DigiMaMa ry jäsenlehti 2/2020

DIGIMEDIAN, MARKKINOINTIVIESTINNÄN JA TIETOALAN AMMATTILAISET RY:N JÄSENLEHTI | 2-2020

Mimmit koodaa -hankkeen

Milja Köpsi – Naisroolimallien näkyminen muuttaa asioita

s. 6

Ihminen ja hänen intohimonsa

Ilma-akrobatia vei mennessään s. 10

Tulevaisuuden työelämä s. 14

SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 4 Leikepöytä 6 Mimmit koodaa ja inspiroi 9 Sitooko kilpailukieltosopimus minua

työsuhteeni päättymisen jälkeen?

– lakipalsta 10 Ilman rajoja – Ihminen ja intohimo 14 Tulevaisuuden työelämä 17 Vegaaniseen joulupöytään

ui porkkala – Sannan keittiössä 18 Geni Raitisoja – Vieraalla maalla 22 Havaitsetko kuormituksen merkit?

24 Elokuva tehdään valkokankaalle 26 Saavutettavuus, mitä se minua

liikuttaa?

28 DigiMaMa kouluttaa 29 Kiinnostaako yhdistystoiminta?

30 DigiMaMa tiedottaa

6

Mimmit koodaa ja inspiroi

10

Ihminen ja hänen intohimonsa

18 24

Vieraalla maalla

Elokuva tehdään valkokankaalle

Julkaisija: Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaiset DigiMaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki, www.digimama.fi Päätoimittaja: Kaarina Pehkonen. Toimituskunta: Kaarina Pehkonen (Helsinki), Maarit Aarrekangas (Helsinki), Sanna Koivusaari (Turku), Ritva Rähmönen (Lieto), Ville Laasonen (Turku). Yhteystiedot: Kaarina Pehkonen 040 7626 286, kaarina.pehkonen@erto.fi. Taitto: Sanna Koivusaari ja Ritva Rähmönen. Kansikuva: Jyri Keronen. Painopaikka: KTMP Group Oy Ab, Mustasaari. Paperi: Edixion 190 g / Edixion 120 g. ISSN 1799-425X (Painettu) ISSN 1799-4276 (Verkkojulkaisu).

DigiMaMa on Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys.

Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2021.

DIGIMAMA | 2-2020 | 2

PÄÄKIRJOITUS

Kaarina Pehkonen | Piirros: Tiina Valve

Työelämä tasa-arvoistuu koodari kerrallaan Tulevaisuuden työelämä haastaa monella tavalla. Siihen kuuluu usein ongelmanratkaisua, tekoälyä, automaatiota, robotisaatiota, etänä tekemistä. Tulevaisuuden työelämätaitoja listataan.

–Työntekijän kyky omaksua uutta teknologiaa ja ottaa sitä käyttöön onkin ehdottomasti yksi avain työssä menestymiseen, sanoo Jaana Villanen artikkelissaan Tulevaisuuden työelämä, joka käsittelee Sitran Oppimisen aika -projektia.

Samasta aiheesta toteaa Sitran vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula, että vastuu on yksilöllä itsellään. Oma osaamisensa pitää tunnistaa, sitä pitää kehittää ja se pitää osoittaa käytännössä. On tehtävä näkyväksi se, mitä osaa ja itsensä on pidettävä kilpailukykyisenä. Elinikäiseen oppimiseen liittyviä sisältökysymyksiä työstävä Huttula peräänkuuluttaa työelämätaitoina erityisesti rohkeutta ja valmiutta tarttua uusiin asioihin.

Uuden teknologian ovat perinteisesti ottaneet innolla käyttöön nuoret miehet ja jokainen tuntee jo stereotypiaksi muuttuneen pizzalla ja cokiksella käyvän nuoren koodarimiehen. Heitä on paljon, mutta teknistyneessä yritysmaailmassa heistä on huutava pula. Ja he ovat nimenomaan miehiä, it-ala on hyvin sukupuolittunut ala.

Kohta kuitenkin kaikki on toisin, voi päätellä Mimmit koodaa -ohjelman kehittäneen Milja Köpsin ajatuksia lukiessa. Kohta eivät softaa tee vain kolmikymppiset miehet,

vaan alalle ovat tulossa myös aikuiset työelämässä olevat naiset, joilla on Köpsin mukaan ohjelmoinnissa tarvittavaa ongelmanratkaisutaitoa. Nelikymppisiä koodaamaan koulutettuja mimmejä on jo kuutisen tuhatta ja lisää tulee, sillä koodaaminen kiinnostaa. Se on arvokas tulevaisuuden taito.

Suomessa kehitetty Mimmit koodaa -ohjelma on huomattu laajemminkin. Se on saanut EU:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon sukupuolten tasa-arvon edistämisestä ja se on myös menossa Eurooppaan Erasmus-ohjelman kautta.

Ohjelmalla on kunnianhimoinen, pitkäaikainen tavoite antaa naisille tasa-arvoinen mahdollisuus kehittymiseen ja menestymiseen it-alalla.

Vuosi 2020 on heilauttanut koko työmaailman aivan uuteen asentoon ja työtä tehdään it-alallakin entistä enemmän kotona. Moni Euroopan maa muokkaa työlakejaan etätyöhön sopiviksi. Suomen työlainsäädännössä etätyöntekijä on normaalisti työsuhteessa ja työlainsäädännön piirissä.

Etätyö on vain tapa organisoida työtä ja sen jo katsotaan tulleen jäädäkseen. – No, ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, äiti koodaa kotona, totesi tilanteesta aina optimistinen koodauskurssilla opiskeleva naapurini.

Kaarina Pehkonen päätoimittaja kaarina.pehkonen@digimama.fi

DIGIMAMA.FI | 3

KOONNUT: VILLE LAASONEN JA SANNA KOIVUSAARI | KUVAT: UNSPLASH

LEIKEPÖYTÄ JOTAIN UUTTA, JOTAIN LAINATTUA YKSITYISYYS VAI ILMAISET PALVELUT? Facebook etunenässä eri tahot ovat ilmaisseet huolensa Applen uudesta iOS 14 -käyttöjärjestelmästä ja sen yksityisyydensuojasta. Mainostajat eivät pääse enää nuuskimaan käyttäjiä entiseen malliin.

Jokainen tietysti toivoisi itselleen yksityisyyttä, mutta elämme vahvasti mainosrahoitteisessa maailmassa. Sosiaalinen media, hakukoneet, sähköpostit, videotoistopalvelut ja moni muu

KASVU – tarinoita markkinoinnin onnistumisista Yhteistyökumppanimme MarkkinointiKollektiivi sekä MTV selvittivät, millainen rooli markkinoinnilla on suomalaisissa yrityksissä. Kyselyn tuloksista selviää, että jopa 53 % organisaatioissa markkinoinnin roolia kasvun luojana ei ole täysin ymmärretty.

Lataa ilmainen KASVU-opas, joka: käy läpi markkinointikyselyn tuloksia tarjoaa tietoa ja vinkkejä kasvua tukevaan markkinointiin ja tutustuttaa asiakastarinoihin markkinoinnin onnistumisista. Lämmin kiitos tarinoista DNA, Arla, Viking Line, Biopankki, Pohjola Vakuutus ja Tori.fi!

LATAA OPAS mtvspotti.fi/artikkelit/lataa-opas-miten-markkinoinnilla-luodaan-kasvua

meille mieluisa palvelu on käyttäjille ilmainen. Palvelinfarmit ja sovelluskehitys kustannetaan mainostajien lompakosta.

Mainosrahoitteisessa maailmassa käyttäjä ei ole asiakas vaan kauppatavaraa. Kumman sinä haluat enemmän, ilmaiset palvelut vai yksityisyytesi? Ja onko jo liian myöhäistä vai voimmeko palata aikaan, jossa meitä ei seurata joka hetki.

PIILO-OSAAJAT RY on valtakunnallinen eri alojen asiantuntijaverkosto, työnhakuyhteisö ja osaajagalleria, jonka tavoitteena on auttaa osaajia löytämään piilossa olevan potentiaalinsa ja tehdä osaamisen markkinoinnista helppoa, hyödyllistä ja kuplivan hauskaa!

Tutustu tarkemmin: piilo-osaajat.com

Teknologiajätit Apple ja Google vastaan Fortnite Yksi asia mikä tullaan muistamaan loppuvuodesta 2020 on peliyhtiö Epicin taisto Googlea ja erityisesti Applea vastaan. Epic veti huippusuositun Fortnite-verkkopelinsä pois virallisista latauskaupoista välttääkseen 30 prosentin provisiot.

Android-laitteille pelin voi edelleen hankkia, mutta Applen laitteille sen uusinta versiota ei enää saa. Polttava kysymys kuuluu, että onko jäteillä liikaa valtaa oman alustansa suhteen.

Soppa voi kiehua yli myös Epicin kehittämän Unreal Engine-pelimoottorin suhteen mikäli Applen kanssa ei päästä sopuun. Taisto tulee olemaan eeppinen.

DIGIMAMA | 2-2020 | 4

Saavutettavuuden siirtymäaika päättyi Syksyn aikana DigiMaMa on järjestänyt pari saavutettavuuskoulutusta. Siirtymäaika vanhimmillekin julkisen sektorin verkkkosivustoille päättyi 23.9.2020. Niillä yksityisen sektorin toimijoilla, joita laki velvoittaa, siirtymäaika jatkuu vuoden vuoden loppuun.

Olemme koonneet tähän muuttamia linkkejä, joista löytyy infoa tai työkaluja saavutettavuuden toteuttamiseen: Ohjeet, keitä laki velvoittaa ja koottuna ja suomennettuna lain vaatimat kriteerit: • saavutettavuusvaatimukset.fi/lait-ja-standardit/keita-laki-velvoittaa/ • w3.org/Translations/WCAG21-fi/ Saavutettavuus ja InDesign • adobe.com/accessibility/products/indesign.html?

• accessible-pdf.info/en/basics-category/adobe-indesign/ Värit ja kontrastit • webaim.org/resources/contrastchecker/ • accessible-colors.com/ Verkkokoulutus: Saavutettavat asiakirjat verkossa: eoppiva.fi/koulutukset/saavutettavat-asiakirjat-verkossa Lue artikkeli saavutettavuudesta sivulla sivu 26.

SUOSITTELE kollegallesi, kaverillesi tai tutullesi DigiMaMan jäsenyyttä.

Molemmille palkinnoksi 2 kpl leffalippuja.

TOIMI NÄIN:

1. liittymislomake ERTO.FI/LIITY-JASENEKSI uusi jäsen on liittynyt, lähetä hänen nimensä + oma 2. Kun nimesi meille tiedoksi osoitteella info@digimama.fi Suosittele jäsenyyttä ja ohjaa täyttämään

Kerro samalla, mihin osoitteisiin leffaliput toimitetaan.

