotta. Suomalaiseen ruokakulttuuriin on sadan vuoden aikana jo vakiintunut käsite Suonenjoen mansikka. Sitä myydään ympäri Suomea ja ihmiset tuntevat Suonenjoen nimenomaan mansikasta. Kaupallinen mansikanviljely Suomessa on lähtöisin Suonenjoelta. Kaupungin katukuvassa mansikka näkyy monessa muodossa, kuten vuosittaisina mansikkakarnevaaleina. Nimitystä Suonenjoen mansikka käytetään puutarhamansikasta, jota viljellään Pohjois-Savossa, Suonenjoen ja sen lähikuntien alueella. Suonenjoen mansikka on kokonaan punainen, mehevä ja suutuntumaltaan pehmeän samettinen. Maultaan mansikka on makea ja aromikas. Mansikoiden makeus vaihtelee lajikkeesta ja kasvuolosuhteista riippuen.

Härkäpavusta olutta

Suonenjoen mansikka myydään tuoremarjana, pakasteena, jäädytettynä tai ainesosana jalosteissa. Euroopan unionissa on suojattu tähän mennessä noin 3500 nimitystä. Järjestelmässä on nyt 14 suomalaista rekisteröityä nimitystä, joista kaksitoista kuuluu maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin sekä kaksi tislattuihin alkoholituotteisiin. Nimisuojajärjestelmien tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Lisäksi se lisää tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.

Tuusulassa sijaitseva Maku Brewing on tuonut markkinoille mallastetusta eli idätetystä härkäpavusta tehdyn uutuusoluen. Härkönen Papu Ale -olut on tiettävästi ensimmäinen Suomessa kaupalliseen levitykseen tehty olut, jossa mallastettua härkäpapua hyödynnetään keskeisessä roolissa oluen reseptiikassa. Härkäpapua oluessa on noin viidennes, pääraaka-aine on yhä mallasohra. Vuoden ajan mallastamo Viking Maltin kanssa työstetty olut saa härkäpapunsa suomalaiselta tilalta. Yhteistyössä toteutettu hanke tuo uuden innovaation oluiden valikoimaan etenkin kestävyyden ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta. Härkäpapu on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista, jota on viljelty viimeistään kolmannella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua, todennäköisesti aikaisemminkin. Suomessa härkäpapua on viljelty luultavimmin jo 600-luvulta ja se ollut perunan sekä herneen tuloon asti hyvin yleinen ravintokasvi. Viime vuosina kiinnostus härkäpapua kohtaan on jälleen lisääntynyt ja härkäpavulla viljellyt peltopinta-alat ovat kasvaneet huomattavasti. Vaikka suurin osa tuotetusta härkäpavusta päätyy edelleen rehukäyttöön, kasvavissa määrin se menee elintarviketeollisuuden käyttöön. Härkönen Papu Ale on myynnissä Prismoissa ja S-Marketeissa.

Vääksyn Myllylle uusi omistaja Viipurilaisesta Kotileipomosta Viipurilainen Kotileipomo julkaisi suomalaisen ruoan päivänä, 4.9.2023, tiedotteen liiketoimintakaupasta, jossa Ylä-Hemmilän leipuriperheen nuorin veli Joonas Ylä-Hemmilä osti Vääksyn Myllyn. Leipomoyrityksen markkinoinnista vastaava Teppo Ylä-Hemmilä kertoo kaupasta myös videolla YouTubessa. Viipurilaisen Kotileipomon koko toiminta nivoutuu kotimaisen lähiruokaketjun ympärille ja lähialueen viljelijöiden tuottaman viljan käyttämistä raaka-aineena pidetään suorastaan kunnia-asiana. Viipurilainen on ollut viime vuodet Vääksyn Myllyn merkittävin asiakas ja kun myllyn toiminta uhkasi loppua, oli tämä lähiruokaperiaate vaarassa. Ostamalla myllyn leipomo turvasi lähiraaka-aineen saannin: nyt vilja ostetaan suoraan vilje-

36 LEIPURI 7 / 2023

lijöiltä ja se myös jauhetaan itse omassa myllyssä. Viipurilaisen Kotileipomon toimitusjohtaja Tuomas Ylä-Hemmilän mukaan vain 12 kilometrin tuoreusmatka pellolta myllyn kautta leipomolle lienee ainutlaatuinen. Joonas Ylä-Hemmilä kertoo viljelleensä maata aiemmin päivätyönsä ohessa, joten myös se puoli on hänelle tuttua. Hän aloittaa myllärinä ja toimitusjohtajana ja sanoo lähtevänsä innolla kehittämään Vääksyn Myllyä. Aluksi Vääksyn Mylly keskittyy ydintoimintanaan jauhamaan paikallista ruista ensisijaisesti Viipurilaiselle Kotileipomolle, mutta jatkosuunnitelmiakin jo on. Aiemmin suljettu Myllyn Puoti voi ehkä nähdä päivänvalon uudelleen kesäkahvilana ja Vääksyn Mylly voi mahdollises-

ti auttaa viljelijöitä ja muita leipomoita, mutta näihin toimintoihin keskitytään vasta toiminnan vakiintuessa uudelleen. Vääksyn Mylly on toiminut vuodesta 1942. Vääksyn Myllyn kaksi nykyistä työntekijää jatkavat uuden omistajan palveluksessa vanhoina työntekijöinä. Vääksyssä toimiva Viipurilainen Kotileipomo sijaitsee 24-tien varrella ja leipomon yhteydessä toimii myös myymälä ja kahvila. Leipomoyritys täyttää sata vuotta ensi vuonna. Viipurilainen Kotileipomo on ollut Ylä-Hemmilän perheen vetämä 90-luvulta, jolloin isä Veikko Ylä-Hemmilä osti konkurssiin menneen yrityksen. Sukupolvenvaihdos perheen toiselle polvelle on toteutettu vaiheittain viimeisten viiden vuoden aikana.

