DigiMaMa jäsenlehti 2/2021

DIGIMEDIAN, MARKKINOINTIVIESTINNÄN JA TIETOALAN AMMATTILAISET RY:N JÄSENLEHTI | 2-2021

Jenni Janakka

pitää Röyhkeyskoulun s. 10

Designer-pariskunta

Saanan ja Ollin vastuulliset valinnat s. 6

Mothers in Business

Mentor helps

s. 12

s. 13

toimii perheystävällisen move your työelämän puolesta career forward

SISÄLTÖ 3 4 12

Pääkirjoitus Leikepöytä Mothers in Business toimii perheystävällisen työelämän puolesta

6

Joko tunnet Saanan ja Ollin

20

Alvar Aalto kiehtoo yhä

13 Mentor helps move your

career forward 15 Realistisempi ympäristö

uuden Unreal Engine 5 avulla 16 Nuoren iskelmäfanin tunnustukset 18 Tunto ja Glassdoor –

arvostele työnantajasi 24 Lakimies vastaa –

Miten lomautus vaikuttaa

vuosilomien kertymiseen?

27 Sannan keittiössä 28 Koodaako kaikki 29 Koulutukset 30 DigiMaMa tiedottaa 31 Syyskokous

10

Röyhkeyden opettaja Jenni Janakka – ilmoittauduWe are DigiMaMa: We want to create a better Röyhkeyskouluun!

24

day at work for one another.

Julkaisija: Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaiset DigiMaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki, www.digimama.fi Päätoimittaja: Kaarina Pehkonen. Toimituskunta: Kaarina Pehkonen (Helsinki), Sanna Koivusaari (Turku), Ritva Rähmönen (Lieto), Ville Laasonen (Turku). Yhteystiedot: Kaarina Pehkonen 040 7626 286, kaarina.pehkonen@erto.fi. Taitto: Sanna Koivusaari ja Ritva Rähmönen. Kansikuva: Valentina Morales Buschmann. Painopaikka: KTMP Group Oy Ab, Mustasaari.

Paperi: Edixion 190 g / Edixion 120 g. ISSN 1799-425X (Painettu) ISSN 1799-4276 (Verkkojulkaisu).

DigiMaMa on Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys.

Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2022.

DIGIMAMA | 2-2021 | 2

PÄÄKIRJOITUS

Kaarina Pehkonen | Piirros: Tiina Valve

Röyhkeyskoulun kautta takaisin toimistoon Röyhkeyskoulu? Uusi self-help -opas? Tällaisella aika järeältä kuulostavalla aseella suomalainen monialaosaaja Jenni Janakka on lähtenyt opastamaan kanssasisariaan, suomalaisia naisia, joiden arkailuun ja itsensä vähättelyyn hän sanoo kyllästyneensä. Lehdessämme Janakka sanoo haluavansa lisätä ja antaa asennetta työelämään ja myös välineitä oman osaamisensa tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Eli kysymys on myönteisestä röyhkeydestä.

Uutta asennetta työelämään näinä aikoina tarvitaankin. Pitkän etätyöajanjakson jälkeen paluu toimistoihin on alkanut. Sen mukana on tullut myös paljon epävarmuutta, uutta sopeutumista vaativaa. Pitkä pakollinen etätyöaika opetti monet huomaamaan muun muassa työyhteisön sosiaalisen merkityksen. Tiimityö kaikkien istuessa kasvotusten saman pöydän ympärillä on tehokkainta. Siinä on työn lisäksi mukana sosiaaliset suhteet, joiden myönteinen merkitys työhön on todettu.

Suomi on tilastojen mukaan kärkimaita puhuttaessa pandemian aikaisesta etätyöntekijöiden määrästä. Paluu toimistoon on nyt alkanut, ja suhtautuminen etätyöhön jakaa ihmisiä: osa haluaa jatkaa etätyössä, joillekin lähityö on ainoa oikea ja jotkut rakentaisivat mielellään itselleen ja elämäntilanteeseensa sopivan hybridimallin. Työmaailmaan

on syntynyt myös uusi termi monipaikkatyö, eli työ, jota voi tehdä joko toimistolla tai kotona.

Periaatteessahan työnantaja määrää missä työtä tehdään.

Tämä uusi tilanne vaatii myös työnantajilta ja esimiehiltä uutta johtamistapaa ja yleisestä työhyvinvoinnista huolehtimista aivan uudella tavalla. Jos vaikka työnantaja ilmoittaa, että toimistoon paluu koskeekin vain 70-80 % työntekijöistä, ja loput tekevät etätöitä, voi se uutena asiana olla stressiä aiheuttava ja vaikuttaa yleiseen työhyvinvointiin. Työntekijän mieleen voi hiipiä pelko, että eikö siellä toimistossa olekaan enää tuolia minulle?

No, mikähän Jennin neuvo tähän olisi? Hän varmaan kehottaisi opettelemaan tunnistamaan oman osaamisensa, kasvattamaan tervettä itsevarmuutta ja luopumaan vahingollisista itsensä pienentämisen ajatusmalleista. Ja myös kehittämäään positiivista sisäistä voimaa, joka potkaisee eteenpäin.

Mutta: myös esimiestyön merkitys tässä uudessa työmaailman tilanteessa kasvaa entisestään.

Ja kaikki tämä pätee myös miehiin.

Kaarina Pehkonen päätoimittaja

DIGIMAMA.FI | 3

KOONNUT: VILLE LAASONEN JA SANNA KOIVUSAARI | KUVAT: SANNA KOIVUSAARI JA JUHO HUTTUNEN

LEIKEPÖYTÄ JOTAIN UUTTA, JOTAIN LAINATTUA KUVIEN SUURENTAMISTA TEKOÄLYN AVULLA – TOPAZ GIGAPIXEL AI

Applen ja Epicin eeppinen taisto jatkuu

Nykykameroissa on riittävästi megapikseleitä useimpiin tarpeisiin, mutta suurissa kuvatulosteissa mikään ei tunnu riittävän.

Topaz Labsin Gigapixel AI auttaa tähän tarpeeseen ja se suurentaa etevästi myös vanhat, vähäpikseliset ja raskaasti pakatut kuvat julkaisukelpoisiksi. Ko-

Loppua ei ole vielä näkyvissä, mutta oikeus päätti, että Apple ei ole monopoliasemassa. Cupertinolaisyhtiö joutuu kuitenkin sallimaan kehittäjien mainostaa omia tilauskanaviaan ja mahdollistaa Applen 30 % provision välttämisen. Epiciä ei silti tarvitse ottaa takaisin sovelluskauppaan. Ainakaan vielä.

Kun pöly jonain päivänä vihdoin laskeutuu, ovat alan käytännöt toivottavasti kaikille paremmat ja selkeämmät.

hina ja artefaktit siivotaan pois samalla kertaa.

Gigapixe AI käyttää tekoälyä apunaan. Ihan kepeimmillä ultrabookeilla sitä ei kannata yrittää pyörittää, mutta esimerkiksi Applen M1-suorittimella se on jo käyttökelpoinen.

TOPAZLABS.COM/GIGAPIXEL-AI

ADOBE SUPER RESOLUUTIO – LISÄÄ PIKSELEITÄ LAADUKKAASTI Adobe julkaisi hiljattain mielenkiintoisen uuden tavan kasvattaa kuvan kokoa esim. suurkuvatulostuksen tarpeisiin. Super Resoluutio asustaa Adobe Camera Raw -työkalun uumenissa, ja sitä voi käyttää sekä RAW-muotoisiin että TIFF- ja JPEG-tiedostoihin. Super Resoluutio eroaa perinteisestä interpoloinnista siinä, että se hyödyntää useita aikamme trendisanoja, kuten koneoppiminen ja keinoäly. Mutta trenditermit eivät ole pelkkää hypeä! Niillä tuotetaan laadukasta jälkeä suurennoksiin, joskus jopa niin että terävyysvaikutelma kohenee. Yksi toiminnon käyttökohde voisi olla vanhemmilla kameroilla (joiden kennoissa ei vielä ollut kymmeniä megapikseleitä) aikanaan kuvat otokset, joista tarvitaan suuria printtejä, rajausvaran kasvattaminen ja ylipäätään suurten tulostettavien pintojen laadukkaampi täyttäminen kuvalla.

NÄIN SE TOIMII: Kuva avataan Adobe Camera Raw -työkaluun. Raw-muotoiset kuvat aukeavat tähän käyttöliittymään automaattisesti, TIFF- ja JPEG-kuvat saa auki Bridgessä valitsemalla kuvan päällä pikavalikosta ”Open in Camera Raw”. Avautuneen kuvan päällä käytä pikavalikon komentoa Enhance. Avautuvassa esikatseluikkunassa voit hiirellä napsauttamalla nähdä ennen/jälkeen esikatselukuvat.

Alkuperäinen kuva jää ennalleen ja samaan kansioon syntyy viereen uusi Enhanced DNG -muotoinen tiedosto, jonka resoluutio on kaksinkertainen per kuvan sivu. Eli pikselimäärä nelinkertaistuu! Tämän DNG-tiedoston voit avata taas normaalisti Photoshopiin ja jatkaa muokkaamista.

Lopputulos on yllättävänkin hyvä.

Paljon on toki kiinni alkuperäisen kuvan laadusta, mikäli alkuperäinen pik-

DIGIMAMA | 2-2021 | 4

selimäärä on kovin matala (esim. pienet nettikuvat) ei tämäkään toiminto pysty ihmeisiin. Mutta hyvälaatuisesta originaalista saadaan kyllä erittäin korkealuokkainen suurempi versio. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Artikkeli on Juha Laamasen (Corellia) kirjoittama ja artikkeli kuvituksineen löytyy CORELLIA.FI/ADOBE-SUPERRESOLUUTIO-LISAA-PIKSELEITALAADUKKAASTI/

TARKKAILE NETTISIVUJEN LAATUA LIGHTHOUSE-ANALYYSILLÄ Nettisivujen käytettävyys ja saavutettavuus ovat asioita, joihin jokaisen tekijän olisi syytä panostaa. Yksi työkalu sivuston laadun tarkkailemiseen on Chromeselaimen kehittäjän työkaluistakin löyty, vapaan lähdekoodin Lighthouseanalyysillä.

Lighthouse on avoimen lähdekoodin automatisoitu työkalu verkkosivujen laadun parantamiseen. Lighthouse mittaa muun muassa saavutettavuutta, suorituskykyä ja hakukoneystävällisyyttä.

DEVELOPERS.GOOGLE.COM/WEB/ TOOLS/LIGHTHOUSE

SAAVUTETTAVAN PDF:N TAGIT Sampo Korkeilan Corellian blogi-artikkelissa esitellään saavutettavissa PDFdokumenteissa käytettävien tagien koko joukko. Niitä on kaikkiaan 37 kappaletta PDF 1.7 -versiossa. Useimmat tuntevat niistä vain muutaman. Saavutettavuuteen ensi kertaa perehdyttäessä vastaan tulee melko pian otsikko-tagit H1–H6. Ja siihen se tietämys sitten

jääkin, joten nyt on aika tutustua niihin loppuihin kolmeenkymmeneen.