Viestiin otsikoksi ”Leffalippukampanja”. Liput toimitetaan, kun uusi jäsen on maksanut ensimmäisen jäsenmaksunsa.

erto.fi/liiton-easiointi on sinulle tärkeä osoite. Sen kautta voit katsella ja itse päivittää tietojasi, maksaa jäsenmaksujasi ja tehdä monia eri asioita.

Jäsenmaksun hoidat kätevimmin ilman viitenumeroiden näpyttelyä ekologisella

e-laskulla. E-lasku tilataan aina oman verkkopankin kautta. Löydät laskutustiedot verkkopankistasi nimellä "Toimihenkilöliitto ERTO".

Työttömyyskassan e-asiointi löytyy: erto.fi/kassan-easiointi.

DIGIMAMA.FI | 5

LIITY MARKKINOINTIKOLLEKTIIVIIN www.mkollektiivi.fi/liity/

Mimmit TEKSTI: MIIKKA RUSI | KUVAT: JYRI KERONEN, MILJA KÖPSI

koodaa ja

inspiroi Maksuttomia ohjelmointikoulutuksia naisille järjestävä palkittu Mimmit koodaa -ohjelma vie IT-alaa – ja koko yhteiskuntaa kohti tasa-arvoisempaa tulevaisuutta.

Kun ensimmäiset Mimmit koodaa -tapahtumat järjestettiin talvella 2018 Helsingissä, järjestäjien tavoitteena oli saada workshopeihin paikalle noin 100 osallistujaa. Toisin kävi: pisimmät jonot venyivät peräti 800-henkisiksi.

Ohjelmisto- ja e-business ry:n käynnistämä Mimmit koodaa -ohjelma on alusta asti ollut poikkeuksellinen menestystarina. Se on ilmiö, joka on edennyt vauhdilla, jota järjestäjienkin on välillä vaikea uskoa todeksi.

– Naisia on yritetty saada toimialalle jo pitkään, mutta keinot eivät ole olleet oikeita. Se, että meillä on ollut workshopeja, joissa naiset ovat päässeet tapaamaan toisiaan ja konkreettisesti kokeilemaan koodaamista, on ollut ratkaisevaa, pohtii ohjelman koordinaattori Milja Köpsi.

Köpsin mukaan Mimmit koodaa -ohjelma todistaa, että naiset ovat

erittäin kiinnostuneita IT-alasta, mutta maailmalla on ollut tapana tiputella tielle stereotypioita ja esteitä. Ohjelmistoalan sukupuolittuneisuus ja osaajapula takaavat suuren kysynnän naisten tuomalle osaamiselle, näkökulmille ja diversiteetille.

– Softaa on käytössä nykyään aivan joka paikassa. Jos sitä tekevät ainoastaan valkoihoiset kolmekymppiset miehet, niin se on vähän puolueellista.

PALKITTUA TASA-ARVOTYÖTÄ Käytännössä Mimmit koodaa -projekti toimii niin, että Ohjelmisto- ja e-business ry koordinoi jäsenyrityksiänsä järjestämään naisille tarkoitettuja ilmaisia koulutustilaisuuksia. Erilaisia workshopeja, webinaareja ja muita tapahtumia järjestetään niin edistyneemmille koodaajille kuin aivan vasta-alkajillekin.

– Yritykset itse haluavat panostaa

DIGIMAMA | 2-2020 | 6

– Maailman muuttaminen ei ole loppujen lopuksi niin kummallista hommaa. Oikeastaan maailma muuttuu jokaisessa asiassa, jota tehdään.

tähän, koska Mimmit koodaa on tilaisuus kouluttaa osaajia juuri omaan tuotteeseen, omaan toimintatapaan ja tiimiin. Silloin on ihan OK olla vasta aloitteleva koodaaja, Köpsi kuvailee.

THIS IS NOT A WEBINAR 20.11.2020 | 9:00 – 17:00 <>Learn to code. Be awesome.</> https://mimmitkoodaa. ohjelmistoebusiness.fi/thisisnotawebinar/

Kuka?

Milja Köpsi

• On saanut Italian presidentiltä ritariarvon • Rentoutuu pelaamalla Pleikalla miehen kanssa • Rakastaa pullaa ja villasukkia • Miljan kotona on noin 50 viherkasvia • Pelaa koristetyynytetristä ihan liian usein

Vasta muutaman vuoden toiminnan jälkeen Mimmit koodaa -ohjelma on kasvanut jo yli 6 000 naisen yhteisöksi. Ohjelman tekemä työ sukupuolten välisen tasa-arvon eteen on palkittu muun muassa EU:n tasa-arvopalkinnolla ja Milja Köpsi on juttua kirjoittaessa ehdolla Nordic Women In Tech Awardsin Diversity leader of the Year -kategoriassa.

– Meidän tekemistä on alettu noteerata, koska se on ihan konkreettisesti saanut aikaan tuloksia. Osallistujamäärät meidän ohjelmassa kasvavat ja kuulemme koko ajan uutisia kouluista, joissa naisten määrä opiskeljoista nousee.

ESIMERKIT NÄYTTÄVÄT TIETÄ Virallisten palkintojen ja tunnustusten lisäksi pienetkin palautteet opiskelijoilta saavat Milja Köpsin liikuttumaan.

Hän saa säännöllisesti viestejä siitä,

kuinka joku ohjelman koulutuksissa käynyt pääsee ensimmäiseen työhaastatteluunsa tai työpaikkaansa.

– Sellaisten viestien saaminen ja keskustelun seuraaminen sosiaalisessa mediassa on järjettömän hienoa. Olen ylpeä siitä, että saan työkseni auttaa

Mimmit koodaa -tapahtumiin osallistuu aina runsas joukko IT-alasta kiinnostuneita naisia.

DIGIMAMA.FI | 7

ihmisiä löytämään uusia vahvuuksia itsestään.

Milja Köpsi uskoo, että maailman muuttaminen ei ole loppujen lopuksi niin kummallista hommaa. Oikeastaan maailma muuttuu jokaisessa asiassa, jota tehdään.

– Jos yksikin ihminen onnistuu jossain, niin sen impakti muihin voi olla suuri. Maailma muuttuu yksittäisten ihmisten ja heidän asettamien esimerkkien kautta tosi vahvasti.

– Olen ylpeä siitä, että saan työkseni auttaa ihmisiä löytämään uusia vahvuuksia itsestään.

Ja kun syntyy tarpeeksi monta esimerkkiä, on syntynyt jo kokonainen ilmiö. Sen Köpsi huomasi viimeistään silloin, kun yllättävissäkin paikoissa alkoi yhtäkkiä ilmestyä juttuja naiskoodaajista.

– Kaikki konkreettinen tekeminen ja naisroolimallien näkyminen muuttaa asioita. Oli mahtavaa huomata, että hiljattain jopa Pirkka-lehti julkaisi jutun naiskoodarista, joka oli vaihtanut alaa, Köpsi iloitsee.

EU:n Erasmus-ohjelman kustantamassa Become a Woman Coder -hankkeessa luodaan työvoimaviranomaisille sekä uutta suuntaa hakeville naisille työkaluja ohjelmistoalalle työllistymiseen.

– Hankkeessa on lisäksemme kumppaneita esimerkiksi Puolasta ja Ranskasta. Meillähän esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa ollaan aika hereillä, mutta jossain muualla tämä voi olla vielä suurempi haaste.

Osassa Euroopan maissa työmaailma on edelleen hyvin vahvasti miesvetoinen. Naisten matalapalkkaisuus korostuu – tai sitten naiset jäävät työelämästä kokonaan pois pyörittä-

KOKO EUROOPPA KOODAA Mimmit koodaa -projektin tulevaisuudessa on luvassa laajentuminen Suomen rajojen ulkopuolelle.

DIGIMAMA | 2-2020 | 8

mään perhettä ja kotia.

– Me tuodaan hankkeeseen oma kokemuksemme siitä, kuinka naisia innostetaan ja ohjataan. Halutaan olla vaikuttamassa siihen, että ihmiset pystyy näkemään sukupuolen ohi.

Työ Suomessakaan ei toki ole vielä ohi, vaan naisten innostaminen koodaamaan jatkuu kotimaassa edelleen.

Tässäkin asiassa Milja Köpsi uskoo esimerkin voimaan.

– Jos me saadaan yksi tällainen vahvasti sukupuolittunut toimiala muutettua tasa-arvoiseksi, niin se on mahdollista millä tahansa muullakin toimialalla. ■

TEKSTI: HELENA LIEVONEN | PIIRROS: TIINA VALVE

Sitooko kilpailukieltosopimus minua työsuhteeni päättymisen jälkeen?

Jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, ei kilpailukieltosopimus sido työntekijää.

Työsuhteen katsotaan päättyneen työnantajasta johtuvasta syystä ensinnäkin, jos työnantaja irtisanoo työntekijän työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä säädettyjen taloudellisten tai tuotannollisten irtisanomisperusteiden nojalla. Toiseksi, jos työnantaja irtisanoo työntekijän ilman työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä säädettyjä työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita.

Työnantajasta johtuvana syynä pidetään myös työntekijän tekemää työsopimuksen irtisanomista tai purkamista, jos se johtuu työnantajan olennaisesta sopimusrikkomuksesta.

Kun työntekijä itse irtisanoo työsuhteensa työnantajasta riippumattomasta syystä, pysyy kilpailukieltosopimus voimassa. Samoin kilpailukieltosopimus pysyy työntekijää velvoittavana,

jos työntekijä irtisanotaan hänen henkilöönsä liittyvällä irtisanomisperusteella.

Kilpailukieltosopimus voi perustua työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvään erityisen painavaan syyhyn. Erityistä painavuutta arvioitaessa otetaan huomioon kummankin osapuolen edut. Kilpailukieltosopimuksen yksinomaisena tarkoituksena ei saa olla terveen kilpailun rajoittaminen eikä sillä saa estää työntekijää käyttämästä ammattiosaamistaan ja -taitoaan.

Kilpailukieltosopimus, joka on tehty ilman erityisen painavaa syytä, on kokonaisuudessaan mitätön.

Jos kilpailukieltosopimus on tehty yli kuudeksi kuukaudeksi ilman erityisiä syitä, se on pätevä vain kuuden kuukauden pituisena. Kilpailukielto-

DIGIMAMA.FI | 9

sopimuksen rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi, jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen rajoituksesta.

Kilpailukieltosopimukseen on voitu ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka sitoo vain kuuden kuukauden palkan määrään asti. ■

Kuka?

Lakimies Helena Lievonen ERTO Työsuhdeneuvonta

TEKSTI: ANNA KORPI-KYYNY | KUVAT: PASI LEINO, TIINA VALVE

ILMAN

RAJOJA Reilut viisi vuotta sitten creative Tiina Valve ei kokenut olevansa millään tavalla urheilullinen ihminen.

Sitten hän löysi ilma-akrobatian, on ylittänyt itsensä jo monta kertaa eikä saa lajista tarpeekseen.

