Kevään satonäkymiä

Seppo Virtanen Jokioisten Leivästä.

Virtasen mukaan pahin notkahdus Jokioisten Leivän budjetoituihin myyntilukuihin tuli huhtikuussa, jolloin myynti alentui noin 50 prosenttia. Toukokuussa tilanteen ennakoitiin korjaantuvan jonkin verran, vaikka lopullisia lukuja ei vielä tiedetty haastatteluhetkellä kuun toiseksi viimeisellä viikolla. - Vähittäiskaupan puoli on meillä vetänyt koko ajan. Olemme ennen kaikkea kahvileipätalo ja olemme tuoneet uusia pakattuja tuotteita sille sektorille, siis vk-puolelle. Siinä olemme kohtalaisen hyvin onnistuneetkin, Seppo Virtanen kertoo.

Jokioisten Leivän työntekijöitä ei ole vielä jouduttu lomauttamaan, mutta lähes 40 prosenttia työntekijöistä oli jo toukokuussa kesälomalla. Kesätyöntekijöitä ei tulevaksi kesäksi ole yhtiöön palkattu. Nekin, joiden kanssa asiasta oli jo keskusteltu, jouduttiin perumaan. Kesä viedään läpi omien työntekijöiden voimin ja lomia porrastetaan siten, että se onnistuu. - Viikolla 23 siirrymme leipomossa kolmipäiväiseen työviikkoon, jota jatkamme kymmenen viikkoa siitä eteenpäin.

Seppo Virtanen ihmettelee valtiovallan päätöksenteon hitautta. Esimerkiksi ravintoloiden osalta päätös venyi liian pitkälle ja Virtanen epäilee, että osa paikoista jättää avaamatta yksinkertaisesti sen vuoksi, ettei ajoissa saanut tietoa avaamisen ehdoista. Valmistautumiselle ei jäänyt riittävästi aikaa, eikä avaaminen ’puolivaloilla’ ole kaikille paikoille edes kannattavaa (valtiovallan asettamat avaamisen ehdot kerrottiin saman päivänä, kun tätä haastattelua tehtiin). - Itse olen sitä mieltä, että päätöksiä pitäisi tehdä, vaikka ne eivät aina osuisikaan ihan oikeaan.

Se, miten yritys tästä selviää, on tässä vaiheessa vielä epävarmaa. - Me kyllä selviämme tästä ensimmäisestä iskusta, mutta jos tämä tilanne jatkuu pitkälle syksyyn, niin sitten en kyllä tiedä miten tässä tulee käymään. Kyllä Suomi tulisi saada nyt pyörimään normaalisti ajatellen myös sitä tilannetta, että taudista tulee myöhemmin toinen aalto. Jos kaikki on vain pysähdyksissä siihen asti, eikä kerry yhtään pelivaraa, voi käydä huonosti.

Ohra yhä suurin vilja – kaura kasvattaa pinta-alaansa

Alkukevät vaikutti lämpimältä ja jo pääsiäisenä oli nähtävissä innokkaita kylväjiä pelloilla. Toukokuussa takatalvi yllätti kaikki, sillä lumi- ja räntäsateita saatiin toukokuun puolessa välissä EteläSuomea myöten.

TEKSTI Hanna Helkkula, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry

Kylvöt lähtivät huhtikuun puolella reippaasti liikenteeseen viikkoa tavanomaista aikataulua aikaisemmin. Maan etelä- ja keskiosissa pellot kuivuivat poikkeuksellisen aikaisin kylvökuntoon leudon ja vähälumisen talven seurauksena.

Vappuna ilmat kuitenkin viilenivät ja yllättävät lumi- ja saderintamat peittivät maan. Maan kylmyyden takia kylvöjen orastuminen on kestänyt kauan, jopa yli kolme viikkoa. Yöpakkaset ovat nipistelleet oraiden päitä, mutta satovaikutuksia on vielä vaikea näin aikaisessa vaiheessa arvioida. Lounais- ja Etelä-Suomessa kylvöt voivat olla jo lähes valmiit, kun idemmissä osissa maata vasta päästään vauhtiin.

Aikaisten kylvöjen etumatka on viileässä säässä kuroutunut kiinni, ja paikoin ollaan jo yli viikko tavanomaisesta aikataulusta jäljessä. Kylvöalaennusteita 2020

Viime vuonna Suomessa saatiin erinomainen viljasato muutaman peräkkäisen heikon vuoden jälkeen. Viljelijät innostuivat satokaudella 2019 syksyllä kylvettävistä viljoista, kuten vehnästä ja rukiista. Suuren tarjonnan seurauksena markkinat eivät olleetkaan toivotunlaiset ja moni pettyi. Seuraava syksy ei ollut syysviljojen kylvöille yhtä suotuisa kuin vuotta aikaisemmin, joten pinta-alojen odotettiin jäävän aikaisemmasta huippuvuodesta.

Vilja-alan yhteistyöryhmä selvitti maaliskuussa osana laajaa Maatilojen kehitysnäkymät kyselytutkimusta (n= 4457) kylvöalaennusteet vuodelle 2020. Pinta-aloja verrattiin Luonnonvarakeskuksen ilmoittamiin vuoden 2019 toteutuneisiin pinta-aloihin.

Ruista kylvettiin syksyllä kyselyn mukaan 38 % vähemmän kuin aikaisempana vuotena. Pinta-ala olisi kyselyn mukaan 23 600 hehtaaria tänä vuonna. Myös syysvehnän pinta-ala jäi kyselyn mukaan vuonna 2019 toetutuneesta. Syysvehnän pinta-ala pienenisi 29 700 hehtaariin, kun se vuonna 2019 oli 40 000 hehtaaria. Toisaalta keväällä kylvettävän vehnän pinta-ala taas kasvaisi viime vuoden 166 700 hehtaarista 170 100 hehtaariin.

Ohra säilyttää asemansa Suomen suurimpana viljana. Sen pinta-ala oli viime vuonna 455 400 ha ja kyselyn mukaan pinta-ala olisi tänäkin vuonna yli 450 000 hehtaaria.

Kauran suosio vaikuttaisi yhä kasvavan. Pinta-ala lisääntyisi kyselyn mukaan 5 %

huikeaan 334 200 hehtaariin. Lisäkannustin öljy- ja valkuaiskasveille

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti 21.4. koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen takia ohjattavasta lisäpanostuksesta valkuais- ja öljykasveille. Lähes kolmen miljoonan euron lisäys EU:n valkuais- ja öljykasvien tuotantosidonnaiseen palkkioon vuodelle 2020 oli enemmän kuin tervetullut kannustamaan näiden kasvien pinta-alan lisäämistä.

Yli 40 prosentin kasvu EU-palkkion kokonaismäärään valkuais- ja öljykasveille houkutteli useita alkutuottajia lisäämään herneen, härkäpavun sekä öljykasvien pinta-alaa. Tämä merkitsee joidenkin hehtaarien siirtymistä pois viljoilta kyseisille kasveille.