Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 110 vuotta sitten, nrot 3 ja 4/1910

Molemmissa lehdissä aiheena on leipurilain muuttaminen, joka on puhuttanut leipureita jo pitkään. Laki työstä leipomoissa oli tullut voimaan 1. heinäkuuta 1908. Seuraavan vuoden eli vuoden 1909 vuosikokouksessa oli käyty vilkasta keskustelua uudesta laista, joka jotkut määräykset koettiin kohtuuttoman ankariksi ja ammatillisesti tuhoisiksi niin, että ne vaativat pikaista korjaamista. Suomen LeipurinLeipurissa 4/1930 mainitaan, että vuosikokouksesta tule tavallista juhlavampi, koska Leipuriliitto täyttää 30-vuotta. Vuosikokous ja juhla pidetään Helsingissä Sota-ajan vuoksi lehti on ilmestynyt vuoden 1940 ensimmäisellä puoliskolla vain kerran ja samaan lehteen on koottu numerot 1-5. Pääkirjoituksen otsikko on pysäyttävästi Sota ja rauha. Sodan antama isku on kohdannut raskaana kaikkia kansankerroksia, ja erityisesti niitä, jotka ovat joutuneet luopumaan kaikesta omaisuudestaan. Henkilömenetyksiltäkään ei vältytty. Lehden koskettavimpiin kuuValtiontalouden tilan kuvataan olevan ahdingossa. Viime vuoden tilinpäätös näyttää kuuden miljardin markan vajausta ja tänä vuonna miinusta tulee lisää. Hallituksen kerrotaan suunnittelevan 30 miljardin markan lisätalousarviota. Vaikka menoja tänä vuonna karsittaisiin ankaralja Konditorin ammatinharjoittajain Liiton toimikunta on jättänyt Liiton valtuuttamana keisarilliseen senaattiin anomuskirjelmän. Pitkässä ja perustellussa kirjelmässä käsitellään erityisesti 8-tuntista työpäivää ja sen asettamia rajoituksia ja hankaluuksia ammatinharjoittajille. Lisäksi mainitaan, ettei 8-tuntista työpäivää ole tiettävästi määrätty missään muualla kuin Australiassa ja Skotlannissa. Saksassa työpäivä on 10-tuntinen, Norjassa 12-tuntinen ja Tanskassa määräyksiä työpäivän pituudesta on vain alaikäisille. Suomalaisissa

Leipuri 90 vuotta sitten, nro 4 /1930

leipomoissa tuotteita ei nyt aina ehditä val21. heinäkuuta. Elokuussa järjestetään Tukholmassa suuri näyttely, jossa ruotsalaisten lehtitietojen mukaan olisi paljon mielenkiintoista katsottavaa. Sinne ovat lehden mukaan ’ammattimiehet’ eri puolilta maata lähdössä. Myös Turun Työnantajain Yhdistys on järjestämässä laivamatkan Tukholmaan höyrylaiva luu artikkeli ”Kun täysosuma sattui leipomoon”. Siinä Leipuriliiton puheenjohtaja Alfred Pursiainen kertoo, miten hänen Viipurissa toimineeseen leipomoonsa osui pommi helmikuun kolmantena päivänä. Hänen mukaansa kohtalokkaana päivänä leipomossa työskenteli kaksi leipuria, kaksi kondiittoria, taloudenhoitaja, eräs nuorempi henkilö ja neljä oppipoikaa. Viimeksi mainitut riensivät ilmahälytyksen kuultuaan ulos leipomosta laskeakseen kuinka monta lentokonetta oli ilmassa. ”Tuona hetkenä poistuin minäkin aivan sattumalta ensi kerran leipomostani. Juuri kun olin tullut ulos, la kädellä, jäisi miinusta silti vielä noin 10 miljardia. Valtion menojen supistamiseksi on asetettu toimikunta, joka tulee ehdottamaan rajoitettavaksi korkeakoulujen rakennustoimintaa ja uusien oppikoulujen perustamista sekä sosiaalimenojen supistamista. Vanhuuseläkkeen alaraja ehdotetaan korotettavaksi 65 ikävuodesta 67:ään, lapsilisäjärjestelmään ehdotetaan sellaista muutosta, ettei ensimmäisestä lapsesta maksettaisi lapsilisää, ellei toinen mistaa kunnolla loppuun asti eli laatu kärsii ja samalla toimeentulo. Osassa leipomoita tuotteita ei ehditä tehdä lainkaan. Yötyö on sallittua vain 10 yönä vuodessa eli lähinnä poikkeustapauksissa. Hankaluuksia aiheuttaa yötyöhön vaadittava lupa, johon liittyvien hakemusten käsittely vie aikaa eikä hakemuksia aina ole edes hyväksytty esimerkiksi kahden pyhäpäivän sattuessa peräkkäin. Lisäksi kritiikkiä herättää se, että kaikki pyhätyö on kielletty sokerileipomoissa, joissa menekki juuri pyhäisin on muita päiviä kovempi ja tuotteita tulisi voida valmistaa myös silloin.