DIGIMAMA | 2-2020 | 10

Kaikki alkoi siitä, kun poikani kävi lähikoulun tiloissa järjestetyssä sirkuskoulussa. Siellä oli tutustumispäivä, jolloin vanhemmatkin pääsivät kokeilemaan lajia. Olin juuri ajatellut, että joku uusi liikuntaharrastus täytyisi löytää ja pitää itsestään parempaa huolta. Kun koululla alkoi ilma-akrobatiakurssi aikuisille, ilmoittaudun mukaan ja ajattelin, että nyt harrastus on niin lähellä, etten voi jäädä kotiin, vaikka olisi kuinka kurja keli.

Olin kokeillut vuosien varrella monia lajeja miekkailusta joogaan. Sain kymmenisen vuotta sitten MS-diagnoosin, ja sairaudesta johtuen kropassani on kaikenlaisia vaivoja. Jos selkä on kipeä, ei joogaamisesta tule mitään. Mikään laji ei aiemmin ollut onnistunut motivoimaan minua tarpeeksi.

Ensimmäisella kerralla treeneissä harjoittelimme kiipeämään kangasta.

Oli huimaa, kun sain otettua toisen askeleen ja nousin ehkä puoli metriä irti lattiasta. Onnistuin myös kiipeämään omin voimin trapetsille.

Muistan, että suunnittelin meneväni treeneistä kotiin ruokakaupan kautta, mutta en pystynyt, sillä käteni tärisivät niin paljon.

Kävin treeneissä ja huomasin, miten paljon kehityin lyhyessä ajassa, vaikka minulla ei ollut voimistelu- tai muuta urheilutaustaa. Kohta osasin jo tehdä temppuja! Tunsin hämmentävää, jopa lapsellista liikunnan riemua. En ollut koskaan kokenut mitään sellaista.

Viikkoni rytmittyvät treenien mukaan. Viime keväänä oli hirvittävän ahdistavaa, kun en päässyt treeneihin enkä nähnyt niitä tyyppejä. Sekin ahdisti, että kauhealla vaivalla hankitut voimat lähtevät pois. Kun sitten kesällä pääsin jälleen vähän treenaamaan, kaikki tuntui normaalilta jo viikon jälkeen.

Olen huomannut, että mitä enemmän rehkin, sitä enemmän jaksan.

Osittain se on varmasti päänsisäinen asia: työssä käytän päätäni ja ilma-ak-

– Tämä harrastus yllättää minut yhä lähes viikoittain.

robatia on vastapainoa sille – joudun keskittymään täysillä yhteen asiaan. Se on ihanaa ja selkeää.

Minua on yllättänyt se, mihin kaikkeen oikeasti pystyn. Vaikka työpäivän aikana hiiren liikuttelu saattaa olla vaikeaa, saman käden varassa roikun illalla ilmassa. Vähän aikaa sitten toinen käteni oli kokonaan puutunut, mutta silti käsi toimi treeneissä. Piti vain hieman tottua siihen, etten tuntenut kättäni – jouduin toteamaan katsomalla, että kyllä käteni oli nyrkissä ja toimi.

Ilma-akrobatiassa ei vaadita mielestäni niinkään uskallusta, vaan sitä, että luottaa omaan kroppaansa. Liikkeitä harjoitellaan vaihe vaiheelta, joten

DIGIMAMA.FI | 11

seuraava temppu ei tunnu mitenkään hurjalta, vaikka se siltä ulkopuolelta saattaa näyttää. Liian rohkea ei saa olla, ja minullakin on tiettyjä temppuja, joita en aio kokeilla ollenkaan. Omat rajansa on hyvä tunnistaa.

Minulla on korkean paikan kammo ja esimerkiksi tikkaiden kiipeäminen on minusta ihan kauheaa. Mutta tässä harrastuksessa on pakko keskittyä vain tekemiseen – oikeaan jalkaan ja vasempaan käteen. Silloin joutuu siirtämään kaiken muun sivuun, myös pelon. Kokemuksen myötä on oppinut ymmärtämään, että mitä korkeammalla teen temppuja, sitä turvallisempaa se on.

Treenaamisen ohella olen suunnitellut kymmeniä erilaisia asuja sirkus­ esityksiin. Se varmaan lähti siitä, kun meidän treeniporukalla oli oma esitys, johon tein pukuni. Vaivihkaa ryhdyin tekemään puvustuksia tutuille sirkusammattilaisillekin.

Olen aina tykännyt väkertää kaikenlaista, mutta en tykkää kauhean pikkutarkasta työstä. En tykkää tehdä vaatteita, mutta esiintymisasuja katsotaan kaukaa ja niissä saa keksiä kaikenlaisia pellepeloton-ratkaisuja. Haalin mahdollisimman halpoja materiaaleja esimerkiksi kirpputoreilta ja roskalavoilta.

Myös rautakaupan valikoimaa on tullut käytettyä todella luovasti. Suosikkimateriaalini on polyuretaanivaahto.

Työskentelen AD:na ja kuvittajana mainostoimistossa. Työssäni suunnittelen kaiken tietokoneella, joten on ollut hirmu kivaa tehdä luovaa työtä käsillä. Hauskin projekti tähän asti on ollut kauhuklovnien asujen suunnittelu.

Naapurimmekin ovat jo tottuneet siihen, että taloyhtiömme pihalla liikkuu mitä mielikuvituksellisempia 2,5-metrisiä hahmoja, kun pukujen sovitus on käynnissä.

Hurjin paikka, mihin harrastukseni on minut vienyt, oli yritystapahtuma Turun Gatorade Centerissä. Meillä oli 45 minuutin ilma-akrobatianumero ja yleisössä oli tuhat henkeä.

Kesken harjoitusten yksi kolmen hengen ryhmästämme loukkaantui.

Normaalisti esiintymisissä viisi minuuttia on aika, jonka jaksaa roikkua ilmassa, ja nyt meidän piti selvitä kahdestaan 45 minuutista. Tuntui kauhealta, että minun pitäisi olla niin pitkä aika ilmassa, mutta ystäväni uskoi minun selviävän esityksestä. Kehitimme näyttäviä liikkeitä, joilla saimme kulutettua mahdollisimman paljon aikaa ja mahdollisimman vähän voimaa. Laskimme, että lopulta olimme molemmat ilmassa

Ilma-akrobatiaa ja esiintymisasuja – Tiina Valve on suunnitellut erilaisia esiintymisasuja TipTop Walkers -ryhmälle. Ideat asuihin kehitetään yhdessä esiintyjien kanssa, ja Tiina pyrkii toteuttamaan asut mahdollisimman edullisista materiaaleista.

DIGIMAMA | 2-2020 | 12

puoli tuntia esityksen aikana.

En ole koskaan tykännyt esiintyä, mutta ilma-akrobatian myötä esiintyminen on tuntunut hyvältä. Adrenaliini on mahtava asia. Jos treeneissä pystyn tekemään viimeisillä voimillani jonkun jutun, yleisön edessä se ei tunnukaan missään.

Tämä harrastus yllättää minut yhä lähes viikoittain. Olen oppinut paljon itsestäni ja ilman ilma-akrobatiaa elämäni olisi aika paljon kurjempaa ja minä voisin huonommin – sekä henkisesti että fyysisesti.

Olen 44-vuotias, mutta opin koko ajan lisää ja kehityn. Nelikymppisenä voi oppia paljon asioita, joita ei ole koskaan edes kokeillut. Outoa kyllä, en ole koko viiden vuoden aikana ajatellut kertaakaan, että tämä ei ole minun juttuni. ■

– Vaikka työpäivän aikana hiiren liikuttelu saattaa olla vaikeaa, saman käden varassa roikun illalla ilmassa.

DIGIMAMA.FI | 13

Tulevaisuuden työelämä – Mitä, miten ja miksi kehittäisin osaamistani?

TEKSTI: JAANA VILLANEN | KUVAT: MEERI UTTI JA MIIKKA PIRINEN

DIGIMAMA | 2-2020 | 14

Millainen on tulevaisuuden työelämän osaaja? Mitkä taidot ovat välttämättömiä hallita – ja kuinka varmistetaan osaamisen todentaminen myös CV:ssä aikana, jolloin tutkintotodistuksella on koko ajan vähenevä merkitys osaamisen osoittamisessa.

Puhuttaessa tulevaisuuden työelämästä, olemme jo nivoneet sen kiinteäksi osaksi tekoälyyn, robotisaatioon ja automaatioon. Työntekijän kyky omaksua uutta teknologiaa ja ottaa sitä käyttöön onkin ehdottomasti yksi avain työssä menestymiseen. Tämän lisäksi utelias asenne ja halu oppia uutta auttavat pärjäämään tulevaisuuden työelämässä.

Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen puhuu paljon työn muutoksesta ja siitä, kuinka moni tekee jo parhaillaan työtä sekä yrittäjänä että palkansaajana. Hän on lanseerannut osaltaan monityön käsitettä, joka nostaa arvokkaasti esille sekä työsuhteisen työn että yrittäjyyden asettamatta kumpaakaan toisen edelle tai toista paremmaksi. Pohtiessamme tätä monityön samanaikaisuutta ja limittäisyyttä, jossa työtä tehdään välillä työsuhteessa, ja välillä yrittäjänä (esimerkiksi ERTOn jäsenyhdistyksen DigiMaMan jäsenistä 20 prosenttia tekee monityötä), ymmärrämme, ettei kysymykseen osaamisen kehittämisestä ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia. Sen pohtiminen omassa tekemisessä on sen sijaan välttämätöntä.

KOHTI OSAAMISEN AIKAA Milloin olet viimeksi esittänyt itsellesi kysymyksen siitä, miten pärjäät tulevaisuuden työelämässä? Pysytkö kärryillä oman toimialasi kehityksestä?

Tulevaisuuden työelämässä tarvittavasta osaamisesta puhuttaessa yksi paljon käytetty sana on resilienssi, joka määritellään joustavuutena, muutoksessa elämisen kykynä.

– Tämä tarkoittaa ennen muuta ky-

kyä ja valmiutta oppia koko ajan. On omattava oppimisen taidot ja on oltava valmiutta rakentaa omaa osaamista, linjaa Tapio Huttula, joka toimii vanhempana neuvonantajana Sitran Osaamisen aika -avainalueella ja työstää elinikäiseen oppimiseen liittyviä sisältökysymyksiä.

Huttulan mukaan olisi oltava sekä valmiutta tarttua uusiin asioihin, että jäsentää niitä kehittämällä omaa osaamistaan.

– Tämä tarkoittaa ennen muuta kykyä ja valmiutta oppia koko ajan.

– Käytännössä tämä tarkoittaa yksilön tasolla valmiutta jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan ja varmistaa oma välineistö osaamisen kehittämiseen.

Oppiminen lähtee omasta itsestä, itsereflektoinnista. On ensin tiedettävä ja tunnettava itsensä, tunnistettava osaamisensa rajat, Huttula linjaa.

Sinimaaria Ranki, joka toimii johtavana asiantuntijana Sitran Osaamisen aika -avainaluetyössä, katsoo, että työelämätaitoihin voidaan lukea kaikki ne tiedot ja taidot, joita työssä pärjäämiseen tarvitaan.

