DigiMaMa 2-2019

DIGIMEDIAN, MARKKINOINTIVIESTINNÄN JA TIETOALAN AMMATTILAISET RY:N JÄSENLEHTI | 2-2019

Design muuttaa maailmaa s. 14 Vieraalla maalla

Antti Eklund ja Amerikan ikonit s. 16 Tarvitaanko työpaikalla tunteita? s. 8

Typografia on taidetta s. 12

Ihminen ja hänen intohimonsa

Arvot viestivät yrityksestä

s. 20

s. 22

SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 4 Leikepöytä 7 Lakimies vastaa –

Vuosilomalain muutokset

1.4.2019 voimaan 11 Miksei esteettömyyteen

saa ohjeita?

8 12

12 14 22 24 25 26 28 30

Typografia on taidetta Design muuttaa maailmaa Arvot viestivät yrityksestä Luin kirjan Sannan keittiössä Työelämän kiikarointia DigiMaMan koulutukset DigiMaMa tiedottaa Vieraalla maalla – Amerikan ikonit

Tarvitaanko työpaikalla tunteita?

16

20

Ihminen ja hänen intohimonsa

Antti Eklundin maalauksissa esiintyvät tutut kasvot: Obama, Greta Thunberg, Albert Einstein, Frida Kahlo.

Julkaisija: Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaiset DigiMaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki, www.digimama.fi Päätoimittaja: Kaarina Pehkonen. Toimituskunta: Kaarina Pehkonen (Helsinki), Maarit Aarrekangas (Helsinki), Sanna Koivusaari (Turku), Ritva Rähmönen (Lieto), Ville Laasonen (Turku). Yhteystiedot: Pj. Kaarina Pehkonen 040 7626 286, kaarina.pehkonen@digimama.fi Taitto: Sanna Koivusaari ja Ritva Rähmönen. Kansikuva: Valentina Morales Buschmann. Painopaikka: KTMP Group Oy Ab, Mustasaari. Paperi: Edixion 190 g / Edixion 120 g. ISSN 1799-425X (Painettu) ISSN 1799-4276 (Verkkojulkaisu). DigiMaMa on Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys.

Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2020.

DIGIMAMA | 2-2019 | 2

PÄÄKIRJOITUS

Kaarina Pehkonen

Maailman onnellisimmassa maassa DigiMaMa ja ERTO ovat osallistuneet ahkerasti yhteiskunnalliseen keskusteluun koskien muuttuvaa työelämää ja työelämän murrosta. On ollut palkitsevaa huomata, kuinka yleisöä on kiinnostanut esimerkiksi järjestämämme paneelikeskustelut SuomiAreenassa. Siellä mukana paneelissa keskustelemassa on ollut yhteiskunnan päättäjiä, lainlaatijoita, yritysmaailman edustajia ja myös yksinyrittäjiä. Yritysvalmentaja, arvostrategi Jaana Villasen mukaan työelämän murros haastaakin sekä organisaatioita että työntekijöitä ja se koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia. Maailma ympärillämme muuttuu koko ajan. Työmaailman uusin, jo hyvin laaja ryhmä ovat yksinyrittäjät ja ns. kevytyrittäjät. Heidän joskus hyvin tulkinnallisesti hankalan työntekijäasemansa huomioiden ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltosen aloitteesta julkaistiin kesän 2019 SuomiAreenassa kansalaisaloite. Siinä peräänkuulutetaan kevytyrittäjille mahdollisuutta reiluun sosiaaliturvaan.

Sarjamme ’Vieraalla maalla’ luova persoona Antti Eklund näkee maailman muuttumisen designerin näkökulmasta.

Hän ei ajattele muuttumista passiivisena kokijana, vaan tietää kokemuksesta, kuinka suunnittelijat, muotoilijat, luovilla aloilla työskentelevät voivat itse olla muutoksessa avainroolissa. Eklundin mukaan he haistavat mitä ihmiset tarvitsevat, ja luovien ihmisten työn lopputuloksena, muotoilun avulla, lopulta teollisuuttakin voidaan ohjata enemmän ympäristöystävällisiin valintoihin.

Eklund painottaa muutosasiassa yritysten ylimmän johdon aloitteellisuutta ja sitoutumista muutoksessa. Hän myös uskoo niiden yritysten pärjäävän, jotka haluavat ja pystyvät muuttamaan maailmaa ympäristöystävällisempään suuntaan.

Mutta lopulta ihminen itse – me kaikki – on myös enemmän kuin ympäristö ja työ. Ihminen on tunnevaltainen asioiden kokija niin työelämässä kuin yksityiselämässäänkin. Se, miten ihmisen mieli voi ja miten sitä voi ilmentää työympäristössä, on merkityksellistä. Soili Hämäläinen tuo esiin artikkelissaan kuinka suomalaiset tukahduttavat tunteensa ja kuinka tunteet myös muokkaavat asenteita. Tunnetaitojen ja vuorovaikutustaitojen koulutuksille on tarvetta. On suuri merkitys sillä miten työpaikoilla voidaan. Tunteet etsivät aina uomansa. Tunteiden käsittelyssä on tärkeää vuorovaikutus, se toinen ihminen.

Niin… mehän elämme lähes kaikilla mittareilla mitattuna maailman onnellisimmassa maassa, onnellisina ihmisinä.

Yritetään muistaa se, ja ottaa huomioon niin ympäristö kuin se ystävä tai työkaverikin.

Kaarina Pehkonen päätoimittaja, puheenjohtaja kaarina.pehkonen@erto.fi

DIGIMAMA.FI | 3

KOONNUT: VILLE LAASONEN JA SANNA KOIVUSAARI | KUVAT: MM. UNSPLASH

LEIKEPÖYTÄ JOTAIN UUTTA, JOTAIN LAINATTUA 23.5.2019–1.3.2020

ERIK BRUUN – JUHLANÄYTTELY Jaffasta Jaffaan, metsästä metsään -näyttely juhlistaa Bruunin taiteilijauraa.

Taiteilija Erik Bruun viettää tänä vuonna 70-vuotistaiteilijajuhlaa. Suomenlinna-museolle on avautunut taiteilijan uraa juhlistava Jaffasta Jaffaan, metsästä metsään -näyttely.

Bruunin Jaffa-julisteet ovat olleet näkyvästi esillä 1950-luvulta lähtien.

Kankaallakin aihe on ollut suosittu.

Vuosikymmenien kaari syntyy myös erilaisista metsäaiheista, joita julisteissa, postimerkeissä, julkaisuissa ja muissa Bruunin töissä on näkynyt koko graafikon uran ajalta. Erik Bruunin sanoin: ”Metsä on ollut työnantajani monilla tavoin. Metsään eri tavoin liittyvät tilausja muut työt ovat konkreettisesti tuoneet leivän pöytään mutta lisäksi metsä on tarjonnut loputtoman aihe- ja ideavaraston moneen sellaiseenkin työhön, jossa metsä ei ole keskiössä.”

Android 10 ei ole kaikille Syksy on Apple-käyttäjille varma merkki uusista käyttöjärjestelmäversioista, mutta ei Googlekaan ole ollut unessa.

Hieman ennen iOS 13 -versiota markkinoille saapui Androidin versio 10 lukuisine uudistuksineen. Se jäi kuitenkin mediassa vähemmälle huomiolle.

Herkullisista lisänimistä on luovuttu ja uutukainen tottelee ytimekkäästi

nimeä 10. Ja tänäkään vuonna sillä eivät pääse herkuttelemaan muut kuin uusimpien puhelimien omistajat. Julkaisun yhteydessä se saapuu vain uusimpiin Pixel-laitteisiin. Jotkut puhelimet saavat päivityksen myöhemmin ja useimmat eivät koskaan.

Uusien ominaisuuksien ohella Android 10 korjaa joukon puutteita ja ongelmia, mutta ei Androidin suurinta syntiä. Se ei vain saavu kaikkiin laitteisiin.

DIGIMAMA | 2-2019 | 4

ERIK BRUUN Erik Bruun on suunnitellut 600 julistetta, yli sata postimerkkiä, esitteitä, kirjanomistajamerkkejä, seteleitä, yritys- ja yhdistysmerkkejä sekä julkaisujen ulkoasuja. Eri elämänalueille liittyviä keksintöjä ja luovia ideoita on syntynyt sekä graafiseen suunnittelutyöhön liittyen että niiden ohessa. Uraan on kuulunut myös opetustyötä, toimia graafisen alan järjestöissä, palkintolautakuntien jäsenyyksiä, näyttelysuunnittelua ja monia muita tekemisen sarkoja.

Erik Bruun on asunut Suomenlinnassa jo lähes 50 vuotta ja Suomenlinnan työhuoneessa syntyy edelleen uusia julisteita ja postimerkkejä. 8.5.2019 julkaistiin Bruunin suunnittelema joutsenaiheinen postimerkki.

PAIKKA: Suomenlinna-museo suomenlinna.fi

Suomalaisen Remedyn Control on pitkästä aika nappiosuma Muun muassa Max Paynestä ja Alan Wakesta tuttu kotimainen Remedy niittää kehuja alkusyksystä julkaistulla Controllillaan. Firman edellinen Quantum Break tarjosi komeaa, mutta muuten kädenlämpöistä toimintaa. Controllissa kaava on hiottu loppuun saakka ja ainakin meidän suomalaisten mieleen on jäänyt myös Martti Suosalon esittämä rallienglantia haastava Ahti.

Vaikka yhteisöräiskinnät ja mobiilipelit tahkoavatkin rekkalasteittain rahaa, on mukava nähdä, että tarinavetoinen toimintaseikkailu kiinnostaa edelleen.

MIMMIT KOODAA Yli 4000 mimmiä ei voi olla väärässä – koodaaminen kiinnostaa!

Mimmit koodaa -ohjelman määränpäänä on tasa-arvon ja diversiteetin kasvattaminen toimialallamme. Softa-ala on edelleen valitettavasti yksi sukupuolittuneimmista toimialoista.

Ohjelman sanoma ei ole se, että kaikista naisista tulee koodareita. Ohjelmamme tarkoitus on saada yhä useampi nainen ymmärtämään softaa.

Tulevaisuudessa jokainen yritys on softayritys ja meidän täytyy yhä enenevissä määrin käyttää, räätälöidä, ostaa ja kehittää ohjelmistoja. Jokaisella meistä on kertyneenä työelämän taitoja, joita voi käyttää yhdessä softan kanssa kaikilla toimialoilla työn kehittämiseen.

Ohjelman pitkäaikaisena tavoitteena on antaa tuleville sukupolville tasa-arvoinen mahdollisuus opiskella ja menestyä IT-alalla sukupuolesta riippumatta.

