Leipuri 2/2019

2 / 2019

Pulla-Pirtti Oy:ssä ja Putaan Pulla Oy:ssä mittavat investoinnit tulevaisuuden varalle

Vuoden 2019 Leipäkauppa -voitosta iloittiin K-Supermarket Arabiassa

SISÄLTÖ

Maaliskuu 2019 Leipuri 117. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2

LEIPURI 2 / 2019

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

3

Pääkirjoitus Kilpailu- ja kuluttajaviraston valtaa pitää hajauttaa muille viranomaisille

4

Murusia

8

K-Supermarket Arabia valittiin Vuoden 2019 Leipäkaupaksi

12

Reijo Karhisen selvitys tarjosi lääkkeitä maatalouden kannattavuuskriisiin

14

Pulla-Pirtti Oy:ssä investoidaan tulevaisuutta varten

19

Kolumni Järkevää ja kestävää ruokapolitiikkaa

20

Putaan Pullassa leivotaan ’Pohjoisen ominta’

24

Suomalaista ruokaa vietiin maailmalle Grüne Wochessa Saksassa

28

Rinkeli GP 2019:n voitto meni Omniaan Espooseen

34

Hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara täyttää 50 vuotta

35

Merkkipäivät, nimitykset, kokoukset, vainajat

36

Leipurissa kirjoitettua

37

Suomalaisyrityksiä keksi- ja makeismessuilla Kölnissä

39

Uutuudet

39

Palveluhakemisto

42

Ledaren Konkurrens- och konsumentverkets makt bör fördelas på andra myndigheter

43

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 3 – vko 17

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Elina Matikainen ISSN 0024-0699

PÄÄKIRJOITUS

Kilpailu- ja kuluttajaviraston valtaa pitää hajauttaa muille viranomaisille

K

ilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtajan tehtävässä syyskuussa 2018 aloittanut Kirsi Leivo on ottanut tehtäväkseen olla säännöllisesti esillä median sivuilla kertomassa siitä, mitä kaikkea KKV tekisikään, jos heillä olisi enemmän valtaa ja taloudellisia resursseja. Tällä kertaa vuorossa oli haastattelu Talouselämä-lehdessä 6/2019 otsikolla ”Räikeitä virheitä”. Haastattelua oli mielenkiintoista lukea ja havaita taas kerran, että KKV:n pääjohtaja näyttää rakentavan oman valtansa ja sen tulevan lisäämisen erilaisiin populistisiin ja ympäripyöreisiin ”heittoihin”. Otan niistä muutaman esimerkin. Leivon mukaan ”Kilpailukulttuuri on juurtunut Suomeen hitaasti, kilpailu nähdään jopa kielteisenä”. Yritykset eivät vieläkään ymmärrä, että hinnoista ei pidä keskustella kilpailijan kanssa.”Jotkut toimialayhdistykset ovat jopa sanoneet, että mistäs me sitten puhutaan”.

Tuollaisten ympäripyöreittein heittojen taustalla on tietenkin ns. ”piilovaikuttaminen” lehden lukijoihin, erityisesti poliitikkoihin ja myös muiden medioiden edustajiin. Ja kun KKV:n pääjohtaja viljelee tasaiseen tahtiin eri medioissa erilaisia ympäripyöreitä näkemyksiään, niin piilovaikuttaminen onnistuu ja KKV:n vallan lisääminen tulee yleisesti hyväksytyksi ja jopa suorastaan välttämättömäksi. Tuossa piilovaikuttamisessa suurta valtaa käyttävän viraston pääjohtajan on tärkeä tasaiseen tahtiin myös muistuttaa, että toimialayhdistysten edustajat ja/tai yhdistyksen jäsenet ovat joko ”vähän urpoja” tai kieroja, joten yhdistysten kuriin saaminen on välttämätöntä ja kuluttajan edun mukaista.

Kun suurta vaikutusvaltaa käyttävä henkilö toistaa tasaisesti samaa tarinaa, on varsin inhimillistä, että tarinaa ruvetaan myös yleisesti uskomaan. Politiikassa tuolla tavoin toimivia henkilöitä kutsutaan usein populisteiksi.

Kirsi Leivon Talouselämässä toteaman mukaan ”Suomi on tehnyt strategisen virheen siinä, että yrityskauppavalvonnan

raja on hirveän korkea, 350 miljoonassa eurossa….Paras ratkaisu olisi niin sanottu otto-oikeus, jolloin virasto voisi tarvittaessa ottaa asian tutkittavakseen”.

Tuollaiset näkemykset ovat hyvä osoitus siitä, että KKV:lle on jo nyt annettu liian paljon valtaa. Ne kertovat omalta osaltaan myös siitä, miten liiallinen valta sokaisee viranomaisen, kun mikään valta ei enää riitä. Toki olisihan se helppoa viranomaiselle, että se voisi vapaasti päättää, kenen yrityskauppoja tutkii ja kenen ei. Eli tutkittavat voisi valita esimerkiksi sen mukaisesti, kuka miellyttää ja kuka ei miellytä. Mutta onneksi Suomi on ainakin vielä demokraattinen oikeusvaltio, jossa pyritään välttämään sitä, että valta keskittyy liiaksi yksiin käsiin.

Kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittavan uuden hallituksen tulee ensitöikseen ryhtyä miettimään, miten KKV:n valtaa voidaan Suomessa hajauttaa/jakaa muille viranomaisille. Tämä on entistä tärkeämpää nyt, kun kilpailuviranomaisten toimivaltaa lisäävä EU-direktiivi 2019/1 on annettu (11.12.2018)*.

On syytä harkita voisiko esimerkiksi Ruokaviraston yhteyteen perustetun elintarvikevaltuutetun toimivaltaa lisätä siten, että elintarvikevaltuutettu hyväksyisi tulevaisuudessa yritysten väliset yrityskaupat.

Valtuutetun nimenkin voisi tarvittaessa

muuttaa elintarvike- ja yrityskauppavaltuutetuksi. Nykyisinhän KKV suorittaa sekä kartellivalvontaa että hyväksyy suuryritysten väliset yrityskaupat. Tämä KKV:n kaksoisrooli johtaa väistämättä siihen, että yritykset joutuvat usein monestakin eri syystä olemaan ”varpaillaan” KKV:n virkamiesten kanssa, jotta nämä eivät pahastuisi yritysedustajien esittämistä näkemyksistä.

Pahimmillaan tällainen varpaillaan oleminen johtaa KKV:n virkamiesten mielistelemiseen, jotta yrityskaupat eivät vaarantuisi.

Toinen kysymys on, tarvitaanko Suomessa lainkaan KKV:n kaltaista päällikkövirastoa, jossa yhdellä ihmisellä on lopulta valta päättää siitä, mihin asioihin KKV puuttuu ja mihin se ei puutu? Diktaattorimaisen päällikköviraston sijaan voisi perustaa esimerkiksi eri asiantuntijatahoista koostuvan kollegion päättämään asioista.

Samalla vähenisi myös mahdollisuus siihen, että virasto ja sen virkamiehet käyttäisivät tutkintavaltaansa väärin. Tämä on siinäkin mielessä tärkeää, että KKV:n toimintaa ei näytä todellisuudessa Suomessa valvovan kukaan (vrt. poliisin valvonta).

Lopuksi todettakoon vielä, että yritysten oikeusturvan kannalta on täysin kestämätöntä, että sama viranomainen (KKV) ja sen virkamiehet toimivat yksittäisessä asiassa ensin tutkittavan kohteen etsijänä, sitten tutkijana ja lopulta syyttäjänä (vrt. poliisin ja syyttäjän toimintavalta). Demokraattiseksi oikeusvaltioksi itseään kutsuvan valtion kannalta on suorastaan ”irvokasta”, että sama virasto ja sen virkamiehet toimivat ensin yritysten tiloissa tutkijoina suorittamassa tutkintaa ja myöhemmin samat virkamiehet toimivat markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa ”syyttäjän” roolissa. Tähän asiaan on välttämätöntä saada aikaan muutos, kun uutta EU-direktiiviä saatetaan kansallisesti Suomessa voimaan. Riittävä muutos ei tietenkään voi olla vain se, että virasto vaihtaa sisäisesti virkamiehiään oikeuskäsittelyä varten.

Mika Väyrynen

*EU-direktiivi 2019/1 jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi kansallisesti voimaan viimeistään 4.2.2021. Direktiivin seurauksena kansallisessa lainsäädännössä tulee säätää mm. toimialayhdistysten jäsenten liikevaihdon huomioimisesta toimialayhdistyksen seuraamusmaksussa.

LEIPURI 2 / 2019

3

v MURUSIA v

Ruoka-alan ykköstapahtuma Elintarvikepäivä järjestetään 7.5.2019 Finlandia-talossa Elintarvikepäivä 2019 tuo jälleen ruoka-alan ajankohtaisimmat näkökulmat ja alan ammattilaiset yhteen. Tänä vuonna puitteet ovat erityisen upeat, sillä päivää vietetään Finlandia-talossa Töölönlahden keväisissä maisemissa.

Elintarvikepäivän 2019 keskiössä vastuullisuus Tänä päivänä ruuasta ei voi puhua ilman vastuullisuuden näkökulmaa. Estradille nousee jälleen suuri joukko alan vaikuttajia.

He käsittelevät vastuullisuutta muun muassa materiaalitehokkuuden, ruokaympäristön, ravitsemuksen ja lainsäädännön muutosten vinkkelistä. Head of Paulig Incubator (PINC) Marika King tarkastelee tulevaisuuden makutrendejä sekä makujen muokkaamista. Tulevaisuuden ilmiöitä tarkastelee myös innostava Ilkka Halava. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus tekee alastamme vapaaehtoisen vastuullisuuden edelläkävijän. Case-esimerkkejä tarjoilevat muun muassa Atrian Energia- ja vastuullisuuspäällikkö Eero Yliselä sekä Altian Corporate Responsibility Manager Hanna-Mari Koivula. Co-Creation Manager Mirva Lampinen, VTT Oy:stä puhuu, miten vas-

tuullisuusnäkökulmat ympäristöstä terveyteen huomioidaan elintarvikekehityksessä? Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola valottaa asiakasetukorttien mahdollisuuksia ruuankäyttöseurannassa. Markkinointi- ja viestintäjohtaja Eeva Hietalahti Sydänliitosta esittelee Sydänmerkkiä vastuullisuuden välineenä uuden ja kiinnostavan yrityscasen kautta.

Arlan Head of Digital Tomi Sirén puhuu lohkoketjuteknologian mahdollisuuksista ruokaketjun vastuullisuuden ja avoimuuden lisäämisessä. Ruoka-alaakin koskevan vastuullisen sijoittamisen trendeistä kertoo Associate Director Tytti Kaasinen Sustainalyticsistä. Keväällä 2020 ryhdytään soveltamaan säädöstä elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaan ilmoittamisesta. Uudistusta kuulijoille tulkitsee lainsäädäntöneuvos An-

Osallistumalla tuet samalla tieteellistä tutkimusta Päivä järjestetään maailman parhaan tapahtumatalon tittelin voittaneessa Finlandia-talossa, joka tarjoaa Elintarvikepäivän puheenvuoroille ja herkullisille tarjoiluille arvoisensa estradit. Elintarvikepäivä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua tuttujen ja vielä tuntemattomien ihmisten ja toimialojen kanssa. Päivä huipentuu rentoon yhdessäoloon herkullisten tarjoilujen äärellä. Tapahtumassa pääsee tutustumaan myös lukuisiin näytteilleasettajiin, joiden kanssa voi keskustella erilaisista elintarvikealan ratkaisuista ja palveluista. Jo pelkästään Elintarvikepäivään osallistuminen on vastuullinen teko, sillä tapahtuman tuotto ohjataan Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön apurahoina elintarviketeollisuutta tukevaan tieteelliseen tutkimukseen.

menetelmiä myös kauralle. Ideana on, että valmistaja voisi helposti valita tuotteeseen sopivan kauraraaka-aineen. Uusia kauran analyysimenetelmiä voidaan hyödyntää myös kauraerien laadun takaamiseksi viljakaupassa.

Projekti keskittyy erityisesti löytämään yhteyksiä kauran prosessointilaadun ja kauramateriaalista mitattavien ominaisuuksien välillä. Hankkeen odotetaan vahvistavan Suomen tunnettuutta kauraosaajana ja korkeatasoisen teknologian soveltajana. Lisäksi hanke mahdollistaa suomalaisen kauran vahvuuksien tunnistamisen verrattuna muualla viljeltyyn kauraan.

Projektin tutkimus- ja kehitystyötä toteuttavat yhdessä neljä tutkimusryhmää:

VTT (vastuullinen johtaja Emilia Nordlund), Turun yliopisto (Kaisa Linderborg), Helsingin yliopisto (Tuula Sontag-Strohm) ja Luonnonvarakeskus Luke (Veli Hietaniemi).

OatHow on osa Business Finlandin rahoittamaa hankekokonaissuutta, johon kuuluu julkisen tutkimusprojektin lisäksi neljä rinnakkaista ja samanaikaisesti toteutettavaa yritysvetoista projektia (Valio, Fazer, Helsingin Mylly ja Boreal Kasvinjalostus). Business Finlandin ja tutkimusosapuolien ohella OatHow-hanketta rahoittaa yhdeksän kauran pellolta-pöytään -ketjua edustavaa yritystä (Avena, Kinnusen Mylly, Lantmännen Agro, Myllyn Paras, Plantanova, Polar Glucan, Raisio, Vaasan, Viking Malt).

VTT:n koordinoima OatHow-hanke toteutetaan vuosina 2019–2020 osana Business Finlandin Food From Finland 2.0 -rahoitusohjelmaa ja sen kokonaisbudjetti yltää 2 miljoonaan euroon.

Suomalaista kaurabisnestä vahvistetaan uudella tutkimuksella Suomessa viljellään lukuisia kauralajikkeita, ja lajikkeen lisäksi kauran laatuominaisuuksiin vaikuttavat satokauden kasvuolosuhteet. Kauraerien laatuvaihtelu aiheuttaa ongelmia teollisuudessa, kun ei tiedetä, miten tuotantoprosesseja tulisi säätää raaka-aineen laadun mukaisesti. Se jarruttaa myös teollisuuden tuotekehitystä kaura- ja kauratuotteissa.

Vehnän ja mallasohran koostumuksen ennakointiin on jo pitkään ollut käytössä vakiintuneita, materiaalin laatua mittaavia analyysimenetelmiä. Kauraa tutkivien tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä kotimaisen kauraa hyödyntävän teollisuuden väliseen yhteistyöhön pohjaavan Business Finlandin rahoittaman OatHow-projektin tavoitteena on löytää vastaavia analyysi-

4

LEIPURI 2 / 2019

ne Haikonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Uuden Ruokaviraston linjauksista kertoo elintarvikeketjulinjan johtaja, ylijohtaja Pia Mäkelä.

Elintarvikepäivään voi ilmoittautua ja muuhun ohjelmakokonaisuuteen tutustua tapahtuman nettisivuilla www.elintarvikepaiva.fi.

© Leipurin Oyj 1/2019

KRANFIL’S RAPEAT ..

TAYTTEET

Täytteet, joissa on sitä jotakin Braunin uutuustäytteet ovat käyttövalmiita ja monipuolisia. Sopivat myös kasvisruokavalioon.

Braunin Kranfil’s täytteissä yhdistyvät kaksi täytteen erikoisominaisuutta: Erilaisia erottuvia makuja ja rapea rakenne, joka on saatu aikaiseksi rapeilla karamellisoiduilla keksilastuilla. Täytteet eivät sisällä palmuöljyä tai säilöntäaineita. Nappaa lisätiedot täytteistä ja resepteistä Leipurin netistä ja myynniltä!

LEIPURIN.COM LEIPURI 2 / 2019

5

v MURUSIA v

Ruokavirasto: Karjalanpiirakkaan voi käyttää myös maitojauhetta

Suomalaiset kiinnostuneita syömään enemmän täysjyvää

EU:n nimisuojaa nauttiva karjanpiirakka aiheutti tammikuussa vilkkaan julkisen keskustelun, kun elintarvikevalvontaviranomaiset osassa maata puuttuivat mm. maitojauheen käyttöön karjalanpiirakan ainesosana. Karjalanpiirakka kuuluu EU:n nimisuojajärjestelmässä luokkaan Aito perinteinen tuote (APT). Euroopan komissio hyväksyi karjalanpiirakan nimisuojadokumentit vuonna 2003.

Karjalanpiirakan nimisuojadokumenteissa on Ruokaviraston mukaan mainittu ainesosia, joita ei kuitenkaan ole lueteltu Euroopan komission hyväksymismenettelyn yhteydessä julkaisemassa tuote-eritelmässä. Siksi Ruokavirasto lupasi selvittää, ovatko jotkin ainesosat, kuten maitojauhe ja perunahiutaleet, hyväksyttävissä karjalanpiirakan ainesosiksi nykyisen nimisuojauksen puitteissa.

Myös Suomen Leipuriliitosta oltiin maitojauheen käytön osalta yhteydessä Ruokavirastoon. Tämän jälkeen Ruokavirastosta ilmoitettiin, että ’elintarvike-

Täysjyvän lisääminen ruokavalioon kiinnostaa suomalaisia. Nestlén kyselytutkimuksessa 78 prosenttia vastaajista kertoi, että he voisivat olla motivoituneita lisäämään täysjyvää ruokavalioonsa. Eniten tähän valintaan rohkaisisivat täysjyvätuotteiden edullisemmat hinnat (42 prosenttia vastaajista), täysjyvätuotteiden laajempi valikoima (29 prosenttia vastaajia) ja tunnetut terveyshyödyt (29 prosenttia vastaajista).

Yksi täysjyvän keskeisistä terveyshyödyistä on, että se edistää suoliston hyvinvointia. Suoliston terveydestä huolehtiminen kuuluu viime vuosien tärkeimpiin ruokatrendeihin, ja aihetta on myös tutkittu aktiivisesti.

Selvityksestä käy ilmi, että täysjyvästä kiinnostuneet suomalaiset etsivät tietoa ensisijaisesti tuotepakkauksista (47 prosenttia vastaajista). 38 prosenttia vastaajista ilmoitti hakevansa tietoa Wikipedian tapaisilta yleistietosivuilta, 32 prosenttia tuotemerkkien omilta sivuilta ja 23 prosenttia ravitsemusasiantuntijoilta.

Tutkimukseen toteutti YouGov Analysis Institute. Yhteensä 1 020 täysi-ikäistä suomalaista vastasi Internet-haastatteluihin (CAWI) 13.–20. joulukuuta 2018.

valvontayksiköihin ympäri maata on nyt tarkennettu, että tässä tilanteessa mm. maitojauheen käyttöön karjalanpiirakan valmistuksessa ei tule puuttua’. Ylitarkastaja Mika Varjosen mukaan ’tässä tapauksessa ja tilanteessa Ruokaviraston linjaus on yhtäläinen tavallisen ja laktoosittoman maitojauheen välillä’.

EU:ssa nimisuojauksen on saanut yli 1 600 tuotetta. Hyväksytyn nimisuojatuotteen hakemuksen yhteenveto julkaistaan Euroopan komission tietojärjestelmässä. Euroopan komission DOOR-tietopalvelussa on mainittu kaikki nimisuojatuotteet: (http://ec.europa.eu/agriculture/ quality/door/list.html )

Lihalla vakaa asema suomalaisessa ruokavaliossa Lihatiedotusyhdistys ry kertoo, että Kantar TNS Agri Oy:n lokakuussa 2018 tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa, 93 prosenttia suomalaista syö lihaa jossakin muodossa ja 7 prosenttia ei syö lihaa lainkaan. Vuonna 2017 lihaa söi 94 prosenttia suomalaisista. Päivittäin lihaa syövien määrä on vähentynyt ja vastaavasti useamman kerran viikossa lihaa syövien määrä on kasvanut. Vähintään useamman kerran viikossa lihaa syödään 79 prosentissa kotitalouksista kuten parina aiempanakin vuonna.

Lihan syönnin useudessa ja vähentäjien määrässä tapahtuneista muutoksista huolimatta lihan kokonaiskulutus on edelleen melko vakaata. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 suomalaisten lihankulutus oli samalla tasolla kuin v. 2017, jolloin li-

6

LEIPURI 2 / 2019

Kananmunan tuotantotapamerkinnät

haa kulutettiin luullisena lihana noin 81 kiloa henkeä kohden. Syödyn lihan osuus on noin puolet luullisen lihan määrästä.

MTK muistuttaa, että kuluttajille on Suomessa tarjolla neljällä eri EU:n hyväksymällä tuotantotavalla tuotettuja kananmunia. Tuotantotavan voi tarkastaa helposti kananmunapakkauksesta ja jokaisen kananmunan kuoressa olevasta leimasta.

Numero 3 tarkoittaa, että kananmunat on tuotettu pienryhmä- eli virikehäkkikanalassa, 2 tarkoittaa lattiakanalaa, 1 ulkokanalaa ja 0 luomukanalaa. Merkintöjen ja kananmunaketjun tiiviin toiminnan ansiosta jokainen kananmuna on jäljitettävissä tuotantotilalle saakka. Viime vuonna 58 % kananmunista tuotettiin pienryhmäkanaloissa, 33 % lattiakanaloissa, 7 % luomukanaloissa ja 2 % ulkokanaloissa.

v MURUSIA v

Yritysten vastuullisuus merkitsee eri asioita nuorille ja vanhemmille Valtaosa suomalaisista pitää tärkeänä, että tuotteen tai palvelun tarjoava yritys pystyy osoittamaan vastuullisuutensa. Yritysten vastuullisuuden merkitys on kasvanut vuodesta 2015 lähtien 11 prosenttiyksikköä, ja on nyt 87 prosenttia. Tämä selviää Suomalaisen Työn Liiton teettämästä tutkimuksesta.

