Leipuri 4/2019 by Leipuri

4 / 2019

Konditoria pH7 Oy kukoistaa Tuusulassa Kestävyys oli Elintarvikepäivän kärkiaihe

Tässä lehdessä myös Leipuripäivien ohjelma. Tervetuloa mukaan Mikkeliin!

Leipuriliitossa ahkeroidaan leipomo- ja konditoriayritysten hyväksi – liity jäseneksi, ellet vielä ole!

SISÄLTÖ

Kesäkuu 2019 Leipuri 117. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

LEIPURI 4 / 2019

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Pääkirjoitus Nykypäivän opettajat – nuorten elämän hallinnan avustajia ja byrokratian pyörittäjiä – mikä on ammatillisen osaamisen tulevaisuus?

Murusia

Leipuripäivien ohjelma Mikkelissä

Konditoria pH7 Oy menestyy innovatiivisuudella ja ahkeruudella

Oletko jo Suomen Leipuriliiton jäsen?

Pakkausmerkinnät Leiko-palvelun avulla helposti ja nopeasti

Elintarvikepäivässä vastuullisuus kärkiteemana

Leipätiedotuksessa valmistellaan Leipäviikkoa kaiken muun ohella

Viljatuotteissa kuidun lisäksi paljon muutakin hyvää

Tiina Lampisjärvi eläkkeelle Ruokatieto Yhdistys ry:stä

Tallinnan Røst -leipomossa leivotaan korvapuusteja

Kolumni Trendit vaihtuvat, lusikkaleivät pysyvät

Ajankohtaista elintarvikealan lainsäädännöstä

Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät messumatkalla Saksassa

Condite Oy juhli 50 vuottaan

Merkkipäivät, nimitykset, kansainväliset asiat

Leipurissa kirjoitettua

Uutuudet

Palveluhakemisto

Ledaren Dagens lärare – livsbalansassistenter för unga och byråkratispecialister. Hur ser yrkeskunnandets framtid ut?

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 5 – vko 29

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Nykypäivän opettajat – nuorten elämän hallinnan avustajia ja byrokratian pyörittäjiä

– mikä on ammatillisen osaamisen tulevaisuus?

odissamme korjaustöitä tehnyt remonttimies kertoi ohimennen töitä tehdessään, että hän nuorena miehenä suunnitteli ryhtyvänsä leipuriksi, koska hän tiesi olleensa lahjakas alalle. Remonttimies muisteli, että joskus kun kaverit olivat pihalla pelaamassa jalkapalloa, hän samanaikaisesti leipoi pullia harrastuksekseen kotona. Ollessaan 1990-luvun alussa peruskoulusta tet-harjoittelussa (työelämään tutustumisharjoittelussa), hän innoissaan kysyi yhdeltä leipurilta, miten hän on viihtynyt leipurin työssä. Leipuri naurahti ja vastasi sarkastisesti, että ”jos et elämältäsi mitään hyvää halua, niin ryhdy sitten näihin töihin, saat ainakin herätä aikaisin”. Vaikka remonttimies kertoi viihtyneensä ja nauttineensa tet-harjoittelun ajan leipomossa tekemästään työstä, niin yksittäisen leipurin kommentit jäivät painamaan hänen mieltään ja vaikuttivat lopulta häneen niin paljon, että leipurin ura sai jäädä. Myöhemmin hän kertoi valmistuneensa kokiksi, mutta niissä töissä hän ei lopulta viihtynyt. Edellä mainittu on hyvä esimerkki siitä, millainen vaikutus yksittäisen aikuisen henkilön kommenteilla voi olla nuoren henkilön tulevaisuuteen ja ammatin valintaan. Tämä tulisi kaikkien nuorten kanssa työtä tekevien aina muistaa. Yrittäjien, työpaikan työntekijöiden ja ammattioppilaitosten opettajien näyttämällä esimerkillä ja asenteilla on suuri merkitys siihen, millaisista leipureista ja kondiittoreista ja heidän työnsä tuloksista yritykset saavat tulevaisuudessa nauttia. Jos kaikilla on aina kiire, eikä kukaan oikeasti ole kiinnostunut nuoresta työpaikalle saapuneesta harjoittelijasta, ei kannata kauheasti ihmetellä, jos nuori harjoittelija ryhtyy nopeasti miettimään muulle alalle siirtymistä. Ja mitä huonommilla perusvalmiuksilla nuori lähetetään leipomoon tai konditoriaan harjoitteluun, sen suurempi on negatiivisen palautteen saamisen mahdollisuus. Tämä tulisi ammattioppilaitosten opettajien ja erityisesti heidän esimiestensä ymmärtää, kun ammattioppi-

laitokset lähettävät nuoria yrityksiin harjoittelemaan. Varsinkin nuoren henkilön ensimmäisellä työnantajalla ja ensimmäisillä työkavereilla on usein erittäin suuri vaikutus siihen, millaisen käsityksen nuori saa koko toimialasta. Muutamalla positiivisella kommentilla ja kiinnostuksen osoituksella voi saada paljon positiivista aikaiseksi. Vastaavasti pienellä yksittäisellä negatiivisella kommentilla, kuten yllä mainittu esimerkkikin osoittaa, voi saada aikaan kauaskantoisia seurauksia. Erityisesti ammattioppilaitoksilla on erittäin suuri vastuu siitä, minkälaista työvoimaa leipomo- ja konditoria-alalle saadaan tulevaisuudessa. Sen takia on äärimmäisen huolestuttavaa kuulla ammattioppilaitosten opettajilta tuskastuneita näkemyksiä siitä, miten valtiovalta on tasaiseen tahtiin vähentänyt opettajien mahdollisuuksia ammatillisen opin antamiseen. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä opettajilla on yhä suurempi rooli, kun työpaikalla annettavaa opetusta ja ohjausta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan. Mutta miten opettajat ehtivät hoitamaan enää varsinaisen opetustyönsä, kun he voivat käyttää siihen nykyisin vain osan työajastaan? Suurin osa heidän työajastaan kuluu erilaisiin byrokraattisiin askareihin ja oppisopimus- ja koulutussopimusten tekemiseen yrittäjien ja muiden yrityselämän edustajien kanssa.

Edellä mainittu johtaa siihen, että opettajat joutuvat tasapainottelemaan sekä omien esimiestensä että yrittäjien ja yritysten edustajien vaatimusten keskellä. Samalla heidän pitää kuitenkin huolehtia myös oppilaiden hyvinvoinnista, avustamisesta sekä ”siinä sivussa” myös heidän ammattitaitonsa kehittämisestä. Juhlapuheiden mukaan ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on varmistaa osaavan työvoiman saanti yrityksille. Miten asia oikeasti on, kun valtiovalta näyttää sysäävän varsinaisen ammatillisen opetuksen kiireisten yrittäjien ja yritysten harteille? Kuitenkin ammattioppilaitosten saamaan rahoitukseen vaikuttaa yhä enenevässä määrin heiltä valmistuneiden oppilaiden määrä. Eli mitä enemmän opiskelijoita ammattioppilaitoksista valmistuu, sitä enemmän oppilaitokset saavat rahaa omaan toimintaansa.Tästä rahankeruusta käytetään hienoa uutta nimitystä ”suoritusperusteinen rahoitus”. Kumpi silloin on lopulta tärkeämpää, osaavan työvoiman saanti yrityksille vai rahankeruu ammattioppilaitoksille? Ei ole todellakaan ihme, jos opettajatkin ovat vaarassa uupua ja hakeutuvat muihin tehtäviin, kun opetustyölle ei jää eikä anneta riittävästi aikaa. Ja aika näyttää, kuinka vahingollinen vaikutus tuolla kaikella on leipomo- ja konditoria-alan osaamiseen tulevaisuudessa. Käsityövaltaisen leipuri- ja konditoria-alan opettajiksi aikoinaan ryhtyneet henkilöt eivät varmasti voineet kuvitella, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Valtiovallan edustajat järjestelivät asiat ajan myötä siten, että opettajan tehtävänä ei olekaan enää olla varsinainen opettaja, vaan sekä nuorten henkilöiden elämänhallinnan avustaja että ammattioppilaitosten suoritusperusteisen rahoitusmallin avustava kerääjä. Tuo kursiivissa oleva olkoon ehdotukseni leipomo- ja konditoria-alan opettajien uudeksi titteliksi. Mika Väyrynen

LEIPURI 4 / 2019

v MURUSIA v

Elintarvikevienti määrällisesti ennallaan vuonna 2018

Kuvassa kondiittorilajin kilpailijat, tuomarit ja kilpailujärjestäjät. Voittaja Jenna Kattilakoski seisoo vasemmassa reunassa. Eturivissä harmaissa takeissa kilpailun kakkonen ja kolmonen eli Henna Tolonen oikealla ja Henna Jylhänkangas vasemmalla.

Taitaja-kilpailut käytiin Joensuussa Joensuun Areenalla 21.-23.5. järjestetyn Taitaja-kilpailun kondiittorilajin voittajaksi kohosi Jenna Kattilakoski, Optima Pietarsaari. Toiseksi tuli Henna Tolonen Ammattiopisto Lappiasta ja kolmanneksi Henna Jylhänkangas samasta oppilaitoksesta. Finaalissa oli mukana kahdeksan kilpailijaa eri puolilta maata. Finalistit valmistivat kolmen kilpailupäivän aikana kakun juhlatilaisuuteen, leivoslajitelman, pastillage-koristetyön juhlatilaisuuteen sekä kakkuja kilpailupaikalla annetun ohjeen mukaan ’annetussa ajassa’.

Kilpailun päätuomarina toimi Joachim Wunsch, Finnbakels Oy ja muina tuomareina Nina Oinonen, Lieksan Leipojat, Hanna Oinonen, Tredu, Outi Nieminen, Salpaus, Markku Vengasaho, Sampo, Jukka Kärki, Riveria ja Teemu Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy. Taitajassa ratkotaan suomenmestaruudet yli 40 kilpailulajissa, jotka edustavat ammatillisen koulutuksen eri aloja palveluista tekniikkaan. Taitaja2019-tapahtuman järjestämisestä vastasi Riveria yhdessä yli 300 yhteistyökumppanin kanssa, yksi niistä oli Suomen Leipuriliitto.

Tullitilastojen mukaan Suomesta vietiin elintarvikkeita 1,55 miljardilla eurolla vuonna 2018. Euromääräinen vienti väheni hieman, sillä edellisvuonna viennin arvo oli 1,63 miljardia euroa. Myös tuonnissa oli hienoista laskua: edellisvuoden 4,66 miljardista eurosta viime vuoden 4,58 miljardiin euroon. Viennin määrää tarkasteltaessa tilanne kuitenkin säilyi lähes ennallaan. Maailmanmarkkinahintojen heilahtelu laski viennin arvoa, mutta volyymit pysyivät edellisvuoden tasolla, kertoo ETL tiedotteessaan. Valtaosa Suomen elintarvikeviennistä, viime vuonna ennätykselliset 69 prosenttia, suuntautuu EU:n sisämarkkinoille. Viisi tärkeintä kohdemaata ovat Ruotsi, Viro, Venäjä, Ranska ja Tanska. Nämä maat kattavat yli puolet viennistä. Viennin suurimmat tuoteryhmät olivat viime vuonna maitotuotteet, juomat ja lihat. Maitotuotteiden osuus viennistä oli 30 prosenttia eli kaksinkertainen kakkostilan juomiin verrattuna. Lihatuotteita kokonaisviennistä oli 11 prosenttia. Eniten kasvoivat myllytuotteiden, leipien, kakkujen sekä luokkaan muut erinäiset elintarvikkeet kuuluvien tuotteiden vienti.

Työttömyysturva ei ole tuttu juttu yrittäjille Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Innolink Research Oy teetti helmikuussa tutkimuksen työttömyyskassan jäsenyyden kiinnostavuudesta. Peräti 38 % tutkimuksen vastaajista ei tiennyt lainkaan, että yrittäjälläkin on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos yritystoiminta joudutaan lopettamaan. Tutkimukseen vastasi 1489 yrittäjää. Jotkut yrittäjät saattavat lisäksi kuulua virheellisesti entisen palkkatyön perusteella palkansaajakassaan eli he ovat tällöin vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa. Suomessa on laskutavasta riippuen noin 300 000 työttömyysturvalain mukaiseksi luokiteltavaa yrittäjää, koska 260 000 YEL- ja MYEL-vakuutettujen yrittä-

LEIPURI 4 / 2019

jien lisäksi yrittäjän perheenjäsenet, yrityksen osaomistajat luetaan useimmiten työttömyysturvassa yrittäjiksi ja yrittäjä-asemassa tehdyn työn määrä lisääntyy koko ajan. SYT-kassa kertoo tiedotteessaan, että tällä hetkellä vain noin 10 % Suomen kaikista yrittäjiksi luokiteltavista henkilöistä on ottanut itselleen vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen eli hakeutunut työttömyyskassan jäseneksi, kun taas palkansaajista yli 80 % kuuluu johonkin kassaan. Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassaan rajoittaa työttömyysturvan YEL-sidonnaisuus; työttömyysturvaan oikeuttava YEL-työtulon alaraja on 12 816 euroa vuodessa.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on myös jonkin verran kalliimpi kuin palkansaajakassoilla, mikä johtuu erilaisesta rahoituspohjasta. Yrittäjien työttömyysturvasta maksetaan jäsenmaksuilla isompi osuus kuin palkansaajilla. Yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) lisäksi yrittäjien työttömyyskassana toimii Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT). Toukokuun lopussa SYT-kassa tiedotti, että AYT-kassa tulee sulautumaan SYT-kassaan 1.1.2020. AYT-kassan jäsenten työttömyysturvaan ei tule katkoksia sulautumisen vuoksi, vaan he siirtyvät SYT-kassaan ns. vanhoina jäseninä.

MAIDOTTOMAT

KASLINKTUOTTEET

Kotimainen Kaslink Aito nyt Leipurilta Kaurapohjaiset Kaslink-tuotteet sopivat hyvin maidottomaan leivontaan Leipurin tuotevalikoima on laajentunut suomalaisen Kaslinkin tuotteilla. Gluteenittomat ja laktoosittomat tuotteet sopivat monipuolisesti ruoanlaittoon ja leivontaan. Kaurapohjaiset Kaslink Aito -valmisteet vastaavat myös kasvavaan vegaanisten tuotteiden kysyntään.

LEIPURIN.COM

v MURUSIA v

Vastuullisuus vaikuttaa suomalaisten ostopäätöksiin Suomalaiset pitävät tuotteita ja palveluita valitessaan tärkeänä, että yritys pystyy osoittamaan toimintansa vastuullisuuden. Tätä mieltä on Suomalaisen Työn Liiton selvityksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista ja määrä on kasvanut parin vuoden aikana peräti 11 prosenttia. Lähes neljä viidestä suomalaisesta olisi lisäksi valmis maksamaan tuotteesta tai palvelusta enemmän, jos he tietäisivät yrityksen käyttävän voitoistaan vähintään puolet yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Suomalaisten odotuksia ja käsityksiä yritysten vastuullisuudesta selvitettiin osana Hyvät yritykset näkyviksi -kampanjaa, joka käynnistyi huhtikuun puolivälissä. Suomalaisen Työn Liiton teettämä Nuoret, työ ja kuluttaminen -tutkimustulos kertoo, etttä suomalaiset nuoret haluavat ostaa vastuullisesti tuotettuja tuotteita

ja palveluita, erityisesti nuoret naiset. Tuoreen tutkimuksen mukaan kolme neljästä 15–24-vuotiaasta nuoresta kertoo suosivansa vastuullisesti tuotettuja tuotteita ja palveluita aina kun mahdollista. 67 prosenttia alle 25-vuotiaista nuorista on valmis maksamaan kotimaisesta tuotteesta korkeamman hinnan. Tutkimukseen osallistuneet aikuiset arvioivat, että verojen maksaminen Suomeen tulee tulevaisuudessa kasvattamaan vaikutustaan ostopäätöksiin vaikuttavana tekijänä. Nuoret ja erityisesti 15–17-vuotiaat uskovat varsinkin ympäristöön liittyvien tekijöiden olevan suuremmassa roolissa jatkossa. Nuoret naiset arvioivat ympäristöystävällisten tuotantotekijöiden kasvattavan vaikutustaan ostopäätöksiin huomattavasti useammin kuin nuoret miehet.

Ruokavirasto hyväksyi Aito saunapalvikinkku -nimisuojahakemuksen Ruokavirasto on hyväksynyt nimisuojahakemuksen, joka koskee ”Aito saunapalvikinkku”/”Äkta basturökt skinka” -nimitysten rekisteröintiä. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on Saunapalviyhdistys ry. Lopullisen päätöksen nimien rekisteröinnistä tekee Euroopan komissio. ”Aito saunapalvikinkku”/”Äkta basturökt skinka” on lihavalmiste, joka on valmistettu lihasian kinkkuosan kokonaisis-

ta lihaksista tai kinkkupaloista. Tuotteen lihapitoisuus on vähintään 90 prosenttia. Sille on ominaista leppäpuun savu, tuoksu ja maku. Lihan esikäsittely, suolaaminen, täyttäminen ja kypsentäminen tapahtuvat Suomessa. Suojauksen maantieteellinen alue kattaa koko maan. Nimisuojaukseen liittyvät asiakirjat löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta osoitteesta www.ruokavirasto/nimisuoja.

Joka kymmenes suomalainen maatila on luomutila Joka kymmenes suomalainen maatila on luomutila, kertoo julkiset luomutilastot kokoava Pro Luomun julkaisema Luomu Suomessa 2018 -kooste. Viime vuonna luomuun siirtyi lähes 500 uutta maatilaa. Luomutilojen lukumäärä nousi yli 5 000:een; tiloista noin tuhat on kotieläintiloja. Luomutilojen osuus kaikista suomalaisista maatiloista on nyt 10,6 %. Luomuviljelty peltoala laajeni 14 % ja oli lähes 297 000 hehtaaria. Suomen pelloista luomuviljelyssä on nyt 13 %. Luomun kulutuksen kasvu jatkui voimakkaana viime vuonna. Päivittäistavarakaupan luomumyynti lisääntyi 9 % ja nousi 336 miljoonaan euroon. Myydyimmät luomutuoteryhmät ovat hedelmät, maito, vihannekset, kuumat juomat eli kahvi, tee ja kaakao sekä kananmunat. Luomun markkinaosuus ruokamyynnistä on nyt 2,4 %. Tuoteryhmäkohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria: esimerkiksi kasviöljyjen ja lastenruokien myynnistä luomua on jo 20 % arvossa mitattuna. Kananmunien tuoteryhmässä 18 % euroista tulee luomumunista. Luomu vetää hyvin myös viennissä. Pro Luomun teettämän kartoituksen mukaan luomutuotteiden vienti Suomesta oli viime vuonna noin 25-30 miljoonaa euroa. Eniten vietiin mylly- ja leipomotuotteita, kaurapohjaisia valmisteita, maitovalmisteita ja luonnontuotteita.

Ilmaista energianeuvontaa pk-yrityksille Oletko miettinyt yrityksesi toiminnan energiatehokkuuden parantamista? Esimerkiksi, toimiiko yrityksesi valaistus, energiahuolto ja prosessit optimaalisesti vai olisiko niissä tehostamisen mahdollisuuksia? Nyt on saatavilla ilmaista energianeuvontaa, sillä Energiavirasto rahoittaa seuraavien neljän vuoden ajan 05/201904/2023 jokaisessa maakunnassa energianeuvojan työtä. Energianeuvoja antaa ilmaiseksi neuvoja, miten pääset liikkeelle energiatehokkuuden parantamisessa ja

LEIPURI 4 / 2019

uusiutuvan energian lisäämisessä. Energianeuvojalta kuulet myös mahdollisista rahoituskanavista. Energianeuvoja kertoo tarkemmin pk-yrityksille energiakatselmuksien hyödyistä ja siihen saatavasta tuesta sekä auttaa energiatehokkuussopimuksien toimeenpanossa jo liittyneitä yrityksiä. Myös yritykset, jotka eivät vielä ole sopimustoiminnan piirissä, saavat tietoa energianeuvojilta, mitä liittyminen tarkoittaa. Energianeuvonnan kautta ei tarjota tietoa

yksittäisistä laitevalinnoista eikä sitä kautta anneta yksityiskohtaista suunnittelua tai konsultointia. Maakuntien energianeuvojat löytyvät osoitteesta www.motiva.fi/koti ja asuminen/kuluttajien energianeuvonta/energianeuvojat maakunnissa.

v MURUSIA v

Lähde Südback-messuille Stuttgartiin 20.-23.9.2019 Suomen Leipuriliitto ry järjestää yhdessä matkanjärjestäjänä toimivan HTE-Tours Oy:n (Matkahaukka) kanssa matkan ensi syyskuussa pidettäville Südback-messuille Stuttgartiin Saksaan. Südback on leipomo- ja konditoria-alan ammattimessu, jossa tänä vuonna yli 700 näytteilleasettajaa esittelee alan uutuuksia (ks. https://www.messe-stuttgart.de/ suedback/en/).

tuvilta peritään mahdollisesti pieni lisämaksu (50-100 euroa), ohjelman sisällöstä riippuen, jotta muusta ohjelmasta aiheutuvat kustannukset eivät jää kokonaisuudessaan Leipuriliiton maksettavaksi.