Ohjelmisto- ja e-business ry tarjoaa yhdessä jäsenyritystensä kanssa maksuttomia workshoppeja toimialastamme kiinnostuneille naisille, joilla ei ole aiempaa koodauskokemusta tai jotka haluavat saada syvempää ymmärrystä ohjelmistoista. Kiitämme kaikkia yrityksiä heidän vapaaehtoisesta työstään sekä taloudellisesta tuesta ohjelmamme hyväksi.

LUE LISÄÄ MM. WORKSHOPEISTA mimmitkoodaa.ohjelmistoebusiness.fi Teksti on Mimmit koodaa -nettisivulta.

Vaikuttajamarkkinointi pähkinänkuoressa Vaikuttajamarkkinointi kasvattaa jatkuvasti asemaansa markkinointiviestinnässä ja myös markkinoinnin ammattilaiset alkavat pikkuhiljaa tiedostaa sen koko tehon. Tutkimukset osoittavat, että 92 % kuluttajista luottaa enemmän vaikuttajan kuin brändin viestiin ostopäätöstä tehdessään. Vaikuttajamarkkinoinnin teho on yksinkertaisesti siinä, että vaikutusvaltainen henkilö välittää brändin viestin uskottavalla tavalla omalle yleisölleen. Kuluttajien keskuudessa vaikuttajan viesti koetaan brändin omaa ääntä luotettavampana.

LUE KOKO JUTTU calltoaction.fi Valmiin vaikuttajamarkkinoinnin automatisoinnin alustan tarjoaa mm.

Boksi.com ja se on jo nyt yksi Euroopan nopeimmin kasvavista vaikuttajamarkkinoinnin alustoista.

DIGIMAMA.FI | 5

MIKÄ ON MARKKINOINNIN VUOSIKELLO JA MIKSI KAIKKIEN PITÄISI KÄYTTÄÄ SITÄ?

Some some some, ajankohtaisuus, infoähky, mielenkiintoisen sisällön tuottaminen, pinnalla pysyminen… Jestas, että kuulostaa hektiseltä ja vaivaa vaativalta! Kiitos tekniikan ja nykyaikaisten työkalujen, voit vähintään puolittaa kaiken digimarkkinointiin liittyvän stressin suunnittelemalla, ajastamalla ja hyödyntämällä markkinoinnin vuosikelloa.

NIIN MIKÄ SE MARKKINOINNIN VUOSIKELLO ON? Markkinoinnin vuosikello, markkinoinnin vuosisuunnitelma tai markkinoinnin vuosikalenteri. Kaikki termit ovat käypiä ja tarkoittavat samaa asiaa: työkalua, joka auttaa säännöllisenä pysymisessä, ennakoinnissa ja pitkän tähtäimen suunnittelussa. Jokaisella yrityksellä, somettajalla, brändillä ja Instagramin lemmikkiprofiililla pitäisi olla vuosikello, jos haluat muistaa kaikki juhlapyhät, ajankohtaiset teemat ja muuten vain varmistaa sen, että lomakaudellakin somekanavat eivät kuole kasaan. Vuosikello luo myös hyvää tukea vuodelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle: kun tavoitteet ovat tuoreena mielessä ja sisältöä tehdään lyhyessä ajassa isompi määrä, pysyy laatu ja viesti helpommin yhtenäisenä.

Työkalun nimi itsessään on jo kaiken kertova: se on suunnitelma tai runko, mistä näet nopealla vilkaisulla kaikki päivät, teemat ja aiheet, mistä ihan ehdottomasti pitää saada joku postaus ulos. Mieti siis tärkeät päivämäärät, ajankohdat ja teemat sen mukaan, mitkä ovat yrityksellesi ja asiakkaillesi tärkeitä.

Kirjakauppa haluaa ajoissa muistuttaa koululaisia ostamaan repun täydeltä tarvikkeita loppukesästä, lelukaupat tykittävät vanhemmille mainosta mainoksen perään joulun lähestyessä ja mekkokaupat varmistavat, että asiakaskunta muistaa ostaa kesä- ja festarimekot hyvissä ajoin kevään koittaessa.

Markkinoinnin vuosikello on yksinkertaisimmillaan esimerkiksi Google Sheet, johon on merkitty tärkeät päivämäärät koko vuodelle + suunnitelma siitä, mitä silloin postataan. Ei sen vaikeampaa!

avaintekijä siihen, miten kevennät stressiä kaiken muistamisesta!

Käytä kerran vuodessa esimerkiksi yksi – tai edes puolikas – työpäivä siihen, että selvität koko seuraavan vuoden tärkeimmät päivämäärät, teemat ja yleisimmät puheenaiheet kohderyhmäsi keskuudessa. Valitse sinulle paras pohja: yksinkertainen listaus, taulukko, nappaa netistä tulostettava ympyrämalli tai ota käyttöön esimerkiksi Cloqqan tarjoama digitaalinen vuosikellotyökalu. Sitten vain syötät postausajankohtiin lyhyet kuvaukset siitä, missä ja mitä haluat aiheesta julkaista.

Vuosikellon yksi merkintä voi esimerkiksi olla yksinkertaisimmillaan seuraava: 24.12. Jouluaatto – Postaa Instagramiin ja Facebookiin jouluinen kuva, jossa toivotetaan hyvää joulua asiakkaille.

Kun suunnitelmat ovat valmiina, voit joko itse alkaa toteuttamaan sisältöä tai pistää sisältötiimisi hommiin. Kuvat, videot ja grafiikat voi tehdä valmiiksi vuottakin ennen, jolloin ne eivät vahingossakaan pääse unohtumaan!

OTA HALTUUN AJASTAMINEN JA SOMEN SUUNNITTELU Jotta huolella tehty vuosikello ei mene täysin hukkaan, kannattaa ottaa haltuun eri somekanavien ajastus- ja suunnittelutyökalut. Esimerkiksi Facebookissa on valmiina ominaisuutena postauksen

KÄYTÄ AIKASI PAREMMIN, ENNAKOI! Suunnittelu ja ennakointi ovat kovia sanoja hektisessä nykypäivässä. Jos sinulla ei vielä ole markkinoinnin vuosikelloa käytössäsi, on tässä luultavasti yksi

DIGIMAMA | 2-2019 | 6

ajastaminen myöhempään ajankohtaan, mutta Instagram ja Twitter vaativat kolmannen palvelun käyttämistä. Eri ajastustyökaluja löytyy kuitenkin jo hyvä valikoima, joista voit valita käyttöösi ja budjettiisi parhaiten sopivan.

Viisi askelta kohti tehokkaampaa ja suunnitelmallisempaa markkinointia

1.

Mieti tulostavoitteesi seuraavalle vuodelle ja hahmottele, miten niihin päästään. Jos koko vuoden miettiminen tuntuu pelottavalta, suunnittele ensin ensimmäinen puolivuotinen ja sen perusteella toinen puolivuotinen.

2.

3.

4.

5.

Merkitse kalenteriin kaikki yrityksellesi ja yrityksen kohderyhmälle tärkeät päivämäärät.

Merkitse kalenteriin karkea kuvaus siitä, mitä ja millä alustalla kunakin päivämääränä julkaistaan.

Tuota sisältö tai ulkoista sisällöntuotanto ja ajasta tärkeimmät julkaisut koko vuodelle.

Nauti yhden stressitekijän poistumisesta ja keskity olennaiseen!

Juttu markkinointiakatemia.fi sivulta, josta saat ladattua myös ilmaisia oppaita, ja jutun on kirjoittanut: Mirella Ruotsalainen. ■

TEKSTI: HELENA LIEVONEN

1.4.2019 alkaen kertyvien vuosilomien osalta työntekijällä on oikeus vähintään neljän viikon palkalliseen vapaaseen siitä huolimatta, että hän on lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana ollut poissa työstä työkyvyttömyyden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Lainmuutos johtuu Euroopan unionin lainsäädännöstä, jossa on säädetty neljän viikon palkallisesta vuosilomasta.

Työntekijä saa vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi.

Työntekijä voi saada lisävapaapäiviä enintään 12 kuukauden yhtäjak-

Kuka?

Lakimies Helena Lievonen ERTO Työsuhdeneuvonta

soiselta poissaolojaksolta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen.

Yhdenjaksoisuutta eivät kuitenkaan katkaise sellaiset työssäolopäivät tai -tunnit, joiden aikana työntekijä työskentelee osasairauspäivärahalla.

Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosilomapäivät, mutta ne eivät ole työssäolon veroista aikaa, eikä niiden ajalta ansaita vuosilomaa. Työntekijälle maksetaan lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Korvaus maksetaan myös työsuhteen päättyessä, jos työntekijällä on pitämättömiä lisävapaapäiviä.

Lisävapaapäivät ja niiltä maksettava korvaus on kirjattava erikseen vuosilomakirjanpitoon. Käytännössä lisävapaapäivät tulevat ensimmäisen kerran pidettäviksi kesällä 2020.

Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan poissaolon osalta vuosilomaa kerryttävä aika on edelleen 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa (1.4.–31.3.)

Sama koskee lääkinnällistä kuntoutusta. Jos työkyvyttömyys tai kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmää-

DIGIMAMA.FI | 7

TIINA VALVE

Vuosilomalain muutokset 1.4.2019 voimaan räytymisvuoden päättymisen jälkeen, työssäolon veroinen aika on enintään 75 työpäivää sairautta, tapaturmaa tai kuntoutusjaksoa kohden. Jos työntekijä on 35 tunnin säännön piirissä, työssäolon veroisen ajan pituus on 105 kalenteripäivää.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman antamisaika pitenee.

Vuosilomalakia muutetaan lisäksi siten, että työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman antamisaikaa pidennetään. Kertyvien vuosilomien osalta työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on annettava lomakaudella (2.5.–30.9.) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma maksetaan lomakorvauksena.

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista. ■

TEKSTI: SOILI HÄMÄLÄINEN | KUVAT: PÄIVI NIEMI

Tarvitaanko työpaikalla tunteita?

Työkaverin toimintatavat ärsyttävät, mutta et voi sanoa sitä.

Pelkäät hänen reaktiotaan, ja sitä paitsi tunteista ei puhuta työpaikalla. Pitäisikö puhua? Tunne ei nimittäin mene ohi torjumalla, vaan se etsii ilmaisunsa jotenkin.

Piilovihaisuus luo negatiivista ilmapiiriä.

DIGIMAMA | 2-2019 | 8

Tunteet syntyvät kehon ja aivojen yhteispelinä, ne ovat automaattisia reaktioita elämässä tapahtuviin asioihin ja ne tuntuvat koko kehossa.

