Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina
Leipuri 110 vuotta sitten, nrot 3 ja 4/1910 Molemmissa lehdissä aiheena on leipurilain muuttaminen, joka on puhuttanut leipureita jo pitkään. Laki työstä leipomoissa oli tullut voimaan 1. heinäkuuta 1908. Seuraavan vuoden eli vuoden 1909 vuosikokouksessa oli käyty vilkasta keskustelua uudesta laista, joka jotkut määräykset koettiin kohtuuttoman ankariksi ja ammatillisesti tuhoisiksi niin, että ne vaativat pikaista korjaamista. Suomen Leipurin-
ja Konditorin ammatinharjoittajain Liiton toimikunta on jättänyt Liiton valtuuttamana keisarilliseen senaattiin anomuskirjelmän. Pitkässä ja perustellussa kirjelmässä käsitellään erityisesti 8-tuntista työpäivää ja sen asettamia rajoituksia ja hankaluuksia ammatinharjoittajille. Lisäksi mainitaan, ettei 8-tuntista työpäivää ole tiettävästi määrätty missään muualla kuin Australiassa ja Skotlannissa. Saksassa työpäivä on 10-tuntinen, Norjassa 12-tuntinen ja Tanskassa määräyksiä työpäivän pituudesta on vain alaikäisille. Suomalaisissa leipomoissa tuotteita ei nyt aina ehditä val-
mistaa kunnolla loppuun asti eli laatu kärsii ja samalla toimeentulo. Osassa leipomoita tuotteita ei ehditä tehdä lainkaan. Yötyö on sallittua vain 10 yönä vuodessa eli lähinnä poikkeustapauksissa. Hankaluuksia aiheuttaa yötyöhön vaadittava lupa, johon liittyvien hakemusten käsittely vie aikaa eikä hakemuksia aina ole edes hyväksytty esimerkiksi kahden pyhäpäivän sattuessa peräkkäin. Lisäksi kritiikkiä herättää se, että kaikki pyhätyö on kielletty sokerileipomoissa, joissa menekki juuri pyhäisin on muita päiviä kovempi ja tuotteita tulisi voida valmistaa myös silloin.
Leipuri 90 vuotta sitten, nro 4 /1930 Leipurissa 4/1930 mainitaan, että vuosikokouksesta tule tavallista juhlavampi, koska Leipuriliitto täyttää 30-vuotta. Vuosikokous ja juhla pidetään Helsingissä
21. heinäkuuta. Elokuussa järjestetään Tukholmassa suuri näyttely, jossa ruotsalaisten lehtitietojen mukaan olisi paljon mielenkiintoista katsottavaa. Sinne ovat lehden mukaan ’ammattimiehet’ eri puolilta maata lähdössä. Myös Turun Työnantajain Yhdistys on järjestämässä laivamatkan Tukholmaan höyrylaiva
Arandalla. Matkalla käydään tutustumassa messujen ohella ammattiopistoihin ja teollisuuslaitoksiin sekä Tukholman nähtävyyksiin.
Leipuri 80 vuotta sitten, nro 1-5/1940 Sota-ajan vuoksi lehti on ilmestynyt vuoden 1940 ensimmäisellä puoliskolla vain kerran ja samaan lehteen on koottu numerot 1-5. Pääkirjoituksen otsikko on pysäyttävästi Sota ja rauha. Sodan antama isku on kohdannut raskaana kaikkia kansankerroksia, ja erityisesti niitä, jotka ovat joutuneet luopumaan kaikesta omaisuudestaan. Henkilömenetyksiltäkään ei vältytty. Lehden koskettavimpiin kuu-
luu artikkeli ”Kun täysosuma sattui leipomoon”. Siinä Leipuriliiton puheenjohtaja Alfred Pursiainen kertoo, miten hänen Viipurissa toimineeseen leipomoonsa osui pommi helmikuun kolmantena päivänä. Hänen mukaansa kohtalokkaana päivänä leipomossa työskenteli kaksi leipuria, kaksi kondiittoria, taloudenhoitaja, eräs nuorempi henkilö ja neljä oppipoikaa. Viimeksi mainitut riensivät ilmahälytyksen kuultuaan ulos leipomosta laskeakseen kuinka monta lentokonetta oli ilmassa. ”Tuona hetkenä poistuin minäkin aivan sattumalta ensi kerran leipomostani. Juuri kun olin tullut ulos,
sattui aivan leipomon kohdalle täysosuma, joka luhisti koko talon”, kertoo Pursiainen. Täysosuman seuraukset olivat monessa suhteessa tyrmistyttävät. Mainitut kaksi leipuria ja kondiittoria sekä taloudenhoitaja saivat heti surmansa. Leipomossa ollut nuorempi henkilö jäi henkiin, vaikka loukkaantuneena. Pursiainen kertoo edelleen: ”Tapaus teki minuun järkyttävän vaikutuksen, sillä kaikki surmansa saaneet henkilöt olivat olleet uskollisia työntekijöitäni yli 20 vuoden ajan. He kaatuivat paikalleen työnsä ääreen.”
Leipuri 70 vuotta sitten, nro 4/1950 Valtiontalouden tilan kuvataan olevan ahdingossa. Viime vuoden tilinpäätös näyttää kuuden miljardin markan vajausta ja tänä vuonna miinusta tulee lisää. Hallituksen kerrotaan suunnittelevan 30 miljardin markan lisätalousarviota. Vaikka menoja tänä vuonna karsittaisiin ankaral-
36
LEIPURI 4 / 2020
la kädellä, jäisi miinusta silti vielä noin 10 miljardia. Valtion menojen supistamiseksi on asetettu toimikunta, joka tulee ehdottamaan rajoitettavaksi korkeakoulujen rakennustoimintaa ja uusien oppikoulujen perustamista sekä sosiaalimenojen supistamista. Vanhuuseläkkeen alaraja ehdotetaan korotettavaksi 65 ikävuodesta 67:ään, lapsilisäjärjestelmään ehdotetaan sellaista muutosta, ettei ensimmäisestä lapsesta maksettaisi lapsilisää, ellei toinen
vanhemmista ole kuollut tai työkyvytön. Muutoksia ehdotetaan myös aravalainoihin, supistuksia sairaaloiden rakentamiseen, asutusmenoihin jne. Kaikesta huolimatta valtiontalouteen jää ammottava aukko, joka arvellaan peitettävä verotusta lisäämällä. Viimeksi mainittu on kirjoituksen mukaan yrittäjien syytä huomioida jo etukäteen.
