Leipuri 5-2023 by Leipuri

5 / 2023

Villähteen Leivässä erikoistuttiin pakasteleivontaan Rami Visulahti vetää asiakkaita

Tervetuloa Leipuripäiville Turkuun 11.-13.8.2023

SISÄLTÖ

Heinäkuu 2023 Leipuri 121. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2 LEIPURI 5 / 2023

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Pääkirjoitus Hallitusohjelmassa paljon hyvää pienille ja keskisuurille yrityksille

Erityishuomio kyberturvallisuuteen

Ramin Konditoria Kahvila kukoistaa

Pakkausten tuottajavastuu laajenee pieniin toimijoihin

Villähteen Leipä menestyy pakasteleivonnalla

Elintarvikepäivän antia

Ruuan hintapaineet hellittämässä

Kuluttajien hintaherkkyys iskee elintarviketeollisuuden kysyntään

Leipä on hyvä eväs

GS1 Finlandilta ruuan vastuullisuuden tietomalli

Hyvä Konditoria kokousti Jämsässä

Elintarviketeollisuuden biodiversiteettiselvitys julkaistu

Kolumni Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato ovat suurin uhka ruokaturvalle

Muruset

Merkkipäivät, nimitykset

Leipurissa kirjoitettua

Uutuuksia

Uutuuskirjoja

Palveluhakemisto

Ledaren Regeringsprogrammet innehåller mycket som är bra för små och medelstora företag

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 6 - vko 38

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansi Shutterstock ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Hallitusohjelmassa paljon hyvää pienille ja keskisuurille yrityksille

uomen hallitus/valtioneuvosto aloitti toimintansa pitkien hallitusneuvottelujen jälkeen kesäkuussa 2023. Niiden tuloksena syntyi melkein 250 sivua pitkä tuotos ”Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023”. Kun perehtyy hallitusohjelman osioon ”Hyvinvointi syntyy työstä”, voi todeta, että Suomeen on vihdoin muodostettu hallitus, joka yrittää parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä, kun katsoo esimerkiksi kolmea yksittäistä hallitusohjelman kirjausta*: ”Hallitus laajentaa paikallisen sopimisen edellytyksiä poistamalla työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot”. ”Hallitus nostaa yhteistoimintalain soveltamisalan EU-säännösten mahdollistamalle tasolle, 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin”. ”Työsopimuslakiin perustuva työntekijän takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, ja tätä säädöstä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta”. Positiivista myös on, että hallitusohjelmassa todetaan, että ”Leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025 alkaen vanhentuneena”. Siis kumotaan laki, jossa on voimassa ainoastaan yksi pykälä, joka koskee 100% yötyölisän maksamista kello 22:n ja 6:n välisenä aikana. Tuossa laissa ei ole kuitenkaan määräystä siitä, kenen ja minkälaista toimintaa harjoittavan yrityksen tuota 100%:n yötyölisää pitää maksaa ja kenelle sitä maksetaan. Tällaista määräystä ei ole olemassa sen takia, koska laista puuttuu kokonaan lain soveltamisala. On vähintäänkin ihmeellistä, että yksittäistä lakipykälää pitäisi kuitenkin noudattaa, vaikka laissa ei siis ole mitään määräystä siitä, kenen niin tulisi tehdä. Nyt tuon lain ”soveltamiseen” on käytännössä riittänyt pelkästään lain nimi ja ns. historialliset olosuhteet**. Edellä mainittu huomioiden on luontevaa, että Leipomotyölaki vihdoin kumotaan. Mitään suurta mullistavaa tuolla kumoamisella ei kuitenkaan tehdä. Ne yritykset, jotka noudattavat leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, maksavat 100%:n yötyölisää joka tapauksessa klo 21-06 välillä tehdystä työstä leipomo-tes:sin 11 §:ssä mainitun edellytyksin, kuten ovat tähänkin asti maksaneet. Ja ne leipomotuotteita valmistavat yritykset, jotka eivät noudata tuota työehtosopimusta, kuten esimerkiksi ”suuret lihatalot” pasteijoita, riisi- ja lihapiirakoita yms. valmistaessaan – ravintolat, kahvilat, myymälät leipomo- ja konditoriatuotteita valmistaessaan, eivät maksa tuota 100%:n yötyölisää. Kuten eivät ole tähänkään asti maksaneet. Kaiken lisäksi elintarvikealan työehtosopimukset, kuten leipomoiden työntekijöitä koskeva työehtosopimus, menevät umpeen 31.1.2025, joten ennen Leipomotyölain kumoamista on uusi tes-kierros mennyt tai meneillään, ja nämä asiat ovat silloin olleet varmasti jo tes-pöydällä.

On mielenkiintoista nähdä, miten ay-liike tulee toimimaan, kun se mitä todennäköisimmin tulee vastustamaan hallituksen työelämää koskevia uudistuksia, varmaankin myös edellä mainittujen asioiden toteuttamista. Pyrkiikö ay-liike tarvittaessa jopa kaatamaan uuden hallituksen, jotta uudistukset eivät toteutuisi? Mutta jos ay-liike ryhtyy painostustoimiin, joilla se yrittää saada esimerkiksi järjestäytymättömien yritysten syrjinnän jatkumaan kieltämällä heiltä edelleen paikallisen sopimisen, on se jälleen kerran osoitus siitä, että ay-liikkeelle on tärkeintä vain oman vallan säilyttäminen ja nykyisen järjestelmän ylläpitäminen. Tämä samalla vahvistaa näkemystäni siitä, että ay-liike on erityisesti hyväosaisten ja hyvässä työasemassa olevien työntekijöiden asioiden ajaja, kuten totesin tämän lehden pääkirjoituksessa 1/2023. Samalla ay-liike omalla toiminnallaan edesauttaa yritystoiminnan keskittymistä yhä harvempien suuryritysten käsiin toimimalla joko tarkoituksellisesti tai tahtomattaan niiden asemaa entisestään vahvistaen. Urheilu on hyvä esimerkki asiasta, jossa ay-liike loistaa poissaolollaan. Ehkä ay-liikkeessä ajatellaan, että urheilijoiden asioiden ajaminen olisi vain turhaa ay-liikkeen resurssien hukkaamista, kun hyväosaisilla urheilijoilla on jo ennestään riittävän hyvät oltavat. Se, että suomalaisilla urheilijoilla ei ole esimerkiksi eläke- ja/tai sosiaaliturvaa, eikä mahdollisuutta ansionsidonnaiseen päivärahaan, toisin kuin esim. Ruotsissa/Saksassa/Hollannissa/Belgiassa, ei näytä paljon painavan. Riittävän tasa-arvoista ja oikeudenmukaista näyttää Suomessa olevan se, että urheiluseurojen valmentajilla ja toimihenkilöillä on nuo edellä mainitut ”sosiaaliedut”. Urheilijan työura on lyhyt, mutta urheilijat ovat silti lähes lainsuojattomia. Tämä ei ole koskaan Suomessa juuri ketään kiinnostanut – ei myöskään ay-liikkeen edustajia. Ainoastaan urheilijoiden menestys kiinnostaa***. Mutta jossain kohtaa urheilijalta kysytään, milloin hän ryhtyy tekemään ”oikeita töitä”? Ihan kuin ammattiurheilu ei olisi oikeaa työtä.

Mika Väyrynen

* Myös se, että hallitusohjelmassa ei ole mainintaa terveysve-

rosta, on osoitus siitä, että hallituspuolueet ymmärsivät kuinka suuri hallinnollinen taakkaa ja rasite tuo vero olisi ollut pienille ja keskisuurille yrityksille. **Asiasta tarkemmin Leipuri-lehden pääkirjoituksesta 7/2019 ”Leipomotyölaki ja sen soveltamisala – surullinen esimerkki suomalaisesta työlainsäädännöstä”, kirjoitus löytyy https://www.leipuriliitto.fi/leipurilehti/paakirjoituksia/2019/ *** Olympiakomitean ex-pj. Risto Nieminen on osuvasti todennut: ”Suomi ei ole urheiluhullu kansa, vaan menestyshullu kansa”. LEIPURI 5 / 2023

v KYBERTURVALLISUUS v

Nyt erityishuomio kyberturvallisuuteen TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

Leipuriliiton hallituksen ja valtuuskunnan yhteiskokouksessa 7.6.2023 puhunut Elintarviketeollisuuspoolin valmiuspäällikkö Jyri Valmu varoitti esityksessään, että kybertilanne saattaa olla heikkenemässä. Hän kehotti myös leipomoita kiinnittämään tähän asiaan erityistä huomiota.

ikäli kyberturvallisuusasia on yrityksessä ulkoistettu kuten se usein on, kannattaa käydä keskusteluja palveluntarjoajan kanssa siitä, millaisia toimenpiteitä tarvittaisiin. Valmu kehottaa myös tutustumaan Huoltovarmuuskeskuksen sivuilta löytyvään artikkeliin ”Yritys kyberhyökkäyksen kohteena”, jossa käydään läpi kuvitteelliseen helsinkiläiseen pk-yritykseen kohdistunutta kyberhyökkäystä sekä sitä, millaisia toimenpiteitä silloin tehdään. Artikkeli löytyy osoitteesta https://www.varmuudenvuoksi.fi/artikkeli/yritys-kyberhyokkayksen-kohteena. Artikkeli on lukemisen arvoinen, sillä kuvitteellisen tarinan lisäksi siinä kerrotaan myös yleisesti kyberhyökkäyksistä sekä niihin varautumisesta. Hyökkäyksiä on erilaisia: se voi olla tietomurto, kybervakoilua, kiristys- tai huijausviesti tai tietojen kalastelua. Hyökkäys voi kohdistua automaatioon, IoT-järjestelmiin, kauko-ohjattaviin laitteisiin, verkko- tai pilvipalvelimiin tai IT-laitteistoihin. Hyökkäys voi olla myös välillinen eli kohdistua yritykselle palvelua tarjoavaan SaaS-palvelun tuottajaan − esimerkiksi kirjanpitoyritykseen tai pilvipalvelimen ylläpitäjään. Ukrainan sodan myötä myös kilpailijan tietojärjestelmien tuhoaminen on noussut relevantiksi uhaksi. Yhteistä kuitenkin on, että lähes aina hyökkäyksellä tavoitellaan taloudellista hyötyä. Kuvitteellisessa tarinassa helsinkiläisyrityksen tuotannon sekoittaa kiristyshaittaohjelma. Käytännössä se tarkoittaa, että hyökkääjä on ottanut haltuunsa yrityksen tiedot ja ilmoittaa, että ne saa takaisin kryptovaluuttana maksettavaa korvausta vastaan. Yrityksen kaikki toiminnot pysähtyvät, eikä palauttaminen ole ihan pikkujuttu. Asiantuntijoiden neuvo tällaisessa tilanteessa kuitenkin on, että kiristykseen ei kannata suostua, sillä rikollisiin ei ole luottamista. Voi esimerkiksi olla, että kaikkia tietoja ei palauteta ja kiristys jatkuu. Artikkelissa muistutetaan, että mikä tahansa yritys voi joutua kyberhyökkäyksen uhriksi. Kyberhyökkäyksen selvittäminen viranomaistutkintoineen ja järjestelmän palautuksineen voi kestää päiviä tai jopa viikkoja, ja lisäksi siitä koituu kustannuksia. Samoin kustannuksia aiheutuu tuotannon keskeytymisestä ja tilausten myöhästymisestä. Myös mainehaitta voi olla merkittävä. Häiriön kestoa sekä rahallisia menetyksiä voi minimoida hyvällä varautumisella eli tekemällä suojaustoimenpiteitä ja mahdollisesti suojautumalla vaikutuksia vastaan vakuutuksella. Artikkelin ovat kirjoittaneet valmiuspäällikkö Antti Nyqvist, Teknologiateollisuus Ry, asiantuntija Taina Kallus, jätealan huoltovarmuustoimikunnan sihteeri sekä erityisasiantuntija Jere Finne Kyberturvallisuuskeskuksesta.

4 LEIPURI 5 / 2023

Jyri Valmu seisomassa takana oikealla, hänestä vasemmalla Jari Elonen, sitten Otto Lundström, Mika Väyrynen, Isto Huikuri ja pöydän päässä Anttu Rautio, seuraavina Simo Vainikka, Andreas Knip ja Kati Sinda. Osa kokouksen osanottajista oli mukana etäyhteydellä.

Lisää sääntelyä tiedossa Jyri Valmu totesi lisäksi, että tiedossa on ’sääntelytsunami’ eli tulossa on EU-direktiivejä, joiden tarkoituksena on lisätä yritysten resilienssiä eli kriisinkestävyyttä erilaisissa häiriötilanteissa. Niillä on vaikutusta myös elintarviketeollisuuteen. Tämän sinänsä hyvän asian kääntöpuolena on se, että uusi sääntely tuo mukanaan yrityksille myös uusia vaatimuksia ja niiden mukana lisää kuormitusta. Kun EU-direktiivi on saatettu kansallisesti voimaan, on sitä noudatettava sanktioiden uhalla. Uusia direktiivejä ovat mm seuraavat: •

•

CER (Critical Entities Resilience Directive)- Direktiivillä kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä tavoitellaan keinovalikoiman laajentamista pelkistä suojaustoimista elintärkeiden toimintojen jatkuvuudenhallintaa kehittäviin toimiin. Voimaan 1/2023. Täytäntöönpano on 10/2024 NIS2 (Directive on security of network and information systems) - direktiivin tavoitteena on yhdenmukaistaa jäsenmaiden kyberturvallisuutta koskevia vaatimuksia ja kyberturvallisuustoimien toteuttamista. Voimaan 12/2022, implementoitava 17.10.2024 mennessä SMEI (Single Market Emergency Instrument) – sisämarkkinoiden hätäapuväline -asetusehdotus 9/2022. varmistaa kriisin hoitamisen kannalta kriittisten tuotteiden saatavuus sekä varmistaa parempi varautuminen kriiseihin muun muassa monitoroinnilla sekä strategisesti merkittävien tuotteiden varastoinnilla jäsenvaltioissa. lisäksi mm. DORA (Digital Operational Resilience Act) - Finanssialan digitaalinen häiriönsietokyky

Vehnäjuurileivontaan myös leivinhiivattomat vaihtoehdot Tutustu valikoimamme uutuustuotteeseemme: Ireksin Lievito Madre Puro Attivo -vehnäraskijauheeseen. Helppokäyttöinen uniikki innovaatio, jolla leivot helposti juureen artesaanityylisiä leipiä. Kuivattu Lievito Madre Puro Attivo -vehnäraskijauhe toimii elävänä raskinsiemenenä. Lopputuloksena on italialaistyylinen leipä, jolla on upea aromikkuus, luonne ja erottuva rakenne. Saat sen kanssa leipätuotteisiin kätevästi myös rapean, maistuvan ja kauniin kuoren.

Tarja Sjöfelt

Kimmo Virtanen

store.leipurin.com

www.leipurin.com

Tervetuloa Leipuripäivillä tutustumaan Kimmon ja Tarjan resepteihin ja maistelemaan uutuustuotteita. Tai ota meihin suoraan yhteyttä! store.leipurin.com

• Leipurin osastot 22 & 23 • moc.nirupiel.erots

LEIPURI 5 / 2023

v RAMIN KONDITORIA KAHVILA v

Ramin Konditoria Kahvila kukoistaa - Oli pakko tehdä jokin ratkaisu, jotta liiketoimintamme pääsi kasvamaan ja kehittymään, vastaa mikkeliläisen Ramin Konditoria Kahvila Oy:n toimitusjohtaja Pirita Huikuri kysymykseen, miksi perheyritys rakensi uuden leipomon viitostien varteen Mikkelin Visulahteen. Viime vuoden keväällä valmistuneessa kiinteistössä on leipomon lisäksi myös kahvila-ravintola ja myymälä.

Yrittäjät kahdessa polvessa yhteiskuvassa. Vasemmalta Rami Liedes, Jonna Liedes, Pirita Huikuri ja Isto Huikuri.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Buffet-lounaan nauttii päivittäin 350-600 asiakasta.

6 LEIPURI 5 / 2023

elkkä tuotantotila ei olisi perheyrityksenä toimivalle Ramin Konditoria Kahvilalle riittänyt, sillä silloin olisi pitänyt etsiä uusia väyliä tuotteiden myynnille. Käytännössä se olisi tarkoittanut vähittäiskauppaa, jonka kanssa yritys toimiikin, mutta pienessä mittakaavassa. Suurin osa tuotteista myydään yrityksen omista pisteistä ja niin haluttiin tehdä jatkossakin. Siksi oikeastaan ainoa vaihtoehto oli rakennuttaa uusi kiinteistö, johon sijoittui leipomon lisäksi kahvila-ravintola ja myymälä sekä ravintolakeittiö. Lisäksi kiinteistöön tehtiin oma alue gluteenittomien tuotteiden valmistukseen. Kaikkiaan ra-

v RAMIN KONDITORIA KAHVILA v

kennuksessa on neliöitä 1500, joista 1000 leipomolla. - Leipomo ja ravintola ovat kaksi kivijalkaamme, toteaa Pirita Huikuri, jonka mukaan avainasia oli myös hyvä sijainti näkyvällä paikalla. Sellainen tontti löytyikin Mikkelin Visulahteen kaavoitetulta uudelta teollisuusalueelta aivan viitostien kupeesta. Ramin Konditoria Kahvilan uusi ryhdikäs rakennus näkyy nyt vilkkaalle tielle mainiosti – lisäksi tieltä on hyvä viitoitus perille. Mikkelin keskustaan on matkaa kuutisen kilometriä.

Leipomon esihenkilö Pasi Seppänen (vas.) ja leipuri Andero Korman leipoivat pikkupatonkeja vitriinituotteita varten.

