Miten koronakriisi näkyy leipomo- ja konditoriayrityksissä?

Kysyimme Leipuriliiton puheenjohtajistolta ja hallituksen jäseniltä, miten koronatilanne on vaikuttanut heidän yrityksissään ja millainen vaikutus on ollut myyntiin. Arvioita kysyttiin myös kriisin hoidosta ja sen vaikutuksesta koko leipomoalaan sekä myös siitä, mitä vastaajat juuri nyt toivoisivat. Yleisin toive oli, että tilanne normalisoituisi ja elämä palaisi totutuille raiteilleen. Haastattelut on tehty toukokuussa viikoilla 20-21.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elina Matikainen ja leipomoyritykset

Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku, hallituksen puheenjohtaja

Kari Meltovaaran mukaan koronakriisin vaikutus Leipomo Rostenin myyntiin ei tuo retuotteiden vähittäiskauppamyynnissä näkynyt vielä maaliskuun puolella. Sen sijaan paistopisteisiin menevien pakastetuotteiden myynti alkoi sakata maaliskuun lopulla samoin kuin Horeca-myynti. Kokonaisuutena päästiin kuitenkin vielä plussan puolelle maaliskuussa. Tähän vaikutti myös se, että ihmiset tuolloin jonkin verran hamstrasivat tuotteita, jolloin myynnit hetkellisesti kasvoivat. Huhtikuussa alkoi sitten näkyä selkeästi pakastetuotteiden ja Horeca-puolen kaiken kysynnän vähentyminen. Niissä myynti väheni huhtikuussa 50 prosenttia, kertoo Meltovaara ja jatkaa, että yllättävää kyllä, myös vähittäiskaupan puolella tuoretuotteiden myynti lähti laskuun huhtikuussa niin, että vähennystä tuli noin 10 prosenttia. - Se johtui etupäässä siitä, että olemme perinteisesti olleet alueellisesti merkittävä irtotuotteiden, kuten viinereiden ja pullien myyjä kaupoille ja kahviloille, mutta tuo irtomyyntihän loppui nopeasti jo maaliskuussa. Irtomyynnin loppumiseen pyrittiin kuitenkin reagoimaan mahdollisimman pian tekemäl lä tuotteista valmiita, muutaman kappaleen pakkauksia. Vaikka tuotteita alkoi näin taas mennäkin kaupaksi, ylimääräisiä kustannuksia koitui kuitenkin pakkaustyöstä ja -materiaaleista, mikä on syönyt kannattavuutta. Kriisin hoitamisesta Kari Meltovaara toteaa, että epidemian taltuttamisessa ja taudin leviämisen estämisessä valtiovallan tietyt toimet ovat olleet monella tapaa oikean suuntaisia. - Monta kertaa on kuitenkin mieleen noussut kysymys, ym märretäänkö oikeasti, millä tavalla kriisi runtelee suomalaisia yrityksiä. Tuntuu, että päättäjillä ei ole oikeaa tilannekuvaa siitä, kuinka vakavassa tilanteessa ollaan. Sitä on ollut huolestuttavaa seurata. Esimerkiksi sellaisten tukimuotojen luominen, jotka oikeasti auttaisivat ja tukisivat yrityksiä, on kestänyt aivan liian kauan. Monelle yritykselle kyse on akuutista kassakriisistä ja siinä valtiovallalta on puuttunut ymmärrystä. Laina ei ole tässä tapauksessa ratkaisu rahoitusongelmiin. - Jos puhutaan yrittäjän riskeistä, niihin ei voida laskea sitä, että elinkeinotoiminta kielletään kokonaan. Se on jäänyt lähes huomioimatta julkisessa keskustelussa. Suurelle joukolle pieniä ja keskisuuria leipomoyrityksiä oma kahvila-myymälä on merkittävä myyntikanava, ja kun se on pitänyt sulkea, olisi nopeasti pitänyt luoda järjestelmä korvaamaan tätä taloudellista menetystä. Vaikutus koko leipomoalaan on Kari Meltovaaran mukaan valtava. Kyse on hänen mukaansa pahimmasta leipomoalaa kohdanneesta kriisistä miesmuistiin. Elinkeinotoimintaa ei ole kielletty edes sota-aikana. - Helposti unohtuu myös, että nimenomaan monille pienille ja keskisuurille leipomoille suurkeittiöt, kahvilat ja ravintolat ovat isoja asiakkaita. Kun ne kaikki on suljettu, on näiltä yrityksiltä hävinnyt koko myynti. Ne kärsivät epäsuorasti, vaikka niiden elinkeinotoimintaa ei ole kielletty. Kari Meltovaara muistuttaa, että kenenkään yrittäjän ei pidä syyttää itseään tästä tilanteesta. - Haluan tsempata kaikkia jaksamaan ja uskomaan, että tunnelin päässä on valoa. Meidän kaikkien pitää pyrkiä kuitenkin miettimään, miten omaa liiketoimintaa voisi kehittää jatkoa ajatellen, sillä kuluttajakäyt täytyminen tuskin palaa aivan entiselleen. Joillekin tämä voi olla sitä kautta myös mahdollisuus. On ollut hienoa huomata, että leipomoilta on löytynytkin paljon inno vatiivisuuttaa ja kokeilunhalua, kuten drive in -myyntejä, vappukasseja, uusia nettikauppoja ja niin edelleen. Kari Meltovaaran mukaan Leipuriliitto pyrkii vaikuttamaan valtiovaltaan ja poliitikkoihin tuomalla rehellisesti ja avoimesti esille sitä, miten liiton jäsenyritykset voivat. Mahdollisimman monen jäsenyrityksen olisi hyvä antaa palautetta, jonka voisi viedä päättä jille. Viesti tullaan kyllä viemään eteenpäin. Kari Meltovaaran toiveena on, että mahdollisimman nopeasti ja laaja-alaisesti pystyttäisiin avaamaan yhteiskuntaa ja taloutta terveyttä uhkaamatta. Tulisi ajatella kansakunnan kokonaisetua. Avaaminen olisi elintärkeää, jotta terveet yritykset eivät turhaan kaatuisi. Tilanteen normalisoituminen olisi siis koko yhteiskunnan etu.

Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Tampere, hallituksen varapuheenjohtaja

Koronatilanne on Leivon Leipomossa vaikuttanut Harri Jaakkolan mukaan mo nellakin tavalla. Leipomon yhteydessä oleva kahvila-myymälä toimii nyt pelkästään myymälänä ja lisäksi horeca-puolen toimi tukset erimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin Pirkanmaalla ovat jäissä. Samoin ravintolamyynti on jäänyt pois, hän luettelee. Leivon Leipomo toimittaa tuotteita merkittävässä määrin vähittäiskauppoihin. Sillä puolella tilanne on muistuttanut vuoristora taa: alussa tuli kysyntäpiikki, joka tasaantui ja meni sitten todella paljon alaspäin. Sitten taas noustiin. Eli ennustaminen tällä puolella on käynyt todella vaikeaksi, Jaakkola kertoo. Hänen mukaansa myynti on laskenut korona-aikana kaiken kaikkiaan reilut parikymmentä prosenttia. Kahvilan työntekijät tekevät lyhennettyä työpäivää, mutta muutoin lomautuksia ei ole jouduttu tekemään. Tuntuma on myös, ettei kesätyöntekijöitä palkata ihan alku valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elosen mukaan tässä tilanteessa on ollut onneksi, että yrityksellä on useampi tukijalka. - Meillä leipomolla ja sopimusvalmistuksessa mennään aika lailla normaaliin tahtiin, mutta toisaalta kaikki neljätoista kahvilaamme ovat kiinni ja food-service-sektori on lähes kokonaan pysähdyksissä. Se tarkoittaa valtavaa lovea liikevaihtoon, varovaisesti kin arvioiden ainakin 1,5 miljoonaa. Kesällä nähdään, lähteekö myynti vetämään yhtään paremmin. Paljon on kiinni siitä, mi ten epidemia etenee ja lähtevätkö ihmiset liikkeelle. Viimeksi mainittu ei ehkä tapahdu niin vain, sillä vaikka rajoituksia osittain puretaankin kesäkuun alussa, jää osa niistä silti vielä voimaan. Esimerkiksi ikäihmisiä koskevia rajoituksia jatketaan, eivätkä ihmiset muutoinkaan liiku entiseen tapaan: etätöitä jatketaan ja kesälomat alkavat. Parhaiten Elosen tuotteista kaupaksi ovat kriisin aikana käyneet perinteiset ruokaleivät valmiiksi pakattuina. Esimerkiksi ruistuotteita ostetaan paljon, ehkä senkin vuoksi, että niitä on hieman haastavampaa valmistaa kotona ja ne ovat myös hyvin säilyviä. Tuotteita ostetaan myös isompia määriä kerrallaan. Kriisin hoidossa lähdettiin Jari Elosen mielestä hyvin ja napakasti liikkeelle terveys edellä, kuten pitääkin. Mutta nyt kun aikaa peräisen suunnitelman mukaisesti vaan vähemmän tai ei lainkaan. Toki kriisillä on ollut vaikutusta myös leipomoyrityksen päivittäiseen elämään, jossa hygienia on nostettu korostetulle tasolle. Osastot ja työntekijät toimivat erillään toisistaan, ei vätkä myynti ja hallinto käy lainkaan tuotannossa eli kontakteja vältetään. Ne tuotteet, joiden kysyntä on kasvanut, ovat kuivaleivät Kaurajemmari ja Jyväjemmari. Myös korppujauhojen myynti on lisääntynyt – sitä selittänee jauhelihan kasvanut menekki. Koronakriisin hoitamisessa on Harri Jaakkolan mielestä näkynyt se, että asioita pompotellaan sinne tänne ja määrätty lo giikka puuttuu. - Yhtenä esimerkkinä se, että ravintoloiden on oltava suljettuina, mutta esimerkiksi kuntosalit saavat olla auki. Ainakin itse on kulunut, tarvittaisiin hä nen mukaansa myös napakampaa johtajuutta siitä, miten mennään eteenpäin. - Ohjeistajia tuntuu nyt olevan sato ja ja totta toki on, että päätösten tekeminen ei uudessa epävarmassa tilanteessa ole kenellekään helppoa. Kysymyksessähän on ihmisten elämä. Terveys pitää ottaa huo mioon, mutta se ei voi olla ainoa asia. Talouselämän pysähtymiselle tulee jo nyt kova hinta, saati sitten jos pysäyttäminen jatkuu pidempään. - Mielestäni rajoituksia pitää lähteä purka maan, mutta niin kauan kuin rajoituksia on, niitä tulee noudattaa. Eihän niillä muutoin ole mitään merkitystä eikä niistä ole apua. Mutta on jotakin hyvääkin: hyvää käsihygieniaa on nyt huolellisesti opeteltu ja se on myös opittu. Se näkyy Elosella siten, että työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä tänä keväänä vähentynyt tuntuvasti. Myös valtion tukipolitiikasta on käyty paljon keskustelua. Jari Elosen mukaan ravinto loille jaettava tuki ei missään nimessä ole riittävä, kun lisäksi ovet suljettiin valtiovallan käskystä. Suora tuki tai alv-helpotukset olisivat ehkä olleet parempi tapa auttaa yrityksiä vaikeassa tilanteessa kuin Busi ness Finlandin kehittämisraha, vaikka sitä myönnettiin Elosellekin. Ilman tätä rahaa olen havainnut, että jälkimmäisissä kyllä käy väkeä ja kuulemma hygieniataso on hyvin kirjavaa. Yritystukien osalta Harri Jaakko la olisi toivonut hieman pidempää harkintaa siitä, mitkä tukimuodot tu levat olemaan ja kenelle niitä jaetaan. Näin ne olisivat paremmin menneet tukia oikeasti tarvitseville. Leipomoalan nousemiseksi tästä koettelemuksesta Harri Jaakkola toivoisi mahdollisimman nopeaa palautumista normaaliin, sillä mitä pidemmälle tilanne kestää, sitä vaikeammaksi se yrityksille muodostuu. Hän toivoo, että kaikki yritykset selviävät kriisin yli, eikä konkursseja tulisi. - Vaikka kriisi on iskenyt leipomoyrityksiin hieman eri tavoin, olemme kuitenkin kaik ki samassa veneessä. Kyllä vaikutukset ovat olleet valtaosalle negatiivisia. Nyt tulee korostaa alan positiivisuutta ja että leipä on turvallista ja terveellistä syötävää, suomalaisten perusruokaa. Se auttaa

Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä,

alaa eteenpäin tässä tilanteessa.

olisi tärkeä kehitysprojekti jätetty kesken, mutta nyt se voi jatkua ja siten tukea liiketoimintaa.

Vaikka erilaisia tukia annetaankin, Jari Elonen on kuitenkin sitä mieltä, että valtion selkänojaan ei kannata luottaa liikaa. - Nyt olisi tärkeää yrityksissä, niin leipomoissa kuin muuallakin, reagoida ja tehdä päätöksiä nopeasti itsenäisesti. Jokainen on siitä vastuussa itse. Tuen tarvitsijoita on valtava määrä, valtion pyörät pyörivät hitaasti ja tuki voi tulla jopa liian myöhään. Jari Elonen huomauttaa, että leipomoalan tulevaisuuteen kriisin jälkeen vaikuttavat samat asiat, joita pohditaan myös kaikkialla muualla yritysmaailmassa. Miten tämä vai kuttaa ihmisten ostokäyttäytymiseen? Mikä on verkkokaupan asema jatkossa, kun se nyt on kasvanut hurjaa tahtia? Miten ihmiset uskaltavat jatkossa liikkua tai matkustaa? - Olemme monessa asiassa uuden edessä ja myös kulutuskäyttäytyminen tulee muut tumaan, Elonen uskoo. - Mutta on hirvittävä määrä asioita, jotka vielä ovat hämärän peitossa. Toivon kuitenkin, että leipomoala säilyy elinvoimaisena, rajoituksia lähdettäisiin purkamaan, eikä epidemia laajentuisi. Ja tietenkin toivon, että me kaikki pysyisimme terveinä.

Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva, valtuuskunnan varapuheenjohtaja

Anttu Raution mukaan koronakriisi on heillä vaikuttanut sekä leipomoon että Punaisen piipun Kievarin kahvila-ravintola toimintaan. Molemmista on jouduttu työn tekijöitä lomauttamaan, mutta ankarimmin kriisi on koetellut Kievaria, joka valtiovallan määräyksestä jouduttiin sulkemaan. Se yhteydessä toimiva leipomon myymälä on kuitenkin ollut auki ja myös esimerkiksi kah via on voinut ostaa takeaway-periaatteella. Ruokamyyntikin avattiin ulosmyyntiperiaatteella, sillä esimerkiksi läheisellä tienrakennustyömaalla ahkeroi puolitoistasataa työntekijää. Näiden työntekijöiden määrä tulee kesällä vielä lisääntymään reilusti, joten enemmänkin lounasasiakkaita on tiedossa. - Ravintolan avaaminen kesäkuun alussa on meille hyvä asia, sillä myynti on nyt laskenut noin 80 prosenttia, Rautio toteaa. Leipomon osalta pudotus on onneksi pie nempi, parinkymmenen prosentin luokkaa. Leipomossa on leivottu supistettua vali koimaa ja ns. palvelutuotteista on jouduttu luopumaan. Nyt leivotaan lähinnä kauppoi hin meneviä tuotteita eli sämpylää, pullaa ja leipää. Osa leipomon työntekijöistä on jo hallituksen jäsen Kuopiolainen Aetoleipuri Oy on yrittäjä Markku Kiiskisen mukaan säästynyt ”koronakolaukselta”. Toki vaikutuksia tuli alkuvaiheessa vähittäiskaupan puolelle, jossa mm. irtosämpyläkauppa hiljeni. Samoin hotellija ravintola sektorin kysyntä hiipui tiettyjen tuotteiden osalta. - Mutta nyt alkavat kaupat jälleen ottaa irtotuotteet takaisin valikoimiin ja sämpyläkauppakin palautua sitä kautta. Horeca-puolen kaupan elpyminen jää nähtäväksi sitten kesäkuun alussa, kun siellä paikat jälleen aukeavat. Sen sijaan Aetoleipurin omassa myymälässä kauppa on käynyt hyvin, jopa paremmin kuin aikaisemmin. Myynti on lisääntynyt oikeastaan kaikissa tuoteryhmissä. Kiiskinen on toki siitä tyytyväinen, vaikka ei haluakaan paukutella henkseleitään. Hyvää myyntiä hän pitää sekä uskollisten asiakkaiden että erilaisten kampanjoiden ansiona. Nyt monessa paikassa on kehotettu ostamaan kotimaista, paikallisilta yrityksiltä, lähellä tuotettua. kesälomalla, joita nyt aikaistettiin. Niinpä myös yrittäjät itse eli Anttu ja hänen veljensä Henri ovat ahkeroineet tuotannos sa tavallista enemmän. Sen lisäksi on pitänyt hoitaa normaalit yrittäjävelvollisuudet. Töitä siis on riittänyt. - Samalla on mietitty tai on ollut oikeastaan pakko miettiä erilaisia uudelleenjärjestelyjä. Sen toki olisi voinut tehdä ennen koronaakin. Anttu Raution mielestä kriisi ei ole yritysten kannalta hoidettu kovinkaan hyvin. Tuki politiikka on poukkoilevaa ja epäselvää, ja päätösten teko kestää. Nyt tarvittaisiin konkreettista tukea ja apua, eikä ainoastaan ravintola-alalla, vaan myös monissa muissa yrityksissä, jossa lomautuksia on meneillään. Siiskosellekin on haettu Business Finlandin kehittämistukea, jota toivotaan saatavan verkkokaupan avaamisen. Päätöstä vielä odoteltiin. Yleisesti koronakriisin hoidossa Antun mielestä voitaisiin jo siirtyä rajoitusten lieventämiseen. Enemmän vastuuta voitaisiin antaa ihmisille itselleen. Liekö Ruotsin lä - Olemme palvelleet asiak kaita omassa leipomomyymälässämme, jossa olemme pitäneet turvaetäisyydet niin, että tarvittaessa osa asiakkaista on odottanut ulkona. Myös käsidesiä on ollut tarjolla kaikille. Kahvia olemme myyneet mukaan takeawayna, Markku Kiiskinen toteaa. Se, mikä tulee olemaan vaikutus koko leipomoalaan, on Kiiskisen mukaan vielä vaikea sanoa, mutta varmaa on, että kaikki ei palaa ennalleen. Hän toivoo ja uskoo, että pienet paikalliset toimijat pärjäävät. Iso huoli on kuitenkin siitä, että nyt kun kuluttajat ovat tottuneet ruuan nettiostamiseen, voi olla, että osa ravintoloiden ja kahviloiden myynnistä tulee jatkossakin olemaan ns. kotiin toimitettua myyntiä, eivätkä ihmiset palaa samalla tavoin nauttimaan tuotteita paikan päälle. Se koettelee ravintola- ja kahvila-alaa sekä kulttuuria niiden ympärillä. - Isoille päättäjille pitää nyt saada viestiä alan tilanteesta ja meidän kaikkien tulisi anhestymistapa parempi, jää hänen mukaansa nähtäväksi.

