Murusia

Leipäviikko on syksyllä viikolla 37

Leipäviikkoa vietetään 7.-13.9.2020 teemalla #kuitualeivästä.

Kuitu on aina ajankohtainen asia, jonka merkitystä on syytä tuoda esiin; onhan täysjyväleipä paras kuitulähde ruokavaliossamme. Leipätiedotuksen teettämässä materiaalissa tuodaan esiin viljakuidun terveysvaikutuksia. Tulossa on sekä printti- että SOME-materiaalia: #kuitualeivästä -pöytäständejä kahviloiden, myyntitiskien ja ravintoloiden pöydille sekä #kuitualeivästä -juliste, jossa korostuu leivän erinomaisuus kuidun lähteenä.

Materiaalit saadaan valmiiksi kesän alussa, jolloin niitä on mahdollisuus tilata joko nettisivujen kautta, leipatiedotus.fi, tai sähköpostitse: terhi.virtanen@leipatiedotus.fi.

Kotimaiset tomaatit ja kurkut tärkeitä suomalaisille

Kolme neljästä suomalaisesta pitää tärkeänä, että kotimaisia kasvihuonevihanneksia on saatavissa kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa. Tämä käy ilmi Kauppapuutarhaliiton teettämästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta, joka tehtiin tuhannelle suomalaiselle 7.–14. huhtikuuta 2020.

Kasvihuonevihannesten laaja ympärivuotinen tuotanto on harvinaista muualla kuin Välimeren seudulla. Suomessa onkin yksi korkeimmista kasvihuonevihannesten omavaraisuusasteista maailmassa. Esimerkiksi suomalaisten syömistä kurkuista ja ruukkuvihanneksista yli 90 prosenttia viljellään kotimaassa.

Vuonna 2019 suomalaiset tuottajat kasvattivat ennätyksellisen määrän kasvihuonevihanneksia, noin 105 miljoonaa kiloa. Vihanneksia viljellään noin 500 kauppapuutarhalla eri puolilla maata. Ala työllistää suoraan yli 4 000 yrittäjäperheiden jäsentä ja työntekijää. Alan tuotannon arvo on noin 230 miljoona euroa.

Kahvin ote pitää Suomessa

Kahvi- ja paahtimoyhdistys kertoo tiedotteessaan, että suomalaiset nauttivat viime vuonna paahdettua kahvia edellisvuoden tapaan 9,9 kg eli noin 1 100 kupillista henkeä kohden. Suosituinta on edelleen vaaleapaahtoinen aromikas suodatinkahvi, mutta uudet tuotteet ja valmistustavat monipuolistavat kahvikulttuuria ja -käyttötapoja. Valikoimaan on tullut runsaasti paahtoasteiltaan erilaisia kahveja ja kahvijuomia, kuten suoraan tölkistä nautittavia kylmiä maitokahvijuomia.

Tummapaahtoisten kahvien osuus kulutuksesta on noin 25 prosenttia. Viime vuosina myös luomukahvit sekä erilaiset erikoissekoitukset ja alkuperämaakahvit ovat kiinnostaneet kuluttajia.

Kotimaisten paahtimoiden toimitukset kaupoille ja food service -toimijoille pysyivät viime vuonna ennallaan 43,3 miljoonassa kilossa edellisvuoteen verrattuna. Myös paahdetun kahvin kokonaistoimitukset tuonti mukaan lukien olivat ennallaan noin 55 miljoonassa kilossa.

Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi edellisvuodesta kaksi prosenttia 11,5 miljoonaan kiloon. Vakiintuneet tuontimaat ovat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa. Paahdetun kahvin vienti puolestaan väheni kaksi prosenttia 7,5 miljoonaan kiloon. Vienti suuntautui Baltian maihin.

Suomeen tuotiin viime vuonna pikakahvia noin 1,3 miljoonaa kiloa eli vajaa kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Raakakahvia tuotiin 75 miljoonaa kiloa. Raakakahvista 80 prosenttia tuotiin edelleen Brasiliasta, Kolumbiasta ja Hondurasista. HKScan ja Leivon Leipomo Boltsiyhteistyöhön Tamperelainen Leivon Leipomo Oy on saanut kumppanikseen HKScanin kehittämään menestyksekästä Boltsi-kaura-siemenpyörykkäänsä. Leivon Leipomo voitti Boltsilla Suomalainen Menestysresepti -innovaatiokilpailun vuonna 2019. Voiton myötä Boltsi-tuotteiden myynti kasvoi nopeasti, ja niillä on vakiintunut asema Suomen vähittäiskaupassa. Kasvipohjaiseen Boltsi kaura-siemenpyöryköiden tuoteperheeseen kuuluu tällä hetkellä kolme eri makuvaihtoehtoa. Leivon Leipomo Oy:n toimitusjohtaja Harri Jaakkolan mukaan Boltsin kasvua ja kehitystä jatketaan yhdessä HKScanin kanssa, hyödyntäen Leivon Leipomon ja HKScanin tuotekehitysresursseja.