– Oma kiinnostus ja motivaatio ovat aina kaiken taustalla, mutta oppimiseen vaikuttavat laajalti myös hyvin monet erilais

DIGIMAMA.FI | 15

set tekijät. Työtä tekemällä oppii paljon, mutta työelämäosaamisen tietoinen kehittäminen vaatii aikaa ja keskittymistä, johon kannattaa panostaa. Se vahvistaa ihmisen valmiuksia pärjätä erilaisissa työtehtävissä ja rakentaa sekä omaa, että myös työnantajan pitkän tähtäimen kilpailukykyä.

Tämän lisäksi yhä useampaa työtä on haastavaa yrittää tehdä vain ”työaikana”, kun työn luonne on yhä enemmän ongelmanratkaisua, eikä ongelmanratkaisu noudata kellonaikaa.

– Onkin välttämätöntä myös huolehtia siitä, että kykenee johtamaan itseään myös siten, että tekee itselleen soveltuvaa työmäärää, korostaa Sitran Osaamisen aika -työn projektijohtaja Helena Mustikainen.

– Ellei ihminen pysty johtamaan itseään ja tunnistamaan rajojaan, voi luovuudesta hävitä terä, Mustikainen toteaa.

– Tulevaisuuden työelämä asettaa entistä laajemmat itsensä johtamisen vaatimukset. Erityisesti niiden osaajien, joilla on vahva työn imu, olisi tunnustettava ja tunnistettava, millainen työmäärä olisi sopiva ja kuinka paljon pystyy tai on järkevää tehdä työtä, korostaa Mustikainen.

– Sopivaa tehokasta työtuntimäärää on äärimmäisen hankalaa mitoittaa – jollekin se voi olla 60 tuntia ja toiselle 35. Erityisesti tietotyössä lisäämällä tunteja tehokkuus saattaa kärsiä. Lisäpanos ei tuokaan sitä lisää, vaan vähentää. Uupuneena ei välttämättä jaksa kehittää osaamistaan tai näe sille tilaa.

MILLAISESSA YMPÄRISTÖSSÄ TYÖSKENTELET? Oppimisen ydin riippuu laajalti ympäristöstä, missä olet. Oppimiselle

OPPIMISEN OIVALLUKSIA:

1. Oppiminen kuuluu kaikille.

2. Oppiminen on arkista. Innostu arjessa uusista jutuista!

3. Suhtaudu positiivisesti uuteen.

4. Ole armollinen itsellesi, saat aikaan positiivisen kierteen.

5. Oppiminen voi olla periaatteessa mitä vain.

Helena Mustikainen, Sitra

otollisessa työympäristössä voi peilata oppimaansa. Sinimaaria Rankin mukaan osaamisen kehittämisen iso kysymys esimiestyön rinnalla on työyhteisön tapa suhtautua oppimiseen.

Viimeisempien tutkimusten mukaan vertaisten tuki työyhteisössä on osoittautunut äärimmäisen tärkeäksi osaamisen kehittämisen ja uuden oppimisen osa-alueeksi.

Isossa kuvassa on pohdittava sitä, miten ihminen itse näkee omat mahdollisuutensa kehittää osaamistaan?

Pääseekö hän osalliseksi, kun työyhteisön osaamista suunnitellaan vai tekeekö joku sen hänen puolestaan?

– Kaikkein olennaisinta osaamisen kehittämisen kannalta on lopultakin työlle antautuminen, työn merkityksellisyys. Siitä muodostuu ilmapiiri ja se luo edellytykset ihmisten valmiuteen ylittää oman työnsä rajat, korostaa Ranki.

– Omistautuminen työlle on kultakimpale, josta seuraa kaikki hyvä – erinomaiset asiakaspalvelukokemukset ja liiketoiminnan tulos.

Mustikaisen mukaan oppiminen on aina sosiaalinen prosessi.

– Jos et ole vuorovaikutuksessa muiden kanssa, oppiminen jää tietylle

MISTÄ KYSE? Sitran Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia -avainalueen tavoitteena on tukea yhteiskunnallisia toimijoita Suomessa elinikäisen oppimisen kehittämiseksi.

Kolmivuotisen projektikokonaisuuden pyrkimyksenä on vauhdittaa siirtymistä

elinikäisen oppimisen politiikkaan, jossa osaamista ja työtä tarkastellaan hyvinvoinnin rakennusaineina. Osaamiseen käytetyt resurssit nähdään tuottavana investointina Suomen kilpailukykyyn.

SITRA.FI/OSAAMISENAIKA

DIGIMAMA | 2-2020 | 16

tasolle. Itse toivon, että voisin viettää suurimman osan ajastani sellaisessa ympäristössä, missä minun ei tarvitsisi miettiä, voinko avata suuni ja käydä vuorovaikutteista keskustelua, koska ilman niitä osaamisen kehittyminen on mahdotonta.

SINUN TULEVAISUUTESI? Tapio Huttulan mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että seuraa maailmaa ja huolehtii omat perustaidot ja yleissivistyksen kuntoon. Silloin sinua ei yllätetä!

– Huolehdi omasta oppimisesta. Tee näkyväksi kaikki se, mitä osaat. Opettele tunnistamaan, tunnustamaan ja sanoittamaan oma osaaminen. Tätä ei voi kukaan muu voi sinun puolestasi kertoa, Huttula painottaa.

Osaamisen kehittäminen ja kilpailukykyisenä pitäminen ovat aina ensisijaisesti jokaisen omalla vastuulla. Ja miksi et osaamistasi kehittäisi? Jos tiedät, että oman osaamisen kehittäminen vahvistaa työllistymisen mahdollisuuksiasi ja tuo sinulle lisää työtilaisuuksia, eikö olisi hyvä tästä huolehtia? Osaamisen kehittäminen luo parhaimmassa tapauksessa sinulle riippumattomuutta ja väylän omaan palkkatuloon tai yrittäjyyteen. ■

TEKSTI JA KUVAT: SANNA KOIVUSAARI

Vegaaniseen joulupöytään ui porkkala 6

10 min + porkkala 60 min + 2 vrk | Helppo

Toki jouluun on vielä runsaasti aikaa, mutta aina se tuntuu tulevan kuitenkin yllättäen, vaikka olisi kuinka ajoissa valmistautunut.

Jouluruoat ovat minulle niin sanotusti ”ihan sama” -ruokia.

Syön kyllä joitakin, mutta ne eivät kuulu suosikkeihini. Viime joulun aikaan nautinkin kun sain itse päättää, mitä jouluruokia pöydälläni on.

Se olikin aika kalavoittoista, kuten esim Skagenia saaristolaisleivällä, kylmäsavulohta salaatin kanssa jne.

Joulupöydän saa myös koreaksi ilman lihaa ja kalaa. Googlettamalla löytyy runsaasti kasvisreseptejä, eli joulupöydän saa katettua monipuoliseksi. Alkuun voi olla esim. porkkalaa (porkkanasta valmistettu vegaaninen ”kylmäsavulohi”), punajuuritartaria, punajuuricarpacciota ja perinteiseen rosolliin syntyy kastike soijajogurtista.

Jouluiset laatikot sopivat sellaisinaan kasvissyöjille ja vegaaniset versiot syntyvät korvaamalla maito kasviperäisillä valmisteilla. Muita vaihtoehtoja laatikoiksi ovat punajuuri-, palsternakka- tai bataattilaatikko ja kinkun korvaa sienimureke, ruokaisa tofusalaatti, katajanmarjoilla maustettu ruusukaali tai portobellosienet vuohenjuuston kanssa. ■

Kuka?

Sanna Koivusaari DigiMaMa ry:n hallituksen jäsen

Punajuurisalaatti porkkalalla • Porkkanalohi eli porkkala • 4 (450 g) luomuporkkanaa • 600 g karkeaa merisuolaa Marinadi • n. 2 tl nestemäistä savuaromia • 1tl valkoviinietikkaa • 1 rkl rypsiöljyä TYÖVAIHEET 1. Pese ja kuivaa porkkanat. Peitä pienen uunivuoan pohja suolalla. Laita porkkanat suolapedille ja peitä ne suolalla kauttaaltaan.

2. Kypsennä porkkanat 200-asteisen uunin keskitasolla noin 1 tunti 15 minuuttia.

3. Riko suolakuori ja nosta porkkanat varovasti leikkuulaudalle. Kuori jäähtyneet porkkanat veitsen avulla.

4. Viipaloi porkkanat pitkiksi viipaleiksi, joko terävällä veitsellä tai kuorimaveitsellä.

5. Sekoita marinadin ainekset keskenään ja sekoita ne varovasti porkkanaviipaleiden joukkoon. Marinoi porkkanalohta suljetussa rasiassa vähintään yön yli, mutta maku

DIGIMAMA.FI | 17

vahvistuu, jos annat porkkalan tekeytyä 1–2 vuorokautta.

Punajuurisalaatti • 6 pientä raakaa punajuurta, hyvin pestynä • 1 sitruunan mehu • merisuolaa • mustapippuria myllystä • noin 2 rkl extra virgin -oliiviöljyä • noin 2 rkl balsamiviinietikkaa • 300 g porkkalaa • 50 g vesikrassia tai vuonankaalia • 3 cm pala tuoretta piparjuurta tai valmista tahnaa tuubista 1. Vuole kuorimaveitsellä punajuuri ohuiksi lastuiksi kulhoon. Lisää sitruunan mehu, hyppysellinen suolaa ja pippuria, kunnon loraus oliiviöljyä ja pieni määrä balsamiviinietikkaa. Sekoita keskenään.

2. Järjestä porkkala tarjoiluvadille vesikrassin kanssa. Lisää punajuuri, mutta jätä neste kulhoon. Raasta punajuurien päälle piparjuuri ja lusikoi neste päälle. Voit rouhaista pinnalle vielä mustapippuria ja lorauta hieman oliiviöljyä vielä päälle. Tarjoile muiden jouluruokien tai maalaisleivän kanssa.

VIERAALLA MAALLA TEKSTI: SOILI HÄMÄLÄINEN KUVAT: SOILI HÄMÄLÄINEN JA GENI RAITISOJA

EN OLE TAVANNUT YHTÄÄN PUHUMATONTA SUOMALAISTA DIGIMAMA | 2-2020 | 18

Geni Raitisoja muutti Suomeen Filippiineiltä 17 vuotta sitten. Positiivisesti elämään suhtautuva kansainvälisen viestinnän ja digimarkkinoinnin ammattilainen sanoo, että kotiutuminen oli helppoa. Suomen kielikin sujuu häneltä lähes yhtä hyvin kuin ykköskieli englanti. Perheeseen kuuluu suomalainen mies ja melkein aikuiset lapset. Hiljaista suomalaista hän ei ole vielä tavannut.

Suomalainen elämä tuli Genille helposti tutuksi, sillä hän on aina ollut innostunut tutkimaan uusia asioita.