Eroavaisuuksia ilmenee kuitenkin eri ikäluokkien välillä siinä, mikä katsotaan vastuulliseksi toiminnaksi. Tutkimuksen mukaan vanhemmat ikäluokat pitävät yritysten läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta kuluttamisessa tärkeämpänä kuin nuoret.

Nuorimmille vastaajille (15–24-vuotiaille) sen sijaan on tärkeämpää, miten yritys jakaa voittonsa ja pitää huolta työntekijöistään.

Lähes 80 prosenttia 15–24-vuotiaista olisi valmiita maksamaan tuotteesta tai palvelusta enemmän tai useammin, jos sen tarjoava yritys antaa voitostaan vähintään puolet yhteiskunnalliseen hyvään Suomessa.

Loka-marraskuussa 2018 toteutetun tutkimuksen kohderyhmänä olivat yli 15-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti ja siihen vastasi yhteensä 2059 suomalaista. Tutkimuksen toteutti Frankly Partners Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta.

Elintarvikeala sitoutui materiaalitehokkuuteen Työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö sekä Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Pakkausyhdistys ry julkistivat helmikuun alussa sitoumuksen, jonka keskeisen sisällön muodostavat mukaan liittyvien yritysten käytännön materiaalitehokkuustoimet.

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumukseen liittyvät yritykset ryhtyvät toimiin, joilla esimerkiksi vähennetään elintarvikkeiden ruokahävikkiä, kehitetään pakkausten ympäristöystävällisyyttä, lisä-

Valion tavoite 100 % kasvipohjaisista pakkauksista saavutettu Ottaessaan vuonna 2015 käyttöön ensimmäisenä maailmassa kasvipohjaiset pakkaukset Valio julisti tavoitteekseen, että vuoden 2018 loppuun mennessä kaikki harjakattoiset maito-, piimä-, kerma- ja jogurttipakkaukset ovat täysin kasvipohjaisia. Tavoite on nyt saavutettu, ja nämä tölkit valmistetaan täysin kasvipohjaisista materiaaleista. Pakkauksen kaikki kartonki- ja muoviosat valmistetaan kasvipohjaisista materiaaleista: tölkki on puukuidusta valmistettua kartonkia, ja korkissa sekä kartongin pinnoilla käytettävä uusiutuva muovi syntyy sokeriruokoteollisuuden sivuvirtana muodostuvasta kasvietanolista. Muovia tarvitaan ohut kerros, jotta neste pysyy tölkissä ja sisältö tuoreena.

Seuraavaksi Valio luopuu läpivärjätystä mustasta muovista ja laajentaa kasvipohjaisten pakkauksien käyttöä muihin tuotteisiin.Tavoitteena on, että kaikki harjakattopakkaukset − myös mehutölkit − on vuonna 2025 tehty täysin uusiutuvasta kasvipohjaisesta materiaalista. Mehutölkeissä on toistaiseksi ohut erikoismuovi, jonka tehtävä on suojata mehun C-vitamiinia.

Sesonkikalenteri tuoreelle pyydetylle kalalle Pro Kala ry julkaisi tammikuun alkupuolella sivuillaan ilmaiseksi ladattavan pyydetyn kalan sesonkikalenterin. Kalenteri löysi heti paikkansa kalan ystävien joukossa.

Pian tuli selväksi, että kalenterilla olisi kysyntää myös muilla kielillä. Nyt se on julkaistu myös ruotsiksi ja englanniksi.

Kalenterissa on nimenomaan pyydetyn, tuoreen kalan sesongit.

Sesongit eivät ole täysin kiveen hakattuja. Ei siis pidä ihmetellä, vaikka pyydettyä kalaa kaupan tiskiltä löytyisi sesongin ulkopuolellakin.

Toiveena on, että kalenterin avulla ka-

la löytäisi useammin tiensä suomalaisten ruokapöytään. Tuoreimpien tutkimusten mukaan suomalaisista noin puolet syö kalaa vähintään kerran viikossa ja toinen puoli siis sitäkin vähemmän. Suositus olisi syödä kalaa ainakin kahdesti viikossa.

tään ruokajätteen ja materiaalien kierrätystä sekä tehostetaan tavarankuljetusten logistiikkaa. Mukaan liittyvät yritykset voivat valita toimintansa kannalta mielekkäimmät ja tehokkaimmat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Materiaalitehokkuuden parantamisen odotetaan tuovan yrityksille myös mittavia taloudellisia säästöjä.

Tavoitteena on, että ensimmäisen vuoden aikana mukaan liittyvät yritykset edustavat 85 % Päivittäistavarakauppa ry:n ja 20 % Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyritysten alan liikevaihdosta. Tavoitteena on myös, että Suomen Pakkausyhdistys ry:n 20 jäsenyritystä liittyy sopimukseen.

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumukseen 2019-2021 voi liittyä vuoden

2020 loppuun mennessä. Tähän mennessä ovat jo liittyneet mukaan ja asettaneet omat yrityskohtaiset tavoitteensa Arla Oy, Atria Suomi Oy, Fazer Leipomot Oy, Heinon Tukku Oy, Jospak Oy, Kesko Oyj, Lidl Suomi Ky, Raisio Oyj, SOK sekä UPM Speciality Papers Oy. Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta kuluttajaan 450 miljoonaa kiloa vuodessa. Suomi on osaltaan sitoutunut tavoitteeseen puolittaa hävikki vuoteen 2030 mennessä.

Materiaalitehokkuussitoumuksella elintarvikeala liittyy osaksi kansallista kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta (www. sitoumus2010.fi).

LEIPURI 2 / 2019

7

v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

Kauppias Sasu Hamina ja leipäosaston hoitaja Päivi Leppänen asettuivat iloisina kunniakirjan kera K-Supermarket Arabian kiitellylle leipäosastolle.

K-Supermarket Arabia valittiin Vuoden 2019 Leipäkaupaksi Tänä vuonna Vuoden Leipäkaupan tittelin sai helsinkiläinen K-Supermarket Arabia, Tmi Sasu Hamina. Valinnan teki Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen nyt jo 23. kerran ja se tehtiin pienempien päivittäistavarakauppojen sarjassa.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

V

uoden Leipäkauppa -tunnustuksen palkitsemistilaisuus järjestettiin tänä vuonna pitkästä aikaa Helsingissä. Peräti seitsemäntoista vuotta oli kulunut edellisestä voitosta Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n alueella.

- Olemme tietenkin hyvin iloisia, että valinta osui meidän ehdokaskauppaamme. Olemme kyllä yhdistyksessä odottaneet tätä useamman vuoden, kun edellinen voitto meidän yhdistyksemme alueelle oli tullut vuonna 2002, hehkutti Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Mika Gilan, Kakkutalo Gilan

Palkintojenjakotilaisuudessa leväytettiin auki myös Vuoden Leipäkauppa -voittobanderolli.

Sen luovuttivat Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen (vas.) ja Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Mika Gilan (oik.) Keskellä hymyilevät Sasu Hamina ja Päivi Leppänen.

8

LEIPURI 2 / 2019

v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

Oy. Hänen mukaansa voittoon tarvitaan tietenkin loistava ehdokaskauppa ja sellainen K-Supermarket Arabia juuri on.

Leipuriliiton paikallisyhdistyksillä on Vuoden Leipäkaupan valinnassa merkittävä rooli.

- Kilpailu lähtee liikkeelle siten, että jo edellisenä syksynä kukin Leipuriliiton paikallisyhdistyksistä (14 kpl) asettaa ehdokaskaupan omalta alueeltaan ja vie kauppaan ’Ehdolla Vuoden Leipäkaupaksi’ -banderollin. K-Supermarket Arabian oli valinnut ehdokkaakseen Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry, totesi Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen Vuoden Leipäkaupan palkitsemistilaisuudessa.

Myös kuluttajat samoin kuin ehdokkaiksi asetetut myymälät vaikuttavat Vuoden Leipäkaupan valintaan. Kuluttajat osallistuvat valintaan äänestämällä suosikkikauppaansa Facebookin kilpailun kautta. Ehdokkaaksi asetettuja myymälöitä puolestaan pyydetään lähettämään Suomen Leipuriliitolle perustelut ja video tai kuvia siitä, miksi juuri heidän kauppansa tulisi valita Vuoden Leipäkaupaksi. Esiraati käy läpi nämä perustelut sekä kuluttajien kommentit ja valitsee niiden perusteella kolme finalistia. Näissä kaupoissa valintaraati vierailee tammikuussa ennalta ilmoittamatta.

Tänä vuonna valintaraati vieraili K-Supermarket Arabian lisäksi kahdessa pohjoisemmassa finalistikaupassa, jotka olivat K-Market Herkkukirsikka, Suomussalmi ja K-Supermarket, Pudasjärvi.

Raatiin kuuluivat elintarvikeasiantuntija Anna Salminen, Päivittäistavarakauppa

PTY ry, koordinaattori Päivi Tähtinen, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry, toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry sekä toimitusjohtaja Mika Väyrynen, Suomen Leipuriliitto ry.

Kilpailu oli tiukka ja lopulta valintaraati joutui tekemään ratkaisun kahden erinomaisen kaupan, K-Supermarket Pudasjärven ja K-Supermarket Arabian välillä.

Vuoden 2019 Leipäkaupan julkistamistilaisuudessa palkittiin K-Supermarket Arabian leipäosaston hoitaja Päivi Lappalainen kultamitalilla. Kaupan puolesta kultamitalin ja kunniakirjan otti vastaan kauppias Sasu Hamina.

Leipäosaston hoitaja Päivi Leppänen palkittiin kultamitalilla, jonka pujotti hänen kaulaansa Mika Väyrynen.

Palkintojenjakotilaisuudessa olivat paikalla myös valintaraatiin kuuluneet Päivi Tähtinen (oik.) ja Kaisa Mensonen (2.oik.). Seuraavana on Anna Repo Nurmileipä Oy:stä, jolla on voittajakaupassa jauholeipomo. Vasemmalla K-Supermarket-ketjun johtaja Anne Hujala.

Kotimainen valmistus olennaista Mika Väyrysen mukaan Vuoden Leipäkauppa -kilpailun yhtenä tärkeänä tavoitteena on monimuotoisen ja monipuolisen suomalaisen leipäkulttuurin säilyttäminen. Tuotteiden valmistus Suomessa on kilpailussa olennainen arviointikriteeri.

- Elintarvikesektorilla leipomokenttä on poikkeuksellinen, sillä siellä toimii paljon pieniä ja myös useita keskisuuria yrityksiä, jotka haastavat kahta alan isoa toimijaa. Niinpä kilpailussa on arvioinnissa tärkeää huomioida niin tuotteiden paikallisuus, alueellisuus kuin myös valtakunnallisuus.

Valintaraati totesi arvioinnissaan, että K-Supermarket Arabian valikoimassa ovat pienet lähileipomot ja alueelliset leipomot erinomaisesti edustettuina, mutta myös valtakunnallisten leipomoiden tuotteita on tarjolla leipäosastolla. Tuotteet on

valtaosin valmistettu Suomessa.

Kattavan valikoiman lisäksi raati antoi tunnustusta voittajakaupan leipäosaston harkitulle ja siistille ilmeelle. Tuotteiden houkutteleva esillepano on toteutettu tyylikkäästi omien myymäläkalusteiden avulla. Leipäosasto on myös avara ja siellä asioimista helpottavat selkeät kyltit eri tuoteryhmien kohdalla: vaaleat, tummat, makeat ja niin edelleen. Lisäksi osastolle sijoitetut infotaulut kertovat ajankohtaisista teemoista, kuten esimerkiksi kaurasta ja lähileivästä. Raadin mukaan kaikki tämä nostaa leivän arvoa ja houkuttelee ostamaan. Sesonkituotteet on nostettu näkyvästi esiin hyllyjen päätyihin ja gluteenittomat tuotteet on asetettu omaan paikkaansa osastolla.

Kruununa oma jauholeipomo K-Supermarket Arabian leipäosastolla on myös pieni jauholeipomo. Tämänkokoisissa kaupoissa jauholeipomot ovat harvinaisia, mutta K-Supermarket Arabiassa sellainen on ja sitä hoitaa Nurmileipä Oy. Valintaraadin mukaan se on kuin piste i:n päällä huolella ja intohimolla rakennetulla leipäosastolla. Jauholeipomoa alettiin Sasu Haminan mukaan suunnitella kauppaan viime vuoden keväällä. Se toteutui syksyllä.

- Oikeastaan idea jalostui eteenpäin ’after work’ -leivistä, joita teimme ja veimme iltapäivisin muun muassa teattereille. Tarjosimme niitä myös K-Supermarket Arabialle, joka tarttuikin tähän ehdotukseen.

Sitten ehdotin Sasu Haminalle, että voi-

LEIPURI 2 / 2019

9

v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

simme tehdä myös muunlaista yhteistyötä, koska sijaitsemme niin lähekkäin. Siitä lähti toteutumaan idea jauholeipomosta kauppaan, kertoo Anna Repo Nurmileipä Oy:stä. Hänen mielestään tässä tehdään yhteistyötä parhaimmillaan leipomon ja kaupan välillä molempia osapuolia hyödyttäen.

Sasu Haminan mukaan Anna Repo toteutti hänen ’viimeisen haaveensa’ leipäosaston täydennykseksi eli jauholeipomon. Se oli ollut kauppiaan ajatuksissa pitkään.

- Oma leipomo piti saada ja lopulta osat naksahtivat kohdalleen. Halusin myös nimenomaan, että leipomo tule pieneltä toimijalta, hän korostaa.

Toteuttaminen oli kuitenkin hyvin haastavaa tiloissa, joihin ei ollut mahdollista tehdä isoa remonttia jauholeipomoa varten. Leipäosaston kylkeen saatiin kuitenkin sovitettua pieni lasiseinin varustettu leipomo-osasto, jossa leipomukset joka perjantaisin syntyvät. Siellä Nurmileipä Oy:n leipuri työskentelee ja saa aikaan asiakkaiden sieraimia hivelevät huumaavat tuoreen leivän tuoksut.

K-Supermarket Arabian leipäosasto on avara ja selkeä. Runsas valikoima tarjoaa jokaiselle jotakin.

Käsillä tekeminen kunniassa Palkitsemistilaisuudessa oli mukana K-ryhmän edustajana K-Supermarketketjun johtaja Anne Hujala, joka totesi, että K-Supermarket Arabia on erinomainen esimerkki ns. kauppakohtaisesta liikeideasta.

- Siinä on lähtökohtana, että kauppias ja kaupan henkilökunta tuntevat parhaiten alueen asiakkaat. Siksi heillä on mahdollisuus toteuttaa kauppaa ja asiakkaiden toiveita juuri sellaisena kuin alueelle sopii.

K-Supermarket Arabia edustaa tätä parhaimmillaan, hän totesi ja jatkoi olevansa iloinen myös pohjoisemman K-Supermarket Pudasjärvien selviytymisestä finaaliin. Sielläkin on osattu toimia samalla periaatteella, oman asiakaskunnan toiveita kuunnellen.

K-Supermarket Arabia sijaitsee Toukolan kaupunginosassa, johon kuuluu myös läheinen Arabianrannan asuinalue. Se on ollut 2000-luvulla Helsingin suurimpia uudisrakentamiskohteita ja sinne on siten muuttanut myös paljon uusia asukkaita.

Heidän monenlaisiin tarpeisiinsa ja toiveisiinsa kaupan pitää pystyä vastaamaan.

Sasu Haminan mukaan nykyisin on tarjottava myös elämyksiä ja niiden tar-

10

LEIPURI 2 / 2019

Nurmileivän jauholeipomo kaupan sisällä on pieni ja kompakti. Leipuri on siinä koko ajan asiakkaiden silmien alla.

Leipäosastolla kerrotaan, minä päivinä tuotteet tulevat leipomoista.

Sesonkituotteet ovat näkyvästi esillä. Nyt oli laskiaispullien vuoro ja niitä oli tarjolla monesta eri leipomosta, mukana myös vegaaninen vaihtoehto.

v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

joaminen kuuluu myös hänen kauppansa liikeideaan.

- Käsillä tekeminen nousee siinä tärkeään osaan: meillä leivotaan leipää, fileioidaan kalaa, leikataan lihaa. Hedelmäja vihannesosastolla juurekset leikataan paloiksi itse. Pyrimme mahdollisimman paljon näyttämään omaa ammattitaitoamme. Samalla osoitamme intohimomme ruokaan.

Anne Hujalan mukaan K-Supermarketissa työskenteleekin iso joukko ruoka-alan ammattilaisia, joiden osaamista voidaan näin hyödyntää kaupassa. Tätä osaamista pyritään myös päivittämään koko ajan.

Leipäosasto ammattilaisen käsissä Sasu Hamina on ollut kauppiaana K-Supermarket Arabiassa nyt vähän yli kolme vuotta. Kauppiasuraa hänellä on takana kahdeksan vuotta. Kauppakeskus Arabiassa toimii myös muiden kaupparyhmien ruokakauppoja. Kaikilla on omat vahvuutensa.

- Meillä leipäosasto on yksi vetonauloista hedelmä- ja vihannesosaston sekä palvelutiskin ohella, Hamina kertoo.

Hänen mukaansa leipäosastolla on tärkeää paikallisuus, se että leivän ’juuret’ löytyvät läheltä. Valikoimassa onkin paljon pienten käsityövaltaisten leipomoiden tuotteita. Osa näistä tuotteista on myös hieman hintavampia, mutta se ei tunnu haittaavan. Viime aikoina hintavampien leipien myynti on Haminan mukaan vain lisääntynyt.

- Jossakin vaiheessa volyymileipien myynti takkusi, mutta nyt sekin on lähtenyt jälleen vetämään. Haluamme antaa asiakkaille valinnan mahdollisuuden.

Kaikenlaiselle ja kaiken hintaiselle leivälle tuntuu olevan kysyntää, kauppias kertoo ja lisää, että leivän lisäksi leipäosastolta pitää löytyä myös herkkuja, kuten kahvileipiä ja konditoriatuotteita.

Leipäosaston hoitaja Päivi Lappalainen puolestaan kertoo hoitaneensa K-Supermarket Arabian leipäosastoa reilut kolme vuotta eli koko sen ajan, kun Sasu Hamina on ollut kaupassa kauppiaana. Leipäkaupasta hänellä on kokemusta päivittäistavarakaupoissa noin kaksikymmentä vuotta, joten hän on tällä alueella todellinen ammattilainen.

Sasu Hamina antaa kiitosta Päivi Lep-

VUODEN LEIPÄKAUPPA -VALINNAT 1997-2019 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Oy Stockmann Ab, Tampere Osuuskauppa PeeÄssä, Prisma Kuopio SuperSpar Antti Hohteri, Äänekoski Oy Stockmann Ab Tapiola, Espoo Satakunnan Osuuskauppa, Prisma Pori K-supermarket Hertta, Lasse ja Merja Sjöberg, Helsinki Keskimaa Osuuskauppa, Prisma Seppälä, Jyväskylä K-citymarket Seinäjoki, Tapani Kangasniemi Oy K-citymarket Seppälä, Jyväskylä, Jari Luukkonen Oy Satakunnan Osuuskauppa, Prisma Pori K-supermarket Ruokapori, A. ja E. Ruissalo Oy, Pori Euromarket, Jyväskylä K-supermarket Parainen, Oy K & C Mattson Ab K-citymarket Kaakkuri, Oulu, Pirkko ja Jukka Ruusu Oy S-market Wiklund-Herkku, Turku K-citymarket Joensuu, Pilkko, Juha ja Mari Kupiainen Oy K-supermarket Revontori, Haukipudas, U & P Rantala Oy K-citymarket Kouvola, Anne ja Simo Hiltunen Oy S-market Rantakatu, Joensuu Sokos Herkku Tampere, Pirkanmaan Osuuskauppa K-supermarket Reimari, Oy K & C Mattsson Ab, Parainen Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Prisma Joensuu K-Supermarket Arabia, Tmi Sasu Hamina, Helsinki

päsen työlle. Hänen mukaansa leipäosaston hoitaminen vaatii rautaista osaamista.

- Vaikka meillä on erittäin runsas valikoima, hävikkiä tulee vähän, sillä tavarankierto on erinomainen. Päivi osaa hoitaa sen aivan suvereenisti. Se vaatii taitoa, sillä menekki leipäosastolla vaihtelee päivittäin yksinomaan jo sään mukaan, hän kehuu.

Leipäosastolle tulee tuotteita kaikkiaan 35:stä suomalaisesta leipomosta.

Leipäosastolle on ripustettu myös taulu, joka kertoo minä päivinä tietyistä leipomoista tulee tuotteita kauppaan.

- Se on tärkeää informaatiota asiakkaille, jotka haluavat ostaa jonkun tietyn leipomon tuotteita, toteaa Päivi Lappalainen, joka myös tietää, mikä tällä hetkellä menee parhaiten kaupaksi.

- Vaaleat erikoisleivät myydään aina loppuun. Kauraleipien kysyntä kasvaa koko ajan ja myös gluteenittomia tuotteita menee aina vain enemmän. Viimeksi mainituille tarvitaan kohta lisää hyllytilaa.

- Ruisleivän kysyntä vaihtelee jostakin

syystä suuresti. Joskus sitä menee todella paljon, toisinaan todella vähän. En oikein tiedä miksi. Mutta sesonkituotteita myydään vuosi vuodelta enemmän. Esimerkiksi runebergintorttuja emme tänä vuonna tahtoneet saada niin paljon kuin niitä olisi mennyt kaupaksi ja laskiaispullilla tuntuu olevan yhtä hyvä menekki.

K-Supermarket Arabiassa ovat leipäasiat siis hyvin hallussa. Vuoden Leipäkauppa -titteli onkin tunnustus siitä, että K-Supermarket Arabiassa tehdään hyvää työtä monipuolisen ja monimuotoisen leipäkulttuurin säilyttämiseksi.

