DigiMaMa 1-2018

DIGIMEDIAN, MARKKINOINTIVIESTINNÄN JA TIETOALAN AMMATTILAISET RY:N JÄSENLEHTI | 1-2018

Uusi kasvo Markku Alanko

Liikkuvan kuvan ammattilainen

s. 10

Aikuisopiskelijan vaihtariviikko Ranskassa

Virtuaalitodellisuus tarjoaa mahdollisuuksia

Koneoppiminen muuttaa elämämme

s. 14

s. 18

s. 20 DIGIMAMA | 1-2018 | 1

SISÄLTÖ 4 5 8 14

18

20

22 24 26

27 28 30 31

Leikepöytä Linkkivinkit Umicon saapui Turkuun!

Aikuisopiskelijan vaihtariviikko Ranskassa Virtuaalitodellisuus tarjoaa mahdollisuuksia Koneoppiminen muuttaa elämämme Kun katsominen käy työstä Suomi-Areena Lakimies vastaa jäsenten kysymyksiin Sannan keittiössä Itsensätyöllistäjän työkalupakki Koulutuskalenteri DigiMaMa tiedottaa

Kohtele itseäsi niin kuin hyvää ystävää

6

Liikkuvan kuvan ammattilainen – Markku Alanko

10

Virtuaalitodellisuus tarjoaa mahdollisuuksia

18

Julkaisija: Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaiset DigiMaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki, www.digimama.fi Päätoimittaja: Kaarina Pehkonen. Toimituskunta: Kaarina Pehkonen (Helsinki), Maarit Aarrekangas (Helsinki), Sanna Koivusaari (Turku), Ritva Rähmönen (Lieto), Ville Laasonen (Turku). Yhteystiedot: Pj. Kaarina Pehkonen 040 7626 286, kaarina.pehkonen@digimama.fi Taitto: Sanna Koivusaari ja Ritva Rähmönen. Kansikuva: Panu Villanen. Painopaikka: KTMP Group Oy Ab, Mustasaari. Paperi: Edixion 190 g / Edixion 120 g. ISSN 1799-425X (Painettu) ISSN 1799-4276 (Verkkojulkaisu). DigiMaMa on Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys.

Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2018.

DIGIMAMA | 1-2018 | 2

PÄÄKIRJOITUS

Kaarina Pehkonen

VR, AR, MR – MAGIIKASTA ARJEN APULAISIKSI WOW! Siirryn hitaasti pari askelta eteenpäin ja kurkistan varovasti ympyrän muotoisen kaiteen yli. Jalkojen alla on pieni kaistale vuorenhuippua ja kaiteen takana alhaalla aukeaa 360 asteen näkymä lumista vuoristoa. Käännyn paikallani ja katselen henkeä pidätellen syviä rotkoja vuorten välissä, pikkuruisia taloryhmiä kaukana alhaalla ja kuulen tuulen ujelluksen korvissani. Vain yksi liian syvä kurkistus alaspäin ja voisin syöksyä alas rotkoon. Sydän hakaten riisun virtuaalilasit silmiltäni ja kuulokkeet korviltani helsinkiläisessä toimistossa. Olen saanut ensimmäisen kokemukseni siitä mitä VR (Virtual Reality) eli kuvitteellinen todellisuus on. Muutaman vuoden kuluttua samassa tilanteessa kokisin myös purevan tuulen poskilla ja pakkasen nipistelyn iholla. VR-kokemus kaikilla aisteilla näön ja kuulon lisäksi on pian mahdollista.

Lisää niin kuvitteellisesta todellisuudesta kuin myös todellista ympäristöä simuloivasta VR:stä voit lukea lisää tästä lehdestä. Aihe on kiinnostava, ensi kosketuksella suorastaan maagisen tunteen aiheuttava omakohtaisesti koettuna.

Lisätystä todellisuudesta AR (Augmented Reality) puhutaan silloin, kun todelliseen näkymään lisätään tietokonegrafiikan avulla uusia kohteita. Tätä näkymää katsellaan videonäytöllä varustetuilla laseilla taikka sitten vaikka älypuhelimen näytöltä. Käyttömahdollisuuksia on paljon, niin peliteollisuudessa kuin vaikka kouluopetuksessa tai tavallisissa kuluttajille suunnatuissa tuotteissa.

Kun todelliseen näkymään tuodaan kolmiulotteisia hahmoja ja esineitä, joita voi tarkastella eri puolilta ja myös manipuloida, puhutaan yhdistetystä todellisuudesta MR (Mixed Reality). Käyttömahdollisuuksia on valtavasti alkaen arkkitehtuurista, rakentamisesta, korjaamisesta jne.

Kaikki nämä kolme tulevat muuttamaan kuluttajan arkea ja kokemuksia nopeastikin kehityksensä myötä. Kun nyt VR ja AR ovat katsottavissa näytöltä, voi tulevaisuuden ihminen saada implantin silmäänsä samaa asiaa varten. Lääketiede on näiden eri todellisuuksien käyttäjä samoin kuin hyvin moni muukin elämänalue. Ne ovat aivan kuin tehty esim. kaupunkisuunnittelua ja erilaista suunnittelutyötä varten.

Jotkut hyväntekeväisyysjärjestötkin näyttävät voimakkaan tunnekokemuksen antavia VR-elokuvia ulkomaisista kohteistaan rekrytoidessaan uusia työntekijöitä.

Niinkuin kaikkia muitakin innovaatioita näitä eri todellisuuksien muotoja markkinoidaan helpottamaan myös aivan tavallista elämää. Ne ujuttautuvat mukaan lähes kaikkeen huomaamatta ja niistä tulee taas yksi uusi normaali.

Niin elämyksellisiä kuin ne aluksi ovatkin, niin ne tuovat myös meille aivan tavallista arjen apua.

Kaarina Pehkonen päätoimittaja, puheenjohtaja kaarina.pehkonen@digimama.fi

DIGIMAMA.FI | 3

KOONNUT: SANNA KOIVUSAARI | KUVAT: SHUTTERSTOCK JA UNSPLASH

LEIKEPÖYTÄ JOTAIN UUTTA, JOTAIN LAINATTUA 3 HELPPOA TAPAA OPTIMOIDA NETTISIVUJESI SISÄLTÖ Et tarvitse tietotekniikan maisterintutkintoa pystyäksesi optimoimaan sisältöäsi hakukoneystävälliseksi. Itse asiassa; kun hallitset seuraavat kolme yksinkertaista temppua, sisältösi näkyy ja sitä jaetaan.

Hakukoneoptimointia, SEO, ympäröivät myytit. "Black hat label" on valitettavaa, ja on aika murtaa väärinkäsitykset voidaksemme keskittyä siihen, miten tehostat yrityksesi sisältöä.

Näillä kolmella yksinkertaisella toimenpiteellä voit parantaa sisältösi tehokkuutta: 1. OHJAA LUKIJAT KÄYTTÄMÄÄN SISÄISIÄ LINKKEJÄ Kun kävijät saapuvat sivustoosi, sinun on ohjattava heitä. Mutta miten saat pidettyä heidät sivuillasi?

Yksinkertainen vastaus: käytä sisäisiä linkkejä. Tee luettelo suosituimmista resursseistasi, tietääksesi mihin lähetät lukijasi. Kun sanot, että puhut asiakirjojen sisällön markkinointistrategian tärkeydestä, voit linkittää oppaan tai aloitussivun kyseiseen aiheeseen.

Lisää sisäiset linkit kirjoitusprosessin lopussa. Kiinnitä huomiota keskeisiin käsitteisiin tai lauseisiin, joita nykyinen sisältö ei kata. Nämä ovat erinomaisia sisältöideoita, joita voit lisätä toimitukselliseen kalenteriisi myöhempää käyttöä varten.

Julkaise sisältösi myös LinkedIn Pulse-, Medium- ja muilla alustoilla. Sinua ei rangaista, ja sisäiset linkit lähettävät liikennettä sivustoosi.

2. OPTIMOI NETTISIVUJESI SISÄLTÖ TULOKSIA VARTEN Sisältö on optimoitava eri tarkoituksiin ja se: • lisää yrityksesi tietoisuutta • luo sinusta asiantuntijan • vahvistaa luottamuksen potentiaalisten asiakkaiden kanssa • lisää tuotteiden ja palveluiden kysyntää Mutta kaikkea tätä sisältöäsi et voi luoda kerralla. Jokaisella sisällöllä on oltava hyvin erityinen toimintapyyntö. Kysy itseltäsi: mitä haluat sivustollasi kävijän tekevän seuraavaksi?

Optimoi tarkoitettuun sivullakävijän käyttäytymiseen. Päätä tarkoitus ensin ja varmista, että jokainen tärkeä artikkeli tai sivu sisältää tehokkaan call to actionin.

LAUREN PENG | UNSPLASH

DIGIMAMA | 1-2018 | 4

3. KIRJOITA ENSIN IHMISILLE, SITTEN ROBOTEILLE Sinun ei tarvitse olla expertti optimoidaksesi sisältöäsi. SEO-pluginin lataaminen on hyvä paikka aloittaa (esim.

Yoast SEO plugin).

Mieti ensiksi otsikkosi ja metakuvaus.

Mieti näitä kahta sisältöä sivustosi "mainokseksi". Tavoitteena on saada ihmiset klikkaamaan sivustoosi. Joskus tämä tarkoittaa sitä, että sinun on lyhennettävä otsikkoasi ja muutettava kuvaustasi, jotta se houkuttelisi lukijoita.

Mitä teetkin, älä täytä sisältöäsi avainsanoilla. Tee teksteistä helposti luettavaa, jotta teksti auttaa lukijaa löytämään haluamansa tiedon. Kirjoita ensin ihmisille ja sitten roboteille.

TULE LÖYDETYKSI JA ANNA SISÄLLÖN TEHDÄ TYÖTÄ Optimoi sisäiset linkit, call to actionit ja SEO-elementit, jotta useat ihmiset löytäisivät sivusi. Tee nämä muutokset osaksi toimituksellista työnkulkua ja aloita tulosten seuraaminen.

• Olle Lindholm, spoonagency.com

LINKKIVINKIT

UUDENLAISIA KOKEMUKSIA MUSEOISSA VIRTUAALISEN TODELLISUUDEN AVULLA

Kyse ei kuitenkaan ole aina yleisön sitouttamisesta. Virtuaalinen todellisuus on myös tapa välittää tunne, joka auttaa ihmisiä tuntemaan yhteyden taiteilijan kanssa ja tekniikka tekee taiteilijasta melkein elävän.

Lue lisää eri museoiden tavoista hyödyntää virtuaalista todellisuutta: mobile.nytimes.com/2018/03/12/ arts/european-museums-get-adventurous-with-virtual-reality.html

SAMUEL ZELLER | UNSPLASH

Useat eri kulttuuri- ja taidemuseot ovat ottaneet käyttöönsä virtuaalisen todellisuuden, sillä uudella tekniikalla houkutellaan vierailijoita museoihin.

Vaikka VR (virtual reality) voi olla ilmeinen vetovoima nuorille, teknologianälkäisille yleisöille, museot kannustavat myös vanhempia kävijöitä tutustumaan innokkaasti digitaalisiin maailmoihin.

Herb Ritts, In Full Light 25.5.–16.9.2018 Salon taidemuseo Veturitalli Mariankatu 14, Salo Amerikkalainen Herb Ritts (1952– 2002) nousi maailmanmaineeseen ennen kaikkea mustavalkoisilla muotikuvillaan sekä julkisuuden henkilöistä, kuten elokuvatähdistä ja rock-muusikoista ottamillaan muotokuvilla. Veistoksellisilla muotikuvillaan hän niitti mainetta, kunnes viimein teki yhteistyötä tunnetuimpien muotisuunnittelijoiden kuten Giorgio Armanin, Ralph Laurenin, Chanelin tai Gianni Versacen kanssa ja hänen kuviaan julkaistiin mm. Voguessa. Henkilökuvista tunnettuja ovat mm. sensuellit alastonkuvat supermalleista kuten Naomi Campbell, Cindy Crawford ja Stephanie Seymour.

Designmuseo, Helsinki UTOPIA NYT – KERTOMUS SUOMALAISESTA MUOTOILUSTA 31.12.2020 ASTI Designmuseon kokoelmanäyttely avaa suomalaista muotoiluhistoriaa elävinä tarinoina, tämän päivän teknologiaa ja digitaalisia alustoja hyödyntäen. Näyttely kertoo muotoilun olennaisesta roolista suomalaisen hyvinvointivaltion kehityksessä.