– Teen työtä kielen ja sanojen parissa. Minulla on yliopistotutkinto kirjallisuudesta ja Filippiineillä työskentelin aikakauslehdessä. Jos en osaisi puhua maan kieltä, tuntisin olevani kuin vankilassa.

Ensimmäiseen kymmenen kuukauden suomen kielen kurssiin kuului myös suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen, jonka synkeämmät muodot saattoivat kummastuttaa.

– Kuunneltiin Hectoria ja J. Karjalaista ja katsottiin Kaurismäen elokuvia. Tosi masentavaa ihmiselle, jonka kotimaassa lauletaan kaduilla ihan omaksi iloksi.

Itsenäinen luonne auttaa pärjäämään, mutta ajatus, ettei voisi hoitaa omia asioita ilman tulkkia, tuntui sietämättömältä.

– Suomen oppimisessa auttaa myös, jos on anoppi, joka ei puhu englantia, Geni jatkaa.

Geni jatkoi opintoja ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa, jonka työharjoittelun kautta löytyi ensimmäinen pitkäaikainen työpaikka kansainvälisessä yhtiössä.

Jos en osaisi puhua maan kieltä, tuntisin olevani kuin vankilassa.

Työelämän suhteen hän on omasta mielestään ollut onnekas. Jotain tekemistä asian kanssa on varmasti hänen positiivisella asenteellaan ja innostuksellaan. Saavutuksiin kuuluvat nyt myös Liiketalouden jatkokoulutus, oppisopimus suomalaisessa yhtiössä 2019 ja Media-alan ammattitutkinto tänä vuonna.

Työpaikat ovat koko ajan olleet kansainvälisissä yhtiöissä, joissa hän on työskennellyt viestinnän asiantuntijana.

SUOMALAISESTA KULTTUURISTA Stereotypia hiljaisista suomalaisista ei pidä paikkaansa Genin kokemusten mukaan.

– Kaikki tapaamani suomalaiset ovat olleet avuliaita ja avoimia ja toivottaneet minut tervetulleeksi. En ole tosiaankaan tavannut hiljaista suomalaista.

– Koen, että suomalaiset ovat sisimmässään rehellisiä, ja se on tehnyt sopeutumisen suomalaiseen elämään minulle helpoksi. Arvostan myös sitä, että täällä ihmiset eivät tee itsestään suurta numeroa, vaan keskittyvät toimintaan.

Saunaankin Geni tottui pian, kun pääsi jyvälle mistä oli kysymys.

– Saunominen alkoi sujua, kun ymmärsin, että tässä sitä istutaan alastomana naispuolisten sukulaisten kanssa, jutellaan niitä näitä, ja sitten hypätään järveen. Olen jopa luvannut yhdelle ystävälleni, että menen avantoonkin.

Eikö mikään ole ollut vaikeaa tai edes hankalaa? No, ehkä urheilullisuus.

Ulkoilu ja kaikenlainen liikunta ei ole ollut Genille aivan yhtä itsestään selvää kuin suomalaisille.

DIGIMAMA.FI | 19

Kerran vuodessa Genistä tulee kuitenkin jääkiekkofani. Myös avantouinnin haltuun ottaminen on pian lähellä, sillä puuttuvaa uimataitoaan hän harjoittelee parhaillaan yksityisopettajan johdolla kerran viikossa.

– Suomalaiset eivät todellakaan ole kylmiä ja etäisiä, hehän puhuvat minulle uima-altaassakin!

Olla keskellä metsää, katsella järvelle ja kokea hiljaisuus.

Geni kuulostaa hyvin suomalaiselta: hän rakastaa luontoa, kulkee poimimassa sieniä ja haaveilee talosta metsän keskellä. Ollessaan poissa Suomesta, hän kaipaa jopa televisio-ohjelmien tekstityksiä.

Geni Raitisoja tuntee olonsa kotoisaksi Tampereen Hervannassa, missä luonto on lähellä.

– Olla keskellä metsää, katsella järvelle ja kokea hiljaisuus – sellainen on itse asiassa minunkin unelma-asuinpaikkani. Ja kun menen nyt Filippiineille, alan pian kaivata hiljaisuutta.

Metro Manilla, mistä Geni on kotoisin.

– Vaikka ohjelma olisi englanniksi, katselukokemus tuntuu minusta epätäydelliseltä ilman suomalaisia tekstejä.

SUOMESSA ON HYVÄ ASUA – Suomalaiset ystäväni valittavat joskus, että palvelu Suomessa on huonoa.

Minusta palvelussa ei ole vikaa. Pyrin aina itse olemaan kohtelias. Kun itse suhtautuu myönteisesti, se heijastuu takaisin.

Geni tuntee joulupukin.

Syrjintää Geni ei ole Suomessa kokenut.

– Kohtaamme kaikki vastoinkäymisiä elämässä. Tällä hetkellä maailmantilanne on sellainen, että ihmisten parhaat puolet eivät välttämättä tule esiin.

Pitää valita, miten suhtautuu omiin elämäntapahtumiin. Minulla on lapsia ja se vaikuttaa asenteisiini.

Pieni Suomi on hyvin erilainen verrattuna 100 miljoonan asukkaan Filippiineihin, missä esimerkiksi kauppakeskuksessa voi käydä Tampereen verran ihmisiä päivässä.

– Olen kiitollinen monista asioista.

Lapset voivat elää vapaina ja turvassa ja pienetkin lapset voi huoletta päästää keskenään ulos leikkimään. Näin suuri vapaus ei olisi mahdollista, jos asuisimme muualla.

Työn ja muun elämän yhteen sovittaminen sujuu Genin mielestä hyvin.

– Töissä voi olla oma itsensä. Suomessa halutaan viettää aikaa perheen kanssa ja puoli neljän maissa aletaankin valmistautua kotiin lähtöön. Tämä olisi hyvin poikkeavaa muissa maissa.

Suomalaisten mökkielämä ja läheinen suhde luontoon viehättää Geniä.

DIGIMAMA | 2-2020 | 20

PAREMPI MAAILMA Koronapandemian takia Geni on nyt freelancer. Yrittäjän asemaa Suomessa hän ihmettelee.

– Teknologiassa korostetaan suomalaisten innovatiivisuutta. Miksei niin tehdä myös luovilla aloilla ja kannusteta esimerkiksi kevytyrittäjyyttä voimakkaammin?

Positiivinen elämänasenne kantaa myös hankalana aikana. Geni toimiikin vertaisryhmän ohjaajana kerran viikossa.

– Haluan auttaa muita maahanmuuttajia löytämään oman paikkansa, sillä uuteen maahan muuttaminen on aina vaikeaa.

– Uskon, että jokaisessa meissä on pieni kipinä, joka haluaa tehdä maailmasta hiukan paremman paikan. Sillä tavalla haluan nähdä maailman. ■

Miksei kevytyrittäjyyttä kannusteta voimakkaammin?

Kuka?

Geni Raitisoja Kotipaikka Tampereen Hervannassa. Kotoisin Filippiineiltä.

• Viestinnän ja digimarkkinoinnin ammattilainen • DigiMaMan jäsen • Rakastaa metsää ja hiljaisuutta • Erinomainen kokki • Haluaa tehdä maailmasta paremman paikan

Ilmoittaudu koodilla “DIGIMAMA2020” tai laita viesti: myynti@corellia.fi Alennus 15% vuoden loppuun saakka

Koulutukset myös etäyhteydellä Adobe | Saavutettavuus | Web | WordPress | 3D UX | Digimarkkinointi

Corellia Helsinki Oy Vuorikatu 20, 00100 Helsinki Myynti: 040 707DIGIMAMA.FI 0202, myynti@corellia.fi | 21

www.corellia.fi

TEKSTI: ANNA KORPI-KYYNY| KUVAT: UNSPLASH

HAVAITSETKO KUORMITTUMISEN MERKIT?

Poikkeusaika on siirtänyt monen tietotyöläisen etätöihin kotiin, jossa työn ja vapaa-ajan raja helposti hämärtyy. Moni ei huomaa kehon vinkkejä siitä, että lepo olisi paikallaan, ja siksi listasimme kuormittumisen merkit Liftedin Taneli Rantalan kanssa: TYÖNTEOSTA HÄVIÄÄ INTO Innostuksen häviämiseen voi olla monta syytä, mutta jos into katoaa, on syytä miettiä omaa palautumistaan. Se voi olla merkki työn vastapainon puuttumisesta.

– Työpäivän aikana työn merkityksellisyyttä ei pitäisi joutua etsimään, vaan työn pitäisi luoda sitä, Rantala sanoo.

TYÖT EIVÄT TULE VALMIIKSI Jos on usein tunne, ettei saa aikaan niin paljon asioita kuin haluaisi, voi olla liian kuormittunut. Se voi ilmetä myös niin, ettei pysty tarttumaan isompiin kokonaisuuksiin, vaan hoitaa niiden sijaan pieniä rutiinitöitä.

Toisaalta yksi liian kuormittava päivä voi aiheuttaa sen, ettei seuraavana päivänä saa mitään aikaan, sillä on niin puhki eilisestä. On hyvä muistaa, että lepääminen ja palautuminen kuuluvat jokaiseen päivään.

– Uskon itse 100-prosenttiseen

työntekoon ja 100-prosenttiseen lepäämiseen. Kun tehdään töitä, silloin ei puuhastella, vaan keskitytään kunnolla. Kun työpäivä on ohi, sitten ei enää tehdä vähän työjuttuja, vaan annetaan itselle oikeasti lupa levätä, Rantala sanoo.

HALU ERISTÄYTYÄ Poikkeusaikana on ollut suositeltavaa välttää turhia sosiaalisia kontakteja. Jos kuitenkin huomaa tuntevansa, ettei halua ollenkaan nähdä ystäviään, on hyvä tarkkailla oloaan.

– Sosiaalisista kontakteista on hyvä pitää kiinni ja tehdä niistäkin rutiineja – turvallisuus huomioiden. Jos huomaa, ettei päiviin tai viikkoihin ole ollut ihmiskontaktissa, kannattaa hakea niitä tietoisesti tai jutella matalalla kynnyksellä ammattilaisen kanssa, Rantala sanoo.

KIVUT KROPASSA Etätöiden tekeminen on nyt monille

DIGIMAMA | 2-2020 | 22

osa arkea. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota ergonomiaan sekä liikkumiseen myös kotitoimistolla. Jos niskaa, hartioita tai vaikka selkää särkee, on syytä toimia.

– Emme voi jatkaa niin, että kestän nyt vielä pari viikkoa huonossa työpisteessä ja aloitan ensi viikolla lenkkeilyn.

Vierimme vain alamäkeen, jos työtavat ja työpiste eivät ole kunnossa. Kannattaa miettiä, miten voisi tuoda ja luoda työpäivään hyviä uusia rutiineja.