Organisaatiotutkija Hillary Elfenbeinin (2007) mukaan tunneprosessi koostuu neljästä vaiheesta. Ensin henkilö altistuu ulkoisille tai sisäisille ärsykkeille. Hän tulkitsee ne havaitsemansa merkityksen mukaan ja kokee tunnetilan kehossaan. Hänen asenteensa, käyttäytymisensä ja ajattelunsa muuttuu tunnekokemuksen seurauksena. Muut voivat havaita muutokset tunnevihjeinä hänen kehonsa asennoissa ja kasvojensa ilmeissä.

– Tunteet muokkaavat asenteita voimakkaammin kuin ajattelu.

Koska tunnereaktio on nopeampi kuin ajattelu, siihen ei voi etukäteen vaikuttaa esimerkiksi järkeilemällä.

Tunne tulee koetuksi joka tapauksessa. Tunnekokemus vaikuttaa elintoimintoihin, mm. sydämen sykkeeseen, verenpaineeseen ja hikoiluun.

Tunteet ovat meille tärkeitä monella tavalla. Ne muokkaavat asenteita voimakkaammin kuin ajattelu. Tunnekokemukset saavat aikaan toimintaa ja suuntaavat ajattelua ongelman ratkaisuun. Positiivisen psykologian tutkija Barbara Fredricksonin broaden and built -teorian (2001) mukaan positiiviset tunnekokemukset lisäävät luovuutta ja tuovat lisää vaihtoehtoja.

Professori Lauri Nummenmaan johdolla Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty, missä kohtaa kehoa tunteet tuntuvat. 15 eri maassa tehdyt testit osoittavat, että kulttuurista riippumatta tunteet koe-

taan samoissa kohdissa kehoa. Esimerkiksi jännitys tuntuu vatsassa, ahdistus enemmän rinnassa. Voitto taas kiihdyttää ylävartalon, mutta tappio lamaa kehon.

SUOMALAISTEN TUNTEET Yleisen käsityksen mukaan suomalaiset eivät ole kovin positiivista kansaa.

Kuitenkin elämäntyytyväisyyttä koskevassa onnellisuustutkimuksessa olemme jatkuvasti ykkösiä. Tyytyväisyyden taustalla on maan turvallisuus, korkea elintaso, hyvä sosiaaliturva ja vähäinen korruptio.

Tutkimuksessa, jossa kysyttiin tuhannelta ihmiseltä 138 maassa, olivatko he kokeneet positiivisia tunteita edellisenä päivänä, Suomi ei ollut niin lähellä huippua: sija 36 (Gallup 2013).

Myöhemmissä yhtä laajoissa maailman tunneilmastoa koskevissa tutkimuksissa suomalaisten tunnemaailma näyttäytyy varsin hyvänä. Vaikka kolmasosa on stressaantunut ja huolissaan, lähes 80 prosenttia ilmoittaa nauttivansa ja hymyilevänsä päivittäin (Gallup 2019).

Erityisen huomion tämän vuoden tunneilmastossa ansaitsee kunnioittava suhtautuminen. Suomalaisista nimittäin 94 prosenttia kokee, että heitä kohtaan käyttäydytään kunnioittavasti.

– Suomalaiset ovat oppineet tukahduttamaan tunteensa.

Tunteiden tutkimusta käytetään hyväksi myös kaupallisesti. Esimerkiksi Mediatalo Keskisuomalaisen ja teknologian startupyritys NayaDayan yhteisessä hankkeessa käytetään tunteita analysoivaa ja käyttäytymistä ennakoivaa EVI-algoritmia. Tavoitteena on sitouttaa lukijoita vahvemmin herättämällä tunteita, jotka pitävät heidän kiinnostustaan yllä.

DIGIMAMA.FI | 9

OPETTELE KÄSITTELEMÄÄN TUNTEITA Myönteisestä tunneilmastosta huolimatta tunteiden tunnistaminen ja käsitteleminen on monelle vaikeaa.

Suomalaisessa kulttuurissa tunteiden tukahduttaminen on tyypillistä. Ajatellaan, että ainakaan työpaikalle tunteet eivät kuulu. Koetaan myös, ettei tunteista puhumiseen ole työpaikalle sopivaa sanastoa.

Psykoterapeutti Päivi Niemen mukaan heikot tunnetaitomme periytyvät edellisiltä sukupolvilta. Erityisesti sodan aikana eläneet ovat joutuneet tukahduttamaan tunteitaan, ja sen mallin he ovat siirtäneet lapsilleen.

– Tunnetaitoja ei ole, kun ei ole opetettu. Olemme kaikki sellaisen sukupolven lapsia tai lapsenlapsia, jonka on ollut pakko selviytyä ja siihen ei ole tunteita mahtunut, Niemi sanoo.

Tunnekulttuurin muutos voi kestää pitkään, joskin paljon on jo muuttunut.

Siitä kertoo tarjolla olevien tunnetaitokoulutusten määrä sekä itsetuntemusmenetelmien ja esimerkiksi mindfulnessin suuri suosio.

– Meidän sukupolvellamme on vastuu opetella käsittelemään tunteita ja ilmaisemaan niitä sopivalla tavalla, Niemi jatkaa.

– Vastuu on minulla itselläni heti kun ymmärrän vaikkapa, että pettymyksen sietokykyni ei ole riittävä.

Tunteisiin liittyvän faktatiedon määrä on kasvanut aivan valtavasti muun muassa neuropsykologian ja kuvantamismenetelmien ansiosta. Valitettavasti se ei auta niiden käsittelyssä.

Niemi on erityisen huolissaan ihmisistä, jotka kasvavat laitteiden äärellä.

– Tunteiden käsittelyyn tarvitaan vuorovaikutusta, toista ihmistä: katsotaan silmiin, hengitetään samaan tahtiin ja keskushermostot synkronoivat, sitä ei voi korvata millään koneella, Niemi kuvailee.

TYÖPAIKALLA TEHDÄÄN TÖITÄ Työpaikka ei ole lähtökohtaisesti tunteiden käsittelypaikka, vaan siellä määräävät työtehtävät ja -roolit.

– Plussaa olisi, että työpaikallakin ihmiset saisivat elää normaalit, reaaliaikaisesti virtaavat tunteet huomioon ottaen, mutta mikään tunteiden kaatopaikka työpaikka ei saa olla, Niemi sanoo.

– Työpaikalla tunteet tulevat ongelmaksi silloin, kun niistä ei voi puhua.

Kuitenkin kun tehdään tiimi- tai parityötä, tarvitaan ihmissuhdetaitoja, missä tunteet ovat ensisijaisessa osassa. Tunnetaidot ovat esimiestehtävissä välttämättömiä, sillä nykyään johtajuuteen kuuluu myös empatian käyttäminen, rohkaiseminen ja kannustaminen. Ei johdeta enää ylhäältä käsin vaan työntekijää kuullaan.

– Työpaikalla tunteet tulevat ongelmaksi silloin, kun niistä ei voi puhua. Jotkut toimintatavat ärsyttävät, ja ärsytys pyritään pitämään piilossa eri syistä.

Närkästys, kiukku, hermostus ovat kaikki samasta lähteestä kuin viha. Monella on vihasta hyvin pelottavia mielikuvia, esimerkiksi rähjäämistä, tavaroiden heittelemistä ja väkivaltaa. Pelko estää vihan hyödyllisen käyttämisen. Ärsytys ei kuitenkaan mene ohi torjumalla, vaan jää kytemään pinnan alle ja tulee esiin jotain muuta kautta, yleensä väärässä kohtaa ja väärällä volyymilla.

– On ihan pöhköä, ettei uskalleta sanoa vaikka, että minua niin ärsyttää, kun jätät nuo tavarat tuohon, tai että istut mun paikalla. Jos ei uskalleta tai osata puhua, seuraa piilovihaisuutta ja pahantuulisuutta. Syntyy yleinen nega-

tiivinen ilmapiiri, sillä tunteet tarttuvat, Niemi painottaa.

Viha on hyödyllinen tunne, jos se otetaan käyttöön silloin, kun se on vielä sopivan kokoinen, ja silloin siitä seuraa hyvää. Mutta kuka on se rohkea, joka ottaa asian esiin? Ja millä tavoin?

– Se, jolla vihan mitta tulee täyteen.

Kun on hankalampi kestää tilannetta kuin ottaa ongelma esiin, sanoo Niemi.

– Itse osoittaisin ensin empatiaa sanomalla, että aavistan, että ei tunnu kivalta, kun tulen tästä sanomaan, ja saat suuttua, mutta minun kannaltani tämä on hyvin tärkeää ottaa esille.

Suuri osa työpaikan tunneongelmista johtuu Niemen mukaan siitä, että työhön liittyvät rajat ovat epäselvät. Työntekijällä on tehtävät, mitä vastaan palkka saadaan. Jos rajat ovat mahdollisimman selkeät ja silti joustavat, pärjätään parhaiten. Liian jyrkät tai liian väljät rajat molemmat aiheuttavat närkästystä.

– Jos se, jonka kuuluisi tehdä jotain, ei tee mitään ja siinä aletaan vetoamaan tunnesyihin, se varmasti ärsyttää monia, sanoo Niemi.

Vaikka tavoitteena on olla rehellisesti tietoinen omista tunteista, on ammatteja ja tilanteita, missä omat tunteet pitää jättää syrjään. Kaupan kassa ei voi ilmaista tunteitaan avoimesti, vaan pitää palvella asiakasta hymyillen, vaikka kuinka suututtaisi.

– Jos tilanteeseen liittyvät tunteet ovat häiritsevän isoja, ne on käsiteltävä pian, mieluimmin saman päivän aikana. On aikuisen tunnetaito ottaa ne todesta, ja laittaa ne syrjään sillä hetkellä, mutta palata niihin myöhemmin omalla ajalla, Niemi ohjeistaa.

MITÄ VOIT TEHDÄ Tunteiden käsittely on tärkeää, etteivät ne pääse jylläämään alitajuisesti tai sairastuttamaan kehoa, vaan että niitä voisi käyttää ohjaamaan ja suojaamaan omaa elämää. Tunteet tuovat elämään myös väriä – jos tunteet on torjuttu, on aika tylsää.

Kuusi perustunnetta ovat pelko, viha, suru, ilo, häpeä ja syyllisyys. Ne

DIGIMAMA | 2-2019 | 10

toimivat sisäisinä suunnannäyttäjinä, jotka auttavat elämän valinnoissa.

Niemi sanoo, että riittää, kun tunnistaa perustunteet, huomaa, mitä ne tekevät omassa kehossa, tietää mihin niitä tarvitaan ja löytää itselleen sopivat tavat ilmaista niitä.