Näyttelyssä on myös virtuaalihuone, jossa tutustutaan kolmiulotteisesti vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä Suomen paviljonkiin, joka oli suomalaisen muotoilun, taiteen ja arkkitehtuurin läpimurto kansainvälisessä kontekstissa. Aalto-yliopiston MediaLabin tuottaman digiaineiston avulla rakennus ja siellä nähdyt esineet heräävät henkiin VR-lasien avulla. Virtuaalihuone tarjoaa myös 180 asteen videoprojisoinnin Marimekon painokankaista.

LOREM IPSUM – PUHETTA GRAAFISESTA SUUNNITTELUSTA 23.3.–27.5.2018 Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia täyttää keväällä 85-vuotta. Grafia järjestää juhlan kunniaksi Designmuseon Galleriassa näyttelyn, jossa pohditaan graafisen suunnittelun alaa ja sillä työskentelyä. Näyttely koostuu lähes pelkästään teksteistä – leipätekstihän oli latojan elanto.

DIGIMAMA.FI | 5

VIEVÄTKÖ ROBOTIT TYÖMME? Miten tekoäly muuttaa työelämää seuraavan 10 vuoden aikana? Millainen yhteiskunnallinen vaikutus tekoälyllä on?

Ilmainen verkkokurssi, joka alkaa 14. toukokuuta 2018 ja kestää 3 viikkoa. elementsofai.com/fi MITEN TEKOÄLY VAIKUTTAA TYÖLLISYYTEEN • andersinnovations.com/fi/blogi/ teknologinen-tyottomyys-onkosuomi-valmis/ • nytimes.com/2017/12/27/business/ the-robots-are-coming-and-swedenis-fine.html WHAT IS THE DIFFERENCE BETWEEN ARTIFICIAL INTELLIGENCE AND MACHINE LEARNING? • forbes.com/sites/bernardmarr/2016/12/06/what-is-thedifference-between-artificialintelligence-and-machine-learning/ #766e463a2742 MACHINE LEARNING • sas.com/en_us/insights/analytics/ machine-learning.html Lisättyä todellisuutta on nähty niin sanomalehtien sivuilla kuin taidemuseoissakin. Mainostajat hyödyntävät sitä mm. ulkomainonnassa ja pakkauksissa. arilyn.com stereoscape.com foundry.com/industries/virtual-reality/ vr-mr-ar-confused Lisätyn todellisuuden alusta.

Mahdollisuus kokeilla ilmaiseksi: studio.hpreveal.com/landing MITEN VIRTUAALI- JA LISÄTTY TODELLISUUS VAIKUTTAVAT KAUPPAAN? zeelandfamily.fi/blogi/mitenvirtuaali-ja-lisatty-todellisuuusvaikuttavat-kauppaan?utm_ content=68198747&utm_medium= social&utm_source=facebook AR = Augmented reality VR = Virtual reality MR = Mixed reality

TEKSTI JA LUONTOKUVA: SOILI HÄMÄLÄINEN

KOHTELE ITSEÄSI niin kuin hyvää ystävää Monet meistä vaativat itseltään kohtuuttomasti ja pienikin epäonnistuminen voi saada aikaan romahduksen. Inhimillisen kasvun asiantuntija Iida Mäkikallio sanoo, että omaa itseä kannattaa kohdella niin kuin hyvää ystävää, myötätunnolla ja rakkaudella.

Matka hyvään elämään kulkee sisäisen vapauden kautta.

Entisenä uimahypyn nuorten maajoukkueen urheilijana ja valmentajana, psyykkinen valmentaja Iida Mäkikallio oppi käytännössä, että parempaan tulokseen pääsee sisäisen motivaation kautta.

– Valmentajana halusin synnyttää nuorissa itsessään innon harjoitella.

En halunnut antaa määräyksiä, vaan kysyin heiltä itseltään esimerkiksi miksi on tärkeää olla aikaisin harjoituksissa, Mäkikallio kertoo.

Motivaatio voidaan karkeasti jakaa kahteen eri tyyppiin: sisäiseen ja ulkoiseen. Ulkoisella motivaatiolla tarkoitetaan sitä, että tekemistä motivoi

palkinnot tai rangaistukset. Sisäinen motivaatio viittaa siihen, että tekeminen itsessään on palkitsevaa ja mielekästä. Tiedetään että sisäisesti motivoituneet ihmiset voivat paremmin sekä fyysisesti että psyykkisesti, ovat tyytyväisempiä elämäänsä ja innostuvat työstään.

– Mahtavinta on, että tutkimuksesta tiedämme varsin hyvin mistä sisäinen motivaatio syntyy. Toimintamme on sisäisesti motivoivaa, silloin kun kolme peruspsyykkistä tarvettamme; autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus, pääsevät toteutumaan.

Autonomialla tarkoitetaan sitä, että

DIGIMAMA | 1-2018 | 6

meillä on tarve kokea omaehtoisuutta, tehdä itsellemme mielekkäitä valintoja.

Pakon tunne on yksi suurimmista motivaatiosyöpöistä. Kyvykkyydellä tarkoitetaan tarvetta kokea, että olemme hyviä jossain ja kasvamme ja opimme.

Yhteenkuuluvuudella viitataan tarpeeseen kokea yhteyttä muihin ja olla osana jotain itseään suurempaa.

Näiden tarpeiden toteuttamisessa auttavat Mäkikallion mukaan erityisesti omien uskomusten tiedostaminen, myötätunto itseä kohtaan ja kannustava lähipiiri.

ARVOKAS ILMAN EHTOJA Jokainen meistä syntyy tiettyyn ympäristöön, tiettyjen ihmisen keskuuteen.

Lapsena opimme, mitä pitää tehdä, että pärjää omassa perheessään ja yhteisössään. Ohjaamme elämäämme usein kasvuympäristömme odotusten pohjalta. Tämä syö sisäistä vapauden eli autonomian kokemusta. Vaatii paljon rohkeutta kyseenalaistaa ja haastaa omia syviä uskomuksia, sitä mitä on oppinut koko elämänsä aikana siitä, miten tulisi toimia.

Yksi tapa alkaa tiedostaa millaisia odotuksia on omaksunut, on alkaa huomata, mitä sisäinen kriitikko sanoo, ja

mihin se liittyy. Tässä auttaa keskustelu itsensä kanssa ja tunteiden tunnistaminen. Mäkikallio antaa esimerkin: – Jos esimerkiksi kokee epäonnistuneensa työssä, sen tunnistaa ensin kehossa ja tunteissa: Huomaan, että tuli paha mieli. Sen jälkeen voi kysyä itseltä Miksi tuli paha mieli? - Koska en päässyt siihen tulokseen, mihin piti.

Miksi se on huono juttu? - Koska ajattelen, että minun pitää suoriutua hyvin, jotta olisin hyvä.

Näin voi löytää ehtoja, joita on asettanut itselleen siitä, että kelpaa: jos olen tuottava, paljon työtä tekevä, aikaansaava niin se tekee minusta arvokkaan tyypin. Jos en suoriudu töistäni, en ole arvokas.

Tapahtuuko elämä sinua vastaan vai sinua varten?

Olen arvokas ilman ehtoja.

– Kun huomaa, mihin on kiinnittänyt oman arvonsa, voi alkaa höllentää niitä ehtoja. Ymmärtää oman arvonsa riippumatta mistään ulkoisesta tekijästä, Mäkikallio jatkaa.

VAKAA ITSETUNTO Jos itsetunto perustuu ehtoihin, se vaatii suorituksia: olen hyvä kun minulla on tietty koulutus, tietynlainen ulkonäkö, status tai työ. Vakaa itsetunto puolestaan tarkoittaa, että arvoni ei ole riippuvainen ulkoisista tekijöistä.

Identiteetti ei ole kiinni saavutuksissa.

– Tottakai vastoinkäymisissä tuntee pettymystä ja surua, mutta sitä ei ota merkkinä omasta riittämättömyydestä tai huonommuudesta. Tämä pätee myös toisinpäin eli jos onnistun, olen iloinen, mutta se ei muuta ihmisarvoani eikä tee minusta muita parempaa.

Kun itsetuntomme ei ole riippuvainen ulkoisista tekijöistä emme myöskään pelkää epäonnistua, koska ymmärrämme, ettemme ole sen kummoisempia ihmisiä onnistumme tai emme.

Kun toiminnan pohjalla on uskomus: “Olen arvokas, kelpaava ja tarpeeksi aina” toimintaa ohjaava kysymys ei olekaan enää “mitä minun pitäisi tehdä, jotta olisin tarpeeksi?” vaan “

© Iida Mäkikallio

Kuinka voisin käyttää vahvuuksiani ja kiinnostuksiani palvellakseni yhteistä hyvää?” Tästä syntyy sisäisen vapauden kokemus.

LÄSNÄOLOA JA ITSEMYÖTÄTUNTOA Miten vakaan itsetunnon ja sisäisen vapauden kokemuksen sitten voi saavuttaa?

Ensimmäinen askel on tiedostavan läsnäolon harjoittelu. Mikä kenellekin on se tapa, miten pysähtyy, onko se metsässä vaeltaminen vai meditaatiohetki. Kun harjoittelet läsnäoloa, ymmärrät, että et ole sama kuin ajatuksesi, voit antaa niiden tulla ja mennä.

Toinen keskeinen tekijä on myötätuntoisen suhteen rakentaminen omaan itseen.

– Itseään kannattaa kohdella niin kuin hyvää ystävää, myötätunnolla ja rakkaudella, Mäkikallio sanoo.

Myös muut ihmiset vaikuttavat vahvasti hyvinvointiimme ja on tärkeä tarkastella omaa lähipiiriään.

– Ihminen toteutuu vasta suhteessa toisiin ihmisiin. Olemme Frank Martelan sanoin enemmän suhdeloita kuin yksilöitä. Pitää tarkastella minkälaisia ihmisiä ympärillä on, että kutistavatko he sinua vai auttavatko kasvamaan. Jos

DIGIMAMA.FI | 7

olet yhdentoista ihmisen kanssa, jotka kaikki voivottelevat, et voi välttyä vaikutuksilta, vaikka kuinka ottaisit hiljaisia hetkiä. Sinusta tulee kahdestoista voivottelija, Mäkikallio kuvailee.

Haitallisista ihmissuhteista voi olla vaikea päästä eroon, mutta mitä enemmän suojelee omaa arvoa, sitä vahvempi olo on omassa itsessä. Silloin ei ajaudu suhteisiin, jotka eivät ole hyväksi.

– On harjoiteltava vahvojen rajojen asettamista. Viesti toiselle on, että välitän sinusta ja haluan olla kanssasi, mutta näiden asioiden pitää olla kunnossa, jotta tämä suhde toimii. ■

Kuka?

Iida Mäkikallio (PsK) • Henkilökohtaisen kasvun ja sisäisen motivaation asiantuntija • Valmentaja, Filosofian Akatemia Oy • Joogaopettaja • Iidan blogin ja lisää tietoa tulevista kursseista ja tapahtumista löydät sivuilta mielensavalottajat.fi

TEKSTI JA KUVAT: SANNA KOIVUSAARI

UMICON

SAAPUI TURKUUN! Ympäri Suomea järjestetään vuosittain useita con-tapahtumia, joista suurimpia on Animecon. Se keskittyy animeen ja mangaan sekä cosplayhin ja japanilaiseen populaarikulttuuriin.

Turun ensimmäinen con-tapahtuma järjestettiin helmikuussa Logomossa, joten päätin mielenkiinnosta ilmoittautua mukaan. Turun Umicon-tapahtuma pureutui japanilaisiin peleihin, sarjakuvaan ja animaatioon – eli mangaan ja animeen. Genrenä esimerkiksi cosplay ja anime ovat itselleni melko vieraita, mutta monipuolinen ohjelma laajensi omaa tietämystäni. Luennoilla pääsin kuuntelemaan muun muassa, mitä on Mahou Shoujo (Magical Girl) genrenä ja kokemuksia cosplayn Pohjoismaiden mestaruuskilpailuista.