Vuoden Leipäkauppa -kilpailu järjestetään nykyisin kahdessa sarjassa. Joka toinen vuosi kilpailussa ovat mukana pienemmät päivittäistavarakaupat ja joka toinen vuosi hypermarketit ja tavaratalot.

Tänä vuonna mukana olivat siis pienemmät päivittäistavarakaupat. Viime vuonna Vuoden Leipäkaupaksi valittiin Prisma Joensuu hypermarkettien ja tavaratalojen sarjassa.

LEIPURI 2 / 2019

11

v TALOUS v

Lääkkeitä maatalouden kannattavuuskriisiin TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

Selvitystyötään varten Reijo Karhinen perusti mm. valtakunnallisen verkkoaivoriihen, joka tuotti yli kuusituhatta vastausta. Karhinen luovutti selvityksen raportin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle helmikuun alussa. Julkaisun nimeksi hän oli antanut kuvaavasti Uusi alku – Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino.

Karhisen mukaan yrittäjätulon parantaminen edellä mainitulla summalla ei ole lainkaan mahdotonta. Se vaatii kuitenkin suuria muutoksia laajalla rintamalla, sekä alkutuotannossa että myös muissa osissa ruokaketjua.

Selvityksessään Karhinen toteaa suomalaisen maatalouden kokonaiskuvan olevan talouden tunnuslukujen valossa hyvin heikko. Maatalouden yrittäjätulo on laskenut koko 2000-luvun ajan. Se johtuu perimmältään Suomen liittymisestä EU-jäseneksi ja maatalouden sopeutumisvaikeuksista uuteen toimintaympäristöön. Syystä tai toisesta alkutuottajien painoarvo ruokaketjussa on jäänyt heidän todellista painoarvoaan huonommaksi.

Ruokaketjussa ilmapiiri on huono ja kaupan asema on vahva.

Aivan ensimmäiseksi Karhisen mukaan maataloudessa tarvitaan enemmän talousosaamista ja tulosajattelua. Kilojen tai tonnien asemesta tulee ajatella euroja ja yritystoiminnassa päätökset tulee punnita ennen muuta kannattavuuden kautta.

Lisäksi tarvitaan ilmapiiri, jossa suomalaista ruokaa ja sen tuottajaa arvostetaan.

Samalla maatilayrittäjiä tulee kannustaa itse arvostamaan omaa työtään.

Karhinen puhuu myös entistä kuluttajalähtöisemmästä maataloustuotannosta.

Tuottajien tulee olla paremmin perillä kuluttajatrendeistä, jotta osataan tuottaa niitä tuotteita, joita kuluttaja oikeasti haluaa ostaa. Viranomaislähtöisessä toimintakulttuurissamme normeja tulisi poistaa edelleen. Viranomaisten ensisijainen tehtävä tulee olla rakentavan ja avoimen yhteistyöilmapiirin luominen, ja samalla tuottajien konkreettinen auttaminen ja toimivien ratkaisujen hakeminen.

12

LEIPURI 2 / 2019

Vuorineuvos Reijo Karhinen sai pääministeri Juha Sipilältä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä kesäkuussa 2018 selvityshenkilön tehtävän, jossa piti pohtia keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.

Karhiselta pyydettiin listaa sellaisista toimenpiteistä, jotka parantaisivat maatalouden yrittäjätuloa vuositasolla 500 miljoonaa euroa.

Jalostavan teollisuuden osalta mainitaan tuottajahintojen korotukset sekä se, että teollisuuden kilpailukyvyllä ja sen parantamisella todetaan olevan ratkaisevan tärkeä rooli. Siinä kohdassa puhutaan mm. tehostamisesta, rohkeista rakenteellisista ratkaisuista, teollisuuden uusista yhteistyömalleista ja uusista markkinavaltauksista. Julkisen tahon tulee näyttää esimerkkiä ja suosia kotimaisia elintarvikkeita hankinnoissaan. Viennissä Suomen on noustava alisuoriutujasta globaaliksi turvallisen ruuan viejäksi.

Kauppa osana ruokaketjua on Suomessa hyvin keskittynyttä ja Karhisen mukaan myös kannattavaa. Kaupalla on myös poikkeuksellisen vahva neuvotteluvoima, mikä tulee selväksi koko ruokaketjun toiminnan arjessa. ”Selvitystyöni sekä saamani toimeksiannon näkökulmasta keskittyneellä päivittäistavarakaupalla ja sen noudattamilla toimintatavoilla on ratkaisevan suuri merkitys”, toteaa Karhinen selvityksessä. Kaupan osalta hän esittää toiveen win-win-kumppanuudesta sekä asiakastiedon avoimuudesta ja hyödyntämisestä. Viimeksi mainittu tarkoittaisi, että kaupalla tulisi olla valmius luovuttaa asiakastietoa kolmansille osapuolille.

Selvityksen perusteella kuluttaja odottaa kaupalta kotimaisen ruuan selkeää esillepanoa sekä parempaa lähiruuan saatavuutta. Kotimaista ruokaa toivottiin kaupassa omille hyllyilleen ja niitä tuotteita, jotka eivät täytä suomalaiselle ruuantuotannolle asetettuja vaatimuksia, omille hyllyilleen. Kuluttajan toiveena oli myös verkkokaupan edistäminen.

Yksi keskeisimmistä ehdotuksista on uusi maatalouden osaamis- ja palvelukeskus, joka perustettaisiin Luonnonvarakeskuksen yhteyteen. Maatalousalan onnistumisen eväät luotaisiin siellä huippuunsa viritetyllä tutkimuksella, koulutuksella ja neuvonnalla. Ruokaketjun yhteisen tahtotilan ja yhteisen ruokastrategian aikaansaamiseksi tulisi perustaa myös linjaava keskustelufoorumi, ’Yhteinen Ruokapöytä’, jossa keskustelukumppaneina olisivat mukana ruokaketjun ydin eli alkutuottaja, teollisuus ja kauppa. ”Ruokaketju ilman kannattavaa alkutuotantoa ei toimi. Myös alkutuottajan pitää voida menestyä taloudellisesti. Olen vahvasti sitä mieltä, että muutoinkin kuin huoltovarmuuden näkökulmasta suomalaisen ruokaketjun kitkaton toimivuus on aidosti kansakuntamme yhteinen asia.

Yhteisen vision puuttuminen ja epäoikeudenmukainen tuloksen jako eivät ole kenenkään etuja”, Karhinen tiivistää lopuksi.

Pääsiäisen ideat AMMATTILAISILLE

Valio Ammattilaiset -palvelun pääsiäissivustolta löydät kätevästi kaikki juhlasesongin tuotteet, reseptit ja vinkit leipomoille sekä ammattikeittiöihin.

valio.fi/ammattilaiset/paasiainen

LEIPURI 2 / 2019

13

v PULLA-PIRTTI OY v

Teemu (vas.) ja Hannu Räinä leipomon ykköstuotteen eli rieskalinjan äärellä.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Pulla-Pirtti Oy:ssä investoidaan tulevaisuutta varten Oululaisessa Pulla-Pirtti Oy:ssä on hyvä vauhti päällä ja yritystä kehitetään koko ajan vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin.

Kolmas sukupolvikin alkaa jo olla vahvasti mukana yrityksessä, jolle vähittäiskauppa on tärkein yhteistyökumppani.

L

eipomon viimeisin laajennus on hyvässä vauhdissa. Siihen tulee jauhovarasto sekä uusi raaka-aineiden annostelujärjestelmä, kertoo toimitusjohtaja Hannu Räinä heti haastattelun aluksi.

Mittavan, lähes kahden miljoonan euron investointiprojektin on tarkoitus valmistua tulevan kesän aikana. Oulun Perävainiossa toimivan leipomon jatkeeksi rakennettavassa laajennusosassa lähes kaikki seinät olivat jo pystyssä tammikuun lopussa ja lattiavalukin oli toimitusjohtajan mukaan saatu tehtyä kovimpien pakkasten hellitettyä.

- Hieman pakkaset viivästyttävät ai-

14

LEIPURI 2 / 2019

kataulua, mutta onneksi eivät kohtuuttomasti. Parhaillaan tehdään työtä siinä, että leipomon tuotantojärjestelmä ja raaka-aineannostelujärjestelmä saadaan koordinoitua keskenään.

Laajennuksen myötä leipomo saa kokonaan uuden annostelujärjestelmän.

Niin ikään siilokapasiteetti tulee lisääntymään niin, että sitä tulee jatkossa olemaan yli satatuhatta kiloa.

- Nykyinen annostelujärjestelmämme on teknisesti käyttöikänsä päässä. Vehnä-, ohra- ja ruisjauhot on meillä tähänkin asti annosteltu siiloista, nyt vain saamme uudet isommat siilot. Isoin ero vanhaan tulee olemaan se, että muut raaka-aineet tulevat

jatkossa suursäkeissä ja pääsemme eroon ns. pienemmästä säkkitavarasta, selventää Sirpa Räinä, joka toimii yrityksen tietohallintopäällikkönä. Suuremmat raaka-ainevarastot tarkoittavat hänen mukaansa, että raaka-ainetilaukset ja samalla autokuljetukset leipomolle harvenevat.

- Tässä on yrityksessämme haluttu ottaa huomioon myös ympäristöseikat, mikä tänä päivänä on yhä tärkeämpää. Ympäristökuormitusta vähentää sekin, että jatkossa meillä syntyy paljon vähemmän lava-, pahvi- ja säkkijätettä. Samalla myös työturvallisuus ja ergonomia paranevat, kun säkkien nosteleminen loppuu.

Hannu Räinä lisää, että säkkitavarasta vapautuvalle varastotilalle leipomossa on jo mietitty uutta käyttöä.

Tuotanto kahdessa leipomossa Vuonna 1958 perustetussa Pulla-Pirtissä leivotaan tätä nykyä kahdessa paikassa: Oulun Perävainiolla ja Raahessa Pattijoel-

v PULLA-PIRTTI OY v

la. Lisäksi Pulla-Pirtillä on osuus Järvenpäässä toimivasta Leipomo Primula Oy:stä yhdessä turkulaisen Leipomo Salonen Oy:n sekä neljän pienemmän osakkaan kanssa.

Pulla-Pirtti Oy on edelleenkin perheyritys, jossa omistajilla eli Räinän perheellä on ohjakset käsissään.

- Veljeni Heikki Räinä on Pulla-Pirtin hallituksen puheenjohtaja ja hän vastaa myös Raahen leipomon toiminnasta. Leipomon perustaja, isämme Antero Räinä kuuluu hallitukseen, kertoo Hannu Räinä, joka itse on Pulla-Pirtti Oy:n toimitusjohtaja.

Heikki Räinä ei kuitenkaan tällä hetkellä ehdi juurikaan olla mukana leipomon operatiivisessa toiminnassa, sillä häntä työllistää Muhoksella sijaitsevan Viskaalin tilan isännyys. Tilalla kasvatetaan lihakarjaa, ja se tuottaa myös lihajalosteita, jotka valmistetaan tilan omasta raaka-aineesta. Viskaalin naudoille syötetään myös leipomoista ylijäävät tuotteet, joten ne tulevat näin hyödynnetyiksi, eivätkä mene hukkaan.

Pulla-Pirtin tuotteet myydään 90-prosenttisesti päivittäistavarakauppojen kautta. Horeca-sektorille tuotteista menee kymmenisen prosenttia. Pieniä määriä tuoreleipää viedään myös Ruotsiin.

- Viime vuosina päivittäistavarakaupan osuus on kasvanut ja horecan hieman vähentynyt, kertoo myyntijohtaja Kari Herukka. Herukka toteaa monen vuoden kokemuksella, että yhteistyö kaupan kanssa sujuu erittäin hyvin. Siinä asiassa mennään hänen mukaansa ennen muuta kumppanuksina, jotka molemmat ovat toisilleen tärkeitä.

- Kauppahan toimii valikoimatekemisessä nykyisin hyvin analyyttisesti ja se on mielestäni hyvä. Kauppa tilaa sitä, mitä asiakkaat ostavat, ei sitä mikä jää hyllyyn.

Se on selkeä tapa toimia.

- Yksi yhteistyömuoto kaupan kanssa ovat private label-tuotteet. Niitä on Pulla-Pirtissä tehty vuodesta 2002 lähtien Pulla-Pirtti Oy:n molemmissa leipomoissa sertifioitu FSSC 22000 laatujärjestelmä.

- Laatujärjestelmä on leipomossa toimintaa ohjaava tekijä ja on jo jopa joidenkin private label-tuotteiden valmistamisen edellytys, Sirpa Räinä huomauttaa.

Pulla-Pirtin tuotevalikoima kattaa kaikki leipomotuotteet eli niin ruokaleivät, kahvileivät kuin konditoriatuotteet-

Kauraleipiä on Pulla-Pirtin valikoimassa useita, tässä Kaurareikäleipä sekä Kaura 100, jotka kumpikin ovat sataprosenttista kotimaista kauraa. Kotimaisuudesta kertoo myös Hyvää Suomesta Joutsenlippumerkki.

Perunarieskat ovat jo vuosia olleet Pulla-Pirtin rieskoista suosituimpia. Lisäksi tehdään ohra- ja kaurarieskaa.

Tiina Räinä (vas.) on suunnitellut Oulun keskustassa sijaitsevan Pulla-Pirtin uusimman kahvilan, jossa on tarjolla upea valikoima Pulla-Pirtin tuotteita. Kahvilassa työskentelevä Essi Rimpeläinen oikealla.

kin. Tuotanto on jaettu Oulun ja Raahen leipomoiden kesken niin, että Raahessa tehdään ruisreikäleivät, vaaleat reikäleivät, viipaloidut vuokaleivät sekä pussitetut kahvileivät. Leipomon automaattinen vuokaleipien valmistuslinja on Euroopan pohjoisin. Oulussa leivotaan sitten ’kaikki muu’ eli siellä on rieskalinja, sämpylälinja, limppulinja sekä ruispalalinja. Lisäksi Oulussa tehdään konditoriatuotteet, pitkot, munkit ja viinerit.

Myös erilaiset sesonkituotteet kuuluvat olennaisesti tuotanto-ohjelmaan ja niiden

merkitys on Kari Herukan mukaan leipomosektorilla viime vuosina entisestään kasvanut. Alkuvuotta vilkastuttavat runebergintortut, laskiaispullat ja ystävänpäivätuotteet, sitten pääsiäinen, vappu, äitienpäivä ja kevään muut juhlat. Kesällä tulevat lomanviettäjät, jotka haluavat ostaa lähialueen leipomoiden tuotteita.

Syksyllä on hieman rauhallisempaa. Sinne mahtuisi vielä lisää sesonkeja tai yksittäisiä teemapäiviä, kuten korvapuustipäivä, jonka leipomot nyt tuntuvat ottaneen omakseen.

LEIPURI 2 / 2019

15

v PULLA-PIRTTI OY v

Viinerilinjalla piti jutuntekohetkellä kiirettä. Etualalla Niina Rinta-Möykky (vas.) ja Katri Ellilä, keskimmäisinä harjoittelijat Emilia Mämmelä ja Soile Hautamäki, takana Hanna Hannila ja hieman piilossa Pirkko Pienihäkkinen, josta vain selkä näkyy.

Leipomossa valmistetaan tuotteita sekä automaattilinjoilla että käsityönä. Hannu Räinä tarkkailee, että munkkilinjalla hillosilmät osuvat kohdalleen.

Pasi Karhu säätää rieskalinjan taikinansyöttöä.

Sirpa Räinä vastaa leipomoyrityksen tietohallinnosta.

- Teemapäivät ovat mieleisiä myös kaupalle, sillä ne tuovat lisää myyntiä, Kari Herukka tietää.

Pulla-Pirtissä keskitytään ennen muuta hyviin perustuotteisiin, vaikka toki myös trendejä tarkkaillaan ja niihin joskus tartutaankin. Esimerkiksi markkinoiden ensimmäistä karppausleipää leivottiin koko Suomeen Raahen leipomossa. Nyt tuo buumi on ohitettu, mutta siitä huomattiin, että ihmiset kaipaavat leipää, oli trendi sitten mikä tahansa.

- Meillä on yrityksessä tavoitteena maltillinen kasvu, joka onkin viime vuosina toteutunut toivotulla tavalla, Hannu Räinä toteaa. Viime tilikaudella Pulla-Pirtin liikevaihto oli 14,5 miljoonaa euroa.

Neljä omaa kahvilaa Kummankin Pulla-Pirtin leipomon yhteydessä on oma myymälä-kahvila, jossa on runsas valikoima leipomon tuotteita sekä paikalla nautittavaksi että mukaan ostettavaksi. Oulun leipomon myymälää laajennettiin muutama vuosi sitten ja

16

LEIPURI 2 / 2019

siellä tarjoillaan myös keittolounasta. Raahen leipomon yhteydessä sijaitseva kahvila-myymälä-ravintola tunnetaan nimellä Leipurin Keidas.

Kolmas kahvila on Kauppakeskus Zeppelinissä, jossa kahvilatoimintaa pyöritetään yhteistyössä Subwayn kanssa. Neljäs ja samalla uusin kahviloista on vuosi sitten Oulun ydinkeskustaan avattu Konditoriakahvila Sofia. Sen toteutuksesta tyylikästä ulkonäköä myöten vastasi Hannu ja Sirpa Räinän tytär Tiina Räinä, joka edustaa Räinän leipurisuvun kolmatta polvea.

Tiina on työskennellyt leipomoyrityksen markkinoinnin ja viestinnän parissa jo kolmisen vuotta ja toteuttanut tänä aikana monta erilaista projektia. Kahvila oli hänen mukaansa yksi niistä.

- Ideana on erottua muista kaupungin kahviloista. Tarjoamme esimerkiksi voileipäkakkupaloja yhtenä suolaisena vaihtoehtona, mikä on lyönyt itsensä hyvin läpi. Voileipäkakkuja samoin kuin muitakin konditoriatuotteita tehdään myös tilauksesta asiakkaille, sillä kahvilassa työskentelee kaksi kondiittoria, Tiina Räinä

kertoo ja mainitsee, että kahvilassa voi nauttia myös alkoholijuomia. Luonnollisesti valikoimaan kuuluvat erilaiset kahvit ja teet sekä tietenkin kahvileivät ja konditoriatuotteet, jotka kaikki ovat Pulla-Pirtin omaa tuotantoa.

Rieska on ykköstuote Pulla-Pirtillä on siis parhaillaan meneillään iso investointi, mutta edellisestäkään investoinnista ei ole pitkä aika: pari vuotta sitten uudistettiin leipomon ykköstuotteen eli rieskan valmistuslinja.

Sillä varmistettiin, että rieska pysyy edelleenkin leipomon kärkituotteena. Leipomossa tehdään ohra-, peruna- ja kaurarieskaa, joista perunarieska on pitkään ollut suosituin. Ohrarieska on perinteinen pohjoissuomalainen herkku, josta viime vuonna tuotiin markkinoille uudistettu versio 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Juhlarieskaan käytetään 100-prosenttisesti ohraa.

- Se on pehmeä ja rullattava, mikä laajentaa sen käyttömahdollisuuksia. Käy-

v PULLA-PIRTTI OY v

tämme sitä esimerkiksi omien kahviloidemme suolaisissa tuotteissa, Sirpa Räinä vinkkaa.

Leivän ja muiden leipomotuotteiden kulutuksessa ollaan hänen mukaansa jälleen positiivisella polulla. Muutkin tuotteet kuin rieskat tekevät kauppansa.

- Näkymät ovat parantuneet, sillä ruokatrendit ovat muuttaneet kuluttajakäyttäytymistä. Ihmiset syövät taas leipää, sillä leivänsyönnin ja täysjyvän edut ymmärretään yhä paremmin.

Pulla-Pirtissä ei yhdytä siihen jokin aikaa sitten julkisuudessa olleeseen uutiseen, että pakatun leivän myynti olisi alamäessä.

- Kyllä täällä pakattu leipä menee kaupaksi kuten ennenkin. Ja eihän pohjoisemmasta Suomesta edes löydy myymäläleipomoita samassa määrin kuin etelämmästä, toteaa Kari Herukka.

Rieskojen ohella kauratuotteet ovat nousseet leipomon myydyimpien tuotteiden joukkoon. Esimerkiksi Pulla-Pirtin Kaura 100 -palaleipä on jo pitkään ollut viiden myydyimmän tuotteen joukossa ja on nousussa edelleen, kertoo Kari Heruk-

Pulla-Pirtin muhkeat pitkot tehdään edelleenkin käsityönä.

ka. Valikoimaan kuuluu muitakin kauratuotteita, kuten sataprosenttinen kaurarieska, kaurasämpylät, Kaura-siemenpalat sekä uusimpana kaurasekaleipä Kaurakas.

Myös sämpylöiden menekki on viime aikoina kasvanut.

- Erityisesti Kymppisämpylämme, graham ja kaura, menevät hyvin kaupaksi.

Yksi syy voisi olla se, että alueella on tapahtunut muutoksia toimintaympäristössä, kun yksi merkittävä alan toimija jäi pois markkinoilta. Se toi tilaa tiettyihin tuoteryhmiin, Kari Herukka toteaa, mutta jatkaa sitten, että Pulla-Pirtin sämpylöiden myynti lähti kyllä kasvuun jo tätä aikaisemmin, mutta edellä mainittu toki vahvisti kysyntää.

- Monia asiakkaita miellyttää myös kymppisämpylöiden reilu pakkauskoko eli kymmenen sämpylää pussissa. Se riittää kotona paremmin, vaikka kaupassa ei käytäisi päivittäin. Päinvastoin kuin etelämpänä, perhekoko on täälläpäin suurempi ja isot pakkauskoot menevät kaupaksi pieniä paremmin.

Kolmas suuri Pulla-Pirtin tuoteryhmä ovat erilaiset kahvileivät, joissa leipomo on perinteisesti ollut ykkönen omalla markkina-alueellaan. Pitkot, pussipakatut pullat ja munkit kuuluvat näihin tuotteisiin.