Avajaiset reilu vuosi sitten Uusi kiinteistö valmistui viime vuoden keväällä ja avajaisia vietettiin huhtikuun alkupuolella. Jo nyt on nähtävissä, että investointi oli oikea ratkaisu. Asiakkaat ovat löytäneet tiensä uudelle leipomolle hyvin niin lähialueelta kuin kauempaakin ja tulovirtaa on ollut mukavasti. - Pääsimme päättyneellä tilikaudella plussan puolelle, joten tyytyväinen pitää olla, Pirita Huikuri toteaa. Liikevaihtoa yrityksessä pyöri viime tilikaudella 6,1 miljoonaa euroa. Toki liikevaihto ei kerro kaikkea, vaan tärkeämpää on se, mitä jää viivan alle. Ja aina sitä voisi jäädä enemmänkin, huomauttaa Raimo Rami Liedes, joka perusti nimeään kantavan Ramin Konditorian Mikkeliin vuonna 1997. Vuosi vuodelta leipomoyritys on kasvanut ja toimipisteiden määrä lisääntynyt. Perheyrityksenä on kuitenkin pysytty. Tätä nykyä Ramin Konditoria Kahvila Oy:n yrittäjinä toimivat Rami Liedeksen tyttäret Pirita Huikuri ja Jonna Liedes. Myös Rami itse omistaa vielä osan osakkeista. Lisäksi mukana on Piritan puoliso Isto Huikuri, joka työskentelee yrityksen hallinnossa ja vastaa myös sen kiinteistöistä. Pirita on toimitusjohtaja ja Jonna vetää leipomon konditoriaosastoa. Ja vaikka Rami Liedes voisikin viettää jo eläkepäiviä, on hän edelleenkin tuttu kasvo leipomon ja etenkin sen konditorian tuotannossa. Kokeneella ammattilaisella riittää työhaluja – ja kysyntää. - Tällä hetkellä olen gluteenittomalla puolella ’kesätöissä’, sillä lomittajia oli hankala löytää, hän toteaa ja lisää hymy suupielessä, että jotenkinhan sitä pitää saada aikansa kulumaan. Kysytyt gluteenittomat tuotteet tulivat yritykseen uuden leipomon myötä ja niiden valikoimaa on ahkerasti kehittänyt

Ravintolan vuoropäällikkö Saija Komulainen (vas.) sekä ravintolatyöntekijä Tiina Laulainen esittelivät konditoriavitriinin kakkuja.

Gluteeniton kakkuvalikoima on laaja ja tuotteet on kehitetty itse tai yhdessä raaka-ainetoimittajien kanssa.

etenkin leipuri Henri Kekäläinen. Ramin ja Piritan mukaan ruokaleivissä ja konditoriatuotteissa gluteeniton valikoima alkaa olla kohdallaan, mutta kehitystyötä pitää vielä tehdä kahvileivissä ja ennen kaikkea pullapuolella.

seitsemässä toimipisteessä, kesäaikaan kahdeksassa. Uuden Visulahden pisteen lisäksi Mikkelissä on kahvilat Mikonkadulla, Kauppakeskus Akselissa ja Porrassalmenkadulla sekä lounasravintola Sammonkadulla. Myös kahviloissa tarjotaan lounasta. Kesällä pyöritetään vielä torikahvilaa Mikkelin torilla. Kouvolassa kahvila on toiminut vuodesta 2012 ja Kuopiossa vuodesta 2016. Paikan päällä valmistettujen tuotteiden lisäksi Kouvolassa ja Kuopiossa on tarjolla Visulahdesta

Kolme kaupunkia, kahdeksan pistettä Ramin Konditoria Kahvilalla on tällä hetkellä toimintaa kolmessa kaupungissa ja

Kahvileipää menee kahviloissa runsaasti ja se on aina samana päivänä tehtyä.

LEIPURI 5 / 2023

v RAMIN KONDITORIA KAHVILA v

puolivalmiina tai pakasteina toimitettuja tuotteita. Aikaisemmin leipomo- ja konditoriatuotteiden tuotanto oli keskitetty Porrassalmenkadulla toimineeseen pääleipomoon. Nyt, uuden kiinteistön valmistuttua, kaikki leipomon ja konditorian tuotanto on keskitetty Visulahden leipomoon. Uusi gluteenittomien tuotteiden tuotantoyksikkö toimii saman katon alla, mutta täysin eristettynä ns. tavanomaisesta tuotannosta. Toimittajakin pääsi kurkistelemaan gluteenitonta tuotantoa vain ikkunan takaa. Uudisrakennuksesta oli käyty rahoituskeskustelut selviksi pankin kanssa jo ennen koronaa. Pandemia pisti kuitenkin vähäksi aikaa jarrut päälle, kun piti miettiä, miten tästä selviydytään. Liikevaihtoonkin tuli iso lovi. Toki yrittäjiltä työt eivät tuolloin loppuneet; päinvastoin töitä tehtiin vuorotta. Yhteistyö käynnistyi mm. vähittäiskaupan kanssa ja se jatkuu edelleenkin. - Esimerkiksi täytettyjä leipätuotteita meni koronan aikaan kauppoihin niin paljon kuin ehdimme tehdä, ja niitä teemme sinne vieläkin, Isto Huikuri mainitsee. Vähitellen alettiin taas suunnitella myös tulevaa. - Ajattelimme, että korona menee ohi jossakin vaiheessa ja käynnistimme uudisrakennusprojektin, Pirita Huikuri toteaa. Ja hyvä olikin, että niin tehtiin, sillä jo puolen vuoden kuluttua rakennuskustannukset olivat nousseet niin paljon, että rakentaminen olisi ehkä kaatunut siihen. Esimerkiksi teräksen hinta nousi 40 prosenttia. Nyt rakentajat ehtivät tehdä sopimuksia vielä vanhoilla hinnoilla. Yhteistyökumppaneina käytetiin mahdollisimman paljon paikallisia tai vähintään Etelä-Savon alueen toimijoita aina arkkitehdistä lähtien. - Kahvilan sisustuksen teki sisustussuunnittelija Jouni Löhönen pitkälti meidän toiveidemme perusteella, kertoo Pirita. Rami ja Isto puolestaan vastasivat leipomon suunnittelusta. - Leipomosta saatiin kohtalaisen toimiva, mutta enemmänkin tilaa siellä voisi olla, toteaa Rami Liedes. Piritakin myöntää, että tilantarve tuntuu yllättävän aina, vaikka kuinka arvioisi etukäteen. Paperilla kaikki tuntui riittävältä, olihan uusi leipomo kaiken kaikkiaan paljon suurempi kuin vanha. Nyt on huomattu, että esimerkiksi kylmätilaa tarvit-

8 LEIPURI 5 / 2023

Rahka-omenapullia esittelevä Henri Kekäläinen on toinen leipomon esihenkilöistä. Hän on aktiivisesti kehittänyt valikoimaan myös gluteenittomia tuotteita.

Konditorian esihenkilö Marke Muukkonen pohjasi sacherkakkuja.

taisiin enemmän. Mutta ehkä tilojakin isompi kysymys on osaavien työntekijöiden saaminen leipomoon jatkossa. Heistä alkaa olla pulaa täälläkin. - Meillä on aivan erinomainen henkilökunta niin leipomossa kuin kahvila-ravintoloissakin. Normaalisti omilla palkkalistoillamme on viitisenkymmentä henkilöä ja lisäksi noin kymmenen ekstraajaa henkilöstöpalveluyrityksestä. Kesäaikaan henkilöstömäärä lähentelee sataa, laskee Pirita, jonka mukaan hyvä henkilökunta on koko yrityksen selkäranka, jota ilman homma ei todellakaan pyörisi. - Meillä on paljon erinomaisia tekijöitä ja moniosaajia. Lisäksi henkilökuntamme on vastuuntuntoista, joustavaa ja tiimi-

henkistä. Aivan loistava porukka.

Auki lähes joka päivä Visulahden toimipisteen kahvila-ravintola on avoinna vuoden jokaisena päivänä joulupäivää ja juhannuspäivää lukuun ottamatta. Asiakaspaikkoja on sisällä 150 ja kesällä saadaan terassille vielä 70 paikkaa lisää. Buffet-lounas salaattipöytineen on tarjolla puoli yhdestätoista neljään ja kesällä viiteen, tarvittaessa pidempäänkin. Sen yhteydessä tarjotaan aina tuoretta leipää ja siihen sisältyy myös jälkiruoka, joka useimmiten tehdään leipomon tai konditorian puolella. Ravintola tarjoilee myös erilaisia a la

Kahvilan vitriinissä on mistä valita. Vasemmalla täytetyt leipätuotteet, oikealla konditoriatuotteet ja vitriinin päällä kahvileivät.

v RAMIN KONDITORIA KAHVILA v

carte annoksia aamupäivän kello yhdestätoista alkaen ja keittiö on auki puoli yhdeksään asti illalla. Buffetlounaan nauttii ravintolassa 350-600 henkilöä päivässä, ja siihen päälle tulee parisataa a la carte-annosta. Lisäksi ovat vielä kahvittelijat ja myymälässä asioivat eli vipinää riittää. Tunnustustakin on tullut, sillä kesäkuussa Rami Visulahti valittiin maan parhaaksi taukopaikaksi Ilta-Sanomien yleisöäänestyksessä. - Joka päivä meillä on tarjolla tuoretta niin ruokapuolella kuin leipomotuotteissakin. Esimerkiksi pullat ja leivät ovat aina uunituoreita, lupaa Pirita. Leipomo siis pyörii samassa tahdissa ravintolan kanssa; sunnuntaisinkin tuotteita vähintään paistetaan. - Keittiössä on aktiivista tuotekehitystä, johon mekin osallistumme maistelemalla ruokia, Pirita ja Isto nauravat. Keittiöpäällikkö Jani Partanen on kehittänyt a la carte listalle esimerkiksi erilaisia parila-annoksia ja pitsoja – viimeksi mainittuihin tehdään tietenkin pohjat itse. Pitsojen lisäksi suosittuja ovat burgerit. - Niihin leivotaan briossisämpylät itse. Ja nehän ovat sitä parempia, mitä enemmän niissä on voita, tietää Rami Liedes, joka on ollut kehittämässä sämpylää. Ruokaleipää leivotaan isoja määriä myös täytettyihin leipätuotteisiin, joita tehdään leipomon myymälän vitriiniin sekä kauppoihin. Toki myymälässä on tarjolla myös tummaa ja vaalea leipää niin, että sitä voi ostaa mukaan kotiin, eikä sitä tarvitse lähteä hakemaan muualta. Ruokaleipää menee paikallisiin kauppoihin myös puolivalmiina pakasteina, ja ne viimeistellään kauppojen paistopisteissä. Pirita Huikurin mukaan leipureiden työt ovatkin tasaisesti lisääntyneet, sillä myös makeaa kahvileipää menee paljon. - Makeita kahvileipä ja täytettyjä leipätuotteita menee hyvinkin tuhat kappaletta päivässä yksinomaan täältä Visulahden pisteestä, hän laskee. Leipomossa liikevaihdollisesti suurin tuoteryhmä ovat konditoriatuotteet, ja kahvileivät kirivät hyvänä kakkosena. Paitsi kahviloissa, konditoriatuotteita myydään paljon myös ulos. Kiireisin sesonki on toukokuussa, kuten leipomoissa ja konditorioissa yleensäkin. - Lisäksi järjestämme kakkubuffetteja täällä ja Kuopiossa. Silloin tarjolla on iso määrä erilaisia kakkuja, joita voi maistella niin paljon kuin jaksaa tietyllä hinnalla. Moni tulee maistelemaan valitakseen ka-

itse monia tuotteita, joita ennen piti ostaa ulkoa. Nyt esimerkiksi kalat ja lihat savustetaan itse.

Talous hallinnassa

Tuoretta leipää buffetlounaspöytään.

kun omiin juhliinsa, Pirita huomauttaa. Etenkin kesällä hyvä menekki on myös gelatolla, joka valmistetaan itse leipomoon sijoitetulla jäätelökoneella.

Käsin tehtyä Edelleenkin Ramin Konditoria Kahvilan leipomossa ja konditoriassa tehdään paljon käsityötä ilman automaattilinjoja. - Teemme itse lähes kaikki leipomo- ja konditoriatuotteet. Vain karjalanpiirakat, croissantit ja macaron-leivokset tulevat muualta, Isto Huikuri luettelee. Leipomo pyörii yhdessä vuorossa. Paistaja tulee aamuyöllä neljän aikaan ja seuraavat työntekijät kuudelta. Näin kahviloihin ja myymälöihin saadaan tuoreet tuotteet sopivasti. Ne kuljetetaan omalla autolla. Paikkakunnan kauppoihin menevien täytettyjen patonkien osalta toimitusajaksi on sovittu aamupäivä, joka sopii leipomolle paremmin ja se tuntuu sopivan myös kaupalle. Leipomolla on iso sortimentti eli paljon tuotteita. Rami Liedeksen periaatteena on aina ollut tuotteiden runsaus. Vitriinin pitää olla täynnä ja valikoiman monipuolinen, jotta asiakkaalla on varaa valita. Sama itse tekemisen periaate ulottuu myös ravintolaan. - Täällä ei tarjota eineksiä, Rami Liedes toteaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Pirita huomauttaa, että nykyistä ammattikeittiötekniikkaa käyttämällä pystytään tekemään

Pirita Huikuri kertoo tarkkailevansa yrityksen taloutta päivittäin. Siinä työssä taloushallinnon reaaliaikaiset järjestelmät ovat suureksi avuksi ja mahdollistavat reagoinnin varhaisessa vaiheessa, jos tarvetta on eli jos jossakin kohdassa kustannukset alkavat nousta enemmän kuin pitäisi. - Viime aikoina on pitänyt olla tarkkana raaka-ainehankinnoissa, kun hinnat ovat nousseet. Katetuottolaskelmia teemme ahkerasti, Pirita huomauttaa ja lisää, että myös ruokahävikin kanssa ollaan tarkkana, sillä se on sekä taloudellinen että ympäristökysymys. Hävikki onkin hyvin hallinnassa ja henkilökunnan asenteella ja osaamisella on siinä iso osuus. Leipomon puolellakin kustannusnousut ovat olleet raaka-aineissa tuntuvia ja hintakaudet ovat paljon entistä lyhyempiä. Silti raaka-aineiden laadusta ei ole täällä tingitty: tuotelaadusta on aina pidetty kiinni ja pidetään vastakin. - Me emme tietääkseni ole paikkakunnan halvin, mutta kyllä tuotteemme ovat käyneet kaupaksi. Maku on se, joka ratkaisee viime kädessä, Rami Liedes toteaa. Pirita ja Isto työskentelevät Visulahden toimipisteen toisen kerroksen toimistossa, johon viime vuonna palkattiin myös yrityksen ensimmäinen toimistotyöntekijä. Iston mukaan se on helpottanut paljon päivittäisissä rutiineissa. Hänellä itsellään kiirettä pitää kiinteistöjen hoidon sekä koneiden ja laitteiden kunnossapidon kanssa. Pirita puolestaan toteaa, että yrityksen johdon ja taloushallinnon ohella häntä työllistävät mitä erilaisimmat työt eli hän venyy moneen paikkaan, kuten deliin, tiskaamaan, myymään, leipomoon ja niin edelleen. Tekemistä riittäisi enemmänkin – ainakin itsestä usein tuntuu siltä. Yrittäjäperheen kolmas polvikin on ollut mukana yrityksessä vähintään kesätöissä, mutta tällä hetkellä he ovat enemmän keskittyneet omiin opiskeluihinsa tai ammatteihinsa. - Heidän on hyvä nähdä jotakin muutakin, toteaa Pirita ja Rami jatkaa, että aika sitten näyttää, alkaako leipomoyrittäminen kiinnostaa. Vielä se ei ole ajankohtaista.

LEIPURI 5 / 2023

v PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU v

Pakkausten tuottajavastuu laajenee myös pieniin toimijoihin Pakkausten tuottajavastuu on yrityksille lakisääteinen velvoite. Vastuu on yrityksillä, jotka pakkaavat Suomessa, maahantuovat pakattuja tuotteita tai myyvät tuotteitaan Suomeen etäkaupalla. Yritys vastaa pakkauksistaan myös silloin, kun sen tuotteiden pakkaaminen tai logistiikka on ulkoistettu toiselle yritykselle. TEKSTI Elina Matikainen

ähän asti pakkausten tuottajavastuuvelvoite on koskenut yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 1 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tämä raja tulee poistumaan 1.1.2024 lähtien. Ensi vuoden alusta lähtien tuottajavastuullisia tulevat olemaan myös pienet yritykset, siis myös pienet leipomot ja konditoriat. Yrityksen on helpointa hoitaa tuottajavastuu liittymällä tuottajayhteisöön, jolloin tuottajavastuu siirtyy tuottajayhteisölle. Tämä koskee myös niitä yrityksiä, joita tuottajavastuu jo nyt koskee, eli myös niiden on tehtävä sopimus tuottajayhteisön kanssa. Tällä hetkellä Suomessa toimii kaksi pakkausalan tuottajayhteisöä: Suomen Pakkaustuottajat Oy (SPT) sekä Suomen Uusiomuovi Oy (SUM). Tuottajavastuun palveluyhtiönä kummankin tuottajayhteisön osalta toimii Rinki Oy kuten tähänkin asti. Käytännössä leipomo tai konditoria asioi siis Rinki Oy:n kanssa (rinkiin.fi), joka hoitaa asiakassopimusten hallinnan, asiakasrekisterin, pakkaustietojen keräämisen tuottajilta, laskutuksen, ekopisteverkoston, asiakaspalvelun ja viestinnän.