Umiconissa nähtiin myös runsaasti upeita asuja – cosplay-harrastajien määrä kasvoikin räjähdysmäisesti vuoden 2004 Animecon III -tapahtuman jälkeen. Tapahtumassa cosplay oli suosituimpia ohjelmanumeroita. Tämän jälkeen cosplay-kisoja on pidetty melkein jokaisessa suuremmassa animetapahtumassa Suomessa ja cosplay-kisoja järjestetään myös kansainvälisesti.

Umiconista löytyi myös kattava myyntipöytäsali, taidekuja ja mikäli kaipasi lepohetkeä, kirjasto tarjosi runsaan valikoiman japanilaisia sarjakuvia.

DIGIMAMA | 1-2018 | 8

Kunniavieraita Umiconiin saapui aina Japanista saakka: vieraina oli mm. pelisäveltäjä KUMI TANIOKA sekä Suomen cosplay-kansaa jo Animeconissa ihastuttanut REIKA . Heitä ja muita kunniavieraita oli mahdollisuus tavata nimikirjoitustilaisuuksissa ja meet-and-greeteissä.

Omasta mielestäni tapahtuma oli toimiva, vaikka varmasti parannettavaa on ensimmäisen tapahtuman jälkeen.

Toivottavasti saadaan Umicon Turkuun uudestaan! ■

Vilma Lindroos myi taidekujalla omia teoksiaan.

ANIME on vakiintunut länsimaissa tarkoittamaan nimenomaan japanilaista animaatiota, Japanissa termillä anime viitataan kaikkeen animaatioon.

Länsimaissa MANGA tarkoittaa Japanissa tehtyä sarjakuvaa, joka luetaan "väärin päin" oikealta vasemmalle.

Tomojo Daidoji

Mitsuki Kooyama sarjasta Full moon wo sagashite

Tanssiryhmä BLUFF.

COSPLAY, lyhennetty sanoista ”costume play”, suomalaisittain cossaus, eli pukuilu, on harrastus, jossa ihmiset pukeutuvat esimerkiksi manga-, anime-, sarjakuva-, peli- tai elokuvahahmoiksi.

DIGIMAMA.FI | 9

Marlec Cosplay osallistuu tapahtumiin ja kisoihin mikäli on aikaa.

TEKSTI: JAANA VILLANEN KUVAT: PANU VILLANEN

Liikkuvan kuvan ammattilainen – Katson, että juuri asiakkaiden menestys on merkki omasta osaamisesta ja se lämmittää mieltä, tottakai, innostuu liikkuvan kuvan erikoisosaaja Markku Alanko kertoessaan omasta työstään.

– Kaiken kaikkiaan urallani on ollut upeaa nähdä oma kädenjälki asiakkaiden menestyksessä. Vuosien varrella on syntynyt lukuisia asiakkaiden menestystarinoita liikevaihdon kasvuna.

Eräänä keväänä MTV:n valitsemat parhaimmat TV-kampanjat, eli ns. MTV Menestystarinat olivat kaikki kolme minun suunnittelemia ja tuottamia spotteja. Mikä todennäköisyys sellaiselle voi olla kaikkien tuotantoyhtiöiden joukosta!

– Yrittäjyyden paras puoli on saada tehdä sitä mitä itse haluaa.

Markku Alanko toimii tuottajana omassa yrityksessään Creative Elementissä ja tiimissä on apuna myös toinen kokenut tuottaja free-lancerina. Creative Element tuottaa ratkaisuja sähköiseen viestintään ja sillä on vahva

ote videoviestinnän ja TV-mainonnan suunnittelusta ja tuottamisesta.

– Kokemusta on kertynyt jo 25 vuotta tuottajana, suunnittelijana ja ohjaajana. Silti tämä ensimmäinen oma yritykseni on vasta kolmas tuotantoyhtiö, jossa työskentelen, Markku kertoo.

– Nyt omassa yrityksessäni alkoi seitsemäs toimintavuosi. Yrittäjäksi ryhtyminen tapahtui siinä mielessä ”vahingossa”, että edellisen tuotantoyhtiön omistaja jäi eläkkeelle ja asiakkaille oli pakko jatkaa palveluiden tuottamista.

Siinä oli vain laitettava yritys pystyyn.

Taloudellisesti se oli varsin helpolta kuulostava siirtymä, sillä olinhan tehnyt täsmälleen samaa asiaa jo pitkään.

Nyt mukaan tuli lisäksi vain yrityksen byrokratia.

LUOVA AMMATTILAINEN YRITTÄJÄNÄ – Yrittäjyyden paras puoli on vapaus tehdä sitä, mitä ja milloin itse haluaa.

Se on samalla myös pahin puoli, sillä yrittäjällä pitää olla itsekontrolli korkealla, jotta ohjaa itseä tekemään oikeita asioita ja vieläpä sinnikkäästi, päättelee Markku.

DIGIMAMA | 1-2018 | 10

Markku Alanko

– Tulisi käyttää aikaa oman ytimen löytymiseen. Toiminnasta tulee helposti poukkoilevaa, ellei siinä ole selkeää fokusta.

Ammattilaisen tavoitteena on erottautua massasta ja saavuttaa asiakkaiden huomio. Kuitenkin moni asia voi mennä vikaan. Yrityksen alkuvaiheessa taloudellinen epävarmuus askarruttaa ja se voi ehkäistä koko yrittämisen aloittamisen. Tämä Markun mukaan aiheuttaa sen, että vahvinkin ammattilainen saattaa sortua olemaan ”moniosaaja” ja ”kaikkea tarjoava kyläseppä” sen sijaan, että tarjoaisi osaamistaan hyvin kapeallakin sektorilla. Moniosaajan kohtaloksi saattaa muodostua erottautumisen sijaan hintakilpailu. Se, että

Markku Alangon lapinmatkalla tapaama kesy poronvasa Hilima osasi poseerauksen.

häneltä ostetaan vain, jos hinta on halvin. Hintakilpailussa on vain häviäjiä: joku tekee aina halvemmalla kuin sinä.

Ammattilaisena olisi aina erottauduttava omalla osaamisellaan muista tarjoajista. ”Älä tarjoa samaa kuin muut tai ainakin tarjoa sama asia eri tavalla – ja siten, että asiakkaasi sen myös huomaa ja sitä arvostaa. Mieti MIKSI tarjoat juuri sitä mitä tarjoat? Onko sille kiinnostunutta ostajakuntaa, onko sitä riittävästi, ovatko valmiit maksamaan, onko heidän helppo ostaa? Mieti, miksi asiakas on valmis maksamaan siitä,

jotta pystyisit hinnoittelemaan palvelutuotteesi kannattavasti”, kannustaa Markku.

– Ikävintä yrittämisessä – ja tämän sanon nyt monen muunkin yrittäjän suulla – on se, että monet yritykset luovalla alalla ovat yksinyrittäjien mikroyrityksiä. Toisaalta saat olla itsenäinen ja itsellinen, toteuttaa omia näkemyksiäsi vapaasti, mutta toisaalta olet yksin. Vaikka työskentelisit verkoston kanssa, kuten itsekin teen, olet kuitenkin koko ajan ilman sinua ympäröivää piristävää työyhteisöä, josta voisi am-

DIGIMAMA.FI | 11

mentaa energiaa huonoihin hetkiin ja puolestaan taas jakaa energiaa hyvällä hetkellä.

Markun mukaan yksinyrittäjän on oltava monien yritystoiminnan osa-alueiden asiantuntija, johon ei ammattitaito eikä aika mitenkään riitä.

– Itse suosin, että yrittäjä verkostoituu ainakin muutamien muiden yrittäjien kanssa niin läheisesti, että voi keskustella polttavista asioista. Toinen yrittäjä ymmärtää yrittäjää. Hanki ympärillesi ammattilaisia tekemään niitä asioita, joita itse et osaa.

INSINÖÖRISTYMINEN VS. ROHKEUS – Digitalisoituminen on toisaalta hienoa ja mahdollistaa kaikenlaista. Toisaalta taas tuntuu, että se tuo mukanaan hyvin paljon hypeä ja itsensä asiantuntijoiksi brändääviä taikureita.

Markun mukaan digitalisoituminen tekee myös harhakuvan, että kaikki asiat olisivat seurattavissa, mitattavissa ja analysoitavissa ja markkinointitoimenpiteet sekä niihin sijoitettu raha voitaisiin kohdistaa, targetoida ja retargetoida tarkoin ja tehokkaasti.

– Tuntuu, että ala insinööristyy, eikä enää osata luottaa intuitioon ja tunteeseen siitä, millä markkinoinnissa vaikutetaan.

– Tee ja opi erehdyksistä.

Ammattilaisuus vaatii oman itsensä kehittämistä ja kouluttamista. On opeteltava oman tekemisen kannalta oleellisia ja oikeita asioita. Vaikka maailma digitalisoituu, pirstaloituu, viihteellistyy, ei tulisi mennä mielikuvaharhaan, että on osattava kaikkea. Markku kannustaa keskustelemaan muiden yrittäjien kanssa.

– Pidä fokuksesi oikeiden asioiden MARKUN VINKIT: • Myy tuotetta/palvelua, jolla on markkinoilla tarve, mutta jota muut eivät tee – ainakaan samalla tavalla.

• Ota itseäsi niskasta kiinni. Markkinoi/myy: soita puhelimella, tee facebook-mainontaa, kirjoita blogeja tai mitä tahansa, millä saat kerrottua potentiaalisille asiakkaille kiinnostavasta tuotteestasi. Valitse oikeat kanavat, eli ole siellä, missä asiakkaasikin ovat.

• Muista: Ihmiset ostavat tunteella

Hilima oli kiinnostunut myös tekniikasta.

tekemisessä, äläkä yritä olla digitalisaation yliosaaja. Osta osaaminen tarvittaessa. Muista, ettei ole oikeaa tapaa tehdä asioita. Tee ja erehdy. Erehdy usein ja opi niistä, linjaa Markku.

– Sanoisin, että digitalisoituminen on hyvä renki, mutta tuntuu nykyään olevan huono isäntä monessa paikassa.

Markku on eittämättä sitä mieltä, että parhaat markkinointi-ideat ovat yleensä aika hulluja ja joka tapauksessa rohkeita. Mittaaminen ja analysointi voi aiheuttaa varman päälle pelaamista, joka tylsistää markkinointia. Kun asiak-

ja tunnetta. Käytä joka tapauksessa myös tehokkainta viestintämuotoa, eli tee videosisältöjä tarjoamastasi.

Silloin pystyt vaikuttamaan vastaanottajan tunteisiin.

• Ole rohkea markkinoinnin viestissäsi: Tee rohkeita väitteitä mutta pitäydy totuudessa eli lunasta mitä lupaat.

• Älä ole pelkkä yrittäjä! Muista vapaa-aika ja pidä huolta itsestäsi, perheestäsi ja ystävistäsi!

Tutustu lisää: creativeelement.fi

DIGIMAMA | 1-2018 | 12

kaan brändin mukaisen (myynnillisesti) tehokkaan mainoksen olisi oltava laadukkaasti tehty ja erottauduttava massasta saavuttaakseen kuluttajien huomion, vaatii idealle sopivien tekijöiden, ymmärrettävän ja ajantasaisen kommunikaation löytyminen johdonmukaisen ammattilaisen otetta. Insinöörimäisellä toimintatavalla ei ehkä oivalleta kaikkia olemassaolevia mahdollisuuksia.

– Ollaan mieluummin rohkeita ja kiinnostavia, toteaa haastattelun lopuksi tämä asiastaan innostunut liikkuvan kuvan ammattilainen. ■

Kuka?

Markku Alanko • Yrittäjä ja tuottaja omassa sähköisen viestinnän tuotantoyhtiössä Creative Element • Toiminut 25 v tuottajana, suunnittelijana ja ohjaajana, mm. MTV:n palveluksessa • Kuvasi kesällä 2017 Jaana Villasen kävelymatkan Nuorgamista Hankoon (juttu DigiMaMan lehdessä 2/2017)

Tilaustarjous!

Tilaa Julkaisija-lehti kestotilauksena hintaan 88 € (sis. alv:n).

Voit tilauslahjana valita ilmaiseksi jonkun alla olevista kirjoista.

Tilaa osoitteesta https://www.julkaisija.fi/tilaajapalvelu/.