Se, miltä leipomoala kriisin jälkeen näyttää, on epävarmaa. Anttu pelkää, että ihan kaikki yritykset eivät tästä selviä. Uudenlaisia lähestymistapoja tarvitaan leipomoissakin. Siiskosella yksi sellainen on edellämainittu nettikauppa, jota jo suunni tellaan. Esimerkiksi sitä mietitään, kuljetetaanko tuotteita kotiin asti ja jos, niin miten paljon, sillä se vaatii resursseja. - Hyviä neuvoja on tässä tilanteessa vaikea antaa muille leipomoille, mutta tsemppiä voi toivottaa kaikille. Jokainen tekee tässä parhaansa, enempään ei pysty. Anttu Rautio toivoo, että kriisi avaisi paikallisten tuotteiden arvoa kuluttajien silmissä. Ja kun kesä tulee, aukeaa tämä maa aina kin jollakin tavoin, ihmiset lähtevät liikkeelle ja matkailevat kotimaassa. Se lisää kysyntää myös leipomoissa. - Se mitä myös toivon, on lisää selkeyttä valtiovallan päätöksiin esimerkiksi rajoitusten lieventämisessä. Yrittäjien pitää tietää miten jälleen uudessa tilanteessa voi ja pi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio,

tää menetellä. taa siihen eväitä ja taustatietoa, kun esimerkiksi Leipuriliitosta jo takin kysytään. Koronakriisin hoito on Kiiskisen mukaan monitahoinen asia. Päätöksiä on kyllä tehty, mutta vain harva niistä on viety loppuun asti. Esimerkkinä ravinto loiden tukeminen. Lisäksi yritysten tuissa olisi voinut miettiä hieman tarkemmin, ke nelle tukia jaetaan ja millä mekanismilla. Siinä olisi voitu käyttää esimerkiksi yrittäjistä kootun ”nyrkin” asiantuntemusta siitä, kuka tukia kipeimmin tarvitsee. Yrittäjillä on paras tietämys siitä, mistä kohdasta tulosraporttia tällöin pitäisi lukea. - Myös sitä ihmettelen, mistä tulee se kaikki raha, joka nyt käytetään kriisin hoitamiseen ja miten se maksetaan takaisin? Entä mitä nyt juuri toivoisit? - Varmasti meillä kaikilla on yhteinen toive päästä takaisin normaaliin arkeen, vaikka kyllä tulevaisuus tuleekin olemaan erilainen kuin tähän asti on totuttu. Varotoimista ei päästä ihan heti eroon. Kesällä meidän jokaisen olisi hyvä päästä myös hieman hengähtämään, toivottavasti siihen on meillä kaikilla mahdollisuus.

Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna, hallituksen jäsen

Myynti kyllä tipahti lähes välittömästi sen jälkeen, kun tietoa ravintoloiden ja kahviloiden sulkemisesta tuli. Noin kymmenen prosenttia jäi jäljelle. Jouduimme lomaut tamaan kaikki seitsemän yrityksen työntekijää. Sen jälkeen olemme leiponeet tässä kahdestaan poikani Teemu Eskelisen kanssa. Teemu toimii nykyisin yrittäjänä HerkkuPekassa, Pekka Eskelinen kertoo. - Tilanne kyllä hirvitti ja pani miettimään, että mitäs nyt tehdään. Opettajakoulutuksen lähtö Savonlinnasta vei asiakkaita jo aikaisemmin ja lisäksi kahvilasektorille on tullut kilpailijoita. Eskeliset käärivät hihat ja päättivät, että on vain pakko yrittää. Myymälähän voi olla auki, mutta sieltä myynti päivittäin on hyvin pientä. - Ensimmäistä kertaa toimitamme tuotteita nyt kauppoihin, paikalliseen K-Citymarkettiin, jonka kauppiaan tunnemme hyvin. Myös eräs pienempi kauppa on nyt asiak kaanamme. Määrällisesti se ei vastaa entisiä myyntimääriä, mutta saamme kuitenkin jotakin myyntiä. Kauppa ottaa mielellään hallituksen jäsen Leipomollamme on kaksi kahvilaa Vaasassa, ja niissä on siirrytty takeaway myyntiin hallituksen määräysten mukaisesti. Toisessa myynti on todella hiljaista ja toisessa ei ihan niin hiljaista. Olemme yrittäneet toteuttaa myymälöiden kautta uusia ideoi ta, kuten teemanmukaisia kasseja, vappukasseja ja vastaavia, Jukka Hämäläinen kertoo. Lähialueen kauppoihin toimitetaan tuotteita normaaliin tapaan, mutta aikaisemmasta poiketen nyt myös kaikki irtotuotteet menevät niihin pakattuina. Loput, valmiiksi pakatut menevät kuten ennenkin. - Konditoriapuolihan tässä on eniten supistunut, kun kahviloissa ei voi nauttia tuotteita paikanpäällä, eikä tuotteita toimiteta myöskään horeca-sektorille. Leipomon myynti on noin 30 prosenttia pienempi kuin aikaisemmin. Myös määräaikaisia lomautuksia on otettu käyttöön. Kriisi on vaatinut yrittäjältä myös uudenlaista ajattelua ja haasteista huolimatta muutos voi olla myös mahdollisuus. - Lähdimme heti alusta asti etsimään uusellaisia tuotteita, joita muut eivät tee. - Suuri apu on tässä kohdassa ollut Leiko-palvelusta, jossa olemme pitkään olleet mukana. Sen ansiosta saatiin tuottei siin helposti tehtyä lain vaatimat pakkausmerkinnät. Myös nettikauppa avattiin. Teemu Eskeli nen teki sen itse, ilman ulkopuolista apua. Hyvistä digitaidoista oli tässä kohdissa suuri apu. Nettikaupasta tilatut tuotteet toimitetaan kotiovelle tai asiakkaat hakevat ne leipomolta. Esimerkiksi äitienpäivän alla tuotteita meni sitä kautta mukavasti. - Koronakriisin hoito on mennyt valtiovallal ta muuten hienosti, mutta enemmän tukea yrityksille kaivattaisiin, toteaa Pekka Eskelinen. Tuleva kesä ja myös talvi tulevat olemaan HerkkuPekalle haasteellisia. Arvoitus on esimerkiksi se, paljonko Savonlinnaan tulee turisteja, kun oopperajuhlia ei järjestetä. Kesällä kahvila on tarkoitus pitää kiinni sunnuntain lisäksi myös lauantaisin, sillä heinäkuu on kahvilassa aina hiljainen. Tori sia mahdollisuuksia, sillä ainakin minulle nousi ajatus, ettei voi vain jäädä tuleen makaamaan. Olemme esimerkiksi alkaneet entistä aktiivisemmin kehittämään uusia tuotteita ja hankkimaan uusia asiakkaita. Kriisin hoitoon on Jukka Hämäläisen mielestä reagoitu Suomessa hyvin, mutta ehkä hieman turhankin kovin rajoituksin. Rokotteen saamiseen saattaa mennä vielä pitkä aika. - On vaikea sanoa, mitkä toimenpiteet ovat oikeita esimerkiksi kun verrataan Suomen ja Ruotsin tapoja toimia. Aika näyttää kumpi on ollut järkevämpää. Yrityksien näkökulmasta Suomen toimet ovat kuitenkin olleet hyvin haastavia monelle. Yrityksien taloudellinen tilanne ei kerta kaikkiaan kestä pitkäaikaisia sulkemisia ja rajoituksia. Yritystukien osalta Jukan mielipide on, että tarvitaan tukimuotoja, joilla on oikeasti vaikutusta yritystoiminnan kulujen kattamiseen vaikeina aikoina, eikä vain tulevan liiketoiminnan kehittämiseen. Ely-keskuksen palveluista on hyviä kokemuksia, sillä nyt kahvilat ja muut vetävät enemmän väkeä. Myös b2b-kauppa lähiympäristön yritysten kuten hotellien ja ravintoloiden kanssa on aina ollut vilkasta etenkin kesäisin. Nyt ei tiedä vielä siitäkään. Suomalaista leipomoalaa kriisi koettelee Pekka Eskelisen arvion mukaan kovalla kädellä. Etenkin niitä, joilla on oma kahvi la ja myymälä. Esimerkiksi vuokria voi olla pakko maksaa, vaikka ei olisi tuloja. Se on kyllä kova paikka. Tällä hetkellä Eskelinen toivoo, että tuki rahoja tulisi sen verran, että HerkkuPekka selviytyisi taloudellisesti. Kaikesta muusta hänen mukaansa kyllä selvitään, kunhan

Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari,

taloudellisesti pysytään pystyssä. ELY-keskuksen konsulttipal veluita on tarjolla inhimilliseen hintaan ja juuri meidän kaltaisemme yritykset tarvitsevat asiantuntevia neuvoja oman yrityksen ulkopuolelta. Leipomosektorille korona ei Jukka Hämäläisen mukaan ole hyvä asia, sillä jo ennen sitäkin osalla yrityksillä oli vaikeaa. Jos myynti menee alas, eikä yrityksessä ole mitään puskuria, on tilanne kyllä haastava. Leipomoissa olisikin hyvä tehdä tervettä pohdiskelua siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. - Suomessa on leipomisella pitkät perinteet ja jokaisella alueella, paikkakunnalla ja leipomolla on omat erikoistuotteensa. Olemme tärkeä ala yhteiskunnassa ja meitä tarvitaan. - Tästä yhdestä kriisistä kyllä selvitään. Toivotaan, että elämä normalisoituu pikkuhiljaa. Näen, että muutoksen myötä ainakin meillä on tehty asioita, joiden osalta jatketaan, jotta olisimme vahvempia myös tulevaisuudessa.

Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo, hallituksen jäsen

Meillä on ollut hiljaisempaa kuin normaalisti, eikä kaikkia tuotteita valmisteta. Osa tuotteista menee kauppaan normaalisti. Yksi työntekijöistä on kesälomalla, ja yksi sairauslomalla. Lomautuksiin ei ole tarvinnut turvautua, Mikko Heikkinen kertoo. Hyvärisen Leipomon tuotteet menevät valtaosin vähittäiskauppaan. Leipomon yhteydessä on oma myymälä, jonka myynti on nyt kasvanut. On tullut myös uusia asiakkaita. Heikkinen arvelee, että kauppaan ei aina haluta mennä, ja leipä tullaan mieluummin hakemaan pienemmästä myymälästä. Ehkä oma osuutensa on myös paikallisuuden suosimiseen kehottavilla kampanjoilla. Myynti on vähentynyt jonkin verran, kymmenisen prosenttia. Se on vähemmän kuin aluksi pelättiin. Esimerkiksi irtotuotteiden, kuten riisipiirakoiden menekki kaupoissa on vähentynyt, vaikka ne on nyt pakattu valmiiksi. Myyntiin vaikuttaa myös se, että konsulenttitoiminta on tauolla. - Tavaraa on kuitenkin mennyt kauppoihin kohtalaisen hyvin. Konditoriapuoli on meillä hallituksen jäsen Linkosuon Leipomossa maaliskuu ja huhtikuu olivat myynnillisesti ihan hyvät kuukaudet, mutta toukokuussa myynti hieman hiipui, Timo Jänne kertoo. Suositumpia tuotteita Linkosuolla korona-aikana ovat olleet kuivattu perinteinen varrasleipä sekä ruissipsit. Niin ikään paahtoleipää on myyty hyvin. Leipomossa notkahdus oli siis pieni, mutta sen sijaan kahvilapuolella se oli iso. - Linkosuon Kahvila Oy:n kahvila ja lounasravintolatoiminta hiljeni kaikissa kuudessatoista pisteessä käytännöllisesti katsoen yhdessä yössä. Maaliskuun lopussa jouduimme lomauttamaan 90 henkilöä kahvilapuolelta ja koko toiminta on ollut siitä lähtien täysin pysähdyksissä. Timo Jänteen mukaan väliajalla, siis paikko jen ollessa kiinni, saattoi kuitenkin rauhassa miettiä ja puntaroida kahvilaliiketoimintaa monelta kantilta. Esimerkiksi sitä miten jatkossa toimitaan ja missä järjestyksessä paikkoja jälleen avataan. Kesäkuun alussa haluttiin olla valmiita uuteen tulemiseen. - Alkuvuodesta kahvilaliiketoiminta oli hyvässä vauhdissa, kunnes tuli tämä äkkipudotus. Toivottavasti saamme sen jatkossa kesällä jälleen kannattavaksi, vaikka menetettyä pieni, eikä ole myöskään kah viloita, jotka olisi pitänyt sulkea, Mikko Heikkinen toteaa. - Jatko on kuitenkin kysymysmerkki. Kesä ei tuo helpotusta, sillä esimerkiksi kaikki tapahtumat Kuhmossa on peruttu eli niihin ei tavaraa toimiteta. Se on ollut meille iso asia eli jää nähtäväksi, miten selviämme kesän yli, kun kuitenkin kulut juoksevat, kesälomat alkavat ja tuuraajiakin on otettava. Onneksi olemme kaikki pysyneet terveinä. Hygieniamääräyksiä on meillä noudatettu tarkasti. - Koronakriisiä on hoidettu tässä maassa suhteellisen hyvin. Esimerkiksi Uudenmaan sulku oli varmaankin hyvä ratkaisu taudin leviämisen ehkäisemiseksi, olihan siellä tapauksia kaikkein eniten, Mikko toteaa. Oma kysymyksensä hänen mukaansa on, missä vaiheessa ja paljonko aletaan rajoituksia lieventämään. Avaaminen voi johtaa myös taudin leviämisen lisääntymisen. Toi saalta yhteiskuntaa pitää saada auki, koska muuten kaatuu liian paljon yrityksiä. myyntiähän emme millään saa takaisin. Jänteen mukaan leipomoalalla myynnin menetykset näyttävät monissa yrityksissä melko ”rumilta” ja monilla on vaikeuksia kassavirran kans sa. Valtion tuet ovat näille yrityksille aivan paikallaan. Haastatteluja tehtäessä toukokuun puolivälissä oli vielä jossakin määrin epäselvää, millä perusteilla valtion suoraa tukea jaetaan yrityksille. Linkosuolla tukien hakemista vielä osin mietittiin, sillä ne saat tavat vaikuttaa myös toisiaan vähentävästi. Business Finlandilta myönteinen tukipäätös oli jo saatu. - Olisin kyllä toivonut, että hallituksella olisi ollut ammattipoliitikkojen apuna yrittäjiä asiantuntijoina yritystukiasioissa. Nyt jul kisuuteen on tullut puolivalmiita esityksiä, joita sitten on jouduttu muuttamaan. Kriisin yleinen hoitaminen on ollut Timo Jänteen mukaan varsin sekavaa samoin kuin päätöksistä tiedottaminen. Enemmän on saanut irti Leipuriliiton ja ETL:n lähettämistä työmarkkinaviesteistä. Media on sekoittanut asioita entisestään niin, ettei aina ole tiennyt missä mennään. - Asiantuntijoitakin on löytynyt joka nurkalYritystukia ei ole Hyvärisen Leipomoon haettu, mutta moni yritys tarvitsisi Mikko Heikkisen mukaan suoraa rahallista tukea, jota ei juuri ole ollut tarjolla. Business Finlandin tuetkaan eivät ainakaan kaikilta osin ole menneet oikeisiin paikkoihin, kun niitä ovat saaneet esimerkiksi ns. pöytälaatikkoyritykset. - Kyllä myynnin lasku on ollut joissakin lei pomoyrityksissä todella dramaattinen, eikä ole varmaa selviävätkö kaikki yritykset tämän kriisin yli. Toivon kaikille jaksamista. - Lisäksi jää nähtäväksi, paljonko esimerkiksi kotileivonta lisääntyy ja menekki leipomoista sen myötä vähenee. Vaikea uskoa, että kysyntä palautuu entiselleen. Mikon toive tällä hetkellä on, että tämä kriisi selätettäisiin ja päästäisiin normaaliin päiväjärjestykseen. Se, miten itse kukin sitten lähtee liikkeelle, riippuu pitkälti siitä, mikä tautitilanne on. - Esimerkiksi meillä on pienet lapset, nuo rimmainen kaksi kuukautta vanha. Siinä ei