Leipuriliiton messumatkan päivät ovat 20.-23.9.2019. Matkalla on tilaa 30 henkilölle.

HUOM! Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 11.6.2019 HTE-Tours Oy/Agneta Sandström-Lappalaiselle osoitteeseen agneta@matkahaukka.com tai +358 9 296 50014.

Lennot, Finnair - meno perjantaina 20.9. Hki-Stuttgart klo 16.55-18.35 - paluu maanantaina 23.9. Stuttgart-Hki klo 19.20-22.40. Majoituspaikka on hyvätasoinen Maritim Hotel Stuttgart 4* (Seidenstrasse 34, Stuttgart). Kaupungin keskustassa sijaitsevasta hotellista pääsee messualueelle puolessa tunnissa ilman vaihtoa. Matkan hinta - 838 euroa/hlö, jaetussa 2hh - yhden hengen huone 1 053 euroa/hlö - sis. lennot, majoitus aamiaisella, lentokenttäkuljetus hotellille perjantaina. -hintaan ei sisälly messulippu tai matkavakuutus Messumatkaan on tarkoitus sisällyttää myös muuta ammatillista ohjelmaa, kuten maanantaille 23.9.2019 suunnitellut muutamat leipomokäynnit. Sunnuntaille on tarkoitus järjestää vapaamuotoisempaa yhteistä ohjelmaa, mahdollinen mersumuseossa käynti ja/tai tutustumista paikalliseen viinikulttuuriin. Muun ohjelman tarkemmasta sisällöstä kerrotaan matkalle lähtijöille myöhemmin sen jälkeen, kun niihin saadaan varmistus ja tiedetään toteutetaanko matka ylipäänsä. Muuhun ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista. Ohjelmaan osallis-

Matkan hinta on laskettu sen mukaisesti, että matka saadaan täyteen. Jos matkalle ei ole tarpeeksi lähtijöitä 11.6 mennessä, niin matka voidaan kokonaan peruuttaa. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro etuja sukunimesi kuten passissa. Samalla kannattaa varata myös mahdolliset liittymälennot. Ilmoita HTE-Tours Oy:lle myös laskutusosoitteesi. Kaikki matkaan liittyvät laskutusasiat hoitaa HTE-Tours Oy (paitsi mahdollisen muun ohjelman lisämaksun laskuttaa Leipuriliitto). Huomioittehan, että maksu erääntyy kokonaisuudessaan jo 25.6.2019.

an. a l a i t t a mm a a t s e d in ! Rakkau k ä n i s n i . Ni a a k ttgar t i u a t S e e e s s s t e arvi t 19 | M a 0 2 n . i 9 k i 0 . a 4 21. – 2 Hyvä t Mistä tahansa tuletkin, kotimaasta tai ulkomailta – südback on eräs Euroopan suurimmista leipomo- ja konditoria-alan trendi- ja erikoismessuista: noin 700 näytteilleasettajaa 20 maasta kuudessa hallissa. Nähtävää on paljon, tämä matkapäivä kannattaa. Ja jopa toinenkin päivä … Tervetuloa !

www.suedback.com

südback – leipomo- ja konditoria-alan erikoismessut.

LEIPURI 4 / 2019

Suomen Leipuriliitto ry:n 119.

vuosikokous ja kesäpäivät 9.-11.8.2019 Mikkelissä Perjantai 9.8.2019 9.00 - 15.00

Raisio Open Golf –kilpailu / Annilan Golfkeskus, Golf Porrassalmi -yhteislähtö klo 9.00

19.00 - 21.00 Valio Oy:n juustobuffet Konserttitalo Mikaeli, Sointukatu 1, Mikkeli - Huom. Sisäänpääsy vain Valion kutsu kortilla, joka lähetetään vuosikokouspaketin tilanneille. - Kuljetukset hotelleilta klo 18.30 lähtien. 21.00 – 24.00 Unholan Pojat esiintyy Konserttitalo Mikaeli 23 - 02

Karaoke: Wilhelm Public House sekä Bar’n’Night Vaakuna

Majoitus: ORIGINAL SOKOS HOTEL VAAKUNA, Porrassalmenkatu 9, 50100 Mikkeli, varaukset puh. 010 764 2100 tai sähköpostilla: vaakuna.mikkeli@sokoshotels.fi varauskoodilla BLEIPURIT. SCANDIC MIKKELI, Mikonkatu 9, 50100 Mikkeli Varaukset puh. 0300 870 422 tai sähköpostitse: mikkeli@scandichotels.com varauskoodilla BLEI080819.

Ilmoittautuminen: www.leipuriliitto.fi/tapahtumat

LEIPURI 4 / 2019

Lauantai 10.8.2019 9.30

Suomen Leipuriliitto ry:n 119. vuosikokous Original Sokos Hotel Vaakunan auditorio, Porrassalmenkatu 9, Mikkeli

09.15

Fazer Myllyn lastenretki, kohteena SuperCorner Mikkeli

10.00 - 16.00

Tavarantoimittajien näyttely Original Sokos Hotel Vaakunan Areena

11.00 – 14.00

Liukuva lounas Original Sokos Hotel Vaakuna, Ravintola Frans & Michelle.

16.00

Tavarantoimittajien näyttely päättyy

16.15 – 17.00 Condite Oy:n musiikkituokio Original Sokos Hotel Vaakunan yökerho Bar’n’Night Vaakuna 19.30 Sisääntulo juhlaillalliselle Kauppakeskus Stellan Tähtitori, Hallituskatu 3-5, Mikkeli (torin laidalla) 20.00 Juhlaillallinen Illallisen juontaa viihdetaiteilija Jarkko Tamminen n.22.30 – 00.30 Bilebändi Lipsaset esiintyy 23 – 02

Karaoke: Wilhelm Public House sekä Bar’n’Night Vaakuna

PE 9.8.2019 KLO 9.00 Annilan Golfkeskus, Mikkeli

ILMOITTAUDU MUKAAN 30.6. MENNESSÄ! www.lyyti.in/raisiogolf2019

Tervetuloa perinteiseen Raisio Open -turnaukseen Mikkeliin Annilan Golfkeskukseen. Pelimuotona pistebogey, paras scratch-tulos palkitaan. Lisätiedot: marjo.lehtinen@raisio.com, puh. 044 743 7701LEIPURI 4 / 2019 9

v KONDITORIA PH7 OY v

Konditoria pH7 Oy menestyy innovatiivisuudella ja ahkeruudella TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Pedra ja Toni Rantalan vuonna 2007 perustama Konditoria pH7 Oy oli aikoinaan kahden rohkean nuoren ammattilaisen haaveiden täyttymys, jossa he pääsivät toteuttamaan omia visioitaan. Tänä päivänä konditorialeipomo tunnetaan ympäri Suomen ja on myös yksi pääkaupunkiseudun tunnetuimmista ja arvostetuimmista. Periaatteena on tehdä hyvää ja vain parhaista raaka-aineista.

Toni Rantala koppasi käteensä kauniin kakun, mutta huomautti samalla, ettei se ollut hänen itsensä tekemä, vaan kondiittori Alex Voghtin käsialaa.

LEIPURI 4 / 2019

uusulan Maantiekylässä toimiva Konditoria pH7 Oy on tänä päivänä todellinen leipomoalan ’monitoimitalo’, joka ns. tavanomaisen leipomon ja konditorian ohella pyörittää kahta kahvilamyymälää ja vielä lounasravintolaakin. Tuoterepertuaariin kuuluvat leipomo- ja konditoriatuotteiden lisäksi suolaiset tuotteet, suklaat, jäätelö, gluteenittomat tuotteet, vegaaniset tuotteet sekä deli-tuotteet. - Gluteeniton ja vegaaninen sekä deli ovat kaksi meille viimeksi tullutta ja ne myös kasvavat tällä hetkellä nopeinta tahtia, toteaa yrittäjä Toni Rantala. Toni Rantalan mukaan hänen ja puolison Pedra Rantalan yli kymmenen vuotta kestänyt yrittäjäpolku on kulunut jälkeenpäin ajateltuna nopeasti. Kasvettu on hurjasti niistä ajoista, kun vuoden 2007 syksyllä aloitettiin. Rohkeutta tarvittiin, sillä yrityksen perustamisvaiheessa Toni ja Pedra jäivät pois vakituisesta työstään. Kumpikin työskenteli Suomen vanhimmassa leipomo-konditoriassa Ekberg 1852 Oy Ab:ssä. Lisäksi perheeseen odotettiin toista lasta, esikoisenkin ollessa vasta parivuotias. - Vain hämärästi muistan nuo yrityksen alkuajat, tein töitä hirveästi, enkä nukkunut juuri lainkaan. Se oli kyllä älyttömän raskasta, kertoo Toni todeten heti perään, että onhan tilanne yrityksessä noista ajoista muuttunut huomattavasti. - Ihmisiä on ympärillä nyt paljon enemmän. Mutta perusjuttu on pysynyt kuitenkin ihan samana: vedän joka aamu työvaatteet päälle ja olen myös tuotannossa mukana. Aloitan viiden-kuuden aikaan aamulla ja lopetan samoihin aikoihin illalla eli päiville tulee ihan kunnolla pituutta vieläkin. Viikonloppuisin en ole kuitenkaan töissä ja myös lomat pidän, kuten muutkin. Myös puoliso Pedra Rantala työskentelee yrityksessä, kuten on työskennellyt koko ajan. Lapset eli Pinjan 13, ja Miskan

v KONDITORIA PH7 OY v Pedra Rantalakin on kondiittori mutta tällä hetkellä toimistotyöt vievät hänen aikansa omassa yrityksessä.

10, hän kertoo lähettävänsä aamulla vielä kouluun ennen töihin tuloaan. Tuotantoon Pedra ei nykyisin enää osallistu, sillä toimistotyöt vievät hänen kaiken aikansa. Pitkään ne olivat lähes kokonaan hänen vastuullaan ja työt sen kun lisääntyivät yrityksen kasvaessa. - Jossakin vaiheessa alkoi tuntua, että työmäärä ei yhtään vähentynyt, vaikka yritin tehdä miten paljon. Nyt toimistossa on myös toinen henkilö kokoaikaisesti apunani, kertoo Pedra. - Enää ei tarvitse kantaa huolta siitä, että olen ainoa, joka hallitsee esimerkiksi palkanlaskennan. Aikaisemmin se, kuten myös moni muu asia oli ns. yhden kortin varassa eli minun varassani. Kyllä se aiheutti jatkuvasti hienoista stressiä.

Koko kiinteistö käytössä Konditoria pH7 Oy aloitti toimintansa Tuusulan Sulan alueella vuonna 2007 ja muutti isompiin tiloihin Maantiekylään vuonna 2013. Aluksi käytössä oli vain osa kiinteistöstä. Tilaa oli reilun tuntuisesti, yhteensä noin 1200 neliötä. Vuosi vuodelta toiminta kuitenkin laajentui ja kaikille neliöille tuli tehokasta käyttöä: konditorian tuotevalikoima kasvoi ja myös leipien ja kahvileipien valmistus aloitettiin. Tiloihin avattiin oma myymälä, työntekijöitä tuli lisää, samoin kuin erilaisia koneita ja laitteita. Niin ikään tarvittiin enemmän tilaa raaka-aineille ja valmiille tuotteille. Ennen pitkää alkoi jälleen olla ahdasta. Viime vuoden lopulla tilanne helpottui, kun talon toisessa päässä toiminut katsastusasema muutti lähialueelle toisiin tiloihin. Silloin loputkin kiinteistön tiloista saatiin Konditoria pH7:n käyttöön. Se mahdollisti monta asiaa. - Siihen kohtaan, jossa katsastusasema toimi, avattiin uusi kahvila-myymälä-lounasravintola ja lisäksi tilaan rakennettiin lisää pakkas- ja kylmätilaa. Se tila, jossa myymälä toimi aikaisemmin, muutettiin pakkaamo-lähettämöksi ja entisen pakkaamo-lähettämön kohdalle pystytettiin uusi deli-linja, Toni Rantala kertoo. Toiminnot ikään kuin siirtyivät askeleen eteenpäin ja samalla saatiin tila uudelle deli-linjalle.

Macaronit on Konditoria pH7:n suurin tuote. Ylioppilasjuhlia varten niitä täytti Salla Forsman, joka opiskelee leipomossa oppisopimuksella.

Kilpailuistakin tuttu kova kolmikko. Gluteenitonta leipomoa vetää Julianna Tofferi (vas.) ja siellä ahkeroivat myös Saara Lehtimäki ja Oskari Takkinen.

Kondiittorit työskentelevät leipomon etuosassa ja takaosa on omistettu leipureille.

LEIPURI 4 / 2019

v KONDITORIA PH7 OY v

Vaaleaa maalaisleipää leipoivat Olli Mononen (vas.), leipomon esimies Juhani Oras sekä harjoittelijat Oskari Saastamoinen ja Ninni Parkkinen.

Deli-linjalla tehdään täytettyjä leipätuotteita kahdeksan henkilön voimin. Tuotteita menee koko Suomeen, mm. Avecra tarjoaa niitä tällä hetkellä junien ravintolavaunuissa. Myös monissa helsinkiläisissä tapahtumataloissa on myynnissä ph7:n täytetyt leipätuotteet. Deli on kasvanut mukavaa tahtia merkittäväksi osaksi yrityksen myyntiä. Samalla Toni Rantala iloitsee siitä, että tämä tuotanto on saatu ulkomailta takaisin kotimaahan. Aikaisemmin näitä tuotteita ostettiin Suomeen mm. Virosta. - Myös Scandic-hotelliketju on iso asiakkaamme. Heille menee konditoriaja leipomotuotteita kaikkiin Suomen yli seitsemäänkymmeneen Scandic-hotelliin. Gluteeniton leipomo toimii viereisessä rakennuksessa, erillään ns. tavanomaisesta leipomosta. Yhdessä sen kanssa tilaa on käytössä lähes parituhatta neliötä. Kaikissa tiloissa ollaan vuokralla, sillä omaksi ostaminen ei pääkaupunkiseudun hinnoilla edes siintele yrittäjien mielessä.

Gluteeniton kovassa kasvussa Vuoden verran toiminutta gluteenitonta leipomoa vetää Julianna Tofferi. Tiimiin kuuluu nuorta taitavaa ammattikaartia, jota on nähty myös Leipuriliiton kondiittorimaajoukkueessa sekä Rinkeli-kilpailussa. Sekä Julianna että Saara Lehtimäki ovat PM-menestyjiä. Mukana on myös Rinkeli GP:n kahdesti voittanut

LEIPURI 4 / 2019

Oskari Takkinen. - Gluteeniton kasvaa kovaa vauhtia, sen osuus on jo 15 prosenttia myynnistä. Etenkin uudet asiakkaat valitsevat mielellään gluteenittomia tuotteita ja siksi sen asema vahvistuu koko ajan, Toni Rantala toteaa. - Oman myymälä-kahvilan vitriinin tarjonnastakin alkaa olla gluteenitonta lähes puolet. Emme kuitenkaan tuo sitä mitenkään korostetusti esiin, sillä tuotteet eivät erotu ns. tavanomaisista tuotteista. Gluteenittomat tuotteethan käyvät myös niille, jotka eivät vältä gluteenia. Gluteenittomassa leipomossa tehdään myös vegaaniset tuotteet eli kaikki vegaaniset tuotteet ovat siis myös gluteenittomia. Konditoriatuotteiden ohella gluteenittomina tehdään leipää, kahvileipää, suolaisia tuotteita, keksejä ja suklaata. Vaikka gluteeniton osasto kasvaa vauhdilla, talon suurimmat osastot ovat konditoria (38 % myynnistä) ja sen jälkeen leipomo lähes yhtä suurella myyntiosuudella. Liikevaihtoa konditoriayritykselle odotetaan tälle vuodelle kertyvän 4,5 miljoonaa euroa, kun viime vuonna luku oli 3,8 miljoonaa. - Kasvutavoite on kymmenen prosenttia vuodessa. Viime vuonna se saavutettiin, tänä vuonna taitaa kasvu olla suurempi, Toni ennustaa. Myös Konditoria pH7:n myydyin tuote, macaronit, valmistetaan alusta loppuun gluteenittomassa leipomossa. Tätä super-

Hampurilaissämpylöitä tehdään parhaimmillaan 10 000 kappaletta päivässä.

herkkua myydään noin tuhat kappaletta joka päivä. Gluteenittomassa leipomossa macaroneistakin saadaan varmasti gluteenittomia; niiden raaka-aineethan ovat sitä kyllä jo valmiiksi. - Macaronit ovat olleet hittituotteemme alusta asti. Niitä menee alihankintana paljon myös muille leipomoille, kertoo Toni, jonka mukaan vuosien kuluessa tätä valmistukseltaan hieman oikukasta herkkua on opittu täällä tekemään isojakin satseja kerrallaan. Varmuuden vuoksi macaronien teko on uskottu aina samoille henkilöille, parille kolmelle työntekijälle, jotka hoitavat valmistusprosessin. He tuntevat ne tietyt niksit, jotka valmistusprosessi vaatii, eikä epäkelpoja macaron-kuoria enää juuri joukosta löydy.

Uudet myymälät kasvattivat myyntiä Leipomon yhteydessä toimiva uusi myymälä-kahvila-lounasravintola on toteutettu samanlaisella konseptilla kuin samoihin aikoihin viime vuoden lopulla Järvenpäähän avattu uusi kahvila-myymälä. Samalla sabluunalla voidaan Toni Rantalan mukaan rakentaa myös lisää kahvila-myymälöitä, jos sopivia paikkoja löytyy. - Järvenpään kahvilamme toimii vierekkäin Burger King-hampurilaisravintolan kanssa. Se on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi molemmin puolin.

v KONDITORIA PH7 OY v

Uusinta uutta ovat deli-tuotteet, joiden menekki kasvaa voimakkaasti. Nämä kolmioleivät ovat lähdössä Avecralle junatarjoilua varten.

Gluteenittoman leipomon tiloissa tehdään myös suklaat. Tässä suklaalevyjen teossa harjoittelija Miia Nyberg (vas.) sekä Margarita Forsel.

Myös tämä leipomon yhteydessä oleva myymälä on lähtenyt käyntiin hyvin ja myymälöiden yhteinen myynti onkin mukavassa kasvussa. Vuodenvaihteeseen asti Konditoria pH7 Oy:llä oli pienen pieni myymälä myös Helsingin ydinkeskustassa, Ateneuminkujalla. Se suljettiin, samalla kuin avattiin Järvenpään myymälä-kahvila ja leipomon yhteyteen uusi myymälä-kahvila. - Nyt tuotteitamme saa ostaa ja tilata Helsingissä Hakaniemen hallikahvilasta, joten helsinkiläisten ei tarvitse lähteä tänne Tuusulaan asti, Pedra Rantala vinkkaa. Kaikista Konditoria pH7 Oy:n lähialueen kuljetuksista huolehtii sama kuljetusliike, jota on käytetty lähes alusta alkaen. Kuljetusyrityksellä on useita autoja, jotka ajavat pelkästään pH7:n kuljetuksia. - On meille etu, että kuljettajat ovat samoja. He tuntevat asiakkaat ja paikat ja vievät tuotteet kylmiöön asti, yrittäjät toteavat.