MITÄ TAGIT OVAT Tagit ovat yksi saavutettavien dokumenttien peruselementeistä ja tekniseltä kannalta katsottuna voidaan pudottaa tuo sana ”yksi” kokonaan pois – ne ovat saavutettavan dokumentin

peruselementtejä. Muita näkökantoja ovat sitten visuaalinen- ja sisällöllinen saavutettavuus, mutta tällä kertaa keskitytään tekniselle puolelle, eli konepellin alle.

Lue koko juttu: CORELLIA.FI/ SAAVUTETTAVAN-PDFN-TAGIT/

Vuoden Graafikko 2021 -palkintonäyttely 10.9.2021–9.1.2022 Designmuseon Galleriassa Grafian Vuoden Graafikoksi 2021 valitsema Marina Veziko (s. 1988, Kiova) on erityisesti brändäyksen parissa työskentelevä rohkea ja monipuolinen suunnittelija. Hänen repertuaarinsa ulottuu visuaalisista ilmeistä pakkauksiin sekä lehtitaittoon ja digitaalisiin sovelluksiin.

Vuoden Graafikko -palkintonäyttely esittelee Vezikolta seitsemän työtä, joita yhdistää paitsi viimeistelty visuaalisuus myös vastuullisuus, uuden edistäminen ja poikkeavat näkökulmat.

Näyttely pohtii intuition ja tiedostamattoman roolia suunnittelutyössä. Teokset esitellään niiden ympärille luodun unenomaisen maailman kautta. Muotoilija Hanna Anosen kanssa dramatisoitu esillepano ja vapaa toimittaja Iida Sofia Hirvosen kirjoittamat tekstit johdattavat katsojan salaisen viisauden äärelle.

Vezikon työskentelyprosessia kuvaa parhaiten strateginen ajattelu yhdistettynä intuitiiviseen ja holistiseen lähestymistapaan. Vezikon asiakaskunta on laaja-alainen – toimeksiannot vaihtelevat luksuskosmetiikasta ja teknologiainnovaatioista aina elintarvikkeisiin ja kulttuuri-instituutioihin. Muun muassa Helsinki Design Weekille ja IKEAlle suunnitellut Veziko tekee brändäystyötä suomalaisten asiakkaiden lisäksi ulkomaisille yrityksille. Hän on myös toinen Suomen vähemmistöihin keskittyvän FEW-lehden perustajista.

Marina Veziko on palkittu suunnittelija, joka on ollut viime vuosina laajasti esillä myös ulkomaisissa alan medioissa. Vuonna 2016 hänet nimitettiin yhdeksi Adoben Nordic Creative Talent Awardin saajista. Lahden muotoiluinstituutissa ja Royal Danish Academyssä

DIGIMAMA.FI | 5

opiskellut Veziko perusti oman suunnittelutoimiston 2019 työskenneltyään sitä ennen pidempään brändisuunnittelutoimisto Werkligillä.

DESIGNMUSEO Korkeavuorenkatu 23, Helsinki

ASIA VILPITÖN

Saana ja Olli on turkulainen designer-pariskunta ja muotoiluyritys, jonka kädenjälki tuntuu näkyvän nyt kaikkialla olutpullojen etiketeistä Liptonin teepurkkeihin. Menestyksen takana on paitsi suunnittelijoiden persoonallinen ja tunnistettava tyyli, myös yrityksen kulmakivet kestävyys, vastuullisuus ja läpinäkyvyys.

TEKSTI: SARI LOMMERSE | KUVAT: VALENTINA MORALES BUSCHMANN

DIGIMAMA | 2-2021 | 6

Saana ja Olli -tekstiilit valmistetaan ekologisesta eurooppalaisesta hamppukankaasta paikallisesti Suomessa.

Edellinen lause kiteyttää yrityksen peruspilarit, joista kaikki oikeastaan lähti liikkeelle. Saana ja Olli oli Suomessa yksi ensimmäisistä tekstiilialan yrityksistä, jotka perustivat toimintansa vastuullisuudelle ja läpinäkyvyydelle.

– Nykyisin on jo oletus, että jos perustaa brändin, taustat ovat vastuullisia ja materiaalit mietittyjä. Vielä 2000-luvun alussa tuotanto oli läpinäkymätöntä ja oli pitkään toimineita yrityksiä, jotka valmistivat tuotteensa hikipajoissa ja tuotantoketjut olivat täysin suljettuja. Meille oli alusta asti tärkeää, että kun ostat meidän tuotteen, näet missä se on valmistettu, Saana ja Olli sanovat.

Saana Sipilän ja Olli Sallisen tarina alkoi muutama vuosi ennen Saana ja Olli -brändiä, kun he alkoivat seurustella teini-ikäisinä. He jakoivat kiinnostuksen ympäristöasioihin ja vastuullisuuskysymyksiin. Toisen vuoden muotoilualan opiskelijoina he huomasivat, että vastuullisesti tuotettuja sisustustekstiilejä oli huonosti saatavilla Suomessa.

– Yksi ajatus oli, että vastuullisuus tulisi bonuksena sellaiselle kuluttajalle, jolle se ei ole ensisijainen asia.

– Markkinoilla ei ollut ekotekstiilejä, joiden estetiikasta olisimme innostuneet, joten hetken mielijohteesta päätimme koittaa tehdä sellaisia itse.

Piirsimme ekan kuosimme ja tee se itse -pohjalta aloimme tehdä sisustustyynyjä vanhasta liinavaatekankaasta. Menimme myymään niitä erääseen muotoilutapahtumaan ja saimme kaikki myytyä. Olimme, että hitto, tämähän meni aika hyvin ja aloimme miettiä, miten tästä eteenpäin.

Nuoret yrittäjät halusivat paitsi valmistaa kodintekstiilejä vastuullisesti,

Hamppukangas on hyvä materiaali ja hamppu viljelykasvina hyödyllinen.

myös tuoda raikkaan tuulahduksen kuosimaailmaan.

– Halusimme, että tuotteemme ovat freesin näköisiä printeiltään ja sävymaailmaltaan. Yksi ajatus oli, että vastuullisuus tulisi bonuksena sellaiselle kuluttajalle, jolle se ei ole ensisijainen asia – tuotteen ei tarvitse huutaa, että olen kierrätetty.

KIERRÄTYSKANGAS VAIHTUI HAMPUKSI Ensin tuotteita valmistettiin vain kierrätetystä liinavaatekankaasta, mutta pian materiaali alkoi loppua ja siirryttiin sataprosenttiseen hamppukankaaseen. Sopivan kankaan löytäminen vaati melkoista salapoliisityötä. Suuri osa hamppukankaasta tulee Aasiasta ja Kiinasta, mutta tavoitteena oli löytää Jokaisesta tuotelapusta löytyvät kaikki tuotannon osa-alueet karttoineen.

DIGIMAMA.FI | 7

eurooppalainen tuottaja. Lopulta sopiva tuottaja löytyi Pohjois-Romaniasta.

– Tuottajia on, mutta heillä ei ole oikein tapaa tuoda itseään esille. 30-luvulla, kun puuvilla alkoi räjäyttää pankkia Euroopassa, hamppu jäi niche-viljelykasviksi, vaikka se on samantyylinen käytössä kuin pellava: paksukuituinen ja pitää muotonsa hyvin.

Kankaat painetaan Aitoossa ja ompelimo on Kiikoisessa. Hiilijalanjäljen minimoimiseksi kankaat kuljetetaan Turkuun maateitse. Turun (uusiutuvaa energiaa käyttävällä) studiolla työskentelee Saanan ja Ollin lisäksi kaksi muuta suunnittelijaa.

– Mietimme konsepteja ja visuaalisia ilmeitä yhdessä, ja kaikilla on oma ydinosaamisalueensa. Meille on hyvin löytyneet tyypit, joiden osaaminen tukee toisiaan.

JAPANILAISTEN SAUNOTTAMISTA Lukuisien omien mallistojensa lisäksi Saana ja Olli on tehnyt suunnittelutöitä kymmenille kansainvälisille asiakkaille.

Yrityksen kädenjälki näkyy aina japanilaisista seinälaatoista ja tapeteista Liptonin teepakkauksien grafiikoihin.

Japanilla on erityissija suunnittelijoiden sydämissä. Saana opiskeli puoli vuotta tekstiilisuunnittelua Kiotossa, ja Japani oli ensimmäinen paikka, missä Saana ja Olli -brändi oli esillä.

– Pääsimme mukaan Tokiossa pidettyyn suomalaisen muotoilun näyttelyyn, jossa oli esillä omien alojensa

huippuja, kuten Vuokko ja Kone.

Se oli meille näkyvyyden kannalta hyvä aloitus, ja saimme sitä kautta Suomessakin merkkiämme esille ja ammatillista uskottavuutta.

Näyttely poiki ensimmäiset jälleenmyyjät, ja nyt yrityksellä on Japanissa agentuuri, jonka kautta Saana ja Olli -kuosit ovat päätyneet useisiin japanilaisiin tuotteisiin. Viimeisimpänä yritys on suunnitellut Japanin markkinoille saunahunajapakkauksen sekä vaatteita ja asusteita.

– Opetin meidän pihalla japanilaisen leffatähden hakkaamaan halkoja ja kävimme uimassa.

– Olemme olleet alusta asti somessa aktiivisia ja tuoneet esille suomalaista elämäntyyliä ja saunakulttuuria. Se selvästi kiinnostaa japanilaisia. Olemme myös järjestäneet Tokiossa muutamia saunatapahtumia ja saunottaneet ihmisiä autenttiseen suomalaiseen tyyliin.

Viimeisen vuoden aikana yritys on

tehnyt myös stailauksia ja kuvauksia Japaniin. Yksi työ on johtanut toiseen ja toiminta laajentunut uusille alueille.

Yksi erikoisimmista töistä oli japanilaisen leffatähden ja hänen 11-henkisen seurueensa isännöinti Suomessa.

– Opetin meidän pihalla leffatähden hakkaamaan halkoja ja kävimme uimassa. Kaikki japanilaiset, joita olemme houstanneet ovat olleet saunafriikkejä ja tykänneet avannosta. Puusaunassa järvimaisemalla on eksotiikkaa, Olli sanoo.

Myös kotimaassa Saana ja Olli on tehnyt suunnittelutöitä laajasti eri aloille. Yritys on suunnitellut esimerkiksi Kakolan panimolle etikettejä ja Turun Filharmonisen Orkesterin visuaalisen identiteetin. Yhteistyö muiden pienten paikallisten toimijoiden kanssa on suunnittelijoille erityisen mielekästä.

Yritys on siinä onnellisessa asemassa, että yhteistyöpyyntöjä tulee säännöllisesti eri tahoilta. Saman ajattelumaailman jakavat yritykset ovat kiinnostuneita heidän töistään.