Timo Jänne, Linkosuon Leipomo Oy, Kangasala,

turhia riskejä viitsi ottaa. ta ja joka lähtöön. Siinä on tavallinen kansalainen ollut aivan ihmeissään. Ei ihme, että moni on paniikissa. Mielestäni viestiä voisi viedä myös eri tavalla, ihmisiä rauhoittaen. Jatkossa Jänne arvelee, että ihmisten kulutuskäyttäytyminen ja myös työnteko tulevat muuttumaan. Hyvä suuntaus voi olla se, että ihmiset alkavat syödä entistä terveelli semmin. Siitä on viitteitä ja sehän tarkoittaa hyviä mahdollisuuksia leivälle, joka on sekä terveellistä että herkullista. - Miten sitten ihmiset lähtevät liikkeelle jää nähtäväksi. Esimerkiksi ravintolaan me nemistä moni voi miettiä, niin iäkkäämmät kuin nuoretkin, vaikka isompi riski voi olla monessa muussa paikassa. Leipureille Timo Jänne toivoo jaksamisen lisäksi kärsivällisyyttä, vaikka sekään ei toki auta, jos kassa on tyhjä. Pitäisi kehittää uusia innovaatioita ja löytää uusia mahdollisuuksia, sillä maailma ei ainakaan kovin nopeasti palaa entiselleen. - Juuri nyt toivon, että valtiovalta tekisi viisaita päätöksiä ja vapauttaisi ravintola- ja kahvila-alan aukiolot, jotta päästäisiin enemmän liikkeelle ja sosiaaliseen kanssakäymiseen toinen toistemme kanssa.

Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Tampere, hallituksen jäsen

Meillä kahvilat ovat käytännössä kiinni lukuun ottamatta leipomon yhteydessä olevaa myymälää. Myös kauppahallin myymälä on kiinni, kertoo Eerikki Lounamaa. Yhteensä se tarkoittaa, että viisi paikkaa on suljettuna tällä hetkellä. Myöskään takeaway-myyntiin ei ole lähdetty. - Leipomomyymälästä myymme nyt tuotekasseja ja äitienpäivän alla oli kauppahallin myymälä auki. Kahvilapuoli on siis totaalisesti pysähdyksissä ja siitä tulee puolet yrityksen liikevaihdosta. Toinen puoli tulee gluteenittomista tuotteista, joita myydään vähittäiskauppaan ja horeca-sektorille. Siinäkin on tapahtunut notkahdusta parisenkymmentä prosenttia, sillä horeca-sektorihan ei nyt vedä juuri lainkaan. Kahvilapuolen työntekijät on lomautettu sa moin kuin osa myös leipomon työntekijöistä. Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu, hallituksen jäsen Se näkyi myynnissä heti, kun koulut ja muut suurkeittiöt menivät kiinni. Sitten sul jimme myös omat kolme kahvilaamme eli Oulun keskustassa toimivan, Oulun leipomon yhteydessä toimivan sekä Raahen leipomon yhteydessä toimivan, toteaa Hannu Räinä. Erityisesti viimeksi mainitussa myös kahvila-ravintolatoiminta on ollut vilkasta, jo ten sulkeminen oli iso juttu. Oulun leipomon yhteydessä oleva kahvila-myymälä on ollut suositumpi myymälänä, sinne vaikutus ei ollut yhtä suuri. - Lomautuksilta ei ole vältytty etenkään kah viloissa. Leipomossa on osittain menty myös kesälomien aikaistamisella, mutta vuoroja päättävistä ekstraajista olemme joutuneet luopumaan, Räinä kertoo. Niin omien kuin muidenkin kahviloiden ja kahvittelupaikkojen sulkemisen myötä irtokahvileipien ja konditoriatuotteiden kysyntä hiipui todella alas. Onneksi vähittäiskauppa puoli kuitenkin on vetänyt. Sinne on tuoreleipäleipomona tunnetun Pulla-Pirtin tuotteita mennyt lähes entiseen tapaan. Nyt käyvät taas kaupaksi perinteiset ruistuotteet, vaaleaa ruokaleipää kysytään vähemmän. - Ylimääräisiä herkkuja ei paljon nyt ostella, kun kaupassa käydään nopeasti ja ostokset tehdään listan mukaan. Toisaalta kuluttajan käyttäytymistä ei aina kyllä pysty ymmärtämään ja ennustamaan, kuten esimerkiksi wc-paperin hamstraamista, Hannu Räinä ihmettelee. Pulla-Pirtin myynnissä on tapahtunut huhtikuussa reilun kymmenen prosentin notkahLounamaan mielestä valtiovallan asettamat ra joitukset olivat alussa perusteltuja, mutta ne olisi voinut purkaa nopeammin. Asioista tiedottamisessakin olisi kyllä ollut parantamisen varaa, sillä päätöksistä oli vaikeaa pysyä ajan tasalla ja tietää missä milloinkin mentiin. Toukokuussa Branderil la odoteltiin seuraavia päätöksiä eli tietoa kahviloiden ja ravintoloiden avaamisesta. Ja tietenkin sitä, millä edellytyksillä niissä sitten voi toimia. - Onneksi Leipuriliitosta tuli alussa hyvin tie toa työmarkkinatilanteesta ja siihen liittyvistä asioista. Se auttoi paljon. Hyvä asia on se, että Branderille myönnettiin Business Finlandin kehittämistukea. Se tuli todelliseen tarpeeseen ja sitä tullaan käyttä mään liiketoiminnan kehittämiseen siten, että dus, toukokuussa luku tulee olemaan suurempi, kun esi merkiksi juhlasesongista leikkaantuu osa pois. Räinä on kuitenkin helpottunut siitä, että notkahdus ei ole ollut suurempi ja joka aamu linjat kui tenkin käynnistyvät leipomossa. Hieman vähemmän vain tehdään tuotteita. - Kriisin hoitamisessa en kyllä kadehdi päät täjiä tässä tilanteessa. Päätöksiä on pitänyt tehdä olemattomilla tiedoilla ja nopeasti, Räinä toteaa. Hyvänä asiana hän pitää sitä, ettei tauti oikeasti päässyt leviämään. Siinä auttoi paljon Uudenmaan sulku. Yksi asia on kuitenkin erityisesti ihmetyttänyt: testaukseen pääsyn vaikeus. Siihen olisi alun pitäen panostaa enemmän. Testejä säästettiin liiankin kanssa ja moni vahvankin epäilyn tapaus jäi tutkimatta, jopa terveydenhoidon henkilökunnasta. - Monet elivät epävarmuudessa, jos lähipiirissä oli joku oireellinen, kun testeihin ei päässyt. Minusta testin hinta tuntuu kuitenkin pieneltä siihen nähden, kuinka kalliiksi tulee pitää ihmistä karanteenissa ja poissa työpaikalta jopa kaksi viikkoa. Ja kun rajoituksia asetettiin, se tehtiin osittain epäloogisesti. Kahvilat piti panna kiinni, mutta samaan aikaan isoissa tavarataloissa pyöri satoja tai jopa tuhansia ihmisiä. Tässä ehkä liikaa kopioitiin muista maista, joissa yhteiskunnat, tavat ja tottumukset ovat erilaisia. Ehkä rajoituksissa olisi pitänyt enemmän ottaa huomioon myös maamme maaetsitään ja kehitetään kahvilatoiminnan rinnalle tai sijaan vaihtoehtoisia myynti kanavia. Yksi niistä voisi olla nettikauppa, mutta muitakin vaihtoehtoja on.