Typografian käsikirja Markus Itkonen

Kadonneet kirjaintyypit Markus Itkonen

HTML5 sovellusalustana Lehdonvirta & Korpela

Kirjaintyypit ja tyyli Markus Itkonen

Pienlehti paperista pikseliin • Verkkojulkaisun typografia • Vierasnimikirja • Kuvien takana • Valaise, kuvaa, käsittele Muotokuvaajan kuvankäsittelykirja • Reseptit valokuvaukseen – digikuvauskirja • Photoshop CS5 & CS4 digikuvaajille Hot Shots valokuvauskirja • Valokuvaajan digijärkkärikirja • Suuri digikuvauksen käsikirja

julkaisija.fi: tilaa printtilehti • tilaa digilehti • lue näytenumeroita • tilaa uutiskirje • lue nettiuutisia • osta alan kirjat DIGIMAMA.FI | 13

VIERAALLA MAALLA TEKSTI JA KUVAT: JOHANNA JUNTUNEN

Aikuisopiskelijan vaihtariviikko Ranskassa - eli kuinka verkkosivuja suunnitellaan monikansallisessa opiskelijaryhmässä Reilu viikko kansainvälisellä verkkosivusuunnittelukurssilla Ranskassa.

Tapahtumapaikkana Alppien lähellä pienehkö kaupunki Annecy ja sieltä koulu nimeltään IUT Annecy Université Savoie Mont Blanc. iut-acy.univ-smb.fr

DIGIMAMA | 1-2018 | 14

Hollantilaisen arvostetun korkeakoulun opettaja Johannes oli tutustunut ranskalaiseen IUT:n englannin opettajaan Stephanieen ja nämä kaksi olivat keksineet järjestää yhteistyöviikon. Mukaan tuli myös kaksi ruotsalaista ja kaksi suomalaista korkeakoulua, pääosin ICT-opiskelijoista koostuvin ryhmin.

Muut koulut kustansivat opiskelijansa kurssille, mutta suomalaiset maksoivat kaikki kulunsa itse. Kaiken kaikkiaan vaihto-opiskelijoita oli noin kolmisenkymmentä, hollantilaisia opettajia kaksikin kappaletta ja Suomesta osan viikosta myös HAMKin henkilökunnan edustaja.

Itse opiskelen nyt aikuisena lisätaitoja liiketalouden puolella. Minulla on tietoalan sijaan pohjalla graafisen suunnittelun ja markkinoinnin osaaminen, olen ollut aktiivisesti alalla jo 15 vuotta. Oli varsin kiinnostavaa nähdä, miten nettisivusuunnittelua opetetaan muualla Euroopassa ja olinkin melkoinen outolintu muita reilusti vanhempana, alan työkokemusta jo haalineena graafikkona. Vaihtareiden fiilikset kurssilla olivatkin hyvin erilaiset, etenkin kun osa porukasta oli joka ekaa kertaa ulkomailla.

KULTTUURIT KOHTAAVAT Osa ryhmästä majoittui IUT:n opiskelijoiden perheisiin ja osa koulun asuntolaan. Asuimme siis pääosin paikallis-

ten ihmisten kotona, joten pääsimme myös kurkistamaan tavalliseen ranskalaiseen perhe-elämään. Kulttuurishokki tulikin monelle jo hyvin erilaisista asumisratkaisuista, kun osa nuorista ei uskaltanut ottaa kontaktia isäntäperheeseen ja monella kielimuurikin oli esteenä kommunikoinnille. Esimerkiksi kylmät asunnot ja ranskalaisten tapa kuitata aamiainen lennossa, jos aamiaista ollenkaan, toi koululle aamulla vaihtariopiskelijoita kiljuvin vatsoin. Koululla saatiin lounasruoka, joka oli lähinnä ranskalaisia perunoita, kuinkas muuten. Naispuolisille reissaajille taisi suurin riesa olla koulun vessoista, joissa ei ollut istuinrinkulaa ollenkaan.

Ei tainnut mennä päivääkään, ettei jostain olisi kuulunut puhinaa kamalista haisuvessoista. Ranskalaiset opiskelijat vastasivat kyselyihin, että he käyvätkin vessassa kotona, eikä koulussa – ehkäpä asiaan vaikuttaa myös se, että huomattavan suuri osa IUT:n tekniikan opiskelijoista oli miespuolisia. Oman nyanssinsa toi sekin, kun ilmastoimattomassa hienhajuisessa luokassa ahersi kymmeniä opiskelijoita pitkää päivää.

Koulu oli muutenkin jo parhaat päivänsä nähnyt laitos ja hämmensi skandinaavien prameisiin koulurakennuksiin tottuneita.

Tutorit olivat järjestäneet heti alkuun peli- & visailuillanvieton, jossa pääsimme vähän rentoutumaan en-

DIGIMAMA.FI | 15

simmäisen päivän jälkeen ja tutustumaan toisiimme. IUT taas oli järjestänyt Alpeille päiväretken, jossa osa lähti laskettelemaan ja osa porukasta lumikenkäilemään. Meillä oli bussikuljetus mennen tullen ja retki päättyi yhteiseen ruokailuun ravintolassa huipulla. Oli todella mukavaa, että meillä oli yhteistä tekemistä ja pääsimme koulutyön ohessa myös näkemään paikkoja. Tutoreiden ansiosta meillä oli myös loppujuhlat perjantaina, ja opiskelijoiden suosimaan baariin tulivat illalla kaikki opettajatkin. Pakko todeta, että kyllä ranskalaiset osaavat pitää hauskaa!

Perjantaina jokainen ryhmä esitteli tuotoksensa auditoriossa.

Kampuksella oli useampia koulurakennuksia, mutta hämmentävän hiljaista.

ENTÄS SE OPETUS? Kyseisessä koulussa ei ole virallisesti varsinaista vaihtariohjelmaa, mikä näkyi vaihtareiden arjessa. Opetusohjelmaa ja kurssia ei oltu muokattu mitenkään vaihtareita huomioivaksi, joten saimme kaikki ohjeet ranskaksi, englantia eivät juuri taitaneet opettajat eikä opiskelijatkaan. Tunnuksia ko-

– Oma ryhmäni teki yhteisötyötiloihin, etätyöskentelyyn ja erilaisiin verkon yli tapahtuviin ratkaisuihin keskittyvän sivuston nimikkeellä Coworking in Annecy. neille odottelimme päivän verran viidestä. Tästä johtuen käytävillä palloili jatkuvasti hämmentyneitä opiskelijoita etsimässä milloin mitäkin ja arpomassa, mitä heiltä odotetaan. Lopputilaisuudesta, esityksistä ja arvosteluista ei meistä vaihtareista monikaan tainnut tajuta juuri mitään.

Teimme viikossa nettisivuprojektin, jonka lopullinen aihe piti hyväksyttää opettajilla. Aihealueena oli Annecy, smart city. Käytännössä kaikki sivuprojektit keskittyivätkin eri ratkaisuihin, joilla kaupunkia saisi älykkäämmäksi.

Oma ryhmäni teki yhteisötyötiloihin, etätyöskentelyyn ja erilaisiin verkon yli tapahtuviin ratkaisuihin keskittyvän

sivuston nimikkeellä Coworking in Annecy. Kävimme myös ryhmänä tutustumassa sikäläiseen yhteisötyötilaan.

Paremman ohjelman puuttuessa värkkäsin logonkin Paintilla. Ikävä tuli Illustratoria, samoin muita tuttuja (Adoben) ohjelmia. Kouluilla pääasialliset työvälineet olivatkin Sublime ja muut koodieditorit, Paint.eu oli ainoa kuville tarkoitettu ohjelma koulun koneissa.

Ryhmät koostuivat kolmesta ranskalaisesta ja kahdesta vaihtarista. Meidän ryhmässä oli kolmen paikallisen lisäksi ruotsalainen ekan vuoden koodariopiskelija ja minä. Opetusta ei erikseen ollut, vaan ryhmät tekivät työtä itsenäisesti perjantain deadline mielessä. Vanhempia tutor-opiskelijoita kiersi auttamassa lähinnä kieliongelmissa.

Sivut rakennettiin itse alusta loppuun kirjoittamalla html-, css-, javascript-, php- ja muita tarvittavia kieliä. Osaamistasot olivat ryhmissä hyvin kirjavia, koska opiskelijoilla oli erilainen määrä opintoja takana. Vaatimuksena oli tuottaa hyödyllistä tekstisisältöä, omia tai lisenssivapaita kuvia ja järkeviä toiminnallisuuksia ja sivustoa arvioitiin kokonaisuutena niin tekniikkansa kuin käytettävyytensä puolesta. Usealla sivustolla käytettiin tietokantoja. Ulkoasuun yksikään opettajista ei pistänyt juuri painoarvoa, kovin vähän myös lopulta asiasisältöönkään. Nettisivuprojekteja vetäneenä koin yllättävänä, että pääosin ryhmissä lähdettiin suoraan vain kirjoittamaan koodia, miettimättä sisältöä tai sen sopivuutta tekniikkaan.

Olisin luullut sen olevan ensimmäinen asia, jota opetetaan. On ensin tehtävä riittävästi pohjatyötä ja suunniteltava työn raamit, jotta varsinainen lopputulos vastaisi tarvetta - vanhaa sanontaa lainatakseni ei lähdetä soitellen sotaan.

Mitä jäi sivusuunnittelukurssista käteen? Tärkeitä asioita: viikon aikana moni oppikin ryhmätyötaitoja, monikulttuurista kommunikaatiota ja projektinhallintaa. ■ Johanna Juntunen on DigiMaMan hallituksen jäsen ja aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa.

DIGIMAMA | 1-2018 | 16

Annecya ei suotta sanota pikku-Venetsiaksi.

Vinkkejä Ranskaan opiskelemaan tai töihin lähtijälle

• Ota mukaan positiivinen asenne, jokainen kokemus kasvattaa ja saat itsekin enemmän asioista irti.

• Hommaa sanakirja tai sovellus, jolla voit tärkeimmät asiat kääntää ranskaksi, jos et kieltä puhu. Googlekääntäjäkin auttaa. Englantia ei siellä osata läheskään yhtä laajasti kuin Suomessa.

• Lähde oletuksella, että lähes kaikki asiat ovat selvästi eri tavalla kuin kotona, pääset itse vähemmällä tyrmistyksellä.

• Ota selvää etukäteen, keneltä saat apua ongelmatilanteisiisi organisaatiossa ja vapaa-ajallasi.

• Varaudu pitkiin työpäiviin, 8–18 välinen työskentelyaika on ihan normaali myös koulussa.

• Ranskalainen iso kahvi on järjettömän pieni tiraus, pullat taas älyttömän kokoisia.

• Varaudu siihen, että kaikenikäiset ranskalaiset tupakoivat jatkuvasti.

• Ihmiset ovat siellä valtavan ihania ja ystävällisiä myös ummikoille, kunhan uskallat ottaa kontaktia.

• Ryhmätyötaitoja ja kykyä kompromisseihin tarvitset varmasti kielitaidon lisäksi.

• Älä pelkää kysyä tarvittaessa, mutta ole myös omatoiminen.

NYT JUHLITAAN: ERTO täyttää 50 vuotta vuonna 2018!

Vuosi 2018 on kieputtavien kemujen juhlavuosi! Tule mukaan huvittelemaan ja juhlistamaan 50-vuotiasta ERTOa kanssamme 9.6.2018 Linnanmäelle. Huvipuisto on varattu ertolaisten yksityiskäyttöön lauantaina klo 10-13. Portit aukeavat jo klo 9:30.

Kello 13 asti huvipuiston alueelle sisään vain ERTOn pääsylipulla.

Laitehurjastelun lisäksi tiedossa on paljon viihdyttävää ja jännittävää ohjelmaa sekä perheen pienimmil-

le että isommille osallistujille. Iloista mieltä ovat kanssamme jakamassa kaikki ERTOn jäsenyhdistykset sekä yhteistyökumppanimme.

Hurvittelua voit jatkaa vaikka iltaan klo 21 saakka, sillä voit ostaa paikan päältä edullisen rannekkeen loppupäiväksi. Ota mukaan perheesi, ystäväsi ja kaikki muut tärkeät henkilöt.

Pääsylippuja voit hankkia 12 euron

OSTA LIPPUJA: erto.fi/erto50 KUVA: LINNANMÄKI

DIGIMAMA.FI | 17

hintaan tapahtumaverkkokaupastamme. Alle 2-vuotiaat vieraat juhlivat ilmaiseksi. Nähdään Lintsillä 9.6.2018!