– Me emme ole erityisen markkinointi- ja myyntihenkisiä, joten on kiva, että firmat ovat löytäneet meidät. Meidän meininkimme ja arvomme ovat selkeästi näkyvissä, joten tosi vähän tulee

Saanan ja Ollin koti Toukolaakso toimi vuoteen 1989 asti kouluna.

– Talon historiassa on monta tasoa. Meillä on muutamia ystäviä, jotka ovat käyneet täällä koulua.

DIGIMAMA | 2-2021 | 8

yhteydenottoja yrityksistä, jotka ovat eri maailmasta kuin me.

TERVEISIÄ TOUKOLAAKSOSTA Saana ja Olli asuvat Tom of Finlandina tunnetun Touko Laaksosen lapsuudenkodissa. Pariskunta osti ystäviensä kanssa vuonna 1914 hirsistä rakennetun entisen Ristimäen koulun ja remontoi sen perinnerakennusmenetelmällä ympäristöystävällisesti. Talo nimettiin Toukolaaksoksi.

Remontin alkaessa Saana ja Olli alkoivat pitää Toukolaakso.fi-remppablogia, josta tuli – tietenkin – supersuosittu. Myös Tom of Finland Foundationin perustaja Durk Dehner Los Angelesista on innostunut talosta ja vieraillut Saanan ja Ollin luona seitsemän kertaa.

Talon sijainnin historia on mielenkiintoinen. Paikalla on ollut viikinkiaikainen kalmisto, jonne on haudattu ihmisiä 900-1100. Alueelta on tehty muinaismuistolöytöjä.

Nyt paikalla on 28 talon pieni, ihana maalaisidylli Aurajoen varressa. Siis täydellinen asuinalue lapsiperheille, joihin Saana ja Ollikin liittyvät joulukuussa, kun heidän esikoisensa syntyy.

Tulevaisuuteen pariskunta suunnittelee lisää remonttia kotona – sauna

pitäisi rakentaa – sekä uusia ja erilaisia työprojekteja.

– Toivotaan, että sama hyvä kurssi jatkuu duunissa ja pääsemme laajenemaan uusille alueille. On aina kiva tehdä uusia juttuja, siitä saa itsekin uutta intoa tekemiseen. ■

– Haluamme pitää kiinni siitä, että kaikki meidän kuvituksemme piirretään ja maalataan käsin.

Se pitää ilmaisun hengittävänä ja homman juurevana.

MIKSI HAMPPU ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ?

1. Hampun kasvattaminen ei vaadi

synteettisiä lannoitteita tai torjunta-aineita. Hamppu on myös hyvin vaatimaton veden suhteen.

2. Hamppu tuottaa runsaasti kuitua

verrattuna saman kokoiseen viljelyalueeseen puuvillaa tai pellavaa.

3. Hamppu muuttaa hiilidioksidin

hapeksi tehokkaammin kuin suurin osa muista kasveista. Hampun kasvattaminen torjuu ilmastonmuutosta.

4. Hampun kasvattamisella on po-

sitiivinen vaikutus maaperään. Se parantaa maaperän laatua ja sen juuret torjuvat eroosiota.

5. Eurooppalaista hamppua käsi-

tellään vain vähän, jolloin saadaan pidempiä ja kestävämpiä kuituja.

Lähde: saanajaolli.com

DIGIMAMA.FI | 9

Ilmoittaudu Röyhkeyskouluun TEKSTI: SOILI HÄMÄLÄINEN | KUVAT: TALENT BASE, POND5 la 20.11.

Lue lisää Jenni Janakan verkkokoulutuksesta s. 29.

RÖYHKEYDEN OPETTAJA Kirjailija ja puhetaiteilija Jenni Janakka on jo useamman vuoden ajan kehottanut suomalaisia olemaan röyhkeämpiä. Se tarkoittaa muun muassa oman osaamisen tunnistamista, tervettä itsevarmuutta ja rajojen vetämistä.

TEKSTI: ANNA KORPI-KYYNY | KUVAT: HEIDI STRENGELL

DIGIMAMA | 2-2021 | 10

Miksi ihmeessä me vähättelemme itseämme ja osaamistamme, mietti Jenni Janakka muutama vuosi sitten, kun istui samassa pöydässä osaavien naisten kanssa yhteisen projektin jälkeen.

Jokainen heistä oli oman alansa kovia ammattilaisia, mutta silti puheessa kuului epäröinti ja itsensä pienentäminen.

Samassa Janakka tajusi, että tarvitsemme lisää röyhkeyttä. Se ei tarkoita ilkeyttä eikä kyynärpää-taktiikkaa, vaan positiivista ja lämmintä sisäistä voimaa – sellaista, joka potkaisee eteenpäin juuri silloin, kun meinaa arkailla tai jättää jotain tekemättä. Se on oman osaamisensa arvostamista ja kohteliaasti kieltäytymistä.

Nyt Janakka luennoi ja pitää kursseja Röyhkeyskoulu-nimellä ja on julkaissut aiheesta kirjan. Mutta millaisten ajatusmallien ja vahingollisten toimintatapojen kanssa Janakka itse on joutunut kamppailemaan?

HUIJARISYNDROOMA – ONNISTUMISTA KANNATTAA TUULETTAA Huijarisyndrooma tarkoittaa ajattelutapaa, jossa ihminen ei usko olevansa osaava ja pätevä. Ajatukset ovat Janakalle tuttuja: hänellä huijarisyndrooma ilmenee kovana jännityksenä, kun pitäisi lähestyä ihmisiä, jotka tekevät hänen kanssaan töitä – ovat ne sitten kollegoita, partnereita tai asiakkaita.

Näissä tilanteissa Janakan päässä pyörii ajatus, että muut pitävät häntä maailman huonoimpana ihmisenä. Hän ei usko, että hän riittää ja epäilee panoksensa olevan muille pettymys. Huijarisyndrooma saa Janakan lykkäämään työpuhelun soittamista tai sähköpostin kirjoittamista.

– Minulla on vääristynyt käsitys omasta tekijyydestäni ja osaamisestani. Vaikka tiedän, että nämä ajatukset ovat täysin absurdeja eikä niillä ole totuuspohjaa, silti ne kummittelevat takaraivossa.

Siksi Janakka on opettanut itseään esimerkiksi soittamaan puheluita ja palkitsee itsensä onnistuneesta puhelusta tuulettamalla – siis nostamalla kädet ilmaan ja hurraamalla.

– Teen niin siksi, että aivot rekiste-

röivät onnistuneen suorituksen vahvemmin, jos onnistumisen merkkaa jollain fyysisellä suorituksella. Silloin aivoni oppivat nopeammin, ettei tätä asiaa tarvitse niin kovasti pelätä, hän sanoo.

PALAUTUMINEN – AINA EI TARVITSE TEHDÄ JOTAIN JÄRKEVÄÄ Jossain vaiheessa Janakka havahtui siihen, ettei hänellä ollut lainkaan vapaa-ajan harrastuksia. Hän oli ajautunut ajattelemaan, että jokaisen asian myös vapaa-ajalla täytyy hyödyttää hänen uraansa.

Havainnon jälkeen Janakka on opetellut nauttimaan niin sanotusti täysin hyödyttömistä asioista.

– Vaikka eiväthän ne ole hyödyttömiä, vaan ne ovat vastapainoa työlle ja happea arkeen. Mutta tuo ajatus täysin hyödyttömistä asioista on auttanut itseäni.

Korona-ajan etätöissä Janakka huomasi, että työpäivät saattoivat venyä iltaan saakka ja lopputuloksena oli päiviä, jolloin ei ollut koskaan kokonaan pois töistä eikä täysillä töissä. Hän on ratkaissut ongelmaa määrittämällä itselleen selkeästi työtunnit ja ostamalla television.

– Aiemmin käytin tietokonetta sekä työntekoon että vapaa-ajalla sarjojen ja leffojen katsomiseen. Nyt työ ja vapaa-aika on erotettu eri laitteisiin.

NAISTEKIJYYS – MITEN STEREOTYPIAT VAIKUTTAVAT Me kaikki liitämme sukupuoleen ja ulkonäköön tiettyjä ennakkokäsityksiä.

Varsinkin silloin, kun kohtaamme kasvotusten, uusi ihminen näkee ensin habituksen ja tekee päätelmiä sukupuolen ja vaatetuksen avulla – joko tiedostaen tai tiedostamattaan.

Janakka sanoo, että on hyvä tunnistaa oman sukupuolen vaikutus ja ymmärtää, että ihmiset voivat kohdata sinut eri tavalla sen takia, miltä näytät.

Mutta sukupuolen tai ulkoisen olemuksen vaikutukseen ei saisi jäädä kiinni.

Janakka huomasi tekevänsä juuri niin. Hän saattoi käyttää palaverissa tarpeettoman paljon aikaa siihen, että hän perustelee omaa naiseuttaan ja

DIGIMAMA.FI | 11

osaamistaan.

– Kun roolini oli olla tiedon tuojana muulle tiimille, kompensoin vaaleatukkaista ja naisellista ulkonäköäni madaltamalla ääntäni ja puhumalla korostetun rauhallisesti tai pienensin tyttömäisyyttäni, sillä ajattelin, etten olisi muuten uskottava.

Kokemus on tuonut itsevarmuutta, jonka avulla Janakka on pyristellyt irti tavasta.

– Kun itse ymmärrän arvoni ja osaamiseni määrän, tekijyyteni kantaa ja voin olla oma itseni myös asiantuntijana. ■

ALOITA TÄSTÄ: OPETTELE TUNNISTAMAAN OSAAMISESI Jenni Janakka vinkkaa kotiläksyn, jonka avulla pääset itse jyvälle osaamisestasi.

1. Kirjoita jokaisen työpäivän päätteeksi ylös 1–3 lausetta siitä, mitä olet päivän aikana tehnyt ja saanut aikaan.

2. Kirjoita vähintään yksi lauseista niin, että kerrot, minkä ongelman tai haasteen päivän aikana kohtasit ja miten sen ratkaisit.

MIKSI KOTILÄKSY KANNATTAA? – Asiantuntijatyössä tai yksinyrittäjänä työpäivät voivat tuntua epämääräiseltä mössöltä ja päivän jälkeen voi olla tunne, ettei ole saanut mitään aikaan. Tämän tehtävän avulla voi opetella sanallistamaan omaa osaamistaan. Töissä yleensä ongelmat ja haasteet ovat ärsyttäviä, mutta juuri niiden selättämisessä oma osaaminen pääsee oikeuksiinsa. Ja kun osaamistaan kirjoittaa säännöllisesti ylös, muistiinpanoista on apua esimerkiksi tulevissa palkkaneuvotteluissa, vinkkaa Janakka.

TEKSTI: SOILI HÄMÄLÄINEN | KUVAT: ANNICA MOORE/KAISU JOUPPI, LIVIA HAKALA JA ANNE HÄMÄLÄINEN | PIIRROS: KIRSIKKA HEIMONEN

Mothers in Business toimii

Perheystävällisen työelämän puolesta Kuutisen vuotta sitten viisi espoolaista äitiä pohti, että perhevapaalla oli ajoittain aika tylsää.