Eerikki Lounamaa tietää, että Brander ei ole ainoa kriisistä tuntuvasti kärsinyt leipo moyritys. Osaan leipomoista saattaa jäädä pysyviäkin jälkiä. Iso kysymys on, säilyykö kuluttajan käyttäytyminen rajoitusten pois tuttua ennallaan, vain muuttuvatko ostotottumukset tai -kanavat. Muille leipomoille hän toivottaa jaksamista ja uskoa siihen, että kriisi menee ohi ja siitä selviydytään. - Eniten toivon sitä, että päästäisiin takaisin normaaliin arkeen. Brander Oy täytti kriisin keskellä komeat pyöreät sata vuotta, josta onnittelut yritystä pyörittäville Eerikille ja hänen sisarelleen Anna Niiniselle tässä yhteydessä. Kerromme satavuotiaan Branderin historiasta tarkemmin tämän lehden sivuilla 18-21. - Juhlat jäivät toukokuussa pitämättä, mutta toivomme, että voimme juhlistaa vuosipäi

väämme myöhemmin syksyllä. kuntien erilaisuus.

Vaikka leipomoilla ei nyt ole helppoa, oli si Hannu Räinän mukaan nyt tuhannen taalan paikka tuoda esiin itseä ja hyviä tuotteita. Kotona syöminen on arvossaan ja perustuotteet käyvät kaupaksi. - Pelkään kuitenkin, ettei kysyntä palaudu takaisin samanlaiseksi kuin se oli aikaisem min ja kulutuskäyttäytyminen muuttuu. Kun ihmiset tottuvat olemaan käymättä esimer kiksi kahviloissa, se voi jäädä tavaksi. Kotiinkin tilataan yhä enemmän tuotteita, mutta se ei suosi aina pienleipuria, sillä kauppojen perusvalikoimiin on vaikea päästä ja siellä voi olla vaikeaa myös pysyä. Leipomoalalla osa yrityksistä on todella haasteellisessa tilanteessa. - Toivottavasti ihmiset lähtevät liikkeelle kesäkuun alussa, jotta esimerkiksi kahvilat saavat asiakkaita. Se helpottaisi monen etenkin kahviloita pyörittävän leipomon tilannetta. Mielestäni yritysten tulisi saada määritellä sopiva asiakasmääränsä itse, kun rajoitukset puretaan. - Hyviä neuvoja muille on vaikea antaa, mutta aina kannattaa panostaa laadukkaisiin tuotteisiin. Ja toki pitäisi valmistaa vain omalle leipomolle tärkeitä, kannattavia tuotteita. Rokotteen saaminen nopeasti on Hannu Räinän toivelistan kärjessä. Samoin hän toivoo yhteiskunnan varovaista, mutta suhteellisen nopeaa avaamista, sekä rajojen avaamista. Koulujen avaaminen toukokuussa tulee näyttämään suuntaa siihen voitaisiinko jo kesäkuun alkupuolella mennä entistä lievemmin rajoituksin.