UNI EI TULE Jos yöllä ei saa unta, se kertoo, ettei päivän mittaan ole pystynyt palautumaan kunnolla ja kierrokset ovat liian korkealla. Rantala neuvoo, että kierroksia pitäisi saada laskettua jo päivän mittaan pitämällä pieniä taukoja. Lisäksi yöunelle täytyy jäädä tarpeeksi aikaa, sillä aikuisen unentarve on 7–9 tuntia.

– Se kertoo jo paljon, millainen fiilis on aamulla. Jos heräät aina väsyneenä, se ei ole normaalitila.

Näin huolehdit palautumisesta Työpäivän aikana palautuminen tapahtuu työn tauottamisella.

– Tietotyötä tekevien pitäisi pitää taukoja päivän mittaan, sillä kukaan ei voi suoriutua huippu-urheiluun verrattavasta kuormituksesta 8 tuntia putkeen. Tutkimusten mukaan keskittymiskykymme pysyy hyvänä 1,5–2 tuntia, mutta työpäivän voi jakaa myös lyhyempiin paloihin.

Hyvä nyrkkisääntö on, että pitää yhden tauon aamupäivällä, pidemmän lounastauon keskipäivällä ja yhden tauon iltapäivällä.

Mitä tauolla sitten tehdään? Rantala neuvoo tekemään jotain päinvastaista, mitä juuri teit. Jos työskentelit tietokoneella, jätä kaikki ruudut pois.

Jos teit töitä yksin, hakeudu vaikka työkaverin tai puolison juttusille. Jos olit staattisessa asennossa, liiku kevyesti.

Jotta taukoja tulee pidettyä, kannattaa ne kalenteroida.

– Me olemme huonoja huomaamaan suorituskykymme tai luovuutemme laskua. Siksi tauot kannattaa merkata itselleen valmiiksi, sillä vain taukojen avulla pystymme parhaimpaamme.

Jokaisen työpäivän jälkeen päivässä tulisi olla vähintään 30 minuuttia laadukasta, itselle todella palauttavaa aikaa. Jos puoli tuntia tuntuu

pitkältä ajalta, voi aloittaa vaikka viidestä minuutista.

Palauttavia aktiviteetteja olisi hyvä olla useampi, jolloin jokaiseen päivään voi helposti valita jonkin niistä. Lisäksi on hyvä, ettei tukeudu liiaksi yhteen asiaan, vaikkapa karatetreeneihin, sillä poikkeusaikana se yksi juttu voikin olla mahdoton toteuttaa.

– Jotkut aktiviteetit ovat palauttavampia kuin toiset. Siksi omaa mieltä ja kroppaa on hyvä tarkastella ja opetella tunnistamaan, mikä itselle toimii.

Jollekin se voi olla vaikka kuorolaulu, toiselle juoksulenkki. Näiden asioiden tunnistamisessa apuna voi käyttää erilaisia palautumista mittaavia laitteita, mutta en suosittele jatkuvaa mittaamista. Tulemme helposti tiedon orjiksi ja mittaustulokset alkavat vaikuttaa esimerkiksi odotuksiimme tulevasta päivästä, Rantala sanoo.

Hyvä yöuni on tärkeä palautumisen kannalta. Ja se alkaa jo aamulla.

– Kaikki valinnat ja aktiviteetit, joita teemme päivän aikana, vaikuttavat siihen, miten nukumme seuraavana yönä.

Kannattaa miettiä, miten voisi mahdollistaa hyvän unen.

Yksi kompastuskivemme ovat älylaitteet, joiden valo häiritsee palauttavaa unta. Niitä tuijotamme monesti vielä sängyssäkin. Rantala suosittelee, että vähintään tunti ennen nukku-

DIGIMAMA.FI | 23

maanmenoa olisi näytötöntä aikaa.

– Tässäkin kannattaa olla armollinen itselleen. Jos nyt katsoo kännykkää viimeisenä ennen nukkumista, voi kokeilla, pystyisikö viimeiset 10 minuuttia olemaan ilman kännykkää. ■

Kuka?

Taneli Rantala on valmennus- ja hyvinvointiyritys Liftedin toimitusjohtaja ja yksi perustajista.

– Oma kompastuskiveni on vapaa-ajasta kiinni pitäminen. Työni on tosi kiinnostavaa ja siihen minulla riittää intoa, mutta se ei suojaa minua kuormittumiselta ja loppuunpalamiselta. Siksi luon rajoja itselleni, jotta lopetan työt ajoissa ja ehdin myös palautua.

TEKSTI: TUUKKA HÄMÄLÄINEN | KUVA: TARASOW FILMS OY

Elokuva tehdään valkokankaalle Vuosi 2020 on muiden myllerrysten ohessa herättänyt katsojat arvostamaan elokuvateattereita. Ohjaaja Annika Grofin mukaan elokuvat tehdään alusta lähtien valkokankaalta nautittaviksi, mutta tärkeintä hänelle on elokuvakokemuksessa yhteisöllisyys.

Maaliskuussa koronapandemia sulki muun yhteiskunnan ohella myös elokuvateatterit ja peruutti alan festivaalit.

Samalla lykkääntyivät suunnitellut ensi-illat, joista yksi on kotimainen draama Syksyn jälkeen saapuu kevät.

Elokuva sai lopulta ensi-iltansa elokuussa, ja siitä päästiin nauttimaan valkokankaalta. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Annika Grof on varmasti tyytyväinen, sillä hänen mukaansa elokuva pääsee oikeuksiinsa juuri teatterissa.

– Elokuvateatteriin meneminen on erilainen teko kuin avata televisio omalla sohvalla. Sitä voi verrata siihen, että menee galleriaan katsomaan kuvataiteilijan näyttelyä. Silloin haluaa olla läsnä taiteilijan ajatuksille.

VAIKEITA AIKOJA Grofin ensimmäinen pitkä fiktioelokuva saapuu levitykseen epävarmuuden aikana. Pandemian ja sosiaalisen eristyksen aikakautena teoksesta korostuukin

erilaisia ulottuvuuksia.

Syksyn jälkeen saapuu kevät sijoittuu 1940-luvun Suomeen, jossa Karjalan evakot yrittävät löytää uuden elämän. Tapahtumien keskiössä on nuoren Annin (Asta Sveholm) perhe, jonka kautta pakolaisuuden ja sota-ajan arvet tulevat näkyville.

– Annin perhe eristetään uudesta yhteisöstä. Samaan aikaan heillä on kaipuu menneisyyteen ja menetettyyn elämään, johon ei ole paluuta.

Grof kertoo halunneensa tehdä ennen kaikkea elokuvan rasismista, mutta teos puhuttelee laajemminkin. Kyse on vähemmistöjen kohtelusta ennen ja nyt, mutta elämämme aika nostaa esiin eristymisen ja menetyksen kipeät teemat.

Pandemian aika näkyy elokuva-alalla laajana epävarmuutena. Grofilla on vielä jälkituotannossa pitkä dokumentti, mutta sen jälkeen tulevaisuus on hämärän peitossa.

DIGIMAMA | 2-2020 | 24

– Olen kuullut tuotantojen peruuntuneen, ja toteutuviin tuotantoihin kohdistuu paljon paineita. Tässä edetään jos ei viikko niin kuukausi kerrallaan. ÄÄNTÄ JA KUVAA Puhe elokuvakokemuksesta teatterissa keskittyy turhan usein suuriin blockbuster-elokuviin ja erikoistehosteiden jylinään. Kuitenkin myös pienimuotoisempi elokuva hyötyy valkokankaasta, Grofin mukaan jopa enemmän kuin tehostepläjäykset.

– Suuret elokuvat keskittyvät enemmän toimintaan ja suuriin dynamiikan vaihteluihin. Tämän vuoksi ne siirtyvät helpommin pienelle ruudulle. Syksyn jälkeen saapuu kevät -elokuvan tapainen teos taas luottaa hienovaraisempaan dynamiikkaan, joka tulee paremmin esille teatterissa.

Grof korostaa kuitenkin, että elokuvantekijät tekevät aina teoksensa valkokankaalle, ei pienelle ruudulle.

Asta Sveholm näyttelee Raja-Karjalan evakkoa elokuvassa Syksyn jälkeen saapuu kevät. Evakkojen vaeltaessa kokonainen pommitus kuvataan äänin, jotka pääsevät oikeuksiinsa elokuvateatterissa.

– Olen ohjannut myös paljon televisiota, joka tehdään aivan eri tavalla.

Elokuvassa jokainen yksityiskohta on hiotttu, ja kaikella mitä kuvassa näkyy on tarkoitus.

– Ihmisten kanssa samassa tilassa oleminen luo aina energian, jonka katsoja tuntee.

Se on monen ihmisen läsnäolon synergiaa.

Syksyn jälkeen saapuu kevät on intiimi elokuva, joka päästää katsojan aivan päähahmojen iholle. Kuvauksesta vastaava Jarmo Kiuru on kuvannut elokuvan tavalla, jossa Grofin mukaan ”kamera hengittää lähellä tapahtumia ja henkilöitä”. Juuri siltä elokuvan katsominen tuntuu.

Hienovarainenkin elokuva voi myös ottaa kaiken irti elokuvateatterin äänentoistosta. Syksyn jälkeen saapuu kevät -elokuvan alussa kokonainen pommitus kuvataan vain äänillä, jotka jylisevät kaukaisuudessa. Teatterisalissa tämä kuuluu määrätystä suunnasta, mikä saa katsojan uppoutumaan elokuvan maailmaan, ja lisäksi penkkejä värisyttävä kumina tuntuu uhkana kehossa. Äänimaisema saa siis eläytymään elokuvan maailmaan ja heittäytymään sen hahmojen asemaan.

– Minulle elokuva on juuri audiovisuaalinen media, ja tämäkin elokuva on miksattu hyvin tarkkaan. Siinä on harkittu huolella, mitkä äänet pääsevät esiin ja mistä suunnasta ne kuuluvat.

Jopa se, minkä linnun laulua kuuluu taustalla!

YHTEISÖLLINEN KOKEMUS

DIGIMAMA.FI | 25

Elokuvan katsomista voi erehtyä ajattelemaan jotenkin epäsosiaaliseksi, mutta niin tekijät kuin alan harrastajatkin kiistävät ajatuksen. Yleisön reaktiot ja pelkkä läsnäolo ovat merkittävä osa kokemusta.

Myös Grofille elokuvan katsominen teatterissa on yhteisöllinen kokemus.

– Ihmisten kanssa samassa tilassa oleminen luo aina energian, jonka katsoja tuntee. Se on monen ihmisen läsnäolon synergiaa.

Samoilla linjoilla on Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin toiminnanjohtaja Anna Möttölä. R&A Median artikkelissa (16.7.2020) hän kuvailee omien tunteidensa vahvistuvan, kun elokuvaa katsotaan yleisön kanssa.

– Muut ihmiset korostavat minun kokemustani. Paljon intiimimmältä se tuntuu kuin yksin kotona, mikä on vähän yllättävää. ■

SAAVUTETTAVUUS, MITÃ&#x201E; SE MINUA LIIKUTTAA? TEKSTI: KARI SELOVUO | KUVAT: POND5

DIGIMAMA | 2-2020 | 26

Hyvä kysymys. Vastauskin on helppo, ei tosin kovin lyhyt.