Tuottajavastuullisten yritysten tulee • • •

tehdä sopimus tuottajayhteisön kanssa raportoida pakkaustiedot vuosittain maksaa kierrätys ja SUP-maksuja (SUP=kertakäyttömuovi)

10 LEIPURI 5 / 2023

Alle 1 miljoonan liikevaihdon yritysten tulee tehdä tuottajavastuusopimus jommankumman tuottajayhteisön kanssa 1.1.2024 mennessä. Osa yrityksistä, joita tuottajavastuu jo nyt koskee (liikevaihto yli 1 milj. euroa), on tehnyt uuden jätelainsäädännön mukaisen tuottajayhteisövalinnan jo vuonna 2022. Ellei yritys ole tehnyt näin, vanhat materiaalikohtaiset sopimukset eli ns. hybridisopimukset jatkuvat vuoden 2024 ajan. Valinta tuottajayhteisöjen välillä on joka tapauksessa tehtävä ja yksi tuottajayhteisö valtuutettava vastaamaan kaikkien pakkausten tuottajavastuusta 1.1.2025 mennessä. Tuottajavastuuta valvovan Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen mukaan tuottajayhteisö voi ottaa uusiksi jäsenikseen ainoastaan yrityksiä, jotka siirtävät sille kaikki tuottajavastuuvelvoitteensa. 1.1.2025 jälkeen jäsenenä voi olla ainoastaan yrityksiä, jotka ovat siirtäneet kaikki tuottajavastuunsa samalle tuottajayhteisölle. Sopimus tuottajayhteisön kanssa kattaa yrityksen Suomen markkinoille saattamien pakkausten tuottajavastuusta huolehtimisen. Yritys järjestää itse omalla kiinteistöllään lajittelemiensa pakkausjätteiden poiskuljettamisen (esim. jätteenkuljetusyritys), eivätkä siitä aiheutuvat kulut ole mukana Ringin laskuttamissa kierrätysmaksuissa.

Tuottajayhteisöt Suomen Pakkaustuottajat Oy:n (SPT) ovat perustaneet Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Värituoteteollisuus ry:n sekä RaSi ry (rakennus ja sisustustarvikekaupan ala). SPT:n omistajarakenne on siis kotimainen eli omistajat ovat suomalaisia kaupan ja teollisuuden edustajia. Lisäksi omistajiin kuuluu elintarviketeollisuuden etuja ajava ETL. SPT:hen ovat sulautuneet Mepak-Kierrätys Oy, Puupakkausten Kierrätys PPK Oy, Suomen Keräyslasiyhdistys ry sekä Suomen Kuitukierrätys Oy eli paperikuitu-, metalli-, lasi- ja puupakkausten tuottajayhteisöt. Osaaminen SPT:ssä on siis vankkaa erityisesti näiden pakkausten osalta ja

osaamista on nyt laajennettu myös muoviin. Tekemisessään SPT korostaa erityisesti materiaaliriippumattomuutta ja voittoa tavoittelemattomuutta. Yhtiö rekisteröitiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ylläpitämään tuottajarekisteriin 29.9.2022. Tämän vuoden toukokuusta lähtien Suomessa on ollut myös toinen tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy (SUM). Se hoiti aikaisemmin muovipakkausten tuottajavastuuta, ja SPT:n perustamisen aikoihin oli ajatuksena, että myös SUM eli muovi sulautuisi samaan yritykseen muiden materiaalien kanssa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan SUM hakeutui omaksi tuottajayhteisökseen ja on laajentanut palvelunsa kattamaan kaikkia pakkausmateriaaleja. Muut materiaalit (paperikuitu-, metalli-, lasi- ja puupakkaukset) tulevat sille ’uusina’. Pakkausten tuottajien on siis raportoitava markkinoille toimittamiensa pakkausten määrä Ringille. Sen perusteella määräytyvät myös kierrätysmaksut. Ohjeet raportoinnista tuottajat saavat Ringiltä. Pienillä toimijoilla, joilla pakkausmateriaaleja on alle 50 000 kg vuodessa, on raportointia kevennetty. Tuottajayhteisöt hinnoittelevat palvelunsa omista lähtökohdistaan. Hinnastot sekä SPT:n että SUM:n kierrätysmaksuista löytyvät Rinki Oy:n kotisivuilta rinkiin.fi/tuottajavastuu/hinnastot. Pakkausten tuottajavastuu on laajentunut viime vuosina, mikä tuo myös uusia kustannuksia pakkausten tuottajille. Esimerkiksi pakkausten kiinteistökeräys laajenee 1.7.2023 alkaen ja osa kotitalouksien kiinteistökeräyksen kustannuksista tulee tuottajien maksettavaksi. Lisäksi erillinen kertakäyttöisten muovipakkausten SUP-maksu tulee ensimmäistä kertaa maksettavaksi 2024.

Lidlin kanssa maailmalle Vauhtia vientiin on suomalaisille yrityksille suunnattu vientikilpailu. Etsimme tuotteita, joita voidaan viedä Euroopan maihin Lidlin kansainvälisen verkoston kautta. Tuote voi olla ruokaa, juomaa tai muuta päivittäistavaraa. Viisi voittajatuotetta esitellään Lidlin sisäisessä ostotapahtumassa heinäkuussa 2024.

LEIPURI 5 / 2023

v VILLÄHTEEN LEIPÄ v

Villähteen Leipä menestyy pakasteleivonnalla Lahden Nastolassa toimiva Villähteen Leipä Oy on keskittynyt yksinomaan pakasteleivontaan ja sopimusvalmistukseen jo yli kymmenen vuoden ajan. Kolmannen polven yrittäjät Hanna Ylä-Mononen, Mikko Hämäläinen ja Olli Hämäläinen ovat satsanneet tuotteiden laatuun hyvin tuloksin. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

uoreleivonnasta luovuttiin Villähteen Leipä Oy:ssä vuonna 2011. Silloin yrityksessä tehtiin sekä tuoretta että pakastettua, joten pakasteleivontaan keskittyminen ei ollut hyppy tuntemattomaan. Yritys toimittaa pakasteleivonnaisia ruokapalvelusektorille, vähittäiskauppoihin, tukkuliikkeille sekä myös toisille leipomoille. - Strategiamme on toimia ennen kaikkea sopimusvalmistajana. Emme juurikaan markkinoi tuotteita omalla brän-

12 LEIPURI 5 / 2023

dillä, tiivistää toimitusjohtaja Hanna Ylä-Mononen, jonka mukaan leipomon tuotevalikoimaan kuuluvat pullapohjaiset tuotteet, hampurilaissämpylät sekä leipäja sämpylätuotteet. - Keskitymme leivontaosaamiseen ja räätälöimme tuotteet asiakkaille, jotka haluavat ulkoistaa tiettyjen tuotteiden tuotannon tai joiden ei itse ole mahdollista valmistaa niitä. Tällöin asiakas voi puolestaan keskittyä omaan ydinosaamiseensa ilman huolta tuotteen laadusta tai

logistiikkaketjuista. Hänen huolenaan on vain tuotteen myyminen, tiivistää Villähteen Leivän myynnistä ja markkinoinnista vastaava Olli Hämäläinen. Asiakkaan toiveen mukaan tuotteet toimitetaan joko kypsinä, esipaistettuina, esinostatettuina raakapakasteina tai raakapakasteina. Sopimuksesta riippuu, näkyykö valmistajan nimi tuotteen ohessa kuluttajalle, useimmiten ei. Sisarukset Hanna Ylä-Mononen, Mikko Hämäläinen ja Olli Hämäläinen ovat

v VILLÄHTEEN LEIPÄ v

< Villähteen Leivän yrittäjät Olli Hämäläinen (vas.), Hanna Ylä-Mononen ja Mikko Hämäläinen ovat 65-vuotiaan leipomoyrityksen yrittäjiä kolmannessa polvessa. Taustalla kuvassa hymyilee isoisä Olavi Hämäläinen, joka puolisonsa Hilkka Hämäläisen kanssa ryhtyi leipomon yrittäjäksi vuonna 1965. Leipomo sijaitsi Hämäläisten alakerrassa ja oli vuokrarästien vuoksi vapautunut edellisiltä yrittäjiltä. > Tuotantopäällikkö Kari Isotalo vetää leipomon tuotantoa, jossa saatetaan ajaa yhtä tai kahta tuotetta päivässä ja joskus yhtä tuotetta useitakin päiviä.

>> Pullatuotteet ovat Villähteen Leivän vahvin osaamisalue. Niissä on tavoitteena, että pakastettu tuote on yhtä hyvä tai jopa parempi kuin tuore vastaava tuote.

toimineet Villähteen Leivän yrittäjinä jo yli kymmenen vuotta. He ovat 65-vuotiaan leipomoyrityksen yrittäjiä kolmannessa polvessa vanhempiensa Tuomo ja Sirpa Hämäläisen jälkeen. - Me kaikki viisi olemme yrityksessä osakkaina, ja Tuomo Hämäläinen toimii hallituksen puheenjohtajana. Operatiivisessa toiminnassa vanhempamme eivät enää ole mukana, Hanna, Mikko ja Olli kertovat. Sisarusten roolit yrityksessä ovat varsin selkeät. Mikko vastaa koneista ja laitteista sekä tuotekehityksestä, Olli vastaa myynnistä ja markkinoinnista ja Hanna toimitusjohtajana hallinnosta, sidosryhmätyöstä ja yli päänsä kokonaisuudesta. Roolit eivät ole kuitenkaan viivoittimella vedetyt, asioita hoidetaan myös yhdessä ja joskus ristiinkin. - Ja kyllä me tarvittaessa menemme tuotantoonkin, aina kun tarvetta on. Yrit-

täjille kuuluvat kaikki työt yrityksessä, kolmikko toteaa.

Eija Vestman on työskennellyt leipomon toimistossa vuodesta 2002.

Merja Westerlund taikinanteossa. Jutuntekopäivänä tuotannossa olivat chilisämpylät.

Laatuun satsataan Pakasteleivontaan erikoistuminen tapahtui samassa kohdassa, jolloin yrityksessä aloitettiin sukupolvenvaihdos vuonna 2011. Kolmas sukupolvi alkoi tuolloin linjata yrityksen tulevaisuutta. - Kilpailu vähittäiskauppamarkkinoilla oli koko ajan kiristynyt ja me olimme paikallinen toimija, jonka olisi pitänyt laajentaa reviiriään, jos olisimme halunneet lisää markkinoita. Samalla logistiset kustannukset olisivat kasvaneet. Meillä oli pakasteleivontaa jo ennestään ja se oli jopa lisääntynyt eli katsoimme, että tässä olisi nyt erikoistumisen paikka, perustelee Mikko Hämäläinen. Toki tiedettiin, että kilpailua oli myös pakastetuotemarkkinoilla eli sielläkään ei pääsisi helpolla.

Kuitenkin ajateltiin, että korkealatuisilla tuotteilla ja erityisesti leipomon pullaosaamisella olisi mahdollisuus pärjätä. Pakasteleivonnaisiin täysin erikoistuneita leipomoyrityksiä oli harvassa. Siirtymä pois tuoreleivonnasta ei kuitenkaan tapahtunut ihan vain sormia napsauttamalla. Mukana oli paljon myös tunnetta, joka liittyi tuoreleivonnaisista ja niiden asiakkaista luopumiseen, etenkin toisella yrittäjäpolvella. Tuomo Hämäläinen oli ollut mukana leipomossa vuodesta 1965 eli siitä lähtien, kun siitä tuli hänen vanhempiensa pyörittämä yritys. - Lisäksi vielä tuohon aikaan oli aika yleisesti vallalla ajatus, että pakasteleivonnaiset eivät laadussa pärjää tuoreille, Hanna jatkaa ja huomauttaa samalla, että pakasteleivontahan ei oikeastaan poikkea tuoreleivonnasta. Erikoisosaamista vaativat jälkikäsittely ja prosessin ymmärtäminen. Laadun eteen onkin tehty paljon töitä Vil-

Niina Ahonen valvoo tuotelinjaa pakkaamossa. Työntekijät pukeutuvat tilan lämpötilan mukaisesti.

LEIPURI 5 / 2023

v VILLÄHTEEN LEIPÄ v

Kiertoarinauunista kauniisti paistuneet chilisämpylät siirtyvät jäähdytykseen.

lähteen Leivässä. Laadun takeena on muun muassa FSSC 22000 -standardi, joka on maailmanlaajuisesti tunnustettu standardi kaikkien elintarvikkeiden auditointiin, seurantaan ja sertifiointiin elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi. - Olemme vastuussa paitsi omamme, myös jonkin toisen brändin laadusta. Se on iso vastuu, yrittäjät toteavat. Joka vuosi sopimukset ovat katkolla, joten skarppina on oltava koko ajan. Myös pari kolme vuotta sitten toteutettu tuotannon modernisointi auttoi parantamaan laatua. Sen valmistuttua on leipomon liikevaihto kasvanut vauhdilla. Vuonna 2021 kasvua oli miljoona euroa ja vuonna 2022 jälleen miljoona euroa. Viimeisimmän tilikauden liikevaihto oli 4 miljoonaa euroa. - Päätös investoinnista oli tehty juuri ennen koronaa, ja pandemian puhkeaminen kyllä aiheutti monenlaisia ajatuksia. Toimintammehan lähes seisahtui, liikevaihto romahti ja epävarmuus tulevaisuudesta oli valtava, kertoo Mikko Hämäläinen. - Loppujen lopuksi se olikin hyvää aikaa toteuttaa muutostyöt hiljaisessa leipomon tuotannossa. Koronan hellitettyä alkoi kasvu, jolloin volyymit vanhoille asiakkaille kasvoivat ja saimme myös uusia asiakkaita, jatkaa Hanna Ylä-Mononen.

Pullaa, leipää ja sämpylöitä Leipomon tuotevalikoimaa on ajan myötä karsittu ja keskitytty siihen, mikä osataan

14 LEIPURI 5 / 2023

parhaiten. - Ydinosaamistamme ovat pullatuotteet ja premium-sämpylätuotteet sekä perinteiset leivät ja sämpylät. Wienereitä tai konditoriatuotteita emme valmista, Hanna luettelee. Tuotenimikkeitä on tällä hetkellä viitisenkymmentä. Joukkoon kuuluu samantyyppisiä tuotteita, jotka eivät kuitenkaan ole samanlaisia, sillä ne räätälöidään asiakaskohtaisesti. Tämän tuotekehityksen tekevät yrittäjät itse yhdistäen markkinatietouden, asiakastietouden sekä prosessiosaamisen. Myös tuotantopäällikkö Kari Isotalo on usein mukana tuotekehitysprosessissa. Leipomon tuotanto pyörii kahdessa vuorossa, joista ensimmäinen alkaa jo ennen kello kuutta aamulla ja toinen päättyy kymmeneltä illalla. Myös lauantaisin on tuotantoa, pääasiallisesti yhdessä vuorossa, sesongista riippuen. - Tuotanto on radikaalisti muuttunut siitä, kun tehtiin tuoretuotteita, jolloin kaiken piti olla valmiina tiettyyn aikaan aamusta. Nyt saatamme ajaa yhtä tai kahta tuotetta päivässä ja joskus yhtä tuotetta useitakin päiviä, Mikko Hämäläinen toteaa. Paiston ja jäähdytyksen jälkeen tuotteet menevät suoraan pakastustunneliin, jonka jälkeen ne pakataan ja varastoidaan. Leipomon pakastimessa tuotteet eivät viivy kovin kauan, sillä usein ne lähtevät asiakkaalle jo seuraavana päivänä. Pakastetilaa yrityksellä on riittävä määrä leipomokiinteistön yhteydessä. Valtaosa eli noin 80 prosenttia tuotteis-

ta myydään kypsinä pakasteina. Loput esipaistettuina tai raakapakasteina. Olli Hämäläisen mukaan hiivatuotteissa kypsän tuotteen suosiota selittää ennen kaikkea helppous, sillä viimeistelyssä ei tarvita erityistä osaamista eikä laitteita. Mikko Hämäläisen mukaan ratkaisevin asia kuitenkin on, että kypsä tuote on niin hyvä, ettei eroa tuoretuotteeseen ole. - Tähän olemme tuotekehityksessä pyrkineet ja mielestämme onnistuneet, hän toteaa. - Pakastetuotteissa on myös paljon tuontia ja ne tarjoavat vaihtoehdon kotimaisille tuotteille. Ei ehkä juuri samanlaista tuotetta, mutta hyviä vaihtoehtoja kuitenkin. Myös siksi kotimaisen pakastetuotteen on oltava laadultaan kilpailukykyinen. Villähteen Leivässä käytetään kotimaisia raaka-aineita niin pitkälle kuin mahdollista. Niiden toimitusvarmuus on ollut moitteeton epävarmoista ajoista huolimatta. - Lisäksi voimme luottaa kotimaisen raaka-aineen laatuun ja turvallisuuteen, mikä on tärkeä asia, Hanna lisää.