Hannu Räinä pitää tärkeänä, että tuotteissa käytetään kotimaisia raaka-aineita, jos niitä suinkin on tarjolla., Viime syksy-

Fazer Mylly LAADUKKAAT ESISEOKSET • helppokäyttöiset • monipuolisesti muunneltavat • useita seoksia vaaleille ja tummille leiville sekä kaura- ja moniviljaleivontaan

KYSY LISÄÄ ME! EDUSTAJILTAM

TEHOKKAAT LEIVÄNPARANTEET • paranteet sekä ruoka- että kahvileiville • erikoisleivänparanteet

FAZER MYLLYN LEIPÄMIXIT JA LEIVÄNPARANTEET NYT SALLISELTA! LEIPURI 2 / 2019 www.mauste-sallinen.fi/perhe

®

Mauste-Sallinen Oy • Emännänkatu 2-4, 21100 Naantali • 02 433 9000 • www.mauste-sallinen.fi

17

v PULLA-PIRTTI OY v Runebergintorttujen sesonki oli kuumimmillaan tammikuun lopussa. Torttuja tekemässä harjoittelija Julia Kärkkäinen (vas.) ja kondiittori Sirkku Kanniainen.

Pulla-Pirtin Oulun leipomon myymälä uudistettiin muutama vuosi sitten. Sen yhteydessä on kahvila, jossa tarjotaan myös keittolounasta.

Merellisillä nimillä ristityt Saaristolaispalat ja Luotsipalat ovat Pulla-Pirtin suosituimpien palaleipien joukossa.

nä jouduttiin hieman jännittämään, miten kotimainen sato riittää kulutukseen. Tällä hetkellä vehnä-, ohra-, ruis- ja kaurajauhot ovat kuitenkin kotimaisia. Niinpä monista leipomon tuotteista löytyy myös Joutsenlippu.

- Pääjauhotoimittajamme Kinnusen Mylly pystyi takaamaan meille kotimaisen lähiraaka-aineen. Toivottavasti hyvää, puhdasta kotimaista raaka-ainetta on tarjolla leipomoille myös tulevina vuosina, sillä sitä käytämme mieluiten, Räinä toivoo.

Laaja markkina-alue Pulla-Pirtti on Hannu Räinän mukaan vahva myös Oulun talousalueen ulkopuolella. Myyntialue on laajentunut ja leipomo toimittaa tuotteitaan hänen mukaansa jo kahteen kolmasosaan Suomea. Käytännössä tuotteita menee Pori-Tampere-Mikkeli-linjan yläpuolella pohjoisimpaan Lappiin asti. Jyväskylän pohjoispuolella asiakkaina ovat lähes kaikki vähittäiskaupat katolla olevasta kyltistä riippumatta.

- Itä-Suomeen toimitamme tuotteita kuusi kertaa viikossa Mikkelin, Savonlinnan ja Joensuun alueille. Tampereeltakin tuotteita löytyy ainakin yhdestä isosta kaupasta, toteaa Kari Herukka.

- Jakelualueen laajentaminen ei ole meille itsetarkoitus. Sovimme uusia asiakkuuksia, jos saamme riittävän volyymin suhteessa jakelukustannuksiin.

Leipomon myyntialueen viime vuosien laajentuminen onkin logistinen haaste

18

LEIPURI 2 / 2019

juuri kuljetusten eli pitkien etäisyyksien vuoksi.

- Logistiikkakulut ovat meillä isot, vaikka hoidammekin paljon kuljetuksia yhteistyössä muiden leipomoiden kanssa.

Täältä kun lähdetään, niin maantietä riittää ajettavaksi, toteaa Hannu Räinä.

Horeca-puolella tuotteita menee valtion laitoksille, sairaaloille sekä joillekin kunnille ja kaupungeille. Tämä asiakaskunta on pysynyt pitkään samantyyppisenä, vaikka kuntien ja kaupunkien erilaisten hankintarenkaiden kilpailutukset vaikuttavatkin siihen, minne tuotteita milloinkin saadaan toimittaa.

Kolmas polvi tulossa mukaan Pulla-Pirtin keskimääräinen työntekijämäärä on 99 henkilöä. Luvussa ovat mukana myös kahvilatyöntekijät. Henkilökunta on osaavaa ja pysyvää. Hyvin moni on ollut talossa yli 15 vuotta, mutta useita tätäkin pidempiä työuria löytyy. Se huomattiin konkreettisesti viime vuonna, kun juhlavuoden kunniaksi pidetyissä henkilöstön juhlissa palkittiin yli 20 vuotta talossa olleita. Heitä oli kaksikymmentäviisi.

- Uusien osaavien ammattilaisten löytäminen tuntuu kuitenkin olevan yhä vaikeampaa. Siksi laadukkaaseen koulutukseen olisi panostettava, Sirpa Räinä toteaa.

Pulla-Pirtissä tuntuu olevan selkeänä ajatuksena, että yrityksessä leivotaan vielä kolmannenkin sukupolven johdolla.

Vaikka toinen polvi onkin vielä toistaiseksi puikoissa, kolmannella polvella on jo vähintään ”jalka leipomon oven välissä”. Tiina Räinän lisäksi tuttu kasvo leipomossa on hänen veljensä Teemu Räinä, joka ahkeroi yrityksessä aina kun opiskeluiltaan ehtii. Meneillään on neljäs vuosi Oulun yliopistossa tuotantotalouden koulutusohjelmassa. Niin ikään Heikki Räinän lapset Lasse Räinä ja Lilja Räinä ovat olleet yrityksessä töissä kesäisin.

Hallintotieteitä opiskelleelle Tiina Räinälle leipomoyritys ei ollut työpaikkana itsestään selvyys, mutta hyvin hän sanoo viihtyneensä työssään.

- Tunnen hyvin koko talon, niin prosessit kuin henkilötkin, sillä olen ollut täällä niin paljon mukana pienestä pitäen.

Se kyllä on suuri etu työssäni.

Teemu Räinälle leipomo on yhtä tuttu työpaikka ja se tuntuu olevan myös mieleinen. Toki opiskelu on vielä kesken ja tulevaisuudessa voi olla muitakin mahdollisuuksia. Ainakin tässä vaiheessa Teemu kuitenkin arvelee, että perheyritys houkuttelee työpaikkana, kun opinnot ovat takana.

- Olin täällä jo viisitoistakesäisenä mopopoikana laatikoita pesemässä ja taisin olla jo vähän sitä ennenkin, hän muistelee.

Hannu Räinä on tyytyväinen siitä, että molemmat lapset ovat kiinnostuneita perheyrityksestä. Se antaa työlle merkitystä ja jatkuvuutta. Myös leipomoalan tulevaisuuden hän näkee valoisana.

- Se, että leipää syödään Suomessa jatkossakin, vaatii kuitenkin tiedottamista ja valistamista koko ajan. Leivänsyönnin etuja pitäisi väsymättä tuoda esiin ja ennen kaikkea niitä pitäisi opettaa lapsille ja nuorille, jotta he oppisivat pienestä pitäen, että leipä on edullista, herkullista ja terveellistä syötävää ja kaiken lisäksi kasvisperäistä. Näistä löytyy jokaiselle hyvä syy syödä leipää.

K OLU MN I

Järkevää ja kestävää ruokapolitiikkaa Euroopan parlamentissa toimii kestävien ruokajärjestelmien ryhmä.

Toimin ryhmän puheenjohtajana yhdessä belgialaisen Bart Staesin kanssa. Ryhmä on europarlamentaarikkojen ja kansalaisjärjestöjen edustajien muodostama ryhmittymä, joka toimii yhteistyössä kestävien ruokajärjestelmien asiantuntijapaneelin IPES-Food:in kanssa. Ryhmä keskustelee ja ottaa kantaa kestävien ruokajärjestelmien puolesta.

Tavoitteemme on ruokajärjestelmä, joka tuottaa ekologista, edullista, terveellistä, turvallista ja maukasta ruokaa. Olemme myös esittäneet ratkaisuja ruokaturvan parantamiseen kysynnän kasvaessa.

Ruokajärjestelmän on oltava kestävä koko ruokaketjun ajan maatilan ja lautasen kautta kompostiin.

Tällä kaudella olemme järjestäneet mm. hävikkiruokatapahtuman, jossa kokit loihtivat monelle sadalle ihmiselle ilmaisen kasvislounaan hävikkiraaka-aineista, ottaneet kantaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen ja kirjoittaneet useille komissaareille ja ministereille kestävien ruokajärjestelmien tärkeydestä. Lisäksi käymme jatkuvaa keskustelua asiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtainen aihe juuri nyt on yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen.

Maatalouden tukijärjestelmien pitäisi tukea kestäviä ruokajärjestelmiä, ei estää niitä kehittymästä. Yhteiseen maatalouspolitiikkaan, CAP:iin, vaikuttaminen on todella työlästä ja hankalaa. Olemme lähettäneet ryhmän kanssa kirjeen useille komissaareille ja ministereille vaatien ruokapolitiikan uudistamista sekä yhteisen ruokapolitiikan perustamista EU-tasolle. Jatkamme työtä sen eteen, että tulevassa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa kestävän ruokajärjestelmän periaatteet ja kriteerit tullaan ottamaan huomioon rahanjaon perusteissa.

IPES-Food:in helmikuussa julkaisema raportti luo vision EU:n yhteisestä

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu

ruokapolitiikasta ja viitoittaa tien sen saavuttamiseksi. Se on siis mahdollista.

Raporttia on ollut mukana tekemässä yli 400 maanviljelijää, kansalaisaktivistia, tutkijaa ja poliitikkoa kolmen vuoden ajan.

Seuraavalla vaalikaudella komission

pitäisi luoda tiekartta kestävistä ruokajärjestelmistä. Ruoka pitäisi ottaa huomioon laajemmin eri politiikan aloilla.

Esimerkiksi kauppasopimukset eivät saa tehdä eurooppalaisesta ruoantuotannosta kannattamatonta, jos kolmansissa maissa asiat tehdään kestävyysperiaatteita rikkoen. Ruoan ja ruokajärjestelmän kestävyys pitää ottaa läpileikkaavana periaatteena huomioon paitsi maataloudessa, mutta myös julkisessa kilpailutuksessa, kauppasopimuksissa, terveyssuosituksissa ja merkinnöissä.

Kevään aikana tulemme järjestämään parlamentilla seminaarin ruokajärjestelmien kääntämisestä ja muuttamisesta kestäviksi. Tuomme yhteen akatemian, politiikan, kansalaisyhteiskunnan ja ruokateollisuuden edustajia keskustelemaan.

Ruoka nivoutuu lähes kaikkiin politiikkasektoreihin; turvallisuuteen, terveyteen, teollisuuteen, ympäristöön ja kehitykseen. Siihen liittyy myös paljon eettisiä kysymyksiä, kuten ruokateollisuuden työntekijöiden kohtelu tai eläinten hyvinvointi. Jos katsomme kaikkia näitä osa-alueita erillään, emme pysty koskaan saavuttamaan yhtenäistä ruokapolitiikkaa, saati rakentamaan kestävää ruokajärjestelmää.

Ruoka on osa meidän jokaisen arkipäivää. Ruokavalinnoillamme on suuri vaikutus myös terveyteemme, ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaamme. Se on yksittäisen ihmisen suurimpia ja helpoimpia ilmastovalintoja.

LEIPURI 2 / 2019

19

v PUTAAN PULLA OY v

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elina Matikainen ja Putaan Pulla Oy

Putaan Pullassa leivotaan `Pohjoisen ominta´ Oulun Haukiputaalla toimivan Putaan Pulla Oy:n yrittäjät, Antti, Janne ja Helmi Tyykiluoto, ovat panostaneet ennen kaikkea ruokaleipäosaamiseen. Leipomon toinen kivijalka on hyvä yhteistyö muiden leipomoiden kanssa. Tuotteet myydään pääasiassa vähittäiskauppojen kautta.

P

utaan Pulla Oy:llä tuntuu menevän hyvin. Leipomossa tuotantolinjat laulavat iloisesti ja tuotteet tekevät kauppansa. Suosituimpien tuotteiden kohdalla myydään joskus eioota, kun kapasiteetti ei riitä valmistamiseen.

- Tuo viimeksi mainittu ei tietenkään ole tahtotilamme. Sen vuoksi meillä onkin nyt suunnitteilla laajennushanke, jonka avulla saamme tuotantoon lisää volyymia, toteaa toimitusjohtaja Antti Tyykiluoto.

Vuonna 1978 perustetussa Putaan Pulla Oy:ssä ei ole koskaan arkailtu tehdä toimintaan muutoksia, jos yrityksen etu sitä vaatii. Niin tehtiin jo yrityksen perustajan Reino Tyykiluodon aikana: 1990-luvun alussa erikoistuttiin ruokaleipään ja aloitettiin yhteistyökuviot muiden leipomoiden kanssa. Tätä toimintalinjaa ovat vahvistaneet myös toista sukupolvea edustavat sisarukset Antti, Janne ja Helmi Tyykiluoto. Yritys jäi heidän käsiinsä, kun Reino Tyykiluoto menehtyi äkillisesti vuonna 2007.

- Se oli silloin kova paikka. Epäilijöitä riitti, mutta halusimme henkilökunnan kanssa näyttää, että kyllä me tästä selviämme ja pärjäämme, toteaa Janne Tyykiluoto. Onneksi vastuuta yrityksessä oli jo ehditty jakaa toiselle polvelle ja moni asia oli ennestään tuttu. Nyt ei ole enää hätäpäivää, ei ole ollut pitkiin aikoihin.

Oulun seudulla on viime aikoina tapahtunut muutoksia myös tuotantoympäristössä.

- Se on tuonut tilaa markkinoille tiettyihin tuoteryhmiin ja näkynyt meidänkin myynnissämme, toteaa Antti Tyykiluoto viitaten mm. viime vuonna tapahtuneeseen Antellin leipomotoiminnan lopettamiseen.

Erikostumisalueena päivittäistavarakauppa

Janne (vas.), Ismo ja Antti Tyykiluoto nappasivat kuvaan mukaan yhtä Putaan Pullan suosikkituotetta, Jykerö-palaleipää. Sitä tehdään rukiista ja kaurasta.

20

LEIPURI 2 / 2019

Kolmisen vuotta sitten eli vuonna 2016 Putaan Pullan toimintastrategiaa hiottiin uuteen uskoon rohkealla liikkeellä. Erikoistumista jatkettiin ja tuotevalikoimaa karsittiin. Toimitukset lopetettiin horeca-sektorille sekä grilleihin. Tällä liikkeellä lähti viitisentoista prosenttia liikevaihdosta.

- Erikoistuimme siis lähes yksinomaan päivittäistavarakauppaan, joka nyt on pääasiakasryhmämme, Antti Tyykiluoto kiteyttää. Leipomon tärkein tuoteryhmä

v PUTAAN PULLA OY v

on edelleenkin ruokaleivät, joihin jo aikaisemmin keskityttiin ja joissa on paras osaaminen. Muut tuotteet eli kahvileivät ja konditoriatuotteet sekä gluteenittomat tuotteet tulevat paljolti yhteistyöleipomoilta. Tätä leipomoyhteistyötä vahvistettiin jo 2000-luvun alussa, jolloin se ei vielä ollut alalla niin yleistä kuin nykyisin.

- Nyt yhteistyö toimii kumpaankin suuntaan, eli sekä ostamme muilta että myymme muille. Näin jokainen tekee sitä, minkä parhaiten osaa, Antti selventää.

Kun Putaan Pullalla aikoinaan meni huonosti ja kun se sitten määrätietoisella ja osaavalla toiminnalla saatiin nousuun ja kannattavaksi, Reino Tyykiluoto totesi kumonneensa sen uskomuksen, että vain isot voivat menestyä.

- Nythän isoillakin on ollut haasteita ja monta perinteistä tunnettua isoa leipomoa on lopettanut, Antti miettii.

Sämpylät tehdään linjalla, jota jutuntekopäivänä hoiti Valtteri Holm.

Investoinnilla lisää tilaa Pari vuotta sitten aloitettiin Putaan Pullassa yrityksen mittakaavassa isot koneinvestoinnit, ja uudet koneet päätettiin saada mahtumaan olemassa oleviin leipomotiloihin. Se onnistuikin, mutta kysyntää on viime aikoina tullut lisää ja nyt leipomossa on liian ahdasta. Pullonkauloja tuntuu olevan monessa eri paikassa.

- Sekä tuotantopäässä että pakkaamopäässä tila loppuu kesken. Toisaalta, ellemme olisi tehneet noita investointipäätöksiä, meillä olisi vielä hankalampaa, Janne Tyykiluoto toteaa.

Parhaillaan onkin meneillään leipomon laajennuksen suunnittelu- ja kaavoitusprosessi. Siinä leipomoon tulee lisää tilaa eli nykyinen noin 1700 neliötä kasvaa reiluun 3000 neliöön. Sen ansiosta leipomon tuotantoon saadaan kipeästi kaivattua väljyyttä. Samalla myös tehokkuus lisääntyy.

- Tuotantokoneet pysyvät suunnilleen nykyisillä paikoillaan, mutta pakkaamo, lähettämö ja varastot siirtyvät uuteen tilaan tuotannon ’tieltä’. Myös pakaste- ja kylmätiloja tulee lisää, kertoo Antti.

- Oleellista on myös, että paistokapasiteetti tulee kasvamaan, joten tuotannosta saadaan enemmän tehoja irti. Myös leipomon myymälälle tulee uudet tilat, samoin toimistolle. Laajennuksen arvioidaan olevan valmis noin vuoden kuluttua.

Antti ja Janne Tyykiluodon mukaan leipomon konekanta on kunnossa, sillä

Rieskat tehdään nykyisin suorakaiteen muotoisina. Kaurarieskan ohella tehdään perunarieskaa.

Eija Tyykiluoto järjesteli sämpyläpusseja leipomon myymälässä, jossa on näkyvästi esillä myös leipomon johtobrändi ’Pohjoisen ominta’.

uusintainvestointeja on tehty koko ajan sen mukaan kuin niitä on tarvittu. Sen suhteen ei ole ainakaan akuuttia huolta.

- Konehankinnoissa on kuitenkin pidetty järki mukana ja mihinkään ’rönsyilyyn’ emme ole lähteneet. Emme ole voineet, sillä sellaisille koneille ei yksinkertaisesti ole ollut tilaa ja se on ehkä ollut myöskin meidän pelastuksemme, Antti toteaa.

Samalla myös leipomon tuotevalikoima on pidetty kurissa, niin ettei se ole liiaksi kasvanut. Lisäksi vanhoja tuotteita on poistettu valikoimasta uusien tieltä. Tässä on yrittäjillä selkeä ohjenuora.

- Omiin tuoteisiin ei saa rakastua liikaa, eikä saa tulla niin sokeaksi omiin tuotteisin, ettei raaski poistaa niitä valikoi-

masta. Etenkään, elleivät ne tee kauppaansa. Toisaalta uutuuksien tuomisessakin on pidettävä järki päässä. Sitä paitsi voi olla järkevämpää nostaa esiin vanhaa hyvää tuotetta, kuin kehittää pussillinen uusia, joiden tulevaisuudesta ei ole takeita, Antti ja Janne miettivät.

- Olemme pyrkineet siihen, että meillä olisi jokaisessa tuoteryhmässä muutamia kärkituotteita. Kaupan hyllyyn ei kuitenkaan mahdu yhteen tuoteryhmään hirveän monta tuotetta yhdeltä valmistajalta.

Rieskat muutettiin suorakaiteiksi Putaan Pullassa leivotaan neljällä tuotantolinjalla: yhdellä ohutleipää eli rieskaa, toisella vaaleaa leipää, kolmannella LEIPURI 2 / 2019

21

v PUTAAN PULLA OY v

limppuja ja neljännellä palaleipiä ja reikäleipiä. Viimeisimpänä näistä on uudistettu rieskalinja, jonka myötä rieskat alettiin tehdä suorakaiteen muotoisina. Lisäksi niiden laatu parani merkittävästi. Jännityksellä odotettiin kuitenkin, mitä asiakkaat uudistuksesta tuumivat.

- Ottivat hyvin vastaan. Kysyntä suorastaan räjähti käsiin, Antti hymyilee ja näyttää rieskoista tehtyä reseptiesitettä, jota käytetään myynnin edistämisessä.

Esitteessä annetaan rieskalle uusia käyttövinkkejä, kuten että rieskan voi kääräistä vaikkapa hodarin kääreeksi tai sitä voi käyttää pizzan pohjana.

Nyt rieskaa menisi enemmän kuin pystytään tekemään. Siksi rieskalinjaa on päätetty tehostaa uudella tehokkaammalla uunilla sekä puoliautomaattisella pakkauskoneella.

Ruistuotteet ovat valikoiman kivijalka, joka kasvaa tasaisen varmasti. Kauppansa tekevät niin palaleipä Ruisjykerö kuin perinteinen ruislimppukin. Viimeksi mainittu on matkan varrella hieman pienentynyt, samalla kun pienempiä talouksia on tullut enemmän.

- Ruisvuokaleipä on noussut tämän hetken myydyimpien listalle, lisää Ismo Tyykiluoto, Antin esikoinen, joka edustaa leipomossa jo kolmatta sukupolvea.

Ruisvuoka kuten myös muut isot leivät myydään valmiiksi viipaloituina.

Myös sämpylät ovat leipomossa iso tuoteryhmä ja se on viime aikoina kasva-

nut vauhdilla. Sämpylöitä tehdään kuutta erilaista.

- Kauratuotteita, kuten Kaurakiekkoa meillä on tehty jo pitkään, mutta viime aikoina ne ovat lähteneet suorastaan laukalle. Ruisjykerön rinnalla meillä tehdään nyt myös Kaurajykeröä, Antti kertoo ja muistelee, että kauran suosion kasvua ennakoitiin Putaan Pullassa jo yli kymmenen vuotta sitten, jolloin esimerkiksi Kaurakiekko tuotiin markkinoille.