TEKSTI: TUUKKA HÄMÄLÄINEN KUVAT: FIVR, LASSILA & TIKANOJA

VIRTUAALITODELLISUUS tarjoaa mahdollisuuksia

(Kuvat FIVR)

VR-teknologioiden nopea kehitys on tuonut runsaasti mahdollisuuksia myös median, markkinoinnin ja opetuksen tarpeisiin. Demos Helsingin ja FIVR:n yhteinen projekti yhdistää virtuaalitodellisuusalan startupit ja VR-sovelluksista kiinnostuneet yritykset.

VR eli virtuaalitodellisuus tuo useimmille ihmisille mieleen videopelit ja viihteen, mutta VR-teknologiaa voidaan käyttää myös toisin. Demos Helsingin ja Finnish Virtual Reality Associationin (FIVR) yhteinen projekti pyrkii luomaan uudenlaisia sovelluksia VR-teknologialle.

Demos Helsinki on riippumaton ajatushautomo, joka pyrkii kehittämään kestävämpää ja demokraattisempaa maailmaa. FIVR puolestaan pyrkii edistämään kotimaista VR-kehitystä. Yhteisessä projektissa kohtaavat Demos Helsingin ja FIVR:n tavoitteet.

– VR-teknologiaan liittyy lupaus eräänlaisesta empatiakoneesta, kuvailee Demos Helsingin Mirja Hämäläinen.

– VR mahdollistaa hypyn toisen ihmisen nahkoihin tarkastelemaan maailmaa hänen näkökulmastaan.

VR-tekniikka on kehittynyt viime vuosina huimaa tahtia. Menestyneimmät VR-laitteet, kuten HTC Vive, PlayStation VR, Oculus Rift ja Google Daydream tulivat rytinällä markkinoille vuonna 2016. VR on jo saamassa pysyvän jalansijan pelialalla, mutta muita sovelluksia tunnetaan huonosti.

– Usein kun mediassa puhutaan VR-teknologiasta, nähdään kliseinen kuva käyttäjästä VR-lasit päässä, muttei mitään itse sisällöistä, Hämäläinen summaa.

Demosin ja FIVR:n yhteinen projekti yhdistää VR-sisältöjen kehittäjät ja teknologian sovelluksista kiinnostuneet

DIGIMAMA | 1-2018 | 18

yritykset. Projekti tarjoaa kuukauden mittaisen jakson, jossa yritykselle kehitetään toimiva VR-sovellus. Pitkälle vuoteen 2019 jatkuva projekti kustantaa yrityksille 5 000 €, joka menee suoraan kehittäjille.

Tähän mennessä projekti on poikinut esimerkiksi Lassila & Tikanojan tilaaman, markkinointiin ja koulutukseen sopivan kierrätyspelin, jonka kehitti Avains. Pelissä käyttäjä pääsee itse lajittelemaan jätteitä, oppimaan kierrätyksestä ja näkemään konkreettisesti toimintansa ympäristövaikutukset.

RAJATTOMAT MAHDOLLISUUDET VR-teknologialla on lukemattomasti mahdollisia sovelluksia. Tekniikkaa

käytetään jo paljon esimerkiksi arkkitehtuurissa, ja se mahdollistaa Hämäläisen mukaan myös ihmislähtöisen suunnittelun.

– Asioiden suunnittelu ja rakentaminen voi olla todella kallista, joten on järkevämpää, jos niistä saadaan kerralla sellaisia, että käyttäjät viihtyvät niissä ja ne sopivat tarkoitukseensa, Hämäläinen kertoo.

– Tämä mahdollistaa myös sen, että aivan erilaiset ryhmät pääsevät tekemään yhteistyötä keskenään.

– Käyttäjien ottaminen mukaan suunnitteluun voi jopa auttaa pelastamaan henkiä, kun sairaanhoitajia ja lääkäreitä otetaan mukaan suunnittelemaan uusia tiloja.

– VR on vahva tarinankerronnan ja opetuksen väline.

Ilmeinen sovellusalue on myös opetus ja koulutus. FIVR:n toiminnanjohtaja Olli Sinerman mukaan VR mahdollistaa oppimisen tekemisen kautta, sillä virtuaalitodellisuudessa asioita pääsee kokemaan ja kokeilemaan itse.

– Ihmiset ovat aika huonoja oppimaan lukemalla kirjoista tai katsomalla videoita, Sinerma kuvailee.

– Mutta kun pääset itse paikan päälle ja tekemään asioita, opit paljon tehokkaammin.

Hämäläisen mukaan VR sopii erityisen hyvin suurten asioiden, kuten universumin, sekä hyvin pienten asioiden tarkasteluun. Esimerkiksi vuonna 2016 julkaistu The Body VR vie käyttäjän matkalle ihmisruumiin sisään, seuraamaan elimistön toimintaa solutasolla.

– Yksi VR-teknologian isoista sovellusalueista on myös terveydenhuolto, erityisesti mielenterveyden puolella, Hämäläinen kuvailee.

– Esimerkiksi Bravemind-ohjelmalla voidaan hoitaa sotilaiden post-traumaattisesta stressiä. Siinä Irakin taisteluissa jotakin järkyttävää kokeneet käyttäjät viedään virtuaalitodellisuudessa samoihin paikkoihin terapeutin tuella.

– Paradoksaalisesti yksi VR:n isoista sovellutuksista on myös aseteollisuus, Hämäläinen toteaa.

EMPATIAKONE? Virtuaalitodellisuutta käytetään pelaamisen ohella paljon esimerkiksi matkailun markkinointiin.

Tunnetuimpia VR-sovelluksia ovatkin 360-asteen videot, joissa käyttäjä pääsee ikään kuin keskelle videoitua maisemaa. Sinerma pitää kuitenkin tätä sovellusta tylsänä tapana käyttää VR:ää.

– VR-kokemuksissa käyttäjä voi ottaa aktiivisen roolin ja olla elokuvan päähenkilö passiivisen katselijan sijaan, Sinerma kuvailee.

Esimerkkinä VR-teknologian hyvästä sovelluksesta Sinerma mainitsee Yle Kioskin, Teatime Researchin ja Yle Betan yhteistyössä kehittämän Helsinki-Aleppo -sovelluksen. Helmikuussa 2017 julkaistu sovellus näytti Helsingin ydinkeskustan samanlaisena kuin pommitusten ja sodan runtelema Aleppo.

– Se on todella vahva kokemus, joka ihmiselle voidaan VR:n avulla luoda.

VR-teknologian vaikutusta ihmisen empaattisuuteen on Sinerman mukaan myös tutkittu hyväntekeväisyyden osalta. YK järjesti kokeen, jossa testattiin ihmisten lahjoitushalukkuutta yhtäältä sota-alueella otettujen kuvien ja toisaalta 360-asteen videoiden perusteella.

Siinä missä pelkkien kuvien perusteella vain noin joka 12. ihminen lahjoitti rahaa, 360-asteen videon katsominen nosti lukeman joka kolmanteen.

– VR on todella vahva tarinankerronnan ja opetuksen väline, Sinerma summaa.

– Se jättää ihmisiin lähtemättömän muistijäljen. ■

Mikä?

FIVR – Finnish Virtual Reality Association • Perustettu 2014 • Noin 1500 jäsentä • Ylläpitää VR-hubeja, joissa ilmaisia työtiloja ja -välineitä kehittäjille • Useita toimipisteitä, mm.

Tampereen Finlaysonilla sekä YLE:n Isolla Pajalla

Mikä?

DEMOS HELSINKI

Lassila & Tikanojan tilaaman, markkinointiin ja koulutukseen sopivan kierrätyspelin kehitti Avains. Pelissä käyttäjä pääsee itse lajittelemaan jätteitä, oppii kierrätyksestä ja näkee konkreettisesti toimintansa ympäristövaikutukset (kuvat L&T).

DIGIMAMA.FI | 19

• Perustettu vuonna 2005 • Työllistää noin 40 eri alojen asiantuntijaa • Yhteistyötä mm. kaupunkien, ministeriöiden ja yliopistojen kanssa • Demos Helsingin tytäryhtiö Demos Effect työskentelee yritysten kanssa

TEKSTI: ANNA KORPI-KYYNY KUVAT: SHUTTERSTOCK JA EERO LAAKSONEN

KONEOPPIMINEN

MUUTTAA ELÄMÄMME EERO LAAKSONEN uskoo, että koneoppimisen avulla koneet saadaan tekemään työt puolestamme ja se on vain hyvä asia.

Muutos on väistämätöntä – ei siis ole viisasta pyristellä vastaan.

Koneoppimisesta puhutaan julkisuudessa lähes poikkeuksetta tekoälynä.

Aiheesta voi lukea jatkuvasti toinen toistaan kiinnostavampia tai kauhistuttavampia juttuja. Otsikot huutavat: Pääministeri: ”Tekoälyn soveltajiksi koulutettava 10 vuodessa miljoona suomalaista”. Tekoäly kloonaa äänesi vain minuutin näytteestä. Elon Musk pitää

tekoälyä ydinaseita vaarallisempana.

Mitä tästä kaikesta pitäisi olla mieltä, Valohain toimitusjohtaja EERO LAAKSONEN? – Ensinnäkin tekoäly on huono sana – pitäisi erotella toisistaan tekoäly ja koneoppiminen. Nyt ne pistetään uutisoinnissa usein yhteen, Laaksonen sanoo.

DIGIMAMA | 1-2018 | 20

KONEOPPIMINEN VS. TEKOÄLY Koneoppiminen tarkoittaa sitä, että konetta opetetaan valtavalla datamäärällä toimimaan tietyn mallin mukaan ja tekemään päätöksiä opetettuun aiheeseen liittyen. Koneoppimiseen perustuvat esimerkiksi itseajavat autot, joiden opettamiseen on käytetty satojen miljoonien ajokilometrien dataa siitä,

millaisia päätöksiä ihmiset tekevät erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa tien päällä. Koneoppimisen avulla koneille voidaan opettaa haastavia asioita, kuten liikeratoja, joiden koodaaminen perinteisin keinoin olisi aikaavievää tai jopa mahdotonta.

– Tosin näen tekoälyssä, eli general artificial intelligencessa, uhkia, mutta ne eivät ole vielä mitenkään ajankohtaisia.

Tekoäly eli general artificial intelligence taas tarkoittaa spontaania oppimista, eli että kone voisi esimerkiksi havainnoimalla oppia uuden taidon.

Tästä Laaksosen mukaan ollaan vielä todella kaukana.

– Jos me emme vieläkään osaa määritellä yksinkertaisen hyönteisen älykkyyttä, saati hiiren tai koiran älykkyyttä, miten pystyisimme luomaan superälykkään tietoisuuden, kysyy Laaksonen.

– Tosin näen tekoälyssä, eli general artificial intelligencessa, uhkia, mutta ne eivät ole vielä mitenkään ajankohtaisia.

KONEET TEKEVÄT MEIDÄN TYÖT Jätetään siis tekoäly sikseen ja puhutaan koneoppimisesta. Koneoppimista on tehty jo vuosikymmeniä, mutta tänään sitä voidaan tehdä isoilla järjestelmillä, joiden laskentateho on valtava – siksi nyt on meneillään koneoppimisbuumi.

Laaksonen näkee koneoppimisen positiivisena, yhteiskuntaa muuttavana ja mullistavana asiana.

– Olen aika hippi, haluaisin että ih-

misille jäisi enemmän vapaa-aikaa ja uskon teknokraattiseen tulevaisuuteen.

Täydellisen työautomaation keskeinen seuraava askel on koneoppiminen.

Laaksonen antaa esimerkin: logistiikka on yksi merkittävimpiä työllistäjiä maailmassa – ihmiset ajavat autolla paikasta A paikkaan B. Itsestään ajavien autojen kehittämisellä nämä ihmiset voidaan Laaksosen sanoin vapauttaa ajamisesta ja antaa koneiden hoitaa heidän hommansa. Kone on lisäksi turvallisempi kuski kuin ihminen.

– Ymmärrän kyllä, että ihmisten työttömäksi joutuminen tuo aluksi mukanaan suuria haasteita ja vaatii merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia.

Uskon, että keksimme näihin ongelmiin ratkaisut.

Koneoppimiseen liittyvät monesti lainsäädännön muutokset ja eettiset pohdinnat – niin itseajavien autojenkin tapauksessa. Otsikoissa on viime aikoina olleet tällaisten autojen aiheuttamat kuolemat USA:ssa.