Elintarviketeollisuus laatii TKI-tiekartan ensimmäisenä toimialana Suomessa Elintarviketeollisuus harjoittaa laajaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toimintaa) pyrkiessään kehittämään uusia tuotteita, parantamaan tuotantoprosessejaan, lisäämään kestävyyttään ja vastaamaan kuluttajien muuttuviin tarpeisiin. Elintarviketeollisuudessa on nyt Elintarviketeollisuusliiton aloitteesta aloitettu ensimmäisenä toimialana Suomessa TKI-tiekartan laatiminen. Tavoitteena on tunnistaa keinot, joilla elintarvikealalla saavutetaan TKI-rahoituksessa kansallisesti asetettu neljän prosentin tavoite. Tiekarttatyössä ETL:n kumppanina ja sparraajana toimii Teknologian tutkimuskeskus VTT oy. Tarkoitus on hakea mahdollisia toiminnallisia, säädöksellisiä tai osaamiseen tai muihin tekijöihin liittyviä pullonkauloja, jotka jarruttavat tutkimukseen ja kehittämiseen (t&k) suunnattujen investointien kasvua. ETL:n mukaan Kotimaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää, että ruokasektorin osuutta lisätään kansallisessa TKI-rahoituksessa. Yrityksillä pitää olla varmuus myös tutkimusrahoituksen ennustettavasta kehityksestä sekä yrityksille suoraan kohdennettavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen riittävyydestä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä osaamisen merkitys kasvaa, sillä elintarvikeala tarvitsee menestyäkseen innovaatioita. Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoista osaamista ravitsemus- ja elintarviketutkimuksessa. Yrityksemme ovat olleet pioneereja terveysvaikutteisten ja kestävästi tuotettujen elintarvikkeiden kehittäjinä. Myös elintarviketurvallisuus on Suomessa maailman huippua. Puhtaiden, turvallisten ja kestävästi tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä kasvavaa globaalisti. On kuitenkin muistettava, että innovaatioiden kehittäminen vie vuosia, joskus jopa vuosikymmeniä.

Pirkanmaan maakuntaleipä – Rievä Rievä on Pirkanmaan Tampereelta lähtöisin oleva vaalea hiivaleipä, joka valmistetaan yleensä ohra- ja vehnäjauhoista. Rievä on tyypillisesti pyöreän muotoinen ja tunnusmerkkeinä ovat pintaan haarukalla pistellyt reiät. Tarinan mukaan ensimmäiset rievät leivottiin 1950-luvulla, kun Lempäälässä leipomoa pyörittävät Fanni Ståhlberg ja Elli Raekallio tulivat vahingossa ostaneeksi suuren määrän ohrajauhoja. Kun he miettivät, mitä jauhoilla tehtäisiin, syntyi ajatus ohraleivästä. Onnistuneen rievän salaisuudet löytyvät ohra- ja vehnäjauhon oikeista suhteista sekä löysästä taikinasta. Perinteiseen rievään ei käytetä lainkaan rasvaa. Ohrajauho ei muodosta samanlaista sitkoa kuin vehnä, joten leivonnassa vaaditaan hieman taitoa. Jauhoja pitää käyttää reilusti. Leipä tarvitsee riittävän kohotuksen ja sen jälkeen pistellään haarukalla reiät ennen uuniin laittoa. Leipä paistetaan hyvin kuumassa uunissa. Rievä maistuu tietysti parhaalta uunituoreena ja silloin päälle ei tarvita kuin sipaisu voita.

Rievä 5 dl haaleaa maitoa tai vettä (tai puolet maitoa ja puolet vettä) 50 g hiivaa 1,5 tl suolaa 5 dl ohrajauhoja 4 dl vehnäjauhoja Liuota hiiva haaleaan nesteeseen. Lisää suola ja alusta jauhoilla taikina. Taikina saa jäädä pehmeäksi. Tasoita taikinan pinta ja ripottele jauhoja päälle. Paina risti taikinan pintaan ja anna taikinan nousta puoli tuntia. Kumoa taikina jauhotetulle leivinpöydälle. Vaivaa taikina kiinteäksi ja jaa kolmeen osaan. Pyöritä taikinapalaa oikean käden syrjällä kääntäen taikinan reunaa samalla sisäänpäin. Koko ajan vasen kämmen silittää tulevaa rievän pintaa. Pyöritä kahdella kädellä taikinapalaa niin, että sileä pinta on pöytään päin. Tee pyörittäminen niin, että kämmenet koskettavat taikinapalan reunaosiin. Näin saat kekomaisen rievänalun. Kohota rieviä liinan alla n. 30 min. Pistele haarukalla ja paista 250 asteessa noin 15 minuuttia. Ohje Maa- ja kotitalousnaiset Teksti Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry Kuva Leivon Leipomo Oy/Pekka Juhani Pelkonen

LEIPURI 7 / 2023

v MURUSET v

Luomua ostetaan edelleen

Mykoproteiiniyhteistyötä

Noin 30 prosenttia suomalaista kertoo ostavansa edelleen luomua aktiivisesti eli vähintään kerran viikossa. Tämä selviää Pro Luomun elokuussa 2023 teettämästä laajasta kuluttajatutkimuksesta (Kantar Agri). Määrä on pysynyt lähes samana kuin edellisessä mittauksessa vuonna 2021, vaikka luomun myynti kaupoissa on notkahtanut inflaation seurauksena. Säännöllisten eli noin kerran kuukaudessa luomua ostavien määrä on lisääntynyt selvästi edellisestä mittauksesta. Ei ollenkaan tai aivan satunnaisesti luomua ostavien kuluttajien määrä on pudonnut entisestään.