Pari vuotta sitten Putaan Pullassa tehtiin brändiuudistus, jossa kaikelle toiminnalle otettiin kattobrändiksi ’Pohjoisen ominta’. Sen alla pyritään nyt määrätietoisesti toimimaan. Tämän sateenvarjon alla argumentteina toimivat sellaiset asiat kuin lähiruoka, paikallisuus, pohjoinen sijainti, pohjoiset raaka-aineet ja ihmiset työn parissa.

- Nostamme esiin näitä arvoja, emme niinkään erilaisia terveysargumentteja, joita niitäkin toki voidaan liittää viljatuotteisiin.

Brändiuudistukseen kuului myös logon palauttaminen alkuperäiseen punakeltaiseen muotoonsa. Aikaisemmin logoa oli käytetty mitä erilaisimmissa väreissä, nyt niistä luovuttiin.

Putaan Pullassa pidetään kiinni myös kotimaisesta raaka-aineesta; sehän kuuluu jo leipomon brändiin. Pääraaka-aineet eli ruis-, ohra- ja vehnäjauhot tulevat läheisestä Kinnusen Myllystä, kauratuotteet toimittaa Helsingin Mylly.

- Myös investoinnissa pyrimme käyttämään suomalaisia yhteistyökumppaneita, jos vain mahdollista. Koneissa olemme tehneet paljon yhteistyötä esimerkiksi Jostec Oy:n kanssa, Antti ja Janne kertovat.

Leipää myös Lapin lomalaisille Putaan Pulla tämänhetkinen markkina-alue ulottuu Kokkola-Pietarsaaren kohdalta itään vedetyn linjan pohjoispuolelle. Kainuun alue ei kuitenkaan ole mukana ainakaan toistaiseksi. Eteläänkään ei pyritä.

- Mitä etelämmäs lähdetään, sitä suuremmiksi kohoavat logistiikkakustannukset. Ja nyt meillä on vielä myös se, ettemme oikein pysty toimittamaan enempää, ennen kuin saamme laajennuksen helpottamaan tuotannon pullonkauloja, Antti toteaa.

Pohjoiseen eli Lappiin menee paljon tuotteita etenkin sesonkien aikana. Hiihtokeskuksissa kauppa käy kuin siimaa kevättalvella viikosta 8 alkaen.

- Sen todella huomaa silloin leipomossa, jossa kyllä vipinää riittää. Samoin on esimerkiksi ruska-aikaan, toteaa Janne Tyykiluoto, joka tällä hetkellä vastaa tuotannosta yhdessä Harri Häyrysen kanssa.

Kauppa on siis leipomon käytännössä ainoa jakelukanava ja yhteistyötä tehdään sekä S-ryhmän että K-ryhmän kanssa.

Lidliin ei toimiteta, mutta sen sijaan moniin ns. villeihin ketjuihin, kuten Hal-

Ismo Tyykiluoto esittelee makeaa tummaa limppua, joka on valikoimassa uusimpien tuotteiden joukossa.

Eeva Mattila, Suvi Lepikkö ja Markus Hautajärvi pitkonteossa. Irma Hannus laittaa takana peltiä pinnaan.

22

LEIPURI 2 / 2019

v PUTAAN PULLA OY v

Vaaleat leivät odottavat siivutusta pinnavaunussa.

Leipuri Eero Kainulainen limpunpaistossa.

pa-Halliin, Mini-Maniin ja niin edelleen.

Jatkossa ei ensisijainen tavoite ole uusien asiakkaiden hankkiminen, vaan ennemminkin nykyisten asiakkuuksien kehittäminen. Se säästää myös kuljetuskustannuksia.

- Kauppa on hyvä yhteistyökumppani, vaikka paljonhan on asioita matkan varrella muuttunutkin. Tietyt pelisäännöt on tässä yhteistyössä sisäistettävä ja toimittava vain niiden mukaan, Antti ja Janne tuumivat. Ihan tyytyväisiä kuitenkin ollaan.

- Saamme pääsääntöisesti tuotteet hyvin valikoimiin ja joskus meiltä suorastaan kysellään uutuuksia.

Leipomon kuljetukset on ulkoistettu vuonna 2015. Siihen asti ajettiin omilla autoilla.

- Lainsäädäntö ajoi ulkoistamiseen, kun kuljettajille tuli uudet ammattipätevyysvaatimukset. Lähialue oli jatkossakin ajateltu hoitaa omilla autoilla, mutta se kävi mahdottomaksi, kun ei ollut ammattipätevyyden omaavia kuljettajia saatavilla.

Putaan Pullassa ahkeroi tällä hetkellä 70 työntekijää, joista puolet on vakituisia.

Osaavaa ja pysyväistä porukkaa, kehuvat yrittäjät. Uusiakin työntekijöitä on toki matkan varrella palkattu ja heitä on ollut varsin hyvin tarjolla. Viime aikoina myös työpaikkakyselyjä on tullut runsaasti yrittäjien sähköposteihin.

Tuotanto pyörii sunnuntaista lauantaihin ja toimitukset kauppoihin kaikkina päivinä pois lukien sunnuntai. Aikaisemmin oli silloinkin, mutta sunnuntai-

toimitukset kauppoihin lopetettiin liian hankalina.

- Leipomon tuotanto pyörähtää käyntiin aamuöisin ja tuotantoa on pitkin päivää. Myös kuljetuksia lähtee pitkin päivää.

Hiljaisempaa aikaa on tuotannossa muutama tunti päivässä, Janne kertoo.

Tilaukset kaupoilta tulevat pääosin sähköisesti, mutta osa hoidetaan vielä muutakin kautta.

- Joihinkin kauppoihin tilaukset vielä soitetaan. Toimimme, kuten asiakas toivoo, Antti toteaa.

Kolmen sisaruksen yritys Nykyisin Antti Tyykiluoto on leipomoyrityksen toimitusjohtaja. Helmi Tyykiluoto vastaa myynnistä ja markkinoinnista ja Janne Tyykiluoto siis tuotannosta.

Myös Antin puoliso Eija ja Helmin puoliso Toni työskentelevät perheyrityksessä. Ismo Tyykiluoto valmistui puolestaan merkonomiksi reilu vuosi sitten ja tuli sen jälkeen leipomoon vakituisesti töihin.

Kesällä hän menee armeijaan. Ismolle leipomon työt ovat tuttuja ja nytkin hän on ollut leipomoyrityksessä töissä monessa paikassa taikinanteosta pakkaamiseen ja myös toimistossa.

- Näin koko talo tulee Ismolle tutuksi ja hän tietää mitä täällä tapahtuu, Antti selventää ja on selvästi tyytyväinen siitä, että jälkikasvukin on kiinnostunut toimimaan leipomoyrityksessä. Myös Ismon sisko Iita opiskelee parhaillaan merkonomiksi ja

hänellekin leipomo on tuttu työpaikka.

Jannen lapset, 13-vuotias poika ja 10-vuotias tytär, eivät ikänsä puolesta vielä ole olleet juurikaan mukana leipomolla.

Tulevaisuudessa varmaankin ovat, vähintään kesätöissä.

Tyykiluodon sisarusten pyörittämässä Putaan Pullassa tuntuu siis olevan ’pullat hyvin uunissa’. Liikevaihto viimeisimmällä tilikaudella oli n. 7 miljoonaa euroa ja tänä vuonna se tulee olemaan hieman enemmän. Kasvutahti on ollut varsin kova, siinä on menty kaksinumeroisissa lukemissa jo useita vuosia.

- Tavoitteenamme on kuitenkin maltillinen kasvu, jolloin kokonaisuus ja myös kulut olisi helpompi pitää hallinnassa.

Mutta ihan tyytyväisiä tähän tilanteeseen olemme, toteaa Antti.

Hyvin tuntuu sujuvan myös sisarusten välinen yhteistyö.

- Onhan se, että meiltä on kolme, myös iso voimavara. Näin on helpompi jakaa vastuuta silloinkin, kun joku meistä on poissa leipomolta, Antti toteaa. Jutunteon aikaan leipomolta oli poissa Helmi, joka oli ajoittanut lomansa sydäntalven ”hiljaiseen” aikaan.

Jatkossa Putaan Pullassa toivotaan, että leipä saisi enemmän myönteistä julkisuutta elintarvikkeena.

- Leivän monikäyttöisyyttä pitäisi korostaa ja antaa enemmän erilaisia käyttövinkkejä. Näin pyrimme itsekin tekemään. Leipä on paljon muutakin kuin perinteinen voileipä.

LEIPURI 2 / 2019

23

v IGW-MESSUT v

Suomalaista ruokaa vietiin maailmalle Grüne Wochessa Saksassa

Näkymää Suomi-hallista.

Arktinen, puhdas, luonnollinen, hyvänmakuinen.

Ruoka-alan mammuttitapahtuma International Grüne Woche Berliinissä 17.-27. tammikuuta 2019 tarjosi kävijöille myös hallillisen suomalaista ruokaa. Mukana oli noin kahdeksankymmentä suomalaista yritystä tekemässä tuotteitaan tutuksi saksalaisille kuluttajille. Joukossa oli myös leipomoita ja muita vilja-alan toimijoita.

Messuilla kävi Elina Matikainen

M

iten saada pää vientiin auki? Sitä olivat suomalaisyritykset lähteneet selvittämään Grüne Woche -messuosallistumisen avulla. Suomi oli tänä vuonna tapahtuman pääkumppanuusmaa. Kumppanuusmaahankkeesta vastasi Maataloustuottajien Keskusliitto MTK yhteistyökumppaneineen.

Grüne Wochen kumppanuusmaaosastolla ruoka kytkettiin vahvasti yhteen suomalaisen luonnon ja matkailun kanssa.

Teemana olikin ”Aus der Wildnis”, villistä luonnosta. Maatamme markkinoitiin sekä rentouttavana ruokamatkailukohtee-

24

LEIPURI 2 / 2019

na järvineen ja metsineen että maailman pohjoisimpana maana, jossa tuotetaan puhtaita, maukkaita ja korkealaatuisia elintarvikkeita. Elintarvikevientimme kasvattamisen kärkinä toimivat messuilla antibioottivapaus ja vastuullisesti tuotetut ja terveysvaikutteiset maito-, vilja-, marja- ja kalatuotteet sekä alkoholibrändit ja pienpanimot.

Suomi-hallin visuaalinen ilme oli mietitty tyylikkään yksinkertaiseksi ja selkeäksi, meidän näköiseksemme. Erotuimme kyllä joukosta. Näytteilleasettajiksi oli lähtenyt enimmäkseen pieniä yrityksiä, jotka tähysivät isommille apajille. Isoja

Näkkärin voi maustaa myös hampulla, kuten tässä Suomen Hampputuotteet Oy:n tuotteessa. Hamppu vaikuttaa todelliselta tulevaisuuden kasvilta, joka menestyy hyvin myös Suomen olosuhteissa.

elintarvikealan toimijoita ei joukossa näkynyt. Toivottavasti mahdollisimman moni yritys onnistuu vientiponnisteluissaan.

International Grüne Woche on maailman suuri elintarvike- ja biotalousalan tapahtuma, jossa vierailee vuosittain lähes 400 000 pääasiassa saksalaista kuluttajaa.

Mittakaava on lähes käsittämätöntä luokkaa ainakin suomalaisin silmin katsottuna. Halleja on yhteensä 26 ja useimmat niistä ovat vielä kahdessa kerroksessa.

Niissä riittää väkeä tungokseen asti jokaisena messupäivänä. Pahin tungos on viikonloppuisin. Saksalaiset saapuvat tapahtumaan maistelemaan tuotteita ja myös ostamaan niitä. Ja tuotteet todella käyvät kaupaksi; osa suomalaisistakin tuotteista vietiin melkein käsistä. Lisäksi messuvieraat nauttivat paikan päällä hyvästä ruuasta ja juomasta, musiikista ja tunnelmasta.

Grüne Wochessa kaikkia edellä mainittuja onkin tarjolla yllin kyllin. Omine herkkuineen ovat esillä lähes kaikki maailman maat. Suomi ei siis ollut todellakaan ainoana maana esillä. Messujen päätyttyä suomalaiset tuotteet näkyivät vielä saksalaisissa kauppaketjuissa. Esimerkiksi

v IGW-MESSUT v Leipomo Rostenin siemennäkkileivät ihastuttivat messuvieraita ja niille tuntuisi olevan Saksassa markkinarakoa.

Etualalla tuotteita esittelee Veera Meltovaara, takana Kari Meltovaara.

Porokylän Leipomon ständillä Lotta Matikainen (oik.) ja Jana Ruf maistattivat O’Love -vaniljamuffinia, mustikkakukkoa ja kaurasydäntä, jotka kaikki ovat gluteenittomia.

Helsingin Myllyn Riitta Salenius-Mela (vas.) kertoi, että messuyleisöä oli Overnight Oats -tuorepuuromiksissä ilahduttanut tieto, että siinä ei ole lisättyä sokeria.

Gluteeniton Leipomo ILONA oli messuilla gluteenittomilla tuotteillaan. Yrittäjä Mira Lindqvist (oik.) ja tytär Sonja Lindqvist maistattivat hampulla maustettua gluteenitonta patonkia, jota moni halusi ostaa myös mukaan.

KaDeWe ja Edeka toteuttivat tammikuussa erityisiä Suomi-kampanjoita myymälöissään.

Messuilla huomasi, että varsin perinteisissä tunnelmissa mennään edelleenkin saksalaisessa ruokakulttuurissa. Vegevaihtoehtoja ei näillä messuilla juurikaan ollut näkyvillä, ei myöskään kasviproteiinituotteita eikä erityisruokavalioista oikeastaan täällä edes puhuta. Myöskään hyönteisiä ei täällä vielä ruokatarjonnassa näy, siinä olemme Suomessa poikkeusasemassa. Mutta epäilemättä Saksasta ja etenkin sen isosta pääkaupungista Berliinistä löytyy sellaistakin kuluttajakuntaa, joka voisi olla kiinnostunut edellä mainituista tuotteista.

Kaura, suomalainen supervilja Aivan erityisellä innolla suomalaiset esittelivät saksalaisille meikäläistä kauraa ja siitä valmistettuja tuotteita. Ja mikä oli esitellessä, sillä kuten MTK:n Max Schulman totesi medialle, ”Suomalaista kauraa on mahdotonta kopioida.” Kaurasta pidetyssä mediatilaisuudessa korostettiin myös, että meillä kaura kasvaa puhtaassa maaperässä ja saa kasvukautenaan valtavasti valoa ja sopivasti kosteutta, jolloin siitä tulee hyvin korkealaatuista. Suomi on edelläkävijä myös kauratutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Vilkkaasta tuotekehityksestä kertovat lukuisat uudet kauratuotteet. Niissä tai niiden valmistusteknologiassa olisi suomalaisille markkinarakoa.

Saksalaisetkin, tai ainakin osa heistä, alkavat vähitellen kiinnostua kaurasta. Kaslink Oy:n osastolla kaurapohjaisen välipalan maistiaisia jakanut ja messukävijöiden mielipiteitä kuunnellut Kiia Päivike totesi, että vastaavaa tuotetta ei löydy Saksan markkinoilta.

- Ihmiset hämmästyvät kuullessaan, että tuote on tehty pelkästään kaurasta, eikä sisällä maitoa. Moni olisi halunnut ostaa sitä täältä mukaan, mutta olemme varautuneet vain maistiaisiin. Onneksi olemme voineet kertoa heille, että tämän kevään aikana täällä tulee mahdolliseksi ostaa kauratuotteitamme Amazonin verkkokaupasta.

Kaslinkin luomukaurajuoma on jo myynnissä saksalaisessa luomukauppaketjussa. Yhtiössä ollaankin viennin suhteen tosissaan ja onnistuttukin, sillä sen ruoanlaittotuotteita, juomia tai välipaloja myydään jo yli 15 maassa Euroopassa sekä Kiinassa.

Myös Helsingin Mylly vie tuotteitaan jo moniin Euroopan maihin ja myös muualle maailmaan. Tässä tapahtumassa Riitta Salenius-Mela jakoi maistiaisia Overnight Oats Mix -tuorepuurosta yhtiön osastolla. Tuote voitti Lidlin vientituotekilpailun vuonna 2017. Salenius-Melan mukaan kiinnostus tuorepuuroa kohtaan on ollut suurta. Tuorepuuro sisältää kauraa, kuituja, proteiineja ja vitamiineja eli on terveellistä syötävää esimerkiksi jogurttiin sekoitettuna. Käyttötavaltaan tuote muistuttaa saksalaisille tuttua bircher-müsliä.

- Erityisen paljon kävijöitä tuntuu kiinnostavan, LEIPURI 2 / 2019

25

v IGW-MESSUT v

onko tuotteessa lisättyä sokeria, kertoo Salenius-Mela ja toteaa samalla, että ei ole.

Tuorepuuromiksille etsitään jakelijaa vähittäiskaupan puolelta.

Hieman erilainen kauratuote löytyi Lapland Food Club -osastolta. Neljän lappilaisen yrityksen yhteisosastolla Arctic Superfoodsin mustikkapatukka koivunlehdillä höystettynä sisältää kauran lisäksi mm. porkkanaa, hunajaa, hampun siemeniä ja pellavansiemeniä.

Leipomot mukana Leipomo Rosten Oy:n toimitusjohtaja ja Leipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara maistatti puolisonsa Veera Meltovaaran kanssa messuvierailla Rostenin siemennäkkäreitä sekä siemenlastuja. Siemen Rapeat -näkkäriä on tällä hetkellä viisi eri makua, siemenlastuja neljä. Maistiaiset tekivät hyvin kauppansa samoin kuin mukaan varatut myytäviksi tarkoitetut tuotteet. Saksankieliset pakkaukset olivat vielä työn alla, joten kovin suurta määrää tuotteita ei ollut pakattu mukaan.

- Ensisijainen tarkoituksemme on löytää yhteistyökumppani Euroopasta, erityisesti Saksasta, totesi Kari Meltovaara.

Messuille oli siis tultu hakemaan ostajia ja siinä suhteessa hyvältä näytti jo muutaman messupäivän jälkeen.

- Ihmettelen, jos tämän vuoden loppuun mennessä ei olisi päästy alkuun näiden tuotteiden viennissä. Ainakin meidän osaltamme tämä satsaus kannatti ja täytti tarkoituksensa.

Porokylän Leipomo Oy oli Grüne Wochessa mukana O’Love gluteenittomilla tuotteillaan, joita valmistetaan yhtiön Lieksan leipomossa. Toimitusjohtaja Erik Kärki oli jo jutuntekopäivänä ehtinyt lähteä kotimaahan muita liiketoimia hoitamaan, mutta paikalla oli nykyisin yhtiön hallituksen jäsenenä toimiva leipomon entinen omistaja Timo Väänänen.

Osastolla maistatettiin vaniljamuffinia, mustikkakukkoa ja kaurasydäntä, jotka kaikki siis gluteenittomia ja kaurasydän lisäksi vielä luomua. Väänäsen mukaan pieni yllätys oli se, että gluteenittomuus ei ole Saksassa niin vahva trendi kuin meillä Suomessa. Myöskään kauratrendi ei näy täällä vielä yhtä voimakkaasti kuin meillä. Porokylän tuotteiden maistiaiset olivat kyllä saksalaisille messuvieraille kelvanneet hyvin.

Kolmas mukana ollut leipomo oli

26

LEIPURI 2 / 2019

Virtasalmen Viljatuote Oy pyrkii saksan markkinoille gluteenittomilla jauhoseoksilla sekä niitä hyödyntävillä resepteillä.

Niistä voi Matti Toivasen mukaan valmistaa vaikkapa pikkuleipiä.

Malmgårdin Henrik Creutz vasemmalla ja viereisellä osastolla viljaraaka-ainepuolta edustaneet Osuuskunta Kymen luomun Arto Käki (oik.) ja Tommi Hasu. Oikeassa reunassa istuu Luken tutkija Csaba Jansik.

Kaslinkin kauravälipalaa maistatti Kiia Päivike, jonka mukaan hämmästystä maistajissa herätti se, ettei tuote ole maitopohjainen.

lempääläläinen Gluteeniton Leipomo ILONA, jonka yrittäjä Mira Lindqvist oli lähtenyt messuille tyttärensä Sonjan kanssa. Messumatkan tavoitteena oli tulla etsimään kokemuksia ja selvittää saksalaisilta kuluttajilta, mitä gluteenittomuudesta ajatellaan ja olisiko gluteenittomille tuotteille tarvetta. Miralla oli siitä jo varsin hyvä ennakkokäsitys ja messuilla tämä käsitys sai vahvistusta.

- Saksassa ollaan useita vuosia jäljessä Suomea, eikä gluteenittomuus ole täällä mikään iso trendi. Tietämys keliakiasta on huonompi kuin Suomessa, eikä tarjontaa kaupoissa tai horeca-sektorilla ole meikäläiseen malliin. Toki esimerkiksi gluteenitonta leipää on, mutta valikoima on varsin suppea, etenkin pienissä kaupoissa.

Lisäksi on ennakkoluuloja gluteenittomia tuotteita kohtaan. Markkinarakoa siis on, mutta paljon on vielä tehtävää tällä saralla.

Mira ja Sonja maistattivat osastollaan gluteenitonta patonkia, joka oli maustettu hampulla. Se oli leivottu varta vasten messuille ja sai messuvierailta positiivisia arvioita. Valmiiksi koti-Suomessa kypsennetyt patongit tuotiin Saksaan pakastettuina.