He elivät ihanaa aikaa uuden lapsen kanssa, ja oli kyllä kaikenlaista puuhaa, mutta kaikki pyöri vauvojen tarpeiden ympärillä. Omat aivot jäivät liian vähälle käytölle.

Ajatusmaailma, jossa työelämä suljetaan pois, kun lapset ovat pieniä, tuntui kahlitsevalta. Lisäksi pitkän perhevapaajakson jälkeen paluu työelämään saattoi olla hankalaa. Miksei lapsia hoitaessa voinut myös pitää yllä ja kehittää omaan ammattialaan liittyviä taitoja?

Koska koulutetuille äideille ei ollut olemassa omaa verkostoa, he päättivät perustaa sellaisen. Toiminta alkoi pienimuotoisena ja lähti liikkeelle Facebook-ryhmästä. Järjestettiin yritysvierailuja ja tapaamisia kahvilassa.

Mothers in Business -yhdistys perustettiin vuonna 2015, kun ryhmään alkoi tulla yhä enemmän jäseniä. Nyt toiminnanjohtaja Annica Moore luotsaa 4 500 jäsenen aktiivista joukkoa, joka toimii yhdellätoista paikkakunnalla.

– Haluamme kehittää äitien työelämäosaamista ja hyvinvointia, luoda uusia verkostoja ja vertaistukea. Työelämän perheystävällisyys ja tasa-arvo on näissä tavoitteissa tärkeässä osassa.

RAKKAUDESTA URAAN JA PERHEESEEN Mothers in Business (MiB) on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys ja verkosto urasuuntautuneille äideille, joille työn ja perheen yhdistäminen on luonnollinen osa arkea. Yhdistys järjestää jäsenilleen tapahtumia, joissa verkostoidutaan, jaetaan kokemuksia ja opitaan uutta. Lähtökohtana on, että tilaisuuksiin voi osallistua lapsen kanssa.

– Meidän filosofiamme on, että tilaisuuksissa puhutaan tiukkaa asiaa ja opitaan uutta, mutta lapset voivat aina olla mukana, häly ja sekamelska ei haittaa.

Esimerkiksi yritysvierailut lasten kanssa ovat saaneet hyvän vastaanoton alun kummastuksen jälkeen.

– Meille on kehittynyt aikamoinen kyky keskittyä. Vaikka ympärillä juoksee 30 taaperoa, silti esitys pysyy kasassa. Puhujatkin oppivat uusia taitoja, miten ottaa tällainen yleisö haltuun.

Kumppaneina MiBillä on yrityksiä, joille työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on tärkeää, ja lukuisat yritykset tarjoavat työntekijöilleen MiBin jäsenyyden.

DIGIMAMA | 2-2021 | 12

Sana business yhdistyksen nimessä on aiheuttanut hiukan epätietoisuutta. Pitääkö olla tiukasti bisnes-maailmasta?

– Jäsenemme ovat äitejä, jotka tykkäävät myös työstään. Heitä yhdistää kiinnostus oman uran ja perheen yhdistämiseen. He edustavat ihan kaikkia aloja, noin 20 % on kaupallisilta ja teknisiltä aloilta.

– Ja myös isät ovat tervetulleita, jos haluavat.

LAPSET JA TYÖELÄMÄ Annica Mooren mukaan nykyinen työelämä ei tue lasten saamista. Äidiksi tuleminen nähdään rasitteena työelämässä, ja tämä vaikuttaa ihmisten päätöksiin perheen suhteen.

– Raskauteen liittyvää syrjintää on edelleen hyvin paljon. Lapsiin liittyviä kysymyksiä kysytään työhaastatteluissa. Ja varsinkin aloilla, missä työsuhteita ketjutetaan paljon, ketjutus saattaa loppua, kun tulee raskaaksi.

Raskaana oleva saattaa myös tavallaan itse syrjiä itseään, eikä hae työpaikkaa, koska ajattelee, ettei kuitenkaan tule valituksi.

PERHEYSTÄVÄLLINEN TYÖPAIKKA Perheystävällisessä työpaikassa otetaan huomioon, että ihminen on kokonaisuus ja että ihmisillä on erilaiset elämän tilanteet ja niihin liittyy erilaisia tarpeita. Voidaan joustaa sen mukaan, mikä on tarpeen yksilöllisissä tilanteissa.

– Tämä voi tarkoittaa etätyökäytäntöjä ja joustavaa työaikaa, ja esimerkiksi palaveriaikojen suunnittelua sen mukaan, että ihminen ehtii elää myös muuta elämää.

– Käytän usein esimerkkinä sitä, että uskaltaako jäädä hyvillä mielin kotiin sairaan lapsen kanssa ilman että avaa kännykkäänsä ja konettaan. Tai katsotaanko vähän vinoon, jos ihminen lähtee hakemaan lastaan päiväkodista vähän aikaisemmin.

KULTTUURI JA JOHTAMINEN Hyvä esihenkilö toimii esimerkkinä ja tuo hyviä käytäntöjä työpaikalle.

– Kertooko hän esimerkiksi itse, että lähtee aikaisemmin, koska vie lapsen hammashoitoon vai piilottaako sen jonkun muun asian alle. Eikä tarvitse välttämättä olla itsellä perhettä, että voi suhtautua avoimesti työn ulkopuoliseen elämään.

Perheystävällisyyttä on myös, että kysyy mitä toiselle kuuluu. Jos työpaikalla ei osata suhtautua erilaisiin tilanteisiin avoimesti ja kunnioittavasti, se jää ihmisen mieleen vahvasti.

– Erityisen tärkeää on, miten suhtaudutaan elämän suuriin tapahtumiin, kuten lapsen syntymä, avioero, läheisen menettäminen tai vakava sairaus.

Nämä ovat usein tilanteita, jotka voivat joko sitouttaa työyhteisöön tai etäännyttää siitä.

– Työelämän ulkopuolisilla asioilla on valtava merkitys siihen, mikä meitä motivoi ja mikä pitää kiinni jossain organisaatiossa. Ne ovat kuitenkin tärkeimpiä asioita elämässä. ■

Mentor helps move your career forward Highly qualified mothers with foreign backgrounds find it hard to get work in their own professional field in Finland.

Mikä?

Mothers in Business (MiB) • v. 2015 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys

DIGIMAMA.FI | 13

Mothers in Business organization has launched an international mentoring programme to support them. Anne Hämäläinen and Livia Hakala say working as a mentor-actor pair is beneficial and rewarding.

Mentor: Anne Hämäläinen works for Finnish National Agency for Education in international higher education cooperation. She started volunteering with MiB 2019.

• verkosto urasuuntautuneille äideille • 4500 jäsentä • tavoitteena työelämän tasa-arvo ja perheystävällisyys • mothersinbusiness.fi

Actor: Livia Hakala works for Wolt, the technology company known for food delivery. She moved to Finland from Brazil in 2010 and started volunteering with MiB early 2020.

WHAT IS THE AIM OF THE MENTORING PROGRAMME? Anne: Mentoring program is a process.

The actor has her goals and topics she wants to discuss. But at the same time, it's a two-way process. So, it’s also a good opportunity for the mentor to reflect on those career-related or self-development topics.

WHAT HAVE BEEN THE MOST IMPORTANT ISSUES? Livia: I think that in general, we don't get to spend time thinking about our growth and our career. I needed some clarity about the future of my career. I made some big decisions and I changed jobs. Anne was there to support me for example with preparations for some interviews. My goal was to move forward, and I have managed to do that.

Anne: I think that having mentees or mentors, also creates your own network where you can talk about career-related things. I guess you never have too many

Screenshot of the mentoring platform

Livia: When I moved here, as a tourist, I needed to find a job within 90 days otherwise I couldn't stay. I was lucky to start working immediately. For many mentoring is about how to get that first job, but for me it was more about support how to develop my career. I had work, but I didn't feel like I had advanced in my career as much as I would have liked.

WHAT DO YOU DO DURING YOUR MONTHLY MEETINGS? Anne: Because of COVID-19 we have met mostly virtually. We have a shared platform where Livia has mapped what things she wants to talk about. And then I have added my feedback and ideas on it.

Livia: For each meeting, we pick a topic from there to discuss. And actually, we have been chatting quite a lot also on WhatsApp.

friends or colleagues you can openly talk about career, your life wishes and future dreams.

DOES IT TAKE A LOT OF TIME? Anne: I don’t feel it takes a lot of time.

Of course, it's Livia who is doing most of the work, like the thinking processes.

I'm helping her with that through our discussions. I'm here to help her, but she is the owner of the process.

Livia: I would also add that to be a mentee, I think you really have to commit and dedicate time to think and act on things.

IS FINNISH WORKING LIFE A PROBLEM? Livia: I think it depends a lot on the company. My workplaces have always been very family friendly, and I’ve always got good support as a mother. As an international, in very Finnish work

DIGIMAMA | 2-2021 | 14

Livia Hakala and Anne Hämäläinen

environments I’ve felt the lack of fluent Finnish as a real barrier for opportunities in projects, roles, career growth.

Anne: There's an amazing pool of employees there, very talented, educated international mothers, and it would be sad if Finland would lose all that potential. We know how many people we will need in the future to get this society up and going.

FINNISH OR ENGLISH – OR BOTH? Livia: My introduction to the job market has been easy as I was never required to speak Finnish. But I also think it's important to know what people are talking around me. I have taken the National Certificate in Finnish, but it would be so hard for me to use Finnish on the professional level. I still use English at work and my current workplace is truly international, as a result I feel fully able to contribute and grow in the company.

Anne: It's not always about just finding a job, but it's finding your own career and building your career in this country. Language shouldn’t be an obstacle.

I certainly hope Finnish working life is going toward a more flexible attitude with languages.

WHAT HAVE YOU LEARNED FROM EACH OTHER? Livia: I have felt that I have learned from Anne how to handle things more sensitively. Her approach and personal way of dealing with things is something I clearly see that I lacked.

Anne: Livia’s determination and commitment to changes is inspiring. During the mentoring programme, she has

built a new direction for her career in a wonderful way, step by step. Also, when we are discussing different topics, I can also reflect on those issues. It’s like mutual sparring in a way. I would recommend both roles for everybody. ■

More about: MiB International Mentoring Programme mothersinbusiness.fi/mentoring

Realistisempi ympäristö uuden Unreal Engine 5 avulla Pelikehittäjien suosima Unreal Engine -pelimoottori päivittyy pian versioon 5. Entistä kehittyneempi UE5 tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia myös pelimaailman ulkopuolella.

UE5 mahdollistaa aikaisempaa upeampien ja uskottavampien pelimaailmojen luomisen helposti, mutta se tuo myös uusia mahdollisuuksia videotuotantoon. Toisin kuin reaaliaikaisessa pelimaailmassa, laitteiston teho ei ole samalla tavalla esteenä. UE5:n avulla on myös mahdollista pystyttää vaikkapa virtuaalinen showroom.