Mycorena ja Atria Ruotsi ovat solmineet yhteistyösopimuksen kehittääkseen ja kaupallistaakseen yhdessä mykoproteiinituotteita. Mycorena on ruotsalainen elintarvikealan yritys, joka on kehittänyt patentoidun sienikäymisprosessin tuottaakseen mykoproteiinia, ravitsevaa proteiinilähdettä. Mykoproteiini on täydellinen proteiini, joka sisältää kaikki yhdeksän välttämätöntä aminohappoa. Atria Ruotsin ensimmäisenä painopisteenä sen käytössä ovat makkara- ja hampurilaiskategoriat, sen jälkeen leikkeleet, pateet ja ateriaratkaisut. Ensimmäiset tuotteet on tarkoitus tuoda markkinoille vuoden 2024 alussa.

Työpaikoilla haluttaisiin sopia enemmän palkoista ja työajoista

Oddlygood osti Plantin

Suomen Yrittäjien (SY) työelämägallupin perusteella työpaikalla haluttaisiin nykyistä enemmän sopia palkoista, korvauksista ja lisistä (55 %), työajoista (52 %), sekä lomien ja vapaiden ajankohdista (47 %). Lisäksi 61 prosenttia työelämässä olevista kannattaa sitä, että työpaikalla pitäisi olla sopimisen vapaus, jos sitä sekä työnantaja että työntekijät haluavat. Erityisesti työajoista haluttaisiin sopia useammin kuin vielä tämän vuoden alussa. Nyt työnantajaliittoon kuulumattomissa yrityksissä saadaan sopia paikallisesti säännöllisen työajan järjestelyistä, jos työehtosopimus sen mahdollistaa. Enemmistö tukee asiaa kaikissa henkilöstöryhmissä ja kaikissa työnantajaryhmissä, myös hyvinvointialueilla ja kunnissa. Jos työpaikalla sovittaisiin paikallisesti, suosituimmat sopijapuolet työntekijöiden puolesta olisivat koko henkilökunnan valitsema luottamusvaltuutettu (39 %) tai koko henkilöstö yhdessä (32 %). Liiton jäsenten valitsemaa luottamusmiestä kannattaisi 19 % työllisistä. Yli 70 prosenttia haluaa, että työpaikoilla voitaisiin sopia myös ilman ammattiliittoja. Asialla on vahva tuki kaikissa henkilöstöryhmissä ja erilaisilla työpaikoilla. Työelämägallupin mukaan puolet työelämässä olevista kertoo todistaneensa tilannetta, jossa joku on ollut sairauslomalla,

Suomalainen kasvipohjaisten tuotteiden valmistaja Oddlygood on ostanut pohjoismaisen Plantin. Yrityskaupan myötä Oddlygoodista tulee markkinajohtaja kasvipohjaisissa lusikoitavissa välipaloissa Ruotsissa ja kasvipohjaisissa ruoanlaittotuotteissa Suomessa. Kyseessä on Oddlygoodin ensimmäinen yritysosto. Planti oli kauppaan asti osa norjalaista Kavli-konsernia. Plantin liikevaihto vuonna 2022 oli 10,9 miljoonaa euroa. Kaupan myötä Oddlygoodista tuli Planti-tuotteiden ja -brändin sekä niihin liittyvien immateriaalioikeuksien omistaja. Samanaikaisesti Oddlygoodin enemmistöomistaja Valio osti Plantin tuotannon Turussa, ja työntekijät siirtyivät kaupassa Valion työntekijöiksi. Oddlygood on kasvanut vahvasti, vaikka kasvipohjaisten tuotteiden markkinan yleinen kasvu on tasaantunut. Vuonna 2022 sen liikevaihto oli ennätykselliset 23,5 miljoonaa euroa. Oddlygoodin omistaa Valion lisäksi Mandatum Asset Management.

38 LEIPURI 7 / 2023

vaikka siihen ei olisi ollut aihetta. Yli kolmannes arvioi, ettei ole koskaan ollut tällaisessa tilanteessa. Yli kolmannes (37 %) työelämässä olevista arvioi, ettei ole koskaan kokenut muiden aiheetonta sairauspoissaoloa. Vastaajista 13 prosenttia ei osaa sanoa. Aineisto edustaa työelämässä mukana olevia suomalaisia. Erityisesti perusteettomia poissaoloja ovat seuranneet vierestä hyvinvointialueella työskentelevät. Hallitusohjelmaan on merkitty kirjaus, jonka mukaan sairauspoissaolon ensimmäisestä päivästä ei tarvitse maksaa palkkaa. Ensimmäinen sairauspäivä on eräiden työehtosopimusten mukaan palkaton jo nyt. Lisäksi karenssipäivää ei olisi, kun sairaus kestää yli viisi päivää tai poissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. 11 % on oman arvionsa mukaan ollut työuransa aikana sairauslomalla, vaikka siihen ei olisi ollut aihetta. 87 % kieltää tehneensä näin. Kantar Publicin tekemään kyselyyn 1 054 vastannutta henkilöä ovat työelämässä toimivia työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtavassa asemassa olevia, yrittäjiä, lomautettuja ja työttömiä. Kyselyn tekoaika oli 13. – 25.9.2023. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen (n=1054) osalta on +- 3,1 %-yksikköä.