Henkilökunta saa kiitosta Leipomossa on yrittäjien mukaan erinomainen henkilökunta. Vakituisia työntekijöitä on kolmetoista ja lisäksi käytetään ekstraajia, jotka haluavat tehdä vain muutamia vuoroja viikossa. Leipomolle se käy hyvin, sillä näin on helpompi sovittaa eri tuotteiden valmistuksen vaatima työvoiman tarve. Tuotantoa vetää tottunein ottein Kari Isotalo, jolla on leipuritaustaa myös aikaisemmalta ajalta. - Kyllä meillä on superporukka täällä tuotannossa. He ovat myös ymmärtäneet hienolla tavalla sen, mihin suuntaan haluamme viedä yritystä, tukeneet ja joustaneet. Kaikki puhaltavat samaan hiileen, yrittäjät kehuvat. Mukana on myös maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, mutta heitä ei erotella sen kummemmin. Kaikki ovat samanarvoisia tekijöitä rakentamassa yhteistä tarinaa ja mahdollistamassa yrityksen kasvua. Pari vuotta sitten Villähteen Leivässä kärsittiin pahasta työvoimapulasta. Han-

v VILLÄHTEEN LEIPÄ v

- Kyllä me tarvittaessa menemme tuotantoonkin, aina kun tarvetta on. Yrittäjille kuuluvat kaikki työt yrityksessä, toteaa toimitusjohtaja Hanna Ylä-Mononen.

Tietotekniikka on vahvasti mukana tekemisessä. Olli Hämäläinen tietokoneen ääressä tuotannon puolella.

Chilisämpylät pakataan kolmen kappaleen pakkauksiin, jotka puolestaan pakataan kartonkilaatikoihin. Linjalla Mikko Hämäläinen.

nan mukaan se koettiin jo kasvun esteeksi. Vuoden sisällä taloon tulleet ukrainalaiset työntekijät ovat osaltaan suuresti helpottaneet tilannetta. Samalla on pitänyt opetella uusi toimintamalli muun muassa kommunikoinnissa, koska yhteistä kieltä ei aina ole ollut. - Siihenkin työntekijät ovat sopeutuneet, ja olemme saaneet viestit perille, Hanna antaa lisätunnustusta henkilökunnalle.

tomasti mennä muualle töihin valmistuttuaan. Mieluinen työ löytyikin ison kosmetiikkayrityksen L’Orealin palveluksesta, ja siellä olisi varmasti voinut myös edetä uralla. - Jotenkin vain tuntui, että perheyrittämisen kortti pitää katsoa ja niin tulin tänne töihin. Olin kyllä valmis lähtemään muuallekin, ellei tämä toimisi, hän toteaa ja lisää, että haasteita on ollut, eikä helppoa aikaa ole ollut paljonkaan, mutta perheyrittäjyys on imaissut mukaansa, eikä lähtö ole käynyt edes mielessä. Yrittäjät toteavat, että jokainen sukupolvi muokkaa yritystä haluamaansa suuntaan ja Villähteen Leipä alkaa nyt olla heidän näköisensä. Yrittäjyys yhdessä sisarusten kanssa tuntuu paremmalta kuin että olisi yksin, sillä nyt painitaan tiiminä asioiden kanssa ja tuetaan toinen toista. Lisäksi kolmikon välit ovat lämpimät ja läheiset. - Olemme tiivis porukka ja tulemme erinomaisen hyvin toimeen keskenämme. Se on iso asia ja myös iso etu, Mikko Hämäläinen toteaa. Kaikki kolme antavat tunnustusta vanhemmilleen, jotka ovat antaneet heidän tehdä omat ratkaisunsa yrityksessä. Samalla kuitenkin isä, hallituksen puheenjohtaja Tuomo Hämäläinen on haastanut heitä. Muun muassa siten, että keskeneräi-

siä asioita ei ole saanut tuoda pöytään. - Olemme joutuneet miettimään ja perustelemaan päätöksemme niin pitkälle, että olemme olleet täysin varmoja, että niin kannattaa tehdä. Se on ollut hirveän hyvä, Hanna toteaa. Isältä on saatu myös monet hyvät neuvot ja opit. Hän on ollut isojenkin päätösten takana, vaikka välttämättä ne eivät ole olleet hänelle mieluisia. - Viimeisin niistä oli oman myymälä-kahvilamme sulkeminen tämän vuoden maaliskuun lopussa. Meiltä loppuivat resurssit, aika ja osaaminen sen pyörittämiseen, eikä leipomon tuotanto enää tukenut omaa myymälä-kahvilaa, kuten ennen, kertoo Hanna, jonka mukaan kaikki kääntyi kuitenkin parhain päin ja varsin nopeastikin, sillä tilaan löytyivät uudet yrittäjät talon ulkopuolelta. Toukokuun alusta paikalla on toiminut kahvila-catering-yritys, joka tarjoaa lounasta ja kahvilatuotteita. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja kaikki ovat tyytyväisiä. Tulevaisuuteen yrittäjät katsovat positiivisin mielin. On opittu, että poikkeuksellisiakin asioita voi tapahtua, mutta niihin osataan nyt reagoida paremmin. Luottoa on myös siihen, että niistä selviydytään. - ’Mehän pärjätään’ -mentaliteetilla mennään, Hanna tiivistää.

Yrittäjyydessä tukea sisaruksilta Hannan, Mikon ja Ollin tie yrittäjyyteen on ollut jokaisella hieman erilainen. Mikko opiskeli aikoinaan elintarvikealan insinööriksi, koska ala kiinnosti ja tuli sitten töihin perheyritykseen. Yrittäjyyttä hän ei siinä kohdassa edes miettinyt, mutta elintarvikealan valintaa hän sanoo oikeaksi ja mieleiseksi ratkaisuksi itselleen. Olli on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja sanoo aina halunneensa tehdä töitä ihmisten kanssa. Perheyritykseen hän tuli töihin tuuraamaan Hannan äitiyslomaa. Niin vain työ vei mennessään. Yrittäjyyden positiivisena puolena hän mainitsee sen, että tekemisen raamit voi määritellä itse, kun kukaan muu ei ole niitä määrittelemässä. Tradenomiksi opiskellut Hanna puolestaan kertoo, että hän halusi ehdot-

LEIPURI 5 / 2023

v ELINTARVIKEPÄIVÄ v

Elintarvikepäivässä puitiin tietoa, turvaa ja teknologiaa Ruoka-alan tulevaisuuden menestystä rakennetaan maailmassa, joka muuttuu kiihtyvällä nopeudella. Yritykset tarvitsevat ympärilleen ennakoitavan säädösympäristön ja mahdollistavan lainsäädännön, joka turvaa kestävän kasvun. Muun muassa nämä aiheet olivat esillä 21.5.2023 Elintarvikepäivässä Helsingissä. TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Laura Oja

lintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja, Valio Oy:n toimitusjohtaja Annikka Hurme totesi avajaispuheessaan, että muutos tuntuu elintarvikealallakin olevan pysyvä ilmiö, sillä muutoksesta ja turbulenssista hän sanoi puhuneensa myös vuosi sitten samalla areenalla. Kuitenkin yhtä asiaa Hurme halusi erityisesti korostaa elintarvikealasta ja ruuasta puhuttaessa: ne tulisi nostaa ilon ja positiivisuuden kautta esille. Helposti puhutaan vain negatiiviseen sävyyn esimerkiksi alkutuotannon vaikeuksista tai elintarvikkeiden hinnoista, vaikka ruokaan liittyy myös hyvin paljon positiivisia asioita. Ruoka-alan tulevaisuuden menestystä ja kasvua määrittävät Hurmeen mukaan kolme päätekijää: innovatiivisuus, alan kiinnostavuus ja vetovoimaisuus sekä

ennakoitava ja järkevä politiikka. Kaksi ensimmäistä on hänen mukaansa täysin omissa käsissämme. Sen sijaan ennakoitavaa ja järkevää politiikkaa hän peräänkuulutti poliitikoilta, jotka juuri Elintarvikepäivän aikaan kävivät hallitusneuvotteluja Säätytalolla. - Tarvitsemme pitkäjänteistä politiikkaa, jotta pystymme viemään asioita eteenpäin, totesi Hurme, jonka mukaan vain vakaa sääntely ja selkeä näkymä tulevaisuuteen luovat mahdollisuuksia investoida, kasvaa ja kehittää uusia ratkaisuja. Neljän vuoden rupeama on siihen aivan liian lyhyt; ratkaisujen tulee olla paljon kauaskantoisempia. Innovatiivisuudesta Suomessa ei ole puutetta; meillä ollaan elintarvikkeiden tuotekehityksessä alan liikevaihtoon suhteutettuna aivan kärkisijoilla Euroopassa.

Annikka Hurmeen mukaan Innovatiivisuudesta Suomessa ei ole puutetta; meillä ollaan elintarvikkeiden tuotekehityksessä alan liikevaihtoon suhteutettuna kärkisijoilla Euroopassa.

16 LEIPURI 5 / 2023

Dirk Jacobsin mukaan elintarvikealan haasteisiin haetaan ratkaisuja mm. nollapäästöillä, kiertotaloudella ja kuluttajien terveellisemmillä elämäntavoilla.

Mitä tehokkaammin kehitystyö pystytään muuttamaan liiketoiminnaksi joko kotimaassa tai viennin saralla, sitä enemmän se tuo koko ketjuun enemmän jaettavaa, ja tuottaa myös investointeja ja luo työpaikkoja. – Meillä on myös kaikki mahdollisuudet nousta kokoamme suuremmaksi elintarvikeviejäksi. Maailmalla on yhä enemmän kysyntää innovatiivisille, vastuullisesti ja kestävästi tuotetuille elintarvikkeille.

Omaa ruuantuotantoa tarvitaan Sen sijaan keskusteluihin nousseen terveysveron vaikutuksista Hurme oli epävarma. Se ei hänen mukaansa välttämättä johda terveellisempiin ostosvalintoihin. Näyttöä ei ole siitä, että se ohjaisi kuluttajien käyttäytymistä toivotulla tavalla. Tai sitten valinnat osuvat halvempiin ulkomaisiin tuotteisiin, mikä heikentää kotimaisten tuotteiden kilpailukykyä. Meillä tarvitaan omaa ruuantuotantoa, ja Annikka Hurmeen mukaan se tarkoittaa kaikkea tuotantoa, ilman, että yhtä pidetään toista parempana. Eli tarvitaan niin kasvi- kuin eläinperäistenkin tuotteiden tuotantoa, sillä maallamme on kaikki edellytykset tuottaa niitä vastuullisella tavalla. Puheita peltojen metsittämisestä Hurme piti kummallisena, sillä samaan aikaan puhutaan ruuantuotannon ja etenkin ruokaviennin lisäämisestä. Hän ihmetteli, miten se tehdään, jos pellot metsitetään? Proteiinien kasvatta-

v ELINTARVIKEPÄIVÄ v

Kim Mattson painotti Itämeren tärkeyttä Suomen tavaraviennin ja -tuonnin olennaisimpana ja lähes ainoana väylänä.

minen tankeissa ilman peltoja on hänen mukaansa todellisuutta vasta kymmenien vuosien kuluttua. Siihen asti on ns. perinteinen tuotantotapa valtavirtaa. Yksi tulevaisuuden haaste on, miten ruoka-alalle saadaan ammattitaitoisia ja motivoituneita osaajia. – Ruoka-alan vahvuus työllistäjänä on, että meillä on hyvin erikokoisia ja erilaisia yrityksiä, jotka tarjoavat monenlaisia työpaikkoja ja uramahdollisuuksia ja niitä on kaikkialla Suomessa. Työtä on tarjolla hyvin erilaisen koulutustaustan hankkineille ihmisille ja monenlaisia osaajia tarvitaan, Annikka Hurme kiteytti.

Elintarvikealan merkitys korostuu kriiseissä FoodDrinkEuropen pääjohtaja Dirk Jacobs muistutti omassa esityksessään elintarvike- ja juomateollisuuden merkityksestä Euroopassa. Alan yhteinen liikevaihto on yli 1100 miljardia euroa vuodessa, se työllistää 4,6 miljoonaa henkilöä yhteensä 294 000 yrityksessä. Erityisen suuria työllistäjiä ovat pienet ja keskikokoiset elintarvike- ja juomayritykset. Niiden osuus alan liikevaihdosta on 39,4 prosenttia, mutta niissä työskentelee 57,7 prosenttia alan työntekijöistä. Vaikka ala on kaikin tavoin merkittävä, sitä pidetään Jacobsin mukaan ikään kuin itsestään selvyytenä, eikä mitenkään ’seksikkäänä’. Monet muut alat saavat päättäjiltä paljon enemmän huomiota. Vasta kriisin hetkellä aletaan ymmärtää elintar-

vikesektorin tärkeys; entä jos pöydässä ei olekaan ruokaa ja ruokakaupan hyllyt ammottavat tyhjyyttään? - Siksi ruokaketjulla tulisi olla päättäjien agendalla paljon tärkeämpi asema kuin sillä nykyisin on. Eurooppaa ja osin koko maailmaa ovat myös viime vuosina koetelleet erilaiset kriisit, joissa elintarvikesektorimme on tähän asti osoittanut vahvaa häiriönsietokykyä. Elintarviketuotanto on ensimmäisiä sektoreita, jotka törmäävät myös erilaisiin ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin. Alkutuotannon osalta Dirk Jacobsia huolestutti erityisesti maaperä, jonka kautta ruuastamme tulee suoraan tai epäsuorasti 95 prosenttia. Suorastaan pelottavalta kuulostava ennuste on, että 60-70 prosenttia maaperästä Euroopassa on sellaisessa kunnossa, että noin kymmenen vuoden kuluttua sitä ei enää voida käyttää ruuantuotantoon. Jacobsin mukaan tämä tulee olemaan valtava ongelma jatkossa, eikä se ole ainoa ongelma, sillä ruuantuotantoa piinaavat yhä enemmän myös liika kuumuus ja kuivuus, energian korkea hinta, joka nostaa kustannuksia ketjussa sekä pula työvoimasta. Myös vesi tulee olemaan jatkossa ruuantuotannossa kriittinen kysymys, jonka kanssa joudutaan tekemän paljon työtä. Lisäksi epävakaus maailmalla lisääntyy – eikä vain Venäjästä tai Kiinasta puhuttaessa. Kriisit vaikkapa Afrikan maissa voivat aiheuttaa raaka-ainepulaa myös elintarviketeollisuudessa. Elintarvikeala ei kuitenkaan ole vain pysähtynyt odottamaan mitä tuleman pitää, vaan valmistautunut tulevaan ja vahvistanut itseään. Siirtymä on meneillään esimerkiksi entistä kestävämpää ja vastuullisempaa tuotantoa kohti: nollapäästöt, kiertotalous ja kuluttajien terveellisemmät elämäntavat ovat päivän sana. Jos Hurme peräänkuulutti pitkäjänteistä päätöksentekoa Suomen päättäjiltä, Jacobs puolestaan peräänkuulutti sitä EU:lta. Leijonanosa elintarviketeollisuuden sääntelystä tuleekin Brysselistä. Samalla hän toivoi, ettei keskustelu ruuasta polarisoituisi ’hyviin ja pahoihin’ ja että ruuantuotantoon liittyvät myytit purettaisiin.

Turvallisuuden kuva muutoksessa

turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Kim Mattson. Vaikka turvallisuuspoliittinen tulevaisuus saattaa näyttää yritysten kannalta hieman sumuiselta ja erilaisia skenaarioita on useita, Mattson totesi, että loppujen lopuksi asia on varsin selkeä. - Punainen lanka on se, että meillä on toimiva yhteiskunta ja päätöksentekojärjestelmä. Ja mikä tärkeintä, meillä on yhteinen ajattelu kokonaisturvallisuudestamme. Mattsonin mukaan turvallisuuspolitiikka elää koko ajan ja suurin osa siitä, mitä maailmassa tapahtuu, on suurvaltakilpailun aiheuttamaa. Me olemme luonnollisesti kiinnostuneita siitä, mitä tapahtuu omassa maassamme ja lähialueillamme. Elinkeinoelämän kannalta tärkeä meille on Itämeri, sillä Venäjän hyökkäys ukrainaan teki Suomesta yhä vahvemmin saaren, kun itäraja sulkeutui. Itämeri on pitkään ollut yksi maailman rauhallisimmista meristä, mutta Mattson ennustaa, että epävarmuus tällä merellä lisääntyy, sillä myös Venäjä tarvitsee sitä tavarankuljetuksiinsa. Myös Suomen tavaravienti ja tuonti tapahtuu etupäässä Itämeren kautta eli sen merkitys pitäisi ymmärtää ja edesauttaa merenkulun toimimista myös poikkeustilanteissa. Venäjän tulevaisuudesta Mattsonilla on selkeä näkemys. - Venäjä näivettyy sotansa alle, kun kolmasosa budjetista menee asevoimiin, Mattson ennustaa. Sen sijaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa niin sanotusti jäätyy tai itse asiassa on jo tehnyt sen. Tässä kohdassa on olennaista, miten suurvallat Kiina ja USA toimivat ja lähentyvätkö ne asiassa kenties keskenään. Elinkeinoelämä on meillä jo mukana puolustuksessa, mutta tätä yhteyttä pitäisi Mattsonin mukaan entisestään vahvistaa. Meillä koko yhteiskunta osallistuu maanpuolustukseen. Siitä on Mattsonin mukaan otettu oppia jopa Natossa. Varautumisen osalta meillä puuttuu kuitenkin keskitetty johtaminen, sellaista pysyvää foorumia ei ole. Pääosin varautuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. - Pitäisi olla turvallisuusneuvosto, jossa myös elinkeinoelämä olisi täysvaltaisena mukana. Muissa länsimaissa sellainen on.

