K.M.Brondin - helsinkiläisten herkkumestari

Brondinin kahvila ja leipomo, Eteläinen Esplanadinkatu 20. Kuvaaja Eric Sundström. Helsingin kaupunginmuseo.

Jyhkeäpartainen K.M.Brondin oli taitava leipuri ja kondiittori. Hänen tuotevalikoimaansa kuuluivat myös monenlaiset makeiset.

K.M. Brondin

– helsinkiläisten herkkumestari

Karl Magnus Brondin tunnettiin aikoinaan Leipuriliiton ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän oli myös helsinkiläinen leipurimestari, jonka nimeen viitataan tänäkin päivänä, kun puhutaan Eteläesplanadilla sijaitsevasta Brondan talosta.

Leipurimestari Karl Magnus Brondin (1848-1919) oli leipomo- ja konditoria-alan rautainen ammattilainen, jolla oli ajattelussaan sekä vanhoillisia että hyvinkin uudenaikaisia piirteitä. Hänen ansiostaan siirryttiin helsinkiläisissä leipomoissa uuteen aikakauteen. Brondin perusti tiettävästi Helsingin ensimmäisen höyryleipomon vuonna 1890. Siihen asti oli leipomoissa toimittu vain ihmisvoimalla, mutta nyt koneisiin, jotka nekin alkoivat lisääntyä, saatiin käyttövoima höyrykoneista. Nykytekniikan käyttöönotto ja tuotannon tehostaminen tätä kautta oli tuohon aikaan harvinaista. Höyryvoiman käyttö esimerkiksi taikinaa sekoittavissa koneissa oli suuri helpotus. Höyryvoimasta siirryttiin myöhemmin sähkövoimaan. Tuotannon kehittämisessä Brondin otti

TEKSTI Elina Matikainen

A/B K.M. Brondin Oy leipomon auto Saimakodin edustalla, Mikonkatu 8:ssa, 1910-luvulla.Kuvaaja Eric Sundström. Helsingin kaupunginmuseo.

siis ennakkoluulottomia askeleita, vaikkakin oli vahvasti sitä mieltä, että ammatin oppiminen tapahtui perinteisen oppipoika-kisällijärjestelmän kautta. K.M. Brondin valittiin myös Leipuriliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi vuonna 1900. Hänen kaudellaan 1900-1917 käytiin keskustelua mm. yötyön rajoittamisesta ja lyhyemmistä työajoista, mutta vanhojen ja vakiintuneiden käytäntöjen vakaana kannattajana Brondinin oli henkilökohtaisesti vaikea ymmärtää järjestäytyneiden työntekijöiden vaatimuksia.

Liiketoimissaan Brondin menestyi. Vuonna 1976 hän osti Eteläesplanadin ja Korkeavuorenkadun kulmassa sijainneen puutalon, jonka oli rakennettu 1823 parin kalastajan toimesta. Brondin sijoitti rakennukseen höyryleipomon ja myös kahvilan vuonna 1897. Kahvilan ja leipomon ohella Brondinin yritystoimintaan kuului myös marmeladitehdas. Yrityksen laajaan valikoimaan kuuluivat niin näkkileivät, ruokaleivät, kahvileivät, konditoriavalmisteet, karamellit, marmeladi kuin

Leipuriliiton perustaja loi Leo Mechelin -karamellin

Moni olisi varmaan häkeltynyt, jos Presidentti Kekkosen tai Koiviston kuoltua jokin makeistehdas tai leipomo olisi ryhtynyt kauppaamaan Kekkos-karamelleja tai Koivisto-leivoksia. Mutta toisin oli ennen.

Leipuriliiton perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja Karl Magnus Brondin jul kaisi 7.3.1914 Helsingin Sanomissa mainoksen:

Uutta! Uutta! Uutta!

Leo Mechelin karamelli.

Ab. K.M.Brondin Oy

Violetin – ruhtinaiden - värinen käärepaperi on painettu maan tunnetuimmassa F.Tilgmannin kirjapainossa. Taiteilijan sig neeraus vain puuttuu.

Karamellien käärepaperit toimivat tuol loin myös tiedotusvälineinä. Titanicin uppoamisesta kertoi tamperelainen A.M. Merikannon karamellitehdas Titanic-ka ramellillaan. Helsinkiläinen Blomqvistin tehdas markkinoi Työmies-lehteä kara mellillaan (5 penniä). Oli muistettu myös Tukholman olympialaisia 1912. Fazer lanseerasi jopa Maailmansota 1914 – karamellin. Niitä myytiin yksitellen.

Näissä oloissa Leo Mechelin -karamelli ei ollut mikään ihme, olihan tämä nykypolvelta unohduksiin jäänyt, nyt karamelleinkin juhlittu mies vast´ikään kuollut.

Suomen Kuvalehti järjesti taannoin luki joilleen kilpailun, ketkä ovat 100 Suomen kohtaloihin ja tunnettavuuteen vaikuttanutta kuuluisinta suomalaista. Leo Mechelin ei ollut listalla.

Mecheliniä pidetään Snellmanin ja Topeliuksen ohella Suomen idean keksijänä, eräässä vaiheessa jopa ”Suomen kruunaamattomana kuninkaana”. Hän kirjoitti sekä Suomen että Venäjän hallitusmuodon rungon. Hän toimi maamme ensimmäisen poliittisen hallituksen pääministerinä. Tänä aikana säädettiin yleinen äänioikeus vuonna 1907. Naiset saivat äänioikeuden ja oikeuden tulla valituksi eduskuntaan ensimmäisenä maailmassa.

vohvelitkin.

Makeisia Brondinin leipomo-konditoriassa valmistettiin monenlaisia, siitä kertovat mm. museoiden arkistoista löytyvät värikkäät käärepaperit. Niinpä ei ollutkaan ihme, että hän innostui tekemään myös silloisen suurmiehen, Leo Mechelinin nimikkomakeisen.