Merkkipäivät

Palkinnot

Leipomo- ja konditoria-alalla pitkään toiminut kondiittorimestari Curt Lindqvist Turusta täyttää 80 vuotta 8.11.2023. Juhlat pidetään perhepiirissä. Turkulaisen Leipomo Salonen Oy:n toimitusjohtaja Juha Salonen täyttää 50 vuotta 26.11.2023. Juhlat lähipiirissä. LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!

Alueyhdistykset Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtajaksi on valittu Otto Lundström, Eromanga Kotileipomo, Helsinki.

Positiivisin haminalainen Teksti ja kuva Elina Matikainen

Nimitykset Leipomo Rosten konserni Tuomas Kärki on nimitetty Leipomo Rosten konsernin valikoimahallintapäälliköksi vastaamaan ja kehittämään konsernin ja konserniin kuuluvien leipomoiden tuotevalikoimaa, tuotevalikoiman hallintaa ja raportointia. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluvat konsernin ja siihen kuuluvien leipomoiden tuotekehityksen ja valikoiman kehityksen koordinointi ja dokumentointi. Kärki siirtyy Rostenille elintarvikekehitysyhtiö Foodwestista, jossa hän on toiminut asiakkuuspäällikkönä. Tuomas Kärjen työnantaja on Leipomo Rosten Oy ja esimies on Leipomo Rosten Oy:n toimitusjohtaja.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Ismo Tuominen on aloittanut lakimiehenä elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa. Hän siirtyy tehtäväänsä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) palveluksesta.

Kilpailut Luomuliitto ry on palkinnut Vuoden Luomutuote -kilpailun kuluttajatuotesarjassa kotimaisen Saloniemen juustolan luomusinihomejuuston. Lajissaan sen on maan ainoa. Ammattikeittiötuotteiden sarjassa palkinnon vei Tammisen savusaunapalvikuutio. Kilpailun myönnettiin kunniamaininta Ikaalisten Luomulle ja sen luomutomaateille esimerkillisestä työstä kokonaisvaltaisen vastuullisuuden eteen. Pakkaukset valmistetaan ilman muovia puusta ja puupohjaisista materiaaleista käytännöllisyyttä unohtamatta ja tuotannossa käytetty energia saadaan toisen yrityksen hukkalämmöstä.

Leipomoyrittäjä Jarkko Aitolahti on saanut Positiivisin haminalainen -palkinnon, jonka takana olivat Haminan nuorkauppakamari ja Positiivarit. Aitolahti toimii yrittäjänä haminalaisessa Leipomoliike Aitolahdessa. Äänestyksessä positiivisimmasta haminalaisesta hän sai ylivoimaisesti suurimman äänisaaliin. Palkinto luovutettiin syyskuun puolivälissä Haminassa. Palkinnon perusteluissa mainittiin Jarkko Aitolahden iloisuus, avuliaisuus sekä se, että hän on helposti lähestyttävä asiakaspalvelija. Omasta mielestäänkin hän on positiivisesti ajatteleva – aina ollut. - Se on kai syntymälahja, äidinmaidossa imetty ja kotikasvatuksen tulos. Monen tekijän summa, hän arvioi. Lisäksi palkinnon perusteluissa luettiin positiiviseksi Aitolahden toiminta hyväntekeväisyyteen: yli jäävät tuotteet annetaan vähävaraisille seurakunnan tai avustusjärjestöjen kautta Tunnustus tuntuu Jarkko Aitolahdesta erittäin mukavalta ja se lämmittää mieltä. Aika monena päivänä kun on niin, ettei yrittäjä saa kehuja kuin ’itse itseään selkään taputtamalla’, hän kuvailee. Hienolta on tuntunut myös satojen peukuttajien ja onnittelijoiden määrä sosiaalisessa mediassa. Viimevuodet ovat Aitolahdella, kuten monella muullakin leipomoyrittäjällä olleet haastavia niin koronan, sodan kuin sitä seuranneen energiakriisinkin vuoksi. Positiivinen ote on auttanut näiden haasteiden keskellä. Arjen murheet nollautuvat ainakin hetkeksi myös harrastusten ansiosta. Erityisesti sydäntä lähellä on puuhailu Ylämaalla sijaitsevalla mökillä, keskellä ’ei mitään’. Jarkolla on takanaan leipomotyötä jo 39 vuotta. Iältään hän on vasta 55-vuotias, joten monia työvuosia on vielä edessä. Vaikka mielellään töitä tekeekin, niin yhtä pitkään hän ei kuitenkaan aio töitä tehdä kuin isänsä Jaakko Aitolahti, joka ahkeroi leipomossa 77-vuotiaaksi asti. Tulevaisuuteen Jarkko Aitolahti katsoo positiivisesti. - Uskoa tulevaisuuteen on. Nyt näyttää siltä, että parempaan suuntaan ollaan menossa.

LEIPURI 7 / 2023

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 7/1928 Leipuriliiton vuosikokous tullaan pitämään Porissa heinäkuun lopulla. Kokouksessa tullaan käsittelemään myös ehdotus sääntöjen muutokseksi. Se koskee paikallisyhdistyksiä, jotka voisivat tulla suoraan liiton jäseniksi, sen haaraosastoina. Asiaa käsitellyt toimikunta suositti johtokunnalle myös Leipuriliiton nimen muuttamista yksinker-

taiseen muotoon. Vaikka johtokunta jo vuonna 1927 oli suositellut käytettäväksi nimeä’ Suomen Leipuriliitto’, ’Finlands Bagarförbund’, ei virallista päätöstä nimenmuutoksesta ollut tehty. Nyt kuitenkin päädyttiin suosittelemaan nimeä ’ Suomen Leipureiden Keskusliitto’, jonka tarkoituksena on "yhdistää Suomen leipurikunta menestykselliseen yhteistoimintaan maan leipurien yhteisten etujen valvomiseksi". Otto Wirtanen on kirjoittanut lehteen havaintojaan matkalla Saksassa ja Italiassa. Berliinissä käytyään hän totesi, ettei ”leivän laatuihin näh-