Esimerkiksi pelon tunnetta jonkin asian kohdalla voi tutkia miettimällä, onko tämä sellainen pelko, joka kohdataan ja ylitetään ja mennään eteenpäin pelosta huolimatta vai onko tämä niin vakava pelko, että en lähde mukaan vaan varjelen itseäni. ■

Kuka? Päivi Niemi Päivi Niemi on psykoterapeutti, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon suorittanut kouluttaja ja työnohjaaja, joka on toiminut monimuotoisessa ihmissuhdetyössä ja tukihenkilönä syrjäytyneiden ja vaikeuksiin joutuneiden nuorten parissa. Hän on julkaissut useita kirjoja itsetunnosta ja tunnetaidoista, mm. Hyvää mieltä ja tunnetaitoja (2014) ja Rajansa kaikella (2018).

Miksei esteettömyyteen saa ohjeita?

TEKSTI: VILLE LAASONEN | KUVA: POND5

Tein jokunen vuosi sitten juttua nettisivujen esteettömyydestä.

Toiveita ja vaatimuksia oli paljon, mutta konkreettiset avut ja ohjeet olivat kiven alla. Koulutustakaan ei ollut tarjolla oikein missään. Opastepuolella tuntuu olevan täysin sama ongelma.

SUUNNITTELUN NURINKURISUUS Olen mukana suunnittelemassa opasteita erääseen kiinteistökompleksiin, mikä on osittain julkisen sektorin omistuksessa. Kun alkuperäisen suunnitelman mukaan opasteiden piti olla jo paikallaan, pidettiin kiinteistössä esteettömyyskatselmus.

Katselmuksessa käsiteltiin toki paljon muitakin asioita kuin opasteita, mutta esimerkiksi invavessojen opasteet todettiin vääränlaisiksi, ne olivat väärässä paikassa ja väärän kokoisia.

Materiaalit olivat export-napin painallusta vailla valmiita tuotantoon, mutta nyt ne menivät uusiksi.

Optimimaailmassa kaupunki olisi ohjeistanut toimijoitaan, että tilojen

opasteiden pitää olla tämän näköisiä, tämän kokoisia ja tällaisissa paikoissa.

Tämä tieto olisi saatettu tekijän tietoon jo tilausvaiheessa, ei nurinkurisesti kun työn piti olla alkuperäisten suunnitelmien mukaan jo valmis.

TIEDOT KYSELYMUURIN TAKANA Esteettömyyskoordinaattorin mukaan asiat eivät ole salaisuuksia ja aina saa kysyä. Sen verran salaisia ne kuitenkin ovat, että tietoa ei ole missään helposti saatavilla, vaan se on vahvan kyselymuurin takana. Suunnittelijaraukan pitää osata ja tietää vaivata kiireistä koordinaattoria.

Harvalla graafisella suunnittelijalla on osaamista esteettömyyden osalta,

DIGIMAMA.FI | 11

eikä ihme, jos tietoa jaetaan kitsaasti.

Ja kun valmiita suunnitelmia ronkitaan jälkeenpäin, koetaan se helposti tärkeilynä ja nipottamisena. Suunnitelmien muutoksista tulee yleensä myös aina viivästyksiä ja lisäkustannuksia ja niitä ei kukaan halua. Pahimmillaan tärkeä asia jää hoitamatta.

Hienosta tittelistä huolimatta asiaa ei siis ainakaan meillä päin koordinoida vaan paremminkin pakkaa vain hämmennetään kriittisessä vaiheessa. Itse kaipaisin enemmän helposti löydettävää tietoa ja koulutusta. Laitoin myös eteenpäin ehdotuksen, että kaupunki voisi järjestää opasteita suunnitteleville ja toteuttaville tahoille esteettömyysillan. Saa nähdä, näemmekö koskaan sellaista. ■

TEKSTI: ANNA KORPI-KYYNY | KUVA : HEIKKI KIVILUOTO

Typografia on taidetta

Typografia sai alkunsa kirjapainotaidon kehittyessä ja on sittemmin levinnyt kaikkien saataville tietokoneiden mukana. Nykypäivän typografista ilmaisua rajoittaa teknologia, sillä kaiken pitää olla luettavissa pieneltä kännykän ruudulta.

Typografiaan kuuluvat muun muassa kirjasintyypin valinta, kirjasimen koko, väri, rivin pituus ja tasaus, riviväli, sanojen ja merkkien välit, sisennykset, otsikot ja anfangit. Se on taiteenlaji, joka kehittyi ladontamenetelmien rinnalla.

Aivan ensimmäiset tunnetut painokäyttöön tarkoitetut kirjasimet valmistettiin jo vuonna 1040 Kiinassa.

Typografia kehittyi vauhdilla, kun kirjapainotaito alkoi kukoistamaan Euroopassa. Syntyi painettava goottilainen kirjasintyyppi, joka jäljitteli kirjanoppineiden kirjoitustapaa. Sittemmin renessanssin typografiaan kopioitiin Trajanuksen riemukaaren kirjaimistossa jo vuonna 117 jaa. esiintynyt muotokieli.

Sen pohjalta syntyi monia klassikoita, kuten ranskalaisen Claude Garamondin 1500-luvulla kehittämä Garamond-kirjasintyyppi, jota käytämme yhä. Renenssanssin aikaan typografiaan tulivat myös pienet kirjaimet.

Päätteelliset eli antiikva-kirjasintyypit hallitsivat typografiaa pitkään. Ensimmäiset päätteettömät kirjasintyypit otettiin käyttöön 1700-luvulla.

HELPPOLUKUISUUS, LUETTAVUUS JA ESTETIIKKA Typografian kolme tärkeintä periaatetta ovat helppolukuisuus, luettavuus ja estetiikka. Helppolukuisuus tarkoittaa sitä, kuinka helposti yksittäiset merkit voidaan erottaa toisistaan. Siihen vaikuttaa kirjasimen koko, ja pelkkien isojen kirjainten käyttö vähentää helppolukuisuutta.

Luettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka vaivatonta tekstiä on lukea kokonaisuutena. Esimerkiksi marginaalien käyttö, rivivälit ja selkeä rakenne vaikuttavat luettavuuteen. Joitakin kirjasimia tai kirjasintyyppejä, kuten päätteettömiä fontteja, pidetään pitkissä teksteissä huonommin luettavina kuin päätteellisiä.

Estetiikka sisältää kirjasintyypin ja sen koon lisäksi elementtien asettelun.

Typografian esteettisiin periaatteisiin kuuluu muun muassa fonttien määrän, fonttikokojen ja värien määrän rajoittaminen.

DIGIMAMA | 2-2019 | 12

DIGITAALISUUS KARSII VAIHTOEHTOJA Enää typografia ei ole vain harvojen käsissä, sillä tietokoneet ovat tuoneet saatavillemme tuhannet erilaiset fontit. Esimerkiksi ilmaiset Google Fonts -kirjasintyypit toimivat moitteetta niin verkossa kuin painetuissakin materiaaleissa. Mutta mistä sitten tunnistaa hyvän fontin?

– Minulle hyvä fontti tarkoittaa muotoa, joka nojaa klassiseen muotokieleen eli sen mittasuhteet ovat kultaisen leikkauksen mukaisia. Sellainen on muun muassa klasikkofontti Garamond, sanoo creative Heikki Kiviluoto.

Työkseen brändejä rakentava Kiviluoto aloittaa suunnittelun aina fontin valinnasta: hän valitsee ensin 10 päätteellistä ja 10 päätteetöntä fonttia, joista alkaa seulomaan sopivaa. Omat rajoituksensa suunnitteluun tuo digitaalisuus, sillä tänään lähes kaiken pitää toimia pienessä koossa kännykän ruudulla.

– Se tekee typografisesta ilmaisusta yhdenmukaisempaa ja yksinkertaisempaa eli tylsempää. Kun logon pitää toimia mahdollisimman pienessä koossa, se karsii pois vaihtoehtoja. Ei ole sattumaa, että kaikkien isojen brändien logot on tehty keskipaksulla, päätteettömällä fontilla, esimerkiksi Gotham boldilla tai Avenir boldilla. Kyseiset fontit ovat erittäin hyviä, mutta on visuaalisesti tylsää, kun kaikki isot yritykset muistuttavat toisiaan, sanoo Kiviluoto.

P.S. Kutsumme fontteja fonteiksi, koska Applen Steve Jobs nimesi Applen tietokoneissa kirjasintyypin (typeface) virheellisesti fontiksi ( font). Fontti-sanan käyttö yleistyi, vaikka se oikeastaan tarkoittaa yhden kirjasintyypin eri tyylejä. ■

“The aim of every

typographic work – the delivery of

a message in the shortest,

most efficient manner.”

Jan Tschichold

HEIKIN VALINNAT Kun haluat inspiroitua typografiasta, tutustu ainakin näiden tyyppien töihin: PAUL RAND on suunnitellut mm. IBM:n logon.

REID MILES suunnitteli mm. ikonisen Blue Note Recordsin levyjen kansia.

JAN TSCHICHOLD kirjoitti suunnittelun ohella paljon typografiasta ja sen käytöstä. Hänen teorioihinsa nojataan yhä edelleen.

NEVILLE BRODY on yksi 1900-luvun lopun tärkeimmistä graafisista suunnittelijoista.

Non-format on KLJELL EKHORNIN ja JON FORSSIN perustama yritys.

Heikki Kiviluodon omia suosikkifontteja ovat muun muassa Bembo, Sabon, Garamond, Bodoni, Avenir, Gotham, Neue Haas ja Proxima Nova.

DIGIMAMA.FI | 13

TEKSTI: ANNA KORPI-KYYNY | KUVAT: ANTTI EKLUND JA VALENTINA MORALES BUSCHMANN

DESIGN

MUUTTAA

MAAILMAA

DIGIMAMA | 2-2019 | 14

lalle kärryn etuosaan on laitettu moottori. Kyseessä on arkipäiväinen tuote, mutta Tesla on lähtenyt suunnittelussaan ihan eri pöydältä ja ilmastotavoitteet huomioiden.

Uuden luominen vaatii monialaosaamista ja voittaja–Tesla on hotiimin: Tomi (vas.) myynti ja markkinointi, Ville (oik.) listinen mullistuotanto ja talous, Antti muotoilu ja viestintä. tus: autoa voi esiLähes joka päivä kuulemme uutta tie- merkiksi päivittää langattomasti ja toa ilmastonmuutoksesta ja väitte- akun käyttöikää voidaan pidentää, lemme siitä, mitä asialle pitäisi tehdä. Eklund innostuu.