Leivon Leipomo omistaa yhteisyrityksestä, Boltsi Oy:stä, 51 prosenttia ja HKScan 49 prosenttia. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Harri Jaakkola. Tuotteet valmistetaan jatkossakin Suomessa, pääsääntöisesti HKScanin tuotantolaitoksilla.

Atrian uutisia

Atria Oyj on solminut yhteistyösopimuksen japanilaisen ravintolaketjun kanssa suomalaisen antibioottivapaan sianlihan viennistä Japaniin. Suosittu japanilainen perheravintolaketju Bikkuri Donkey käyttää jatkossa atrialaista sianlihaa hampurilaispihveissään. Bikkuri Donkey on osa Aleph Inc. -konsernia, joka on sitoutunut kestävään kehitykseen ja hyödyntää ravintoloissaan vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita.

Kotimaassa Atria Oyj lahjoittaa 50 000 euroa Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolle digitaalisten opetusmateriaalien kehittämiseksi ja lihatieteen ja -teknologian opetusresurssien tukemiseksi. Lahjoituksen avulla kehitetään digitaalisia opetusmateriaaleja, ongelmanratkaisumenetelmiä ja osaamisen arviointimenetelmiä sekä Helsingin yliopiston että mahdollisesti muidenkin oppilaitosten käyttöön. Liha-alan koulutuksen ja osaamisen kehittäminen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen ovat lihateollisuudelle tärkeitä esimerkiksi hiilineutraalin ruokaketjun toteuttamisessa ja se edellyttää tiivistä yhteistyötä yliopistojen kanssa.

Luomuviljoista huippusato – luomukeruuala romahti Vuonna 2019 saatiin luomuviljasta 66 % parempi sato edellisvuoteen verrattuna. Vehnän, ohran, rukiin ja kauran luomusadot olivat tilastohistorian parhaita. Yhteensä luomuviljoja tuotettiin lähes 143 miljoonaa kiloa. Luomua oli 3,6 % koko maan viljasadosta. Kaura on tärkein luomuvilja: yli puolet koko luomuviljasados

Pt-kauppa vilkastui viime vuodesta

Päivittäistavaroiden myynti kasvoi 7,6 prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Eniten myynti kasvoi tammi-maaliskuussa hypermarketeissa, 9,5 prosenttia. Suurissa supermarketeissa myynti kasvoi 8,4 prosenttia vuodentakaisesta. Pienten supermarkettien myynti kasvoi samaan aikaan 7,5 prosenttia. Valintamyymälöiden myynti kohosi 3,2 prosenttia. Pienmyymälöissä myynti vastaavasti laski 3,0 prosenttia vuoden 2019 tammi-maaliskuuhun verrattuna. Tiedot ovat peräisin Päivittäistavarakauppa ry:stä, jonka jäsenyritysten kuukausittaisten myyntitietojen tilastointi toteutetaan Tilastokeskuksessa. Tilastossa mukana olevat jäsenyritysten ketjut ovat: K-CitymarMaatalous- ja puutarhayritysrekisterin mukaan Suomessa oli 46 800 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2019. Tilojen lukumäärä väheni edellisestä vuodesta noin 800:lla. Suurten, yli sadan hehtaarin tilojen määrä lisääntyi ja alle sadan hehtaarin tilojen määrä väheni tai pysyi ennallaan kaikissa peltokokoluokissa.

Peltoalaltaan suurimmat tilat olivat Varta oli kauraa. Suomen koko peltoalasta oli luomuviljeltyä 13,5 %.

Vuonna 2019 voimaan tulleen Ruokaviraston ohjeen mukaan metsänomistajalta vaaditaan erillinen sitoumus luomuun. Sen takia Suomen luomukeruualueiden pinta-ala pieneni yli puolella. Suomessa on edelleen maailman suurin sertifioitu luomukeruualue, 4,6 miljoonaa hehtaaria. Siitä valtaosa sijaitsee Lapin läänissä.