Miksi juuri horeca-sektorista on muodostunut Konditoria pH7:n asiakkaiden kivijalka? Pääosin siksi, että Toni Rantalalla on vankan ammattitaidon ja innovatiivisuuden ohella hyvät kontaktit horeca-sektorille, etenkin ravintoloihin. Toimiessaan aikoinaan kokkimaajoukkueen jälkiruokavastaavana hän oppi tuntemaan paitsi horeca-puolen päättäjiä keittiöissä, myöskin sen, millaisia tuotteita horeca-puolella tarvitaan ja kaivataan. Niinpä tältä sektorilta löytyivät myös pH7:n ensimmäiset asiakkaat, joita on tullut koko ajan lisää. - Vähittäiskaupoista tulee kyllä paljon kyselyjä, mutta niissä mennään liikaa hinta edellä. Käsityönä tehtyjen tuotteiden hintoja on vaikea saada sovitettua vähittäiskaupan hintavaatimukseen. Siksi olemme pitäytyneet horeca-asiakkaissa, joita niitäkin on riittänyt tarpeeksi. Oikeastaan niitä on vähän enemmänkin kuin tarpeeksi, vaikka Toni ei tällä asialla mitenkään leventelekään. - Tälläkin hetkellä on muutama kyselijä jonossa odottamassa, sillä tahdomme palvella jo otetut asiakkaat hyvin ja varmistaa, että kaikki saavat tuotteensa ajallaan ja sovitusti. Näin voimme sitten ottaa myös uusia asiakkaita. Ei siis ihme, että Konditoria pH7 Oy on kasvanut lähes viidenkymmenen työntekijän yritykseksi (tarkka luku on 46 työntekijää). Tämänkokoisena se on edelleenkin kuitenkin ketterä ja joustava, mikä mahdollistaa hyvin muun muassa

Asiakkaat horeca-puolelta - Ravintolat, kahvilat, hotellit, teatterit, erilaiset tapahtumatalot ja muut vastaavat paikat muodostavat pääasiallisen asiakaskuntamme. Teemme myös alihankintaa muille leipomoille. Vähittäiskaupan kanssa emme juuri toimi. Tällä hetkellä tuotteita menee yhden käden sormilla laskettaviin kauppoihin, Toni kertoo yrityksen asiakaskunnasta.

tuotteiden räätälöinnin. - Asiakkaan kanssa mietitään esimerkiksi, miten tuote leikataan tai minkä kokoisessa pakkauksessa tuote on, jotta se mahtuu asiakkaan kylmäkaappiin. Tällainen ei aina onnistu isojen toimijoiden kanssa. Tunnustustakin yrittäjät ovat vuosien varrella saaneet. Vuonna 2013 Konditoria pH7 palkittiin Tuusulan Vuoden Yrittäjänä ja vuonna 2015 se palkittiin Vuoden Uusimaalaisena yrityksenä.

Ravintola Kerho toimii Tuusulassa Jotta elämä ei kävisi liian yksinkertaiseksi, on Rantaloilla Konditoria pH7 Oy:n lisäksi myös toinen osakeyhtiö, Deli pH7 Oy. Se on ravintola-alan yritys, joka työllistää seitsemän henkilöä ja joka pyörittää Tuusulassa Kerho-nimistä ravintolaa. - Se on vanha upseerikerho, jonka ohi ajoin joka päivä ja ajattelin, että tuolla paikalla olisi enemmänkin mahdollisuuksia kuin toimia vain lounasravintolana. Niinpä vuokrasimme sen kolme vuotta sitten ja otimme toiminnan käsiimme. Nyt koko talo on meidän käytössämme. Siellä on paljon myös hyviä kokoustiloja sekä yksityistilaisuuksiin sopivaa tilaa, Toni kertoo. Ravintola Kerhossa on tarjolla lounas arkisin, a la carte -listalta voi mennä syömään keskiviikosta lauantaihin iltaisin. Muulloin keskitytään kokous- ja muihin tilauspalveluihin. LEIPURI 4 / 2019

v KONDITORIA PH7 OY v Uusi leipomon yhteydessä oleva myymälä on tyylikäs ja tilava. Sen yhteydessä on myös kahvila-lounasravintola. Aikaisemmin tässä tilassa toimi autokatsastusasema.

- Alun tappioiden jälkeen toimintaa alkaa vihdoinkin olla plussalla, kiitos sen, että olemme saaneet Deli pH7:n puolelle uutta pätevää väkeä vetäjiksi ja taloudenhoitoon.

Vuonna 2019 investoidaan henkilökuntaan Vaikka tuotantotilat myymälää myöten ovat nyt modernit ja ajanmukaiset, on tilanpuute kasvavassa yrityksessä lähes krooninen vaiva. Esimerkiksi gluteenittomaan leipomoon tarvittaisiin lisää neliöitä. Niin ikään kylmä- ja pakkastilat eivät enää tahdo riittää. - Viimeisimmän laajennuksen yhteydessä rakennettu pakastin oli niin suuri kuin vain suinkin oli mahdollista. Tuntuu kuitenkin siltä, että jälleen se on käymässä liian pieneksi, sillä pakastettuna meiltä lähtee paljon tavaraa, esimerkiksi tammikuussa lähti lähes 60 lavaa, Toni kertoo. Tänä vuonna kuitenkin rahalliset panostukset tehdään muualle kuin koneisiin ja laitteisiin tai seiniin. - Pedra on määrännyt minut ’investointikieltoon’. Ihan hyvä, sillä viime aikoina rahaa on kyllä satsattu yritykseen, Toni virnistää. Epäilemättä päätökset tehdään yhdessä punniten, mutta Pedran mukaan on hyvä välillä hieman rauhoittaa ja panna tilit tasapainoon. Lisäksi menestyksellä ja kasvulla, niin mukavia kuin ne toteutuessaan ovatkin, on aina toinenkin puolensa.

LEIPURI 4 / 2019

Myös puitteet ja työntekijämäärä pitää sovittaa tuotannon määrään ja se tietää lisää työtä ja kustannuksia. Niinpä yrittäjäpariskunta on päättänyt, että satsaukset suunnataan tänä vuonna henkilökuntaan. Luvassa on yhteisiä tapahtumia ja matkoja, joilla pyritään edistämään henkilökunnan hyvinvointia ja viihtymistä talossa. Apuna käytetään ulkopuolista hr-ammattilaista. - Koneita meillä on tuotannon apuna, mutta kyllä henkilökunta on se paras kone, kun se vain toimii, toteavat Pedra ja Toni yhteistuumin. Työnantajana Konditoria pH7 on suosittu. Avoimiin paikkoihin on ollut runsaasti hakijoita ja niihin on saatu hyviä tekijöitä, joukossa myös ulkomailta tänne tulleita. Oppisopimusopiskelijoitakin on talossa ja myös työssäoppijoiden parissa Konditoria pH7 on haluttu paikka. Viidakkorummussa sana kulkee tehokkaasti siitä, mihin paikkoihin kannattaa hakeutua töihin; niin harjoittelemaan kuin vakituisempiinkin hommiin.

Oma yritys, omat päätökset Toni Rantalan rooli yrittäjänä omassa yrityksessä on vuosien varrella muuttunut. Aikaisemmin työnteko oli puurtamista tuotannon selkärankana, mutta nykyisin tuotannon töitä ei enää lasketa hänen varaansa, vaan hän tekee sitä mitä tarvitaan. Homma toimii, sillä jokaisel-

la osastolla on oma esimiehensä, jonka alaisuudessa tiimit toimivat. Osastot ovat gluteeniton-vegaani, suolainen, konditoria, leipomo, ravintola sekä pakkaamo-lähettämö. - Olen huomannut, että yritys pyörii ilman minuakin. Henkilökunta on hyvin osaavaa, innovatiivista ja ahkeraa. He hoitavat asiat silloinkin, kun olen esimerkiksi lomalla, eikä minulle juuri soitella, Toni kiittelee. Konditoria pH7 Oy:ssä tuotantoa on kuutena päivänä viikossa, jokaisella osastolla. Sunnuntaisin kaikki ovat vapaalla. Mutta toki yrittäjän paikallaoloakin tarvitaan. Ilman kipparia laiva lähtisi ennemmin tai myöhemmin kyntämään arvaamattomaan suuntaan. Yrittäjä itse tekee päätökset siitä, mihin suuntaan alusta ohjataan ja niiden mukaan alaisten on helppo toimia. Tänä nykyä pH7:n kaksi osakeyhtiötä, Konditoria ja Deli, ovat kumpikin sataprosenttisesti Pedra ja Toni Rantalan omistuksessa. - Siksi voimme tehdä niissä juuri sellaisia ratkaisuja kuin haluamme. Ja se on ihan parasta. Menestyksestä näkee, ettei ratkaisuja kuitenkaan tehdä harkitsemattomasti, vaan niissä on selkeä bisnesajatus mukana. Eikä tässä yrityksessä junnata paikallaan, vaan yritetään aina olla vähintään askel edellä muita, toimia kekseliäästi ja innovatiivisesti. Konditoriayrityksen osaomistuksesta ovat olleet kiinnostuneita muutkin tahot, mutta omistuksen jakamiseen Toni suhtautuu epäillen. Olisi helpompaa olla jollakin töissä kuin jakaa omistus. - Pääomasijoittajat ajattelevat vain rahaa ja taloutta, jotka toki ovat liiketoiminnassa aina tärkeitä. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että raha ei ole se ykköskärki, jolla mennään ihan kaikkiin asioihin. Siinä voisi syntyä erimielisyyksiä.

HELPOSTI KESÄÄN

juhlasesongin

MAISTUVILLA MAKUPAREILLA Tarjoile kesäkauden juhliin marjaleivonnaisten parhaimmistoa ja rakastettuja makuja! Tämän herkun leivot Valion laadukkaalla konditoriakäyttöön soveltuvalla laktoosittomalla vispikermalla, Valio Eila® voilla ja vanilja-tuorejuustotäytteellä.

MANSIKKAKERMALEIVOS 120 kpl

Pohja 1,600 kg Valio Eila® voita 0,900 kg fariinisokeria 0,900 kg sokeria 0,800 kg kananmunia 2,200 kg vehnäjauhoja 0,070 kg leivinjauhetta Täyte 3,500 kg Valio vanilja-tuorejuustotäytettä 3,000 kg Valio mansikkatäyte runsasta Koristelu 3,000 kg Valio vispikermaa laktoositon 1,500 kg Valio vanilja-tuorejuustotäytettä 3,600 kg tuoreita mansikoita 1,000 kg Valio Leipomo kirkaskuumahyytelöä Pohja: Sekoita voi ja sokerit. Lisää kananmuna ja sekoita. Lisää jauhot ja leivinjauhe. Anna taikinan kovettua seuraavaan päivään kylmässä. Kauli taikina 5 mm paksuiseksi. Ota ø 9 cm:n muotilla aihioita voideltuihin renkaisiin. Pursota vanilja-tuorejuustotäytettä pohjien päälle. Paista 180°C:ssa noin 12 min. Täyttäminen ja koristelu: Pursota mansikkatäyte pohjan päälle. Pilko mansikat ja asettele täytteen päälle. Pensselöi mansikat kuumennetulla kirkaskuumahyytelöllä. Vaahdota kerma ja vanilja-tuorejuustotäyte. Pursota iso ruusuke täytettä pinnalle.

Lisää herkullisia ideoita kesään: valio.fi/ammattilaiset

LEIPURI 4 / 2019

v LIITY JÄSENEKSI v

OLETKO JO SUOMEN LEIPURILIITON JÄSEN? Suomen Leipuriliitto ry toimii suomalaisten leipomoiden yhdyssiteenä ja etujen valvojana. Edistämme jäsenyritystemme ammatillisia etuja ja leipomoalan yleisiä toimintaedellytyksiä, suomalaista leipäkulttuuria, leipomoalan arvostusta sekä yhteistoimintaa alalla. Valvomme jäsenten etuja myös työsuhteissa.

Tarjoamme jäsenillemme: Työsuhdeneuvontaa - erilaisissa työsuhdekysymyksissä puhelinneuvontaa suoraan Leipuriliitosta tai Elintarviketeollisuusliiton juristeilta Jäsentiedotteet (sähköpostitse) - mm. lainsäädännön muutoksista, palkankorotuksista ja työehtosopimuksiin liittyvistä asioista, leipomoihin tai työnantajiin kohdistuvista muista muutoksista, esim. työnantajamaksuista, liiton koulutustoiminnasta, kilpailuista, matkoista ja kokouksista. Työehtosopimukset - Leipuriliitto lähettää jäsenilleen kaikki alaa koskevat työehtosopimukset eli Leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen, Elintarviketeollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sekä Elintarvikealan automiesten työehtosopimuksen Elintarvikelainsäädäntöneuvontaa - Leipuriliitto ja Elintarviketeollisuusliiton asiantuntijat ovat jäsenkunnan käytettävissä myös näissä kysymyksissä Leipuri-lehti, 8 numeroa vuodessa - jäsenetuna jäsenten omistamiin toimipaikkoihin - lisätilaukset jäsenetuhintaan

Leiko -reseptipalvelujärjestelmä - tuotteiden ravintosisältölaskentaa ja pakkausmerkintöjä varten (lue lisää Leiko-palvelusta viereiseltä sivulta) - maksullinen, mutta edullinen palvelu Alaan ja ammattiin liittyvää toimintaa - koulutus ja kurssit - opinto- ja messumatkat (mm. IBA ja Europain-messut) - kilpailutoiminta (mm. leipomoalan SM-kilpailut) - ammatillinen näyttely vuosikokoustapahtuman yhteydessä vuosittain, yli 40 näytteilleasettajaa Paikallisyhdistystoimintaa - 14 paikallisyhdistystä eri puolilla maata - paikallisyhdistykset järjestävät mm. koulutustilaisuuksia, tutustumiskäyntejä, opintomatkoja, leipätapahtumia jne. Muita etuja - alennuksia lämmitys- ja polttoaineista (St1 Oy), oikeudellisista asiantuntijapalveluista (Krogerus) sekä työjalkineista (Sievin Jalkine Oy) Tietoa jäsenyydestä myös osoitteessa www.leipuriliitto.fi Jäsenasioita hoitaa Kati Sinda puh.050 330 5661 tai sähköposti kati.sinda@leipuriliitto.fi

Tervetuloa mukaan jäseneksi!

LEIPURI 4 / 2019

v LIITY JÄSENEKSI v

Pakkausmerkinnät Leiko-palvelun avulla helposti ja nopeasti Leipuriliiton rakennuttama Leiko-reseptipalvelujärjestelmä on ratkaisu, joka leipomoiden omien reseptien perusteella tuottaa pakkausmerkintöihin tarvittavat tiedot, kuten ainesosaluettelot, ravintoarvot ja allergeenit. Palvelu toimii myös leipomon reseptipankkina ja tuotekehityksen apuvälineenä. Leikossa raaka-ainetoimittajat tarjoavat omien raaka-aineidensa tiedot keskitetysti leipomo- ja konditoriayritysten käyttöön. Lisäksi järjestelmä käyttää Finelin tietoja sekä leipomoiden ja konditorioiden itse järjestelmään syöttämiä raaka-aineita. Kaikkia edellä mainittuja käyttäen Leiko-järjestelmä muodostaa ehdotuksen pakkausmerkinnöistä: laskee ravintoarvot, muodostaa ainesosaluettelon, kerää allergeenitiedot, laskee vilja-raaka-aineiden osuudet ja määräävien ainesosien määrät. Leiko-palvelu on tarkoitettu vain Leipuriliiton jäsenille. Leipomoiden ja konditorioiden osalta Leiko-palvelussa mukanaolo edellyttää siis Leipuriliiton jäsenyyttä. Raaka-ainetoimittajat ovat mukana palvelussa yhteistyökumppaneina. - Leiko on tärkeä osa Leipuriliiton jäsenille suunnattua jäsenpalvelua. On hienoa, että hyvällä yhteistyöllä Canter Oy:n ja Taito United Oy:n kanssa saatiin rakennettua toimiva palvelu, jota Leipuriliiton jäsenyritykset voivat halutessaan hyödyntää. Palvelu on myös hyvä osoitus leipomo- ja konditoriayritysten ja heidän raaka-ainetoimittajiensa välisestä yhteistyöstä ja sen toimivuudesta. Ilman raaka-ainetoimittajien mukanaoloa Leiko-palvelu ei olisi mahdollinen. Se, että melkein kaikki leipomo- ja konditoria-alan raaka-ainetoimittajat ovat mukana Leikossa, samalla osoittaa, että he haluavat olla omalta osaltaan huolehtimassa ja vaikuttamassa siihen, että pienet ja keskisuuret leipomo- ja konditoriayritykset pystyvät vastaamaan EU:n elintarviketietoasetuksen tuomiin haasteisiin ja vaatimuksiin, toteaa Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen. - Toki olisi hyvä saada kaikki mukaan, hän jatkaa.

Pari vuotta sitten avattua Leiko-palvelua käyttää jo yli viisikymmentä leipomo- ja konditoriayritystä. Seuraavassa kommentteja kolmelta leipomo- ja konditoriayrittäjiltä eri puolilta maata. Kaikki kolme ovat hyvin tyytyväisiä. - Hyvää on ehdottomasti se, että suurin osa potentiaalisista tavarantoimittajista on mukana ja ne korjaavat tuotetietonsa sitä mukaa, kun ilmoitamme puutteista / virheistä, toteaa yrittäjä Markku Kiiskinen kuopiolaisesta Aetoleipuri Oy:stä. Hän pitää etuina myös järjestelmän nopeutta sekä edullista hintaa. - Leikon ansiosta asiakkaille on helppo kertoa tuotteiden ravintoarvoista, vaikkapa kuitusisällöstä. Allergeenitkin ovat helposti luettavissa. Myös terveystarkastaja on ollut hyvin tyytyväinen, kommentoi yrittäjä Kari Mäkelä kotkalaisesta CoCo Konditoriasta. Savonlinnan HerkkuPekka Oy:n yrittäjä Teemu Eskelisen mukaan Leikon kanssa pääsee ’sinuiksi’ pienen opettelun jälkeen ja sitten järjestelmää on helppo käyttää. Myös raaka-aineiden lisääminen järjestelmään on hänen mukaansa helppoa.

Leiko-palvelu on maksullinen, mutta edullinen. Palvelun liittymishinta määräytyy leipomon tai konditorian liikevaihdon perusteella ja se on 300 tai 600 euroa. Sen jälkeen peritään kuukausittainen käyttömaksu 20-40 euroa. Hinnat löytyvät nettisivulta www.leiko.fi. Siellä on palvelun käyttöohje ja sieltä kirjaudutaan palveluun. Rekisteröityminen ohjautuu myös Leipuriliittoon. Tällä hetkellä Leikossa mukana ovat seuraavat kolmetoista raaka-ainetoimittajaa: Finnbakels Oy, Mauste-Sallinen Oy, Condite Oy, RTC Granholm’s Oy Ab, Helsingin Mylly Oy, Leipurin Oyj, Kinnusen Mylly Oy, Ravintoraisio Oy, Valio Oy, Suomen Hiiva Oy, Bonne Juomat Oy, Fazer Mylly/Fazer Finland sekä Oy Roberts Ab. Mitä useampi leipomoyritys palvelua käyttää, sitä suurempi intressi myös raaka-ainetoimittajilla on olla siinä aktiivisesti mukana. Leipuriliiton jäsenyyden kautta avautuu mahdollisuus myös Leiko-palvelun käyttöön. Tulethan mukaan!

LEIPURI 4 / 2019

v ELINTARVIKEPÄIVÄ v

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Vastuullinen ruoka ja lohkoketjut

Elintarvikepäivässä vastuullisuus kärkiteemana Tämän vuoden Elintarvikepäivässä 7.5. Finlandia-talossa oli nostettu avainteemaksi vastuullisuus. Esityksissä pohdittiin ratkaisuja siihen, millä keinoilla nykyiset, mm. ilmastonmuutokseen liittyvät uhkakuvat voitaisiin selättää niin, että maapallo olisi elinkelpoinen vielä tulevillekin sukupolville.

hkakuvista huolimatta ruoka on asia, joka liittyy ihmisten jokapäiväiseen elämään, niin välttämättömyytenä kuin myös nautinnon vuoksi. ”Monet hyvät muistot liittyvät syömiseen”, totesi Elintarvikepäivän avannut elinkeinoministeri Mika Lintilä avajaispuheessaan. Hän muistutti myös suomalaisen ruuan laadusta, sen puhtaudesta, turvallisuudesta ja maukkaudesta. Turvallisuus on myös sitä, että ruokaa on riittävästi omasta takaa. Toki sillä on oma hintansa, mutta ”Mersulla saa olla Mersun hinta”, ministeri tiivisti. ”Autojakin myydään turvallisuudella ja suorituskyvyllä.” ETL:n hallituksen puheenjohtaja Annikka Hurme Valio Oy:stä totesi omassa alustuksessaan, että elintarviketeollisuudella on moninaiset vaikutukset suoma-

LEIPURI 4 / 2019

laisten hyvinvointia ja koko maan elinvoimaa ajatellen. Ruoka-ala tuottaa kansalaisille ruuan, mutta myös työllistää suoraan ja välillisesti suuren määrän väkeä. Ruoka-ala on omalta osaltaan myös tärkeä veronmaksaja ja siten hyvinvoinnin ylläpitäjä: joka kymmenes veroeuro Suomessa tulee Hurmeen mukaan ruokaketjusta. Ruoasta käytävään keskusteluun Annikka Hurme toivoi faktapohjaisuutta. Erityisesti hän muistutti siitä, että pitämällä ruuantuotannon omissa käsissämme ja kehittämällä sitä vastuullisesti, voimme vähentää myös ruuantuotannon ilmastovaikutuksia määrätietoisesti. Ruokaketjussamme on Hurmeen mukaan jo kauan tehty työtä ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Monessa asiassa olemme Suomessa siinä globaalin kehityksen huipulla.