Pakastettujen tuotteiden, niin valmiiksi kypsennettyjen kuin raakapakasteidenkin, tuominen voisi olla mahdollista myös, jos markkinoita täällä aukeaa. Ensisijaisesti tähytään kuitenkin horeca-puolelle, ei niinkään vähittäiskauppaan. Isompien pakkauskokojen kanssa olisi Miran mukaan helpompi toimia ainakin aluksi.

v IGW-MESSUT v Viljatuotteita Suomesta Oman tilan ja myllyn spelttiä oli tarjolla varsinaissuomalaisen Birkkalan tilan osastolla. Isäntä Simo Larmon mukaan tavoitteena oli löytää jälleenmyyjä Saksasta ja saada jalansijaa Saksan markkinoilla.

Se ei tuntunut lainkaan mahdottomalta, sillä speltti on täällä kovassa huudossa ja Birkkalan tuotteitakin oli myyty jo neljäntenä messupäivänä paljon ennakoitua enemmän. Tarjolla oli spelttijauhoja, -hiutaleita ja -helmiä sekä lisäksi spelttikorppuja.

- Spelttituotteilla voisi olla näillä markkinoilla suomalaisille leipomoillekin markkinarakoa, hän arveli ja vinkkasi, että Birkkalan tilalta spelttiä on kyllä tarjolla myös kotimaassa spelttiraaka-aineen tarvitsijoille.

Viereisellä osastolla Malmgårdin kartanon Henrik Creutz kertoi tuoneensa messuille Malmgårdin tilalla viljeltyjä emmervehnää sekä maalaisvehnää sekä kauraa. Tilan kaikki tuotanto on luomua.

Creutzin mukaan vanhat viljalajikkeet, kuten emmer ja maalaisvehnä (vanhan ruotsalainen lajike) kiinnostavat saksalaisia erittäin paljon, ja niiden kysyntä on lisääntynyt suorastaan räjähdysmäisesti myös Suomessa, lähinnä Etelä-Suomen pienissä käsityöleipomoissa sekä myös pääkaupunkiseudun ravintoloissa.

Toisella käytävällä Oskari Lampisjärvi maistatti Malmgårdin pienpanimo-oluita, joita sai ostaa myös mukaan pullotavarana. Tällä alueella suomalaisilla panimoilla onkin työsarkaa, sillä Saksassa on omasta takaa noin kuusituhatta erilaista olutta. Kiinnostusta suomalaisiin oluisiin kuitenkin tuntui olevan, sillä esimerkiksi savonlinnalaisen Mustan Virran Panimon osastolla Tiia Tiippana kertoi, että yhtiön pullotettu luomuale-olut oli myyty loppuun parissa päivässä. Juomaa oli saatu messuille pienempi määrä kuin etukäteen oli suunniteltu.

Juomapuolella huomiota saivat myös muun muassa Kyrö Distilleryn suomalainen gini, joka on jo niittänyt mainetta maailmalla, sekä Kuura Cider Oy:n jääsiideri ja Altian Koskenkorva-Vodka.

- Meidän tuotteillamme on tarkoitus tehdä gluteenittomasta leivonnasta helppo ja hyvä kokemus, totesi puolestaan Virtasalmen Viljatuote Oy:n Matti Toivanen.

Yrityksen päätuote ovat jauhoseokset, jotka tehdään luontaisesti gluteenittomista raaka-aineista. Niiden ohella jaetaan

Jukolan Juuston uusin Aito Cheddar oli maustettu ginillä.

myös valmistusohjeita; mitä seoksesta voi valmistaa. Suomessa asiakaskuntaan kuuluvat vähittäiskaupan lisäksi monet leipomot. Messukäynnin tavoitteena oli lähteä hakemaan kasvua viennistä ja tavoitteena saada kontakteja jakelijoihin niin Saksaan kuin Ranskaankin.

Laihian Mallas Oy:n saaristolaisleipäseoksesta leivottua leipää maistaneet messuvieraat vertasivat leivän makua pumpernikkeliin, kertoi osastolla maistiaisia tarjoillut Kaisa Korte. Toisena tuotteena oli esillä Oat Powder, jota myydään Suomessa Makukaura-nimellä. Tämän ”voimajauheen” raaka-aineina toimivat kauran ohella metsämustikka, ohra ja herne. Hieman talkkunan oloista jauhoa voi lisätä vaikkapa jogurttiin tai smoothieen.

Perunaa, alkoholijäätelöä ja hamppua Suomen hallissa oli myös tuotteita, jotka Grüne Wochen ansiosta olivat alkaneet kiinnostaa suomalaistakin mediaa ja samalla suomalaisia kuluttajia. Yksi sellainen oli Lilja Farms Oy:n peruna. Kyseessä on ylihärmäläisen neljännen polven viljelijän Rami Liljan SuperPottu. Sitä kävi allekirjoittanutkin osastolla maistamassa ja todella hyvältä maistui.

- Kyseessä ei ole mikään uusi peruna, sillä tämä on kaikkien tuntemaa Annabelle-lajiketta. Kyse on enemminkin viljelymenetelmästä kuin lajikkeesta, Lil-

ja totesi. Hän kertoo huomanneensa, että nykyisillä viljelymenetelmillä perunan ravintosisältö on köyhtynyt samoin kuin sen maku. Lilja kertoo kehittäneensä viljelyä vuosien ajan ja hakeneensa tietoa ulkomaita myöten. Työ on tuottanut tulosta, sillä SuperPotussa on tyypillistä perunaa huomattavasti enemmän kivennäis- ja hivenaineita, kuten esimerkiksi kalsiumia, magnesiumia, sinkkiä ja rautaa. Lisäksi maku on oivallinen, myös huippukeittiömestareiden arvion mukaan.

- Makua kyllä hämmästelivät täällä monet messukävijätkin, Rami Lilja naurahtaa.

Ihan tarkalleen Lilja ei paljasta, mitä kaikkea viljelyssä tehdään, mutta hän mainitsee ainakin viljelykierron ja täsmälannoituksen. Myös maaperän biologista elämää rikastutetaan. Luomuviljelystä ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole kyse, vaikka Lijlja aikoo jatkossa kehittää viljelyä yhä enemmän myös kemikaalittomaan suuntaan. Suomessa SuperPottu on jo joissakin isoissa kaupoissa ja jatkossa Lilja aikoo hurmata myös saksalaiset kuluttajat.

Mielenkiintoisia ovat myös turkulaisen Bad Santa Oy:n alkoholilliset jäätelöt.

Ne tulivat markkinoille heti kun ”syötävä” alkoholi tuli sallituksi eli viime vuoden toukokuussa. Näiden jäätelöiden alkoholipitoisuus vaihtelee 3,8 prosentista 4,2 prosenttiin ja makuja on neljä: hunajarommi, lakritsi, päärynä ja lakusalmari.

Yhtiö tavoittelee markkinoita saksalaisissa kauppaketjuissa, kertoi osastolla ahkeroinut Kimmo Hotanen. Ainakaan kilpailijoita ei ole paljon, sillä vastaavia tuotteita tekee hänen mukaansa maailmassa vain muutama yritys.

- Messuilla kiinnostus on ollut valtavan innostunutta, Hotanen lisäsi.

Hyvin mielenkiintoiselta tuotteelta vaikuttaa myös hamppu. Sitä viljellään Suomessa nykyisin noin tuhannen hehtaarin alueella, kertoi Mikko Ilmoniemi Suomen Hampputuotteet Oy:stä. Hamppu on hänen mukaansa hyvin monipuolinen ja sen siemenet ovat käyttökelpoisia esimerkiksi leipomotuotteissa. Paahdettuina ne maistuvat myös salaateissa. Siemenissä on paljon proteiinia, kuitua sekä hyvälaatuisia rasvahappoja. Hamppukasvista voidaan käyttää myös lehdet esimerkiksi teehen. Varsiosa käy tekstiili- tai rakennusteollisuuden käyttöön. Lisäksi hamppu on erinomainen hiilensitoja ja poistaa maaperästä rakasmetalleja. Todellinen tulevaisuuden kasvi siis.

LEIPURI 2 / 2019

27

v RINKELI GP v

Voittajien konditoriatyö Kevätomenakakku.

Voittajien kahvileipä Lumi-omenasydän.

Voittajat Mia Tammelin (2. vas.), Helena Lähteilä ja opettaja Esa Savolainen ottivat ilolla vastaan Rinkelin kiertopalkinnon eli komean pokaalin Leipuriliiton Mika Väyryseltä (vas.).

Omnia Espoosta nappasi Rinkelin voittopokaalin Leipuriliiton Rinkeli Grand Prix 2019 -kilpailun voitti Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian joukkue. Hopealle sijoittui hämeenlinnalainen Ammattiopisto Tavastia, joka kävi toisesta sijasta tiukan kamppailun pronssijoukkueen eli Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Kangasalan kanssa. Kilpailu järjestettiin Stadin ammatti- ja aikuisopistossa Helsingissä.

28

LEIPURI 2 / 2019

E

spoon voittoisassa joukkueessa kilpailivat Mia Tammelin ja Helena Lähteilä opettaja Esa Savolaisen johdolla. Tavastian hopeajoukkueen muodostivat Sanna Nenonen ja Anna-Mari Karjalainen opettajanaan Veli-Matti Ahvenharju. Pronssin ottaneessa Tredu Kangasalan joukkueessa ahkeroivat Jemina Reinikainen ja Sanni Salokero. Opettajana toimi Reijo Heinonen.

Kilpailussa julkistetaan aina myös neljänneksi tullut joukkue. Se oli Stadin ammatti- ja aikuisopisto Roihuvuoresta Helsingistä. Joukkueessa kilpailivat Mira Lahtinen ja Indre Vaitelyte opettaja Jarmo Nygårdin johdolla. Kaikki muut

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

joukkueet sijoittuivat viidenneksi. Rinkelin positiivisimpana kilpailijana palkittiin Leipurin Oyj:n lahjoittamalla tuotepalkinnolla Etelä-Kymenlaakson ammatiopisto Ekamin joukkueen kilpailija Salla Kurki.

Stadin ammatti- ja aikuisopisto toimi tällä kerralla Rinkeli-kilpailun järjestäjänä ja opettaja Kari Jarosen organisoima kilpailu vietiin upeasti läpi Helsingin Roihuvuoressa sijaitsevissa vastikään uudistetuissa leipomo-konditoriaopetustiloissa.

Apuna oli myös iso joukko leipuri-kondiittoriopiskelijoita avustamassa kilpailijoita. Kiitokset kaikille!

Rinkeli Grand Prix -kilpailu käytiin tänä vuonna jo kolmattakymmenettä kertaa. Kilpailupäivämäärä oli 9. helmikuuta

v RINKELI GP v Keskellä voittajat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian Mia Tammelin ja Helena Lähteilä pitelevät pokaalia, vieressä opettaja Esa Savolainen. Voittajista vasemmalla on hopeajoukkue eli Ammattiopisto Tavastian Sanna Nenonen, Anna-Mari Karjalainen ja opettaja Veli-Matti Ahvenharju. Oikealla Tredu Kangasalan joukkue Sanni Salokero (oikeassa reunassa), Jemina Reinikainen ja takana opettaja Reijo Heinonen.

ja mukaan oli ilmoittautunut kymmenen joukkuetta eri puolilta maata. Kauimpaa kilpailijat tulivat Torniossa toimivasta Ammattiopisto Lappiasta.

Rinkeli Grand Prix on Suomen Leipuriliiton järjestämä ammattioppilaitosten nuorisoasteen leipuri-kondiittoriluokkien SM-kilpailu. Aikaisemmin kilpailuun ovat voineet osallistua vain alle 23-vuotiaat opiskelijat, mutta tänä vuonna kilpailu järjestettiin kokeiluluontoisesti niin, että siihen saivat osallistua myös 23 vuotta täyttäneet ja tätä vanhemmat leipuri-kondiittorin perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Joukkueenjohtajana toimii opettaja, joka ei kuitenkaan saa osallistua joukkueen työskentelyyn kilpailun aikana.

Rinkeli järjestetään yhteistyössä Valio Oy:n, Leipurin Oyj:n, Mauste-Sallinen Oy:n, Helsingin Mylly Oy:n ja Finnbakels Oy:n kanssa. Myös kilpailun tuomareina toimivat leipomoalan ammattilaiset tulevat näistä yhteistyöyrityksistä. Päätuomarina toimi Mika Parviainen, Valio Oy ja muina tuomareina Tarja Sjöfelt, Leipurin Oyj, Curt Lindqvist, Mauste-Sallinen Oy, Tommi Lönnqvist, Helsingin Mylly Oy ja Joachim Wunsch, Finnbakels Oy. Leipuriliittoa edusti tuomaristossa leipomoyrittäjä Heikki Ape Nurmileipä Oy:stä Helsingistä. Paikalla oli myös koko Leipuriliiton toimisto eli Mika Väyrynen, Kati Sinda ja Elina Matikainen.

Kanelipitkoja ja Ruby-leivoksia Rinkeli-kilpailussa leivotaan kahvileipiä ja konditoriatuotteita eli siinä mitataan sekä leipurin että kondiittorin taitoja. Kahvileipiä tehdään kaksi erilaista, samoin konditoriatuotteita. Kummassakin sarjassa tehdään sekä joukkueiden itse

Tavastian hopeajoukkueen kahvileipä Karamelli.

Pronssijoukkue Tredu Kangasalan konditoriatuote Kyoto-kakku.

suunnittelema ja harjoittelema vapaavalintainen tuote että tuomariston suunnittelema pakollinen tuote. Pakolliset tuotteet paljastettiin joukkueille tänä vuonna kaksi päivää ennen kilpailua eli kilpailua edeltävänä torstaina. Näin kilpailijoille haluttiin antaa mahdollisuus käydä tuotteiden valmistus rauhassa läpi opettajan kanssa, jotta valmistus sujuisi mutkattomasti.

Kilpailun tuomaristo oli valinnut pakolliseksi kahvileiväksi Kanelitäytepitkon, jonka reseptin suunnittelusta vastasivat Joachim Wunsch ja Tommi Lönnqvist.

Pakollisena konditoriatuotteena tehtiin Tarja Sjöfeltin suunnittelema Ryby-leivos, jossa yhtenä pääraaka-aineena käytettiin vaaleanpunaista Ruby-suklaata. Tätä suklaata kutsutaan neljänneksi suklaatyypiksi tumman, valkoisen ja maitosuklaan rinnalla. Leivos oli ns. leikattava rivileivos.

Arvostelussaan tuomaristo käyttää asteikkoa 1-10. Tuotteiden maun ja ulkonäön lisäksi arvioidaan samalla asteikolla myös joukkueiden ammattitaito, kuten työvälineiden käyttö, työskentelytavat sekä siisteys ja hygienia. Arvostelussa pakolliset tuotteet vaikuttavat lopputulokseen LEIPURI 2 / 2019

29

v RINKELI GP v

60 prosentin painotuksella ja vapaavalintaiset tuotteet 40 prosentin painotuksella.

Pakolliset tuotteet Pakollisessa kahvileivässä eli Kanelipitkossa parhaat pisteet sai Tavastian joukkue, toiseksi parhaat Omnia ja kolmanneksi parhaat kotkalainen Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami. Palkintojenjaossa antamassaan palautteessa Joachim Wunsch totesi, että pakollisessa kahvileivässä taikinat oli järjestään vaivattu hyvin, niistä iso plussa kaikille.

Kaulauksen paksuuteen ja täytteen määrään olisi kuitenkin kannattanut kiinnittää enemmän huomiota; monessa pitkossa olisi voinut olla enemmän täytettä.

Prosessia olisi voinut myös sujuvoittaa esimerkiksi kääntämällä pitko oikeaan muotoon heti leikkaamisen yhteydessä ja leikkaamisen olisi voinut tehdä suoraan pellillä, eikä puupöydällä, josta leikattu pitko piti vielä siirtää pellille.

- Lopputulos oli kuitenkin kaikilla joukkueilla onnistunut, Wunsch kehui.

Pakollisessa konditoriatuotteessa onnistui parhaiten Tredu Kangasalan joukkue. Toisena oli Omnia ja kolmantena Tredu Hepolamminkatu. Tuotteen suunnitelleen Tarja Sjöfeltin mukaan pakollisessa konditoriatuotteessa oli monella joukkueella pohja jäänyt hieman kuivaksi

Stadin ammatti- ja aikuisopiston omenoilla maustettu kahvileipä oli nimeltään Pulla.

30

LEIPURI 2 / 2019

eli sitä olisi pitänyt kostuttaa rohkeammin. Täytteistä ei tässä leivoksessa irronnut kosteutta pohjaan, hän totesi. Lisäksi tuotteiden määrässä oli yllättävän monella joukkueella toivomisen varaa. Sjöfelt neuvoikin, että kannattaa lukea teko-ohje aina tarkasti ennen valmistamiseen ryhtymistä, ja toimia sen mukaisesti. Silloin lukumäärässä ei tule yllätyksiä. Paletin käyttö näytti hyvältä, mutta se on tärkeä taito, jota kannattaa harjoitella vielä lisää.

- Kreemiä pitää levittää reippaasti pintaan, sillä sen ansiosta kuorrutteesta tulee tasaisempi ja kauniimman värinen. Kreemissä monet joukkueet säästelivät. Ennen kuorrutteen levittämistä tuotetta ei myöskään olisi kannattanut vielä kylmiöön, sillä se tekee kuorrutteen levittämisen haasteellisemmaksi. Lopuksi kuorrute kannattaa vielä vetäistä kerran paletilla tasaiseksi, Tarja Sjöfelt ohjasi ja totesi lopuksi, että

- Myös konditoriatuotteissa oli tänä vuonna paljon värejä, ja koristelu oli tyylikkään yksinkertaista, totesi Curt Lindqvist omassa palautteessaan.

Stadin ammatti- ja aikuisopiston konditoriatuote oli Lime-kookos Mousse Dome with raspberry -leivos

lopputuloksena joukkueilta syntyi kauniita leivoksia.

Pakollisissa tuotteissa parhaan yhteispistemäärän kokosi Omnia, toisena tuli Tredu Kangasala ja kolmantena Tavastia.

Vapaavalintaiset tuotteet Omissa eli vapaavalintaisissa tuotteissa joukkueiden mielikuvitus ja luovuus pääsevät näkyviin. Tommi Lönnqvistin antaman palautteen mukaan kahvileivät olivat hienoja ja värejäkin oli käytetty mukavasti. Parhaat pisteet vapaavalintaisissa kahvileivissä otti Stadin ammattija aikuisopiston joukkue, jonka tuotteen nimi oli yksinkertaisesti ’Pulla’. Toisena tulivat Tavastia ja Omnia, joilla kummallakin oli tässä tuotteessa sama pistemäärä.

Tavastian kahvileivän nimi oli ’Karamelli’ ja Omnian ’Lumi-omenasydän’.

- Myös konditoriatuotteissa oli tänä vuonna paljon värejä, ja koristelu oli tyylikkään yksinkertaista, totesi Curt Lindqvist omassa palautteessaan. Hyviä makujakin löytyi, ja hyvä makuhan on konditoriatuotteessa yksi tärkeimmistä ellei tärkein asia. Maun kanssa kannattaa olla tarkkana, jotta se ei ole liian voimakas, mutta ei myöskään liian mieto, Lindqvist tähdensi.

Korkeimmat pisteet vapaavalintaisesta konditoriatuotteesta sai Stadin ammatti-

Tredu Hepolamminkatu teki konditoriatuotteenaan Pirtsakan hyydykekakun.

v RINKELI GP v

Rinkelin mainion tuomariston muodostivat Heikki Ape (vas.), Curt Lindqvist, Tommi Lönnqvist, Tarja Sjöfelt, Joachim Wunsch ja päätuomari Mika Parviainen.

Stadin ammatti- ja aikuisopiston opettajat Kari Jaronen (vas.), Miia Ahola, Jaana Kajander ja Arto Kaasinen sekä kuvasta puuttuva Raisa-Kaisa Ahvenus hoitivat kilpailujärjestelyt upeasti.

Rinkeli Grand Prix 2019 -kilpailun osallistujat 1. Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna Kilpailijat: Sanna Nenonen ja Anna-Mari Karjalainen Opettaja: Veli-Matti Ahvenharju 2. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Kangasala Kilpailijat: Jemina Reinikainen ja Sanni Salokero Opettaja: Reijo Heinonen 3. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Hepolamminkatu Kilpailijat: Annimaria Lehtonen ja Heidi Aronen Opettaja: Hanna Oinonen 4. Gradia Jyväskylä Kilpailijat: Cecilia Pannula ja Tiina Partanen Opettaja: Mari Rosti-Sotti 5. Ammattiopisto Lappia , Tornio Kilpailijat: Henna Jylhänkangas ja Henna Tolonen Opettaja: Kristiina Pääkkö

Etumaisen pöydän ääressä leipovat Gradia Jyväskylän Cecilia Pannula (oik.) ja Tiina Partanen. Heidän takanaan kuopiolaisen Savon ammattiopiston Kaisa Komppa (oik.) ja Sini Nordman. Seuraavan pöydän kilpailijat ovat Turun ammatti-instituutin Elena Romo (oik.) ja Ching Lim.

6. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami, Kotka Kilpailijat: Salla Kurki ja Kaisa Väänänen Opettaja: Sonja Laurila 7. Turun ammatti-instituutti Kilpailijat: Elena Romo ja Ching Lim Opettaja: Arja Korhonen-Masalin 8.Espoon koulutuskuntayhtymä/Omnia Kilpailijat: Mia Tammelin ja Helena Lähteilä Opettaja: Esa Savolainen 9.Savon ammattiopisto, Kuopio Kilpailijat: Kaisa Komppa ja Sini Nordman Opettaja: Hanne Rissanen 10. Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Helsinki Kilpailijat: Mira Lahtinen ja Indre Vaitelyte Opettaja: Jarmo Nygård

Etualalla ahkeroivat Stadin ammatti- ja aikuisopiston Mira Lahtinen (vas.) ja Indre Vaitelyte. Heidän takanaan Tredu Hepolamminkadun Annimaria Lehtonen (vas.) ja Heidi Aronen.