UUDET TEKNIIKAT MAHDOLLISTAVAT ENTISTÄ REALISTISEMMAN YMPÄRISTÖN. Nanite on uusi tapa luoda geometriaa ja uskottavia muotoja. Lumenin avulla valaistus saadaan toteutettua entistä luonnollisemmin. Skannatut ympäristöt ja objektit on nyt myös mahdollista tuoda osaksi virtuaalisia maailmoja.

Niagara FX mahdollistaa esimerkiksi upeat partikkeliefektit tai realistiset nestesimulaatiot. Chaos-fysiikkajärjestelmä tuo tarvittaessa hajoavat ja pirstaloituvat materiaalit käsien ulottuville.

Unreal Engine 5:n ansiosta eri alat lähenevät entisestään. Peligrafiikan parista voidaan hypätä nopeasti mainosvideoiden tai lyhytelokuvien pariin. ■

DIGIMAMA.FI | 15

Mikä?

Unreal Engine?

• Epic Gamesin filmiteollisuudessakin käytetty pelimoottori • Ensiesittely vuoden 1998 Unreal-pelissä • Uusin versio UE5 (early access) • Saatavilla yleisimmille alustoille

TEKSTI: MIIKKA RUSI | KUVAT: ANNI SAVOLAINEN

Nuoren iskelmäfanin tunnustukset Eli miksi minusta tuli vannoutunut iskelmän kuuntelija, kotonani on hyllymetreittäin iskelmävinyylejä ja rakastan Frediä.

Kun tunnustan olevani iskelmämusiikin harrastaja, teet luultavasti minusta heti useita virhearviota. Ei, en ole iältäni yli 50-vuotias, enkä harrasta lavatansseja. En edes kuuntele Iskelmäradiota tai Aitoa Iskelmää.

Rakastamani iskelmä on sellaista, jota ei radiosta juurikaan kuule. Minua kiinnostavat valtavirran ulkopuolelle jääneet, rytmimusiikkivaikutteiset, poikkeuksellisen kunnianhimoiset tai muusta syystä erityiset, kätketyt iskelmähelmet.

Yksi varhaisimmista löytämistäni porteista tähän iskelmän kätkettyyn ulottuvuuteen oli teini-ikäisenä musadiggarina kuulemani Pepe Willbergin ja Paradise-yhtyeen levyttämä kappale “Toiset meistä” (1973).

Rauno Lehtisen säveltämä harmo-

nisesti rikas bossa nova -rytminen kappale, sen upea sovitus ja kaunis teksti olivat perustavalla tavalla erilaista musiikkia, kuin millaisena olin vanhan suomalaisen iskelmän tottunut ajattelemaan.

Olin koukussa välittömästi. Tiesin, että tällaista täytyy etsiä lisää.

MAANALAISTEN ISKELMIEN KAIVUUTA Syvempi sukellus kotimaisen musiikin historiaan palkittiin. Löysin nopeasti lisää jännittävää suomikamaa: Carolan, Laila Kinnusen sekä Seija Simolan sielukkaat naisäänet, Pekka Strengin hippisoundin ja Ankin häikäisevän tuotannon.

Löysin myös Fredin sykähdyttävän discoalbumin Tänään (1978), Carita

DIGIMAMA | 2-2021 | 16

Rakastamani iskelmä on sellaista, jota ei radiosta juurikaan kuule.

Holmströmin 19-vuotiaana äänittämän jazz-vaikutteisen folk-albumin Toinen Levy (1974) sekä Kirkan varhaiset albumit soul- ja funk-meininkeineen.

Ennen kaikkea löysin muitakin kaltaisiani keräilijöitä ja dj:tä, jotka metsästivät sielukkaita iskelmäharvinaisuuksia formaateista ikuisimmalla, vinyylillä.

Tämä on johtanut myös ilahduttavaan yhteisöllisyyteen. Jaetun ilon lisäksi jaetaan myös biisivinkkejä ja

tietoutta. Välillä iskelmäharrastajien toiminta muistuttaa salaseuraa, jossa alkemistit perehdyttävät toisiaan yhä syvemmälle maanalaisen tiedon pariin.

Iskelmäharvinaisuuksien etsiminen kirpputorien, divarien ja rompetorien roskalevyjen seasta on jännittävää aarteenetsintää, ja saaliin jako muille harrastajille osa viehätystä.

KURKISTUSIKKUNA MENNEESEEN AIKAAN Eri aikakausille tunnusomaiset iskelmäsoundit tarjoavat kiehtovalla tavalla myös laajempia näkökulmia Suomeen ja suomalaiseen kulttuurihistoriaan.

Mikä kiteyttäisikään sotienjälkeisen jälleenrakentavan Suomen paremmin kuin 1950-luvun viileä, kansainvälisyyteen pyrkinyt jazz-iskelmä? 1980-luvun teknologisoituvan, vaurastuvan, modernin mutta yhä agraarisen Suomen täydellinen musiikillinen vastine on aikakaudelle tyypillinen syntetisaattori-iskelmä.

Esimerkiksi Kake Randelinin kevyt-italodisko “Lähdetäänkö, lettipääni” (1986) on hyvä esimerkki kappaleesta, jonka toinen jalka on vahvasti Mäntyharjulla, toinen Mannerheimintien vilskeessä.

Parhaimmillaan iskelmämusiikin kuuntelu voi olla voimakasta mielikuvamatkailua ja suoranaista kansallisen alitajunnan psykoanalysointia.

Ei siis ihme, että esimerkiksi Litku Klemetti ja moni muu nykyartisti inspiroituu maamme omasta, rikkaasta iskelmähistoriasta. ■

3 ISKELMÄVINKKIÄ Brita Koivunen – Läksin Minä Kesäyönä Käymään (1962) Jazz-iskelmien kultakausi Suomessa ajoittuu noin 50-luvun puolivälistä 60-luvun alkupuolelle. Amerikkalaisen jazzin ja swingin tuulahduksia yhdistettiin toisinaan myös perinteisiin suomalaisiin elementteihin, kuten tässä Brita Koivusen viileän tyylikkäässä versiossa tutusta kansanlaulusta.

käännösversiossa on tehty vaikuttava, erinomaisen sielukas sovitus.

Janus – Huono juttu (1976) Maarit Hurmerinnan uran alkuvaiheisiin Love Recordsilla liittyy myös lyhytikäinen soul-yhtye Janus, joka ehti julkaista olemassaolonsa aikana vain yhden singlen. Se on sääli, sillä “Huono juttu” on yksi parhaista suomenkielisistä funk-biiseistä. ■

Beni Siltala – Myrsky (1972) Pentti ”Beni” Siltala äänitti kolme albumia 70-80-lukujen vaihteessa, mutta Benin säväyttävin esitys syntyi singlelevytyksenä jo vuosikymmenen alussa. Alkuperäinen kappale Stormy on soft rock -klassikko, johon tässä

Kuka?

Miikka Rusi • On edustanut Suomea dj:nä leikkimielisissä Suomi-Ruotsiiskelmämaaotteluissa Tukholmassa ja Turussa • Rakastaa hyviä kirppislöytöjä, oli kyseessä sitten vinyylit, kirjat tai vintaget astiastot

DIGIMAMA.FI | 17

TEKSTI: JUSSI KARVONEN | KUVA: SHUTTERSTOCK JA TIIVA VALVE

Tunto ja Glassdoor – Arvostele työnantajasi Tunto ja Glassdoor ovat verkkopalveluja, joiden kautta ihmiset voivat arvostella nimettömästi työnantajansa. Tunto on näistä kotimainen ja Glassdoor taas amerikkalainen palvelu. Palvelut mahdollistavat entisille ja nykyisille

työntekijöille työnantajien arvostelun ja esimerkiksi palkkatasojen vertailun.

Yrityskulttuureista kertominen rehellisesti nimettömyyden turvin auttaa myös yrityksiä puuttumaan mahdollisiin esiin tulleisiin epäkohtiin. Tämä

DIGIMAMA | 2-2021 | 18

palvelee niin työntekijöitä ja työnantajia, mutta myös työnhakijoita, tekemällä uusien työmahdollisuuksien kartoittamisen ja paremman työn etsimisen helpommaksi.

Palvelut tarjoavat yrityksille lois-

tavan mahdollisuuden “kiillottaa kilpeään” ilman teennäisiä myyntipuheita, kun tyytyväiset työntekijät kertovat työnantajastaan itse tai jos esiin tulleisiin ongelmiin puututaan tehokkaasti.

Esimerkiksi Swappien työyhteisöongelmat tulivat esiin juuri Glassdoorissa, kuten HS Visio raportoi.

Olemme jo tottuneet arvostelemaan erilaisia tuotteita ja palveluita verkossa. Etsimme mahdollisimman paljon tietoa tuotteesta tai palvelusta etukäteen ennen ostoa. Olemme tottuneet myös nojaamaan paljon jo esillä oleviin arvosteluihin, kun pohdimme päätöstämme, koska toisten kokemukset auttavat meitä tekemään oikeita valintoja.

Tunto ja Glassdoor tuovat samat vertaisarvioinnit työelämään.

Haluamme yleensä löytää hyväpalkkaisen työn, mutta työpaikan ilmapiiri, viihtyvyys ja kulttuuri sekä työn merkityksellisyys ovat myös nostaneet arvoina päätään nykymaailmassa. Tätä ajatellen Tunto ja Glassdoor nimenomaan auttavat työntekijöitä löytämään juuri heille oikeita työnantajia, mutta myös yrityksiä löytämään heidän kulttuuriinsa sopivia oikeita työntekijöitä.

MITÄ HYÖTYÄ ARVION JÄTTÄMISESTÄ ON ESIMERKIKSI TUNTO-PALVELUUN? 1. Arvioimalla yritystä tai organisaatiota työnantajana, ihminen auttaa muita työnhakijoita löytämään itselleen sopivia työpaikkoja. Ehkäpä juuri sinun antamasi arvio auttaa tekemään päätöksen, kannattaako yritykseen hakea töihin.

2. Jos työpaikalla on jotain kehittämisen varaa, yritys voi herkemmin puuttua ja parantaa epäkohtia, jotka vaikuttavat yrityksen työkulttuuriin, työntekijöiden viihtyvyyteen ja kokonaisvaltaisesti siihen kuinka houkutteleva yritys on työnantajana.

3. Mitä enemmän tietoa yrityksen kulttuurista on saatavana, sitä helpompaa on yrityskulttuuriin sopivien työnhakijoiden kiinnostua työpaikasta ja hakea sinne töihin.

4. Palvelun käyttäjä on mukana edistämässä avointa ja rehellistä keskustelukulttuuria työelämässä.

5. Mitä enemmän arviota kertyy palveluun, sitä luotettavampaa ja rikkaampaa data on. Tästä hyötyvät niin yksityiset käyttäjätkin kuin yrityksetkin.