Pauligin PINC-innovaatiohautomon johtaja Marika King johdatti kuulijat tulevaisuuden makutrendeihin. Hänen mukaansa vastuullinen ruoka on tulevaisuudessa yhä kysytympää; ei ainoastaan vastuullisen tuotannon vaan myös maun ja saatavuuden ansiosta. King totesi monen muun päivän esiintyjän tavoin, että lihan syöntiä olisi vähennettävä ja ruokahävikki puolitettava. Hän korosti myös maanviljelyn merkitystä yhtenä keskeisenä tekijänä. Kingin esitys vakuutti siitä, että ideoita ja mahdollisuuksia on valtavasti, kunhan ne vain saadaan käyttöön. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta tulisi hyödyntää laajemmin, eikä tyytyä käyttämään vaikkapa vain neljää eri viljalajia. Kingin esittelemistä vieraammista viljelykasveista moni meistä ei ollut aikaisemmin edes kuullut. Proteiinin ja miksei myös kuidun lähteitä voivat olla jatkossa myös vaikkapa rapsinjalostuksen tai oluenvalmistuksen sivuvirrat tai kahvinporot. Hyönteisistäkin voi tehdä erittäin maukkaita tuotteita, mikä varmasti alentaa niiden syömisen kynnystä. - Kun maku, kestävyys ja terveellisyys kohtaavat, kuluttaja kiinnostuu, King vakuutti. Lohkoketjut tuntuvat nyt olevan kuuma aihe monellakin alalla, myös elintarviketeollisuudessa. Ne liittyvät voimakkaasti digitalisoitumiseen ja internetiin. Aihetta esitellyt Mikko Eerola Bering & Company Oy:stä totesi, että kyse ei ole

v ELINTARVIKEPÄIVÄ v 1. Ilkka Halavan mukaan nykymenolla maapallolla on elinaikaa alle sata vuotta. Seuraavat kaksitoista vuotta ovat kriittisiä maapallon pelastamiseksi. Tuona aikana on vallitsevat järjestelmät päivitettävä seuraavaan versioonsa ja rakenteellinen tuhlaus lopetettava.

2. ETL:n puheenjohtaja Annikka Hurme, Valio Oy (vas.) ja ETL:n toimitusjohtaja Pia Pohja vaihtoivat ajatuksia ministeri Mika Lintilän kanssa ennen Elintarvikepäivän avausohjelmaa.

3. Mikko Eerola kertoi lohkoketjusta ja sen merkityksestä tulevaisuudessa koko maailman taloudessa. Elintarviketeollisuudelle lohkoketju antaa mahdollisuuden tehdä kuluttajalle läpinäkyväksi tieto ruoan alkuperästä ja sen matkasta kuluttajan pöytään.

varsinaisesta teknologiasta, vaan enemmänkin murroksellisesta ilmiöstä. Sen ennustetaan olevan monien yhteiskunnallisten, organisatoristen ja taloudellisten muutosten taustalla tulevaisuudessa. Eerolan mukaan lohkoketju on osa internetin evoluutiokehitystä, seuraava kehitysvaihe sosiaalisen internetin ja mobiili-internetin jälkeen. Sitä voisi nimittää myös arvon internetiksi. Lohkoketjun kehityskulkua ja kaikkia mahdollisuuksia on tässä vaiheessa mahdotonta ennustaa tarkasti. Elintarviketeollisuudelle lohkoketju antaa mahdollisuuden tehdä kuluttajalle läpinäkyväksi tieto ruoan alkuperästä ja sen matka kuluttajan pöytään. Viennissä lohkoketjulla voidaan todentaa esimerkiksi suomalaisen ruuan puhtaus. Se on tapa brändätä faktojen kautta. Eerolan mukaan lohkoketju onkin muodostumassa globaaliksi standardiksi todentaa vastuullisuuteen liittyvää dataa. Lohkoketjussa jokainen toimija hallinnoi omaa tietokantaansa, erillistä hallinnoijaa ei tarvita. Tieto on hajautettuna useaan eri paikkaan. - Autoteollisuudessa lohkoketju on jo vahvasti mukana, siellä halutaan jäljittää jokainen pienikin osa ja materiaalit niiden lähtöpaikkaan. Autoteollisuudessa on pakko pystyä liittymään lohkoketjuun voidakseen toimia siinä mukana ja tämä sama tulee tapahtumaan myös muilla toimialoilla, Eerola ennustaa. Hänen skenaarionsa mukaan vuonna 2027 jo kymmenen prosenttia maailman bruttokansantuotteesta on osa lohkoketjua.

Mikko Eerola kannustaa tutustumaan aiheeseen ja miettimään sitä oman bisneksen kannalta. Ja kokeilemaan, jos mahdollista. Usein käy niin, ettei muutoksen nopeutta tajua, ennen kuin se on jo tapahtunut. Parhaiten selviävät ne, jotka ovat jo ottaneet selvää, mistä asiassa on kyse.

Huomisen haasteista et selviä eilisen resepteillä Avausosion lopuksi tulevaisuudentutkija Ilkka Halava luotasi, miltä näyttävät yhteiskunnan tulevaisuudenkuvat. Eivät välttämättä kovin ruusuisilta, ainakaan nykymenolla ja nykyisillä järjestelmillä. - Tänä vuonna syntyvän tyttölapsen elinajan odote on 102 vuotta. Tällä hetkellä maapallon elinajan odote on tätä lyhyempi. Jos emme suostu muuttamaan mitään tästä järjestelmästä, jossa nyt olemme, on maapallo sadan vuoden kuluttua sietämättömän kuuma paikka kaikille eliölajeille. Halava ei suostu ajattelemaan, että mitään ei tehtäisi. Liikkeelle pitää kuitenkin lähteä nopeasti, sillä seuraavat kaksitoista vuotta ovat kriittiset maapallon pelastamiselle. Halavan mukaan se vaatii rakenteellisen tuhlauksen lopettamista ja olemassa olevien järjestelmien päivittämistä seuraavaan versioonsa. Jälkimmäisessä olemme jo hyvässä vauhdissa. Tässä kohdassa hän nosti esiin digitalisaation; se ei ole ihmiskunnalle optio, vaan välttämättömyys. Tarvitaan älykkäitä järjestelmiä, ja tässä on kyse nimenomaan järjestelmien hallitsemisesta. Sillä on hyvin vähän tekemistä itse

kunkin meistä digiosaamisen kanssa vaikkapa sosiaalisessa mediassa. Esimerkkinä järjestelmien päivittämisestä seuraavaan versioon Halava mainitsee kaupunkeihin rakennettavat järjestelmät, jotka tekevät auton omistamisen tarpeettomaksi. - Kaikki kehittyneempiin järjestelmiin tarvittavat komponentit on jo keksitty tällä vuosikymmenellä, seuraavalla vuosikymmenellä niistä tehdään ’uusi normaali’. Liikenne, energia, terveys, kauppa, ruoka, ruuantuotanto ovat kaikki niitä järjestelmiä, joita pitää päivittää. Seuraavan murrosajan muutokset ovat järjestelmätason muutoksia, systeemitason muutoksia, joissa Suomella voi olla merkittävä rooli. Tulevaisuudentutkijat maailmalla sanovat, että seuraavat systeemit syntyvät todennäköisesti pienissä hyvin järjestäytyneissä maissa, joissa on erittäin korkea sivistystaso, teknologiamyönteisyyttä, yhteiskuntarauhaa, vahva eläkejärjestelmä ja suuri ihmisten keskinäinen luottamus. - Tutkijoiden ennustuksen mukaan seuraavan ajan uudet järjestelmät syntyvät joko Suomessa, Tanskassa, Virossa, Ruotsissa tai Norjassa. Tuossa järjestyksessä. Erittäin tärkeää on myös rakenteellisen tuhlauksen lopettaminen. Koordinaatiosuuntaa pitäisi kääntää verkkokauppaan. Se tarkoittaa huononevia aikoja esimerkiksi perinteiselle mainonnalle. - Kahdeksi vahvaksi asiaksi tulevat nousemaan suosittelu ja maine. Ruuan osalta Ilkka Halava väläytti, että rakennuksia valjastettaisiin ruuan sisäviljelyyn siltä varalta, että ilmasto alkaa käyttäytyä täysin arvaamattomasti. Suomessa on tehty uraauurtava työtä myös ruuan kasvattamisessa suoraan soluista. Ja kuljetuksissa päällekkäisyydet on poistettava. Painotuksen tulee olla tärkeimmässä eli ruuassa; siihen liittyvä logistiikkaketju on aivan primääri. Lopuksi Halava lausuu lohdullisesti, että ihmiskunta tulee kyllä selviämään, mutta se vaatii tietoa, ymmärrystä ja leijonamaista otetta.

Tuuppauksellako terveellisempään elämään? VTT:n ja THL:n tutkijan Eeva Rantalan esityksen aiheena oli, voiko ruokaympäristö tuupata terveyteen. Hänen mukaansa valintojen tekemiseen on ihmisaivoissa kaksi väylää, automaattinen sekä LEIPURI 4 / 2019

v ELINTARVIKEPÄIVÄ v

reflektiivinen. Automaattiset valinnat ovat rutiininomaisia, intuitiivisia, eikä niissä juurikaan käytetä kognitiivisia resursseja. Järjestelmä on myös tunteiden vietävissä. Reflektiivinen väylä puolestaan on tietoinen ja harkitseva. Se on kuitenkin hidas ja kognitiivisesti kuormittava. Siksi se on myös hyvin häiriöherkkä. - Ruokakonteksissa valinnat tehdään useimmiten automaattisella systeemillä. Siksi terveyttä edistävien ja ylläpitävien valintojen tekeminen on niin haasteellista. Tuuppaus (nudging) viittaa lähestymistapaan, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten valintoihin ja toimintaan ennustettavalla tavalla. Se tehdään muuttamalla ympäristö valinta-arkkitehtuuria. Viimeksi mainittu tarkoittaa saatavilla olevien vaihtoehtojen valikoimaa sekä sitä tapaa, jolla eri vaihtoehdot on asetettu esille ympäristössä, jossa valintoja tehdään. Tuuppauksessa valintoja pyritään ohjaamaan rajaamatta mitään vaihtoehtoja pois. Keskiössä on tuupattavan henkilön oma etu. Rantalan mukaan ruuan valintaan liittyviä tuuppauksen keinoja on viime aikoina tutkittu paljon. - Valikoima ja sen suuruus on vahva valintoja ohjaava tekijä. Mitä enemmän on vaihtoehtoja, sitä enemmän otetaan. Esimerkki: kun salaatin ainesosat tarjotaan erikseen, muodostuu kokemus, että valikoimaa on enemmän ja siksi näitä kasviksia myös otetaan enemmän. Myös sijoittelulla on merkitystä. Havaitsemista helpottaa keskeinen paikka katseen korkeudella, katseen suunnassa. Järjestykselläkin on merkitystä: ensimmäisten vaihtoehtojen valinnalla on taipumus lisääntyä. Esillepanollakin on vaikutusta: visuaalisesti houkutteleva, kaunis tarjollepano on eduksi. Myös tieto siitä, mitä muut valitsevat, vaikuttaa valintoihimme. Ravitsemusmerkinnätkin, kuten sydänmerkki, vaikuttavat, vaikka kaikki eivät pidä niitä tuuppauksena. Yksi summaava symboli on tehokkain. - Koon muuttaminen on tutkitusti kaikkein tehokkain tuuppauskeino. Lautaskoko samoin kuin tarjoiluastioiden ja aterimien koko vaikuttaa paljon. Kun koko kasvaa, ruokaa valitaan enemmän, erityisesti itseannostelussa. Tehokkaita tuuppauskeinoja ovat myös oletusvaihtoehdoksi asettaminen sekä vaivattomuus. Oletusvaihtoehdot viestivät meille sosiaalisesti hyväksyttävästä valinnasta. Siksi niitä lähdetään harvoin muuttamaan. Myös vaivattomuus ohjaa valintoja vah-

LEIPURI 4 / 2019

Marika King kannusti laajentamaan viljelykasvien lajivalikoimaa. Osasta niitä ei yleisö ehkä ollut kuullutkaan.

Elintarvikepäivän näyttelyssä oli näytteilleasettajana oli mm. Envitecpolis Oy, jonka johtava asiantuntija Kati Oikarinen alusti iltapäiväseminaarissa hävikistä. Osastolla päivysti myös Hannu Karhunen.

vasti: hedelmät kannattaa tarjota valmiiksi kuorittuina ja pilkottuina.

Hävikin hallinta tukee taloutta Johtava asiantuntija Kati Oikarinen Envitecpolis Oy:stä keskittyi esityksessään hävikkiin elintarvikeyritysten näkökulmasta. Hänen mukaansa yrityksissä ollaan kyllä tietoisia siitä, että hävikkiä syntyy, mutta hävikin hintalapusta ei olla niin hyvin perillä. Nostamalla kustannuspuolta esiin herää kiinnostus myös hävikin hallintaan. Jokaisessa yrityksessä on jonkinlainen käsitys hävikin arvosta. - Hävikin oikea hintalappu on kuitenkin yllätys lähes poikkeuksetta. Hävikki voi olla lähes viisi prosenttia yrityksen liikevaihdosta, totesi Oikarinen ja kehotti miettimään, miten suuren työn takana on kasvattaa liikevaihtoa samalla määrällä. Intoa hävikin vähentämiseen kyllä on, mutta aina ei olla perillä siitä, mikä on sitä

suurinta hävikkiä: näkyvä ei ole aina sitä suurinta. Tieto hävikistä onkin usein epätarkkaa ja ’hähmäistä’. Kaikkein kalleinta on hävikki pitkälle prosessoiduissa tuotteissa. - Hävikki tuottaa monenlaista riskiä. Se tarkoittaa rahanmenetyksiä, se on myös fyysinen riski (turvallisuus) ja riski ympäristölle. Otettaessa hävikistä niskalenkkiä, tehdään malli, jossa listataan ensin mitä menee prosessiin sisään ja sitten mitä tulee ulos. Syötteiden ja tuotosten tulee olla tasoissa. Tasetarkastelu saattaa avata silmät hävikin osalta. - Hävikkiä syntyy lukemattomissa kohdissa prosessia, mutta kun asioihin aletaan kiinnittää huomiota, ja niitä valvotaan, niitä on helpompi kehittää. Hävikkiä pitää johtaa ja seurata, se on kaikkien yhteinen asia, jossa pienetkin teot ovat tärkeitä. Hävikin minimoinnista kiittää sekä tulos että luonto, Kati Oikarinen painotti.

LEIPURI 4 / 2019

v LEIPÄTIEDOTUS v

Kuvasatoa erilaisista Leipätiedotuksen tapahtumista.

Leipätiedotuksessa valmistellaan Leipäviikkoa kaiken muun ohella Leipätiedotus ry:n vuodenkiertoon mahtuu paljon toimintaa ja tapahtumia, joista näkyvimpiä ovat syksyinen Leipäviikko ja Ruisleipäpäivä helmikuun lopussa. Myös leipomotuotteiden tilastointi ja Pro ruis -yhdistys ovat Leipätiedotuksen hanskassa. TEKSTI Kaisa Mensonen,toiminnanjohtaja Leipätiedotus ry

yt saadaan hienoja kaurakuvia! huudahtaa Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen, kun hän kantaa kuvausrekvisiittaa takaisin toimistolle. Leipäviikon teemana on tänä syksynä kaura ja sen monet muodot. Materiaalien valmistaminen on parhaillaan käynnissä ja sosiaalista mediaa varten tarvitaan tänä päivänä paljon visuaalista materiaalia. ”Onhan tämä toiminta muuttunut aika tavalla siitä, kun Leipätiedotus aikanaan perustettiin vuonna 1961”, miettii Men-

LEIPURI 4 / 2019

sonen. Perusasiat toki ovat säilyneet, eli tarkoitus on edelleen vahvistaa leivän ja leipomotuotteiden myönteistä mielikuvaa ja kertoa tutkimukseen perustuvaa faktaa terveysvaikutuksista. Toimintaa ovat aina ohjanneet ravitsemussuositukset. Viestinnän keinot ovat vain muuttaneet muotoaan perinteisestä ”valistuksesta” ja printtimateriaalista sähköisiin kanaviin. Kouluihin ei enää noin vain oteta ulkopuolisia puhujia ja toimittajia on vaikea saada paikan päälle kuulemaan uutisista. Nyt heidät täytyy saada kiinnostumaan omasta aiheesta sähköisiä kanavia pitkin.

Myös sosiaalisessa mediassa täytyy olla aktiivinen toimija, jos haluaa näkyvyyttä.

Leipomotuotteiden tilastointi vahvistaa asiantuntijuutta Viljasta, kuidusta ja leivästä on tutkimustietoa maailmanlaajuisesti paljon. Leipätiedotus pitää yritykset kartalla siitä, minkälaisia tuloksia tutkimuksista saadaan. Lisäksi seurataan trendejä sekä maailmalla, että Suomessa. ”Leipomotuotteiden tilastointipalvelu perustettiin tukemaan asiantuntijuuttam-

v LEIPÄTIEDOTUS v

me ja meidän tilastomme ovatkin mediaa kovasti kiinnostava aihe”, tähdentää Leipätiedotuksen tilastoinnista vastaava Terhi Virtanen. ”Peilaamme omaa tilastoamme esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ruoankäyttötutkimuksiin sekä kaupan tilastoihin ja näin pystymme muodostamaan aika hyvän kuvan siitä, mitä leipää suomalaiset tällä hetkellä syövät ja kuinka paljon.” ”Teetämme myös kuluttajatutkimuksia tasaisin väliajoin, jotta tiedämme mitä leipää suomalaiset sanovat syövänsä senhän me jo tiedämme, mitä he oikeasti syövät!” naurahtaa Virtanen.

Kansainvälinen yhteistyö Leipätiedotus kuuluu muutamaan yhdistykseen, joista kansainvälinen Healthgrain Forum on yksi. Kaksi kertaa vuodessa eri puolella Eurooppaa järjestettävissä kokouksissa saadaan päivitystä muiden maiden kuulumisiin. Kokouksissa käydään läpi meneillään olevia tutkimuksia, juuri päättyneiden hankkeiden tuloksia sekä esimerkiksi muiden maiden leivän edistämiskampanjointien onnistumista. ”On mielenkiintoista kuulla minkälaiset trendit aaltoilevat maailmalla, koska usein ne rantautuvat jälkijättöisesti meille tänne Suomeen”, kertoo Mensonen. Lisäksi muiden tekemistä kampanjoista saadaan ideoita omiin tekemisiin täällä kotimaassa. ”Erityisen tärkeäksi olen kokenut pohjoismaisen yhteistyön Ruotsin ja Norjan vastaavien yhdistysten kanssa. Olemme entistä enemmän yrittäneet hyödyntää puolin ja toisin tekemiämme materiaaleja ja viestintää, vaikka aina niitä hieman täytyy hioa omaan väestöön sopivaksi. Verkosto maailmalla on hyvä olla olemassa. Yhteydenpito on helppoa, kun on kohdannut ihmiset aiemmin kokouksissa.”

Seuraathan Leipätiedotusta myös somessa: Facebook, Twitter ja Instagram ta tuottikin tulosta, sillä tuosta vuodesta alkaen suomalaisen ruisleivän raaka-aineeksi on ollut saatavilla kotimaista ruista. ”Viestimme aktiivisesti viljelijöiden, myllyjen, leipomoiden ja kuluttajien kanssa rukiin ja ruisleivän terveellisyydestä ja herkullisuudesta sekä sen kuulumisesta suomalaiseen ruokakulttuuriin”, kertoo Terhi Virtanen. ”Toiminnassa viljelijä- ja kuluttajatapahtumien sekä viestinnän tavoitteena on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä ja lisätä rukiin suosiota.” Rukiin kotimaisuuden ja suosion turvaamiseksi tulee jatkossakin tehdä työtä. Terhi Virtanen kutsuu kaikki mukaan Pro Rukiin toimintaan: ”Pro Rukiin jäsenenä jokainen yritys voi olla mukana mahdollistamassa kuluttajien arvostaman kotimaisen rukiin saatavuutta raaka-aineeksi myös tulevaisuudessa. Jäsenille tarjoamme mahdollisuutta olla esillä kuluttajille ja jäsenistölle tarkoitetuissa tapahtumissa ja viestinnässä. Yritys voi myös nostaa profiiliaan sillä, että kertoo tukevansa kotimaisen rukiin saatavuutta. Yhdistykseen toimintaan mukaan voi ilmoittautua Terhille (terhi.virtanen@leipatiedotus.fi p. 040 501 6279). Pienten ja keskisuurten yritysten jäsenmaksu on 300 € / vuosi.