LEIPURI 2 / 2019

31

v RINKELI GP v

ja aikuisopisto, jonka leivoksen nimi oli Lime-kookos Mousse Dome with Raspberry. Toisena tuli Tredu Hepolamminkatu Pirtsakalla hyydykekakullaan. Kolmas tässä sarjassa oli Tredu Kangasalan joukkue Kyoto-kakullaan.

Eniten pisteitä vapaavalintaisista tuotteista keräsi Stadin ammatti- ja aikuisopisto, toisena tuli Tredu Kangasala ja kolmantena Tavastia. Omnia oli tässä kohdassa vasta neljäs, mutta tasaisen hyvä suoritus pakollisissa tuotteissa nosti sen sekä pakollisten että vapaavalintaisten tuotteiden pisteiden painotuksen jälkeen kilpailun ykköseksi 289 pisteellä. Toiseksi tulleen Tavastian lopullinen pistemäärä oli 280,4 eli eroa voittajaan tuli selkeät 8,6 pistettä. Sen sijaan hopeasta käytiin tiukka kisa, sillä Tredu Kangasalan yhteispistemäärä oli 279,6 eli eroa Tavastiaan oli vain 0,8 pistettä. Vapaavalintaisissa tuotteissa eriomaisesti onnistunut Stadin ammatti- ja aikuisopisto ei onnistunut yhtä hyvin pakollisissa tuotteissa ja jäi kilpailussa neljänneksi 270 pisteellä.

Kilpailijoita tuli kymmenestä koulusta, joten heitä oli yhteensä kaksikymmentä.

Palautteessa toivottiin lisää vauhtia Päätuomari Mika Parviainen kehui lopussa antamassaan palautteessa joukkueita siitä, että nämä olivat selviytyneet kilpailusta hyvin. Pientä parantamista olisi voinut olla vauhdissa, joka alussa oli turhankin verkkaista. Niin ikään pakollisen kahvileivän tekemisessä oli monella joukkueilla päätuomarin mukaan turhan paljon erilaisia vaiheita. Tekemisestä olisi selvinnyt vähemmälläkin vaivalla ja siten myös nopeammin. Hienoja pitkoja kuitenkin syntyi, Parviainen kehui ja kiitti kaikkia kilpailijoita oivallisesta suorituksesta.

Työnantajien ja yrittäjien edustajana Heikki Ape totesi omana näkökantanaan, että leipomossa pitää syntyä valmista tavaraa hyvässä tahdissa. Kanelipitkon tekemisessä hän neuvoi joukkueita leikkaamaan pitkot 45 asteen kulmassa ja kääntämään sakarat vastakkaiseen suuntaan.

Apen mielestä pitkotaikinan olisi voinut

32

LEIPURI 2 / 2019

Ammattiopisto Lappian Henna Jylhänkangas (oik.) ja Henna Tolonen siirsivät kivialustaa yhteisvoimin.

Ekamin Salla Kurki sai positiivisimman kilpailijan tunnustuspalkinnon Leipurin Oyj:n Tarja Sjöfeltiltä.

moni joukkue kaulata ohuemmaksikin, jolloin kierteitä ja ulkonäköä olisi saatu pitkoon enemmän.

-Lähes kaikki vapaavalintaiset kahvileivät olivat todella hyviä, aivan tuotantokel-

poisia. Lisäksi teillä kaikilla oli erinomainen asenne, mikä on hienoa. Tehokkuutta kyllä olisi voinut olla hieman enemmän alusta alkaen. Näin olisi vältetty kiire kilpailun lopussa, Heikki Ape tiivisti.

v RINKELI GP v

RESEPTI: PAKOLLINEN KAHVILEIPÄ

RESEPTI: PAKOLLINEN KONDITORIA

KANELITÄYTEPITKO

RUBY-LEIVOS

Taikina: Vehnäjauho puolikarkea (Helsingin Mylly) 2050 g Sokeri 390 300 g Suola 20 g Kardemumma (Mauste-Sallinen) 10 g Hiiva tuore 150 g Voi (Valio) 300 g Soffino paranne (Leipurin) 18 g Vesi 1050 g TTT Wheatie M160 (Finnbakels) 60 g

Leivospohja tumma (Mauste-Sallinen) Kranfil’s Red Fruits (Leipurin) Vadelmatäyte runsas (Valio)

Täyte: Kaneliremonssi karkea (Finnbakels) Voitelu: Eggin leivänkiille (Finnbakels) 30g Vesi 500g Ripote: Mantelilastu (Mauste-Sallinen) Raesokeri Valmistusohje: Punnitse kaikki taikinan raaka-aineet. Valmista taikina vaivaamalla se kimmoisaksi. Anna taikinan levätä noin 10 min.

Paloittele taikina 400 g paloiksi ja riivaa ne pyöreiksi. Anna levätä noin 30 min. Kaulaa taikina suorakaiteen muotoiseksi ja levitä täyte taikinan päälle, rullaa rullaksi. Leikkaa kuvio saksilla.

Nostata pitkot nostatuskaapissa. Voitele ja laita ripotteet ennen paistoa. Paista kauniin ruskeiksi.

20 kpl à 90 g 2 kpl 400 g 400 g

Kostutusvesi Vesi 250 g Nestemäinen sokeri (Leipurin) 20 g Vadelmapasta (Mauste-Sallinen) 5g RUBY-kreemi Voi suolaamaton (Valio) 300 g Tomusokeri (Mauste-Sallinen) 300 g Ruby-suklaanappi (Leipurin) 300 g -Vaahdota voi ja pölysokeri. Lisää sulatettu Ruby-suklaa.

RUBY-kuorrute Ruby-suklaanappi (Leipurin) 550 g Rypäleensiemenöljy 200 g -Lämmitä 500 g Ruby-suklaata välillä sekoittaen 45 asteeseen. Lisää loput 50 g Ruby-suklaanapeista ja sekoita, kunnes suklaa on 29-asteista. Lisää sekaan öljy.

Koristeet Maitosuklaa (Finnbakels) 110g Ruby-kreemi Tuore vadelma 20 kpl Leikkaa leivospohjista kolme 14 cm leveää suikaletta. Kostuta alimmainen pohja kevyesti kostutusvedellä. Lämmitä hieman Kranfil’s-täytettä ja levitä leivospohjan päälle.

Nosta päälle toinen leivospohjapala, kostuta ja levitä päälle vadelmatäyte. Nosta päälle kolmas leivospohjapala, kostuta ja leikkaa koottu leivospohja kahteen 7 cm leveään osaan.

Levitä päälle ja reunoille tasaisesti Ruby-kreemi. Kuorruta ritilän päällä Ruby-kuorrutteella. Anna jähmettyä ja leikkaa 4 cm leveiksi leivoksiksi. Spritsaa päälle suklaakuvio ja pursota pienellä tähtityllalla Ruby-kreemistä ruusuke.

Aseta ruusukkeen reunalle vadelma.

LEIPURI 2 / 2019

33

v MERKKIPÄIVÄT v

Leipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara täyttää 50 vuotta

Sattuma oli mukana siinä, että Kari Meltovaara on nyt leipomoyrittäjä.

- Olin opiskellut ensin Ruotsissa ekonomiksi ja sen jälkeen opiskelin Saksassa, jossa osallistuin vuonna 1995 markkinointitrainee-ohjelmaan. Tarkoitus oli siirtyä sen myötä Hollantiin. Joululomalla Suomessa jouduin kuitenkin lasketteluonnettomuuteen, jonka vuoksi makasin sairaalassa useamman viikon. Silloin isäni kysyi minulta, voisinko ajatella palaavani Suomeen ja tulevani töihin Leipomo Rosten Oy:öön.

Vanhemmat eivät milloinkaan olleet painostaneet Kari Meltovaaraa töihin perheyritykseen, vaan antoivat hänen tehdä omat ratkaisunsa. Tarkoitus olikin jäädä ulkomaille töihin, mutta jokin pani palaamaan kotimaahan. Osaksi se oli ehkä kaipuuta takaisin tuttuihin ympyröihin seitsemän ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen.

Niinpä Kari lupasi tulla töihin perheyritykseen yhdeksi vuodeksi äitiyslomasijaiseksi. Vuosi oli tuolloin 1996. Leipomoyritys imaisi mukaansa ja suunnitelmat ulkomailla työskentelystä muuttuivat perheyrityksen luotsaamiseksi.

- Ulkomailla olo kuitenkin opetti paljon.

Kielitaidon lisäksi oppi katselemaan kotimaata hieman eri näkökulmasta. Paluuta Suomeen en ole koskaan katunut.

Turun Itäharjulla sijaitseva Leipomo

34

LEIPURI 2 / 2019

Rosten Oy tai nykyisin Rosten-konserni on perustettu alun perin vuonna 1939. Meltovaaran perhe tuli mukaan ’leipomokuvioihin’ vuonna 1953, jolloin isoisä teollisuusneuvos Frans Meltovaara sijoitti leipomoyritykseen. Hänen jälkeensä yritystä luotsasi Raimo Meltovaara, Karin isä. Vuonna 1999 toimitusjohtajuus siirtyi Karille, eikä häneltä sen jälkeen ole tekemistä puuttunut. Hyvää jälkeäkin on syntynyt.

- Välillä on ollut helpompaa, välillä vaikeampaa. Useampaan kertaan on pitänyt miettiä, oman yrityksen roolia toimintaympäristön vahvojen muutosten keskellä, hän toteaa ja jatkaa, että etenkin perheyrityksessä pitkään toimineille käy helposti niin, että jäädään tekemään vanhalla tavalla, vaikka toimintaympäristön muutokset vaatisivat muutoksia omassa toiminnassa.

- Pitäisi osata ikään kuin ’luoda nahka’ uudelleen ja uudelleen, ennakkoluulottomasti, mutta kuitenkin realistisesti ajatellen.

Rosten-konsernissa tämä ’nahkan luominen’ on toteutettu esimerkiksi panostamalla erikoistuotteisiin, ottamalla huomion paikalliset makutottumukset, raakapakastetuotteilla ja viennillä. Lisäksi tuotevalikoimaa on laajennettu yritysostoilla. Konserniin kuuluvat tätä nykyä Leipomo Rostenin lisäksi Pekan Leipä ja Sirkiän Leipomo. Lisäksi on osaomistus Pargas Axossa, Bake-Locossa ja Kauppahuone Suloisissa. Kaksi viimeksi mainittua valmistaa gluteenittomia leipomotuotteita.

Leipomokonsernin liikevaihto viime tilikaudella oli noin 26 miljoonaa euroa (vertailun vuoksi: vuonna 2001 liikevaihto oli 6 miljoonaa euroa).

Keskisuuren leipomoyrityksen toimitusjohtajana Kari Meltovaaran aika kuluu tätä nykyä enimmäkseen hallinnollisissa töissä, kirjoituspöydän takana. Leipomon tuotantokin on kyllä tuttua käytännön kokemuksen ja erilaisten kurssien ansiosta.

- Joskus on ikävä 2000-luvun alkua, jolloin tunsin kaikki yrityksen 60 työntekijää ja olin kentällä tekemässä kauppaa. Nyt tuntuu, että suuri osa ajasta menee sähköpostikirjeenvaihtoon.

Nykyisin Kari Meltovaaran työparina yrityksessä toimii puoliso Veera Meltovaara, joka on Rosten-konsernin markkinoin-

tipäällikkö ja viennistä vastaava. Yhdessä on kuljettu kolme vuotta ja naimisiin mentiin vuosi sitten.

- Olen todella hyvilläni siitä, että sain nyt puolisoni mukaan yritykseen. Kehitämme, ideoimme ja rakennamme yritystä yhdessä. Se toimii erinomaisesti ja on ikään kuin antanut kaikelle uuden alun.

Mukana pariskunnan elämässä ovat myös Karin lapset Frans, 18, Fanny, 16, ja Fia, 12 sekä Veeran lapset Leo, 15, ja Ebba, 12.

Myös oman alan luottamustoimiin on Kari Meltovaaralla riittänyt energiaa. Tämän vuoden alusta hän on ollut Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja, sitä ennen varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja valtuuskunnan jäsen.

- Ei pidä jäädä neljän seinän sisään, vaan pitää mennä, verkostoitua ja samalla oppia. Haluan mielelläni tavata kollegoja ja vaihtaa heidän kanssaan ajatuksia ja kokemuksia. Haluan myös tehdä asioita koko toimialan eteenpäin viemiseksi. Sehän on meidän kaikkien intressi.

- Me leipomoyrittäjät olemme kiinni omassa päivittäisessä työssämme. Muutosten keskellä Leipuriliitto seuraa puolestamme mitä tapahtuu toimintaympäristössä, lainsäädännössä, kansainvälisissä asioissa ja niin edelleen. Nykyisen leipuripolven tulee mielestäni jatkaa Leipuriliiton toiminnan lähes 120 vuotta vanhaa perinnettä tehden siitä oman aikamme näköistä ja mukaista.

Leipomoalalla on Kari Meltovaaran mukaan valtavasti mahdollisuuksia, kun ne vain käytetään hyväksi. Nyt esimerkiksi lähileipä on kovassa kurssissa ja siitä kannattaa ottaa koppi.

- Missään nimessä leipomoalaa ei pidä surkutella, sillä sieltä löytyy monta erinomaista esimerkkiä siitä, miten alalla pärjää ja menestyy. Kunhan vain oivalletaan oma rooli, meillä on positiivinen tulevaisuus.

Entä miltä tuntuu täyttää 50 vuotta?

- No ei nyt oikeastaan sen kummemmalta, ihan hyvältä. Voisi sanoa, että onhan se jonkinlainen virstanpylväs, vaikka ei olekaan ikä eikä mikään, Kari Meltovaara naurahtaa.

Syntymäpäivä hänellä on 22. huhtikuuta ja se sattuu juuri pääsiäiseksi. Juhlat pidetään perheen ja läheisten ystävien kesken.

Perjantaina 26.4. on leipomolla Turussa pannu kuumana kello 11-15, jos joku haluaa tulla pistäytymään.

LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!

Nimitykset Linkosuo Oy MBA Heli Kaipio on nimitetty 16.1.2019 alkaen Linkosuo Oy:n talouspäälliköksi.

VTT Tekniikan tohtori Nesli Sözer on nimitetty VTT:n älykkään ja kestävän elintarviketuotannon tutkimusprofessoriksi 1.2.2019 lähtien. Tässä tehtävässä hän vastaa VTT:n ketterään elintarviketuotantoon liittyvästä tutkimusteemasta ja edistää tutkimusta yhdistämällä ketteriä valmistusteknologioita kuluttajalle personoitujen elintarvikeratkaisujen kehittämiseksi.

Alueyhdistykset Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry ja Savon Leipomoyhdistys ry pitivät yhdistetyn koulutus-virkistysviikonlopun Nilsiän Tahkovuorella helmikuun puolivälissä. Leipureita puolisoineen oli mukana kolmisenkymmentä ja lisäksi mukaan oli lähtenyt joukko yhteistyökumppaneita, jotka huolehtivat mm. viikonlopun koulutusosuudesta. Siinä kukin yhteistyökumppani kertoi leipureille ja kondiittoreille oman yrityksensä ajankohtaisista asioista. Mukana olivat Leipurin Oyj, Condite Oy, Valio Oy, Finnbakels Oy, Pyroll Oy, Kinnusen Mylly Oy, Catec Oy, Muovijaloste Oy sekä Pohjois Karjalan Sähkö Oy. Suomen Leipuriliitosta tilaisuuteen osallistui toimitusjohtaja Mika Väyrynen. Viikonlopun aikana oli tilaisuus myös talvisiin ulkoilulajeihin, hiihtoon, lasketteluun jne. Lisäksi osallistujille järjestettiin keilailukisa, joka voittajat iloitsevat oheisessa kuvassa.

Valinnat Suomen Gastronomien Seuran valitsema Vuoden Ravintola 2019 on helsinkiläinen Chapter, joka sijaitsee Torikortteleissa osoitteessa Aleksanterinkatu 22. Ravintolaa pyörittävät ravintoloitsijat Romany ja Juho Ekegren ja se on perustettu vuonna 2017. Valintaperusteluissa todetaan mm., että reilussa vuodessa ravintola on ottanut Helsingin ravintolamaailmassa edelläkävijän roolin.

Keilailukisassa mitteli kuusi joukkuetta, joiden jäsenet oli arvottu.

Voittajajoukkueeseen kuuluivat vasemmalta lukien Timo Parkkonen (Suur-Savon Leipomo) Hanna Niskanen (Aetoleipuri), Lotta Lilja (Pohjois-Karjalan Sähkö), Nina Oinonen (Lieksan Leipojat), Mika Väyrynen (Suomen Leipuriliitto) sekä Raimo Liedes (Ramin Konditoria Leipomo).

Kokoukset Vainajat Entinen pitkäaikainen pietarsaarelainen leipomoyrittäjä, Bageri R Nylund Leipomon toimitusjohtaja Rainer Nylund kuoli 31.12.2018 pitkän sairauden uuvuttamana 88 vuoden ikäisenä. Kaipaamaan jäivät tytär ja tyttärentyttäret perheineen ja lukuisat ystävät. Hautajaiset pidettiin hiljaisuudessa vainajan toiveiden mukaisesti.

SM-kilta ja Conditen isäntäväki yhteiskuvassa.

SM Leipuri- ja Kondiittorikilta koolla. Killan vuosikokous pidettiin Naantalissa 23.11.- 24.11.2018. Isäntänä toimi Condite Oy. Killan puheenjohtajana jatkaa Timo Kyllinen ja sihteerinä ja rahastonhoitajana Katri Mäkinen.

Kokouksen lisäksi päästiin tutustumaan Condite Oy:n koeleipomoon, varastotiloihin sekä maustetehtaaseen. Lisäksi Conditen koeleipurit Ossi Aalto ja Sami Salonen olivat valmistaneet herkkuja maisteltavaksi yhtiön uutuustuotteista.

Vuosikokouksessa olivat mukana Curt Lindqvist, Riitta Immonen, Kari Virtanen, Timo Kyllinen, Riitta Tyni, Veli-Matti Ahvenharju, Katri Mäkinen, Raimo Elonen, Raimo Liedes, Jorma Uusitalo ja Jarno Kujanpää.

Kokouksen jälkeen majoituttiin ja vietettiin iltaa Naantalin kylpylässä.

LEIPURI 2 / 2019

35

Leipurissa kirjoitettua Leipuri 95 vuotta sitten, nro 2/1924 Pääkirjoituksessa todetaan, että koko ammattikunnan on käytävä Leipuri-lehden tueksi, kun se tauon jälkeen on jälleen alkanut ilmestyä.

Jäsenistöä rohkaistaan tarttumaan kynään ja lähettämään Leipuri-leh-

teen kirjoituksia ”nyt kun meillä kerran on oma ammattilehti, jossa vapaasti voimme ajatuksemme lausua”.

Lehdessä kerrotaan leivonnasta ’Leipomatiede’ -nimisessä artikkelissa. Käytännön asioiden, kuten taikinanteon, nousemisen, hiivan käytön ja taikinajuuren käytön käsittelyn jälkeen todetaan asia, joka on paikkansa pitävä tänäkin päivänä. Sen

mukaan ”ennen kaikkea tärkeintä on ottaa huomioon kuluttajain maku. Lyhyesti sanoen tarkkaamalla päivittäistä, viikoittaista, kuukausittaista ja vuosittaista myyntiä voidaan saada selville vastaako tehty leipä yleisön makua. Valmistajan henkilökohtainen mielipide saattaa olla harhaanjohtava, joukkojen maku paljon tärkeämpi.”

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 2/1944 Lehden pääkirjoituksessa lausutaan huoli leipomoyritysten toiminnan kannattavuudesta, sillä tietoja toiminnan tappiollisuudesta on liittoon tullut yrityksistä eri puolilta maata. Syyn sanotaan olevan tiedossa: leipuri ei saa nykyisin leivän hinnasta riittävän suurta osaa peittääkseen tuotantokustannuksensa. Huolta eivät helpota lähitulevaisuuteen määritellyt leipomotyönteki-

jöiden palkankorotukset, vaikka leivän hintaan ei saadakaan korotusta.

Leipä on edelleenkin kortilla ja leipäkortit käytössä. Kuluttajatalouksille kortteja on jaettu kuutta eri lajia iän ja työn laadun perusteella. Suuriperheisille myönnetään suurempia leipäkortteja. Ravintoloille tuli vuoden 1944 helmikuussa uusi kortti, joka kelpaa ainoastaan ravintoloissa, eikä sillä enää voi ostaa kauppaliikkeistä. Lehdessä on myös uutinen, jonka mukaan leipäviljasadon ja sitä täydentävän tuonnin arvioidaan riittävän nykyisiin

leipävilja-annoksiin aina uuteen satoon asti.

Ruotsalaiset leipurit avustavat suomalaisia sotalapsia. Skoonen leipurinammatinharjoittajat ovat ryhtyneet keräämään varoja kymmentä sotakummilasta varten. Nämä varat kohdistetaan ennen muuta leipuriammattikunnan piiriin kuuluville avun tarpeessa oleville lapsille. Ainakin kolmea tällaista lasta, joiden leipuri- tai kondiittori-isä on sodassa saanut surmansa, on jo ehdotettu avun saajiksi.

Leipuri 50 vuotta sitten, nro 2/1969 Pääkirjoituksessaan Leo Hämäläinen toteaa, että leipurit ovat viime vuosina investoineet ja laajentaneet voimakkaasti. Nyt ei ole enää puutetta kapasiteetista, vaan pitäisi alkaa kiinnittää huomiota myyntiin ja markkinointiin. Taistelu markkinoista tulee kirjoituksen mukaan kiristymään seuraavien vuosien aikana ja sitä kiristää entisestään myös juuri alkamassa oleva tuonti.