den ole siellä meikäläisille erikoista opittavaa”. Tosin leipomoiden ikkunoissa näkee ilmoituksia, joiden mukaan tuoretta leipää saa useamman kerran päivässä. Milanossa Wirtanen oli osunut avaraan ja loistavaan leipomo-konditoriamyymälään, jossa myytiin suklaa-, karamelli ja leivostavaroita sekä mustaksi paistettuja ’vormukakkuja’. Roomassa tehty huomio oli, että siellä ei ole suurempia leipätehtaita, vaan lukuisia pikkuleipomoita. Leipäteollisuus on hänen mukaansa Italiassa nykyisin yksipuolisempaa kuin ennen sotia ja se johtuu yksinomaan säästäväisyydestä.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 7/1948 Leipäkorttien poistamista muun leipäviljan paitsi vehnän kohdalla harkinnut valtioneuvosto on erinäisten selvitysten jälkeen päättänyt, että tummaa leipää ei edelleenkään voi päästää säännöstelystä, sillä se jakaisi maaseudun ja kulutuskeskusten väestön kahteen vastakkaiseen leiriin. Parempia uutisia

sen sijaan on vaihtoleivonnaisten osalta. Niiden osalta säännöstelyä eli laatujen ja hintojen yhdenmukaistamista ei olla toteuttamassa. Eduskunnassa on jälleen käyty keskustelua, joka liittyy leivän hintaan. Lisäbudjetista on ehdotettu poistettavaksi määräraha, joka oli osa ulkomaisen viljan hankinnasta aiheutuneita lisämenoja. Tämän vuoksi leivän hintaa olisi pitänyt nostaa 3-4 markkaa päivää kohden. Eduskunnassa oltiin kuitenkin sitä mieltä, että leivän hintaa ei kannata nyt nostaa esille, jotta työrauha säilyy.

Toteamus oli, että ”leivän hintaa täytyy tietysti järjestää, mutta ajankohdan täytyy olla sopivampi kuin tällä hetkellä.” Leipuriliiton vuosikokoukseen oltiin menossa Tampereelle. Lehdessä toivottiin vanhempien ja keski-iän ylittäneiden yrittäjien rinnalla erittäinkin nuoremman ikäpolven saapuvan runsaslukuisena tutustumaan liittotoimintaan sen vuoksi, että ”heidän harteillaan tulee kerran lepäämään ammattikunnan tulevaisuus ja vastuu siitä”.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 7/1963 Jälleen on pääkirjoituksen aiheena leivän hinta ja ennen kaikkea sen säännöstely, jota leipomoalalla on pyritty purkamaan kaikin voimin. Kustannusten nousu edellyttäisi leipomotuotteiden hinnan korottamista, mutta säännöstely estää sen. Hintakysymystä onkin käsitelty eri instansseissa, jotka ovat siirtäneet sitä kuin ”kuumaa kiveä kädestä toiseen”. Kirjoituksessa sanotaan varsin suoraan, että SAK-taustainen sosiaaliministeri Saarinen on jyrkästi vastustanut hinnankorotuksia SAK:n

antamien ohjeiden ja kannan mukaisesti. Leipomoiden ohella myös makkaratehtaat käyvät tämän vuoksi tappiolla, minkä vuoksi jotkut yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. Asiaa on käsitelty myös sanomalehdissä sen jälkeen, kun Leipuriliiton puheenjohtaja Tauno Väyrynen oli valottanut asiaa vuosikokouspuheessaan Turussa. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa oltiin sitä mieltä, että Leipuriliiton ei pitäisi puuttua perusruokien eli mustan eikä valkoisen ruokaleivän hintaan, mutta kakut, leivokset ja muut konditoriatuotteet voisi hyvin poistaa hintasulusta. Lisäksi lehti muistutti leipomoteollisuutta pitämään huolta siitä, että leivän laatu pysyy korkeana ja että saadaan tuoretta leipää. Viimeksi mainituissa

sanotaan olevan suurleipomoiden osalta toivomisen varaa. Lähellä SAK:ta oleva Päivän Sanomat puolestaan kirjoittaa, että Tauno Väyrynen on vääristellyt puhuessaan hintojen 8-10 prosentin korotustarpeesta. Lehti arvelee, että mikäli säännöstelystä luovuttaisiin, hintoja korotettaisiin hyvinkin 15-20 prosenttia. Lisäksi todetaan, että sosiaaliministeri on toiminut aivan oikein kieltäytyessään vahvistamasta leivälle vaadittuja hintoja. Lehti näkee eri alojen hinnankorjausyrityksissä pyrkimyksen vapautua ”sen yhteisen kuorman kantamisesta, joka kansalle nykyisessä tilanteessa lankeaa”.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 7-8/1983 Vuosikokous on Pidetty Porissa. Pääkirjoituksessaan Olli Kuhta toteaa, että kokous sinetöi Leipuriliiton kannan uuteen leipomotyölakiin. Sen mukanaan tuomiin uudistuksiin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Lain todettiin yhteisessä julkilausumassa olevan jäsenistön tarpeiden ja alan kokonaisedun mu-