Luomukeruualueen pieneneminen heijastui erityisesti tärkeimmän luomuluonnonmarjan eli luomumustikan satoon. Sitä kerättiin vain noin puoli miljoonaa kiloa, lähes 3 miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän. Mustikan satoa verottivat myös sääolot. Luomumustikan osuus kaikesta kerätystä mustikasta oli vajaat 12 prosenttia, luomupuolukan osuus 8 prosenttia ja luomulakan 30 prosenttia. Parhaimmillaan luomun osuus on ollut mustikalla ja lakalla yli puolet.

ket, K-Supermarket, K-Market, Neste K -liikenneasemat ja muut K-ruokakaupat, Alepa, Sale, Prisma, S-market, Herkku ja ABC, Lidl, Tokmanni, M-ketju, Minimani sekä R-kioski.

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten foodservice-tukkukaupan liikevaihdon arvo oli puolestaan 15,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luodon mukaan prosenttiluku ei anna oikeaa kuvaa toimialan nykytilanteesta. Koronavirusepidemian aiheuttama ravintoloiden ja hotellien sulkeminen sekä koulujen lähiopetuksen keskeyttäminen ovat vaikuttaneet välittömästi foodservice-tukkukaupan liiketoimintaan ja hävittäneet siitä valtaosan, asiakaskunnasta riippuen

Maatilojen määrä laskusuunnassa

50–80 prosenttia. sinais-Suomessa, jossa tilojen keskikoko oli 60 hehtaaria. Pienimmät tilat olivat Etelä-Savossa, jossa keskimääräinen peltoala oli 32 hehtaaria. Koko maan kaikkien tilojen keskimääräinen tilakoko oli 49 hehtaaria vuonna 2019. Käytössä olevan maatalousmaan mediaani koko maan osalta oli 31 hehtaaria. Tämä tarkoittaa sitä, että puolet tiloista oli peltoalaltaan alle 31 hehtaaria ja

Sinituote investoi kotimaahan

SINI-siivousvälineistä tunnettu Sinituote haluaa lakaista syrjään väitteen, ettei kulutustavaroita kannattaisi valmistaa Suomessa. Kaikki SINI- ja KUNGS-brändien harjat, mopit ja pesimet tehdään suomalaisena työnä Kokemäellä ja jatkossa myös Akaassa tytäryhtiön tehtaalla. Sinituote Oy investoi nyt kahteen moderniin harjastuskoneeseen mainituilla paikkakunnilla. Uusilla koneilla vastataan kotimaisten harjojen kasvavaan kysyntään sekä Suomessa että vientikaupassa. Samalla varmistetaan kotimaisen, kilpailukykyisen tuotannon tulevaisuus koneiden nopeuden ja kasvavan kapasiteetin avulla.

Koneinvestoinnissa huomioidaan, että tuotteiden valmistus onnistuu niillä myös kierrätysmuovista. Kierrätysmuovista valmistetut tuotteet muodostavat jo yli kolmasosan yhtiön tuotannosta ja niiden osuutta haluaa edelleen kasvattaa. Asiakkaat valitsevat yhä useammin kierrätysmuovista valmistetun siivousvälineen.

Sinituote on sitoutunut valmistamaan tuotteensa Suomessa myös tulevaisuudessa. Päätös pitää tuotanto Suomessa on ohjannut hakemaan kannattavuutta kestävin keinoin. Mittava investointi on osoitus vakaasta ja kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä.

puolet yli 31 hehtaaria.

Muu kasvinviljely oli päätuotantosuuntana 34 prosentilla tiloista. Viljanviljely oli päätuotantosuuntana 32 prosentilla tiloista. Kasvihuonetuotanto ja puutarhakasvien avomaantuotanto oli päätuotantosuuntana yhteensä neljällä prosentilla tiloista. Kotieläintalous oli päätuotantosuuntana 26 prosentilla tiloista. Loput neljä prosenttia oli sekatiloja, joilla ei ollut yhtä selkeää päätuotantosuuntaa.