Pääkirjoituksessa mainittu tuonnin markkinoita kiristävä vaikutus on tosiasia, sillä Pågens-tuoretuotteita on Leipuri-lehden uutisen mukaan aivan kohta tarjolla K-kaupoissa Uudellamaalla, Turussa ja Riihimäellä. Tuotteet ovat mm. tuorekakkuja, jotka tuodaan Malmön leipomosta suoraan Naantaliin. Sieltä ns. Pågens-miehet tuovat ne kauppojen hyllyille asti ja huolehtivat siitä, että tuotteita on jatkuvasti täysi valikoima tarjolla.

Lehden mukaan vuonna 1968 suoritettiin 57 leipurinkisälliä ja 45 kondiittorikisäl-

liä. Mestarinarvo annettiin 18 leipurille ja 17 kondiittorille. Vain kampaajilla ja partureilla on enemmän kisällin- ja mestarintutkintoja. Nyt on Pienteollisuuden Keskusliitossa herätetty keskustelu kisälli-nimityksen tarkoituksenmukaisuudesta, sen mahdollisesta korvaamisesta jollakin muulla nimityksellä tai jättämisestä kokonaan pois nimityksistä. Siten leipurikisällit olisivat leipureita ja kondiittorikisällit kondiittoreita. Tätä Leipuriliitto ei kannata, sillä nimet ovat sen mukaan alalle vakiintuneita.

Leipuri 25 vuotta sitten, nro 2/1994 Pääkirjoituksessaan Olli Kuhta taivastelee sitä, miksi elintarvikealalla työehtosopimusta on niin vaikea saada aikaa työntekijöiden ja työnantajien välillä.

Pääsääntöisesti apua on aina jouduttu hakemaan valtakunnansovittelijan toimistosta. Vaikka neuvottelijat tietävät, että yleisestä linjasta ei juuri ole poikkeamista, on vastuu neuvottelu-

36

LEIPURI 2 / 2019

tuloksesta helpompi asettaa sovittelijan harteille kuin omille harteille. Monen leipomoyrittäjän mielestä työntekijäliitot eivät myöskään esitä sellaisia vaatimuksia, jotka olisivat sopusoinnussa yksittäisten työntekijöiden työpaikoilla esittämien ajatusten kanssa. Esimerkiksi paikalliseen sopimiseen olisi moni valmis ja sitä alalla myös tarvittaisiin, jotta työpaikat säilyisivät. ”Työpaikoilla tiedetään, mikä on tarkoituksenmukaista ja mahdollista, sallittakoon tällaisen paikallisen asiantun-

temuksen käyttö”, Kuhta toteaa.

Omavalvonta on meilläkin muuttumassa teollisuusyrityksissä pääsääntöisesti vapaaehtoisesta toiminnasta velvoitteeksi.

ETL:n johtaja Seppo Heiskanen esittelee lehdessä omavalvonnan toteuttamista leipomoissa. Elintarvikealan tapahtumakevääseen on perättäisiksi toukokuun alun tapahtumiksi synkronoitu Elintarvikepäivä 4.5. sekä ELKO-messut 5.-7.5. Molemmat tapahtumat järjestetään Tampereella.

v ISM -MESSUT v TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Mika Väyrynen

Suomalaisiayrityksiä keksija makeismessuilla Kölnissä Makeis- ja keksialan messutapahtuma ISM järjestettiin Kölnissä Saksassa 27.-30 tammikuuta. Mukana oli 343 näytteilleasettajaa yli kuudestakymmenestä maasta. Muutamia yrityksiä oli lähtenyt mukaan myös Suomesta. Tapahtuma on alallaan maailman suurin ammattilaismessu, johon tänä vuonna tutustui noin 21 000 kävijää yli sadasta maasta.

Pyhännällä toimivan Real Snacks Oy:n toimitusjohtaja Arja Kastarinen (keskellä) sekä Mirva Liukko ja Miika Kastarinen olivat tulleet messuille esittelemään ja maistattamaan yhtiön Oatis-kaurasnackseja. Tuote on gluteeniton ja valmistettu suomalaisesta puhdaskaurasta.

Arja Kastarisen mukaan yhtiö haluaa lisätä läsnäoloa Keski-Euroopassa ja tavoitteena messuilla oli löytää hyviä kumppaneita tuotteiden jakeluun. Sellaisia tuntuikin löytyvän.

Vienti ei ole yhtiölle uusi asia, sillä jo nyt tuotteita menee moneen eri maahan, kuten esimerkiksi Englantiin, Ruotsiin, Tanskaan, Espanjaan, Venäjälle ja Viroon.

Pikkuleipiä, korppuja ja piparkakkuja Vetelin Räyringissä valmistava K. Leivon Leipomo oli ISM-messuilla toista kertaa etsimässä kontakteja maailmalle, kertoivat hallituksen puheenjohtaja Jukka Leivo (vas.), vientikoordinaattori Eveliina Ventilä ja myyntijohtaja Janne Perkiö.

Jo nyt yhtiöllä on jonkin verran vientiä, mutta siihen tavoitellaan kasvua. Kärkituotteina messuilla olivat herrasväenleivät ja kauralastut, mutta mukana oli toki koko tuotevalikoima.

– Kiinnostusta suomalaisiin korkealaatuisiin, hieman eksoottisiin ja puhtaisiin tuotteisiin kyllä on, eikä ole mitään estettä sille, ettemmekö voisi menestyä myös maailmalla, totesi Jukka Leivo messukokemuksensa perusteella. K. Leivon Leipomon tuotteiden mahdolliset ostajat tulevat muualtakin kuin Euroopasta, sillä esimerkiksi korealaiset, australialaiset, kanadalaiset ja venäläiset olivat messuilla osoittaneet kiinnostusta yhtiön tuotteisiin.

- Vielä vaaditaan kuitenkin paljon työtä ja sitkeyttä, jotta ponnistelut viennin osalta toteutuvat, Jukka Leivo totesi.

Myös suklaayritys Goodio oli mukana messuilla osastolla, jossa hyöri mm. leipureillekin tuttu Sami Nupponen. Goodio on vientimarkkinoilla jo ennestään ja yhtiön tuotteita myydään Amerikassa asti.

Goodion suklaat tehdään käsityönä Helsingissä ja niissä käytetyt ainesosat ovat luomua. Tyylikkäästi pakatut suklaat ovat myös soijattomia ja gluteenittomia.

LEIPURI 2 / 2019

37

v UUTUUDET v

PALVELUHAKEMISTO Annostusjärjestelmiä

Huhtamäki lanseerasi paperipillit Huhtamäki tarjoaa nyt asiakkailleen mahdollisuuden siirtyä paperipilleihin kylmien juomien tarjoilussa. Paperipillit ovat kestävän kehityksen mukainen vaihtoehto muovipilleille.

Nyt markkinoille tulevat uudet paperipillit on valmistettu kuidusta, joka tulee kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Pillien ja niiden kääreiden valmistuksessa käytetty paperi on 100 % PEFC-sertifioitua kuitua.

Huhtamäen paperipillit on valmistettu erityisesti tarkoitusta varten suunnitelluissa tuotantotiloissa ja ne on testattu sekä vahvistettu ruokaturvallisiksi Euroopassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Jatkossa Huhtamäen paperipillivalikoima tulee kattamaan useita uusia kokovaihtoehtoja nyt lanseerattavan 7,3 mm peruskoon lisäksi.

Kaslink Aito -kauratuoteperhe laajenee Kouvolalainen perheyritys Kaslink laajentaa kaurapohjaista Aito-tuoteperhettään proteiinipitoisilla Aito Plus Kauravälipaloilla. Pehmeän lusikoitavat, maidottomat uutuusvälipalat on valmistettu kotimaisesta kaurasta, ja niissä on Aito Kauravälipalaa korkeampi proteiinipitoisuus. Yksi pakkaus sisältää yhteensä 5,4 grammaa härkäpapu- ja kauraproteiineja. Aito Plus Kauravälipalat ovat myös D2- ja B12 -vitamiinien lähde, eivätkä ne sisällä lisättyä sokeria.

Makuina ovat Omena-mango ja Puolukka-banaani.

Kaslinkin Aito Kaurajuoma ja erityisesti kahvin ja muiden kuumien juomien kanssa käytettäväksi sopiva Aito Kaurajuoma Barista uudistuvat. Tuotteet ovat jatkossa paitsi laktoosittomia ja maidottomia, myös gluteenittomia. Kaurajuomiin on myös lisätty vitamiineja ja kivennäisaineita, muun muassa jodia ja kalsiumia. Aito Kaurajuoma Barista tulee myyntiin tutun 1 litran pakkauksen lisäksi myös 250 ml pakkauksessa.

38

LEIPURI 2 / 2019

Erikoistukkukauppaa

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa

Konsultointia

Yritysjohdon sparraus & konsultointi Markkina– ja tuotealueen laajentaminen Kustannusten hallinta ja sisäiset laskelmat

Zeelandia AB Puh: +46 (0)302-252 00 Email: info@zeelandia.se Website: www.zeelandia.se

Ajattelee

puh. 0400-729 721 e-mail: aimo.jussila@amihelp.fi

www.amihelp.fi

LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

roberts Perinteikäs kotimainen - vuodesta 1910

Korkealaatuiset Turussa valmistetut hillot, marmeladit ja täytteet sekä muut leivonnan raaka-aineet. lnk,länkatu 3, 20300 Turku I Puh (02) 278 5000 1 Faksi (02) 278 5040 www.roberts.fi

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi Elintarvikealan konsultointia ja koulutusta, laadinta- ja laatupäällikköpalvelua ISO/FSSC 22000, BRC, IFS, ISO 9001 ja ISO 14001 maija.hurri-martikainen@mhm.fi / 040 743 1102

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

Oratek

Leipomo- ja elintarvikealan tekninen konsultointi Prosessi ja layout- suunnittelu, kunnossapidon dokumentoinnin kehittäminen, dokumenttien laadinta ja päivitys (ATEX, laiteturvallisuus, omavalvonta).

jouni.orava@oratek.fi 045-1242353, www.oratek.fi

Fazer Finland Oy, Fazer Mylly Kasakkamäentie 3 / PL 40 15101 Lahti 020 555 3000 W W W. FA Z E R M Y L LY. F I

ENGELHARDT - TUOTTEET SUORAAN VALMISTAJALTA

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon!

leivänparanteet • leipämixit • hapatteet • yksittäiset raaka-aineet Kysy meiltä: Kari Sillfors, 044-5440 770, kari.sillfors@engelhardt.se Tatu Heinaro, 044-210 9580, tatu.heinaro@engelhardt.se

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

B. ENGELHARDT & CO AB, Box 49, 42121 Västra Frölunda,

Laadukkaita raaka-aineita ja luotettavaa palvelua elintarviketeollisuuden toimijoille.

CONDITE OY Puh. (02) 436 5900 Lisenssikatu 5, 21100 Naantali condite.fi

te. 031-7091700, fax 031-709 1739. www.engelhardt.se

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 2 / 2019

39

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita

Bakers Finland Oy • PAISTOPELLIT PL 21, 33701 TAMPERE • PINNAVAUNUT tommi@bakersfinland.fi • PIENTARVIKKEET p. 0400 422 036

HIHNAT HELINILTÄ!

Hihnamyynti Jorma Helin p. 040 525 1406 helin@leipomohihnat.fi

MYÖS UUNIKINTAAT!

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava puh. 0204 3913 fax 0204 39 4360 metos.finland@metos.com www.metos.com

LUKO Rational ja Mini Rotor -uunit LUKO-nostatuskaapit Metos System Rational -yhdistelmäuunit Karhu-yleiskoneet

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

Tmi Tarmo Palomaa Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355

LEIPOMOUUNIT – KONEET

- PINNAVAUNU-UUNIT - NOSTATUSLAITTEET - NOSTATUSKAAPIT - PINNAVAUNUT - PAISTOPELLIT

KOTIMAISTA VALMISTUSTA VUODESTA 1968

Lu-Ko Oy Ahokaari 10 05460 HYVINKÄÄ

www.lu-ko.fi

Puh. 010 320 8010

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi

Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

SEURAAVA LEIPURI

Seuraava Lehti, Leipuri 3/2019 ilmestyy huhtikuussa viikolla 17.

www.jostec.fi Myynti: Leipurin Oy

Lehden teemana on ravitsemus

www.cortex.fi

40

LEIPURI 2 / 2019

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

LEIPOMOPAKKAUKSET Henna Sireeni Puh. 050 440 3850 henna.sireeni@ki-sal.fi www.ki-sal.fi

Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 ESPOO 020 7413 780

Patamäenkatu 3, 33900 Tampere Puh. (03) 213 6700 Fax (03) 265 5673

Pölynpoistolaitteita Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

P. 0207 815 400

www.skj.fi Kokonaisvaltaista

pakkausosaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti. pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Messuja ja muita tapahtumia 2019 Maaliskuu 15.-19. Internorga, Hampuri Hotellit, ravintolat, catering, leipomo- ja konditoria-ala. www.internorga.de Maaliskuu 17.-20. FBK, Bern Leipomoalan messut Sveitsissä http://www.fbk-messe.ch Huhtikuu 5.-6. Lautasella, Helsingin Messukeskus.Erityisruokavaliot, kasvis- ja vegaaniruoka, elävä ja raakaravinto https://lautasella.messukeskus.com

Toukokuu 7. Elintarvikepäivä, Finlandiatalo, Helsinki. Suomen suurin vuosittainen elintarvikealan koulutustapahtuma. www.etl.fi Toukokuu 21.-23. Taitaja 2018, Joensuu Nuorten ammattitaidon SM-kilpailut www.taitaja2019.fi Elokuu 9.-11. Suomen Leipuriliiton 119. vuosikokous ja kesäpäivät, Mikkeli www.leipuriliitto.fi

Toukokuu 7.-9. Bakery China, Shanghai Yksi johtavista leipomo- ja konditoria-alan messutapahtumista Aasiassa www.bakerychina.com Tiedot on kerätty useasta eri lähteestä. Varmistakaa tapahtuman ajankohta vielä ennen matkan varaamista.

LEIPURI 2 / 2019

41

LEDAREN

Konkurrens- och konsumentverkets makt bör fördelas på andra myndigheter

K

irsi Leivo som inledde sitt arbete som generaldirektör för Konkurrens- och konsumentverket (KKV) i september 2018 har tagit som sin uppgift att regelbundet synas i medierna och berätta om allt vad KKV skulle göra om de hade mera makt och ekonomiska resurser. I turen den här gången var en intervju i tidningen Talouselämä 6/2019 under rubriken ”Räikeitä virheitä” (fritt översatt ”Flagranta misstag”). Det var intressant att läsa intervjun och än en gång lägga märke till att generaldirektören för KKV ser ut att bygga upp och öka sin makt genom olika populistiska och vaga uttalanden. Jag nämner några exempel. Leivo säger att ”Konkurrenskulturen har långsamt förankrats i Finland, konkurrens anses till och med vara något negativt”.

Företagen förstår ännu heller inte att man inte ska diskutera priser med konkurrenten. ”Vissa branschföreningar har till och med sagt att vad ska vi i så fall prata om”.

Orsaken till sådana vaga yttringar är naturligtvis att latent påverka tidningsläsarna, i synnerhet politiker och även företrädare för andra medier. Om generaldirektören för KKV i jämn takt sprider sina olika vaga åsikter i olika medier så lyckas smygpåverkan, och KKV:s ökade makt blir allmänt godtagbar och till och med nödvändig.

Det är för ämbetsverkets generaldirektör även viktigt att i jämn takt påminna om att företrädarna för branschföreningarna och/ eller föreningens medlemmar antingen är ”en aning träskalliga” eller lömska, så det är nödvändigt och av intresse för konsumenterna att få kontroll över föreningarna. När en person med stort inflytande hela tiden upprepar samma historia är det typiskt för människan att allmänt börja tro på den.

Personer som i politiken beter sig på samma sätt kallas ofta för populister.

Enligt Kirsi Leivos konstaterande i Talouselämä; ”Finland har begått ett strategiskt misstag genom att ställa gränsen för tillsyn av företagsförvärv mycket högt, 350 miljoner euro. Den bästa lösningen vore den

så kallade rätten att överta ärenden, då kunde ämbetsverket vid behov överta ärendet för granskning”.

Sådana åsikter är ett bra bevis på att KKV redan nu har fått för mycket makt. De är också ett tecken på att för mycket makt förblindar myndigheten när ingen makt är tillräcklig. Visst vore det lätt för myndigheten att fritt få besluta vems företagsförvärv den granskar och vems inte. Granskningen kunde till exempel utföras beroende på om företaget är tilltalande eller inte. Lyckligtvis är Finland i alla fall ännu en demokratisk rättsstat där man försöker undvika att alltför mycket makt koncentreras i ett fåtal händer.

Efter vårens riksdagsval har den nya regeringen som en av sina första uppgifter att börja fundera hur KKV:s makt kan fördelas på andra myndigheter i Finland. Det här är ännu viktigare nu när konkurrensmyndigheternas befogenheter ökar i och med att EU-direktivet 2019/1 har antagits (11.12.2018)*.

Det är skäl att överväga om man till exempel kunde öka befogenheterna för den till Livsmedelsverket anslutna livsmedelsmarknadsombudsmannen så att denna i framtiden godkänner företagsförvärv mellan företag. Ombudsmannens namn kun-

de vid behov ändras till livsmedelsmarknads- och företagsförvärvsombudsman. I dagsläget utövar KKV tillsyn över karteller och godkänner företagsförvärv mellan storföretag. Denna KKV:s dubbelroll leder oundvikligt till att företagen av många orsaker tvingas att ”vara på tå” med KKV:s tjänstemän så att dessa inte förargas över företagsrepresentanternas uppfattningar.

I värsta fall leder en sådan försiktighet till inställsamhet hos tjänstemännen i syfte att inte äventyra företagsförvärven.

Behöver vi över huvud taget i Finland ett generaldirektörsämbete som KKV, där en person har makt att besluta om vilka ärenden KKV tar sig an och vilka inte? I stället för ett enväldigt generaldirektörsämbete kunde man till exempel grunda ett kollegium bestående av olika experter som fattar beslut. Samtidigt minskar risken för att ett ämbetsverk och dess tjänstemän missbrukar sin tillsynsmakt. Det här är viktigt även på den punkten att KKV:s verksamhet i verkligheten inte tycks övervakas av någon i Finland (jmf. tillsynen av polisen).

Slutligen bör konstateras att det ur företagens rättssäkerhets synvinkel är helt ohållbart att samma myndighet (KKV) och dess tjänstemän i ett enskilt ärende först fungerar som den som söker upp ett objekt att undersöka, därefter som en utredare och slutligen som en åklagare (jmf. polisens och åklagarens befogenheter).

I en stat som kallar sig för demokratisk rättsstat är det alldeles ”befängt” att samma ämbetsverk och dess tjänstemän först fungerar som utredare i företagens lokaler och utför granskningar och senare har rollen som ”åklagare” i marknadsdomstolen och i högsta förvaltningsdomstolen. Det är nödvändigt att få en ändring på detta, när det nya EU-direktivet träder i kraft genom nationell lagstiftning i Finland. Det räcker naturligtvis inte att ämbetsverket byter internt ut sina tjänstemän inför Mika Väyrynen

*EU-direktivet 2019/1 om att förbättra verkställighets kapaciteten hos konkurrensmyndigheterna i medlemsstaterna och säkerställa att den inre marknaden fungerar oklanderligt. Medlemsstaterna ska sätta direktivet i kraft genom nationell lagstiftning senast den 4 februari 2021. Till följd av direktivet bör det i den nationella lagstiftningen ingå bestämmelser om bland annat beaktande av branschföreningarnas medlemmars omsättning i samband med påföljdsavgifter.

42

LEIPURI 2 / 2019

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Timo Jänne, Linkosuon Leipomo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@pp.inet.fi Pirkanmaan Leipomot ry Erno Ahonen, Jussinhannan Leipä Oy, Tampere erno@jussinhannanleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Arsi Tiitinen, Jyväs Pakari Oy, Jyväskylä arsi.tiitinen@jyvaspakari.fi Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Teemu, Pirjon pakari Seinäjoki Oy, Seinäjoki nina.teemu@pirjonpakari.fi Savon Leipomoyhdistys ry Anttu Rautio,Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Rauno Ruoho, Kosken Leipomo Oy, Turku rauno.ruoho@koskenleipomo.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Heikki Lankoski, Ullan Pakari, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy, Nurmes timo.vaananen@porokylanleipomo.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Annika Boström, Oy E. Boström Ab, Lepplax annika.bostrom@bostrom.fi Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 2 / 2019

43

AUTAMME SINUA MENESTYMÄÄN!

MAAHANTUONTI JA TUKKUKAUPPA

Pitkän kokemuksemme sekä pitkäaikaisten tuottajasuhteittemme ansiosta laadukas valikoimamme on erittäin kattava. Osana Orklakonsernia ymmärrämme aidosti alan tarpeet tänään ja huomenna.

Tämä kaikki mahdollistaa myös sinun menestyksesi!

TOIMITUKSET LAATIKOSTA LAVAAN

Palvelemme kaikenkokoisia asiakkaita kahviloista suurteollisuuteen.

Ensiluokkaisen palvelun takaamiseksi sinulla on oma yhteyshenkilö, joka työskentelee tiiviisti kanssasi. Hän löytää aina parhaan mahdollisen ratkaisun voidaksesi vastata asiakkaidesi toiveisiin. Kysy myös tuotteita, joita et muualta saa!

INNOVAATIO JA TUOTEKEHITYS

Testaamme kaikki tuotteemme koeleipomossamme Naantalissa ja kehitämme jatkuvasti reseptiikkaa liiketoimintasi tueksi. Tarvitsetko apua tuotekehityksessä tai vaikkapa reseptien kustomoinnissa? Olemme täällä sinua ja bisnestäsi varten!

CONDITE OY | +358 (0)2 436 5900 | tilaukset@condite.fi | condite.fi