DIGIMAMA.FI | 19

GLASSDOOR AUTTAA YRITYSTEN GLOBAALISSA ARVIOINNISSA Glassdoorista löytää tietoa eri työpaikoista perustuen nimettömästi annettuihin arvosteluihin. Ihmiset ovat arvioineet ja raportoineet muun muassa työ- ja yksityiselämän tasapainosta eri aloilla ja toimitusjohtajien palkoista.

Palvelu onkin luonut luetteloita parhaista työpaikoista ja kulttuureista sekä yritysten työnpaikkailmoitusten tarkkuudesta. Glassdoorin tietoja on käytetty myös lähteenä arvioissa eri alojen palkkakehityksistä ja yritysten taloudellisista menestyksistä. Glassdoor vie myös muita yrityksiä koskevien tutkimusten ja arviointien johtopäätökset omaan yrityspolitiikkaansa.

Vuonna 2015 Briteissä tehtiin ensimmäinen tutkimus Glassdoorista ja tutkimus kertoi, että käyttäjät pitävät Glassdooria luotettavampana tietolähteenä kuin uraoppaat tai yritysten omat viralliset asiakirjat. ■

AALLON UUSI AALTO TEKSTI: MIIKKA RUSI | KUVAT: MUSEOVIRASTO.FINNA.FI JA UNSPLASH

Arkkitehti Alvar Aallon arvostus ja kulttuuriperintö elävät 123 vuotta hänen syntymänsä jälkeen yhä vahvana.

Mikä Aallosta tekee niin merkittävän ja aikaa kestävän?

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolaiselle Alvar Aallon (1898– 1976) hahmo ja nimi merkitsevät poikkeuksellisen paljon.

Lukioikäisenä arkkitehtuurista kiinnostuneena nuorena Aalto oli Savolaiselle tärkeä kiinnostuksen kohde. Sitten seurasivat arkkitehtiopinnot silloisessa TKK:ssa, nykyisessä Aalto-yliopistossa.

– Yhtäkkiä olin luennoilla Aallon suunnittelemassa rakennuksessa, Aallon suunnittelemalla tuolilla, piirsin Aallon suunnitteleman pöydän päällä ja kuuntelin opetusta Aallon töistä. Siitä tuli jo ähky, Savolainen naurahtaa.

Nyt aikaa on kulunut jo riittävästi intohimon syttymiseksi uudelleen. Savolainen on tällä hetkellä hallituksen jäsen Alvar Aalto -säätiössä ja palannut Aallon töiden pariin jälleen suurella kiinnostuksella.

Hän laskee Alvar Aallon tärkeimpien funktionalististen ajattelijoiden “top viiteen” ja samalla myös toisen maailmansodan jälkeisen post-funktionalismin keskeisimpiin vaikuttajiin.

DIGIMAMA | 2-2021 | 20

Aallon suunnittelema Finlandia-talo on yksi Helsingin maamerkkejä. Finlandia-taloon toteutetaan laaja perusparannus 2022–2024. (oik. ylh.)

Alvar Aallon ja hänen arkkitehtipuolisonsa Aino Aallon koti Helsingin Munkkiniemessä on suosittu ”pyhiinvaelluspaikka” arkkitehtuurin ystäville kansainvälisesti. (vas. alh.)

DIGIMAMA.FI | 21

– Hän ei ehkä ollut aivan samanlainen visionääri kuin Le Corbusier, eikä hänen ajattelunsa sisältänyt sellaista pedagogista vallankumousta kuin Bauhausin perustajilla. Mutta Aalto oli kansainvälisesti erittäin merkittävä ja verkostoitunut arkkitehti.

FUNKTIONAALISEN AJATTELUN MESTARI Henkilökohtaisesti Savolaista kiinnostaa Alvar Aallossa erityisesti hänen monipuolisuutensa ja tuotantonsa varhaisvaiheet, varsinkin 1920-luvun lopun käänne kohti puhdasta funktionalismia.

Tätä aikakautta Aallon tuotannossa edustaa esimerkiksi vuonna 1930 valmistunut Turun Sanomien toimitalo, jota pidetään Suomen ensimmäisenä funktionalistisena rakennuksena.

– Hän näki arkkitehtuurin laajana kenttänä vastata muuttuvaan yhteiskuntaan, alkaen ihan asunnosta ja sen yksityiskohdista jatkuen kokonaiseen yhdyskuntaan tai kaupunkiin.

Yhdeksi omista lempikohteistaan Savolainen nimeää Kotkassa sijaitsevan Sunilan teollisuusalueen. Aallon 1930-luvulla suunnittelema sellutehdas ja sitä ympäröivä asuinalue näyttivät suuntaa vastaavan mittakaavan funktionalistiselle aluesuunnittelulle Suomessa.

– Sunilaa on joskus sanottu Suomen ensimmäiseksi lähiöksikin. Se on hieno varhainen tulkinta siitä, miten modernistinen asuinalue sujautetaan suomalaiseen maisemaan.

Sunilan vastapariksi Savolainen nostaa Aallon myöhäisemmän työn, vuonna 1958 valmistuneen Imatran Vuoksenniskan kirkon.

Aallon vahva funktionalistinen ajattelu näkyy kirkon toiminnallisissa piirteissä siirrettävine sermeineen, jotka tekevät tilasta poikkeuksellisen muunneltavan.

– Se oli käytännössä seurakuntakeskus ennen kuin tällaista konseptia oli edes kehitetty. Tämä oli ensimmäinen kirkko Suomessa, johon oli ajateltu kaikenlaista muutakin toimintaa kuin jumalanpalveluksia.

– Ja subjektiivinen näkemykseni on, että se on ihan vaan rakennuksena ja muotona hyvin vaikuttava, Savolainen lisää.

– Sunilaa on joskus sanottu Suomen ensimmäiseksi lähiöksikin.

(vas. ylh.) Turun Sanomien toimitaloa pidetään Suomen ensimmäisenä funkisrakennuksena. (kesk. & oik. ylh.) Imatralla sijaitseva Vuoksenniskan kirkko tunnetaan myös Kolmen Ristin Kirkkona. (vas. alh.) Kotkan Sunilaan Aalto suunnitteli sellutehtaan ja modernin asuinalueen.

DIGIMAMA | 2-2021 | 22

Vuonna 1933 valmistunut Paimion parantola on yksi Alvar Aallon tunnetuimmista töistä. Rakennusta on hallinnoinut vuodesta 2020 Paimion Parantola -säätiö.

AALTOA KIINNOSTI KESTÄVÄ RAKENTAMINEN Alvar Aallon merkitys elää ajassa jatkuvasti. Tällä hetkellä kiinnostavia ajankohtaisia näkökulmia Aallon tuotantoon ja ajatteluun tuovat erityisesti hänen kestävyysteemoihin liittyvät puheensa.

Käynnissä olevan ekologisen kriisin ja ilmastonmuutoksen myötä arkkitehdit joutuvat kiinnittämään yhä enemmän huomiota myös rakentamisen ympäristövaikutusten ongelmiin.

– Aalto kritisoi välillä uuden tekemistä, sitä kuinka suositaan purkamista ja uuden rakentamista korjaamisen ja vanhan muokkaamisen sijaan.

Savolaisen mielestä Aallosta puhuttaessa turhan vähälle huomiolle jääkin hänen roolinsa myös ahkerana kirjoittajana ja tietynlaisena julkisena vaikuttajana.

– Hänellä oli arkkitehdiksi varsin laaja kirjallinen tuotanto. Se ei tosin käsitä pidempiä tekstejä käytännössä lainkaan, vaan koostuu suuresta määrästä pieniä fragmentteja.

Arkkitehtuurista paljon kirjoittavana tutkijana Aallon tekstit ovat Savolaiselle tärkeitä. Aalto oli värikäs kirjoittaja ja ajattelija, joka jätti toisaalta jälkeensä myös paljon avoimia kysymyksiä.

– Tiedetään, että hän oli valtavan suuri antiikin arkkitehtuurin ihannoija, mutta minua kiinnostaisi kuulla vielä tarkemmin hänen vaikutteistaan. Usein arkkitehtien töissä historialliset viittaukset ovat aika kätkettyjä.

puolestaan avasi uusia näkökulmia Aallon elämäntyöhön ja puolisoiden Aino Aallon (1894–1949) ja Elissa Aallon (1922–1994) merkittävistä vaikutuksista hänen töihinsä.

– Tavallaan Alvar Aallon “suurmiesmyyttiin” alkaa tulla tiettyjä hiushalkeamia. Nostetaan syystäkin esiin hänen puolisoitaan ja muita ihmisiä, jotka vaikuttivat syvästi hänen tekemisiinsä, Panu Savolainen pohtii.

Tästä huolimatta Aallon nauttima arvostus on kenties suurempaa ja vakiintuneempaa kuin koskaan. Aallon monipuolinen elämäntyö herättää jatkuvasti uusia näkökulmia ja saa lisää faneja ympäri maailmaa Tämän arkkitehtuurin historiaa opettava Savolainen huomaa myös kansainvälisten vaihto-opiskelijoidensa kautta.

– Kun kysyn, mistä he haluaisivat kuulla lisää, vastaukset ovat yleensä samat: perinteiset hirsirakennukset ja Alvar Aalto. Ne muodostavat käytännössä Suomen kansainvälisen arkkitehtuuribrändin. ■

VINKKI! Tutustu lähemmin Aallon kohteisiin ja suunnittele vaikka kiertomatka ystävien kanssa Alvar Aalto Routen sivuilla. visit.alvaraalto.fi

PERINTÖ ELÄÄ JA KASVAA 2020-luvulla Aalto on ollut säännöllisesti esillä median otsikoissa. Vuonna 2020 perustettiin Paimion parantola -säätiö Aallon suunnitteleman Paimion parantolan suojelemiseksi ja avaamiseksi yleisölle.

Toukokuussa 2021 Alvar Aalto Route valittiin EU:n kulttuurireittien joukkoon ensimmäisenä Suomesta. Alvar Aalto -säätiö on myös aktiivisesti esittämässä 13 Aallon työtä sisältävää kokonaisuutta Unescon maailmanperintölistalle.

Virpi Suutarin ohjaama Aalto-dokumenttielokuva (2020)

DIGIMAMA.FI | 23

TEKSTI: HELENA LIEVONEN | PIIRROS: TIINA VALVE

Miten lomautus vaikuttaa vuosilomien kertymiseen?

Vuosilomalain mukaan työntekijä ansaitsee vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on jatkunut lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kuukausi, jonka aikana työntekijä on työssä työsopimuksen mukaisesti vähintään 14 päivänä kuukautta kohden tai vähintään 35 tuntia kuukautta kohden. Työssäolon veroisena aikana pidetään myös poissaolon aikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan.

Vuosilomalain 7 §:ssä on luettelo työssäolon veroisesta ajasta. Työssäoloon rinnastuvaa aikaa on kokoaikaisen lomauttamisen ajalta ne työpäivät,

Kuka?