Arandalla. Matkalla käydään tutustumassa messujen ohella ammattiopistoihin ja teollisuuslaitoksiin sekä Tukhol

Leipuri 80 vuotta sitten, nro 1-5/1940

Leipuri 70 vuotta sitten, nro 4/1950

man nähtävyyksiin. sattui aivan leipomon kohdalle täysosuma, joka luhisti koko talon”, kertoo Pursiainen. Täysosuman seuraukset olivat monessa suhteessa tyrmistyttävät. Mainitut kaksi leipuria ja kondiittoria sekä taloudenhoitaja saivat heti surmansa. Leipomossa ollut nuorempi henkilö jäi henkiin, vaikka loukkaantuneena. Pursiainen kertoo edelleen: ”Tapaus teki minuun järkyttävän vaikutuksen, sillä kaikki surmansa saaneet henkilöt olivat olleet uskollisia työntekijöitäni yli 20 vuoden ajan. He kaatuivat paikalleen työnsä ääreen.”

vanhemmista ole kuollut tai työkyvytön. Muutoksia ehdotetaan myös aravalainoihin, supistuksia sairaaloiden rakentamiseen, asutusmenoihin jne. Kaikesta huolimatta valtiontalouteen jää ammottava aukko, joka arvellaan peitettävä verotusta lisäämällä. Viimeksi mainittu on kirjoituksen mukaan yrittäjien syytä huomioida jo etukäteen.