Leipuriliiton tiedote 15.5.2020: Leipomoiden liikevaihdot puolittuneet - Valtion tukipakettien siirto viikoilla on katastrofi

Suomen Leipuriliitto ry:n tekemän jäsenkyselyn tulosten mukaan Leipuriliiton jäsenyritysten myynti putosi huhtikuussa 2020 vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna keskimäärin yli 53 % yrityksissä, joiden liikevaihto on alle 5 miljoonaa euroa vuodessa. Leipomo- ja konditoria-alan yrityksistä 95 %:lla liikevaihto on alle 5 miljoonaa euroa. Suuremmissa yli 5 miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä pudotus on ollut keskimäärin 31 %. Edellä mainitut luvut kuvaavat hyvin sitä, miten koronakriisi ja valtiovallan yritystoiminnan rajoittamista koskevat päätökset ovat iskeneet erityisesti pieniin ja keskisuuriin leipomo- ja konditoria-alan yrityksiin.

Monella kahvilatoimintaa harjoittavalla ja/tai Horeca-sektoriin keskittyneellä yrityksellä myynnin pudotus on ollut jopa 75-100 %. Osa yrityksistä on joutunut sulkemaan koko yritystoimintansa. Vain yksittäiset yritykset ovat selvinneet pienemmillä taloudellisilla tappioilla valtiovallan aiheuttamista toimenpiteistä. Leipuriliiton hallitus päätti kokouksessaan 11.5.2020, että hallitus päättää 10.6.2020, mitä Leipuripäivien kanssa lopulta tehdään.

Liiton toimistossa on viety Leipuripäivien valmisteluja koko ajan suhteellisen normaalisti eteenpäin, eli ajatuksena on ollut, että Leipuripäivät järjestetään. Kokouksessaan 11.5. liiton hallitus päätti, että katsotaan vielä kuukauden ajan, mitä valtiovallan suunnasta kokoontumisista yms. elokuun osalta suositellaan. Ravitsemuspalveluissa iso ruokahävikki Ravitsemispalveluissa syntyy 78 miljoonaa kiloa elintarvikejätettä vuosittain. Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt ravitsemispalveluiden ruokahävikin ja elintarvikejätteen määriä kahden vuoden aikana yhteistyössä alan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Ravitsemispalveluiden ruokahävikkimäärät ovat tutkimuksen mukaan suhteellisen suuria. Mittauksiin osallistuneissa toimipisteissä valmistetusta, alun perin syömäkelpoisesta ruoasta noin 16 prosenttia päätyi hävikkiin. Kun mukaan lasketaan syömäkel

Jäsenkyselyn mukaan Leipuriliiton jäsenyrityksistä yli 80 % on lomauttanut henkilökuntaansa.

Suomen Leipuriliitto edellyttää valtiovallalta pikaisia toimenpiteitä, suoria yrityksille suunnattuja tukia, jotta myös suomalainen monipuolinen, monimuotoinen ja tuhansia työntekijöitä työllistävä leipomo- ja konditoria-ala säilyy tuleville sukupolville.

Monien leipomo- ja konditoriayritysten ”kassa” on tyhjänä, lomapalkkojen ja -rahojen maksu on edessä, joten valtiovallan on syytä ymmärtää, että tukipaketeilla on todella kiire. Leipomo- ja konditoriayritysten tulevaisuuden kannalta on tärkeää myös se, miten suomalaiset uskaltavat tulevan kesän aikana liikkua ja matkustaa ympäri Suomea. Nyt jos koskaan on todellakin

Leipuripäivien järjestäminen 2020

aika tukea suomalaisia paikallisia leipomoita ja konditorioita.

Liiton toimisto tulee informoimaan Leipuripäivien järjestämisestä Leipuriliiton jäsenistöä ja yhteistyökumppaneitamme (ohjelman järjestäjiä, näytteilleasettajia jne.) mahdollisimman pian

Leipuriliiton hallituksen päätöksen jälkeen. vottomat biojätteet, elintarvikejätettä syntyi 21 prosenttia. Asiakasta kohti hävikkiä syntyi keskimäärin 90 grammaa. Suurin aiheuttaja oli tarjoiluhävikki, eli ruoka, joka on ollut linjastossa tai valmistettu sitä varten. Suurimmat hävikkimäärät syntyvätkin juuri linjastoravintoloissa.

Tutkimusta tehtiin 78 erityyppisissä ravitsemispalveluiden toimipisteessä kolmen viikon mittausjaksoissa. Mukana oli sekä linjasto- että annosravintoloita. Mittausta varten kehitettiin helppokäyttöinen online-applikaatio Lukeloki, jonka avulla keittiöhenkilökunta pystyi kirjaamaan syntyvän jätteen määrät ja tyypit päivittäin. Mitattu elintarvikejäte sisälsi alun perin syömäkelpoisen ruokahävikin ja syömäkelvottoman biojätteen, kuten kahvinporot ja kuoret.