Lakimies Helena Lievonen ERTO Työsuhdeneuvonta

joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtään lomauttamisen takia, enintään 30 työpäivää kerrallaan. 35 tunnin ansaintasäännön piiriin kuuluvilla työntekijöillä lasketaan yhtäjaksoisen lomautuksen ajalta lomaa kertyväksi ajaksi enintään 42 kalenteripäivän jakso.

Jos työntekijä on lomautettu osa-aikaisesti, työssäolon veroista aikaa ovat ne päivät, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtään lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn vuoksi, kuitenkin enintään 6 kuukautta kerrallaan.

Kun kokoaikainen työntekijä on lomautettu yhdenjaksoisesti, rinnastuu käytännössä lomautusajasta 6 viikkoa työssäolon veroiseen aikaan. Vastaavasti kun osa-aikainen työntekijä lomautetaan yhdenjaksoisesti ja hän kuuluu 14 päivän ansaintasäännön piiriin, lasketaan 30 päivää myös työpäivinä.

Esimerkiksi, jos työntekijä on työskennellyt ennen lomautusta 4 päivänä viikossa, pitenee työssäolon veroinen aika 7,5 viikkoon (5/4x6 viikkoa).

Jos yhdenjaksoisesti lomautettuna oleva työntekijä kutsutaan kesken lomautuksen työhön ja lomautus jatkuu työssäolojakson jälkeen, alkaa 30

DIGIMAMA | 2-2021 | 24

työpäivän jakson laskenta uudelleen.

Lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa (31.3.) yhdenjaksoisen lomautuksen tilanteessa sovellettava 30 työpäivän jakso ei katkea, mutta osalomautuksen tilanteessa sovellettava 6 kuukauden jakso katkeaa.

Työneuvosto on antanut useita vuosiloman ansaintaa koskevia lausuntoja. Nimittäin lomauttamisen kanssa voi yhtä aikaa sattua mikä tahansa muu työssäoloon rinnastuva aika, esimerkiksi sairaus, kuntoutus, vuosiloma, perhevapaa jne. Silloin aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti lasketaan työssä oloon rinnastuvat päivät sen perusteen mukaan, joka alkoi ensin. Mikäli ensin alkanut peruste lakkaa ennen kuin myöhemmin alkanut peruste, arvioidaan ensimmäisen perusteen lakkaamisen jälkeiset poissaolot myöhemmän syyn mukaan.

Tähän on yksi poikkeus, nimittäin kun lomautettu työntekijä pitää lomautuksen kestäessä vuosilomaa, ansaitsee hän vuosiloman aikana uutta lomaa vuosilomapäivien perusteella eikä lomautuksen perusteella.

Jos heräsi kysymyksiä oman vuosilomasi ansainnasta, ole yhteydessä ERTOn työsuhdeneuvontaan, puhelin 09 613 231 ma–pe klo 8:30–13:30. ■

Heikki Jokisen

TYÖNÄ KUVA on ajantasainen käytännön teos visuaalisen viestinnän tekijöille eli graafisille suunnittelijoille, kuvittajille ja sarjakuvantekijöille.

Oppaassa vastataan kysymyksiin, joita erityisesti alan freelancerit ja yrittäjät kohtaavat: tekijänoikeudet, yritysmuodon valinta, työn hinnoittelu, miten työstä sovitaan, verotus, eläke- ja sosiaaliturvan perusteet sekä apurahojen tarjonta ja hakeminen.

Tilaa opas edulliseen 25 euron hintaan www.grafia.fi/kauppa!

Heikki Jokinen: Työnä kuva – Visuaalisen viestinnän tekijän opas Kuvitus: Juliana Hyrri | Ulkoasu: Sanna-Reeta Meilahti 177 sivua | nidottu | 200 mm x 134 mm | ISBN 978-952-99368-7-8 | Ilmestynyt elokuussa 2021

DIGIMAMA.FI | 25

| corellia.fi

Pidäthän osaamisesi ajantasalla Mekin pidämme – Corellia, Adobe Authorised Training Centre

KÄYTÄTKÖ APPLEN LAITTEITA? Apple-käyttäjät ry on yhdistys Applen laitteiden käyttäjille ja niistä kiinnostuneille.

Tutustu toimintaamme, liity jäseneksi ja hyödynnä samalla jäsenedut!

Yhdistyksen sekä yhteistyökumppaniemme jäsenedut näet appleusers.fi/jasenedut Tule mukaan! appleusers.fi/liity /appleusersfi

DIGIMAMA | 2-2021 | 26

TEKSTI JA KUVAT: SANNA KOIVUSAARI

BBQ Jackfruit eli nyhtö-jakkihedelmä 12

1 h | Puuhakas

Pulled pork -hampparit on varmaan aika monen suosikki ja jos esimerkiksi illanistujaisissa on myös vegaaneja, heille voi tehdä hamppareista oman version. Kesällä uunin tilalla voi hyödyntää grilliä.

BBQ Jackfruit • 2 rkl oliiviöljyä • 1 pieni sipuli viipaloituna • 4 valkosipulin kynttä, murskattuna • 1 ¼ tl suolaa • 1 ½ tl mustapippuria • 3 purkkia jakkihedelmää (löytyy vegekaupoista, isoista tavarataloista) • 1 ½ tl paprikaa • 1 ½ tl chiliä • 1 ½ tl kuminaa • 1 ½ tl nestemäistä savuaromia • 3,5 dl kasvislientä • Noin 3,5 dl BBQ-kastiketta

Coleslaw • 300 g valkokaalia, suikaloituna • 300 g punakaalia, suikaloituna • 110 g porkkanaa, raastettuna • 1 paprika, suikaloituna ohueksi • 1 punasipuli • 1 dl majoneesia • 1 dl maustamatonta jogurttia • 1 rkl dijon-sinappia • 2 rkl omenasiiderietikkaa • ½ tl suolaa • ¼ tl mustapippuria • 12 sämpylää

Valmistus vaihe vaiheelta • Huuhtele ja valuta jakkihedelmä • Lisää paistinpannuun oliiviöljy ja kuullota sipuleita hetki.

• Lisää valkosipuli, suola ja pippuri, paista 2–3 minuuttia.

• Lisää jakkihedelmä, chili, paprika, kumina ja savuaromi. Sekoita hyvin, lisää kasvisliemi ja hauduta kannen alla noin 15 minuuttia tai niin pitkään, että jakkihedelmä on riittävän pehmeää nyhdettäväksi.

• Lämmitä uuni 200 °C. Laita leivinpaperi pellin päälle.

• Nyhdä jakkihedelmä peruna survimella tai kahdella haarukalla.

• Levitä jakkihedelmä leivinpaperin päälle ja paista uunissa noin 25 minuuttia kunnes jakkihedelmä on saanut aavistuksen rapeaa paistopintaa.

• Ota pelti uunista ja sekoita joukkoon BBQ-kastike.

• Paista uunissa vielä noin 15 minuuttia.

DIGIMAMA.FI | 27

• Tee coleslaw kun jakkihedelmä on uunissa. Lisää kaalit, sipuli, porkkana ja paprika isoon kulhoon (käytin vain valkokaalia). Sekoita toisessa kulhossa majoneesi, jogurtti, sinappi omenasiiderietikka, suola ja pippuri. Sekoita kastike kaaliseoksen joukkoon tasaisesti.

Kasaa sämpylän väliin jakkihdelmä ja coleslaw. Voit lisätä väliin myös pari salaatinlehteä, tomaattiviipaleita ja suolakurkkua. ■

Kuka?

Sanna Koivusaari DigiMaMa ry:n hallituksen jäsen

TEKSTI: TUUKKA HÄMÄLÄINEN KUVA: SANNA KOIVUSAARI

KOO

DAAKO KAIKKI? Maria von Kügelgen ja Vlada Laukkonen: Kaikki koodaa, 213 sivua.

Into Kustannus 2020.

Jos koskaan kirja nimi on ollut harhaanjohtava, niin moniosainen otsikko Kaikki koodaa: Päivitä itsesi – Käytännön opas ajankohtaisiin digitaitoihin (Into, 2020) on juuri sellainen. Maria von Kügelgenin ja Vlada Laukkosen kirja ei nimittäin ole suinkaan mikään koodaamisen oppikirja, eikä oppaanakaan hirveän käytännönläheinen.

Se ei tarkoita, että kyseessä olisi huono teos. Se on vain vähän hassusti nimetty.

Kaikki koodaa on käytännössä johdatus IT-alan töihin eri aloilla, erityis-

painotuksena ohjelmistojen kehitys.

Kolmeen osaan jaettu kirja kertoo aluksi, kuinka koodaaminen ja tietokoneohjelmistot toimivat pääpiirteissään.

Seuraavat osat esittelevät sitten eri alojen IT-sovelluksia verkkokehityksestä peleihin sekä ohjelmistokehityksen vaiheita suunnittelusta julkaisuun.

Parasta von Kügelgenin ja Laukkosen teoksessa on helppo lähestyttävyys.

Sekä nuorille että aikuisille suunnattu kirja on enimmäkseen helppotajuisesti kirjoitettu ja sisällöltään selkeä. Leipätekstiä rytmittävät monet infolaatikot, joissa selitetään keskeisiä käsitteitä, sekä useiden IT-alan työntekijöiden kommentit ja urakertomukset.

Etenkin nuoria lukijoita kiinnostaa

DIGIMAMA | 2-2021 | 28

varmasti, kuinka erilaisia teitä pitkin ihmiset ovat päätyneet monimuotoisiin IT-alan töihin. Tekstilaatikot myös keventävät lukemista. Tosin etenkin alun Miten tietokone ajattelee? -luku olisi kaivannut vielä enemmän esimerkkejä, sillä pintapuolinen esittely voi olla hieman hankala tajuta.

Kaikki koodaa voi antaa suuntamerkkejä nuorille ja uranvaihtoa suunnitteleville, mutta se ei suoranaisesti opeta tekemään mitään konkreettista.

Otsikon vastaisesti kaikki IT-alalla eivät myöskään koodaa. Teoksen viesti on pikemminkin, että IT-teknologiaa ja koodaustakin kannattaa ymmärtää jossain määrin, olipa millaisissa tehtävissä tahansa. ■

KOULUTUKSET

Jenni Janakan Röyhkeyskoulu La 20.11.2021 klo 10–14 • Verkkokoulutus

Hinta: 25 € DigiMaMan tai muiden ERTOn yhdistysten jäsen, 15 € opiskelija/työtön, 50 € ei-jäsen Itsensä vähättely ei pue ketään. Jenni Janakka on Röyhkeyskoulunsa kanssa opettanut ihmisiä tunnistamaan oman osaamisensa ja sanallistamaan ne. Miten paljon kulttuurissamme toistettavat tarinat vaikuttavat siihen, miten me näemme itsemme ja oman tekemisemme? Miten stereotypiat, roolit ja mallit vaikuttavat meihin jokaiseen? Kuinka kiltin tytön syndrooma ja huijarisyndrooma jarruttavat meitä?

Miten lähteä hyödyntämään hyvää röyhkeyttä?