Tapahtumat perustoiminnan ohessa Leipätiedotuksen vuotuista arkea ryt-

mittää alkuvuoden Ruisleipäpäivä ja syksyllä vietettävä Leipäviikko. Jo kolmena vuonna peräkkäin on juhlistettu kansallisruoaksi valittua ruisleipää Kalevalan päivänä 28.2. Viime helmikuussa tapahtuma näkyi jo mediassa mukavasti ja mitä kauemmin asiasta pidetään ääntä, sitä todennäköisemmin siitä saadaan yhtä vakiintunut tapahtuma kuin Leipäviikosta on tullut. Leipäviikkoa on vietetty vuodesta 1964. Viikon ajankohta on jo aikanaan sijoitettu syksyyn, sadonkorjuuaikaan. Tällöin yritykset laittoivat markkinoille uutisleivät ja maistiaisia oli jaossa jokaisessa leipomossa. Leipämyymälöissä nähtiin tällöin myös komeita leipäaiheisia ikkunanäyttelyitä. Nykyisin Leipäviikkoa vietetään aina samalla viikolla, vko 37, syyskuun puolivälissä. Juhlaviikon teema vaihtuu vuosittain. Tämän vuoden teemaksi on valittu kaura, joka on nostanut päätään perinteisen rukiin rinnalle. Kaurasta saadaan paljon terveysvaikutuksia ja se koetaan myös soveltuvammaksi herkkävatsaisille. Suomessa tehdyt upeat innovaatiot kaurasta ovat ilmestyneet kaupan hyllyille kuin huomaamatta ja niistä toivotaan myös hyviä uutisia viennin sektorille. ”Olemme järjestämässä yhdessä Kaurayhdistyksen kanssa Leipäviikon yhteyteen kauratapahtumaa medialle ja asiantuntijoille ja se viekin tällä hetkellä ison osan päivän tunneista.” kertoo Mensonen. Kaikesta tästä ja muista meneillään olevista asioista Leipätiedotuksen jäsenet saavat tiedon Leipuritervehdyksestä, joka ilmestyy heille 5-6 kertaa vuodessa. ”Näin pidämme jäsenet ajan tasalla tekemisistämme ja tutkimustuloksista ja trendeistä. Olethan siis kuulolla!” muistuttaa Mensonen. Jos et vielä ole Leipätiedotuksen jäsen, voit olla yhteydessä Leipätiedotuksen toimistoon. Yhteystiedot löytyvät www.leipatiedotus.fi.

Pro Ruis -yhdistys Leipätiedotuksen hanskassa Projektikoordinaattori Terhi Virtasen hanskassa on tilastoinnin lisäksi Pro Ruis -yhdistys, jonka perustamisen tausta-ajatuksena vuonna 2011 oli turvata kotimaisen rukiin saanti terveellisen ja herkullisen ruisleivän raaka-aineeksi, sillä ruisleivän leipojat olivat pitkään olleet tuontirukiin varassa. Vuonna 2015 Pro Rukiin toiminLEIPURI 4 / 2019

v LEIPÄTIEDOTUS v

Viljatuotteista kuidun lisäksi paljon muutakin hyvää TEKSTI Terhi Virtanen, projektikoordinaattori Leipätiedotus ry

Viljatuotteet ovat merkittävä ravintoaineiden lähde suomalaisten ruokavaliossa. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tammikuussa julkaisemasta FinRavinto 2017 -tutkimuksesta, jossa on selvitetty Suomessa asuvan aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Leipä ja muut viljatuotteet tunnetaan hyvinä hiilihydraattien ja kuidun lähteinä, mutta niistä saadaan myös mojova annos muita tärkeitä ravintoaineita. Etenkin ruisleipä on todella merkittävä yksittäinen elintarvike suomalaisten raudan, kuidun, kuparin sekä magnesiumin saannille. Myös vehnäleipä ja sekaleipä ovat monen ravintoaineen lähde. Ravintoaineiden saanti viljatuotteista ja leivästä saanti (%) viljatuotteista Rauta

saanti (%) ruisleivästä 12

saanti (%) muista leivistä 7

Seleeni

Sinkki

Jodi

Kalium

Kupari

Magnesium

Tiamiini

Folaatti

Hiilihydraatit

Kuitu

Hiilihydraatit ovat elimistön tärkein energian lähde Hiilihydraattien pääasiallinen tehtävä on toimia solujen energianlähteenä ja turvata verensokerin vakaa taso. Tämä on oleellista veren punasolujen ja aivojen energiansaannin ja toiminnan ylläpitämiseksi, koska normaalisti ne käyttävät vain glukoosia (hiilihydraatti) energiakseen. Myös kaikki muut solut voivat käyttää glukoosia energianlähteenä.

Kuitu Kuidut edesauttavat ruoansulatusta sekä ehkäisevät monia sairauksia. Kuitupitoinen ruokavalio alentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä tiettyihin syöpiin. Viljatuotteet ovat suomalaisten ravitsemuksessa pääasiallinen kuidun lähde: naiset saavat niistä 46% ja miehet 58% päivittäisestä kuidustaan. Yksittäisistä elintarvikkeista ruisleipä on kuidunlähteenä ehdoton ykkönen: naisten kuiduista 21 % ja miesten 30% tulee rukiisesta leivästä. Vertailun vuoksi muista hyvistä kuidunlähteistä, palkokasveista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista, miehet saavat yhteensä vähemmän kuitua kuin ruisleivästä eli 25 %. Naisten runsaampi kasvisten kulutus näkyy myös niiden suurempana osuutena kuidun saannissa: kasvisten, hedelmien ja marjojen osuus on naisilla kokonaiskuidunsaannista 39 %.

LEIPURI 4 / 2019

B-ryhmän vitamiinit, tiamiini ja folaatti

Täysjyvävilja sisältää runsaasti B-ryhmän vitamiineista tiamiinia ja folaattia. Elimistössä ne osallistuvat hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen aineenvaihduntaan. Osalla B-ryhmän vitamiineista on vaikutuksia myös hermoston toimintaan. B-ryhmän vitamiinien riittämätön saanti heikentää elimistön energiansaantia ja tätä kautta kaikkia elimistön toimintoja.

Leivästä runsaasti kivennäisaineita

Ruoan kivennäisaineita tarvitaan kudosten rakenteisiin sekä entsyymien toiminnan ja aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. Täysjyväleipä on hyvä kivennäisaineiden ja hivenaineiden lähde. Hivenaineiksi kutsutaan ravinnon välttämättömistä kivennäisaineista niitä, joiden päivittäinen tarve on erityisen pieni. Viljatuotteista saatavia hivenaineita ovat rauta, sinkki, jodi, seleeni ja kupari. Kivennäisaineista kalium osallistuu elimistön energia-aineenvaihdunnan, elektrolyyttitasapainon ja entsyymitoi-

mintojen säätelyyn. Kalium säätelee hermoimpulssinen siirtoa ja lihassupistuksia. Se muun muassa ylläpitää sydämen ja hermoston normaalia sähköistä toimintaa sekä sokeriaineenvaihduntaa ja kilpirauhashormonien eritystä ja sillä on merkitystä verenpaineen säätelyssä. Lisäksi kaliumilla on merkittävä tehtävä natriumin kanssa elimistön happo-emästasapainon säätelyssä. Kaliumin puutos aiheuttaa lihasheikkoutta ja sydämen toimintahäiriöitä. Magnesium on kivennäisaine, joka toimii luuston tukiaineena ja on välttämätön monissa entsyymireaktioissa ja hermo-lihastoiminnoissa. Magnesiumia tarvitaan mm. lihas- ja hermoimpulssien syntymiseen ja aineenvaihdunnan säätelytehtäviin. Rauta toimii elimistössä veri- ja lihassolujen hemo- ja myoglobiinin rakenneosana. Sen tunnetuin tehtävä on toimia hemoglobiinin rakennusaineena ja siinä hapen ja hiilidioksidin kuljettajana. Lisäksi rautaa tarvitaan entsyymien rakenneosana solujen aineenvaihduntareaktioissa. Raudanpuutetta kutsutaan anemi-

aksi ja sen ensioireena on väsymys. Jodi on ihmiselle välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen ja normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Jodin puute voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa tai struumaa. Elintarviketeollisuudessa, mm. leipomotuotteissa, käytetään nykyisin jodioitua suolaa, mikä on nostanut suomalaisten jodin saannin suositellulle tasolle. Kuparia tarvitaan punasolujen sekä useiden entsyymien toimintaan. Näin se vaikuttaa esimerkiksi elimistön energia-aineenvaihduntaan ja keskushermoston toimintaan. Sinkki vaikuttaa elimistössä entsyymien osana moniin aineenvaihduntareaktioihin. Sillä on vaikutusta mm. haavojen paranemiseen ja ihon kuntoon ja se aktivoi lähes sataa entsyymiä. Seleeni on ravitsemukselle tärkeä hivenaine. Sitä tarvitaan kasvuun ja lisääntymiseen sekä ylläpitämään sydämen ja lihasten terveyttä.

LEIPURI 4 / 2019 www.mauste-sallinen.fi/perhe

v HAASTATTELUSSA v Hyvää Suomesta -merkki tunnetaan erinomaisesti Suomessa. Tiina Lampisjärven mukaan kotimaisuuden arvostus elintarvikkeissa on kasvanut vuosi vuodelta.

– Suomen Ruokatieto ry:n toiminnanjohtajaksi. Sitä ennen hän oli ehtinyt toimia viidentoista vuoden ajan liikuntasektorilla eri tehtävissä, muun muassa Kuntourheiluliitossa. Pohjana olivat ravitsemustieteen opinnot Viikissä. Työ liittyi ravitsemukseen, mutta vahvasti myös liikuntaan. Siinä Lampisjärvi pystyi yhdistämään omat vahvat kiinnostuksen kohteensa eli ruuan, terveyden ja siihen liittyvät asiat. Lisäksi tutuiksi tulivat tavat toimia järjestön, yritysten ja hallinnon välisessä kentässä.

Laajasti suomalaisesta ruuantuotannosta

Väsymättä suomalaisen ruuan puolesta Ruokatieto Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi on jäämässä eläkkeelle seitsemäntoista vuoden työrupeaman jälkeen suomalaisen ruuan puolestapuhujana. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

ielä ei oikein osaa kuvailla, mitkä ovat tunnelmat ja millaiseksi elämä muotoutuu työelämän jälkeen, toteaa Tiina Lampisjärvi kysymykseen siitä, miltä nyt tuntuu, kun eläkeaika häämöttää. Osittain se johtuu varmasti siitä, että hän on haastattelun aikaan edelleenkin täysillä vetämässä Ruokatiedon toimintaa. Monta työtä pitää vielä saattaa sellaiseen vaiheeseen, josta seuraaja Anni-Mari Syväniemen on hyvä jatkaa. Syväniemi aloittaa työnsä 17. kesäkuuta ja perehdyttämisvaihe on kesällä. - Sitä helpottaa, että olemme Anni-Ma-

LEIPURI 4 / 2019

rin kanssa tehneet yhteistyötä vuosia ja hän tuntee toimintaamme varsin hyvin, toteaa Lampisjärvi, joka siirtyy syrjään syksyn alkuun mennessä. Tarkka päivä ei ole vielä tiedossa. - Täysillä panoksilla tässä on menty ja mennään edelleenkin. Ala on monella tavalla kiinnostavassa vaiheessa. Ja kannattaa lähteä huipulta, eikö sitä niin sanota, hän toteaa hymynkare suupielessään, puoliksi leikillään. Se on kuitenkin totta, sillä Ruokatiedolla menee nyt hyvin; ainakin jos puhutaan suomalaisen ruuan ja Hyvää Suomesta -joutsenlippumerkin arvostamisesta. Tiina Lampisjärvi on toiminut suomalaisen ruuan viestinviejänä vuodesta 2002, jolloin hän haki ja tuli valituksi Finfood

Tiina Lampisjärven mukaan Ruokatieto Yhdistyksen juuret ovat vuonna 1958 perustetussa Pellervon PR-keskuksessa, joka sittemmin muuttui Maatalousalan tiedotuskeskukseksi. - Tuomme edelleenkin monipuolisesti esille suomalaiseen ruuantuotantoon liittyvää tietoa ruokatieto.fi -sivustollamme, joka tukee Hyvää Suomesta -sanomaa, ydintoimintaamme. Maatalouden tiedotuskeskuksen yhteyteen perustettiin Hyvää Suomesta -projekti vuonna 1993. Se tarkoitti Hyvää Suomesta -joutsenlippumerkin syntymistä. Kotimaisuudesta viestivä merkki luotiin nostamaan esiin suomalaisia elintarvikkeita, jotta ne menestyisivät myös Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. Merkin hallinnointi jatkui Finfood – Suomen Ruokatieto ry:ssa, joka perustettiin vuonna 1996, kun teollisuus ja kauppa tulivat mukaan. Siirtymäkaudella 1995-2000 saatiin lupa käyttää valtion rahaa kotimaisen tuotannon markkinointiin, ja Hyvää Suomesta -merkkiä tehtiin silloin voimalla tunnetuksi. 2000-luvun alussa valtion projektiavustukset loppuivat vähitellen ja rahoitus alkoi siirtyä yhä enemmän elinkeinon harteille. Vielä 2000-luvun alussa Finfood oli kuitenkin vielä iso organisaatio, sillä siihen kuuluivat myös Luomu, Lihatiedotus, Kananmunatiedotus ja oma uutistoimitus ja omat hallintopalvelut. Samassa toimistossa olivat myös Kotimaiset Kasvikset ja Suomen Keittiömestarit. Vuonna 2009 tehtiin iso uudelleenorganisointi, jonka jälkeen joukko supistui muutamaan ihmiseen. Silloin jouduttiin luopumaan myös Finfood-nimestä.

v HAASTATTELUSSA v Vuoden 2010 alusta lähtien nimi on ollut Ruokatieto Yhdistys ry. Tiina Lampisjärvi toteaa, että muutos yhdistyksessä on ollut hänen aikanaan aikamoinen. On vaatinut paljon työtä ’pitää putiikki pystyssä’. Joskus on tuntunut siltä, että päätöksiä tekevillä virkamiehillä ei ole ollut uskallusta tulkita EU-määräyksiä oman maan ja alan edistämisen näkökulmasta. - Pitäisi enemmän puhaltaa yhteiseen hiileen, jotta saataisiin toimiala kannattavammaksi. Muista maista löytyy kyllä esimerkkejä siitä, miten asiat voidaan tehdä toimialan edistämiseksi mukautuen samalla EU:n sääntöihin. Esimerkiksi Irlanti, jossa ruoan alkuperämerkille tehtiin ensin laatukriteerit ja sen jälkeen siitä kehitettiin Origin Green Sustainability System. Se on kansallinen ruoan laatujärjestelmä, johon kytkettiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Merkille on luotu siis kestävän kehityksen laatukriteerit, joiden toteutumista seurataan ja hyödynnetään myös viestinnässä. Elintarvikeala on Irlannin suurin teollisuudenala, jonka tuotteista 85 prosenttia menee vientiin. - Meillä Hyvää Suomesta -merkki voisi toimia tässä pohjana samalla tavoin kuin Irlannissa Origin Green -merkki. Siellä valtio on luonut ohjelmalle edellytykset ja yritykset toteuttavat sitä, osallistuen luonnollisesti myös kustannuksiin, visioi Tiina Lampisjärvi.

Kotimaisuus noussut arvoonsa Hyvää Suomesta -merkki on jo pitkään ollut yksi Suomen tunnetuimmista brändeistä ja tunnetuin alkuperämerkki. Sen tunnistaa eri tutkimusten mukaan 94-100 prosenttia suomalaisista. Merkin menestys voimakkaasti elävässä ja muuttuvassa markkinassa onkin Tiina Lampisjärven mukaan paras saavutus hänen toimikaudellaan Ruokatiedossa. Se kertoo kotimaisuuden arvostuksen kasvusta. Kotimaisuuden arvostus notkahti 2000-luvun puolivälissä, kun ulkomaisia tuotteita tulvi kauppoihin, matkustelu lisääntyi ja kuluttaja hurmaantui uusista mauista ja mahdollisuuksista. Vähitellen hurma kuitenkin tasaantui. - Vuoden 2007 jälkeen kotimaisuuden arvostus on ollut tutkimusten perusteella selvässä nousussa, ja uskon tämän trendin olevan pysyvä. Kotimaisuus ymmärretään nyt paljon syvällisemmin kuin aikaisemmin ja myös nuorempi polvi arvostaa ko-

timaista yhä enemmän. Kotimaisuuden arvostuksen kasvu heijastuu myönteisesti Hyvää Suomesta -toimintaan. Merkki löytyy jo noin 11 000 tuotteesta ja sitä on ihan uusissakin tuoteryhmissä. Myös Ruokatiedon jäsenmäärä on kääntynyt kasvuun ja mukaan on tullut uusia toimialoja, kuten hyönteisala. Tiina Lampisjärvi muistuttaa, että Ruokatiedon jäsenistö ei kostu ainoastaan elintarvikealan yrityksistä, vaan edustaa laajasti elintarvikealaa aina maatiloista kauppaan asti, siis koko ruokaketjua. Niinpä Hyvää Suomesta -merkki löytyy nykyisin esimerkiksi kaupan omista tuotteista. Lisäksi Hyvää Suomesta -merkki on toiminut mallina myös Ruotsille ja Norjalle. Esimerkiksi Ruotsi ’lainasi’ kriteerit Suomesta. Siellä kolmisen vuotta sitten käyttöön otettu Från Sverige -merkki on ollut valtaisa menestys. Pohjoismaiden välinen yhteistyö on alkuperämerkkirintamalla tiivistä ja hedelmällistä. Tiina Lampisjärvi huomauttaa, että Hyvää Suomesta -merkki perustuu jäljitettävyyteen, ja se tarjoaisi hyvän pohjan digitaalisen alustalle, joka perustuu lohkoketjuteknologiaan. - Usein ajatellaan sen olevan vain pakkausmerkintä. Merkin taustalla on kuitenkin tietojärjestelmä, jossa valtava määrä informaatiota yli 11 000 tuotteesta, jotka tulevat yli 300 yrityksestä. Etuna on pitkä historia, testatut kriteerit ja käytännöt, toimivat yritysverkostot sekä yhteisymmärrys esimerkiksi siitä, mihin kotimaisuuden raja on asetettu. Myös vientiä on eri tavoin pyritty edistämään Ruokatiedossa Tiina Lampisjärven aikana, mm. 2000-luvun puolivälissä käynnistetyllä Food from Finland -hankkeella (toimii nykyisin osana Business Finlandia) sekä hieman myöhemmin Luonnonvarakeskuksen kanssa rakennetulla Arctic food from Finland -aineistolla.

Ruokakasvatusta ja kuluttajaosaamista Ruokatiedon toimintaan kuuluu myös ruokakasvatus, jonka avulla nuorille ikäluokille jaetaan tietoa suomalaisesta ruokatuotannosta. Opettajien tietoisuuteen päästiin jo vuonna 1996, jolloin Finfood julkaisi Suomen ensimmäiset elintarvikealan kotisivut ja ensimmäiset verkko-oppimateriaalit, jälkimmäiset Opetushallituksen tuella. Nykyisin sivustolla ruokatieto.fi on 15

000 – 20 000 käyttäjää viikossa, mikä tekee noin 700 000 käyttäjää vuodessa. Se on melkoinen määrä koululaisia ja opettajia. Yhteistyökumppanina ruokakasvatuksessa voi toimia myös kauppa, kuten alakoululaisille suunnatussa Retki kauppaan -ohjelmassa, jota tehdään S-ryhmän kanssa ei-kaupallisella näkökulmalla. Lisäksi on mainittava Ruokavisa, tavoitteellinen ruoan vastuullisuuteen ja vastuulliseen kuluttajuuteen liittyvä kokonaisuus, joka on suunnattu yläkouluille eli luokille 7-9. Tänä vuonna Ruokavisa oli yksi Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston ruokakulttuuripalkinnon saajista.