– Suomessa on paljon, jopa hämmentävän paljon, alan osaamista.

– On todella tärkeää, että näitä asioita pohditaan. Pitää pohtia, kenellä on vastuu, jos jotain sattuu. Mutta toivon, että lainsäädäntö ei hidasta kehitystä ja että ihmiset ovat valmiita ottamaan koneoppimisen mahdollisuudet vastaan, Laaksonen sanoo.

ISOJA YRITYKSIÄ KAIVATAAN MUKAAN Koneoppimiseen tarvitaan isoja datamassoja, jotta niiden avulla voidaan kouluttaa tietty malli. Ilman dataa ei voi tehdä koneoppimista eli koneoppi-

DIGIMAMA.FI | 21

minen ei kosketa niinkään start upeja vaan isoja teollisuusyrityksiä.

– Jos teollisuusyrityksessä pystytään optimoimaan esimerkiksi logistiikkaa kahden prosentin verran jossain kohtaa ketjua, se tarkoittaa merkittävää säästöä.

Ongelmana on, että suuret yritykset ovat hitaita omaksumaan uusia asioita.

– Olemme jutelleet paljon esimerkiksi Uberin kanssa, ja siellä 400 henkilöä rakentaa malleja ja ennusteita siitä, miten sovellus voisi vielä paremmin ennustaa, koska auto saapuu noutamaan tilaajan. Mikä suomalainen yritys on valmis panostamaan koneoppimiseen samassa suhteessa, pohtii Laaksonen.

Laaksosen mukaan koneoppiminen on kuitenkin se, mihin koko Suomen pitäisi panostaa.

– Suomessa on paljon, jopa hämmentävän paljon, alan osaamista. Siinä emme jää jälkeen maailmalla. Kunhan vain osaisimme hyödyntää koneoppimisen potentiaalin, toivoo Laaksonen.

Kuka?

Eero Laaksonen Koneoppimisen asiantuntija, joka ajatteli elää pitkälle yli 100-vuotiaaksi. Hän on perustamansa turkulaisen Valohain toimitusjohtaja.

Valohai auttaa suuryrityksiä hyödyntämään koneoppimisen mahdollisuuksia ohjelmistonsa avulla.

TEKSTI: TUUKKA HÄMÄLÄINEN KUVA: SHUTTERSTOCK

Kun katsominen käy työstä Valtaosalle katsojista televisiosarjat ja elokuvat ovat hauskaa iltaviihdettä tai rikastuttava harrastus.

On kuitenkin myös joukko ihmisiä, jotka katsovat niitä työkseen.

Ammatillinen analyyttisyys myös muuttaa katsomisen tapoja.

Kirsi Reima, av-kääntäjä (Kuva: Mikael Jenu)

Anton Vanha-Majamaa, toimittaja (Kuva: Mitro Härkönen)

Televisiosarjat ovat useimmille meistä arki-iltojen viihdettä, ja silloin tällöin tulee katsottua myös elokuvia esimerkiksi suoratoistopalveluista. Suomalaiset käyvät yhä paljon myös elokuvateatterissa, eli myös elokuviin meneminen on säilyttänyt suosionsa.

Tyypillisesti elokuvat, tv-sarjat ja muu audiovisuaalinen sisältö ovat ihmisille korkeintaan harrastus, mutta pienemmälle ryhmälle se on myös työtä. Olen itse toiminut kriitikkona sekä hieman myös elokuvatutkijana ja huomannut, kuinka työ muuttaa suhtautumista viihteeseen ja mediasisältöihin ylipäätään.

Otin haastatteluun toimittaja Anton Vanha-Majamaan sekä av-kääntäjänä työskennelleen Kirsi Reiman, jotka kertoivat siitä, kuinka ruudun työkseen tuijottaminen muuttaa tapaa katsella.

ANALYYTTINEN KATSE Harva intohimoinenkaan harrastaja katsoo elokuvia yhtä tarkkaan ja analyyttisesti kuin ammattilainen.

Vanha-Majamaa kuvailee, että arvioitavan elokuvan katsominen on ”intensiivisempää” kuin tavallinen katselu.

– Elokuvaa katsoessa kirjoitan usein arviota jo päässäni, Vanha-Majamaa kertoo.

– Mietin ehkä myös aktiivisemmin kaikkea valkokankaan ulkopuolista: mihin tässä viitataan, mihin tätä voisi verrata tai millaisessa viitekehyksessä tätä kannattaisi käsitellä.

DIGIMAMA | 1-2018 | 22

Myös Reima toteaa, että vaikka ensimmäisellä katselukerralla voi nauttia tv-sarjasta samaan tapaan kuin muutkin katsojat, on mukana ”työhön liittyvä analyyttisyys”.

– Sanoisin, että ohjelmaa katselee joka kerralla analyyttisesti, mutta huomio kiinnittyy aina vähän eri asioihin, koska työvaiheetkin ovat erilaisia, Reima kertoo.

– Alkuun katsotaan kokonaisuutta, sitten keskitytään pienempiin yksityiskohtiin, ja tarkistusvaiheessa taas katsellaan kokonaisuutta, mutta eri vinkkelistä kuin aluksi.

URAKKAHOMMAA Jo pelkkä katselun määrä erottaa ammattilaisen ja tavallisen kuluttajan. Paljon tv-sarjoja kääntänyt Reima katsoo käännöstä tehdessään jokaisen jakson useaan kertaan. Vanha-Majamaa on puolestaan saanut katsoa joskus sarjoja ja elokuvia melkoisella kiireellä.

– En tee juurikaan tv-kritiikkiä, mutta aikanaan Radio Helsingin Näköradio-ohjelmaa varten tuli usein katsottua kokonainen useamman kauden mittainen sarjakin viikossa radiolähetystä varten, Vanha-Majamaa muistelee.

– Silloin se tuntui hetkittäin myös raskaalta, koska sarjat eivät aina olleet mitenkään superhyviä. Toisaalta nautin siitä, että sain tehokkaasti otettua haltuun isoja kokonaisuuksia ja ruksattua päässäni alati päivittyvältä katselulistaltani asioita.

Kirsi Reima kertoo kääntäneensä useita sarjoja, muun muassa 30 Rock ja Parks & Recreation -sarjoja. Kuvassa 30 Rock näyttelijät poseeraavat Golden Globe -voittoaan jo 6 kerran, ehdokkuuksia heillä on ollut 17 kertaa).

– Myös elokuvafestareille tulevien leffojen arviointi on työlästä, koska ne ovat usein huonoja, ja koska screenerit joutuu usein tihrustamaan Vimeosta huonolla laadulla.

Vanha-Majamaa ja Reima kärsivät tässä suhteessa samasta ongelmasta – kuten monet muutkin alan ammattilaiset. Reima summaa ongelman kääntäjän näkökulmasta: – Tekstittäjän saamat videot ovat monesti televisioon verrattuna heikkolaatuisia, ja joskus niissä on piratismin pelossa lätkäisty isot vesileimat päälle, mikä ei ole omiaan luomaan miellyttävää katselutilannetta.

On melkeinpä ironista, että kääntäjät ja kriitikot, joiden on tarkoitus saada kaikki irti sarjoista ja elokuvista, joutuvat katsomaan niitä ala-arvoisella kuvan- ja äänenlaadulla.

MUUTTUUKO MIELIPIDE? Elokuvien ja tv-sarjojen runsas ja toistuva katselu vaikuttaa väistämättä myös mielipiteeseen ja tottumuksiin.

Vaikka ensimmäinen kerta voi muistuttaa tavallista katselukokemusta, kertoo Reima toistuvien kertojen vaikuttavan mielipiteisiin.

– Myönnän kyllä, että on minulle jotain elokuvaa kääntäessä käynyt niin, että alkuun keskinkertaiseksi luokittelemani hyväsydäminen draamakomedia onkin sitten työtä palauttaessa muuttunut mielestäni jo lähes mestariteokseksi, kuvailee Reima.

Reiman mielestä av-kääntäminen ei kuitenkaan ole tehnyt kaikesta katselusta pakkopullaa. Joskus työssä joutuu katsomaan sellaisia sarjoja, jotka eivät miellytä, mutta joskus töiden kautta löytyy myös uusia suosikkeja.

– Olen aina katsonut elokuvia ja televisiota myös vapaa-ajalla, Reima kuvailee.

– Rakkaudesta tv- ja elokuvaviihteeseen minä av-kääntäjäksi halusinkin, eikä se rakkaus mihinkään työn myötä hävinnyt.

Vanha-Majamaa ei joudu arvioita varten katsomaan elokuvia useampaan

DIGIMAMA.FI | 23

kertaan, mutta hänkin kokee mielipiteen usein muuttuvan useammilla katselukerroilla, erityisesti silloin kun elokuviin liittyy runsaasti ”hypeä”.

– Kun sitä kuhinaa ei ole ympärillä, elokuva näyttää usein todellisen luontonsa, Vanha-Majamaa kuvailee.

Arvostelijoita pidetään usein ylikriittisinä katsojina, joille kelpaavat vain korkeatasoiset elokuvat. VanhaMajamaa ei osaa sanoa, onko ammatti tehnyt hänestä kriittisemmän, mutta se ei häntä haittaisi.

– Pidän itseäni semikriittisenä katsojana, ja elokuvan tai tv-sarjan katsomisen pitää aina olla jollain tavalla ammatin kautta motivoitua, VanhaMajamaa kertoo.

– Aika harvoin sallin itselleni niin sanottua hömppää.

– Se on tosin vähän raskastakin, koska vaati aikamoista luovuutta perustella itselleni, miksi katsoin kesällä 2016 kuusi tuotantokautta Leijonan luolaa. ■

TEKSTI: JAANA VILLANEN

Näkymä työn tulevaisuudesta Suomessa.

Mikä sitä ohjaa?

Uusi työ vaatii meiltä jokaiselta myös uskallusta.

Suoraviivaisesti etenevien työurien tilalle tulee useita polkuja ja monista erilaisista työrooleista ja jaksoista koostuva työelämä. Jos työn tulevaisuus luodaan, eikä sitä ole määrätty ennalta, edellyttää työn muutos vastuullisuutta. Onko meillä kykyä vastuunkantoon?

Liiketoimintavalmentaja Jaana Villanen

Miten käy työpaikkojen, kun globalisaatio, digitalisoituminen ja tekoäly mullistavat työelämän? Miten käy koulutuksen, kun ammatteja katoaa ja uusia syntyy kiihtyvällä tahdilla? Jos osaaminen tulee jakamaan ihmisiä, tuleeko työstä katoava luonnonvara, josta vain harvat saavat nauttia? Tarvitaanko ihmisiä tulevaisuuden töissä, jos tarvitaan, niin missä? Kuinka ammattiliitot voivat kannustaa, mahdollistaa ja edesauttaa ihmisiä, sekä yrittäjiä että työssä käyviä, toimimaan maassamme siten, että se olisi sekä mielekästä että palkitsevaa?

Teknologian nopea kehitys, kuten digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja automatisaatio, muokkaavat lähes kaikkia tuntemiamme töitä ja synnyttävät myös uusia, vielä tuntemattomia.

Tuntevatko ammattiliitot tulevaisuuden työelämän mahdollisuudet ja su-

denkuopat? Kuinka yrittäjiksi haluavat pääsevät helpommin yrittäjyyden alkuun ja mikäli kannustamme riskinottoon, kuinka turvaamme heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa pärjätä heidän joutuessaan työttömiksi?

Jos uusi työ on joustavaa ja proaktiivista, mahdollistavaa ja verkottunutta, niin millä tavoin varoja tulisi jatkossa suunnata toimenpiteisiin, joilla parannetaan erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua avoimille työn markkinoille? Sortuvatko ammattiliitot tyytyväisenä tekemään listauksia asioista, joita ovat saaneet aikaan sen sijaan, että panostaisivat asioihin, mihin vääjäämättä täytyisi tarttua?

Muutos ei synny pakolla vaan on synnytettävä tekoja puheiden rinnalle. Mitä nämä jäsenistön tarvitsemat

Yrittäjä Kristiina Komulainen

Lisätietoja: Kaarina Pehkonen, puheenjohtaja, DigiMaMa ry: kaarina.pehkonen@erto.fi Jaana Villanen, moderaattori: jaana.villanen@prorigin.fi

DIGIMAMA | 1-2018 | 24

palvelutuotteet ovat ja kenen vastuulla olisi huolehtia, että tehtävät muutokset ovat riittäviä ja vievät oikeaan suuntaan?