Turvallisuuden kuvan muutosten heijastumisesta myös ruoka-alaan puhui EK:n LEIPURI 5 / 2023

v RUUAN HINTA v

Ruuan hintaan kohdistuvat paineet hellittämässä Luonnonvarakeskuksen (Luke) maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksen mukaan ruuan hinnannousun odotetaan hidastuvan selvästi ja kääntyvän laskuun kuluvan vuoden lopussa. Tämä johtuu siitä, että ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden, hinnat ovat laskussa. Myös viljan ja öljykasvien tuottajahinnat ovat laskeneet edellisvuoden huippulukemista niin maailmalla kuin Suomessa. TEKSTI Elina Matikainen

uonna 2022 ruuan hintaan kohdistui poikkeuksellista nousupainetta, kun ruuan tuottamiseen tarvittavien tuotantopanosten hinnat nousivat merkittävästi. Suurimmat hinnannousut vuoden 2022 aikana nähtiin tuoreella kalalla (31,9 prosenttia), kananmunissa (25,0 prosenttia), kahvissa (37,5 prosenttia) ja jauhoissa (28,7 prosenttia). Ruuan hinta nousi vuonna 2022 ennakoidusti keskimäärin 10,5 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Hinnat jatkoivat reipasta nousuaan vielä alkuvuonna 2023 kustannuspaineiden tullessa viiveellä elintarvikkeiden hintoihin. Luke ennakoi hintojen kuitenkin kääntyvän laskuun kuluvan vuoden toisella vuosipuoliskolla. Vuoden 2023 keskimääräinen hintataso tulee silti olemaan 7–8 prosenttia edellisvuotta korkeampi alkuvuoden hintojen nousun seurauksena. Viljamarkkinat ovat Suomessa rauhoittuneet ja vakiintuneet vuoden 2022 hyvän sadon myötä. Myös viljan hinnat ovat laskeneet niin maailmalla kuin Suomessa. Luken erikoistutkija Csaba Jansikin mukaan maailman viljamarkkinoiden herkkää tasapainotilaa kannattaa kuitenkin seurata tarkoin. Viljavarastot ovat hiljalleen täyttyneet, vaikkakaan ei vielä olla sillä tasolla kuin aikaisempina vuosina.

18 LEIPURI 35 / 2023

- Pienetkin tuotannon häiriöt voivat nopeasti heijastua maailman viljamarkkinatilanteeseen. Tarkasti seuraamme esimerkiksi Mustanmeren tilannetta, jossa tapahtuu asioita lähes päivittäin, toteaa Jansik, joka mainitsi, että Venäjä esimerkiksi jarruttaa Ukrainan viljanvientiä koko ajan viljaväyläsopimuksesta huolimatta. Lisäksi Euroopan viljamarkkinoihin vaikuttaa tuleva sato, joka Jansikin mukaan näytti toukokuussa todella vaihtelevalta, ja odotettavissa lienee alempi sato kuin ns. normaalina vuonna. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa kärsittiin kuivuudesta ja sitten rankkasateista. Toisaalta pohjoisempana, esimerkiksi Saksassa oli keväällä sadetta liikaakin, mikä myöhästytti kylvöjä. Suomessa vuoden 2023 viljasadosta odotetaan alustavien kylvöalatietojen ja ennusteiden valossa hieman edellisvuotta pienempää, noin 3,2 miljardia kiloa. Todellinen volyymi voi kasvuolosuhteiden vuoksi kuitenkin poiketa jopa yli kymmenen prosenttia suuntaan tai toiseen. Vuonna 2022 myös öljy- ja valkuaiskasvien tuotantovolyymit nousivat kasvaneiden pinta-alojen ja hyvien keskisatojen ansiosta. – Täydennysvalkuaisten omavaraisuus kohosi Suomessa edellisvuosien tasosta tuntuvasti, yltäen lähes 27 prosenttiin. Vuoden 2023 kokonaissadot jäänevät

kuitenkin normaaleissa sääoloissa hieman edellisvuodesta, mikä palauttaisi omavaraisuusasteen kuluvana vuonna jälleen alemmalle tasolle, kertoi Csaba Jansik. Sekä lihan kulutus että tuotanto vähenivät vuonna 2022, ja molempien ennustetaan supistuvan edelleen myös vuonna 2023. Hintojen nousun myötä kulutus on siirtymässä edullisempiin tuoteryhmiin. Lihan kulutuksessa suurin lasku koettiin vuonna 2022 naudanlihassa ja lihan tuotannossa sianlihassa. Maitoa tuotettiin Suomessa viime vuonna kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, ja tuotannon arvioidaan jatkavan laskuaan myös tänä vuonna. Lähes kahdeksan prosenttia eli vajaa 400 tilaa lopetti maidontuotannon viime vuoden aikana. Maitoa tuotti vuoden 2022 lopussa 4 572 tilaa. Vuonna 2022 elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita vietiin Suomesta yhteensä yli 1,8 miljardin euron arvosta, eli peräti 18 prosenttia edellisvuotta enemmän, vaikka viennin määrä laski. Arvon muutos selittyy elintarvikkeiden jyrkällä hinnannousulla maailmalla. Elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita puolestaan tuotiin Suomeen viime vuonna yli 5,5 miljardin euron arvosta, joten elintarvikekaupan alijäämä laajeni 3,7 miljardiin euroon. Suomalaisten elintarvikkeiden viennistä naapurimaiden, Ruotsin, Viron, Venäjän ja Norjan, yhteenlaskettu osuus oli vuonna 2022 vähän yli 39 prosenttia. Kiinan osuus viennistä oli yhdeksän prosenttia ja Saksan seitsemän. Suomeen on tuotu eniten elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita jo usean vuoden ajan Saksasta ja seuravaksi eniten Ruotsista. Saksan ja Ruotsin yhteenlaskettu osuus yltää yli neljännekseen koko Suomen elintarviketuonnista.

v TALOUSKATSAUS v

Kuluttajien hintaherkkyys iskee elintarviketeollisuuden kysyntään Suomen yleinen taloustilanne ja kuluttajien ostovoiman hiipuminen vaikuttavat merkittävästi elintarviketeollisuuden näkymiin kesän ajalle. Elintarviketeollisuusliiton kesäkuun alussa julkaiseman talouskatsauksen mukaan alan yritysten vaikeat vuodet jatkuvat. TEKSTI Elina Matikainen

uokia ja juomia valmistavien yritysten tuotantopanosten kustannukset ovat nousseet voimakkaasti. Kun kaikki hinnat ovat nousseet, kuluttajien ostovoima on heikentynyt ja kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista käydään kovaa kilpailua. Elintarviketeollisuuden tuotannon määrä on ollut laskussa syksystä 2021, vaikka elintarviketeollisuus toisaalta on välttämättömien perustarpeiden ala. Tämän vuoden huhtikuussa 12 kuukauden kumulatiivinen vuosimuutos tuotannon volyymissa oli reilut miinus kolme prosenttia. Tätä selittänee useampi eri tekijä, kuten esimerkiksi tuontiruuan kulutuksen lisääntyminen, ruuan viennin väheneminen ja jonkin verran myös hävikin väheneminen kotitalouksissa. Alan liikevaihto kasvoi kuitenkin hintojen nousun vuoksi tämän vuoden tammi-maaliskuussa ennakkotietojen perusteella 14 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.   Kuluneen alkuvuoden aikana elintarviketeollisuuden kustannusten nousu on tasaantunut. Teollisuustuotannon panokset, esimerkiksi raaka-aineet, energia, pakkausmateriaalit ja henkilöstökulut, ovat nyt noin 15 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2022 tammi-huhtikuussa. Vuoden 2021 tammi-huhtikuuhun verrattuna kustannukset ovat peräti yli 30 prosenttia korkeammat. Kustannustaso pysyy tänä vuonna edelleen korkeana. Esimerkiksi viljan hinta tule suoraan globaalista pörssistä ja johdannaismarkkinat näyttävät aikaisempia vuosia korkeampaa tasoa. Kannattavuuden näkökulmasta alkutuotannon tilanne parani tuottajahintojen ja tuotantopanoshintojen suhteen osalta jo loppuvuodesta 2022, mutta teollisuudella tätä käännekohtaa ei ole vielä nähty. Ruuan hinnalla on ollut merkittävä vaikutus inflaatioon, joka on edelleen korkea niin Euroopassa kuin Suomessakin. Tänä vuonna PTT ennustaa ruuan hinnan nousevan 7,5 prosenttia mutta laskevan ensi vuonna prosentin verran. Se tarkoittaisi kuitenkin, että ruuan hinta olisi edelleen merkittävästi korkeampi kuin aikaisemmin, esimerkiksi vuoteen 2021 verrattuna 17,6 % kalliimpaa. Lisäksi epävarmuus kustannustasosta jatkuu ja markkinat ovat herkkiä reagoimaan pieniinkin ruuantuotantoa koskeviin uutisiin. Esimerkiksi kuivuus vaikuttaa jo globaalisti. Nyt mietitään myös tulevan El Ninon vaikutuksia (kuivuus/rankkasateet).

Kuluttajien ostovoiman heikentyminen ei voi olla vaikuttamatta ruoka-alaankin, koska rahaa on käytettävissä aiempaa niukemmin.   – Ruuan hinnan nousu muutti kuluttajakäyttäytymistä viime vuonna merkittävästi ja hintaherkkien kuluttajien määrä kasvoi. Suomalainen kuluttaja haluaa edelleen ostaa laadukasta kotimaista ruokaa, mutta viime vuonna tässä periaatteessa havaittiin jonkin verran rapautumista, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail sanoo. Rapautuminen tarkoittaa tässä tapauksessa edullisemman tuontiruuan valitsemista ostoskoriin. Tätä on edesauttanut se, että viime aikoina kauppa on nostanut voimakkaasti esiin ulkomaisia tuotteita mm. kampanjoissaan sekä tuotesijoittelussaan. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset vaativat elintarviketeollisuutta sopeutumaan uuteen taloudelliseen todellisuuteen ja tarjoamaan houkuttelevia tuotteita kilpailukykyisillä hinnoilla. Yritysten on panostettava innovaatioihin, tehokkuuteen ja kuluttajalähtöiseen markkinointiin selviytyäkseen tässä haastavassa ympäristössä. Samaan aikaan elintarvikeyritysten kiristynyt rahoitustilanne heikentää niiden kykyä investoida. Ismail huomauttaa, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on kuitenkin ainoa avain merkittävään kasvuun elintarviketeollisuudessa. Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että tutkimus- ja kehittämistoimintaan investoidaan neljä prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää yritysten panostusten merkittävää nostoa. Tällä hetkellä elintarviketeollisuus investoi Suomessa tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuodessa keskimäärin 60 miljoonan euron edestä. Se on reilut kaksi prosenttia alan jalostusarvosta ja puoli prosenttia liikevaihdosta. Molemmilla mittareilla tarkastellen Suomi on EU-maiden elintarviketeollisuuden suhteellista kärkeä. Elintarviketeollisuusyritysten osalta vuoden 2030 t&k-tavoitteen toteutuminen edellyttäisi käytännössä nykyisten t&k-investointien kaksinkertaistamista 120 miljoonaan euroon vuodessa. Siihen tarvitaan myös valtiovallan myöntämää t&k-rahoitusta, joka olisi ehdoiltaan myös elintarvikeyritysten hyödynnettävissä vivuttamaan yritysten omia investointeja.

LEIPURI 5 / 2023

v LEIPÄTIEDOTUS v

Taivaallinen kasvissämpylä täytetään mieleisillä kasviksilla.

Leipä on hyvä eväs TEKSTI/KUVAT Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry

Yhä suurempi osa syömisistämme koostuu erilaisista välipaloista. Erityisesti nuorilla säännöllinen syöminen usein unohtuu ja evääksi haukataan nopeasti vauhdissa jotain ”helppoa”.

oulupäivän aikana eurot kuluvat automaattien limuihin ja karkkeihin. Illalla riennetään harrastuksiin, joiden lomassa napsitaan erilaisia herkkuja. Monissa perheissä yhteiset ateriat ovat harvinaisia, perheenjäsenet saattavat hoitaa myös iltasyömisensä itsenäisillä välipaloilla. Apu löytyy leipäeväistä, jotka sisältävät kuitua ja pitävät verensokerin tasaisena sekä nälän poissa pitkään. Eväät voi valita fiksusti – mausta tinkimättä.

Energiaa liikkuvaan elämään Ruokaa ja energiaa tarvitaan liikkuvassa elämässä – ennen harrastuksia tai vaikkapa koulupäivän viimeisen tunnin kestämiseksi. Säännöllisesti treenaavilla eväät kuuluvat elämäntapaan, koska urheilussa tarvitaan voimaa ja energiaa. Treenaajat

20 LEIPURI 5 / 2023

lähtevät jo kotoa eväspaketti mukanaan tai varaavat rahaa eväiden ostoon. Ne, joilla ei ole säännöllistä aikataulua arkena, tekevät eväitä kotona satunnaisemmin.

Aikuista tarvitaan Riippuu vanhempien aktiivisuudesta, lähteekö nuori kotoa tyhjin käsin. Jos vanhemmat eivät ole varanneet eväsaineksia jääkaappiin tai jopa tehneet eväspakettia valmiiksi, nuori ostaa eväitä ja naposteltavaa matkan varrelta. Nuorilla riittää syitä

siihen, että näin käy: ei ehdi tai ei jaksa eikä kiinnosta, tai ei jääkaapissa ”ollut mitään”, vaikka todellisuudessa siellä voisi ollakin ihan hyvät eväsainekset. Eväiden liiskaantumista kassissa pidetään myös ikävänä. Oikean kokoisen eväsrasian löytämiseen kannattaa panostaa, sillä edellisviikon banaanieväs on tylsä yllätys löytyessään laukun sivutaskusta. Kasvavat nuoret tarvitsevat energiaruisketta kahden – kolmen tunnin välein. On hyvä tehdä sopimus, kuka tekee kotona eväspaketin vai ostaako nuori ruoan kaupasta ja jos ostaa, mitä tuotteitta. Jos eväitä tarvitaan usein, vaihtelu virkistää, mutta mitään ihmeellisyyksiä ei tarvita. Teini-ikäinen on hyvin itsenäinen ja joskus itsepäinenkin, mutta silti hän arvostaa todella paljon vanhempien valmiiksi tekemiä eväitä, niin aamu- kuin välipalaakin.

Leivän hyvät puolet Leivän energialähteiden suhteet ovat lähes identtiset ravitsemussuosituksiin verrattuna. Leivästä saadaan hiilihydraattien lisäksi proteiineja ja hyviä rasvahappoja. Täysjyväleipä on terveellistä, koska sen ravintoainetiheys on suuri. Tämä tarkoittaa sitä, että leivästä saatua energiayksikköä kohti saadaan paljon muita tärkeitä ravintoaineita. Täysjyväleivän terveellisyyden peruspilarina on ravintokuitu. Sen saannissa suomalaisilla on parantamisen varaa. Viljavalmisteet ovat kasvikunnan tuotteista parhaimpia proteiinien lähteitä, kuten ovat myös herneet, pavut ja pähkinät. B-ryhmän vitamiineista etenkin tiamiinin ja folaatin saanti on pitkälti riippuvainen viljavalmisteiden osuudesta ruokavaliossa.

Eväsmuistilista • • • • • • • •

Nuoren aikataulut tiedoksi vanhemmille. Energiaruiske tarvitaan kahden - kolmen tunnin välein. Kotikaappeihin terveellisiä ja maistuvia eväsaineksia. Kotiin kuljetuksen kestäviä ja toimivia pakkausmateriaaleja. Parhaat eväät ovat yksinkertaiset, esimerkiksi kunnon voileivät. Jos eväitä tarvitaan usein, vaihtelu virkistää, mutta mitään ihmeellisyyksiä ei tarvita. Leipien lisukkeeksi kannattaa valita sellaista syötävää, joka säilyy lämpimässäkin ja jonka pakkaus ei vuoda tai mene rikki. Tehkää sopimus, kuka tekee kotona eväspaketin – vai ostaako nuori kaupasta. Ei pelkkää makeaa energiaa, koska se vetää verensokerin ensin ylös ja sitten romahduttaa sen väsymykseksi. 1-2 euroa on sopiva eväsraha – sillä saa kaupasta vaikka muutaman karjalanpiirakan.

GS1 julkaissut ruoan vastuullisuuden tietomallin

Leipähamppari syntyy sämpylästä, jauhelihapihvistä, kasviksista ja mausteista.

LEIPÄHAMPPARI täysjyväsämpylä tai kaksi täysjyväleipäviipaletta jauhelihapihvi sipulirenkaita tomaattia salaatinlehtiä 2 juustoviipaletta ketsuppia sinappia Lämmitä jauhelihapihvi ja paahda sämpylän puolikkaat. Kokoa hampurilainen ja herkuttele! Vinkki! Jauhelihapihvin sijaan voit täyttää hampurilaisen broilerifileellä, kasvispihvillä, silakkapihvillä tai vaikka pinaattiletuilla.

TAIVAALLINEN KASVISSÄMPYLÄ jyväsämpylä salaattia avokadoa tuoreita tai aurinkokuivattuja tomaatteja paprikaa kurkkua munakoisoa / kesäkurpitsaa herneenversoja (sitruunamehua) Täytä leipä erilaisilla kasviksilla mieltymystesi mukaan. Jos haluat, voit lorauttaa hieman sitruunamehua kastikkeeksi vihannesten väliin, se tuo mukavasti makua ja kosteutta leipään.