Saavutettavuudesta on kirjoitettu ja ehkä luettukin jo tarpeeksi ympäripyöreää selostusta. Tässä artikkelissa lähestyn asiaa kysymys tai olettama vs. vastaus -menetelmällä.

VÄITE: Saavutettavuus hoituu kyllä tekniikalla, ei siitä tarvitse huolehtia.

VASTAUS: Ei hoidu. Saavutettavuus, erityisesti verkkopalveluissa, on usean tekijän yhteistyötä. Tekniikka ratkaisee vain osan saavutettavuuteen liittyvistä haasteista. Oman osansa tekevät visuaaliset suunnittelijat ja lopulta sisällön saavutettavuudesta vastaavat myös sisällön tuottajat. He tuottavat sisältöä koodareiden luomaan järjestelmään ja graafikoiden suunnittelemaan ulkoasuun.

VÄITE: Saavutettavuutta tarvitsevat ovat marginaaliryhmä, ei merkittävä osa asiakaskuntaa.

VASTAUS: Väärin. Saavutettavuus mielletään usein sellaiseksi, että sokeat kykenevät käyttämään verkkopalvelua.

Tottahan tämäkin on, mutta sokeat ovat vain minimaalinen osa saavutettavuuden tarvitsijoista.

Saavutettavuus ei ole vain aistien vajaatoimintaan kohdistuvaa avustavaa suunnittelua, vaan suurin osa tarpeesta syntyy erilaisista kognitiivisista toimintaesteistä. Eikä saavutettavuuden huomioiminen kohdistu vain vammaisluokituksen saaneisiin käyttäjiin vaan aivan jokaiseen käyttäjään.

VÄITE: Jos pitää suunnitella saavutettavaa, ei saa enää tehdä mitään kivaa ja tyylikästä.

VASTAUS: No, ei se noin mene. Kun saavutettavuus huomioidaan jo suunnittelun alkuvaiheessa, voidaan edelleen tehdä kaunista ja tyylikästä. Saavutettavuus liittyy paljon enemmän oikeisiin valintoihin, kuin siihen, että valintoja rajoitettaisiin.

VÄITE: Saavutettavuuden kriteerit on niin sekava soppa, ettei siitä saa tolkkua.

VASTAUS: No, joo. Onhan se vähän näinkin mutta toisaalta ei kuitenkaan.

Saavutettavuuden määritelmät ovat teknisiä, sillä ainoat asetetut kriteerit ovat verkkopalveluiden saavutettavuutta määrittävät WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) -ohjeiston onnistumiskriteerit, jotka toki ovat teknisiä. Mutta…

Tuijottamalla WCAG-kriteereitä ei näe metsää puilta ja aihe vaikuttaa hankalalta. Jos perehtyy tarkemmin WCAG-periaatteisiin, voi suuren osan kriteereistä ymmärtää niiden tavoitteen vuoksi. Silloin onnistumiskriteerit on helppo omaksua.

VÄITE: Saavutettavan sivuston tunnistaa kyllä, kun sellaisen näkee.

VASTAUS: Ei tunnista. Saavutettavuutta ei voi nähdä päällepäin. Silmämääräisesti voi havaita joitain selkeitä saavutettavuuspuutteita, mutta ei sivun saavutettavuutta. Aidosti saavutettavuuden voi arvioida vain testaamalla kattavasti eri asetuksilla, avustavilla tekniikoilla ja eri laitteilla.

VÄITE: Mutta saavutettavuuden voi kyllä testata selaimen omilla työkaluilla. Meilläkin on käytössä XXXXX-ohjelma, joka tarkistaa saavutettavuuden.

DIGIMAMA.FI | 27

VASTAUS: Valitettavasti ei pidä paikkaansa. Saavutettavuuden kriteereistä vain pieni osa on ohjelmallisesti tarkastettavissa. On esimerkiksi helppo todeta, onko kontrasti riittävä. Tai onko kuvalla vaihtoehtoinen sisältö alt-tekstinä. Sen sijaan ohjelmallisesti ei voida todeta onko värivalinta hyvä ja onko kuvan alt-teksti järkevä ja hyödyllinen.

Ohjelmallisesti voidaan todeta enintään vajaa kolmannes saavutettavuuden kriteereistä. Loput jäävät ihmisen arvioitavaksi. Lisäksi on muistettava, että jos jokin on todella huonosti saavutettavissa, eivät tarkistusohjelmat edes havaitse sellaista sisältöä.

VÄITE: Saavutettavuuden huomioiminen maksaa, emmekä hyödy siitä niin paljon, että siihen kannattaisi panostaa.

VASTAUS: Maksaa kyllä, mutta se maksaa varmasti myös itsensä takaisin.

Saavutettavuus ei merkittävästi lisää projektin kustannuksia. Kyse on enemmänkin siitä, että tehdään oikein, kuin siitä, että tehtäisiin enemmän.

Saavutettavaksi tehty sivusto on pääsääntöisesti huolellisemmin suunniteltu ja toteutettu, sekä helpommin ja varmemmin ylläpidettävissä. Sivut latautuvat nopeammin ja hakukoneet mitä todennäköisimmin lähitulevaisuudessa nostavat saavutettavat sivustot hakutuloksissa muiden edelle.

Saavutettavuutta ei pitäisi tehdä vain siksi, että laki niin määrää vaan siksi, että se on oikein.

Kari Selovuo CPWA, saavutettavuusasiantuntija, kouluttaja, Corellia Helsinki Oy corellia.fi / saavutettavuusopas.fi kari@corellia.fi

KOULUTUKSET Adobe After Effects CC graafikolle

2 pv, to 3.–pe 4.12.2020, Helsinki Liikkuvan kuvan ja grafiikan sekä visuaalisten tehosteiden merkitys on jatkuvassa kasvussa viestinnän ollessa yhä monikanavaisempaa. Jos sinulla on käytössäsi Adobe Creative Cloud, sinulla on jo oiva työväline kaiken kuvamateriaalin elävöittämiseksi: After Effects CC on liikkuvan kuvan monitoimityökalu, jonka avulla saat minkä tahansa kuvan liikkumaan haluamallasi tavalla!

Yrittäjäkoulutus freelancereille ja kevytyrittäjille 22.1.–20.8.2021

Onko sinulla osaamista, jota joku voisi olla halukas ostamaan? Haluatko löytää keinot päästä tekemään sitä mistä tykkäät ja oppia markkinoimaan omaa osaamistasi yrittäjyyden keinoin? Voit olla esim. freelancer, kevytyrittäjä, sivutoiminen yrittäjä tai yritystoiminnan alkuvaiheessa oleva päätoiminen yrittäjä

osallistuessasi tähän koulutukseen.

Koulutus käynnistyy kaikille yhteisellä startti- ja verkostoitumispäivällä 22.1.2021 klo 9–13. Muut opiskelupäivät pidetään klo 9–15 ja niihin on mahdollista osallistua joko lähi- tai etäopiskeluna Teamsia hyödyntäen.

Hakuaika päättyy 3.1.2021.

Lue lisää koulutuksista ja ilmoittaudu: digimamary.vilkas.shop/

Päivitämme kurssikalenteria säännöllisesti ja loppuvuodesta on tulossa muun muassa puolen päivän kurssit aiheista Asiakirjastandardit (asiakirjamalli Wordin kannalta ja PowerPointin perustyyli) ja Videoeditointi, Adobe Premiere Rush.

Lisäksi voit itse ehdottaa ja lähettää kurssitoiveita osoitteeseen info@digimama.fi

TYÖNANTAJAN KOULUTUSVÄHENNYS Työnantajan koulutussuunnitelma on taas hyvä päivittää tältä vuodelta, koska koulutusvähennyksen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämä koulutus perustuu ennakolta laadittuun koulutussuunnitelmaan.

Koulutusvähennys on työnantajan verotuksessa tehtävä laskennallinen lisävähennys, joka perustuu elinkeinotoiminnassa työntekijöiden palkkamenoihin. Laskennallinen, todellisten menojen lisäksi tehtävä koulutusvähennys vähennetään verotuksessa kuten elinkeinotoimintaan liittyvät todelliset menot. Koulutusvähennys voi siten suurentaa työnantajan verotuksessa myös vahvistettavaa tappiota.

Miten Hansdotterissa hyödynnetään tätä koulutussuunnitelmaa ja mitkä ovat sen edut, controller Kristiina Kavén?

Olemme ilolla ottaneet vastaan tämän verottajan tarjoaman koulutustuen, ja olemmekin pystyneet hyödyntämään sitä hyvin jo useampana vuotena. Tässä etuna on se, että ennalta laadittu suunnitelma ohjaa työntekijöiden koulutuksen tarvetta jo hyvissä ajoin. Hyvin koulutettu työvoima on motivoitunutta ja sitä paljon puhuttua tehokkuutta saadaan tätä kautta aikaiseksi. Kysymyshän on loppujen lopuksi siitä, että asioita voi aina tehdä fiksummin.

Asiasta lisää: vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48458/työnantajan-koulutusvähennys TAI 3 päivän koulutusoikeus: koulutus.fi/oppaat/3paivankoulutusoikeus-8237

DIGIMAMA | 2-2020 | 28

Kiinnostaako yhdistystoiminta?

Olemme DigiMaMassa siirtyneet työryhmätyöskentelyyn alkuvuodesta 2020. Jos olet kiinnostunut yhdistystoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä, voit tulla mukaan toimintaan laittamalla ensin vapaamuotoisen esittelykirjeesi hallituksellemme osoitteeseen info@digimama.fi.

Meillä on useita erilaisia toimintaryhmiä, joissa pääset tekemään sinua kiinnostavia asioita yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Ryhmissä on helppo verkostoitua ja aktiivina sinun on mahdollista vaikuttaa sekä oman yhdistyksesi toimintaan että yhteiskunnallisiin asioihin työelämään liittyen.

Työryhmät: Digiryhmä huolehtii analytiikan seuraamisesta ja digitaalisesta markkinoinnista (SEO, SEA) eri kanavia hyödyntäen.

Sisältöryhmä ideoi ja tuottaa sisältöä kaikkiin kanaviimme ja kampanjoihimme. Sisältöryhmä tekee myös tätä DigiMaMa-lehteä.

Nettiryhmä on verkkosivujemme ja verkkokaupan toiminnasta vastaava ryhmä, joka huolehtii sivujemme päivittämisestä ja teknisestä ylläpidosta.

Pian uudistuvat verkkosivumme ovat myös nettiryhmän ja digimarkkinointitoimiston yhteinen projekti.

Talousryhmä vastaa yhdistyksen taloudesta ja ICT-ratkaisuista ja hoitaa yhteyksiä tilitoimistoon.

Jäsenryhmä vastaa jäsenpalvelusta ja jäsenkokemuksen kehittämisestä.

Koulutus- ja kumppanuusryhmän toimenkuvana ovat yhteistyökumppanisuhteet, oppilaitosyhteistyö ja koulutukset.