Eläkepäivillä odotettavissa omaa elämää Tiina Lampisjärvi mainitsee pitävänsä verkostotyyppisestä työskentelystä, jossa on mukana useita eri toimijoita. Sellaista tämä työ juuri on ollut. Leipomoalan kanssa toimimisesta on mukavia muistoja. Kun Hyvää Suomesta -merkki perustettiin, oli leipomoita paljon mukana, mutta katovuosien myötä niiden määrä väheni. Aikoinaan myös lähileivän ja Hyvää Suomesta -merkin yhteiskäyttö toi etenkin pieniä leipomoita mukaan jäseniksi ja merkin käyttäjiksi. Tällä hetkellä Ruokatiedon jäsenenä on kaikkiaan 50 leipomotuotteita valmistavaa yritystä. Hyvää Suomesta -merkittyjä leipomotuotteita on yhteensä 1040. Näistä 197 on makeita leipomotuotteita, joiden määrä on viime vuosina kasvanut ilahduttavasti huolimatta siitä, että merkin kotimaisuusvaatimukset ovat makeille tuotteille haasteelliset. Kun Tiina Lampisjärvi syksyllä jää pois töistä, on ainakin aluksi tarkoitus alkaa keskittyä omaan elämään, kuten vaikkapa taloremonttiin. Mutta koska virtaa vielä riittää, voi tulevaisuudessa polku kulkeutua hyvinkin vielä ruoka-alalle tavalla tai toisella, jos tulee eteen jokin mielenkiintoinen mahdollisuus. Suomalaiselle ruualle Tiina Lampisjärvi toivoo hyvää tulevaisuutta. Siihen on kaikki edellytykset. - Yhdyn siihen Reijo Karhisen raportin näkemykseen, että tässä tarvitaan entistä voimakkaampaa yhteistyötä ja yhteistä visiota. Se tarkoittaa myös vastakkainasettelusta luopumista ja yhteisen tavoitteen etsimistä – tätähän Hyvää Suomesta on palvellut jo syntyajoistaan lähtien.

LEIPURI 4 / 2019

v TALLINNAN RØST v

Tallinnan kaduilla leijailee korvapuustin tuoksu Rotermannin korttelissa on paljon viehättäviä putiikkeja, kahviloita sekä ravintoloita.Røstin edustalla leijailee hyvinkin kotoinen tuoksu…onko se korvapuusti? Korvapuusteja Virossa? Kyllä. Leipomon hittituote on aina maistuva kanelinen herkku. TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Marjo Koivumäki

Tuoksuvat korvapuustit ovat Røstin valtti.Malli on saanut vaikutteita Ruotsista.

otermannin kortteli on jo parisensataa vuotta vanha. Paikalla on sijainnut niin myllyjä, varastoja, kutomoita kuin voimalakin. Neuvostoaikana rakennukset rapistuivat niin huonoon kuntoon ettei niiden korjaamista pidetty kannattavana. Paikka oli niin sopivan rähjäinen, että mestariohjaaja Andrei Tarkovski kuvasi osan Stalker-elokuvastaan Rotermannin hämärillä kujilla. Viron itsenäistymisen jälkeen historiallinen kortteli päätettiin pelastaa, ja nykyään alue on voittanut useita arkkitehtuuripalkintoja. Jo Neuvostoliiton aikana korttelissa oli kuuluisa leipomo. Røstin paikalla sijaitsi ennen jauhomylly sekä sen varastohuoneet.

LEIPURI 4 / 2019

Kiireettömiä ruotsalaisvaikutteita Kahvila-leipomon omistaja, alunperin teknologia-alalla toiminut Sander Allmere vietti vuoden Ruotsissa, joka olikin hänelle mullistava kokemus. - Siellä tuntui kuin koko maailma olisi auennut! Jäin aivan koukkuun ruotsalaisiin kahviloihin ja leipomoihin, ja etsin koko ajan uusia makuja sekä tapoja tehdä erilaisia leivonnaisia. Se oli elämäni missio! Ruotsi antoi minulle valtavasti inspiraatiota sekä rohkeutta unelmien toteuttamiseen, hän hehkuttaa länsinaapuriamme. - Ihastuin täydellisesti Ruotsin fika-kulttuuriin. Kahvin ja paakkelsin voi nauttia yksin tai yhdessä, mutta se on aina kiireetöntä rentoutumisen aikaa. Tallinnassa ei silloin ollut skandinaavista leipomokahvilaa, joten päätin sitten avata sellaisen, hän nauraa. - Viisi vuotta sitten sain kuulla että Rotermannissa olisi avautumassa sopiva tila. Kortteli oli silloin vielä huonossa kunnossa, eikä tässä rakennuksessa ollut edes kattoa. Mutta sijainti oli juuri sellainen mistä olin haaveillut. Tallinnan vanhaan kaupunkiin en edes halunnut. Rotermanni oli myös paikallisille jännittävä ja rappioromanttinen paikka. Kortteleissa on säilytetty hyvin sen historiallinen vanha henki ja ilmapiiri. Modernit rakennukset kuitenkin tuntuvat sopivan miljööseen todella hyvin. Ketjuliikkeitä tai turistikrääsää kauppaavia puoteja ei ole. - Parisen vuotta jouduin odottamaan rakennuksen kunnostamista, ja kolmisen vuotta sitten avasin Røstin partnerini Kris Liben kanssa. Hän oli rahoitusalalla, joten uuden yrityksen finanssipolitiikka oli hänen harteillaan. Itselläni ei ollut mitään kokemusta tältä alalta, mutta kovasti halusin kokeilla jotain uutta elämässäni. Ajattelin, että hyvin voisin olla vaikkapa leipomon omistaja, hän muistelee hymyillen.

Riskillä uutta kohti Korvapuustit kuuluivat valikoimaan heti, hapanleivän ohella. - Jos olisin avannut leipomoni esimer-

v TALLINNAN RØST v

Vaaleat juurileivät kohotetaan koreissa.

Yrittäjinä toimivat Kris Liben ja Sander Allmere. Taustalla kahvivalikoimaa.

Røst sijaitsee tyylikkäästi korjatussa, parisataa vuotta vanhassa Rotermanni-korttelissa.

Valmiiksi tehdyistä voileivistä suosituin on muhkean kokoinen herkku, joka sisältää lohta, kermajuustoa, rucolaa sekä kananmunaa.

Suolaiset pikkupiiraat sisältävät mm. pekonia ja vuohenjuustoa.

LEIPURI 4 / 2019

v TALLINNAN RØST v

tuoreita, eikä voissa ole säästelty. Ne ovat niin pehmeitä ja sopivan tahmeita, ettei niitä tarvitse jyrsiä, eikä kaapia pois kitalaesta. Raesokeri rouskuu ihanasti. Hapanleipiä tehdään päivässä noin 50, ja kun ne myydään loppuun, lisää ei tehdä. Kaikki leivät menevät päivässä, joten hävikkiä ei tule.

Hyödyllinen tietämättömyys

Näissä pullissa on unikonsiemeniä, joita virolaiset rakastavat. Leipiä tehdään päivässä viisikymmentä kappaletta, jotka kaikki menevät kaupaksi.

kiksi kymmenisen vuotta sitten, en usko, että olisin menestynyt. Paikalliset suhtautuivat kaikkeen uuteen hiukan epäillen. Niin vahva oli virolaisen kotiruoan perintö, kuten myös tumman ja makean leivän lumo. Vaikka siitä pidänkin, en halunnut omassa leipomossani jäädä jumiin siihen kuuluisaan tummaan leipään. Sitä saa joka leipomosta, kaupasta sekä ravintolasta. Koska tein jotain uutta ja erilaista, sain heti alusta asti paljon julkisuutta. - Virossa ravintola-alalla on kova kilpailu, mutta leipomo-alalla ei niinkään. Tai ehkä leipurit ovat sitten vain kiltimpiä kuin ravintoloitsijat! ’, Andrei sanoo ja naurahtaa. - Käymme toki aina katsastamassa mitä kilpailijat tekevät, mutta jotenkin vain toisten varpaille ei astuta. Kollegani Leib-ravintolasta kävi alussa katsastamassa että jaahas, uusi leipomo on tullut, ja mitäs me täällä puuhaillaan. Kun hän näki että teemme vaaleata juurileipää, hän vain sanoi että ei mitään ongelmaa, tilaa on kaikenlaiselle leivälle ja leipureille. Leib-ravintola on keskittynyt täysillä tummaan leipään, ja se on heidän valttinsa. Meidän on juurella nostatettu leipä.

Pieni on kaunista Røst on kooltaan pikkuinen, eikä menu ole kilometrin mittainen. Henkilökunta on

LEIPURI 4 / 2019

iloista ja omistautunutta. Täällä leivät ovat happamia, eivät asiakaspalvelijat. - Mielestäni on laadun tae, jos lista ei ole liian pitkä. Me olemme erikoistuneet muutamiin tuotteisiin, ja teemme ne hyvin, alusta alkaen käsin. Meidän tavaramerkkejämme ovat yksinkertaisuus, paikallisuus sekä hyvä maku. Oma mottoni on että tee aina paras versio siitä mitä se voisi olla. Leipomo-kahvilassa on tarjolla muutamia erilaisia valmiiksi tehtyjä voileipiä. Suosituin on muhkean kokoinen herkku, joka sisältää lohta, kermajuustoa, rucolaa sekä kananmunaa. Myös lihaisaa tai kokonaan kasvis-leipää löytyy. Asiakkaat voivat kahvilla istuessaan nähdä avokeittiöön ja samalla seurata lä-

“Tee aina paras versio siitä mitä se voisi olla.” hes hypnoottisen vangitsevaa korvapuustitaikinan kierittämistä. Leipomossa tehdään myös muffinseja, croissanteja, vuohejuustopiirakkaa, juustosämpylöitä sekä sitruunaisia pieniä marsipaanileivonnaisia jotka on ryyditetty virolaisten rakastamilla unikonsiemenillä. Mutta korvapuusti on ehdoton ykkönen asiakkaiden keskuudessa. Puustit ovat aina

Allmere katsoo oman kokemattomuutensa olleen pelkästään hyvä asia. - Koska aloitin tavallaan ihan nollasta, minkäänlaista vertailukohdetta mihinkään tapaan tehdä asioita ei ollut. Mutta olen myös aina ollut hyvän kahvin ystävä, joten oli alusta asti selvää, että tarjoamamme kahvi on ensiluokkaista. Käytämme paikallisia mikropaahtimoita, joiden pavut tulevat parhailta eurooppalaisilta tuottajilta, hän kertoo. - Olemme Røstissä kaikki tasa-arvoisia. Leipurit ja kassahenkilöt ovat samalla viivalla, ja otamme uusia ideoita vastaan koko henkilökunnalta. Jokainen työntekijä on tärkeä. - Myöskään hirmuisen aikaisin ei meillä tulla leipomaan, vaan aloitamme aamukuudelta, joka on hiukan inhimillisempi aika kuin vaikkapa neljältä aamulla. Työntekijöitä on vakituisesti seitsemän, mutta kiireisinä kesä-aikoina määrä nousee kymmeneen. - Haluan, että tänne tullaan mielellään töihin. Ehkä hyvästä ilmapiiristä kielii sekin, että myös monet ystävistäni tulevat tänne esimerkiksi kahvia tekemään, koska se on niin hauskaa!

Seuraavia askeleita varovasti Røst haluaa pysyä pienikokoisena, eikä laajentumisen tarvetta ole. - Tämä brändi on spesiaali, enkä halua kasvattaa yritystä samalla nimellä. Jos tulevaisuudessa siipien kantavuuden kokeilemista on ilmassa, yrityksen nimestä tulisi ihan toinen. Se voisi olla vaikkapa ihan viimeisen päälle kahviin keskittynyt paikka , hän miettii. - Helsinki voisi olla hyvä paikka. Mutta en haluaisi yksin lähteä yrittämään toiseen maahan, vaan siihen pitäisi tulla mukaan paikallinen partneri, hän päättää.

K OLU MN I

Trendit vaihtuvat, lusikkaleivät pysyvät Alkukesän juhlissa säilyvät tarjolla ostetut tai itsetehdyt mansikkakakut ja lusikkaleivät uusien tulokkaiden rinnalla.

Ihmisen ruokamieltymyksiin ja -valintoihin vaikuttavat myös monet muut asiat kuin makukysymykset. Ruokatrendit vaihtelevat ja muuttuvat. Samalla tavalla bloggareiden mielipiteet, kokkien reseptivinkit tai lehtien ruokajutut ja kaupan tarjonta vaikuttavat valintoihin. Avokadopastat muuttuvat uunifetapastoiksi, kebab kohtaa pizzan ja macaron-leivoksista tulee ylioppilasjuhlien hitti. Ruokavalintoihin vaikuttaa myös ihmisten ympäristö- ja terveystietoisuus sekä erilaiset järjestöt. Järjestöillä on aina ollut iso vaikutus ja niin tulee olemaan jatkossakin näiden uusien toimijoiden ohella. Marttojen ruokavalistus ja reseptit ovat muovanneet suomalaista ruokapöytää jo 120 vuotta ja jatkavat sen muovaamista edelleen. Martat ovat olleet perustamisesta saakka radikaali kansalaisliike, joka vahvistaa naisten asemaa, itsenäisyyttä ja osallisuutta. Maailmaa on parannettu hyvällä mielellä ja yhdessäolon voimalla. Ruoka on Martta-toiminnan ydin: kerromme miten tehdä ruuasta herkullista, terveellistä, turvallista, ympäristöllisesti ja eettisesti kestävää sekä edullista. Kestävät valinnat kokonaisuutena ja vastuu omien toimien vaikutuksista maailmaan, ovat arjen osaamisen ydintä. Lainsäädännöllä niin EU:ssa kuin jäsenmaissakin on oma tehtävänsä ilmastonmuutoksen hidastamisessa, mutta yhtä tärkeitä vaikuttajia ovat yksittäiset ihmiset ja jokainen kotitalous. Me kaikki voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen tai sen hidastamiseen.

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu

Yksittäiset kansalaiset toimivat jo aktiivisesti maapallon hyväksi, nyt pitäisi saada mukaan loputkin ihmiset, jotka vielä epäröivät. Yksittäiset kansalaiset toimivat jo aktiivisesti maapallon hyväksi, nyt pitäisi saada mukaan loputkin ihmiset, jotka vielä epäröivät. Järjestöjen rooli tässä on suuri ja tärkeä, koska ne tavoittavat

tehokkaasti suuren osan kansalaisista ja niille on luontevaa löytää käytännön keinoja ja toimintaa tavoitteeseen pääsemiseksi. Samaan tapaan kuin yleinen kansansivistysaate aikanaan levisi ihmisten keskuuteen järjestöjen välityksellä, nyt tarvitaan tällainen liike maapallon pelastamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kyse ei ole erillisestä ilmastokokonaisuudesta, vaan kun puhutaan liikkumisesta ja liikenteestä, asumisesta ja rakentamisesta, tekstiileistä ja vaatteista tai ruuasta ja ruokatuotannosta, kaikissa päätöksissämme ja valinnoissamme on aina ilmastovaikutukset mukana. Martat on toiminnassaan panostanut yhä enemmän terveysvaikutusten ohella mm. ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin. Martat on taatusti osa kampanjaa, jossa luomuruisleipä tekee jatkossakin kauppansa, kannustamalla valitsemaan ruokaa ja leivonnaisia joiden alkuperä tiedetään. Maailmanlaajuisesti ruoan ympärille kytkeytyy isoja haasteita liittyen ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen. Martoilla on tarjota ratkaisuja. Martoilta luontuu niin ruokahävikin minimoiminen kuin vaatteiden eliniän maksimoiminen. Marttojen toiminta on ollut jo yli 100 vuotta ilmastoystävällistä - paljon kauemmin kuin politiikassa on huomioitu ympäristö- ja ilmastoasiat. Ja nyt se on oikein selvästi tiedostettu. Marttojen nettisivuilta kesän juhlapöytään löytyvät toki edelleen perinteiset lusikkaleivät uuden ilmastotietoisuuden rinnalle.

LEIPURI 4 / 2019

v LAINSÄÄDÄNTÖ v

Ajankohtaista elintarvikealan lainsäädännöstä Ajankohtaisia asioita elintarvikealan lainsäädännöstä kuultiin Elintarvike ja Terveys -lehden järjestämässä seminaarissa Vantaalla toukokuussa.

lintarvikelain kokonaisuudistus oli tarkoitus toteuttaa vuonna 2021. Sitä ehdittiin jo valmistella mutta asia raukesi. - Elintarvikelain kokonaisuudistus oli kytketty maakuntaorganisaatioon eli maakuntien piti olla se taho, joka valvoo. Koska hallituksen esitys maakuntauudistuksesta ei toteutunut, myös elintarvikelain kokonaisuudistusehdotus raukesi. Sama kohtalo oli eläinten hyvinvointilailla, totesi lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Haikonen alusti aiheesta Elintarvike ja Terveys -lehden järjestämässä Elintarviketeollisuus -ajankohtaista säädöksistä -seminaarissa 8.5.2019 Vantaalla. Haikosen mukaan elintarvikelain kokonaisuudistuksesta ei olla missään tapauksessa luovuttu, sillä uudistuksen tavoitteet ja kehittämiskohteet ovat edelleen ajankohtaisia ja tarpeellisia. Toimijoille ja viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa tulisi keventää elintarviketurvallisuutta vaarantamatta ja lain käytettävyyttä olisi parannettava. Uudistuksen eteenpäin viemistä jatketaan, kunhan maahan saadaan uusi hallitus ja ministerit. Jo tehty valmistelutyö toimii hyvänä pohjana uuden esityksen valmistelulle, Haikonen totesi. Hänen mukaansa valvontaorganisaatio asettunee maakuntatasolle, jos maakunnat tulevat, muutoin jatkunee nykyinen kuntapohjainen järjestelmä. Työn alla on nyt kuitenkin elintarvikelain muutos, jossa kasvinsuojeluaineiden valvonta siirtyy kokonaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesiin. Tämä muutos on tarkoitus saattaa voimaan jo ensi vuoden alusta lähtien. Samassa yhteydessä toteutetaan nykyiseen elintarvikelakiin

LEIPURI 4 / 2019

TEKSTI Elina Matikainen

Suunnitteilla on, että enää ei tarvittaisi erillistä omavalvontasuunnitelmaa. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että omavalvontaa ei tarvitsisi tehdä, sillä se vaatimus tulee Anne Haikosen mukaan EUlainsäädännöstä. myös joitakin kokonaisuudistukseen suunniteltuja muutoksia. Yksi näistä muutoksista on esimerkiksi se, että etämyynnistä tunnistautumatta otetut viranomaisen ottamat näytteet voidaan käyttää virallisen valvonnan näytteinä. Lisäksi viranomaiselle tulee mahdollisuus yrityksen internetsivujen sulkemiseen. Anne Haikosen mukaan julkisoikeudellisia velvoitteita laiminlyövillä yrityksillä on hyvin usein ongelmia myös elintarvikelain noudattamisessa. Siksi lakiin otetaan uutena asiana elintarvikealan toimijan luotettavuuden selvittäminen. Elintarvikevalvontaviranomainen voi pyytää tätä selvitystä yrityksestä verohallinnon harmaan talouden yksiköstä. Selvitystä voi käyttää myös riskiperusteisen valvonnan suuntaamiseen. Myös omavalvontaan on tulossa muutosta. Suunnitteilla on, että enää ei tarvittaisi erillistä omavalvontasuunnitelmaa. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että omavalvontaa ei tarvitsisi tehdä, sillä se vaatimus tulee Anne Haikosen mukaan EU-lainsäädännöstä. Toimijalla tulee olla järjestelmä, jonka avulla hän tunnistaa ja hal-

litsee elintarvikkeeseen ja sen käsittelyyn liittyvät vaarat. Omavalvonnan tulokset on myös dokumentoitava. Hygieniaosaamisen osalta säännöstöä virtaviivaistetaan siten, että hygieniapassin voi saada ainoastaan suorittamalla testin. Yksinomaan koulutus ei siis enää antaisi tätä ’pätevyyttä’. Lisäksi esitetään, että Ruokavirasto loisi rekisterin hygieniapassitestaajista sekä henkilöistä, joille on myönnetty hygieniapassi. Elintarvikelakiin ollaan ottamassa pykälä myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnasta sekä sen tehtävistä. Tätä ennen sitä ei ole kirjattu mihinkään lakiin. Niin ikään lakiin ollaan ottamassa vientiin liittyviä viranomaistehtäviä, joita ovat vientiin liittyvä selvitystyö tarvittaessa, vientivalvonta sekä vientitodistukset muiden kuin eläinperäisten elintarvikkeiden osalta. Alustuksensa lopuksi Haikonen teki katsauksen alkuperän ilmoittamisen säädöksiin. Elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan alkuperämaa sekä maidon ja maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon alkuperämaa on ilmoitettava valmiiksi pakatuissa elintarvikkeissa, jotka on valmistettu Suomessa. Määräaikainen asetus oli voimassa 31.5.2019 asti, mutta ehdotus voimassaolon jatkamiseksi 31.3.2020 asti oli Haikosen mukaan notifioitu komissiolle. Vastaavanlainen jatkoaika on myönnetty ainakin Ranskalle. Toinen kansallinen asetuksemme koskee tarjoilupaikoissa tarjoiltavien aterioiden ainesosana käytetyn lihan alkuperämaan ilmoittamista. Sitä lähdettiin soveltamaan 1.5.2019 ja se on voimassa siitä alkaen kaksi vuotta. Elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaan ilmoittamista koskevaa EU-asetusta

v LAINSÄÄDÄNTÖ v

aletaan soveltaa 1.4.2020. Sen mukaan, jos elintarvikkeen alkuperämaa ilmoitetaan, eikä se ole sama kuin pääainesosan alkuperämaa, on pääainesosan alkuperämaa ilmoitettava. Asetuksessa on vaihtoehtoisia ilmoittamistapoja ja asetuksen tulkintoja koskevaa EU-ohjetta valmistellaan parhaillaan.