40 LEIPURI 7 / 2023

kainen, oikeudenmukainen, tasapuolinen sekä alan palveluluonteen ja omistajan erityisaseman huomioiva. Kokouksessa puhui myös liiton uusi puheenjohtaja Kalevi Paakkinen, joka nyt toivotti eronneet jäsenyritykset tervetulleiksi takaisin. Puheessaan hän kuitenkin toi julki huolensa leipomoalan nuorten ammattilaisten heikosta osaamisesta, mikä hänen mukaansa johtuu ammatillisen koulutuksen liian vähäisestä käytännön harjoittelusta. Paakkinen ehdotti

koulutuksen pidentämistä kolmivuotiseksi. Näin käytännön harjoittelulle koulussa jäisi kaksi kokonaista lukuvuotta. Leipuriliiton ryhmä on käynyt Iba-messuilla Münchenissa. Messut järjestetään kesällä ja periodi on kolme vuotta. Näytteilleasettajien toivomuksesta messuja ollaan kuitenkin aikaistamassa huhtikuulle ja järjestämisperiodiksi otetaan neljä vuotta.

v UUTUUDET v

Valiolta vegeuutuuksia

Kolmas gluteeniton siemennäkkileipä Rostenilta

Valio Oddlygood dessert dreamy gingerbread -jälkiruoka sopii myös kirpakoiden omenaherkkujen höysteeksi. Kahviin ja muihin kuumiin ja kylmiin juomiin on tarjolla Valio Oddlygood Barista kaurajuomaa kahdella makuversiolla: hasselpähkinä sekä pumpkin spice. Myös maustettua kahvimaitoa on tarjolla: uusi Valio kahvimaitojuoma kanelipulla. Gold&Green Nyhtökaura -tuoteperhe on kasvanut Marrakesh- ja Mexico-mauilla, ja näissä tuotteissa on maustekastike erikseen. Kaupan hyllyltä löytyy nyt myös Gold&Green käyttövalmis gluteeniton vegeleike.

Tutkitusti hyviä kivennäisaineita sisältävä Rosten Siemenrapeat Provencen yrtit & merisuola siemennäkkileipä löytyy nyt kaupoista. Se on kolmas gluteeniton tuote leipomon kahdeksan siemennäkkileivän tuoteperheessä. Vegaaninen Provencen yrtit & merisuola on suomalaiseen, gluteenittomaan täysjyväkauraan leivottu hennon yrttinen makuelämys, joka sisältää 57 % siemeniä. Kaikissa Rostenin Siemenrapeat -näkkileivissä on Seedhow-merkki, joka kertoo, että tuote sisältää tutkitusti hyviä ainesosia. Se kertoo, että tuote sisältää aina vähintään 45 % siemeniä ja, että tuotteessa on vähintään kahta eri siemenlajia. Seedhow on toteutettu yhteistyössä Rostenin ja aisti- ja kuluttajatutkimuksia tekevän Aistila Oy:n kanssa.

Kreikan makua Viaateriaperheeseen

Vegaaninen tumma suklaa

Aidolla fetajuustolla maustetussa kermaisessa Via Feta-kurpitsapastassa 320 g maistuu Kreikka. Myskikurpitsalla, pinaatilla ja kurpitsansiemenillä höystetty jyväpasta orzo tunnetaan Kreikassa nimellä kritharaki. Italiassa se on risoni, iso riisi. Tuote on laktoositon.

Suomiuniikki kahvi Ruotsalainen Arvid Nordquist on tehnyt nyt ensimmäistä kertaa kahvin pelkästään Suomen kaupoissa myytäväksi. Uusi vaaleapaahtoinen Delicada-kahvi on kehitetty yhdessä suomalaisten kahviasiantuntijoiden kanssa. Makua kuvataan hienostuneen marjaisaksi ja paahtoaste on kymmenportaisella asteikolla 4. Delicada-kahvin pakkaus on tehty sataprosenttisesti suomalaisesta mäntyöljystä, joka on metsäteollisuuden jäännöstuote.

Uutuuksissa muikkua ja katkarapuja Uusi Hyvä Apaja Savumuikkuherkku on kunnianosoitus suomalaiselle muikulle. Se on valmistettu 100% suomalaisesta muikusta, jonka ilmastovaikutukset ovat kalatuotteista pienimpiä. Majoneesipohjaisessa Savumuikkuherkussa on savumuikun lisäksi muun muassa tomaattikastiketta, sipulia, kananmunaa ja tilliä. Se myydään 140 g:n pakkauksessa ja on laktoositon ja gluteeniton. Hyvä Apaja Skagen Katkarapusalaattia on uudistettu; siinä on enemmän katkarapuja ja makua on raikastettu raastetulla sitruunankuorella. Tuote on majoneesi- ja kermaviilipohjainen, laktoositon ja gluteeniton. Rinnalla on majoneesi-jogurttipohjainen Mango-katkarapusalaatti, niin ikään laktoositon ja gluteeniton. Hyvä Apaja-salaatit tehdään Porvoon herkkukeittiössä.

Porvoolaisen makeistehdas Brunbergin suklaavalikoiman uusin tulokas on vegaaninen Brunberg Tumma suklaa 60 %. Se sopii käytettäväksi myös leivonnassa. Suklaalevyn pakkauskoko on 50 grammaa, eli sama kuin jo valikoimassa entuudestaan oleva Brunberg Sokeriton suklaa 50 %. Uutuussuklaan kaakaopitoisuus on 60 % ja se on paitsi vegaaninen, myös laktoositon ja gluteeniton.

Suojapaperi airfryeriin Monikäyttöinen hittilaite airfryer löytyy yhä useamman kodin keittiöstä. Fredman on nyt tuonut kauppojen hyllyille airfryer-paperin. Airfryerille varta varten suunniteltu pyöreä ja vuokamainen suojapaperi pitää laitteen puhtaana ja vähentää pesukertoja. Paperi on elintarviketurvallista ja PFAS-vapaata paperia. Rasvatiivis suojapaperi sopii myös mikrossa ja uunissa käytettäväksi. Sen voi käytön jälkeen kierrättää biojätteeseen tai energiajakeeseen.