GS1 Finland Oy:n kehittämä ruoan vastuullisuuden tietomalli on ehdotus tietorakenteesta, miten ruokatuotteiden vastuullisuuteen liittyvä data liikkuisi alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan välillä määrämuotoisesti. Tietomalli on vapaasti koko ruokaketjun toimijoiden hyödynnettävissä ja jokainen yritys valitsee itse, miltä osin sitä hyödyntää, mikäli haluaa sitä hyödyntää. Tuotteen perustietoihin liitettävät vastuullisuuselementit ovat alkuperä, pakkausmateriaalit, pakkausmerkinnät&sertifikaatit sekä hiilijalanjälki. Painotus on siis aluksi perustiedoissa, mutta myöhemmin tätä voidaan lähteä syventämään, totesi mallia kehittänyt Kimmo Keravuori GS1 Finland Oy:stä vastuullisuuden tietomallin julkistustilaisuudessa kesäkuun alkupuolella. Ruoan alkuperätiedoista on eniten hyötyä liiketoiminnalle. EFSAn vuonna 2022 julkaiseman elintarviketurvallisuuden eurobarometrin mukaan alkuperä on suomalaisille heti hinnan jälkeen merkittävin ostoperuste. Uusi tietomalli ei ole GS1:n hallinnoiman ’Synkka-tuotetietopalvelun tietomalli’, vaan se voidaan implementoida mihin tahansa järjestelmään. Pääasia GS1:n mukaan on, että kerättävät vastuullisuustiedot olisivat yhdenmukaisia eli toimijat keräisivät tiedot samoista asioista. Se helpottaisi tuotteiden vertailua vastuullisuuden perusteella. Ruuan vastuullisuuden tietomallin kehittämisen taustalla on, että läpinäkyvyys ruoan vastuullisuuteen, kuten alkuperään ja tuotannon aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin merkitsee kuluttajille jatkuvasti enemmän. Tulevaisuudessa on tiedossa myös EU-sääntelyä, jonka vuoksi yritysten on saatava vastuullisuusdatansa kuntoon. Tällöin etulyöntiasema on toimijoilla, jotka voivat dataan perustuen osoittaa tuotteidensa ja valikoimansa vastuullisuuden, totesi tietomallin kehitysprojektin projektipäällikkönä toiminut GS1:n Anu Lahdenperä. GS1:n kansainvälisen liiketoiminnan kielen mukaisella datalla voidaan todentaa suomalaisen ruoan vastuullisuus myös kansainvälisillä markkinoilla. GS1 on laatinut tietomallista käyttöoppaan, jossa kerrotaan yhdenmukaisen vastuullisuustiedon tarjoamista hyödyistä ja tietomallin rakenteesta sekä tarjotaan alalle tiekartta, miten mallin käyttöön voitaisiin siirtyä. Opas löytyy GS1 Finland Oy:n sivuilta osoitteesta https://gs1.fi/fi/ruoan-vastuullisuuden-tietomalli Ruoan vastuullisuuden tietomallin kehitysprojekti oli osa Food Data Finland -kasvumoottorihanketta, joka on perustettu vastaukseksi ruokaketjun datanhallinnan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kyseessä on Business Finlandin osittain rahoittama kasvumoottorihanke, jota GS1 Finland koordinoi.

LEIPURI 5 / 2023

v HYVÄ KONDITORIA v

Fazer Myllyn osastolla päivystivät Jyrki Koponen (vas.) ja Katri Mäkinen. Timo Rajapuro, Uudenmaan Leipä (oik) ja tilaisuutta isännöinyt Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo (2. oik.) tutustuivat osaston tarjontaan.

Primulatorin Jere Grönlundin (oik.) sekä Meiran Marko Jyrkiäisen (tiskin takana) ja Lasse Vidmanin teemoina olivat kahvikoneet ja kahvi. Niihin tutustuivat Branderin Anna Niininen (vas.) ja Uudenmaan Leivän Merja Villgren.

Hyvä Konditoria Jämsässä Hyvä Konditoria-ketjun edustajat kokoontuivat vuosikokoustapahtumaan Jämsän Himokselle 26.-28.5.2023. Mukana oli myös yhteistyökumppaneita, ja Hotelli Himoksen tiloissa järjestettiin tavarantoimittajien näyttely. KUVAT Mika Väyrynen

Valion osastoa isännöivät Pasi Räisänen (vas.), Tommi Jaakkola ja Anna Järvelä. Vieraina Kari-Matti Valtari, Sinuhe ja Timo Rajapuro, Uudenmaan Leipä.

22 LEIPURI 5 / 2023

Mauste-Sallisen Ari Sjöblom (vas.) ja Jessica Vihulainen esittelivät tuotteita Vöyrinpojan Jukka Hämäläiselle (takana vas.) sekä Huovisen Leipomon Timo Kylliselle.

v YMPÄRISTÖ v

Elintarviketeollisuuden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen selvitetty

Etualalla Ramin Konditoria Kahvilan Pirita Huikuri ja Raimo Liedes (oik.) sekä Savonlinnan HerkkuPekan Teemu Eskelinen, takana Bonne Juomien Matti Väänänen (vas.) ja Galina Boziukova (oik.) sekä Piritan takana Conditen Anders Borg.

Pyrollin Tarmo Toivonen (oik.) ja Pauligin Tapio Julmala (2. oik.) olivat saaneet osastolle vieraikseen Elonen Oy Leipomon Raimo Elosen (vas.), Essi Martinin sekä Eetu Elosen.

Elonen Oy Leipomon Katri Mäkinen (edessä) ja Tuire Elonen sekä Sinuhen Kari-Matti Valtari (oik.) Leipurin Oy:n osastolla, jossa olivat paikalla Satu Ruohonen (oik.), Miska Kuusela sekä Tarja Sjöfelt (Katrin takana).

Globaali ruoantuotanto on merkittävin luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ajuri maailmanlaajuisesti. Elintarvikearvoketjun on arvioitu vastaavan noin puolesta ihmisen aiheuttamaa luontokatoa. Kestävä, luonnon monimuotoisuutta säilyttävä ruuantuotanto on kuitenkin elinehtomme. Luontokadon hillitsemisessä on poliittisilla aloitteilla ja sääntelyllä merkittävä rooli. Lisäksi tarvitaan myös alan yritysten vapaaehtoisia toimia. Elintarviketeollisuusliitto ETL julkaisi kesäkuun alkupuolella ensimmäisen Suomessa tehdyn elintarviketeollisuuden biodiversiteettiselvityksen. Siinä on selvitetty kokonaisvaltaisella tavalla toimialan keskeisimpiä luontovaikutuksia ja haettu keinoja vaikutusten vähentämiseksi. Selvityksen mukaan elintarviketeollisuuden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat sekä suoria että välillisiä. Välillisiä on selkeästi enemmän kuin suoria, sillä merkittävimmät luontovaikutukset tulevat elintarvikearvoketjun alkupäästä, erityisesti ruuan alkutuotannosta. Koska suomalainen elintarviketeollisuus hankkii raaka-aineita eri puolilta maailmaa, vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on myös muualla kuin Suomessa. Vaikutukset ovat aina paikallisia. – Elintarvikealan yrityksille keskeinen keino luonnon monimuotoisuuden edistämiseen on raaka-aineiden tuotantotapoihin vaikuttaminen yhdessä alkutuotannon toimijoiden kanssa sekä luonnon monimuotoisuutta tukevat raaka-ainehankinnat, toteaa Elintarviketeollisuusliiton biodiversiteettiasiantuntija, toimialapäällikkö Mari Raininko. Hänen mukaansa välillisiä vaikutuksia aiheutuu myös alkutuotannon tuotantopanosten valmistamisesta, pakkausmateriaalien valmistamisesta, logistiikasta, kaupan, ruokapalveluiden ja kuluttajien toimesta sekä bio- ja pakkausjätteen kierrätyksestä. Suorat luontovaikutukset liittyvät puolestaan pitkälti toimitilojen, varastojen sekä logistiikan vaikutuksiin, energian- ja ve-

denkulutukseen, päästöihin, ruokahävikin, hukan sekä jätteen syntymiseen sekä myös mahdolliseen maa- ja meriekosysteemien saastumiseen. – Merkittävimpien luontoriippuvuuksien ja -vaikutuksien tunnistaminen auttaa hallitsemaan yritysten liiketoiminnalle koituvia riskejä, joita voivat olla esimerkiksi maaperän köyhtymisen takia heikkenevä raaka-aineiden saatavuus ja laatu, Raininko kuvailee.  Riskien tunnistamisen tulisi hänen mukaansa olla osa jokaisen elintarvikealan yrityksen liiketoimintaa. Uudet kestävyysraportointivaatimukset tulevat velvoittamaan useilta yrityksiltä raportointia omasta toiminnasta koituvista luontovaikutuksista, mutta myös arvoketjujen keskeisisistä luontovaikutuksista, riskeistä, mahdollisuuksista ja yritysten suunnitelmista luontokadon pysäyttämiseksi. Elintarvikealan luontovaikutusten vähentämiseksi tarvitaan lisää myös koko arvoketjun kattavaa yhteistyötä sekä yhteisiä mittareita luontovaikutusten tunnistamiseen. Tällä hetkellä mittaamisen menetelmiä ja viitekehyksiä kehitetään sekä Suomessa että kansainvälisesti. Elintarviketeollisuuden kaipaamien mittareiden pitäisi huomioida luontotyö, jota monissa alan yrityksissä tehdään jo aktiivisesti. Mittareiden pitäisi olla riittävän yksinkertaisia soveltuakseen myös pk-yritysten käyttöön. Raportti löytyy Elintarviketeollisuusliiton sivuilta osoitteesta https://www.etl.fi LEIPURI 5 / 2023

KOLUMNI

Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato ovat suurin uhka ruokaturvalle

uoantuotantomme on riippuvainen elinvoimaisesta ympäristöstä. Tarvitsemme sopivaa lämpötilaa ja sademääriä, tervettä maaperää, luonnon monimuotoisuutta ja pölyttäjiä. Nämä kaikki ovat vaarassa yhä pahenevan ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon takia. Sään ääriolosuhteista uutisoiminen on ollut viime vuosina jo lähes arkipäiväistä. Euroopan helleaallot, kuivuudet ja tulvat sekä esimerkiksi Kanadan laajat metsäpalot ovat tänä vuonna olleet otsikoissa jatkuvasti. Tähän ei missään nimessä saisi turtua. Siihen tulee reagoida. Kun sään ääriolosuhteet yleistyvät, ruokaturvaamme syntyy epävakautta. Helleaalto - sato pilalla, tulva - sato pilalla, maastopalo - sato pilalla. Maanviljelijät elävät jatkuvan epävarmuuden keskellä. Kun turvaamme vakaan ilmaston ja monimuotoisen luonnon, voimme minimoida sään ääriolosuhteiden vaikutukset maanviljelyyn ja näin ollen taata myös maanviljelijöille tasaisemman sadon ja tulotason. Biodiversiteettikato ja ilmastonmuutos kulkevat käsi kädessä ja ovat toisiaan ruokkivia voimia. Elinvoimaisista ja monimuotoisista ekosysteemeistä riippuvaiset ekosysteemipalvelut tarjoavat meille puhtaan ilman, veden ja ruoan. Ne ovat siis elämälle välttämättömiä palveluja, joita emme voi korvata teknologialla. Monimuotoinen luonto ja elinvoimaiset ekosysteemit suojaavat meitä myös ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin hupenemassa maailmanlaajuisesti kovaa vauhtia - niin myös meillä Suomessa. Luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon ennallistamiseksi Euroopan komissio on esittänyt ehdotuksen ennallistamisasetuksesta. Asetus puhututtaa laajalti Euroopan parlamentissa ja EU:n jäsenmaissa - kuten meillä Suomessa. Ennallistamisasetuksen vastustajat monesti argumentoivat ennallistamisen olevan vaaraksi ruokaturvalle. Ennallistaminen on kuitenkin tärkeää kaikissa ekosysteemeissä - niin myös maatalousmailla. Siitä on merkittävää hyötyä myös Euroopan ruokaturvalle.

24 LEIPURI 5 / 2023

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Hyvänä konkreettisena esimerkkinä toimivat pölyttäjät. Ruoantuotantomme on vahvasti riippuvainen pölyttäjistä, sillä noin 75 prosenttia viljelykasveista on riippuvaisia tai ainakin osittain riippuvaisia pölyttäjistä. Pölyttäjäpopulaatiot ovat kuitenkin merkittävässä laskussa ja tähän ennallistamisella pyritään puuttumaan. Maatalouden tehotuotanto ja siihen varattavan maatalousmaan lisääminen sen sijaan vaikuttaa negatiivisesti ruokaturvaan. Globaalit ruokajärjestelmät vastaavat noin kolmanneksesta kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Maankäytön muutokset ja kestämätön maankäyttö ovat suurimmat biodiversiteettikadon aiheuttajat. Toisin sanoen, tehomaatalouden lisääminen pahentaa ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikatoa, jotka puolestaan heikentävät ruokaturvaa. Jättämällä osa maatalousmaasta ennallistamiselle ja luonnolle tuemme villieläinten palautumista, ehkäisemme maaperän köyhtymistä, kasvatamme tuottavuutta ja parannamme maatalousympäristöjen sietokykyä ilmastonmuutosta vastaan. Ratkaisuksi tarvitsemme muun muassa kestävää ruokapolitiikkaa. Laadukasta, luomua ja lähellä tuotettua ruokaa, joiden tuottamisessa on otettu huomiooon vaikutukset ilmastonmuutokseen ja biodiversiteettikatoon.

v MURUSET v

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2022? Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 135 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 77 kiloa lihaa, 85 kiloa viljaa, lähes 15 kiloa kalaa, 11 kiloa kananmunia, 55 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Edellisvuosien tapaan kauran kulutus pysyi korkeana myös viime vuonna. Siipikarjanlihan kulutuksen nousutrendi sen sijaan katkesi ainakin hetkellisesti. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista. Vuonna 2022 viljan kokonaiskulutus kasvoi edellisvuodesta kolmella kilolla ja oli noin 85,4 kiloa henkeä kohti. Vehnää, kauraa ja riisiä kului edellisvuotta enemmän. Vehnää kului 48,9 kiloa, kauraa 10,9 ja riisiä 8,1 kiloa. Rukiin kulutus on hieman laskenut usean vuoden ajan ja viime vuonna laskua oli lähes kilo vuodesta 2021. Ruista kului 13,4 ja ohraa 0,8 kiloa henkeä kohti. Lihan kulutus laski noin kaksi pro-

Suomalaiset arvostavat leivässä terveellisyyttä, ranskalaiset perinteitä Teksti Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Kauran kulutus pysyi korkeana myös viime vuonna.

senttia edellisvuodesta ja laskua oli ennen kaikkea naudanlihassa. Naudanlihaa kului 17,0 kiloa henkilöä kohti, sianlihaa 28,8 kiloa ja siipikarjaa noin 28,3 kiloa. Tuoreen ja pakastetun kalan kulutus laski selvästi edellisvuodesta. Maitotuotteissa hapatettujen kermavalmisteiden ja eräiden tuoretuotteiden kulutus kasvoi viime vuonna, mutta muiden nestemäisten maitotuotteiden laski. Juuston ja voin kulutus pysyi suunnilleen ennallaan, juustoa syötiin 25,5 kiloa ja voita 3,1 kiloa henkeä kohti.

Porokylän Leipomon Lieksan yksikkö käynnistettiin Porokylän Leipomo Oy on käynnistänyt tuotannon uudessa leipomoyksikössään Lieksassa 5.6.2023. Lieksan Kerantien-yksikkö on Porokylän kolmas leipomo. Porokylän Leipomon Kerantien-yksikön 6 000 neliön tilassa tuotanto tehdään kahdella pitkälle automatisoidulla linjalla. Toimitusjohtaja Erik Kärjen mukaan sekä annostelujärjestelmä että jäähdytystekniikka ovat alan uusinta tekniikkaa. Kun Pielisen Bion biokaasulaitos-projekti ensi vuonna saadaan valmiiksi, energiamuodoksi tulee biokaasu. Tällä hetkellä energiamuotona on tuulivoima. Kerantien käynnistyminen helpottaa Nurmeksen leipomoyksikön kuormitusta. Leipomoyrityksen mukaan ruislimppujen tuotantomäärät ovat olleet jatkuvasti nousussa, minkä vuoksi Nurmeksen tuotanto on joutunut venymään aika ajoin äärirajoille. Myös leipomon

Porokylän ruislimpuilla on kysyntää.

pullatuotteiden kysynnän kerrotaan kasvaneen merkittävästi. Uuden leipomoyksikön rakentaminen tuo Porokylän Leipomon myös palaleipämarkkinoille, sillä palaleipien valmistusta ollaan nyt aloittamassa. Tulevan syksyn aikana kauppojen hyllyille ilmestyvät ensimmäiset Porokylän Korpikulkijan ruispalat. Tällä hetkellä palaleipämarkkinaa hallitsee kaksi Suomen suurinta leipomoa. Porokylä ilmoittaa tavoitteekseen palaleipämarkkinoiden pronssisijan ja aseman vakiinnuttamisen.

Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelija Amanda Halford on vertaillut trandenomintutkintonsa opinnäytetyössä suomalaisten ja ranskalaisten leivänostotottumuksia ja selvittänyt niihin vaikuttavia tekijöitä. Työssä on pyritty selvittämään eroavaisuuksia suomalaisten ja ranskalaisten leivänostoprosesseissa, millaiset asiat vaikuttavat heidän leivänostotottumuksiinsa, mitä he ajattelevat paikoista, joista he ostavat leipää ja mitä he pitävät tärkeänä leivässä. Tutkimus toteutettiin etähaastatteluiden avulla, jotka tehtiin maaliskuussa 2023. Tulosten mukaan suomalaisten ja ranskalaisten leivänkulutustottumuksissa on samanaikaisesti runsaasti yhteistä ja paljon eroavaisuuksia. Suurimpia eroja ovat suositun leivän tyyppi, ostopaikka ja yleiset asenteet sekä uskomukset suhteessa leipään ja sen kulutukseen. Suomalaiset arvostavat ruisleipää, joka ei ole Ranskassa yhtä suosittua tai tunnettua. Ranskalaiseen kulttuuriin kuuluvat lähileipomot, joita Suomessa on vähemmän. Lisäksi suomalaiset arvostavat leivän terveellisyyttä, kun taas ranskalaisille perinteet ovat tärkeämpiä. Suuri osa leivän kulutukseen vaikuttavista asioista liittyy kulttuuriin. Opinnäytetyön tekijän mukaan tausta-aineistona käytetty materiaali kertoo, että suomalaiset kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tuoreesta lähileipomoleivästä. Artesaanituotteet, eli perinteisillä tavoilla valmistetut tuotteet, ovat kasvavassa suosiossa. Amanda Halfordin mukaan tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä leipomoalan toimijoille. Tutkimus on julkaistu ja luettavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/796691.