Karjalanpiirakan nimisuoja Ruokaviraston ylitarkastaja Mika Varjonen alusti seminaarissa karjalanpiirakan nimisuojasta sekä yleisesti EU:n nimisuojajärjestelmästä ja sen valvonnasta. Tuoreessa muistissa on tänä keväänä käyty keskustelu karjalanpiirakan nimisuojaan liittyen. Se liittyi viime vuonna Evirassa toteutettuun laajaan nimisuojan valvontahankkeeseen. Siinä tehtiin Varjosen mukaan yhteensä 220 valvontakäyntiä, joissa kohteina olivat karjalanpiirakan ohella myös muut nimisuojatut tuotteet. Käyntejä tehtiin mm. ravintoloihin, kauppoihin, ja leipomoihin. Siihen, miksi karjalanpiirakkaan käytettävistä ainesosista on ollut erimielisyyttä valvonnan ja valmistajien välillä, Varjonen arveli syyksi ainakin tietämättömyyden niin viranomaisten, hakijoiden kuin komissionkin osalta nimisuojahakemusprosessissa vuosina 1998-2002. Lisäksi lainsäädäntö oli tuolloin hieman erilainen. Varjosen mukaan hakijataho eli Pohjois-Karjalan maaseutukeskuksen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus olisi kuitenkin voinut hoitaa asian kuntoon jo useita vuosia sitten, jotta asia ei olisi venynyt näin pitkälle. - Silloin kun nimisuoja haettiin 2000-luvun alussa, tuote-eritelmään ei tullut kaikkia asioita, joita hakemuksessa oli ollut. Silloin siihen ei heti jostakin syystä reagoitu, Varjonen kertoi. Esimerkiksi maitojauhe ja maitojuoma puuttuvat tuote-eritelmästä. Niitä tarvitaan erityisesti laktoosittoman karjalanpiirakan valmistuksessa. Viimeisimmän valvontahankkeen jälkeen Ruokavirasto tuli valvonnassa kuitenkin vastaan maitojauheen osalta siten, että sen käyttöön karjalanpiirakan valmistuksessa ei puututa. Nyt asia on nytkähtänyt eteenpäin, sillä Mika Varjonen totesi, että muutoshakemus karjalanpiirakan nimisuojaan on lähtenyt Ruokavirastosta EU-komissioon 9.5.2019. Kolme oleellista muutosehdotusta siinä ovat maitojauheen ja maito-

juoman sekä perunahiutaleen käytön salliminen karjalanpiirakassa. Muutoshakemuksen odotetaan etenevän komissiossa nopealla käsittelyllä, eli asia selkiytyy todennäköisesti tämän vuoden puolella.

Miten nimisuoja toimii? Mika Varjosen mukaan EU:n nimisuoja on eräänlainen laatujärjestelmä, joka koskee maataloustuotteita ja elintarvikkeita, viinejä, väkeviä alkoholeja sekä maustettuja viinituotteita. Hakemus nimisuojaksi tulee alan toimijoilta, sitä ei

Nimisuojaa nauttivat tuotteet on valmistettava, nimettävä ja pakattava tuote-eritelmän mukaisesti.

tee viranomainen. Nimisuojia on kolme erilaista: suojattu alkuperänimitys SAN, suojattu maantieteellinen merkintä SMM ja aito perinteinen tuote APT. Esimerkiksi karjalanpiirakalle ja kalakukolle on haettu APT-nimisuoja. Suomessa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuoja-asioita hoitaa ja ohjaa nykyisin Ruokavirasto. Nimisuojattuja maataloustuotteita ja elintarvikkeita on yhteensä yli 1400. Ne löytyvät EU:n door-tietopalvelusta osoitteesta http://ec.europa.eu/agriculture/ quality/door. Sieltä löytyy myös Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistu tiivistelmä kunkin tuotteen tuoteominaisuuksista (tuote-eritelmä). Nimisuojaa nauttivat tuotteet on valmistettava, nimettävä ja pakattava tämän tuote-eritelmän mukaisesti. Pakkauksessa on myös käytettävä EU-nimisuojasta kertovaa merkkiä. Tuote-eritelmä toimii sekä ohjeena toimijoille että valvonnan pohjana. Suomessa valmistajan on tehtävä ennakkoilmoitus, jos ryhtyy valmistamaan nimisuojatuotetta (MMMa 1153/2014), jotta markkinoille ei tule tuotetta, joka ei täytä nimisuojavaatimuksia. Mika Varjonen tähdentää, että markkinoinnissa ei saa käyttää tuotenimeä, jota ei ole myynnissä. Nimisuojatuotteella ei myöskään saa ’ratsastaa’ (esim. nimityksellä parmesan-tyyppinen juusto). Nimisuoja voi luoda omaleimaisille

tuotteille lisäarvoa ja siten tuottajalle paremman hinnan. Se suojaa myös vakiintuneen nimen väärinkäyttöä. Kuluttajalle nimisuoja on tae siitä, että alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan. Oma arvonsa on luonnollisesti myös ruokaperinteen ylläpidolla.

Laatujärjestelmän vaikutus valvontaan Ruokaviraston johtava lakimies Tiina Lapeteläinen alusti seminaarissa EU:n uudesta valvonta-asetuksesta 2017/625, joka suurelta osin tulee sovellettavaksi 14.12.2019 alkaen. Asetuksella pyritään yhtenäistämään elintarvikeketjun valvontaa EU:ssa. Toimijoille se ei hänen mukaansa aseta uusia velvoitteita. Yksikönjohtaja Marjatta Rahkio Ruokavirastosta puolestaan käsitteli esityksessään, miten yrityksen laatujärjestelmä vaikuttaa viranomaisvalvonnan tarpeeseen ja määrään. Laadunvarmistusjärjestelmä tuodaan lainsäädännössä esiin nyt valvonnan määrään vaikuttavana tekijänä. Tällä hetkellä voimassa oleva Ruokaviraston ohje Elintarvikehuoneiston riskiluokituksesta ja valvontatarpeen määrittämisestä on tullut voimaan vuoden 2017 alussa. Sen mukaan riskiluokitustaulukoiden mukaista suunnitelmallista tarkastustiheyttä voidaan vähentää 50 prosenttia silloin kun kuusi edellistä Oiva-raportin arviointitulosta on oivallista (A). Mikäli suunnitelmallisia tarkastuksia on alle kaksi vuodessa, ei oivallinen tarkastushistoria vähennä tarkastusten määrää. Marjatta Rahkio toteaa, että Ruokavirastossa uusi valvonta-ohje tullaan päivittämään tulevan valvonta-asetuksen kirjaimen ja hengen mukaiseksi. Hän pitää mahdollisena, että vastaava 50 prosentin vähennys valvontakäynneissä voisi uudessakin ohjeessa toteutua kuuden A-tuloksen ansiosta. Uuden valvonta-asetuksen hengen toteutumiseksi käytännössä tarvitaan kuitenkin hyvin paljon yritysten ja viranomaisten välistä vuoropuhelua. Ruokavirastossa ei aiota Rahkion mukaan lähteä vertailemaan erilaisten laatujärjestelmien vastaavuutta lainsäädännön vaatimuksiin. Se olisi valtava työ. Sen sijaan virastossa pyritään hänen mukaansa saamaan tulevaa ohjetta varten jonkinlainen konsensus siitä, paljonko käyntimääriä voitaisiin vähentää yrityksessä, jolla on laatujärjestelmä. LEIPURI 4 / 2019

v YRITYSJUHLAT v

Condite Oy juhli 50 vuottaan

ondiittorimestari ja leipomoyrittäjä Carl-Johan Borg perusti Naantalin Wienerleipomon ja tuotteidensa laadun takeeksi hän päätti tuoda tarvitsemansa raaka-aineet itse maahan. Niinpä toukokuussa 1969 hän perusti Maustetalo Condite Oy:n. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen työtä yrityksessä jatkoi kolme Carl-Johan ja Ellen Borgin neljästä pojasta: Carl-Bertil, Anders ja Carl-Fredrik Borg sekä Jarmo Välimäki. Vanhin pojista, Carl-Erik Borg ei ollut mukana. Pienestä paikallisesta maahantuontiyrityksestä kasvoi seuraavan polven käsissä merkittävä tavarantoimittaja leipomoille. Vuoden 2015 alussa otettiin uusi askel ja tehtiin yrityskauppa Orkla Food Ingredientsiin kuuluvan ruotsalaisen KåKå AB:n kanssa. Sen myötä Conditen pääomistus siirtyi norjalaiselle Orklalle. Tänä päivänä Condite Groupin liikevaihto nousee 35 miljoonaan euroon ja se työllistää noin 80 henkilöä.

Condite Oy:n 50-vuotista taivalta juhlistettiin Naantalin Kaivohuoneella 18.5.2019 ison vierasjoukon kera. Kuvassa edessä keskellä yhtiön Grand Old Lady Ellen Borg. Hänestä vasemmalla pojat Carl-Erik ja Carl-Fredrik. Anders on Carl-Erikin takana ja Carl-Bertil samanlaisessa sinisessä solmiossa eturivissä Ellen Borgista hieman oikealle. Oikealla etualalla Conditen nykyinen toimitusjohtaja Jan Lähde, sininen solmio hänelläkin.

v ALUEYHDISTYKSET v

Etelä-Suomen Leipomoyrittäjillä messumatka Saksaan Yhdistyksen tämän kevään messumatka suuntautui Saksaan Dresdeniin SachsenBack -messuille. Mukana oli edustajia viidestä leipomosta eli Sinuhesta, Samsarasta, Konditoria pH7:sta, Kakkutalo Gilanilta ja Pekan Leivästä. Tavarantoimittajia edustivat Leipurin Oyj ja Finnbakels Oy.

TEKSTI/KUVAT Mika Gilan, puheenjohtaja, Etelä Suomen Leipomoyrittäjät ry

ajoitus oli Berliinissä, jossa saapumispäivänä nautittiin seitsemän ruokalajin illallinen suomalaisen huippukokin Sauli Kemppaisen Savu-ravintolassa. Ravintola on palkittu Michelinin-tähdellä. Seuraavana aamuna lähdettiin Dresdeniin messuille. Matka taittui mukavassa leipuriporukassa ja perille saavuttiin ennen puoltapäivää. Messut olivat sopivan kokoiset, neljän hallin messut. Muutaman tunnin tiiviin messurupeaman jälkeen palattiin Berliiniin. Lauantain illallinen oli perinteisessä berliiniläisessä oluttuvassa Lemkessä Leipurin Oyj:n Johanna Tolosen emännöimänä. Alkuun maisteltiin paikan omia oluita jonka jälkeen saatiin kokemus saksalaisesta ruokakulttuurista. Sunnuntaina palattiin kotiin väsyneinä mutta muutamaa uutta kokemusta rikkaampana.

LEIPURI 4 / 2019

Messuille menossa Johanna Tolonen, Leipurin Oyj, Kai Schulz, (Samsara), Mika Gilan (Kakkutalo Gilan), Matti Hokkinen (Pekan Leipä) ja Kai Renlund (Sinuhe).

Ensimmäinen illallinen nautittiin Ravintola Savussa Berliinissä. Illan isäntänä toimi Tommi Leander Finnbakels Oy:stä.

Kansainväliset asiat Mika Väyrynen CEPB:n hallituksen neuvonantajaksi Euroopan käsityövaltaisten leipomoiden ja konditorioiden liiton CEPB:n (European Confederation of National Bakery and Confectionery Organization) vuosikokous pidettiin Kreikassa 4.5.2019. Suomen Leipuriliittoa kokouksessa edusti puheenjohtaja Kari Meltovaara. CEPB:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kokouksessa Ruotsin Günther Koerffer. Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen valittiin hallituksen neuvonantajaksi (Councellor of the Board). Hallituksessa jatkavat Michael Wippler (Saksa), Edvino Jerian (Italia) sekä Marios Papadopoulos (Kreikka). Hollannin Theo L. Volkeri ja Belgian Albert Denoncin jatkavat tilintarkastajina samoin kuin Saksan Daniel Schneider hallituksen pysyvänä lakiasioiden neuvonantajana (Legal Advisor of the Board). Pääsihteeri Jose-Maria Fernandez del Vallado sekä assistentti Veronica Fresen jatkavat tehtävissään asemapaikkanaan Madrid. Vuosikokous laati myös uuden tiekartan seuraavan kolmen vuoden ajalle. Siinä korostetaan leipomoiden ja konditorioiden taloudellista ja sosiaalista panosta nuorten työllistämisessä, käsityön osaamisessa, kestävässä kehityksessä ja lähituotannossa; leipomot ja konditoriat toimivat edellä mainittujen takaajana kuluttajille koko Euroopassa. CEPB edustaa yli 190 000 pientä ja keskisuurta leipomo- ja konditoria-alan yritystä, jotka työllistävät yli 2 miljoonaa työntekijää Euroopassa.

Kuvassa vasemmalta lukien Veronika Fresen, Edvino Jerian, väistyvä puheenjohtaja Christian Vabret, Günther Koerffer, Michael Wippler, Marios Papadopoulos ja José Maria Fernández del Vallado.

Alueyhdistykset Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry:n puheenjohtajaksi on valittu Mikko Hietala, MBakery.

Nimitykset Munkkimiehet Oy Tuotantojohtajaksi on nimitetty 1.5.2019 alkaen Anssi Tuhkanen pitkäaikaisen tuotantojohtajan Mauri Aron siirryttyä eläkkeelle

Merkkipäivät Haminalaisessa Konditoria Huovilassa täyttää Aarre Huovila 80 vuotta 19.6.2019. Merkkipäivänään hän on matkoilla. Yritykset: Oy E. Boström Ab Pedersören Lepplaxissa täyttää 80 vuotta 19.6.2019. Juhlat pidetään henkilökunnan kanssa. LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!

MYYDÄÄN

Myydään leipomo Lv. 300 t€

Tiedustelut p. 0400 627 914

LEIPURI 4 / 2019

Leipurissa kirjoitettua Leipuri 90 vuotta sitten, nro 4/1924 Amerikkalaisen Atlas Bread Factoryn pääkemisti G.C Thomas toteaa artikkelissaan, että tiede on otettu osaksi leivonnan erilaisten ongelmien ratkaisua. Erityisesti kemiassa on jo menty tässä asiassa

pitkälle. Thomasin mukaan tiede on auttanut myös uudenlaisten koneiden ja laitteiden tuomista leipomoihin. Leivonnassa joudutaan kuitenkin ”tekemisiin mitä monimutkaisimman orgaanisen elämän kanssa” alkaen taikinan sekoittamisesta ja loppuen leivän syömiseen. Nykyaikaisella tieteellisellä leipomisella onkin tehtävänä näitten mitä moninaisimpien prosessien tutkimi-

nen, jotta raaka-aineista saataisiin mahdollisimman ravitsevaa ja hyvänmakuista leipää. Lehdessä kerrotaan, että Saksan leipurimestarien liiton anomuksesta on Saksassa jälleen asetettu voimaan leipätulli. Erityisesti muutamien liiton alaosastojen mukaan ulkomailta tuotu leipä on aiheuttanut ankaran kilpailun ja siksi ne olivat ehdottaneet anomusta tehtäväksi.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 4/1944 Lehdessä on artikkeli erilaisista vastikkeista ja korvikkeista, joita sota-aikana on kehitetty korvaamaan esimerkiksi kananmunaa, maitoa ja rasvaa. Saksassa on kehitetty proteiinijauhe, joka valmistetaan veriplasmasta. Teurastamoista saatavasta verestä valmistettavaa tuotetta käytetään korvaamaan kananmunaa.

Ruotsissa puolestaan tulee Konsil-niminen tuote, joka on valmistettu ruskolevistä ja levistä. Se on erityisesti leipomiseen sopiva neste, joka korvaa maidon ja puolet leipomisrasvasta. Amerikassa maitoa kerrotaan valmistettavan myös soijapavuista. Lehden mukaan jokaisen leipuriliikkeenharjoittajan on kansanhuoltoministeriön vaatimuksesta velvollisuus laatia omakustannuslaskelma valmistamistaan tuotteista. Tämän vuoksi lehdessä annetaan

ohjeita kustannuslaskentaa koskevien vaatimusten täyttämiseksi. Ruoka on edelleen kortilla ja mm. leipomoiden raaka-aineet ostolupien takana. Esimerkiksi siirappia ja marmelaadia leipomot saavat ostaa korkeintaan 20 prosentille leipomolle myönnettävien vehnäjauhojen määrästä. Siirappia ja marmelaadia saa käyttää vain leivoksiin. Makarooneja saavat tehtaat valmistaa jauhosta, jossa on 40 % ruislestyä, 40 % vehnäjauhoja ja 20 % kauralestyä.

Leipuri 50 vuotta sitten, nro 4/1969 Lehden pääkirjoituksessa todetaan, että nykyisin leipomoiden raaka-aineissa vallitsee jo runsaudenpula, mutta hintasäännöstelyn vuoksi etenkin uusien tuotteiden markkinoille tulo on vaikeaa. Siksi säännöstelystä pitäisi päästä eroon. Leipureille sopisi sellainenkin vaihtoehto, että muutama indeksituote jäisi säännöstelyyn ja muut tuotteet va-

pautettaisiin. Kilpailu pitäisi huolen siitä, ettei mitään tuotetta ylihinnoiteltaisi. Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistellaan hallitukselle ehdotusta kauppojen uudeksi aukiololainsäädännöksi. Siinä ehdotetaan, että nykyisen arkisin kello 8-18 ja lauantaisin 8-17 sijaan kauppoja voisi pitää auki arkisin klo 20:een ja lauantaisin sekä aattopäivinä 19:ään. Pidennettyyn aukioloaikaan liittyvistä kysymyksistä työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat sopineet keskenään tammikuussa.

Lehdessä kerrotaan, että margariinin keksimisestä on kulunut sata vuotta. Keksintö tehtiin Ranskassa vuonna 1869. Suomessa margariinia kulutettiin vuonna 1968 henkeä kohden 5,5 kiloa ja voita 15,9 kiloa. Vuoden 1966 kotitaloustiedustelusta on saatu lehteen ennakkotietoja. Leivän kulutuksen osalta hämmästyttävää on, että kulutus suurenee tulotason noustessa. Tähän asti luultiin, että kulutus on suurinta vähävaraisissa perheissä.

Leipuri 25 vuotta sitten, nro 4/1994 Pääkirjoituksessa Olli Kuhta kirjoittaa, että uusi myymälärekisteri kertoo kauppakuolemien jatkuvan. Elintarvikekauppapaikoissa on nettovähennystä peräti 350 kappaletta. Samalla kauppojen yksikkökoko näyttää kasvavan. Muutoksessa myös tavarantoimittajan asema voi

LEIPURI 4 / 2019

muuttua. Siksi myös leipomoiden kannattaa olla herkkänä ja hereillä ja varautua tarvittaviin muutoksiin ajoissa. Leipurit ovat käyneet messuilla sekä Tanskan Herningissä Nordback-messuilla että Tampereella Elko-messuilla. Tampereella on ollut myös Elintarvikepäivä, jossa oli 470 osanottajaa. Siellä herättelijänä toimi mm. Tello Anttila, joka (jo tuolloin) korosti suomalaisen elintarvikkeen ylivoimaisuutta; se on terveellinen, mau-

kas, ulkonaisesti ensiluokkainen, helposti saatavissa, laatutuote. Vientiedut ovat kiistattomat, mutta myyntiin tarvittaisiin enemmän osaamista ja tyylitajua. Tarvittaisiin myös suomalaisen ruuan instituutti eli paikka, jossa on viimeisin tietämys ruuasta; tuotteista, menetelmistä, laitteista. Sieltä saisi Anttilan mukaan vastauksen kaikkiin ruokaan liittyviin kysymyksiin.

v UUTUUDET v

Kaurajauhispihvi kesägrillaajalle Kauppojen hyllyille ovat ilmestyneet Elovena-sarjan valmiit proteiinipitoiset kaurajauhispihvit. Raision uusin innovaatio sisältää suomalaista kauraa, kuitua ja runsaasti proteiinia. Täysin kasvipohjaisissa Elovena Muru Kaurajauhispihveissä on enemmän kauraa kuin muissa kasviproteiinituotteissa. Käyttövalmiit Elovena Muru Kaurajauhispihvit voi lämmittää paistinpannussa tai mikrossa. Kaurajauhispihvit voi antaa myös grillimestarin käsittelyyn ja valmistaa niistä hampurilaiset. Perheen pienimmille maistuu lempeämpi Classic ja tulisempaa vaihtoehtoa löytyy Mexican BBQ -pihvistä.

