Kolumni Leipä on lohturuokaa

Leipä on lohturuokaa

Maailma on monin tavoin muuttunut, kun tästä kriisistä selviämme. Emme palaa viime vuonna vallinneeseen aikaan, jota elimme, ennen kuin COVID-19-virus alkoi levitä maailmalla. Olette ehkä törmänneet somessa kulkevaan muokattuun kuvaan, jossa Paluu tulevaisuuteen -elokuvan Marty saa mahdollisuuden matkustaa aikakoneella. Kuvassa aikakoneen luonut tiedemies Doc varoittaa Martya: ”Minne tahansa menetkin, älä ainakaan vuoteen 2020”. Vuosi jää historiaan, sillä olemme ennennäkemättömässä tilanteessa koronapandemian kanssa.

Isot kriisit muuttavat arvomaailmaamme. Pehmeämmät arvot korostuvat huomatessamme, mitkä asiat elämässä ovat tärkeimpiä. Sosiaalisen etäisyyden ja matkustusrajoitusten noudattamisen myötä suomalaiset ovat innostuneet ulkoilemaan entistä enemmän. On tehty kevättöitä ja lähdetty luontoon, paikoin ruuhkiksi asti.

Kotona vietetty aika on liikkumisrajoitusten myötä monella lisääntynyt ja paikoitellen jauhot ja hiivat ovat loppuneet hyllyistä kokonaan, kun ihmiset ovat innostuneet kotona leipomaan tavallista enemmän. Huhtikuun alussa S-ryhmä kertoi, että jauhojen menekki oli jo joulunalusviikkoja vilkkaampaa.

Mikään ei olekaan parempaa kuin keittiössä puuhastelu ja omien kätten töiden konkreettisen tuloksen nostaminen uunista pöydälle. Tuore leipä maistuu taivaalliselle myös lähikaupasta tai leipomosta haettuna, nyt kun rajoituksia vähitellen puretaan ja pääsemme taas tapaamaan kahviloissa ja konditorioissa.

Maailmanhistoria ei ole kokenut koronan kaltaista haastetta sitten toisen maailmansodan. Mitä nopeammin kollektiivisilla toimilla globaalisti voimme pysäyttää viruksen kiertämisen, sitä nopeammin myös talous voi saada takaisin toimintaedellytyksiään. Kriisi on historiallisesti ennennäkemätön, mutta niin on rahavaratkin, joita elvyttämiseen käytetään.

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu

Niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmallakin otetaan julkista velkaa enemmän kuin koskaan. Tukitoimet yritysten ja talouden tukemiseen Euroopassa ovat jo yli 3 biljoonaa eli 3 000 miljardia euroa. Yhteensä EU-maiden hätätoimet terveydenhuollon ja työvoiman tukemiseksi vastaavat tähän mennessä noin kolmea prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta eli vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta.

Suunnittelun alla on erityinen jopa kahden biljoonan eli kahden tuhannen miljardin euron jälleenrakennusrahasto, joka nostaisi tukipakettia entisestään. Jaossa on ennätysmäärä rahaa. Tämä on myös mahdollisuus. On varmistettava, etteivät biljoonat mene vanhan, kestämättömän teknologian ja saastuttavan tuotannon tukemiseen. Nyt on biljoonan euron tilaisuus jälleenrakentaa Euroopalle kestävä talousrakenne.

Koronaepidemian aiheuttama talouskriisi on vasta esimakua ilmastomuutoksen tuleviin vaikutuksiin verrattuna. Siksi on tärkeää, että jälleenrakentaessamme taloutta käytämme tilaisuuden korjata sen rattaat kestävälle polulle. Meillä on vastuu seuraaville sukupolville siitä, miten käytimme jälleenrakennukseen ohjatut rahat.

EU-maiden johtajat, Euroopan parlamentti ja komissio ovat sitoutuneet jälleenrakennuksen ja elvytyksen ohjaamiseen kestävään kasvuun. Tavoitteena on ilmastoneutraali yhteiskunta vuosisadan puoleen väliin mennessä. Suomi on tähän tavoitteeseen sitoutunut jo aiemmin, vuoteen 2035 mennessä.