Koronatartunta elintarvikkeen välityksellä hyvin epätodennäköinen

Koronatartunta elintarvikkeen välityksellä on hyvin epätodennäköinen

Koronavirus SARS-CoV-2 leviää maailmalla, jossa miljoonat ihmiset ovat sairastuneet sen aiheuttamaan COVID-19 tautiin. Kansainvälinen teollisten leipomoiden liitto AIBI välitti jäsenistölleen ICMSF :n asiantuntijaryhmän syyskuun alussa julkaiseman lausunnon, jossa otetaan kantaa siihen, voiko koronavirus tarttua ihmiseen elintarvikkeiden välityksellä.

TEKSTI Elina Matikainen

Lausunnossaan ICMSF (International Commission on Microbiological Specifications for Foods) toteaa, että on erittäin epätodennäköistä, että SARS-CoV-2 tarttuisi elintarvikkeiden välityksellä, sillä toistaiseksi siitä ei ole dokumentoitua näyttöä.

Johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra THL:stä toteaa, että myös Suomessa näkemys asiasta on samanlainen. - Tiedossa ei ole elintarvikkeista lähtöisin olevia koronatartuntoja, hän toteaa, mutta jatkaa, että toisaalta on myös hyvin vaikea osoittaa tartunnan tulleen nimenomaan jonkin elintarvikkeen välityksellä.

Nykytiedon perusteella COVID-19 on ensisijaisesti hengitystiesairaus, joka voi vaihdella hyvin lievästä hyvin vakavaan. Lähtökohtaisesti virus voi kuitenkin aiheuttaa sairastumisen vain, jos se pääsee elimistöön hengitysteiden tai limakalvojen kautta. ICMSF:n lausunnon mukaan ei ole dokumentoitu, että joku olisi sairastunut koronaan, jos virusta on kulkeutunut suun kautta ruuansulatuselimistöön.

Lausunnossa todetaan, että koronapandemian aikana on nautittu miljoonia ruoka-annoksia ja käsitelty miljoonia ruokapakkauksia. Ainakaan tähän mennessä ole olemassa todisteita siitä, että ruoka, sen pakkaaminen tai käsittely olisivat olleet välittäjiä, joiden kautta virus olisi siirtynyt ihmiseen ja aiheuttanut COVID-19-infektion. Tästä huolimatta ruuantuottajien, jalostajien ja käsittelijöiden on korostetun tärkeää pitää huolta hyvistä hygieniakäytännöistä, jotta mahdollisuus ruuan tai pintojen toimimiseen viruksen välittäjänä joka tapauksessa minimoidaan.

Ruuan välityksellä koronatartunnan saaminen on siis hyvin epätodennäköistä. Paljon todennäköisemmin virus tarttuu muilla tavoin, joista on paljon puhuttu ja kirjoitettu julkisuudessakin.

- SARS-CoV-2 tarttuu yleisimmin lähikontaktissa henkilöltä toiselle pisaratartuntana, esimerkiksi yskiessä ja aivastaessa. Toissijaisena mainitaan kontaminaatio käsien ja pintojen välityksellä. Nämä ovat ne kaksi pääasiallista tartuntareittiä, joihin torjuntatoimilla pyritään vaikuttamaan, Carita Savolainen-Kopra kertaa.

On tärkeää, että työssä kuin työssä oireinen henkilö ei mene töihin, ei siis leipomoonkaan. Oireiden ilmaantuessa mennään testiin ja odotetaan tulosta kotona. Kannattaa muistaa sekin, että osa tartunnan saaneista on täysin oireettomia eli he voivat levittää tartuntaa tietämättään. Leipomotyössäkin muihin työntekijöihin kannattaa pitää riittävä etäisyys, jos vain suinkin mahdollista. Erityisesti koronan leviämisvaiheessa on kasvomaskin käyttöä aluekohtaisesti suositeltu myös työpaikoilla, ellei riittäviä turvavälejä voida noudattaa. Myös suojakäsineitä on hyvä pitää.

Toinen iso kokonaisuus on käsihygienia, jolla on yhteys suoran kosketuksen ja pintojen välityksellä tapahtuvaan viruksen tarttumiseen. Sen torjumisessa tehokas on alkoholipitoinen käsihuuhde, joka poistaa viruksen tartuttavuuden. Tärkeää on myös huolellinen pintojen pesu, jotta virus ei jää pinnoille, josta se voi kulkeutua käsien mukana limakalvoille ja sieltä hengityselimiin ja muihin kudoksiin. Puhdistuksessa ja pesussa toimivat hyvin tavanomaiset siivousaineet.

Entä miten kauan SARS-CoV-2 sitten elää pinnoilla? Carita Savolainen-Kopran mukaan koronavirus on rakenteeltaan sellainen, ettei se säily tartuttavana pinnoilla pitkään. Eikä se missään tapauksessa säily pitkiä aikoja vaihtelevissa lämpötiloissa. Eri asia ovat laboratoriokokeet, joissa virus on saatu ’pysymään hengissä’ jopa päiviä sopivissa olosuhteissa. - Laboratorio-olosuhteita ei voi verrata arkielämään. Laboratoriossa virus on ollut lasi- tai muovipinnoilla, jossa sillä on parhaimmat mahdollisuudet selviytyä. Esimerkiksi kakun pinnalla, jossa on kosteutta, virus elää vain lyhyen ajan. Ja jos kyseessä on paistettava tuote, kuumassa uunissa virus kuolee.

Paljon todennäköisemmin kuin ruuan välityksellä SARS-CoV-2 tarttuu lähikontaktissa henkilöltä toiselle pisaratartuntana tai käsien ja pintojen välityksellä. Siksi kasvomaskit ja käsihuuhde ovat tärkeitä apuvälineitä viruksen leviämisen ehkäisemisessä.

INFO

Kansainvälisen tiedeneuvoston ICSU:n bakteriologian ja mikrobiologian ryhmään kuuluva ICMSF (International Commission on Microbiological Specifications for Foods), on puolueeton kansainvälinen elin, jonka toiminnan tavoitteena auttaa vähentämään mm. mikrobiologisia ruoan kautta leviäviä sairauksia. Sen lausunnot perustuvat tieteellisiin faktoihin ja sen kahdeksantoista jäsentä valitaan asiantuntijuuden perusteella. Komissiossa on jäseniä kaikkiaan kolmestatoista eri maasta. Lausunto: ICMSF opinion of SARS-CoV-2 and its relationship to food safety on luettavissa osoitteessa www.icmsf.org >publications >papers