Taika-kuosi nyt myös saksissa Suomalaisen taiteilijan ja kuvittajan Klaus Haapaniemen suunnittelema Iittalan astioista tuttu Taika-kuosi on otettu käyttöön nyt myös Fiskars-saksien kahvoissa kolmessa värivaihtoehdossa: valkoinen, sininen ja punainen. Sakset voi hankkia myös lahjapakkauksessa. Taika-sakset valmistetaan Suomessa Fiskarsin tehtaalla Billnäsissä, ja jokainen saksipari testataan käsin. Taika-saksia on saatavilla 20. marraskuuta 2023 alkaen.

LEIPURI 7 / 2023

v KIRJAT v

PALVELUHAKEMISTO

Joulun tunnelmaa Peggyn Thomasin kirjoittama Peggyn pieni punainen joulu -kirja on kirjoitettu kaikille jouluihmisille, jotka haluavat juhlistaa ihanaa joulun aikaa. Kirja on jaoteltu kahdeksaan eri teemaan, joissa on ideoita esimerkiksi talvibrunssiin, helppoihin illanistujaisten tarjottaviin tai kalapöytään. Reseptien määrät ovat maltillisia, jotta hävikkiä ei syntyisi. Hyvää kasviksista -resepteissä valmistetaan värikkäitä salaatteja, uunijuureksia ja perunanyyttejä. Juhlapyhän liharuoat inspiroivat kokeilemaan kinkun lisäksi muun muassa riistaa, karitsaa, kalkkunaa ja ankkaa. Reseptejä on myös hilloista, lisukkeista ja makeista herkuista. Monista resepteistä voi valmistaa ruokalahjoja. Kirjan kustantaja on Readme.fi

Annostusjärjestelmiä

Henkan Italia Italia on vienyt kokki Henri Alénin sydämen. Niinpä hän on kirjoittanut yhdessä toimittaja Annukka Oksasen kanssa kirjan Henkan Italia, jossa hän kertoo, miten Suomessa voi kokata mahdollisimman italialaisesti, ja opastaa, mitkä suomalaiset raaka-aineet loistavat italialaisissa resepteissä. Alénin mukaan suomalaiset kasvikset ja muut raaka-aineet taipuvat italialaisiin resepteihin ja ruoanlaittotyyliin mainiosti. Kun tuntee muutaman raaka-aineen kunnolla, voi alkaa virittää omaa Italia-tyyliään ja kokeilla uusia aineksia. Italialainen ruoanlaitto ei vaadi myöskään monimutkaisia eikä kalliita välineitä. Keittiön perusvarustus riittää. Kirjassa on 71 reseptiä, eikä niistä yhdessäkään ole käytetty jauhelihaa. Resepteissä painottuvat italialaisen keittiön luonteen mukaan kasvikset, mutta mukana on myös ohjeita, joissa muhitetaan häränhäntiä, keitetään kieltä ja marinoidaan kalaa. Kirja sukeltaa myös italialaisen keittiön historiaan, opastaa raaka-aineiden käytössä ja kertoo, millaisille välineille italialaisessa keittiössä on tarvetta. Mukana on myös tarinoita tekijöiden Italian-matkoilta.

42 LEIPURI 7 / 2023

Erikoistukkukauppaa

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa

Konsultointia

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi Yhdessä olemme enemmän.

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! www.condite.fi

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa. Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

BAKERYSHOP.FI

WWW. FAZERMYLLY.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 7 / 2023

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita

Monipuolinen valikoima leipomokoneita

www.leipomokoneet.com

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

www.cortex.fi • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

LEIPOMOUUNIT – KONEET

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Tmi Tarmo Palomaa 040 518 5180

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355

SEURAAVA LEIPURI Leipuri-lehti 8/2023 ilmestyy joulukuussa viikolla 49

44 LEIPURI 7 / 2023

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.com info@lkmtrade.fi

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

PK Pohjakulma Oy

Leipomopakkaukset joka herkkuun www.pkoy.fi | 040 537 7444 | pk@pkoy.fi

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

Henri Laurila Puh. 040 511 7282 henri.laurila@ki-sal.fi www.ki-sal.fi

Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 Espoo 020 741 3780

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

www.skj.fi

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

P. 0207 815 400

www.softone.fi

Tapahtumia tulossa vuonna 2024 20.-24.1.2024 SIGEP, Rimini Italia

Leipomo-, konditoria-, jäätelö- ja kahvila-alan messutapahtuma. en.sigep.it/

19.-28.1.2024 International Grüne Woche, Berliini Maailman suurimmat kuluttajaruokamessut gruenewoche.de/en

24.-25.1.2024 Fastfood & Cafe & Restaurants, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Ravintolamaailman trendit ja uutuudet https://www.ffcr-tampere.com/

LEIPURI 7 / 2023

LEDAREN

Orättvisa affärsmetoder, rädsla för den starkare och livsmedelsmarknadsombudsmannens utredning