LEIPURI 5 / 2023

v MURUSET v

Uudet ravitsemussuositukset huomioivat täysjyväviljan saannin Teksti Terhi Virtanen, Leipätiedotus

Kesäkuussa julkistettiin uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Niissä suositellaan entistä kasvipohjaisempaa ruokavaliota, kalansyönnin lisäämistä ja lihansyönnin vähentämistä. Uusissa suosituksissa on ensimmäistä kertaa annettu määrällinen saantisuositus täysjyväviljan käytölle. Täysjyväviljan lisäämistä puoltavat sen vaikutukset terveyteen ja ympäristöjalanjälkeen. Täysjyväviljaa on suositeltavaa syödä vähintään 90 g päivässä. Tässä meillä suomalaisilla on vielä tekemistä, sillä THL:n julkaiseman tutkimuksen (2022) mukaan suomalaisten täysjyvän saanti oli miehillä keskimäärin 63 g ja naisilla 47 g päivässä. Täysjyväleivälle on siis vahva suositus jatkossakin ruokavaliossamme. Nyt annetun suosituksen mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä 500–800 g tai enemmän päivässä. Aiemmin suositus oli vähintään puoli kiloa päivässä. Etenkin palkokasvien käytön lisääminen on suositeltavaa etenkin ympäristösyistä, ja palkokasvien proteiineilla suositellaan korvaamaan lihaproteiinia. Terveyssyistä punaista lihaa tulisi syödä aikaisempaa (2014) suositusta vähemmän (max. 500 g /vko). Nyt annetun suosituksen mukaan punaista lihaa ei tulisi syödä enempää kuin 350 g vii-

Ruokavalioon suositellaan mm. täysjyvää ja kasviksia.

kossa, ja jalostetun punaisen lihan, kuten makkaroiden ja leikkeleiden, käytön tulisi olla mahdollisimman vähäistä. Kalaa on suositeltavaa syödä 300–450 g viikossa, mistä vähintään 200 g viikossa tulisi olla rasvaista kalaa. Kestävästi hoidetuista kannoista peräisin olevan kalan käytön lisäämistä puoltavat vaikutukset terveyteen ja ympäristöjalanjälkeen. Lisää uusista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista syyskuun Leipuri-lehdessä.

Ruuhkavuosina syödään vähemmän terveellisesti Valtiotieteiden maisteri Antti Kähäri tutki Turun yliopistoon tekemässä sosiologian väitöskirjassaan kasvisten, hedelmien ja marjojen, kalan, sokerituotteiden sekä alkoholittomien juomien kulutuksen muutoksia 1979–2017. Väestöryhmittäisiä eroja tarkasteltiin iän, syntymäkohortin, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen kautta. Terveellisen ruuan kulutus on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä. Suurin notkahdus terveellisen ruoan kulutuksessa ja kasvu sokerituotteiden käytössä tapahtuu ruuhkavuosien aikaan. Tämä elämänvaihe on kuitenkin tärkeä seuravan sukupolven ruokatottumusten muodostumiselle. Ruokatottumukset ovat yhteydessä moniin kansantauteihin ja ruuan kulutus on yhteydessä myös kasvihuonepäästöihin.

26 LEIPURI 5 / 2023

Sukupuolten välinen ero kasvisten syönnissä on kasvanut entisestään. Vaikka myös miehet syövät nykyisin enemmän kasviksia kuin ennen, naiset ovat kirineet vielä enemmän kasvisten syönnissä ja ero sukupuolten välillä on kasvanut. Tutkimus osoitti myös selkeitä ikään ja tulotasoon linkittyviä kulutustottumuksia. Ruokabudjetistaan eniten rahaa juomiin käyttivät ennen 1950-lukua syntyneistä suurituloisimmat, 1950-luvun jälkeen syntyneistä pienituloisimmat. VTM Antti Kähärin väitöskirja ”Longterm changes in the consumption of healthy and unhealthy foods: Exploring the roles of age, birth cohort, socioeconomic status, and gender” tarkastettiin Turun yliopistossa 26.5.2023.

Omien ostojen seuraamisella on vaikutusta Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken, S-ryhmän yritysarkkitehti Kai Kuikkaniemen ja Helsingin yliopiston professori Mika Pantzarin tutkimuksessa “Do grocery feedback systems enabling access to past consumption impact individual food purchase behavior? (Etla Working Paper 103)” tarkasteltiin kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksia heidän seurattuaan omaa ostohistoriaansa digitaalisessa S-mobiilin Omat ostot -palvelusovelluksessa. Tutkimuksessa selvisi, että hedelmien ja vihannesten osuus kuluttajien ruokaostoksissa kasvoi keskimäärin 0,32 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun kuluttaja oli seurannut omaa ostokäyttäytymistään sovelluksen avulla. Omat ostot -palvelun käyttö lisäsi eniten kuluttajien hedelmä- ja vihannesostosten määrää. Käytetyssä sovelluksessa hedelmät ja vihannekset -kategoria oli sovelluksen mainostetuin, näkyvin ja tarkinta ostohistoriaa tarjoava tuotekategoria (mm. hedelmiin ja vihanneksiin käytetyt eurot, ostettujen hedelmien ja vihannesten kokonaispaino viimeisten 12 kuukauden aikana, kuukausittain sekä keskimääräinen hedelmä- ja vihannesostos grammoina päivässä). Kuluttajat voivat arvioida esimerkiksi, miten täyttävät suosituksen 500 grammasta hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Yhtä yksityiskohtaisia ostotietoja ei ole annettu missään muussa elintarvikeryhmässä. Esimerkiksi leipä-, liha-, juusto- ja viljatuotteissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä tuloksia eroissa kulutustottumuksissa ennen ja jälkeen palvelun käytön aloittamisen käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä. Tutkimuksen löydös siitä, että Omat ostot -palvelun käytöstä seurasi tilastollisesti merkittäviä muutoksia vielä yli vuodenkin palvelun käyttöönoton jälkeen saattaa heijastella pidemmän aikavälin ostokäyttäytymismuutoksia palvelun käyttäjien joukossa. Alle 35-vuotiaat ja naispuoliset kuluttajat muuttivat eniten ostokäyttäytymistään palvelun käytön aloittamisen jälkeen. Sen sijaan vanhempiin, yli 54-vuotiaisiin palvelun käyttäjiin sillä ei ollut juurikaan vaikutusta.

v MURUSET v

Höyryä ilman päästöjä Turkulainen elintarvikeyhtiö Oy Roberts Ab ottaa tuotantoprosessissaan käyttöön Lappeenrantalaisen Elstor Oy:n kehittämän ratkaisun, joka mahdollistaa höyryn tuottamisen ilman hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Oy Roberts Ab investoi vähentääkseen toimintansa aiheuttamaa ympäristökuormaa ja luopuu höyrytuotannossa fossiilisista polttoaineista. Ratkaisu mahdollistaa höyryn tuotannon päästöttömästi, kustannustehokkaasti ja hiilivapaasti. Teollisuuden eri toimialat tarvitsevat höyryä. Höyry tuotetaan tavallisesti fossiilisilla polttoaineilla, sillä kustannustehokasta vaihtoehtoa ei aiemmin ole markkinoilla ollut. Elstor Oy:n kehittämässä ratkaisussa fossiilinen polttoaine korvataan fossiilivapaasti tuotetulla sähköllä. Sähköenergia varastoidaan lämpövarastoon, josta se edelleen puretaan höyrynä tuotantoprosessiin haluttuina aikoina ja haluttuina määrinä. Lämpöakun automaattinen lataus tapahtuu vuorokauden alhaisimpien sähkötuntihintojen aikana, tämä takaa samalla myös kustannustehokkuuden. Koska Elstor -ratkaisun prosessissa ei tapahdu polttoa, niin siitä ei vapaudu CO2- eikä hiukkaspäästöjä. Lisäksi, Elstor -järjestelmän valmistuksen aikana syntyneet CO2-päästöt on kompensoitu ratkaisun puolen vuoden käytöllä. Robertsin investointihanke sai Business Finlandin energiatehokkuuden parantamisen ja uuden teknologian investointitukea.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan yrityksillä vähiten kasvuaikeita Epävarmat talousnäkymät vaikuttavat voimakkaasti kasvuyrityksiin, selviää tilintarkastus- ja asiantuntijayritys ErnstYoungin eli EY:n teettämästä valtakunnallisesta kasvuyritystutkimuksesta. Arviot uusien työntekijöiden palkkaamisesta ja liikevaihdon kasvusta jäävät vaisuiksi. Varsinais-Suomen ja Satakunnan yrityksissä kasvuhalut ovat koko maan heikoimmat. Varsinais-Suomen ja Satakunnan tutkimukseen vastanneista kasvuyrityksistä vain 14 prosenttia arvioi hakevansa voimakasta kasvua. Ero aluevertailun ykköseen eli Pohjois-Pohjanmaahan on peräti 34 prosenttiyksikköä. Aluevertailussa olivat mukana Varsinais-Suomen ja Satakunnan lisäksi Pirkanmaa lähialueineen, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Savo-Karjala ja Uusimaa. IRO Researchin toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistui 180 kasvuyritystä eri puolilta Suomea. Yritysten liikevaihdon alaraja oli viisi miljoonaa euroa Kolme neljästä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sijaitsevasta yrityksestä arvioi henkilökunnan määrän kasvavan vuositasolla alle 20 prosenttia seuraavan kolmen vuoden aikana. Tilastokeskuksen kriteeri kasvuyritykselle on työntekijämäärän kasvaminen vuosittain yli 20 prosenttia. Pörssilistautumista seuraavan 3–5 vuoden aikana ei tavoitellut yksikään Varsinais-Suomen ja Satakunnan tutkimukseen vastanneista kasvuyrityksistä. EY:n järjestämä Entrepreneur Of The Year -kilpailu on noussut maailman arvostetuimmaksi yrittäjäkilpailuksi. Kilpailu on Suomessa järjestetty jo yli 20 vuoden ajan ja siihen on osallistunut vuosien aikana yli tuhat suomalaista yritystä. Viime vuonna turkulainen Leipomo Rosten ylsi valtakunnallisen kilpailun finaaliin.

Merkkipäivät Leivon Leipomo Oy Tampereella täyttää 110 vuotta 12.9.2023. Vuosipäivää juhlitaan oman henkilökunnan kanssa. LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!

Nimitykset Elonen Oy Talousjohtajaksi on nimitetty KTM (Laskentatoimi) Marjut Keto-Tokoi. Hänellä on vahvaa kokemusta taloustoimintojen sekä liiketoimintojen johtamisesta ja kehittämisestä, tuote- ja asiakaskannattavuuksien hallinnasta, kustannuslaskennasta ja raportoinnista eri toimialoilta mm. elintarvike, matkailu- ja ravintola sekä eri teollisuuden aloilta yli 20 vuoden ajalta. Talousjohtajana hän ylläpitää ja kehittää koko Elosen konsernin sisäisen ja ulkoisen taloushallinnon toimintoja sekä varmistaa liiketoiminnan kannattavan kasvun ja kehittämisen. Henkilöstöpäälliköksi on nimitetty FM, KTM (Yrittäjyys, perheyrittäjyys) Hanna Kivimäki. Hänellä on vahvaa kokemusta henkilöstön ja työyhteisön osaamisen sekä johtamisen ja työyhteisön vuorovaikutuksen kehittämisestä 20 vuoden ajalta. Hän toimii Elosen konsernin henkilöstöosaston vetäjänä ja vastaa konsernin henkilöstöasioista sekä henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen strategisesta kehittämisestä.

Yrittäjät lomailevat niukasti Suomen Yrittäjien yrittäjägallupin mukaan 14 prosenttia yrittäjistä ei lomaile tänä kesänä ollenkaan ja 11 prosenttia lomailee korkeintaan viikon. Yli puolet (52 %) yrittäjistä aikoo pitää tänä vuonna enintään kaksi viikkoa kesälomaa. Lomaa pitää neljä viikkoa tai enemmän 26 prosenttia vastanneista. Vaikka yrittäjän on tärkeä pitää lomaa jaksamisen, palautumisen ja yritystoiminnan kehittämisen vuoksi. Monelle loman pitäminen on silti hyvin vaikeaa joko taloudellisista syistä tai sen takia, ettei ole sijaista työvoimapulan vuoksi tai palkkaaminen kävisi liian kalliiksi. Lähes puolet yrittäjistä (47 %) kokee voivansa pitää riittävästi lomaa, yhtä suuri osuus (47 %) on eri mieltä asiasta. Arvio pidetyn loman riittävyydestä on matalin 2–9 hengen yrityksissä, kaupassa ja rakentamisessa sekä 40–49-vuotiailla yrittäjillä. Yrittäjägallupiin vastasi 1041 pk-yrityksen edustajaa 18.– 28.4.2023. LEIPURI 5 / 2023

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri-lehti 95 vuotta sitten, nro 5/1928 Leipuriliiton johtokunta on kokouksessaan pohtinut kysymystä liiton ansiomerkistä, josta on keskusteltu jo kauan ja joka vihdoinkin halutaan saada päätökseen. Nyt on tehty sopimus luonnoskilpailusta Ornamo-nimisen nuorten taitelijoiden ryhmän kanssa. Mukaan on kutsuttu taiteilijat G. Hongell, H.

Ericsson, G. Eklund, Y. Lehtiö sekä P. Tynell. Palkintotuomariksi on kutsuttu taiteilija Toivo Vikstedt. Lopullinen valintavalta jää kuitenkin liiton johtokunnalle. Johtokunta on laatimassa vuosikokoukselle ehdotusta sääntömuutoksesta, että paikallisyhdistykset voisivat tulla sellaisinaan liiton jäseniksi, sen haaraosastoina. Tällä hetkellä sääntöjen mukaan jäsenyys on vain henkilökohtainen. Vaasan leipomoissa on lakonuhka, koska kaupungin leipomotyönantajat ovat irtisanoneet

vanhan työehtosopimuksen ottaakseen käyttöön uuden, 1.3.1928 voimaantulleen leipomotyönlain mukaiset työajat. Uuden lain mukaan leipomoissa sallittua työaikaa voidaan pidentää molemmista päistä tunnilla, mutta yksittäisen työntekijän työtuntimäärää ei kuitenkaan saa lisätä. Työntekijät eivät suostuneet uuteen sopimusehdotukseen, vaan irtisanoutuivat ja työlakon uhka oli lehden mukaan Vaasan leipomoissa aivan ovella.

Leipuri-lehti 75 vuotta sitten, nro 5/1948 Voimassa oleva, vuonna 1940 vahvistettu leipomotyölaki ei lehden mukaan vastaa käytännöllisen elämän vaatimuksia. Lain mukaan sunnuntai- ja pyhätyö on kielletty, minkä vuoksi tuoretta leipää ei juuri saada kauppaan näiden päivien jälkeen. Kielto koskee yhtä hyvin työntekijöitä kuin liikkeen omistajiakin; edes valmistelevat työt eivät ole sallittuja. Lehdessä todetaan, että ”on luonno-

tonta, että tärkeimmän elintarvikkeen saantia pyhäpäivien jälkeen vaikeutetaan lain kategorisella määräyksellä.” Kansanhuoltoministeriö ilmoittaa muuttaneensa sallituista leipälaaduista antamaansa päätöstä. Muutos tarkoittaa, että nyt saadaan valmistaa myös sokerisiirapilla maustettuja vehnäpitkoja ja -pullia. Elintarvikkeet ovat edelleenkin säännöstelyssä, mutta elintarviketilanne on kuitenkin huomattavasti parantunut edellisestä vuodesta ja sen myötä myös ravitsemustilanne. Elintarvikkeiden paremman saannin vuoksi ns. tummia kuponke-

ja jää yli, sillä yleisön ei tarvitse enää tyydyttää kalorien tarvettaan tummalla leivällä yhtä tarkoin kuin aikaisemmin. Leipomoissakin on huomattu, että karkean ruokaleivän kysyntä on vähentynyt. Säännöstelyn purkuun ei ole vielä ryhdytty, mutta säännöstelyn purkamistoimikunta on kuitenkin jo ryhtynyt tutkimaan, millä aloilla purkaminen olisi mahdollista. Arvio kuitenkin on, että leipäviljan, ravintorasvojen ja sokerin osalta säännöstelyä ei pureta ensimmäisten joukossa.

Leipuri-lehti 60 vuotta sitten, nro 5/1963 Maanviljelijäin Maitokeskus Oy:n Kotisaaren leipomo on esitelty lehdistölle. Uudisrakennus sijaitsee Helsingissä Hämeentie 111:ssa. Nyt tontille aletaan rakentaa myös meijeriä, jäätelötehdasta, keskusvarastoa sekä pääkonttoria. Leipomo on pitkälle koneistettu ja ruokaleipiä syntyy 8000 kappaletta päivässä,

ranskanleipiä 7500 kappaletta. Lehden mukaan ”Suuri, pitkä ja hyvin ilmastoitu leipomosali ketjuarinauuneineen ja muutamine harvoine työntekijöineen on vaikuttava näky ja kumoamaton todistus automatiikan tulosta leipomoihinkin.” Päivittäin markkinoidaan 75 000 erilaista pehmeää tuoteyksikköä ja valikoima sisältää kaikkiaan 200 erilaista leipää, pullaa, leivosta tms. Ikävä tapaus on tulipalo, joka on aiheuttanut tuhoa Oy Eho Ab:n konditoriaosastolla 29.4.1963 illalla, rasvapadan leimahtaessa tuleen Vaasankatu

7:ssä Helsingissä. Tuli tuhosi talon puurakenteisessa osassa sijainneen konditorian täysin ja sammutusvesi aiheutti vahinkoja talon alakerrokseen. Nopeiden järjestelyjen ansiosta tuotanto ei kuitenkaan keskeytynyt. Eho Oy:n uuden toimitalon on määrä valmistua Herttoniemeen vuoden 1964 syksyyn mennessä.