Juhlavuoden sähkösavustin 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Opa Muurikka julkaisi Muurikka Sähkösavustin PRO 1200 W -mallin, johon on kehitetty portaaton lämmönsäätö 75–230 asteen välillä. Se mahdollistaa myös herkempienkin ruoka-aineiden kypsentämisen. Ritilöitä on uudessa mallissa yhden sijaan kaksi, joten ruokaa voi savustaa kahdessa tasossa. Sähkösavustimella saa savun aromin ruokaan ilman tulta, nokea ja savua. Useimmat käyttävät sähkösavustinta kalan kypsentämiseen, mutta se sopii hyvin myös riistan, siipikarjan, punaisen lihan, kasvisten, äyriäisten tai vaikka juuston savustamiseen. Ruoan makua voi vaihdella käyttämällä kevään uusia savustuslastuja Muurikka Savustuslastu Viskiä, Brandya tai Konjakkia. Sähkösavustimella voi laittaa ruokaa myös ilman puruja ja ympäri vuoden. Näin laitetta voi käyttää grillinä tai pihauunina. Suomessa valmistetut Muurikka Sähkösavustin PRO -mallit on tarkastettu SGS:llä, joka on maailman johtava tarkastus- ja testausyritys. Jokainen tuote testataan vielä tehtaalla ennen toimitusta. Uutuussavustimet on hyödyllisyysmallisuojattu, ja niille on myönnetty Design from Finland -merkki.

Etäohjattavat myyntiautomaatit Eteläpohjalainen Vendor Point Oy tuo ensimmäisenä toimijana Suomeen etäohjattavat myyntiautomaatit, joiden kautta voi myydä ja jaella monenlaisia tuotteita. Etävalvottava myyntiautomaatti sopii myös elintarvikkeiden myyntiin lämpötilan säätelyn ansiosta. Patentoidussa kuljetinjärjestelmässä kuljetin tuo tuotteet luovutustasolle suorana, jolloin tätä pystyy hyödyntämään esimerkiksi ruoka-annosten jakelussa. Automaatti on kioski, jonka voi sijoittaa mi-

Valio Oddlygood Veggie -tuotteet ovat kasviperäinen vaihtoehto juustoille. Viipaleita on kaksi makua. Valio Oddlygood Veggie slices gouda flavoured lainaa goudajuustojen makumaailmaa. Valio Oddlygood Veggie slices smoked on miedosti savunmakuinen, aidolla leppäsa-

hin tahansa: julkisiin tiloihin, ostoskeskuksiin tai omaksi myymäläksi tuottajan tilalle. Tilaa se vie neliön verran. Myyntiin ei tarvita ihmisresurssia, mutta yksi henkilö pystyy täyttämään kymmeniä automaatteja yhden päivän aikana. Maahantuotavia automaattimalleja on tällä hetkellä vajaat kymmenen, uusimpana niistä etäohjattava myyntiautomaatti pakasteille. Tietyt automaattimallit voidaan täyttää takaapäin, ja upottaa näin esimerkiksi liiketilan seinään.

vulla savustettu variantti. Viipaleet ovat parhaimmillaan leivän päällä ja toastien tai burgereiden välissä.Valio Oddlygood Veggie grated on juuston tavoin käytettävä raaste, jota voidaan käyttää ruoissa, joissa perinteisesti käytettäisiin juustoraastetta. Raaste sulaa tasaisesti kastikkeisiin ja keittoihin ja tuo mehevyyttä ruokiin. Se sopii myös esim. pizzan päälle. Valio Oddlygood Veggie tuotteet on valmistettu Suomessa. Ne ovat laktoosittomia, soijattomia ja palmuöljyttömiä. Ne sopivat myös vegaaniseen ruokavalioon. Tuotteisiin on lisätty B2-, B12- ja D-vitamiinia sekä jodia ja viipaleisiin myös kalsiumia.

Atrian kesän uutuuksia Atrialta on luvassa tälle kesäkaudelle paljon uutuuksia. Tässä muutamia poimintoja. Atria Wilhelm Cheesy Nacho on grillimakkarauutuus Cheddar-juustolla ja nacho-aromilla maustettuna. Lihapitoisuus on 71 %. Atria Artesaani Krouvi Kypsä Grillimakkara on Ohut valmiiksi kypsennetty grillimakkara, joka paistuu grillissä tai pannulla. Pakkauksessa on neljä grillimakkaraa. Lihapitoisuus 86 %. Atria Grill & Glaze Cola BBQ Kanan Grillipala 450 g on Colalla maustettuja grillipaloja kanan reidestä. Atria XXXL Carolina Kanan Fileepihvi-pakkaus sisältää puolestaan kolme reilunkokoista kananfilettä grillipihviksi litistettynä. Jyväbroiler Savui-

nen Chili-paprika Halsteribroileri on valmiiksi halkaistu kokonainen chilillä ja savupaprikalla pintamaustettu broileri. Se kypsyy helposti uunissa tai grillissä, riittää 2–4 hengelle. Atria GrilliPaletti Big Platter 1000 g sisältää possun kassleria, raakamakkaraa ja kanan sisäfilettä. Monipuolinen kokonaisuus riittää noin 3-4 hengelle. Vegyu Punajuuriburgerpihvi on rouhea juurespihvi punajuuresta. Pihvissä punajuurta 87 %, juusto pehmentää makua. Pihvit on helppo lämmittää pannulla, grillissä tai uunissa.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas laajentaa kalajalosteisiin Laitilan Wirvoitusjuomatehdas alkaa myydä ja markkinoida Uudessakaupungissa pakattuja sillituotteita ja palaa samalla käyttämään alkuperäistä nimeään Fisutta Oy. Yritys perustettiin alun perin vuonna 1994 nimenomaisesti kalajalosteiden myyntiä varten. Ensimmäisessä aallossa yritys toi huhtikuussa markkinoille yhden tuotteen, Laitilan Silliä suolassa 250/150 g MSC. Se on sokerisuolatusta silliraaka-aineesta valmistettu perinteisen matjessillin tyyppinen silli, jonka maustamiseen on käytetty mm. katajanmarjaa, tillin kukintoa, rosepippuria ja ruohosipulia. Kesäksi uusien perunoiden satokaudelle ajoitettuna markkinoille on tulossa kaksi muutakin sillimakua ja ainakin yksi silakkatuote.

LEIPURI 4 / 2019

v UUTUUDET v

Alko lanseerasi Väliveden

PALVELUHAKEMISTO Annostusjärjestelmiä

Alko toi kesäkuun alussa myymälöihinsä kevyesti hiilihapotetun Välivesi-pulloveden. Välivedellä Alko haluaa muistuttaa suomalaisia vedenjuonnin tärkeydestä. Myös silloin, kun käytetään alkoholia. Vesi tulee Kurikan Kangasahteen lähteestä ja se on pullotettu tuulivoimalla tuotetulla sähköllä. Välivesi myydään pantillisessa, 100 % kierrätysmuovista valmistetussa 0,33 litran pullossa. Alko tukee Väliveden myyntituotoilla Pidä Saaristo Siistinä ry:tä, joka työskentelee meren, järvien ja rantojen roskaantumista vastaan mm. Saaristomerellä ja Järvi-Suomessa.

Ketsupissa ja sinapissa vähemmän suolaa ja sokeria Meira Juuresketsuppi porkkana-punajuuri sai rinnalleen vähemmän sokeria ja suolaa sisältävän Bataatti-inkivääriketsupin. Samalla myös Meiran sinappivalikoima täydentyi vähemmän sokeria ja suolaa sisältävällä vaihtoehdolla. Valmistajan mukaan uutuudet mahdollistavat suolan ja sokerin vähentämisen ruokavaliosta mausta tinkimättä. Uudessa Meira Bataatti-inkivääriketsupissa tomaattisose yhdistyy bataattiin, kurpitsaan ja inkivääriin. Sekä uutuusketsupissa että sinapissa on 30 % vähemmän sokeria ja suolaa verrattuna tavanomaisiin ketsuppeihin tai sinappeihin. Molemmilla uutuustuotteilla on Sydänmerkki, joka kertoo paremmasta valinnasta omassa tuoteryhmässään. Meira Bataatti-inkivääriketsuppi ja Meira Sinappi vähemmän sokeria & suolaa valmistetaan muiden Meiran maustamistuotteiden tapaan Helsingin Vallilassa. Ketsupit valmistetaan Meiran maustetehtaalla 100% hiilidioksidivapaalla, kotimaisella biokaasulla.

LEIPURI 4 / 2019

Erikoistukkukauppaa

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa

Konsultointia

Yritysjohdon sparraus & konsultointi Markkina– ja tuotealueen laajentaminen Kustannusten hallinta ja sisäiset laskelmat

Zeelandia AB Puh: +46 (0)302-252 00 Email: info@zeelandia.se Website: www.zeelandia.se

Ajattelee

puh. 0400-729 721 e-mail: aimo.jussila@amihelp.fi

www.amihelp.fi

LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

roberts Perinteikäs kotimainen - vuodesta 1910

Korkealaatuiset Turussa valmistetut hillot, marmeladit ja täytteet sekä muut leivonnan raaka-aineet. lnk,länkatu 3, 20300 Turku I Puh (02) 278 5000 1 Faksi (02) 278 5040 www.roberts.fi

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi Elintarvikealan konsultointia ja koulutusta, laadinta- ja laatupäällikköpalvelua ISO/FSSC 22000, BRC, IFS, ISO 9001 ja ISO 14001 maija.hurri-martikainen@mhm.fi / 040 743 1102

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

Oratek

Leipomo- ja elintarvikealan tekninen konsultointi Prosessi ja layout- suunnittelu, kunnossapidon dokumentoinnin kehittäminen, dokumenttien laadinta ja päivitys (ATEX, laiteturvallisuus, omavalvonta).

jouni.orava@oratek.fi 045-1242353, www.oratek.fi

Fazer Finland Oy, Fazer Mylly Kasakkamäentie 3 / PL 40 15101 Lahti 020 555 3000 W W W. FA Z E R M Y L LY. F I

ENGELHARDT - TUOTTEET SUORAAN VALMISTAJALTA

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon!

leivänparanteet • leipämixit • hapatteet • yksittäiset raaka-aineet Kysy meiltä: Kari Sillfors, 044-5440 770, kari.sillfors@engelhardt.se Tatu Heinaro, 044-210 9580, tatu.heinaro@engelhardt.se

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

B. ENGELHARDT & CO AB, Box 49, 42121 Västra Frölunda,

Laadukkaita raaka-aineita ja luotettavaa palvelua elintarviketeollisuuden toimijoille. CONDITE OY Puh. (02) 436 5900 Lisenssikatu 5, 21100 Naantali condite.fi

te. 031-7091700, fax 031-709 1739. www.engelhardt.se

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 4 / 2019

PALVELUHAKEMISTO Bakers_57x28.pdf

4.9.2017

Leipomokoneita

16.40

LEIPOMOUUNIT – KONEET

- PINNAVAUNU-UUNIT - NOSTATUSLAITTEET - NOSTATUSKAAPIT - PINNAVAUNUT - PAISTOPELLIT

KOTIMAISTA VALMISTUSTA VUODESTA 1968

Lu-Ko Oy Ahokaari 10 05460 HYVINKÄÄ

www.lu-ko.fi

Puh. 010 320 8010

HIHNAT HELINILTÄ! Hihnamyynti Jorma Helin p. 040 525 1406 helin@leipomohihnat.fi

MYÖS UUNIKINTAAT!

www.jostec.fi Myynti: Leipurin Oy

Tmi Tarmo Palomaa

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava puh. 0204 3913 fax 0204 39 4360 metos.finland@metos.com www.metos.com

LUKO Rational ja Mini Rotor -uunit LUKO-nostatuskaapit Metos System Rational -yhdistelmäuunit Karhu-yleiskoneet

Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355 ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

www.cortex.fi

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi

SEURAAVA LEIPURI

Seuraava Lehti, Leipuri 5/2019 ilmestyy viikolla 29. Lehden välissä ilmestyy Mikkelin Leipuripäivien kesäpäivä-näyttelyliite.

LEIPURI 4 / 2019

Bakers Finland Oy • PAISTOPELLIT PL 21, 33701 TAMPERE • PINNAVAUNUT tommi@bakersfinland.fi • PIENTARVIKKEET p. 0400 422 036

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

LEIPOMOPAKKAUKSET Henna Sireeni Puh. 050 440 3850 henna.sireeni@ki-sal.fi www.ki-sal.fi

Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 ESPOO 020 7413 780

Patamäenkatu 3, 33900 Tampere Puh. (03) 213 6700 Fax (03) 265 5673

Pölynpoistolaitteita Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

P. 0207 815 400

www.skj.fi Kokonaisvaltaista

pakkausosaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti. pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Messuja ja muita tapahtumia 2019 Elokuu 9.-11. Suomen Leipuriliiton 119. vuosikokous ja kesäpäivät, Mikkeli. www.leipuriliitto.fi Elokuu 30.-syyskuu 1. Kauhajoen Ruokamessut. www.ruokamessut.fi Syyskuu 2.-3. Gastro Summit, Tukholma. www.gastronord.se Syyskuu 8.11. IBIE International Baking Industry Expo, Las Vegas Kansainvälinen leipomo-alan messutapahtuma. www.ibie2019.com

Syyskuu 21.-24. Südback, Stuttgart Kansainvälinen leipomo- ja konditoria-alan messutapahtuma. www.messe-stuttgart.de/suedback/en/ Lokakuu 5.9. Anuga, Köln Elintarvikealan kansainvälinen suurtapahtuma. www.anuga.com Lokakuu 4.-6. Turun Ruoka- ja Viinimessut, Turun Messukeskus www.turunmessukeskus.fi

Tiedot on kerätty useasta eri lähteestä. Varmistakaa tapahtuman ajankohta vielä ennen matkan varaamista.

LEIPURI 4 / 2019

LEDAREN

Dagens lärare – livsbalansassistenter för unga och byråkratispecialister

Hur ser yrkeskunnandets framtid ut?

n man som utförde renoveringsarbete i vårt hem råkade i förbifarten nämna att han som ung planerade att bli bagare, eftersom han visste att han var begåvad på det området. Mannen berättade att han ibland som barn brukade baka bullar hemma i köket medan hans kompisar sparkade boll ute på gården. I början av 1990-talet under sin PRAO-period (praktisk arbetslivsorientering) i grundskolan kom han sig för att i sin iver fråga en bagare hur han trivdes med bagaryrket. Bagaren hade skrattat till och svarat sarkastiskt att ”om du inte strävar efter att få något gott ut av livet så visst, bli bagare. Åtminstone får du vakna tidigt på morgnarna”. Mannen berättade att trots att han hade trivts med arbetet på bageriet och njutit av sin PRAO-period så hade den där enskilda bagarens kommentarer etsat sig fast i hans hjärna och till sist påverkat honom så mycket att han begravde sin dröm om en bagarkarriär. Han studerade senare till kock, men sist och slutligen trivdes han aldrig riktigt med det arbetet. Berättelsen ovan är ett bra exempel på vilken effekt en enskild vuxen persons kommentarer kan ha på en ung persons framtid och yrkesval. Det är viktigt att alla som arbetar med ungdomar kommer ihåg detta. Det exempel och den attityd som företagarna, de anställda på en arbetsplats och lärarna vid yrkesläroanstalterna visar påverkar i hög grad hurdana bagare och konditorer och deras arbetsresultat, som företagen får ”njuta” av i framtiden. Om alla på arbetsplatsen alltid har bråttom och ingen är genuint intresserad av en ung praktikant som kommer dit för att arbeta är det inte så konstigt om han eller hon snabbt börjar överväga att söka sig till en annan bransch. Och ju sämre grundläggande färdigheter en ung person som kommer till bageriet eller konditoriet på praktik har, desto större är risken för att han eller hon ska få negativ respons. Detta bör lärarna vid yrkesläroanstalterna, och i synnerhet deras chefer, inse när de skickar

LEIPURI 4 / 2019

ut unga på praktik till olika företag. Särskilt den första arbetsgivaren och de första arbetskamraterna har ofta en mycket stor inverkan på hurdan uppfattning den unga får av hela branschen. Man kan få mycket positivt till stånd med några uppmuntrande kommentarer och genom att visa intresse. På motsvarande sätt kan en enskild negativ kommentar få långsiktiga följder, såsom det ovan nämnda exemplet visar. I synnerhet yrkesläroanstalterna bär ett stort ansvar när det gäller kvaliteten på den arbetskraft som i framtiden kommer in i bageri- och konditoribranschen. Därför är det ytterst oroväckande att höra trötta lärare vid yrkesläroanstalterna klaga över hur statsmakten i jämn takt har minskat lärarnas möjligheter att ge yrkesutbildning. Yrkesutbildningsreformen ger lärarna en större roll när det gäller att planera, genomföra och utvärdera den undervisning och handledning som ges på arbetsplatsen. Men hur ska lärarna hinna sköta sitt egentliga undervisningsarbete, då de nuförtiden kan använda endast en del av sin arbetstid till att undervisa? Största delen av deras arbetstid går åt till olika byråkratiska uppgifter och till att skriva och ingå läroavtal och utbildningsavtal med företagare och andra representanter för företagslivet. Lärarna blir tvungna att allt mer ba-

lansera mellan sina egna chefers krav och de krav som företagarna och företagens representanter ställer. Samtidigt ska de också hjälpa eleverna och värna om deras välbefinnande, och dessutom ”vid sidan om” allt detta även utveckla sin egen yrkeskunnighet. I festtalen nämns det alltid att syftet med yrkesutbildningen är att säkerställa företagens tillgång till kompetent arbetskraft. Men hur ligger det egentligen till? Det verkar som om statsmakten skulle skyffla över ansvaret för den egentliga yrkesutbildningen på de tidspressade företagarna och företagen. Ändå är den finansiering som yrkesläroanstalterna får i allt högre grad beroende av antalet utexaminerade studerande. Ju fler studerande som avlägger examen vid en yrkesläroanstalt, desto mer pengar får läroanstalten för sin egen verksamhet. Denna penninginsamling går under den fina nya benämningen ”prestationsbaserad finansiering”. Vad är i sista hand viktigare: att företagen får kunnig arbetskraft eller att yrkesläroanstalterna lyckas samla in mycket pengar? Det är verkligen inget under om också lärarna riskerar att bli utmattade och söker sig till andra uppgifter, när de inte har och inte heller ges tillräckligt med tid för undervisning. Tiden får utvisa hur negativ effekt allt detta får på kunnandet inom bageri- och konditoribranschen i framtiden. De som i tiderna utbildade sig till lärare inom den hantverksdominerade bageri- och konditoribranschen kunde knappast någonsin föreställa sig vad framtiden skulle föra med sig. Representanterna för statsmakten har med tiden omarbetat lärarnas arbetsbeskrivning så att de inte längre är egentliga lärare, utan i stället både livsbalansassistenter för unga och assisterande penninginsamlare i den prestationsbaserade finansieringsmodellen för yrkesläroanstalterna. Texten i kursiv stil är mitt förslag till en ny titel för lärare inom bageri- och konditoribranschen. Mika Väyrynen

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Timo Jänne, Linkosuon Leipomo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@pp.inet.fi Pirkanmaan Leipomot ry Erno Ahonen, Jussinhannan Leipä Oy, Tampere erno@jussinhannanleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Arsi Tiitinen, Jyväs Pakari Oy, Jyväskylä arsi.tiitinen@jyvaspakari.fi Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Teemu, Pirjon pakari Seinäjoki Oy, Seinäjoki nina.teemu@pirjonpakari.fi Savon Leipomoyhdistys ry Anttu Rautio,Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Heikki Lankoski, Ullan Pakari, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Erkki Timonen, Pielispakari Oy, Nurmes erkki.timonen@pielispakari.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Annika Boström, Oy E. Boström Ab, Lepplax annika.bostrom@bostrom.fi Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 4 / 2019

KAHVILATOIMINNASTA LEIPOUTUI KANSAINVÄLINEN TOIMIJA Vuonna 1969 Naantalin vanhassa kaupungissa Carl-Johan Borg perusti Maustetalo Conditen. Vuosien varrella yritys on laajentunut maamme johtavaksi leipomo- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden maahantuonti- ja tukkuliikkeeksi. Tänään työllistämme noin 80 henkilöä satoja leipomoita ja elintarvikealan toimijoita palvellen. Kiitos näistä vuosista kuuluu teille kaikille!

CONDITE OY | +358 (0)2 436 5900 | tilaukset@condite.fi | condite.fi

Leipuri 4/2019

Articles inside

Editorial of Leipuri-magazine 4/2019