Teslankin design on vuosien aikana Uutiset ahdistavat monia, mutta ympäristöhuoli jää monesti vielä yksittäisten kehittynyt hurjasti. Esimerkiksi ensimihmisten teoiksi ja pohdinnoiksi siitä, mäisessä Teslassa oli kolme kilometriä ryhtyäkö lentolakkoon tai käyttääkö sähköjohtoja ja kaapeleita, Model 3:ssa niitä oli enää 1,5 kilometriä ja uusimpilliä. massa Y-mallissa on vain 100 metriä.

– Tällaisella kehityksellä on valtava Tesla on inspiroinut merkitys raaka-ainepuolella. Samalla esimerkiksi akkuteollisuus kehittyy, minuakin ajattelejolloin akut kestävät yhä pidempään.

Sitten, kun autoista tulee autonomimaan, että ehkä sesti toimivia, ihmisten ei välttämättä voisin omalla osaatarvitse enää omistaa autoa. Kun olet töissä, sama auto, jolla tulit töihin, voi misellani vaikuttaa. kuljettaa muita ihmisiä töihin tai asioille. Tällaisista innovaatioista syntyy mie– Minusta muotoilijat, suunnitte- letön positiivinen kehä.

– Kun Tesla tekee kaikkea tätä, muu lijat, taiteilijat ja kaikki luovalla alalla työskentelevät ovat muutoksessa avain- autoteollisuus ajattelee yhä, että jos auroolissa. He haistavat, mitä me tarvit- toon laittaa sähkömoottorin, siitä tulee sähköauto. Tesla on inspiroinut minuasemme, Antti Eklund sanoo.

Muotoilun avulla teollisuutta voi- kin ajattelemaan, että ehkä voisin omaldaan ohjata ympäristöystävällisempiin la osaamisellani vaikuttaa. valintoihin. Kyse on siitä, että tarjontaa ei synny vain tuotteille, joille on kysyn- MUUTOS TULEE tää, vaan myös niille, joita emme osaa Eklund on huomannut, että jotkut yritykset saavat niin sanotusti ympäristöedes vielä haluta.

– Apple on ollut hyvä tuomaan herännäisyyden. Ne keskittyvät lähinnä markkinoille tuotteita, joita emme markkinointiin ja viestintään ja yrittätienneet haluavamme. Mutta jos tar- vät siten muokata kysyntää. Eklund hakastellaan ympäristönäkökulmaa ja luaa vaikuttaa pidemmälle – raaka-aimaailman muuttamista, Tesla on siitä nevalintoihin ja tuotantotapoihin asti.

Kun se toteutuu, kuluttajat voivat tehdä hieno esimerkki. rauhassa ympäristöystävällisiä päätöksiä ilman sisäistä kamppailua.

TESLA INSPIROI Eklund on vakuuttunut siitä, että Jos tarkastelee autoa keksintönä, suuria muutoksia ei juuri ole tapah- muutos ympäristöystävällisempään tunut sen jälkeen, kun hevosen ti- suuntaan tapahtuu, halusimme tai em-

DIGIMAMA.FI | 15

me. Hän ei seuraa oman alansa julkaisuja, vaan tarkkailee ihmisiä ja seuraa teollisuutta.

– Olen hirveän kiinnostunut ihmisistä ja pelkään, että välillä tuijotan heitä liikaa. Minua kiehtoo, miten ihmiset käyttäytyvät ja miksi. Lisäksi seuraan, mihin teollisuus investoi – katson orastavia innovaatioita ja raaka-aineteollisuutta. Niiden avulla voin päätellä, mitä on tulossa muutaman vuoden kuluttua markkinoille. Minusta muutokset, signaalit ovat räikeät. Jos yritykset eivät pysty muuttumaan, ne putoavat armotta pois pelistä.

Mitä muutos sitten vaatii? Ainakin aloitteellisuutta, ajattelua ja sitoutumista ylimmässä johdossa. Se on vaikeaa, sillä olemme turvallisuushakuisia – emme halua muuttaa jotain, joka toimii.

– Mutta jos katsoo maailman johtavia brändejä 10 tai 20 vuotta sitten, siellä ei ole monta samaa kuin tänä päivänä. Ne pärjäävät, jotka pystyvät muuttamaan maailmaa ympäristöystävällisempään suuntaan, Eklund uskoo. ■

Kuka? Antti Eklund • Kotipaikka Baltimore USA:n Marylandissa • Kotikolo Turun seudulla Livonsaaren Teersalossa • Pitkälle erikoistunut monialaisuuteen • Ex-arkkitehti, ex-professori • Intohimoinen taidemaalari • Strateginen brändinrakentaja • Vastarannan kiiski ja kyseenalaistaja • Optimistinen virtaviivaistaja

VIERAALLA MAALLA

TEKSTI: ANNA KORPI-KYYNY | KUVAT: ANTTI EKLUND JA VALENTINA MORALES BUSCHMANN

AMERIKAN IKONIT DIGIMAMA | 2-2019 | 16

Antti Eklund ei kuvia kumarra – vääristynyttä vallankäyttöä voi kritisoida tekemällä se naurunalaiseksi – Maose-sarja öljy kankaalle.

Vuodet Baltimoressa ovat opettaneet sen, että amerikkalaisille verkostot ovat kaikki kaikessa. Kun uuden alun rakentaminen osoittautui hankalaksi, Eklund on antautunut taiteelle.

Kun Antti Eklundin vaimolle tarjoutui mahdollisuus tehdä syöpätutkimustaan Baltimoressa, valinta oli selvä. Koko perhe muuttaisi Yhdysvaltoihin.

Baltimoressa Eklund viritteli ahkerasti kumppanuuksia ja uusia alkuja, sillä ideoita riitti. Mutta toisin kuin Suomessa, Amerikassa luottamus toisiin ei ole itsestään selvää, vaan perustuu siihen, että ihmiset tuntevat toisensa jo kouluajoista.

– Vaikka amerikkalaiset ovat hyvin avosydämisiä ja lämpeneviä ulospäin, yhteisöt ovat hyvin sisäänpäin lämpenevä. Täällä on tärkeää, missä koulussa ja kirkossa olet käynyt. Yhteisöjä ympäröi

mielettömät muurit – jos et kuulu siihen porukkaan, joka on muodostunut vuosien ja vuosikymmenten aikana, on hankala päästä mukaan myöhemmin.

Siksi laitoimme lapsemme täällä arvostettuun yksityiskouluun. Jos he haluavat tehdä uraa täällä, he saavat koulusta tarvitsemansa verkoston, Eklund sanoo.

VASTAKOHTIEN MAA Viime vuodet Eklund on keskittynyt taiteeseen. Tyypilliseen tapaansa hän haastoi itsensä ja valitsi sekä tekniikan että aiheen, joita ei hallinnut. Hän ryhtyi maalaamaan muotokuvia öljyväreillä.

Muotokuvien kohteiksi valikoitui

DIGIMAMA.FI | 17

ihmisiä, jotka ovat tehneet Eklundiin vaikutuksen tai aiheuttaneet hänessä muutoksen. Sarjan nimeksi tuli Icons of Icons.

– Amerikka on hassu vastakohtaisuuksien maa. Jotkut asiat toimivat upeasti, toiset eivät ollenkaan. Jos tilaan maalaukseeni lehtikultaa pienestä putiikista Los Angelesissa, se on todennäköisesti minulla Baltimoressa seuraavana päivänä. Mutta sen sijaan laskut pitää yhä maksaa shekeillä, Eklund nauraa.

ERIKOISOSAAMISENA POIKKITIETEELLISYYS Eklund on palkittu moninkertaisesti muotoilu- ja mainosalan palkinnoilla.

Hän nauttii kaikkein eniten tuotekonseptien kehittämisestä, sillä niissä yhdistyy hänen osaamisensa kirjo.

– Olen pitkälle erikoistunut poikkitieteellisyyteen. Yhdistän eri toimialoja ja niissä tapahtuvia asioita. Isot utuiset asiat eivät pelota minua – päinvastoin.

Niistä voi syntyä kokonaan uusia toimintamalleja ja tuotteita, mutta en luo niitä yksin. Tarvitsen ympärilleni hyviä partnereita ja verkostoja.

Yksi esimerkki toimivasta tuotekonseptista oli vuonna 2007 lanseerattu Veen-lähdevesi, jonka pullo palkit-

– Isot utuiset asiat eivät pelota minua – päinvastoin. Niistä voi syntyä kokonaan uusia toimintamalleja ja tuotteita, mutta en luo niitä yksin. Tarvitsen ympärilleni hyviä partnereita ja verkostoja. tiin maailman parhaana lasipullona heti lanseerausvuonnaan.

– Brändätyt vedet olivat tuolloin myytyjä maailmalla. Me teimme suomalaisesta puhtaasta vedestä brändituotteen.

INTOHIMO LÖYTYI Merkittävin käänne Eklundin uralla sattui 1990-luvun laman aikaan, kun eräs tuttava tuli käymään Eklundin toimistolle.

– Hän katsoi minua ja kysyi, miksi en enää hymyile. Se kysymys herätti minut. Totesin, että olin tehnyt ihan vääriä asioita.

Laman iskettyä Eklund oli keskittynyt yrityksensä toiminnassa siihen, mistä seuraavat vuokrarahat saadaan kasaan. Hän teki valtavat määrät tarjouksia laman kourissa taisteleville asiakkaille – monille kelpasivat ideat, mutta niistä ei maksettu.

Sitten Eklund mietti, minkä yritysten kanssa hän oikeasti haluaisi tehdä

DIGIMAMA | 2-2019 | 18

töitä ja teki proaktiivisia ehdotuksia.

Siitä alkoi yhteistyö Alessin ja Marimekon kanssa.

– Olen kiittänyt tuota henkilöä usein jälkeenpäin. Hän esitti juuri oikean kysymyksen. Simppelit kysymykset ovat arvokkaita – myös suunnittelijan työssä.

PALVELUKULTTUURI HÄMMÄSTYTTÄÄ Eklundit harkitsevat muuttoa takaisin Suomeen muutaman vuoden kuluttua.

Jos Eklund voisi tuoda Amerikasta jotain mukanaan, hän toisi amerikkalaisen palvelualttiuden ja ystävällisyyden.

– Täällä ystävällisyys menee välillä niin yli, että se on minusta jo kornia, mutta toisaalta se on uskomattoman hienoa. Minun ei tulisi täällä mieleenkään rautakaupassa etsiä itse tuotteita, vaan kysyn heti, mistä löytäisin tämän ja saan aina apua. Toisin kuin suomalaiset, jotka vaeltavat suurissa myymälöissä eivätkä kysy apua kuin pakon edessä, Eklund nauraa.