Leipuri-lehti 40 vuotta sitten, nro 5/1983 Ammattitaitokilpailujen loppukilpailu on pidetty Eho Oy:ssä Helsingissä. Kahvileipäsarjan voittajaksi kohosi Tapani Suikki Elosen Konditoriasta boysenmarjaviinerillään, konditoriasarjan voitti Jarno Kujanpää T:mi M Hakaselta boysenmarja-

28 LEIPURI 5 / 2023

kakullaan ja suolaisten sarjan voittaja oli Anja Virtanen Makutuotteesta pienillä suolaisilla tuulihattuleivoksillaan. Loppukilpailun jokaisessa sarjassa kilpaili seitsemän finalistia. Suomen Gallup on selvittänyt suomalaisten tietämystä kuidusta elintarvikkeissa. Tulokset paljastivat, että vain kuusi prosenttia vastaajista tiesi, että ruisleivästä saa ravintokuitua. Kokojyväviljatuotteet ilmoitti kuidun lähteeksi 29 prosenttia vastaajista. Suurin osa vastaajista (43 %) piti vi-

hanneksia ja juureksia parhaina kuidun lähteinä, vaikka niiden kuitupitoisuus on pienempi kuin täysjyväviljatuotteiden. Kaikkein heikoin tietämys kuidusta oli nuorilla 15-25-vuotiailla.

v UUTUUDET v

Uutuustuote laatukokkaajille Uuden sukupolven kuplavesilaite SodaStreamin uudella E-DUO-kuplavesilaitteella voi hiilihapottaa vettä sekä lasipulloihin että BPA-vapaisiin, konepesun kestäviin muovipulloihin. E-DUO on osa SodaStreamin premium-valikoimaa, SodaStream Collectionia. Laitteessa on moderni teollinen muotoilu ja automatisoitu pullopidike on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. One-Touch-teknologian ansiosta laitteen käyttäjä voi valita toivomansa kuplamäärän kolmesta eri tasosta. Myös hiilihapposylinterin asennuksen luvataan sujuvan nopeasti ja helposti. SodaStream on PepsiCon tytäryhtiö.

Jokilaakson Juusto on tuonut markkinoille Ruskistetun Voin, joka yhtiön mukaan on markkinoiden ainoa ruskistettu voi. Pitkään paahdetussa voissa on pähkinäinen ja hieman karamellimainen maku. Väri on vaalean ruskea ja siinä on ruskeita hippuja. Ruskistettu voi käy kastikkeeksi kalan ja vihannesten kanssa ja se sopii vaahdotettuna myös leivän päälle. Aromaattisena ruskistettu voi sopii myös leivonnaisiin ja jälkiruokiin. Tuote on saatavissa K-ryhmän kaupoissa.

Mummon muikkuja ja perunaa Pohjolan Peruna Oy on tuonut pakastealtaisiin Mummon paistetut muikut ja maalaisperunat -uutuuden. Se täydentää kotimaisesta kalasta valmistettujen valmisaterioiden harvalukuista joukkoa. Puolen kilon pussillisesta syntyy ateria kahdelle helposti uunipellillä tai airfryerissa. Mummon kuorellisia maalaisperunoita ei uppopaisteta perinteiseen tapaan öljyssä, vaan ne dipataan kevyesti rypsiöljyyn kypsennyksen ja kuivauksen jälkeen. Näin perunoiden rasvaprosentti saadaan pidettyä maltillisena. Muikut paistetaan kirkastetussa ja laktoosittomassa voissa, jonka jälkeen ne pakastetaan nopeasti. Tuote on gluteeniton ja laktoositon.

Raejuustovälipala Arlan uutuus välipalatuotteisiin ovat KESO -raejuustovälipalat, jotka ovat yhdistelmä raejuustoa, paahdettuja pähkinöitä sekä kuivattuja marjoja tai hedelmiä. Makuja on kaksi: hasselpähkinä, mustikka & karpalo sekä cashew & trooppiset hedelmät. Pakkauskoko 145 g.

Uutta Oddlygoodilta Oddlygood on lanseerannut kaksi uutta juomaa sekä uudistetun pakkausilmeen kasvipohjaisten valikoimaansa. Kaksi uutta sokeritonta juomaa ovat paahdettu mantelijuoma ja soijajuoma, jotka tulevat nyt kaurajuoman rinnalle. Kaikki myydään litran pakkauksissa. Uutuudet ovat luomua ja soijajuoman soija tule Euroopasta. Kaikki juomat sopivat niin ruuanlaittoon, leivontaan kuin sellaisenaankin nautittaviksi.

Marli Vital Kevyt -mehujuomat Eckes-Granini Finland Oy:n Marli Vital -perhe laajentui uuden KEVYT-sarjan neljän sokerittoman variantin voimin. Juomissa on vähän kaloreita, mutta myös terveyttä edistäviä ainesosia. Reseptit sisältävät mm. A-, B-, C- ja E-vitamiineja sekä sinkkiä. Makuina ovat Appelsiini-mango, Karpalo-rypäle, Sitrus-mustikka sekä Greippi-appelsiini. Pakkaus on 1 L kartonkipakkaus, josta on hiilijalanjälki hyvitetty.

Beige Sarastus Mainio Sarastus on pinottava astiasarja, jota Arabia täydentää syksyllä 2023 uudella beigen sävyllä. Se sointuu yhteen myös sarjan mustavalkoisten osien kanssa. Astiasto koostuu erikokoisista lautasista, kupeista ja kulhoista. Kaikki sarjan osat pinoutuvat keskenään, lautaset sopivat kansiksi ja kulhot sekä kupit säilytysastioiksi. Ne kestävät myös uunin ja pakastuksen.

LEIPURI 5 / 2023

v KIRJAT v

Lisää omavaraisuutta Tietokirjailija Satu Hovin teoksessa Omavaraista — Luonnonantimet hyötykäyttöön kotona ja keittiössä esitellään helppoja tapoja korvata kaupasta ostettuja tarvikkeita ja hyödyntää lähiluonnon antimia. Valinnat omavaraisuuden puolesta ovat myös ekologisesti kestäviä ja edullisia. Kuinka korvata esimerkiksi kahvi ja kaakao? Kuinka leipoa ilman hiivaa, leivinjauhetta tai soodaa? Entä kuinka hiivan voi valmistaa itse? Pippurille ja monelle muulle mausteelle on korvaajansa kotoisien kasviemme joukossa. Satu Hovi antaa teoksessaan runsaasti ohjeita ruoanlaittoon ja juomien valmistukseen. Hän esittelee myös kodin- ja kauneudenhoitoon sopivia luonnontuotteita sekä opastaa, kuinka luonnonkasveja kerätään ja käsitellään. Kustantaja on Kirjapaja.

PALVELUHAKEMISTO Annostusjärjestelmiä

Viisaat keittovalinnat Maarit Kattilakosken ja Aino Pietarisen Viisaat keittovalinnat (Basam Books 2023) tarjoaa valinnanvaraa kasvissyöjille ja sekasyöjille, luomua ja lähiruokaa eettisistä ja ekologisista – siis vastuullisista ja viisaista – raaka-aineista. Keittokirja tarjoaa ohjeita, joissa naudanliha vaihdetaan peuraan, sipuli ja herneet luomuun ja lähiruokaan sekä kerma kaurakermaan. Yksi kasvispäivä lisää viikkoon on jo melkoinen harppaus ilmastoystävällisempään suuntaan. Kattilakoski ja Pietarinen ystävystyivät yhteisessä työpaikassa parikymmentä vuotta sitten. Heiltä on aiemmin julkaistu kirjat Etätyön keittokirja (Basam Books 2021) ja Viisaat vaatevalinnat (Basam Books 2022).

Erikoistukkukauppaa

Leivontaa kirjojen innoittamana Miten Montgomeryn Anna-kirjat taipuvat kakuiksi? Millaisen kakun voisi kuvitella pikku naisten joulupöytään? Millaisina kakkuluomuksina Ylpeys ja ennakkoluulo sekä Kotiopettajattaren romaani voisivat herätä henkiin? Anna Pölkin kirja Kakkuja salaisesta puutarhasta (Avain) kannustaa leipomaan herkullisen kakun esimerkiksi edellä mainittujen kirjojen inspiroimana. Reseptejä ja lukuvinkkejä sisältävän leivonta- ja tietokirjan kuvat vievät kakkuja lukuhetkiin metsän siimekseen ja puutarhaan. Anna Pölkki on kangasniemeläistynyt äidinkielen, kirjallisuuden ja ruotsin opettaja, joka nykyään asuu keskellä Savon metsiä, hoitaa puutarhaa, ohjaa kansalaisopiston lukupiirejä ja kirjoituskursseja sekä kirjoittaa lehtiin.

30 LEIPURI 5 / 2023

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa

Konsultointia

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi Yhdessä olemme enemmän.

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! www.condite.fi

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa. Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

BAKERYSHOP.FI

WWW. FAZERMYLLY.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 5 / 2023

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita

Monipuolinen valikoima leipomokoneita

www.leipomokoneet.com

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

www.cortex.fi • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

LEIPOMOUUNIT – KONEET

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Tmi Tarmo Palomaa 040 518 5180

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355

SEURAAVA LEIPURI Leipuri-lehti 6/2023 ilmestyy heinäkuussa viikolla 38. Lehdessä on laaja raportti Turun Leipuripäiviltä.

32 LEIPURI 5 / 2023

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.com info@lkmtrade.fi

Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Henri Laurila Puh. 040 511 7282 henri.laurila@ki-sal.fi www.ki-sal.fi

Tietojärjestelmiä

Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 Espoo 020 741 3780

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE

PK Pohjakulma Oy

Leipomopakkaukset joka lähtöön

• Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

www.pkoy.fi | 040 537 7444 | pk@pkoy.fi

www.skj.fi

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

P. 0207 815 400

Tapahtumia tulossa vuonna 2023 11.-13.8.2023 Leipuripäivät, Turku

Suomen Leipuriliiton vuosikokous ja kesäpäivät

7.-11.10.2023 Anuga, Köln

Maailman suurin ruoka- ja juoma-alan messutapahtuma anuga.com

21.-26.10.2023 IBA 2023, München

Maailman suurimmat leipomo- ja konditoria-alan messut iba.de

LEIPURI 5 / 2023

LEDAREN

Regeringsprogrammet innehåller mycket som är bra för små och medelstora företag

fter utdragna regeringsförhandlingar inledde Finlands regering/statsråd sitt arbete i juni 2023. Förhandlingarna ledde till ett alster på närmare 250 sidor, ”Statsminister Petteri Orpos regeringsprogram 20.6.2023”. Då man fördjupar sig i regeringsprogrammets avsnitt ”Välfärd skapas genom arbete" kan man konstatera att det i Finland äntligen har bildats en regering som eftersträvar att förbättra verksamhetsförutsättningarna i synnerhet för små och medelstora företag. En sådan slutsats kan man dra utifrån exempelvis tre enskilda anteckningar i regeringsprogrammet*: ”Regeringen breddar förutsättningarna för lokala avtal genom att i arbetslagstiftningen stryka förbudet mot uppgörande av lokala avtal som gäller oorganiserade företag som iakttar allmänt bindande arbetskollektivavtal”. ”Regeringen utvidgar til�lämpningsområdet för samarbetslagen på en nivå som EU-rättsakterna möjliggör, på företag och sammanslutningar som regelbundet sysselsätter 50 anställda”. ”Återanställningsskyldigheten som grundar sig på arbetsavtalslagen slopas för företag och sammanslutningar som regelbundet sysselsätter färre än 50 personer, och denna rättsakt kan iakttas oberoende av bestämmelserna i arbetskollektivavtalet”. Positivt är även att det i regeringsprogrammet konstateras att ”lagen om arbetet i bagerier upphävs som föråldrad 1.3.2025”. Således upphävs en lag som innehåller endast en gällande paragraf som föreskriver att arbetstagare ska erhålla en med etthundra procent förhöjd lön för nattarbete mellan klockan 22 och 06. I lagen ingår dock ingen bestämmelse om vem som ska betala en etthundra procent förhöjd lön och/eller vilken typ av verksamhet ett företag ska idka för att åläggas denna skyldighet. I lagen ingår inte heller en bestämmelse om vem lönen ska betalas till. Orsaken till att en sådan bestämmelse inte finns är att det i lagen fattas ett tillämpningsområde för lagen. Det är minst sagt besynnerligt att en enskild paragraf ska följas trots att lagen inte föreskriver vem som ska följa den. För att tillämpa denna lag har det i praktiken nu räckt med lagens namn och s.k. historiska förhållanden**. Med tanke på vad ovan nämns är det naturligt att lagen om arbete i bagerier äntligen upphävs. Något stort och banbrytande sker dock inte i och med att lagen upphävs. De företag som iakttar arbetskollektivavtalet för bagerianställda betalar i vilket fall som helst en etthundra procent förhöjd lön för arbete som utförs mellan kl. 21 och 06 på de villkor som anges i 11 § i arbetskollektivavtalet för bagerianställda, så som de gjort hittills. De bageriprodukter tillverkande företag som inte iakttar arbetskollektivavtalet, såsom ” stora köttproducenter” då de tillverkar bland annat pastejer, ris- och köttpiroger eller restauranger, caféer och butiker då de tillverkar bageri- och konditoriprodukter, betalar inte en etthundra procent förhöjd lön för nattarbete. Så som de inte gjort hittills heller. Dessutom upphör arbetskollektivavtalen för livsmedelsbranschen, såsom arbetskollektivavtalet för bagerianställda att gälla 31.1.2025. Sålunda har förhandlingar om nya kollektivavtal gjorts eller så pågår förhandlingarna innan lagen om arbete i bagerier upphävs och dessa frågor har säkert redan då behandlats.

34 LEIPURI 5 / 2023

Det är intressant att se hur fackförbundsrörelsen kommer att agera då den sannolikt kommer att motsätta sig regeringens arbetslivsreformer och säkert även att ovan nämnda frågor genomförs. Kommer fackförbundsrörelsen att försöka fälla den nya regeringen i syfte att stoppa reformerna? Om fackförbundsrörelsen vidtar påtryckningsåtgärder, t.ex. understöder fortsatt diskriminering av oorganiserade företag genom att neka dem att göra upp lokala avtal, är det än en gång ett bevis på att det viktigaste för fackförbundsrörelsen är att behålla sin makt och upprätthålla det rådande systemet. Det här stärker samtidigt min syn på att fackförbundsrörelsen är en intressebevakare av i synnerhet välsituerade arbetstagare i en god arbetssituation, såsom jag konstaterade i ledaren i denna tidning 1/2023. Genom sin verksamhet främjar fackförbundsrörelsen samtidigt en centrering av företagsverksamheten till allt färre storföretag, och därmed antingen avsiktligt eller oavsiktligt ytterligare stärker dessas ställning. Idrott är ett utmärkt exempel på en verksamhet där fackförbundsrörelsen lyser med sin frånvaro. Kanske man i fackförbundsrörelsens kretsar tänker att bevakning av idrottares intressen bara skulle vara slöseri på fackförbundsrörelsens resurser då välsituerade idrottare redan från tidigare har det gott. Det faktum att finländska idrottare inte omfattas av t.ex. pensions- eller socialskyddet och inte har möjlighet att få inkomstrelaterad dagpenning, i motsats till idrottare i t.ex. Sverige, Tyskland, Holland och Belgien, tycks inte vara en vägande fråga. Tillräckligt jämlikt och rättvist verkar det i Finland vara att tränarna och tjänstemännen i idrottsföreningarna har nämnda socialförmåner. En idrottares karriär är kort, men idrottarna är trots det så gott som laglösa. Det har aldrig intresserat nästan någon i Finland – inte heller företrädarna för fackförbundsrörelsen. Bara idrottarnas framgång intresserar***. Men i något skede får idrottaren följande fråga: ”När ska du börja jobba med ett riktigt arbete?” Som om professionell idrott inte skulle vara ett riktigt arbete. Mika Väyrynen

* Även det faktum att den s.k. hälsoskatten inte nämns i regerings-

programmet är ett bevis på att regeringspartierna förstår hur en stor administrativ börda och belastning skatten skulle ha varit för små och medelstora företag. ** Läs mer om ämnet i ledaren i tidningen Leipuri 7/2019 ”Lagen om arbetet i bagerier och dess tillämpningsområde – ett sorgligt exempel på finländskt arbetslagstiftning”, artikeln hittar du på adressen https://www.leipuriliitto.fi/leipurilehti/paakirjoituksia/2019/ *** Före detta ordföranden för Finlands olympiska kommitté Risto Nieminen har träffande konstaterat: ”Finländarna är inte ett idrottstokigt folk, utan ett framgångstokigt folk”.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi Pirkanmaan Leipomot ry Timo Jänne, Linkosuo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku veera.meltovaara@leipomorosten.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 5 / 2023

Aurinkoista kesää kaikille Leipuri-lehden lukijoille!