Brondinin herkkuja sai ostaa myymälästä tai nauttia kahvilassa, jonka virallinen nimi oli omistajansa mukaan Brondinin kahvila. Vähitellen nimeksi muotoutui

Leo Mechelin-karamellin violetin värinen käärepaperi oli painettu maan tunnetuimmassa F. Tilgmannin kirjapainossa. Kuvan käärepaperi löytyy Kyösti Vesterisen yksityiskokoelmasta.

Talousmiehenä hän oli ollut Suomen Yhdyspankin johtaja. Nokia perustettiin hänen kotonaan. Hän oli organisoimassa jäänmurtajia Suomeen, jolloin talvimerenkulku käynnistyi. Myös maanviljelystä hän edisti kaikin tavoin.

Mechelin oli Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäinen puheenjohtaja, aateloitu professori, senaattori, säätyvaltiopäivien jäsen. Vuonna 1910 hänet valittiin eduskuntaan maan suurimmalla äänimäärällä. Hänen suurin merkityksensä oli Suomen autonomian puolustajana. Kansainvälisen oikeuden edistäjänä hän oli myös suomalai sen rauhanliikkeen perustajia vuonna 1909.

Leo Mechelinin henkilökultti kehittyi vuo sina 1899 – 1915 ylimmilleen. Hänen kuoltuaan haudalle tuotiin 600 seppeltä, kymmenissä kaupungeissa ja kunnissa perustettiin Mechelin rahastoja. Jopa Naisasialiike Unioni ja Svenska Kvinnoföreningen perustivat rahastot. Venäjän kenraalikuvernööri Seyn kielsi rahankeräykset alkuunsa. Kansainvälistä oikeutta, sovintoa ja rauhaa edistävää Leo Mechelin Instituuttia suunniteltiin kuten patsastakin. Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin muovailemaa mitalia ja pronssista reliefiä myytiin, kuten painokuvia. Suurmies-pos tikorttisarjassa julkaistiin hänen kuvansa.

vielä nykyisinkin tunnettu Bronda.

Brondassa kokoontuivat vuosien ajan monet tunnetut suomalaiset kulttuurielämän edustajat - taidemaalarit, kuvanveistäjät, kirjailijat ja muusikot. Tuttuja asiakkaita olivat esimerkiksi Rudolf Koivu, Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Eino Leino sekä L. Onerva.

Vuonna 1910 valmistui uusi Brondan talo, joka uusine kahviloineen oli edelleenkin suosittu. K.M. Brondin jäi suosion huipun näkemisestä paitsi, sillä hän kuoli

Vielä kymmenen vuotta myöhemmin Taru ry:n Suurmies-pelikortteihin hän mahtui mukaan.

Joten kyllä hän ansaitsi karamellinkin. Mutta tämä ei liene vain sattuma. Ete lä-Esplanadi 20 sijainnut Brondinin kahvila – lempinimeltään Bronda - oli 1900-luvun alkupuolen Helsingin kuuluisimpia kahviloita. 1910-luvulta alkaen siitä muodostui taiteilijoiden kantapaikka. Näitä alettiin kutsua brondinisteiksi. Fabianinkadulla kävelymatkan päässä asunut Leo Mechelin kävi varsin todennäköisesti kah vila-leipomossa useasti semminkin, kun siellä oli tarjolla klo 2 jälkeen iltapäivällä ranskalaista Batong-leipää. Toinen kiin nekohta lienee ollut kiinnostus taiteeseen. Olihan Mechelin toiminut vuosina 1882- 83 Suomen taideteollisuusyhdistyksen ja vuosina 1886-1903 Suomen Taideyhdis tyksen puheenjohtajana. Albert Edelfelt oli maalannut hänen muotokuvansa Helsingin kaupunginvaltuuston saliin. Santarmit kävivät tosin sen poistamassa, koska julkisissa tiloissa sai olla vain Keisarin kuva.

Leo Mechelinin muisto on jäänyt vain kadun nimeksi Helsingin Töölöön. Se jat kui Kalmiston katuna. Potilaat tuskin riemastuivat, kun heitä kärrättiin Kalmiston kadulla sijaitsevaan Marian sairaalaan. Niinpä jälkimmäisestä nimestä luovuttiin ja siitä tehtiin Mechelininkadun jatke.

Leo Mechelin tulee nousemaan lähivuosina ansaitsemaansa arvoon. Valtioneuvosto on käynnistänyt Mechelinin Koottujen teosten toimitustyön vuosina 1920-25. Päätoimittajana on dosentti Raimo Savo lainen, joka oli J.W.Snellmanin Koottujen teosten päätoimittaja.

Suurmiehiämme ja -naisiamme muiste taan Runebergin tortulla, Ellen Svinhufvudin kakulla ja Marskin ryypyllä. Ruotsissa maan pääepidemiologi Anders Tegnellin kunniaksi on tehty leivoksia.

Melko varmasti maistelemme taas Leo Mechelin uudiskaramelleja leipurimestari Brondinin ja Leipuriliiton saadessa kunniasta osansa.

Ilkka Taipale

Leo Mechelin säätiön puheenjohtaja

vuonna 1919. Hänen jälkeensä talolla oli useampia omistajia. Myös suosio hiipui vähitellen ja lopullinen päätepiste Brondinin ravintolalle ja kahvilalle oli vuosi 1949, jolloin yritys meni konkurssiin.

Lähteet: Aaro Jalas, Veijo Åberg: Suomen Leipuriliitto 1900- 2010. Katsaus leipomoalan historiaan. Savion Kirjapaino 2010. https://www.tunturisusi.com/kahvi/bronda.htm