Hän haaveilee, että amerikkalainen välitön lämmin vuorovaikutus saataisiin yhdistettyä suomalaiseen keskinäiseen luottamukseen ja rehellisyyteen.

– Suomalaisilla on hyvää osaamista, jolla pärjää helposti kansainvälisessä vertailussa. Meidän pitäisi vaan osata olla ylpeitä siitä. ■

Oletko jo saavutettava?

Saavutettavuus on laajempi kokonaisuus, kuin usein ymmärretään ja sen toteuttamisella on vaikutusta julkaisuprosessin kaikkiin vaiheisiin ja osallisiin.

Corellia Helsinki tarjoaa monipuolista ja ennen kaikkea käytännönläheistä koulutusta ja konsultointia saavutettavuuden eri osa-aluille.

Saavutettavuus-aiheisia kurssejamme: • Saavutettavuuden vaatimukset • Saavutettavuus verkossa • Saavutettavat dokumentit (Microsoft & Adobe) • Saavutettavat PDF -lomakkeet Lue lisää ja ilmoittaudu: https://corellia.fi/kurssit/saavutettavuus/

Corellia Helsinki Oy Vuorikatu 20, 00100 Helsinki Myynti: p. 040 7070202 myynti@corellia.fi corellia.fi

DIGIMAMA.FI | 19

Valitse, jos kunnossa: Verkkosivut Dokumentit Presentaatiot Lomakkeet Julkaisut

i, n Jos e

iin a

llä.

lähe n o u p

IHMINEN JA HÄNEN INTOHIMONSA

Teemun tavoitteena on shakkimestaruus TEKSTI: KAARINA PEHKONEN JA TEEMU MIETTINEN | KUVAT: KIMMO BRANDT

Teemun intohimo on shakki, outo sotapeli Teemu Miettinen aloitti shakinpelaamisen suhteellisen myöhään, vasta kolmenkympin tietämillä, mutta siitä on tullut hänelle intohimo.

Hän etsi aikoinaan harrastukseksi jotain kamppailulajia, mutta mikään fyysinen laji ei tuntunut omalta. Shakki, tämä abstrakti, älyllinen ja vähän outo sotapeli tuli silloin mieleen. Koska hän luki niihin aikoihin omasta mielestään aivan liian paljon, hän halusi tehdä aivoillaan myös jotakin muuta.

Teemu, ERTOn talous- ja henkilöstöpäällikkö, kertoo nyt itse tarinansa.

Ensimmäiset mielikuvani shakista ovat 80-luvun alusta: Kasparov ja Karpov pelaamassa maailmanmestaruudesta Moskovassa vuonna 1984. Silloin kun vielä oli Neuvostoliitto. Minulla on sellainen muistikuva, että olisin istunut tv:n ääressä tunteja katsomassa kahta pientä tummaa hahmoa isolla näyttämöllä laudan ääressä. Tosin en ole

varma, tuliko ottelu edes Suomen televisiosta. Joskus minulla menee tämä muistikuva sekaisin lastenohjelmat keskeyttäneiden uutislähetysten kanssa, joissa vakava miestoimittaja kertoi ensin Breznevin ja sitten Andropovin ja seuraavaksi Tsernenkon kuolleen. Olin joka kerta tosi järkyttynyt.

Tutkin monta vuotta itsekseni shak-

DIGIMAMA | 2-2019 | 20

kia ennen kuin uskaltauduin pelaamaan ihan oikeassa shakkiturnauksessa. Luin kirjoja, joissa käsiteltiin shakin avausteoriaa ja pelasin shakkia netissä, silloin vielä todella ankeilla ja epäkäytännöllisillä verkkoalustoilla, hitaalla ja katkeilevalla nettiyhteydellä. Tuntuu hauskalta verrata sitä aikaa nykyiseen, jossa teen pari taktista harjoitusta pu-

helimella missä ja milloin vain.

Vuonna 2005 pelasin ensimmäisen shakkiturnaukseni Shakkikoti-nimisessä paikassa Merihaassa. Ihan kauhea ränsistynyt ahdas toimistotila, jonka Helsingin Shakkiliitto oli vuokrannut SAK:lta toverihintaan. Tilaan oli ahtautunut 50 miestä pelaamaan viikonlopputurnausta. Perjantaina töiden jälkeen ensimmäinen peli, lauantaina kaksi ja sunnuntaina kaksi. Siis viisi pitkää peliä viikonlopun aikana. Illalla pelien jälkeen pelaajat valuivat lautoineen viereiseen karaokebaariin ja analysoivat ryhmissä päivän pelejään.

Miten pärjäsin ensimmäisessä turnauksessani? Voitin ryhmäni. Muistan vieläkin osan vastustajistani. Hämäriä muistikuvia on myös itse peleistä 14 vuoden takaa. Aloitin pohjalta ja nousin muutamassa vuodessa nykyiseen pelivahvuuteeni, johon olen pysähtynyt.

Suomessa on noin kaksituhatta aktiivista pelaajaa. Olen jossakin kolmensadan tietämillä.

– Vastustaja ja hänen pelinsä on hyvä tuntea.

Shakissa kehittyminen edellyttää ihan mielettömästi panostusta. Mieluiten viisi tuntia joka ilta ja vuoden ympäri. Jatkuvaa pelaamista Suomessa ja ulkomailla. Ilman sitä pelivahvuus ei nouse. Luontaiset kyvyt nostavat pelaajan tietylle tasolle, mutta sen jälkeen kyse on harjoittelusta, harjoittelusta ja harjoittelusta. Itse sotkeuduin shakin järjestötyöhön vuosiksi 2012–2017, mikä oli hienoa aikaa vapaaehtoistyön näkökulmasta, mutta vei sen verran voimia ja aikaa, että itse pelaaminen jäi vähemmälle.

Nyt olen jättänyt shakin järjestöhommat. Olen asettanut itselleni tavoitteen. Ennen viittäkymppiä shakkimestariksi. Muutama vuosi aikaa nostaa parisataa pistettä vahvuuslukua. Olen päivittänyt työvälineeni ja pyhittänyt vapaa-ajastani osan shakille.

Illallisen jälkeen keittiön pöydälle ilmestyy shakkilauta, tietokone, pari

kirjaa ja muistiinpanovälineet, ja laudan ääressä menee loppuilta.

VASTUSTAJA JA HÄNEN PELINSÄ ON HYVÄ TUNTEA Syysloma hurahtaa Berliinissä Lichtenraden kaupunginosassa. Internationales Schachturnier in den Berliner Herbstferien. Yhdeksän kierrosta, peli päivässä.

Halpa hotellirähjä Neuköllnista sopivan etäisyyden päästä pelipaikasta. Aamiaisen jälkeen pienelle kävelylle, sitten takaisin hotellihuoneeseen, tietokone auki ja illan vastustajan pelejä läpi. Mitä avauksia hän pelaa? Millainen pelaaja hän on, taktinen vai asemallinen? Mitkä ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa? Väliin kevyt lounas ja päiväkävely, sitten takaisin huoneeseen ja kone auki.

Puoli viideltä ulos ja kävellen Lichtenradeen, mukana kaksi kynää. Pelipaikalla etsin oman pöydän, kättelen vastustajaa. Seuraavat viisi tuntia pelataan.

Tämä toistuu yhdeksän kertaa.

Euroopan shakkiturnauksia kiertää joukko shakkiammattilaisia, joiden elämä on tätä. Puolasta, Valko-Venäjältä, Venäjältä, Ukrainasta... Aika paljon vanhan itäblokin kavereita. Palkinnot eivät ole kaksisia, mutta jos voittoja tulee, niin kyllä niillä jotenkuten elää. Ja siinä sivussa voi valmentaa netissä harrastelijoita, jotka haluavat kehittyä shakissa.

Kuten esimerkiksi minua.

Mikä minua oikeastaan shakissa kiehtoo? Miksi olen siihen niin kiinnittynyt?

Kamppailu. Vastustajan voittaminen. Hallinnan tunne. Pitkäkestoisen muistin varastoilla käymisen toimivuus.

Intuitio. Hyvä fiilis. Oman ajatteluprosessin selkeys. Toisto. Se, että saa istua viisi tuntia laudan ääressä ja siirtää joka toisen siirron.

Shakki on avausvaiheessa muistipeli. Keskipelissä mukaan tulee asemien dynamiikan ymmärrys ja suunnitelmallisuus. Loppupelissä tekniikka on keskeistä. Jokaisessa vaiheessa on myös elementtejä kahdesta muusta.

Jatkuvasti on pidettävä mielessä oma kokonaissuunnitelma sekä varottava virheitä. Vastustajallakin on nimittäin omat tavoitteensa. Ne on yritettävä blokata pois.

DIGIMAMA.FI | 21

Huonona päivänä kaikki menee laudan ääressä pieleen. Ajattelu on sössöä, päätöksenteko vaikeata. Silloin tulee lähes aina turpaan. Häviäminen on aina ihan hirveätä.

Nykyään minulla on itselleni muutama muistisääntö pelin aikana: Ei kikkoja avauksessa, pelaa omia vahvoja avauksiasi ja luota muistivarastoosi.

Käy joka siirrossa läpi 2–3 potentiaalista, hyvältä tuntuvaa siirtoa. Mieti missä ovat vastustajan heikkoudet ja mitä hän suunnittelee. Jos aika meinaa loppua, niin luota aina intuitioon.

Ja lopuksi tanskalaisen suurmestari Jacob Aagaardin kirjoista oppimani maksiimi: se joka ensimmäisenä painaa kaaosnappia on niskan päällä. ■

SHAKKI on strateginen lautapeli,

jonka oletetaan saaneensa alkunsa Intiassa, Persiassa tai Kiinassa.

Alkuperä on yhä hämärän peitossa, joskin Intiassa 600-luvulla kehitettyä Tsaturangaa pidetään yleisesti shakin esi-isänä. Varhaisempia kirjallisia viitteitä shakin kaltaisesta pelistä löytyy niinkin kaukaa kuin viidenneltä vuosisadalta ennen ajanlaskun alkua. Eurooppaan shakki saapui 700–800-luvulla arabien mukana, jotka toivat sen tuliaisena Persian valloituksiltaan. Säännöiltään nykymuotoiseksi peli kehittyi Italiassa 1400-luvun loppuun mennessä.

SHAKIN MAAILMANMESTARI on

norjalainen Magnus Carlsen. Hän voitti mestaruuden vuonna 2013 intialaiselta Viswanathan Anandilta.