DigiMaMa ja ERTO järjestävät Suomi-Areenassa keskustelun, jossa pohditaan, millainen on ammattiliittojen ja -järjestöjen rooli tulevaisuudessa?

Millaista järjestön toiminnan tulisi olla ja mihin suuntaan niiden toimintaa tulisi viedä? Millainen on monityön tekijä ja mitä palvelutuotteita hän tarvitsee?

Onko järjestöille tarvetta? Tästä keskustelee paneelissa joukko vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka toimivat yhteiskunnan eri sektoreilla.

Paneeli on keskiviikkona 18.7.2018.

Tarkempi paikka ja kellonaika vahvistuu ja löytyy osoitteesta digimama.fi/tapahtumat/ Luvassa on vauhdikkaan keskustelun lisäksi tuoreita tutkimustuloksia tulevaisuuden työelämästä. Paneelin moderoi ja panelisteja haastaa liiketoimintavalmentaja JAANA VILLANEN ja keskustelussa on mukana mm. ERTOn puheenjohtaja JURI AALTONEN, tuotta-

ja, juontaja, toimittaja ja käsikirjoittaja KRISTIINA KOMULAINEN , Kreab Oy:n toimitusjohtaja, entinen kansanedustaja, MIKAEL JUNGNER , köyhyystutkija, Y-Säätiö, varapuheenjohtaja, Vihreät MARIA OHISALO. ■ Köyhyystutkija, Y-Säätiö, varapuheenjohtaja, Vihreät Maria Ohisalo ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen

Kreab Oy:n toimitusjohtaja, entinen kansanedustaja, Mikael Jungner

Adobe koulutukset

LIITY JÄSENEKSI! JÄSENETUMME! HOMPPUHOTELLI

DigiMaM

Design

lisätieto

an jäsen

ille

/kurssami a –150 € im ihin: dig

Photoshop, Illustrator, InDesign

Web-hotelli esimerkiksi nettisivuillesi. Levytila 1Gt/jäsen. appleusers.fi/homppuhotelli

Web

KURSSIT, VERKKOKURSSIT JA WORKSHOPIT

Jäsenenä voit osallistua omakustannehintaisille kursseillemme (70€ koko päivä, 40€ puolipäivä ja 20€ verkkokurssi).

Workshopit ovat jäsenille pääosin ilmaisia. appleusers.fi/tapahtumat

WordPress, HTML+CSS+JS

JÄSENTAPAAMISET

Digital

Jäsentapaamiset ovat maksuttomia tapahtumia yhdistyksen jäsenille.

Osaan voi myös osallistua etänä. Järjestämme myös pelkästään verkossa olevia tapaamisia.

Acrobat, EPUB, Publish Online

APPLE-KÄYTTÄJÄT -LEHTI

Lehdessä julkaistaan Apple-käyttäjiä kiinnostavia artikkeleita ja kerrotaan kursseista ja tapahtumista. Lehti ilmestyy 1–2 kertaa vuodessa.

Video

LISÄKSI YHTEISTYÖKUMPPANEIDEMME TARJOAMIA ETUJA Lue lisää: www.appleusers.fi/jasenedut

https://corellia.fi

After Effects, Premiere Ota yhteyttä: myynti@corellia.fi p. 040 707 0202 @CorelliaHEL

Corellia Helsinki Oy Vilhonkatu 5A 00100 Helsinki

Lakimies vastaa

KYSYMYS: Minut on valittu uuteen työpaikkaan, mutta en ole vielä allekirjoittanut työsopimusta.

Työnantaja lähetti sähköpostilla työsopimuksen luonnoksen kommentoitavakseni. Luonnokseen on kirjoitettu kuuden kuukauden koeaika. Koeaika tuntuu pitkältä, joten onko minun pakko hyväksyä se?

Kuka?

Lakimies Helena Lievonen ERTO Työsuhdeneuvonta

KUVA: POND5

Puhetta koeajan pituudesta

Työelämän asiantuntijat ovat apunani.

VASTAUS: Tarkistatko työsopimuksen luonnoksesta, onko siinä mainintaa työehtosopimuksesta. Nimittäin työsopimukseen merkitty koeaika voi olla enintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen määräyksen mukainen. Lisäksi työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa. Työehtosopimuksissa on usein sovittu, että koeaika on neljä kuukautta tai että koeaika määräytyy voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

Koeajasta säädetään työaikalain 1 luvun 4 §:ssä. Lainkohta on väliaikaisesti muutetussa muodossa voimassa 1.1.2017–31.12.2018. Sen mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Koeaika voidaan sopia sekä määräaikaiseen, että toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Jos työntekijä oli ensin vuokratyösuhteessa käyttäjäyritykseen ja sen jälkeen palkataan käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin

DIGIMAMA | 1-2018 | 26

tehtäviin, koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen.

Vastaavasti on koeajan enimmäispituudesta vähennettävä aika, jolloin työntekijä on ennen työsuhteeseen palkkaamista tehnyt samoja tai samankaltaisia tehtäviä työnantajalle julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 4 luvun 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa soveltuvuuden arvioimiseksi järjestetyssä työkokeilussa.

Koeajan kuluessa kummallakin sopijapuolella on oikeus purkaa työsopimus, jolloin työsuhde päättyy heti.

Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen kestäessä työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän uusista työtehtävistä tai hänen siirtymisestään toiseen asemaan. Jos sopimus merkitsee huomattavaa muutosta aikaisempiin työtehtäviin, myös tällaiseen uutta työtä koskevaan sopimukseen, voidaan liittää koeaikaehto.

Näissä tapauksissa kummallakin sopijapuolella on oikeus purkaa sovittua, uutta työtä koskeva sopimus koeajan kuluessa, jos sopimus ei vastaa sopijapuolen tarkoitusta. Työsuhteen kestäessä tehdyn sopimuksen purkaminen koeajan perusteella ei johda työsuhteen päättymiseen, vaan työntekijällä on näissä tapauksissa oikeus palata aikaisempiin tehtäviinsä. ■

SANNAN KEITTIÖSSÄ Sain syntymäpäivälahjaksi muilta hallituslaisilta kauniin oliiviöljypullon ja samalla haasteen, että seuraavassa reseptissä täytyy olla oliiviöljyä.

Hyvä oliiviöljy ja makoisa leipä ovat yksinkertaisuudessaan jo oikein herkullinen yhdistelmä, mutta Kreikassa asuva lapsuudenystäväni puhuu mielellään oliiviöljyn muistakin hyvistä puolista.

Hän tuo maahan todella laadukasta öljyä ja suosittelee kylmäpuristettua oliiviöljyä, jossa on mahdollisimman alhainen happamuus. Näin kaikki mahdolliset terveysvaikutukset ovat tallella, mm. antioksidantit.

Oliiviöljyssä on myös hyvää rasvaa, joka auttaa moneen asiaan, esimerkiksi rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiseen ja aineenvaihduntaan.

Oliiviöljyä voi käyttää monenlaisiin ruokiin, kuten salaatteihin sekä paistamiseen, sillä se sietää korkeita lämpötiloja.

Halusin kuitenkin kokeilla jotain uutta, selailin reseptejä ja löysin italialaisen sitruuna-oliiviöljykakun, jonka kuvat houkuttelivat testaamaan.

ITALIALAINEN SITRUUNAOLIIVIÖLJYKAKKU Raaka-aineet: 5 kananmunan keltuaista 175 g sokeria, lisäksi 1–2 rkl ripotellaan taikinnan pinnalle, kun laitetaan uuniin 175 ml hyvälaatuista oliiviöljyä 2 rkl sitruunan mehua 120 g vehnäjauhoja 1 sitruunan kuori 4 kananmunan valkuaista Kermavaahtoa tai mascarponea sekä tomusokeria ja marjoja koristeluun.

1. Kuumenna uuni 175° ja voitele noin 22 cm kakkuvuoka.

2. Vatkaa keltuaiset ja sokerista 115 g vaahdoksi. Sekoita oliiviöljy ja sitruunamehu, lisää varovasti vatkaten muna-sokeriseokseen (seos saattaa näyttää juoksettuneelta). Lisää jauhot ja sitruunan kuori kevyesti sekoittaen leivontalastalla.

3. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi eri kulhossa ja lisää joukkoon hitaasti 60 g sokeria vatkaten, kunnes seos on kovaa

Kuka?

Kuka?

Sanna Koivusaari DigiMaMa ry:n hallituksen jäsen

DIGIMAMA.FI | 27

vaahtoa. Sekoita se oliiviöljy-keltuaisseoksen kanssa varovasti (folding eli ei sekoiteta, mutta taikina yhdistetään varovasti). Kaada seos vuokaan ja ripottele päälle 1–2 rkl sokeria.

Paista noin 30-35 minuuttia ja anna jäähtyä noin 10 minuuttia. Koristele. ■

TEKSTI: VILLE LAASONEN KUVAT: USPLASH

Mäkki vai pc, vai onko sillä edes väliä?

ITSENSÄTYÖLLISTÄJÄN TYÖKALUPAKKI Työnantaja tarjoaa työntekijöilleen tarvittavat työvälineet. Itsensätyöllistäjällä on edessä tilanne, että välineet on hankittava itse. Perehtymällä asiaan etukäteen säästyy monelta murheelta.

ANDREW NEEL | UNSPLASH

DIGIMAMA | 1-2018 | 28

FELIX RUSSELL-SAW | UNSPLASH

MÄKKI VAI PC? Kysymys on pitkälti makuasia – ilman erityistä syytä ei kannata vaihtaa leiriä.

Ellei ole tietokonevirtuoosi, kannattaa selvittää, että saako tarvittaessa apua.

Pc on yleisempi, mutta toisaalta mäkitkään eivät ole nykyään harvinaisia.

Laitekanta on yhtenäisempi ja vertaistukea on helppo saada.

Kannettavaa ostaessa kannattaa ottaa kone käteen, tunnustella sen tukevuutta, katsella näyttöä eri kulmista ja tuntea miltä se tuntuu omissa käsissä.

Ei autoakaan osteta koeajamatta.

Onneksi Photoshopille ja Illustratorille on alkanut ilmestyä järkevämmin hinnoiteltuja ja käyttökelpoisia vaihtoehtoja kuten Affinityn sovellukset.

Web- ja käyttöliittymäsuunnitteluun on myös niille räätälöityjä sovelluksia.

HESHOOTS COM | UNSPLASH

SANWAL DEEN | UNSPLASH

TIEDOSTOT JA DOKUMENTIT MS Officen voi ehkä korvata ilmaisella Libre Officella tai Googlen pilvipohjaisilla sovelluksilla. Mac-käyttäjä loihtii hienoja esityksiä koneen varusohjelmiin kuuluvalla Keynotella.

Tiedostojen jakoon kannattaa valita pilvipalvelu kuten Dropbox. Vastaava ominaisuus kuuluu myös Microsoftin ja Googlen paketteihin. Pilvitilaa voi myös käyttää varmuuskopiointiin ja kansioita jakaa yhteistyökumppaneiden kanssa.

TYÖHÖN TARVITTAVAT SOVELLUKSET Koodari pärjää pitkälle jo tekstieditorilla ja perustyökaluilla. Graafisella alalla työskennellään yleisesti Adoben kuukausimaksullisilla ohjelmistoilla.

ELYSSA ZORNES | UNSPLASH

DOMENICO LOIA | UNSPLASH

TIETOKONE Tietokone kannattaa valita huolella. Jos ennen istui tiukasti työhuoneessaan, itsensätyöllistäjä voi joutua työskentelemään monenlaisissa olosuhteissa.

Kannettava tietokone on usein luonteva valinta, niiden teho riittää nykyään useimpiin tarpeisiin. Näytöt ja näppäimistöt ovat parhaimmillaan erinomaisia. Köyhällä ei ole varaa halpaan, koneen pitää kestää kuljettamista, eikä akkukaan saisi hyytyä kesken työnteon.

Googlen tai Microsoftin palvelupaketit ovat näppärämpiä. Tilaa riittää, webmailin käyttöliittymä on nykyaikainen ja asentaminen eri laitteisiin onnistuu helposti.