Leipuri 50 vuotta sitten, nro 4/1970

Pääkirjoituksessa käsitellään leipomo- ja konditoria-alan ammattikoulutusta, joka ei suju Leipuriliiton toiveiden mukaisesti. Liiton oma ammattikoulu lopetettiin ja alan koulutustoiminta sovittiin siirrettäväksi ammattikasvatushallituksen alaisiin ammattikouluihin. Sen vuoksi Leipuriliijoittajan Olli Kuhdan mukaan leipomo- ja konditorialiikkeiden harjoittajat menestyivät viime vuonna kotileipojia paremmin, sillä ammattimaisesti Leipomon toiminnasta vastuussa olevia henkilöitä on haastateltu taloudellisten asioiden hallinnasta Leipuriliiton toimeksiannosta. Tulos on siinä mielessä huolestuttava, että pienten leipomoiden osalta tässä asiassa on varsin paljon parantamisen varaa. Esimerkiksi tuloslaskelmaa ja katetta pitäisi osata käyttää paremmin hyväksi, oikean käyttökateprosentin tulisi olla Elko-messut on järjestetty nyt ensimmäistä kertaa Helsingin Messukeskuksessa ja esillä oli tuotteita 37 maasta ja 600 yrityksestä. Messujen yhteydessä käytiin kondiittorikilpailu teemalla Helsinki Euroopan kulttuuripääkaupunki 2000 ja siihen osallistui tossa tehtiin koulutusohjelmaluonnos, jossa huomioitiin eri suuruisten yritysten näkökannat. Nuo ehdotukset ovat kuitenkin jääneet virkaportaissa vaille huomiota. Koulutus ei tuota sellaisia työntekijöitä, joita ala tarvitsee, eivätkä kaikki opiskelijat edes hakeudun leipomoihin töihin. Riittävän herkullisten tuotteiden tarjontaan tulisi panostaa, jotta leivänkulutus lisääntyisi. Nyt suositellaan kauraa lisättäväksi leipiin sopivassa määrin. Kautuotettujen valmisteiden kauppa lisääntyi noin viidellä prosentilla eli noin 11 miljoonalla kilolla. Kotileivonnan supistumista osoittaa puolestaan hiivanmyynnin väheneminen. Ongelmana nähdään kuitenkin, että kauppa ja raaka-aineteollisuus toimivat voimakkaasti kotileivontaa suosivina. Se näkyy esimerkiksi valmiina resepteinä tiedossa ja hinnoittelun perustua muuhun kuin vastaaviin omiin tai kilpailijan tuotteisiin. Leipuriliitto on teettänyt myös haastattelututkimuksen kuluttajille leivän käytöstä. Siihen vastasi noin tuhat henkilöä. Kyselyn perusteella lähes kaikki syövät leipää. Noin 9 prosenttia ilmoitti lisänneensä leivän syöntiä, suurimpina syinä sen terveellisyys ja hyvänmakuisuus. Vastaavasti 18 prosenttia ilmoitti vähentäneensä leivän syömistä ja varsin monella syynä oli sitkeänä elävä olettamus, että leipä lihottaa. peräti kymmenen joukkuetta ympäri maata. Voiton jakoivat haminalaisen Konditoria Huovilan Aarre Huovila ja Riitta Tyni upealla Suurkirkollaan sekä Vaasan Leipomoiden Curt Lindqvist ja Juha Lehtovaara Suomenlinnallaan. Tapahtumia on tulossa niin meille Suomeen kuin maailmallekin. Iba-messut ovat Münchenissa Saksassa syys-lokakuun vaihteessa ja Nuorten Leipureiden EM-kilpailut raleivistä annetaan myös reseptejä. Japanilaiset ovat tulleet oivallisilla tuotteillaan kilpailemaan niille markkinoille, jotka tähän asti ovat olleet englantilaisten, saksalaisten ja amerikkalaisten hallussa. Yksi esimerkki on leipomoalalle tarkoitettu japanilainen monitoimilaite, Rheon-204, jolla voidaan valmistaa mitä erilaisimpia täytettyjä tuotteita, niin suolai

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 4/1980

Pääkirjoituksen kir

Leipuri 30 vuotta sitten nro 4/1990

Leipuri 20 vuotta sitten, nro 4/2000

sia kuin makeitakin. sekä raaka-aine-erikoistarjouksina, joissa hinnat ovat alhaisemmat kuin leipureille konsanaan. Tämä on erikoista sen vuoksi, että valmiiden leipomotuotteiden kauppa on oletettavasti kaupalle paljon kannattavampaa kuin ryyni- ja jauhokauppa.

Kotona syödään pääasiallisesti tummaa leipää ja sekaleipää ja varsin moni vastaaja leipoo ainakin silloin tällöin kotona, 44 prosenttia. Leivän ostopäätökseen vaikuttavat eniten tuoreus ja tottumus. Seuraavina tulevat hinta ja valmistaja. Yritysrintamalta on juttu Lapin suurimman leipomon, Lapin Pakarin laajennusosan avajaisista. Sen ansiosta leipomossa on nyt noin 5000 neliötä, 110 työntekijää ja 600 asiakasta. Toiminta-alueena on koko maa ja lisäksi toimitaan länsirajan yli.

järjestetään Helsingissä Suomessa lokakuun puolivälissä. Leipäviikkoa vietetään syyskuussa viikolla 37 ja sen teemana tulee olemaan ”Tuore leipä tutuksi”. Vuonna 2000 vietetään myös Leipuriliiton 100-vuotisjuhlavuotta.