MAAILMAN VAHVIMPANA SHAKINPELAAJANA pidetään tällä hetkel-

lä AlphaZero -nimistä itseoppivaa tietokoneohjelmaa. Vuonna 2017 se aloitti tyhjästä ja oppi neljässä tunnissa pelaamaan shakkia vahvemmin kuin siihen mennessä vahvimpana shakkiohjelmana pidetty Stockfish 8.

TEKSTI: JAANA VILLANEN | KUVAT: VALUE COMPANY

Arvot viestivät yrityksestä Jos sinun pitäisi kirjoittaa tarina yrityksestä ja aloittaa se näin: ”Olipa kerran yritys, jossa….”. Miten aloittaisit?

Tiedätkö, tuossa lähtisit liikkeelle aika luontevasti missiosta, joka on yrityksissä kaiken tekemisen ytimessä, yrityksen perustehtävän kuvaus. Kuvaus siitä, mitä varten yritys on olemassa.

Visio on puolestaan janan toinen pää, suunta ja vastinpari missiolle – se iso kuva, minne ollaan menossa. Vision tulisi olla ytimekäs, selkeä ja vaikuttava.

Arvot määriteltyinä ovat yrityksessä välttämättömyys. Yritys ei voi mennä mihinkään puhumaan itsestään ja toiminnastaan, ellei sillä ole mitään arvoja. Ellei niitä ole määriteltynä, ne ovat läsnä määrittelemättömänä.

Ilman missiota arvot ovat kuitenkin vaarassa jäädä tuuliajolle, kepeäksi arvopuheeksi, ja niiden arkeen jalkauttaminen ei toteudu. Kun arvot nähdään merkittävänä menestystekijänä ja toiminnan voimavarana, ne parhaimmassa tapauksessa kertovat, mitä yritys on.

kanteen kirjoitettuina. Tai ehkä olet törmännyt yritykseen, jonka markkinointitekstissä arvot näyttävät erinomaisilta, mutta ovatkin ennemmin ihannekuva todellisuudesta. Ihanteina ne vääristävät organisaation yrityskuvaa. Ellei niitä taas ole määritelty, eikö niitä kuitenkin eletä todeksi joka päivä yrityksessä ja organisaatiossa? Kuinka hallittavissa silloin on kulttuuri, joka syntyy tai yrityskuva, jota viestimme ulospäin?

ARVOT ARJESSA – SIGNAALI YRITYSKULTTUURISTA Arvot ovat sekä näkyvillä että näkymättömissä, ne ovat sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän väline. Ne voivat olla selkeästi määritelty tai määrittyvät tekijän tekemisen kautta. Arvot ovat sekä abstrakti asia että konkretiaa, nähtävissä oikeasti, kun joku organisaatiossa käsinkosketeltavasti tekee jotain. Niistä voitaisiin todeta: ”Tuossa ne näkyvät!” Arvot antavat suuntaviivat siihen, kuinka toimitaan, vaikka selkeää vastausta ei ole nähtävissä. Ne ovat signaali yrityskulttuurista.

Ehkä olet kuullut tarinan, missä eräs tunnettu pankkiiri on todennut, että yrityksen arvot syntyvät mustan auton takapenkillä tupakka-askin

DIGIMAMA | 2-2019 | 22

TEOT MERKITSEVÄT Yhä useammin puhuttaessa yritysten menestystekijöistä nostetaan arvot esille. Niiden avulla synnytetään kykyä toimia, tehdään päätöksiä, opitaan ja joskus jopa epäonnistutaan. Ne ankkuroivat yrityksen ja organisaation tekemisen tavan ja auttavat vaikeidenkin valintojen tekemisessä. Tutkimustenkin mukaan näin on. Väitetään, että niiden vaikutus on merkittävä hektisesti muuttuvassa maailmassa, sillä arvot nivoutu-

PERIKSIANTAMATON – MERKITYKSELLISYYS ON JA LUO ROHKEUTTA

vat kiinteästi organisaatiokulttuuriin ja ovat siksi kiinteä osa strategiaa.

O’Reilly & Pfeffer ovat kirjassa Hidden Value, How great companies achieve extraordinary results with ordinary people todenneet, että tie menestykseen on aina matka läpi yritysten ja erehdysten. Tästä syystä yhden kaiken kattavan arvo-oppaan kirjoittaminen olisi mahdotonta. Alati muuttuvassa maailmassa asiat muuttuvat matkan varrella moneen kertaan, ja joskus joudutaan palaamaan lähtöruutuun, arvojen pohdintaan uudelleen.

Jättiharppauksien sijaan se tarkoittaa myös kaikkia pikkuruisia askeleita. Tekemällä arvojen pohjalta muutoksia, pieniäkin, ne ankkuroivat suunnan ja tavan toimia. ■ ”Jotta kaikilla olisi parempi työelämä” on ERTOn toimintaa ohjaava ajatus. Siksi ERTO tulee olemaan yhteistyökumppanina ensimmäisessä Work goes Values -seminaarissa, jossa puhutaan arvotaitojen kehittämisestä ja laitetaan ”kädet saveen” workshopeissa työstämällä omia arvoja. Matkaevääksi osallistujille lähtee käytännönläheisiä vinkkejä, joita voi hyödyntää omassa työssään.

WORK GOES VALUES -TAPAHTUMA Hotel Arthur Vuorikatu 19, 00100 Helsinki 3.3.2020 klo 8:30-15:30 Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu: www.wgh.fi/tapahtuma/ workgoesvalues/

”Kykenin jo näkemään taukopaikan mäen takaa. Vajaa puoli kilometriä huoltoasemalle. Tunsin, kuinka kenkä painoi jalkaa ja katsomattakin tiesin, että jalassa ollut valtava rakko oli puhjennut. Kosteus levisi jalkapohjassa ja mieleni musertui ajatuksesta, että jalan rakko voisi tulehtua. En kuitenkaan ollut yhtenäkään päivänä jättänyt matkaa kesken. Olin pysynyt aikataulussa ja jopa ylittänyt joinakin päivinä sen matkaetapin, mitä olimme suunnitelleet.”

Mitkä arvot toimivat kirjoittajan elämässä 56 päivän ja 2,3 miljoonan askeleen matkalla halki Suomen?

MIKÄ ANTOI MATKALLE MERKITYKSELLISYYDEN? Marraskuussa 2019 ilmestyy Jaana Villasen kirjoittama kirja ”Merkityksellisyys on rohkeutta”.

Kirjassa hän kehottaa pysähtymään kahden tärkeän kysymyksen äärelle: Kuka minä olen? ja Mitä minä haluan? Kun haluamme löytää rohkeutta ja ”parhaan itsestämme”, nämä kysymykset ovat haastavat, ja niiden tuoma vastaus on jokaiselle ainutkertainen.

Jaana Villanen uskoo ihmiseen – uskoo, että jokaisessa meissä uinuu valtava voimavara, joka odottaa mahdollisuutta päästä esiin ja jota voisimme hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Ja että epäonnistumisen pelko estää rohkean tekemisen asenteen kehittymistä.

Merkityksellisyys tulee olemaan tulevaisuuden työelämän ajuri. Kun työtehtävät monimutkaistuvat ja on hallittava suurempia kokonaisuuksia, on työn merkityksellisyydellä suuri rooli. Siksi olisi tärkeää käyttää aikaa miettiäkseen, mikä on itselle merkityksellistä. Merkityksellisyys ei ole vain kutsumusammateissa toimivien taiteellisesti suuntautuneiden yksinoikeus, vaan meillä jokaisella on mahdollisuus

DIGIMAMA.FI | 23

tehdä itsellemme tärkeitä, merkityksellisiä asioita. Joillekin se toteutuu työn kautta, joillekin vapaa-aikana.

Olisi kuitenkin jokaisen hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeää miettiä mikä on ”se jokin” asia elämässä, mitä haluaa edistää, mihin haluaa päästä ja millä tavoin?

Kirjan perusrunko pohjautuu Finnwalk-kävelyyn, jonka Jaana Villanen toteutti kesällä 2017 kävellen halki Suomen. Tuon hyväntekeväisyystempauksen merkityksellisyys on suuri hänelle itselleen ja suuri välillisesti sadoille muille ihmisille.

Kirjan aihe on erittäin ajankohtainen ja tällä esimerkillään ja tarinallaan hän kannustaa sinuakin siihen, että uskaltaisit unelmoida rohkeasti ja asettaa itsellesi tekemiseen suuntaavan motivoivan tavoitteen.

Kirja on omistettu Sinulle, joka uskallat rohkeasti tehdä elämässäsi valintoja itsellesi tärkeiden asioiden puolesta, kokeilla ja vaikka epäonnistuakin voidaksesi todeta: ”Olen onnekas ja elämäni on merkityksellinen.” ■

LUIN KIRJAN

TEKSTI: SOILI HÄMÄLÄINEN

Uusperhe tarvitsee rakkautta, tukea ja tietoa Rosenborg, Marika & Törmänen, Tarja: Uusperheen käsikirja. 144 s. Otava 2019 Marika Rosenborg ja Tarja Törmänen olivat ensiperheen äiti ja uusperheen bonusmutsi, joista tuli ystävät. He ovat kirjoittaneet omien kokemustensa innoittamina kirjan uusperheellisille ja uusperheiden läheisille.

Uusperheen käsikirja on monipuolinen tieto- ja kokemuspaketti, jonka lukemisesta hyötyvät niin uusperhettä suunnittelevat kuin nykyisin uusperheessä elävät. Kirja sisältää Marikan ja Tarjan jakaman perheen tarinan ja lisäksi yhdeksän muuta tarinaa uusperheistä.

Perheiden tarinat eivät saa kirjassa liian hallitsevaa roolia, vaan ne johdattelevat ja kannattelevat kirjan teemoja taitavasti ja mielenkiintoisesti. Kirjassa käsitellään uusperheen erityisiä piirteitä verrattuna ensiperheisiin, uusperheen muotoutumisen vaiheita sekä per-

hekulttuuria ja parisuhdetaitoja.

Mielenkiintoisia faktatietojakin saadaan. Moniko tietää, että Suomen lapsiperheistä on uusperheitä 10 prosenttia?

Tilastollisesti laskettuna meillä on yli 50 000 uusperhettä. Todellisuudessa uusperheitä on paljon enemmän, sillä lapset tilastoidaan vain siihen perheeseen, missä he ovat kirjoilla, vaikka he asuisivat kahdessa perheessä.

Uusperheen perustaneet tai sitä suunnittelevat hyötyvät varmasti yhdysvaltalaisen tohtori Patricia Paperlown uusperhesyklin mallista, joka jakaa uusperheen syntymisen kolmeen pää- ja seitsemään osavaiheeseen. Päävaiheet ovat haaveet, rähinä ja helpotus. Paperlown mukaan vaiheiden läpi käymiseen menee keskimäärin seitsemän vuotta, mikä voi kuulostaa pitkältä.