Nettisivu kannattaa sijoittaa luotettavalle palveluntarjoajalle. Perinteinen nettisivu ei aina ole edes tarpeen, voi vain hankkia verkko-osoitteen ja ohjata sen Facebook-sivulle, verkkoportfolioon tai vaikkapa WordPress.comiin pystytettyyn blogiin.

Sisältö on tärkeintä, mutta huonosti kyhätystä sivusta on vain haittaa.

SÄHKÖPOSTI JA NETTISIVU Edullinen webbihotelli voi olla epäluotettava ja sähköpostin käyttö tuskaa.

DIGIMAMA.FI | 29

KAMERA JA VALOKUVAT Hankkiako oma kuvauskalusto vai luotettava yhteistyökumppani, kas siinä pulma.

Mikäli kuvaus ei ole omaa ydinosaamista, kannattaa hankkia yhteistyökumppani, mutta esimerkiksi pienen studion pystyttäminen ei nykyään maksa mansikoita. Studiossa menee vanhempikin runko, mutta paljon liikkuva arvostaa kevyitä peilittömiä kameroita.

Käyttötarve ratkaisee jälleen kerran.

MISTÄ APUA? Kun ei saa työyhteisön tukea, oma osaaminen on hyvä päivittää ajan tasalle.

Kannattaa vilkaista esimerkiksi DigiMaMan koulutustarjontaa. Apua löytyy myös netistä, jos sitä osaa etsiä.

Facebookista löytyy ryhmiä valokuvauksesta ja valaisusta sekä Adobe User Group -ryhmä. Mac-käyttäjät saavat apua Applekäyttäjät ry:n Facebooksivulta tai Hopeinen Omena -foorumilta. Koodareilla on omat yhteisönsä. ■

• • • •

Hanki oikeanlaiset työvälineet Pidä osaaminen ajan tasalla Ulkoista asiat, joita et hallitse Selvitä mistä saat tarvittaessa apua

KOULUTUSKALENTERI La 5.5. Google Analytics -kurssi Tampereella Paikka: Crazy Town Rautatienkatu 21 B, Tampere klo 10.30–16.30 Hinta: 70 euroa, opiskelijat ja työttömät 35 €, 140 euroa ei-jäsenille. Sisältää kahvin ja sämpylän. Ilmoittaudu 27.4.2018 mennessä.

La 12.5. Google Analytics -kurssi Turussa Paikka: Yhteisötalo ry, Läntinen Pitkäkatu 33 Hinta: 70 euroa, opiskelijat ja työttömät 35 €, 140 euroa ei-jäsenille. Sisältää kahvin ja sämpylän. Ilmoittaudu 24.5.2018 mennessä.

Kursseilla käydään läpi Google Analyticsin käyttöönotto, tutustutaan sen tuottamaan tietoon sekä Adwordsiin.

Teemme UTM-tägättyjä kampanjalinkkejä ja tutustumme kampanjanäkymiin GA:ssa. Teemme joitain räätälöityjä näkymiä ja raportteja. Lisäämme PDF-latauksiin seurannan, jonka avulla voimme seurata sivustomme PDF-latauksia.

Tutustumme tapahtumaseurantaan.

Lisäksi katsastamme joitakin käyttötapauksia.

Kouluttajana toimii Mikael Suomela. Kurssilla käytetään omia koneita.

Kurssin suorittamisesta on mahdollisuus saada erikseen pyytämällä todistus PDF-muodossa.

VAIN JÄSENILLE – CORELLIAN KOULUTUKSET Paikka: Corellia Helsinki Oy Vilhonkatu 5, 2. krs, Helsinki, klo 9–16 Hinta jäsenet: 70 euroa, opiskelijat ja työttömät 35 €. Sisältää kahvin ja sämpylän.

Pe 25.5. HTML/CSS perusteet Ilmoittaudu 17.5.2018 mennessä Useissa työtehtävissä menestyminen edellyttää HTML:n hallintaa ainakin perustasolla. Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka voivat työssään tarvita webissä julkaisemista, mutta tekniikat eivät ole vielä tuttuja. Kurssilla opit mm. miten web toimii ja selain näyttää sivun, rakentamaan verkkosivun käyttäen HTML-elementtejä oikein, asemoimaan sisällön sivulle, toteuttamaan mobiililaitteissakin toimivat verkkosivut, muotoilemaan ulkoasua CSS-tyyleillä sekä web-suunnittelun ja käytettävyyden perusteita.

Kouluttaja: Kari Selovuo, Partner, ACE Web Master, ACI To 28.6. Creative Cloud uudet ominaisuudet Ilmoittaudu 20.6.2018 mennessä Kurssilla opit esimerkiksi hyödyntämään Creative Cloud -työpöytäapplikaatiota, synkronoimaan tiedostot CC-palveluun, hyödyntämään Creative Cloud-kirjastoja sekä tutustut Adobe Stock -palveluun, käyttämään Typekit-kirjasimia, hyödyntämään Photoshopin, InDesignin ja Illustratorin uusimpia mahdollisuuksia.

Kurssi sopii graafisen suunnittelun, markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisille, jotka käyttävät Adobe Creative Suite/Cloud -sovelluksia ja haluavat tietää kuinka voisivat niiden uusimpia mahdollisuuksia parhaiten hyödyntää. Parhaan hyödyn kurssista saa, jos on jo aiempaa kokemusta jonkun Creative Suite/Cloud -sovelluksen käytöstä.

Kouluttaja Juha Laamanen CEO, PARTNER, ACI.

To 2.8. Photoshop jatkokurssi Täydet tehot irti Photoshopista Ilmoittaudu 26.7.2018 mennessä Tehosta Photoshop-osaamisesi huippuunsa! Edistynyt master-tason Adobe Photoshop -jatkokurssi antaa sinulle tukevan otteen ohjelman sarvista - kurssin jälkeen sinä kerrot ohjelmalle kuka tätä tanssia pyörittää. Photoshopin käyttö on paljon muutakin kuin värien säätämistä: kuva on massaa, jota voi muokata ja työstää omien tarkoitusperien mukaisesti. Adobe on suuntaamassa Photoshopin käyttöä yhä enemmän luovan työskentelyn keskeiseksi työkaluksi sekä tärkeäksi osaksi web-suunnittelun työnkulkua.

Kouluttaja: Juha Laamanen, CEO, PARTNER, ACI tai Sampo Korkeila, graafinen suunnittelija.

Pe 7.9. Adobe Illustrator – vektoripiirtämisen tehokurssi Ilmoittaudu 31.8.2018 mennessä Kurssilla opit esimerkiksi: hallitsemaan hyvin vektoripiirtämisen taidot ja työkalut, hyödyntämään ohjelman monipuolisia kuvitustyökaluja, dokumentin rakenteen eli tasojen, ryhmien ja objektiominaisuuksien järkevän käytön, vektoroimaan pikselikuvia käsin ja automaattisesti, työskentelemään tehokkaasti muiden Adobe-ohjelmistojen kanssa, sekä tuottamaan edistynyttä grafiikkaa printti- ja verkkoympäristöihin.

Jatkokurssi sopii parhaiten ohjelmaa jo jonkin aikaa käyttäneille, joille Illustrator on entuudestaan tuttu.

Kurssilla kerrataan myös joitakin perusasioita, mutta se tehdään nopeasti muistin virkistämiseksi.

Kouluttaja Sampo Korkeila, graafinen suunnittelija.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄÄ INFOA kaikkiin koulutuksiimme löydät osoitteesta: erto.fi/palvelut/kalenteri.

Seuraa meitä myös Facebookissa, niin saat aina ajankohtaisimmat tiedot tapahtumistamme ja alojemme kuulumisista.

DIGIMAMA | 1-2018 | 30

KUVA: POND5 , 2017 © PHOTO ARCHIVE - FONDAZIONE MUSEI CIVICI DI VENEZIA & HANNU AALTONEN. KANSALLISGALLERIA

USKALLA MOKATA! Näin kehottaa Speakersforumin valitsema vuoden puhuja toimittaja, tuottaja Tero Karhu.

Tero Karhua pääset kuuntelemaan lauantaina 19.5. Helsingissä hotelli Radisson Blu Seasidessa, jossa kaikki ertolaiset yhdistykset pitävät sääntömääräistä kevätkokoustaan. Virallisten kokousten ja lounaan jälkeen seuraa yhdistysten yhteinen osuus, jossa esiintyvät mm. Tero Karhu ja ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Päivän päätteeksi DigiMaMan jäsenille on käynti Sinebrychoffin taidemuseossa, jossa on meneillään näyttely Italian ja Orientin lumo – Ippolito Caffi. Yhdistys maksaa pääsylipun.

Eli kokousta ja kulttuurikokemusta tarjoaa keväinen Helsinki 19.5. Tervetuloa!

------------------------------------------PÄIVÄN OHJELMA: Aihe: DigiMaMan sääntömääräinen kevätkokous Aika: la 19.5.2018 Paikka: Hotelli Radisson Blu Seaside, Ruoholahdenranta 3, Helsinki 10.30 Kahvit ja pieni suolapala 11.00-12.00 Sääntömääräinen

kevätkokous 12.00-13.00 Buffet-lounas 13.15-13.45 Juri Aaltonen: työllisyyden

edistäminen, aktivointi 14.00-15.00 Tero Karhu: Uskalla

mokata!

15.00-16.00 Kahvit

KEVÄTKOKOUKSEN ASIALISTALTA: 06. Käsitellään DigiMaMa ry:n

toimintakertomus vuodelta 2017 07. Käsitellään DigiMaMa ry:n tulos laskelma ja tase vuodelta 2017.

Käsitellään toiminnan tarkastajien lausunto.

08. Päätetään tilinpäätöksen

alijäämän/ylijäämän käytöstä.

09. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja

vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tili- ja

vastuuvelvollisille.

10. Muut asiat 11. Ilmoitusasiat

ILMOITTAUTUMINEN KOKOUKSEEN 9.5. MENNESSÄ erto.fi/palvelut/kalenteri/3247-uskalla-mokata-digimaman-saeaentoemaeaeraeinen-kevaetkokous Ilmoita myös mahdollisista ruokarajoituksistasi.

Hinta: Maksuton (jäsenille) DigiMaMa maksaa kevätkokoukseen osallistuvien jäsentensä edestakaiset matkat Helsinkiin halvimman kulkuneuvon mukaan sekä kokouslounaan ja pääsylipun taidemuseoon.

Kuvissa Sinebrychoffin taidemuseo sekä maalauksia Italian ja Orientin lumo – Ippolito Caffi -näyttelystä.

DIGIMAMA.FI | 31

Parempaa työpäivää luoville ja ICT-aloille

Miten pärjään yrittäjänä?

DigiMaMan jäsenenä saan koulutuksista lisää osaamista.

Työelämän asiantuntijat ovat apunani.

Ansiosidonnainen työttömyysturva ja muut ERTOn palvelut.

Miten oppisin uusia juttuja helposti?

Enää et ole yksin!

DIGIMAMA ry on digimedian, markkinointiviestinnän, markkinointitutkimuksen, tietoalan, pelialan sekä muotoilun ja muiden luovien alojen parissa työskentelevien ammattijärjestö ja edunvalvoja.

Olemme Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn jäsen.

TUOTAMME KAIKILLE JÄSENILLEMME monipuolisesti tapahtumia, ammatillista koulutusta sekä tarjoamme ERTOn kautta erilaisia palveluita ja etuja, jotka edistävät oman ammattikompetenssin kehittämistä. Haluamme olla edistämässä jäsenillemme parhaita mahdollisia työskentelyolosuhteita sekä auttaa mahdollisissa työelämän pulmatilanteissa.

YRITTÄJÄJÄSENYYS vahvistaa valmiuksia toimia yrittäjänä ja lisäksi yrittäjäjäsenillä on mahdollisuus juuri heille räätälöityihin etuihin kuten yrittäjäkoulutus, yhteistyökumppaneiden alennukset ja vastuuvakuutus. Kaikille jäsenille kuuluvat sekä ammattiyhdistys DigiMaMan että ammattiliitto ERTOn jäsenedut.

Lisätietoa saat: digimama.fi/ammattiliitto-yrittajalle & info@digimama.fi

KOULUTUS KANNATTAA AINA! Päivitetyt uutiset ja tapahtumakalenteri löytyvät: digimama.fi sekä facebook.com/digimama.fi/ DigiMaMa ry | ERTO | Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki | digimama.fi | erto.fi