ivsmedelsmarknadsombudsmannens byrå genomförde i maj–juni 2023 en enkät bland Bageriförbundets medlemsföretag, där man kartlade efterlevnaden av rättvisa affärsmetoder i handeln med bageri- och konditoriprodukter. Enligt den utredning som livsmedelsmarknadsombudsmannens byrå publicerade den 9 oktober 2023 förekommer det relativt mycket orättvisa metoder som bryter mot god affärssed inom handeln i bageri- och konditoribranschen. Detta gäller framför allt betalningstider, ensidiga ändringar i villkoren, returer, affärsmässiga hämndåtgärder samt annullerade beställningar (läs mer på sidorna 18–19). Av utredningen framgår också att en stor del av bageri- och konditoriföretagen är rädda för köparnas reaktioner om företagen försöker hävda sin rätt inför ”den starkare partens” krav. Köparna upplevs vara så viktiga för den egna affärsverksamheten att de i praktiken kan diktera de ändringar som görs i avtalsvillkoren. Företagen upplever sig ta en stor risk om de inte går med på köparnas ensidiga ”förslag”, eftersom detta kan leda till att produkterna försvinner ur köparnas sortiment eller åtminstone att ordermängderna minskar. Av samma skäl drar sig företagen för att kontakta livsmedelsmarknadsombudsmannen. Jag är positivt överraskad över att en stor del av företagen inom bageri- och konditoribranschen över huvud taget vågade besvara enkäten från livsmedelsmarknadsombudsmannens byrå. Jag vet att det inte kan ha varit enkelt. Men att besvara enkäten är ett första steg mot mer rättvisa affärsmetoder i framtiden. Som livsmedelsmarknadsombudsman Olli Wikberg så förträffligt formulerar det på sidan 19 i denna tidning, så kan han och hans byrå vidta konkreta åtgärder bara om de känner till problemen. Men ”om ingen talar om saken, förändras heller ingenting”. Det är fint att det i Finland äntligen har inrättats en myndighet, livsmedelsmarknadsombudsmannens byrå, som över huvud taget intresserar sig för en sådan här sak. Hittills har man i Finland inrättat myndigheter, vilkas uppgift närmast består i att samla pengar från företag/föreningar åt den fattiga staten, böter eller påföljdsavgifter etc., om myndigheten bara på något sätt kan påvisa att företagen/föreningarna har brutit mot någon lag eller på annat sätt underlåtit att sköta någon av sina uppgifter. Resultaten i enkäten från livsmedelsmarknadsombudsmannens byrå visar på den starka förhandlingsposition som dagligvaruhandeln, liksom även personer som ansvarar för offentlig livsmedelsupphandling, har i förhållande till de företag som tillhandahåller produkterna*. Köparna är några få till antalet, medan det finns hundratals företag som säljer bageriprodukter. I en situation där köparparten har många alternativ, förekommer det ofta maktmissbruk från köparnas sida. Så det är inget under alls att företagen känner rädsla för att affärsrelationerna kan lida om de vågar tala högt om de problem som de upplever. Jag har ofta konstaterat att makt inte är lämpad för den mänskliga naturen, varken stor eller liten. Som travesti på ett talesätt kan man säga att de flesta människor missbrukar sin makt när de får

46 LEIPURI 7 / 2023

tillfälle därtill, oberoende av vilket slags maktbruk det handlar om i just den situationen. Resultaten från enkäten som nu genomförts är igen ett exempel på detta**. Tiden utvisar vad denna enkät och dess publicering leder till. Enkäten genomfördes ju på önskan av livsmedelsmarknadsombudsmannen. Förbättras affärsmetoderna eller blir följden bara att de finländska företagen som säljer bageriprodukter minskar i och med olika affärsmässiga hämndåtgärder? Som vi alla vet, har vi i Finland en härligt mångsidig och varierande brödkultur. Andelen importerat bröd på brödmarknaden är dock omkring 20 procent. När det gäller kaffebröd och mer matiga produkter är importen ännu större. Varifrån kommer behovet att frakta sådana mängder bageriprodukter längs de europeiska riksvägarna till Finland? Skulle det inte räcka med lite mindre? I synnerhet då det egna utbudet räcker mer än väl***.

De flesta människor missbrukar sin makt när de får tillfälle därtill, oberoende av vilket slags maktbruk det handlar om i just den situationen. Som tur är förstår ändå dagligvaruhandeln att butikernas brödavdelning är ett område där de olika kedjorna kan profilera sig mot varandra, också i annat än produkternas priser. Annars är ju butikerna närapå kopior av varandra: endast butikernas namn och färgvärld skiljer dem åt. Naturligtvis kan någon också tycka att en ökad import är ett sätt att lära de finländska bagerierna och konditorierna deras plats i den här ”näringskedjan”. Tanken bakom detta är att när ni inte gör som vi vill, så ökar vi importen. På så sätt blir handeln allra enklast, då vi inte behöver använda tid och resurser på att förhandla med små och medelstora företag. Mika Väyrynen

* I synnerhet den offentliga sektorns anskaffningsverksamhet verkar emellanåt vara rent ut sagt skandalös, så otroliga är de historier jag hör från enskilda företagare om deras verksamhet. ** Att ”dra nytta av” den starkares ställning verkar vara tradition i vårt land. Enligt det meddelande som Företagarna i Finland publicerade den 11 oktober 2023 ”Yrittäjägallup: Suuret yritykset pidentävät laittomasti maksuaikoja -”Isot pitävät pieniä firmoja pankkeinaan” (ung. Företagargallup: Stora företag förlänger olovligt sina betalningstider: ”Använder småföretagen som personliga banker”) bryter stora företag ofta mot lagen om betalningsvillkor genom att meddela småföretagen att de inte får sina pengar inom avtalad tid utan vid någon senare tidpunkt. https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/ yrittajagallup-suuret-yritykset-pidentavat-laittomasti-maksuaikoja-isot-pitavat-pienia-firmoja-pankkeinaan/ *** Också finländska bagerier importerar vissa produkter till Finland.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Otto Lundström, Eromanga Kotileipomo, Helsinki otto.lundstrom10@gmail.com Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi Pirkanmaan Leipomot ry Timo Jänne, Linkosuo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Juho Meriläinen, Meriläisen Leipomo Oy, Oulu juho.merilainen@merilaisenleipomo.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku veera.meltovaara@leipomorosten.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 7 / 2023