Jenni Janakka on kirjoittaja ja puhetaiteilija. Hänen kirjoittamansa kirja Röyhkeyskoulu (Tuuma kustannus) julkaistiin tammikuussa 2019. Janakka ohjaa ja käsikirjoittaa Nelosen huippusuosittua Hyvät ja huonot uutiset -viihdeohjelmaa, minkä lisäksi Janakka toimii vierailevana kolumnistina ja pitää omaa blogiaan. Hän on myös suositun Himocast-podcastin ja Himokirjan tekijöistä toinen.

Ilmoittaudu pe 12.11. mennessä kauppa.digimama.fi

Etsimme kouluttajia

Koulutatko? Tarjoa osaamistasi DigiMaMalle. Laita ideasi ja omat tietosi osoitteeseen info@digimama.fi

Lue lisää koulutuksista kauppa.digimama.fi Päivitämme kurssikalenteria säännöllisesti.

Lisäksi voit itse ehdottaa ja lähettää kurssitoiveita osoitteeseen info@digimama.fi

DIGIMAMA.FI | 29

KOONNUT: KAARINA PEHKONEN JA SANNA KOIVUSAARI | KUVITUS: TIINA VALVE

DIGIMAMA TIEDOTTAA Työsopimuksen tarkistuspalvelu Oletko vaihtamassa työpaikkaa? Onko työnantajasi muuttamassa työsuhteesi ja samalla työsopimuksesi ehtoja? Mietityttääkö uuden työsopimuksen sisältö?

Työsuhteen vähimmäisehdot määräytyvät lain ja työehtosopimuksen perusteella.

Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, mutta varsinkin silloin kun on sovittu työehtosopimusta tai työlainsäädäntöä paremmista ehdoista. Näin ei synny myöhemmin epäselvyyttä siitä, mitä on sovittu. Allekirjoittamalla työsopimuksen sitoudut tekemään työtä sovituin ehdoin. Älä allekirjoita mitään sellaista, mitä et ymmärrä tai hyväksy tai minkä tulkinta on epäselvä.

Mene osoitteeseen bit.ly/3D7vOKl, täytä lomake ja tarkistuta uuden työsopimuksesi sisältö asiantuntijallamme ennen sopimuksen allekirjoittamista. Otamme sinuun yhteyttä arkena 24 h kuluessa!

Palvelu on vain ERTOn jäsenille ja se on maksuton.

DigiMaMa tarjoaa ilmaisen sopimuspohjan Sopimukset kannattaa tehdä aina kirjallisesti, vaikka kysymyksessä olisi pienempikin projekti. Jäsenenämme tarjoamme sinulle mahdollisuuden saada käyttöösi ilmainen ammattilaisten tekemä toimeksiantosopimuspohja. Sopimuspohjassa huomioidaan myös tekijänoikeusasiat sekä muut kevytyrittäjän, freelancerin tai yrittäjän tarvitsemat asiat.

Lomakkeen muoto on täytettävä PDF-lomake. Tarvittaessa saat sen käyttöösi myös wordversiona. DigiMaMan jäsenenä saat lomakkeen maksutta. kauppa.digimama.fi.

Immateriaalioikeuksiin ja sekä lakiasioihin liittyvää yleistä neuvontaa Jäsenillemme on saatavilla yksi kerta veloituksetta Berggrenin tuottamaa yleistä neuvontapalvelua IPR-teollisoikeuksiin ja tekijänoikeuksiin ja lakiasioihin liittyen.

Neuvonta toteutetaan enintään puolen tunnin pituisessa tapaamisessa/videoneuvottelussa, jonka puitteissa käydään asiantuntijan kanssa läpi IPR:ään ja lakiasioihin liittyviä tarpeitasi. Palvelun piiriin kuuluu ainoastaan yleinen IPR:ään ja lakiasioihin liittyvä neuvonta. (Muun muassa sopimusten laatiminen sekä riidoissa tai rikosasioissa avustaminen rajataan palvelun ulkopuolelle.)

Neuvontapalvelun tuottaa: Berggren Oy, Arttu Ahava Lakimies, EU-tavaramerkki- ja mallioikeusasiamies OTM, HuK, MPhil (Oxon), luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies Pyynnöt osoitteeseen info@digimama.fi. Varmistamme jäsenyytesi ja otamme sinuun yhteyttä ajan varaamiseksi. Mikäli tarvitset jatkossa Berggrenin tuottamia neuvontapalveluita, hinnoista sovitaan etukäteen Berggrenin kanssa.

UP URAPORTAALI ERTOn jäsenenä sinulla on käyttöoikeus Up Partnersin ylläpitämään uraportaaliin, josta löydät eväitä osaamisen kehittämiseen, työpaikan vaihtoon ja työhyvinvointiin.

Portaalissa on laaja skaala videoita, joihin on kiteytetty vastauksia ylei-

simpiin kysymyksiin ja tarpeisiin. Videot voit katsoa puhelimesta, tabletilta tai tietokoneeltasi 24/7, kun sinulle parhaiten sopii. Työelämän "Netflix" -palvelu antaa sinulle etulyöntiaseman työnhakuun, edistää uratavoitteitasi ja huolehtii hyvinvoinnistasi. Jäsenilläm-

DIGIMAMA | 2-2021 | 30

me on käytössään myös oma suljettu Facebook-ryhmä, jossa UP Partnersin ura- ja työnhakuvalmentaja pitää kerran viikossa videoalustuksen työelämäaiheesta sekä keskustelee ja neuvoo jäseniämme.

Käytä etu hyödyksesi! urapalvelut.fi

KUVAT: RALPH LARMANN, ELLA KARTTUNEN JA UNSPLASH

Tervetuloa DigiMaMan syyskokoukseen ja

tutustumaan FAME Musiikkimuseoon Tervetuloa ohjelmalliseen syyskokoukseen, johon osallistuneille DigiMaMa tarjoaa jäsenille museokortin vuodeksi sekä maksaa edestakaiset matkat Helsinkiin halvimman kulkuneuvon mukaan sekä lounaan.

OHJELMA 27.11.2021 klo 11.00 Tervetuloa! klo 11.05–12.00 Sääntömääräinen syyskokous

Virkistystauko 12.00-13.00 Lounas 13– Tutustuminen Musiikkimuseo Fameen,

sisäänpääsy uudella museokortilla PAIKKA Musiikkimuseo Fame, Fredrikanterassi 5A, Helsingin Pasilassa kauppakeskus Triplassa (katutasolla Helsingin keskustan puoleisella sivulla).

DigiMaMa tarjoaa 50 ensimmäiselle ilmoittautujalle ja kokoukseen osallistujalle museokortin vuodeksi. Museokortti toimii sadoissa museoissa ympäri Suomea sisäänpääsynä. Mikäli sinulla on jo museokortti, niin DigiMaMa tarjoaa siihen vuoden lisää voimassaoloaikaa. Voit osallistua kokoukseen myös etänä, mutta kerro se ilmoittautumisen yhteydessä.

DigiMaMa maksaa matkat syyskokoukseen halvimman kulkuneuvon mukaan. Paluuajankohdan voit valita mielesi mukaan!

Samalla reissulla voit nauttia esim. Helsingin monipuolisesta tarjonnasta, tavata tuttujasi, shoppailla tai mitä mieleesi juolahtaa. Lisätietoa matkalipuista leo.mustonen@digimama.fi.

DigiMaMa tarjoaa kokouksen jälkeen lounaan. Kerro mahdolliset ruokarajoitteet ilmoittautumisen yhteydessä.

ILMOITTAUDU TAPAHTUMAAN 17.11. MENNESSÄ kauppa.digimama.fi. Ilmoittautuminen on sitova.

Tapahtuma vain jäsenille.

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Kokouksen menettelytavoista päättäminen 5. Esityslistan hyväksyminen 6. Käsitellään toimintasuunnitelma ja strategia vuodelle 2022 7. Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista 8. Käsitellään talousarvio vuodelle 2022 9. Päätetään hallituksen jäsenmäärästä 10. Valitaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuoroisten tilalle 11. Valitaan hallituksen puheenjohtaja 12. Valitaan yhdistyksen toiminnantarkastajat ja varatoiminnantarkastajat 13. Ilmoitusasiat 14. Kokouksen päättäminen MUSIIKKIMUSEO FAME – UUDEN AJAN MUSEOELÄMYS Suomen musiikkia esitellään monipuolisesti ja monen musiikkilajin kautta sinfonioista suomiräppiin ja kansanmusiikista metalliin.

Kotimaiset teknologiset innovaatiot muokkaavat museokäynnistä uudenlaisen interaktiivisen elämyksen, jossa kävijät pääsevät osallistumaan ja kokeilemaan; meillä voit laulaa ja tanssia. Virtuaalisuus vie kävijän musiikin maailmaan Suomen tunnetuimmille esiintymislavoille ja myös yllätyksellisiin ympäristöihin. Tällä hetkellä vaihtuvana näyttelynä on Sibeliuksen luontosuhdetta kuvaava installaatio INSTANT KUUSI. Museon sydän on vuonna 2018 perustettu Suomen musiikin kunniagalleria (Finnish Music Hall of Fame), johon on tähän mennessä liitetty 23 jäsentä. Kunniagalleria on vuosittain täydentyvä näyttely, joka esittelee monimuotoisesti viimeisimpänä valitut jäsenet.

50

DIGIMAMA.FI | 31

ensimmäiselle museokortti!

Parempaa työpäivää luoville ja ICT-aloille – teetpä töitä palkkasuhteessa tai yrittäjänä. y misestä t t i i l n i o r Ker k in! kavereilljäeseneksi. in Liity sin.läiiktyertoon.fi www

DigiMaMa ry on digimedian, markkinointiviestinnän, markkinointitutkimuksen, tietoalan, pelialan sekä muotoilun ja muiden luovien alojen parissa työskentelevien ammattijärjestö ja edunvalvoja. Olemme Toimihenkilöliitto ERTOn jäsen.

kseen ja on – u o k o k s y a sy seo Ter vetulo A ME Musiik k imu a an F 021! tutustumlauantaina 27.11.2 essä!

1. menn .1 7 1 u d u a Ilmoitt ulla 31.) den siv (Ohjeet leh

DIGIMAMA TURVAA JA TUKEE TYÖELÄMÄÄSI • Saat mahdollisuuksia oman osaamisesi kehittämiseen monipuolisella koulutustarjonnalla sekä tilaisuuksia verkostoitumiseen.

DigiMaMa ry, Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki digimama.fi | erto.fi

• Voit kehittää valmiuksiasi yrittäjänä. • Saat käyttöösi myös yhteistyö• Saat tarvittaessa tukea ja neuvoja kumppaneidemme tarjoamat mentorointipalvelumme kautta. edut ja palvelut.

• DigiMaMa välittää sinulle tärkeää • Työelämän asiantuntijat apunasi. toimialaasi koskevaa tietoa.

• Yrittäjäjäsenyys 19 € kuukaudessa!

• Opiskelijäsenyys on MAKSUTON!