Visualistiryhmä toteuttaa graafisen ilmeen, kuvitukset ja taittotyön. Myös yhteydenpito kirjapainoihin on visualisteille tärkeää.

Järjestelyryhmä huolehtii kokousjärjestelyistä ja virkistystoiminnasta.

Strategiaryhmän tavoitteena on luoda yhdistykselle toimiva strategia ja päivittää sitä säännöllisesti.

Tervetuloa mukaan mukavaan joukkoomme!

Terveisin DigiMaMan hallitus

KÄYTÄTKÖ APPLEN LAITTEITA? Apple-käyttäjät ry on yhdistys Applen laitteiden käyttäjille ja niistä kiinnostuneille.

Tutustu toimintaamme, liity jäseneksi ja hyödynnä samalla jäsenedut!

Yhdistyksen sekä yhteistyökumppaniemme jäsenedut näet appleusers.fi/jasenedut Tule mukaan! appleusers.fi/liity Henkilöjäsen 35 € / 12 kk Kannatusjäsen 250 € / 12 kk

DIGIMAMA.FI | 29

KOONNUT: KAARINA PEHKONEN JA SANNA KOIVUSAARI | KUVAT: TIINA VALVE JA UNSPLASH

DIGIMAMA TIEDOTTAA Immateriaalioikeuksiin ja sekä lakiasioihin liittyvää yleistä neuvontaa Jäsenillemme on saatavilla yksi kerta veloituksetta Berggrenin tuottamaa yleistä neuvontapalvelua IPR-teollisoikeuksiin ja tekijänoikeuksiin ja lakiasioihin liittyen.

Neuvonta toteutetaan enintään puolen tunnin pituisessa tapaamisessa/videoneuvottelussa, jonka puitteissa käydään asiantuntijan kanssa läpi IPR:ään ja lakiasioihin liittyviä tarpeitasi. Palvelun piiriin kuuluu ainoastaan yleinen IPR:ään ja lakiasioihin liittyvä neuvonta. (Muun muassa sopimusten laatiminen sekä riidoissa tai rikosasioissa avustaminen rajataan palvelun ulkopuolelle.)

Neuvontapalvelun tuottaa: Berggren Oy, Arttu Ahava Lakimies, EU-tavaramerkki- ja mallioikeusasiamies OTM, HuK, MPhil (Oxon), luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies Pyynnöt osoitteeseen info@digimama.fi. Varmistammejäsenyytesi ja otamme sinuun yhteyttä ajan varaamiseksi. Mikäli tarvitset jatkossa Berggrenin tuottamia neuvontapalveluita, hinnoista sovitaan etukäteen Berggrenin kanssa.

Superskills-jäsenmaksut edullisemmin DigiMaMan jäsenille Superskills on verkossa toimiva markkinoinnin erikoisosaajien vertailupalvelu ja match maker. Palvelussa markkinoija voi hakea kumppaneita eri kriteereillä mm. asiakkaiden suositusten, keissien ja ydinosaamisen eli supervoimien perusteella. Palvelu suosittelee näiden perusteella sopivimmat freelancerit ja markkinointitoimistot.

EDUT DIGIMAMAN JÄSENILLE: Yhden hengen yritykset/Freelancerit: DigiMaMan jäsenille 19.90 €/kk (ovh 39.90 €/ kk). Koko vuosi kerralla (200 €), tai neljässä osassa (50,00 € x 4) tai 19.90 €/kk.

Toimistojäsenyys: DigiMaMan jäsenille – 20 % alennus toimistojäsenyydestä, min. 3kk jakso (ovh 49 €/ kk - 149 €/kk, riippuen toimiston kokoluokasta).

Lunasta etusi lähettämällä viesti: anne@superskills. fi, otsikolla DigiMaMa&Superskills. Saat samalla ohjeet ja vinkit profiilin luomiseen!

Lue lisää: www.superskills.fi

1.

2.

DigiMaMan stipendit työttömille jäsenille DigiMaMa jakaa tänä vuonna 1000 euroa max. 200 euron stipendeinä, joita voivat hakea työttömät jäsenet. Stipendiä voi hakea esim. kurssimaksuun, tietokoneohjelman hankkimiseen, oppikirjojen ostamiseen tms. Myös harrastuskurssin maksuun voi hakea stipendiä. Hakemukseen hakijan nimi, jäsennumero, tilinnumero, kuvaus stipendin aiheesta ja liitteeksi kopio maksukuitista.

HAKEMUKSET: info@digimama.fi, viestin aiheeksi "Stipendi"

JOTTA KAIKILLA OLISI PAREMPI TYÖELÄMÄ Tiesithän, että ERTOn jäsenet saavat maksutta käyttöönsä Lifted-verkkopalvelun hyvinvointinsa ja jaksamisensa tueksi!

LUE LISÄÄ ERTO.FI/LIFTED

"TYÖELÄMÄN NETFLIX” ERTO tarjoaa jäsenilleen työelämä- ja urakoulutusta asuinpaikkakunnasta ja työajoista riippumatta. Jäsenillämme on käytössään noin 70 videokoulutuksen kirjasto täynnä erilaisia mielenkiintoisia työelämän taitoja kehittäviä kursseja. Siellä voit kehittää mm. työnhakutaitojasi (työhakemus ja -haastattelu, oman osaamisen tunnistaminen, CV:n teko) sekä vuorovaikutustaitojasi. Kirjastosta löytyy myös omia koulutuksia esihenkilöille.

ERTO.FI/PALVELUT/KOULUTUS

DIGIMAMA | 2-2020 | 30

Tervetuloa DigiMaMan vuosikokoukseen ja Hyvää elämää poikkeusolosuhteissa? -luennolle Poikkeusolosuhteiden takia jouduimme peruuttamaan kevätkokouksemme toukokuussa, joten nyt yhdistämme kevät- ja syyskokouksen yhteiseksi sääntömääräiseksi vuosikokoukseksi, joka pidetään la 21.11. Google Meet -verkkokokouksena.

OHJELMA 21.11. klo 10:00 Tervetuloa! klo 10.00–11.30 Kokous klo 11.30 Virkistystauko klo 11.35 Hyvää elämää poikkeusolosuhteissa?

-luento klo 12.35 Kiitos osallistumisesta!

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KOKOUS 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Kokouksen menettelytavoista päättäminen 5. Esityslistan hyväksyminen 6. Käsitellään toimintakertomus vuodelta 2019 7. Käsitellään tilinpäätös vuodelta 2019 8. Käsitellään toiminnan-/tilintarkastajien lausunto

9. Päätetään tilinpäätöksen alijäämän/ylijäämän käytöstä 10. Tilinpäätöksen 2019 vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille 11. Käsitellään toimintasuunnitelma vuodelle 2021 12. Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista 13. Käsitellään jäsenmaksut ja talousarvio vuodelle 2021 14. Esitys yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi 15. Aloitteet yhdistyksen kokoukselle 16. Päätetään hallituksen jäsenten määrästä 17. Valitaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuoroisten tilalle ja/tai täydennetään hallitusta 18. Valitaan yhdistyksen toiminnan-/tilintarkastajat ja varatoiminnan-/tilintarkastajat 19. Ilmoitusasiat 20. Kokouksen päättäminen

Asiantuntijaluento: Hyvää elämää poikkeusolosuhteissa?

COVID-19 -tilanne on tuonut elämäämme laaja-alaisen muutostilanteen ja aimo annoksen epävarmuutta. Tilanne on herättänyt uudenlaisia haasteita, ja aikaisemmat toimintatapamme ovat joutuneet myllerrykseen elämän kaikilla osa-alueilla.

Toistaiseksi jatkuva tilanne kannustaa meidät nyt rakentamaan valmiuksia toimia tässä niin sanotussa uudessa normaalissa myös pitkällä aikavälillä, ja työkaluilla sekä ajatustavoillamme onkin valtava vaikutus hyvinvointiimme sekä onnistumiseemme töissä ja kotona.

Tällä vuorovaikutteisella luennolla opit: • Toimivimmat rakentavat ajatusmallit poikkeukselliseen tilanteeseen • Tehokkaimmat työkalut työn ja vapaan tasapainottamiseen sekä puuroutumisen välttämiseen • Konkreettisia keinoja mielekkyyden ja merkityksellisyyden lisäämiseen arjessa • sekä miten mahdollistaa myös lähimmäisten onnistuminen ja hyvinvointi nyt kun tukeasi erityisesti tarvitaan

Ilmoittaudu kokoukseen ja luennolle viimeistään su 8.11. mennessä: digimamary.vilkas.shop Saat ilmoittautumisen jälkeen vahvistusviestin sähköpostiisi, siellä on mukana linkki, josta pääset osallistumaan Google Meet -kokoukseen.

Jos osallistuminen Google Meet -palvelun kautta ei ole sinulle tuttua, tästä löydät 41 sekunnin mittaisen englanninkielisen YouTube-videon, joka opastaa kokoukseen liittymisen kutsulinkin avulla: bit.ly/3dpkOwn

DigiMaMalle räätälöidyn webinaarin vetää Liftedin kokenut ja innostava valmentaja sekä toimitusjohtaja Taneli Rantala. Tanelilla on kokemusta satojen tietotyöorganisaatioiden valmentamisesta niin uudessa kuin vanhassakin normaalissa.

DIGIMAMA.FI | 31

Parempaa työpäivää luoville ja ICT-aloille – teetpä töitä palkkasuhteessa tai yrittäjänä. misestä y t t i i l n Kerroi ereillek in! . kav in jäseneksi

DigiMaMa ry on digimedian, markkinointiviestinnän, markkinointitutkimuksen, tietoalan, pelialan sekä muotoilun ja muiden luovien alojen parissa työskentelevien ammattijärjestö ja edunvalvoja. Olemme Toimihenkilöliittö ERTOn jäsen.

äk Liity siwn.liityertoon.fi ww

kseen ja u o k o k i usololoa v uos Ter vetu elämää poik ke a 21.11.!

Hy vää webinaariin l essä! aenn suhteiss udu su 8.11. m 1.) la 3 Ilmoitta en siv ul hd (Ohjeet le

DIGIMAMA TURVAA JA TUKEE TYÖELÄMÄÄSI • Saat mahdollisuuksia oman osaamisesi kehittämiseen monipuolisella koulutustarjonnalla sekä tilaisuuksia verkostoitumiseen.

DigiMaMa ry, Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki digimama.fi | erto.fi

• Voit kehittää valmiuksiasi yrittäjänä.

• Saat tarvittaessa tukea ja neuvoja mentorointipalvelumme kautta.

• DigiMaMa välittää sinulle tärkeää toimialaasi koskevaa tietoa.

• Saat käyttöösi myös yhteistyökump-

paneidemme tarjoamat edut ja palvelut.

• Työelämän asiantuntijat ovat apunasi.

• Yrittäjäjäsenyys 19 € kuukaudessa!

• Opiskelijäsenyys on MAKSUTON!