Rosenborg ja Törmänen esittelevät suomalaisen uusperheen kehrän. Sen on kehittänyt Supli l. Suomen Uusperheellisten liitto yhdessä Väestöliiton kanssa. Kehrä toimii voima-mandalana, joka elämänpyöränä kehrää näkyväksi perheessä ajankohtaisia teemoja. Se antaa mahdollisuuden tutkia uutta elämää mahdollisuuksien näkökulmista.

Oivallinen lisä kirjassa ovat vielä lähinnä NLP-pohjaiset harjoitukset, joiden avulla voi tarkastella mm. omia tuntemuksia ja kokea tilanteita toisen näkökulmasta.

Tekstistä välittyy miellyttävän salliva ja positiivinen suhtautuminen elämään. Kirjaa voi suositella kaikille uusperheellisille ja heidän lähellään eläville ja niillekin, joiden uusperhe-elämä on jo takana. ■

Käytätkö Applen laitteita?

Apple-käyttäjät on yhdistys Applen laitteiden käyttäjille ja niistä kiinnostuneille.

Tutustu toimintaamme ja liity jäseneksi – hyödynnät samalla jäsenedut!

HOPEINEN OMENA

HOMPPUHOTELLI

Ylläpidämme Suomen suurinta keskustelufoorumia Applen tuotteiden käyttäjille.

hopeinenomena.fi

Jäsenetuna webhotelli nettisivuillesi. Levytila 1Gt/jäsen.

appleusers.fi/ homppuhotelli

KURSSIT JA WORKSHOPIT

Jäsenille kurssit 70€ / kurssi.

Workshopit ovat jäsenille pääosin ilmaisia.

appleusers.fi/ tapahtumat

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN TARJOAMAT JÄSENEDUT

DIGIMAMA RY Jäsenenä saat osallistua DigiMaMan järjestämiin koulutuksiin jäsenhinnalla.

digimama.fi

CORELLIA HELSINKI OY Jäsenetuna saat –20% koulutuksista.

corellia.fi

M.A.D Jäsenetuna saat –10% M.A.D:in itse tuottamista koulutuksista.

mad.fi

APPLEKÄYTTÄJÄT -LEHTI Kiinnostavia artikkeleita sekä tietoa kursseista ja tapahtumista 1–2 kertaa vuodessa.

appleusers.fi/ jasenlehti

LIITY OSOITTEESSA

VAIHTUVAT EDUT appleusers.fi/ jasenedut

DIGIMAMA | 2-2019 | 24

appleusers.fi/liity Henkilöjäsenet 35 €/12 kk Kannatusjäsenet 250 €/12 kk

Ä S S IÖ T IT E K N A N N A S

Voin suoraan sanoa, että inhoan sienestämistä.

Tai ehkä koen sen ennemminkin turhauttavaksi, sillä en vaan osaa etsiä niitä tai sitten olen vaan siinä kohtaa sokea. Mutta onneksi työkaveri nauttii metsässä haahuilusta ja samalla sienien keräilystä, ja sainkin häneltä syksyn aikana pariin otteeseen melkoisen kasan erilaisia sieniä.

Tämä resepti toimii joko alkupalana, lisukkeena keiton kanssa, lounaaksi tai iltapalaksi salaatin kera. Jos sinulla ei ole metsäsieniä, voit hyvin käyttää esimerkiksi herkkusieniä tai portobello-sieniä.

SIENIBRUSCHETTAT BURRATA-JUUSTOLLA* (4 annosta) Raaka-aineet: 1 l sieniä paloiteltuna, esim. tatteja tai suppilovahveroita ½ pieni punasipuli 1 valkosipulinkynsi 1 rosmariinin oksa 2 rkl rypsiöljyä 1 rkl voita ½ tl suolaa mustapippuria myllystä oman maun mukaan 1 tl sitruunankuorta raastettuna 4 viipaletta maalaisleipää 2 palloa (à 125 g) burrata-juustoa** 2 rkl salaattisiemensekoitusta (korvattu tässä reseptissä paahdetuilla pinjansiemenillä) hienonnettua ruohosipulia 1. Paloittele puhdistetut sienet suupaloiksi. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuumenna pannussa 1 rkl öl-

DIGIMAMA.FI | 25

KUVA: SANNA KOIVUSAARI

jyä. Paista sieniä, valkosipulia, sipulia ja rosmariinia muutama minuutti pannulla. Lisää voi ja anna seoksen lämmetä.

Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunankuoriraasteella.

2. Sivele öljyä leiville ja paahda ne rapeiksi toisella pannulla. Tai voit paahtaa ne myös leivänpaahtimessa.

3. Jaa sieniseos 4 leivänpalan päälle ja revi burrataa seoksen päälle. Viimeistele leivät siemenillä ja ruohosipulilla. ■ *Alkuperäinen resepti Soppa365. **Burrata on italialaista mozzarellasta valmistettua juustoa.

Kuka?

Sanna Koivusaari DigiMaMa ry:n hallituksen jäsen

TEKSTI: JAANA VILLANEN | KUVAT: PANU VILLANEN

Työelämän kiikarointia

Salamat valaisivat taivaanrannan ja ukkonen jyrähteli painokkaasti heinäkuisena keskiviikkona, kun DigiMaMan yhteistyökumppaneineen järjestämä työelämän murrokseen painottuva paneeli oli käynnissä Porin SuomiAreenassa. Paneeli jatkoi kesällä 2018 aloitettua keskustelua muuttuvasta työelämästä sekä siitä, kuinka se haastaa sekä työntekijöitä että organisaatioita ja koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia.

DIGIMAMA | 2-2019 | 26

Kun tutkimusten mukaan jopa kolmannes suomalaisista tekee jo tällä hetkellä muuta kuin kokoaikaista jatkuvaa palkkatyötä, miten yhteiskuntamme selviää järjestelmämme rakentuessa ennen muuta perinteisen palkkatyön pohjalle?

Tämän perinteisen työelämän käsitteen käydessä koko ajan haperommaksi, ja robotisaation ja globalisaation muokatessa sitä entistä tiivistyvämmässä tahdissa, tulevaisuuden vaatimukset edellyttävät työpaikoilla uusia oppimisen taitoja – kehittämisestä puhumattakaan.

KEVYTYRITTÄJYYS PORTTINA YRITTÄJÄMÄISEEN TEKEMISEEN Paneelin vilkkaassa keskustelussa Aleksi Rautavuori, Uusi Työ ry:n ja Ukko. fi:n konsernin toimitusjohtaja avarsi yrittäjämäisen työn räjähdysmäistä lisääntymistä. Kevytyrittäjien eli laskutuspalvelun käyttäjien määrä on viimeisten vuosien aikana kasvattanut tasaisesti suosiotaan Suomessa, jopa niin, että tutkimusten mukaan nyt heitä on yli 100 000. Kun yhä useammalla on monia samanaikaisia tulonlähteitä, eikä jatkuvaa palkka- tai yritystyötä ole, on kevytyrittäjyys Rautavuoren mukaan ajassa elävä, erittäin joustava ja ennen kaikkea riskitön tapa testata omaa yritysideaa ja sen kannattavuutta. Sunneva Kantola, Finnartist Oy:n toimitusjohtaja näki nämä kevytyrittäjyyden elementit äärimmäisen hyvin soveltuvaksi projektiluonteiseen luovan alan työhön. Hänen mukaansa ne edesauttavat tekijöitä työllistymään. ”Jotta kaikilla olisi parempi työelämä” edellyttää kansanedustaja Elina Lepomäen ja ERTO:n puheenjohtaja Juri Aaltosen mukaan vastakkainasettelun murentamista. Joko-tai-ajattelun tilalle tulisi synnyttää entistä enemmän sekä-että-ajattelua, jossa suojattaisiin ennen muuta ihmistä. Yhteiskunnan rakenteiden tulisi mahdollistaa monityön tekeminen, limittäin ja lomittain. Panelistien mukaan olisi myös välttämätöntä lisätä yhteiskunnallisia tietojaan ja taitojaan ymmärtääkseen sopimisen kulttuurin ja omat oikeutensa. Tämän tarpeellisuutta luovan alan yrittäjä ja

toimitusjohtaja, Tuomas Toivainen korosti tarpeelliseksi myös työnantajille. Riittävää ja oikeanlaista tietotaitoa ei välttämättä ole riittävästi luovan alan pienillä yrittäjillä, mikä saattaa muodostua esteeksi työllistämisen hetkellä.

Työntekijän palkkaamisen sijaan valitsee yrittäjä itsensä ylikuormittumisen.

TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄN KIIKARIT Moderaattori Jaana Villanen haastoi paneelin lopuksi jokaisen puhujan katsomaan tulevaisuuden työelämää kiikareiden läpi ja kertomaan, millä tavoin he näkevät tulevaisuuden työelämän murroksen ratkaistuksi?

TÄSSÄ VIISI VINKKIÄ KÄYTTÖÖSI: • ”Käännä asiat toisinpäin”, kannusti Tuomas Toivainen. Uskomukset ohjaavat monesti ajatteluamme emmekä kykene riittävästi näkemään, että asia voisi olla toisin. Jokaisella meillä on kuitenkin ainutkertainen tarina tehtävänään. Pohtimalla ”mitä jos” voikin nähdä uudenlaisen mahdollisuuden, johon tulevaisuudessa tulisikin tarttua enemmän.

• ”Arvosta ihmistä ja jokaisen tekemistä”, pohti Sunneva Kantola. Kun osoitamme arvostusta ihmisiä kohtaan, saamme sitä myös osaksemme.

• ”Rohkene, kokeile riskinottoa ja tartu erilaisiin tehtäviin”, innosti Aleksi Rautavuori.

• ”Voit valita, mitä töitä teet. Voit vaikka tehdä useaa eri työtä samaan aikaan”, katsoo Juri Aaltonen. Yhdenvertaisuus eri työnteon muotojen välillä on tulevaisuudessa äärimmäisen tärkeää.

• ”Ole läsnä ja vie osaamistasi ja itseäsi rohkeasti, mutta rennosti eteenpäin”, näki Elina Lepomäki.

Jos sinun pitäisi katsoa kiikareiden läpi omaa tulevaisuuttasi työelämässä, niin mitä näkisit? Mitä näkysi toteutuminen vaatisi?

Paneelin päätteeksi tehtiin Juri Aaltosen aloitteesta SuomiAreenan historian ensimmäisen kansalaisaloite paneelin teemaankin liittyen.

Aloitteessa peräänkuulutetaan kevytyrittäjille mahdollisuutta reiluun sosiaaliturvaan. ■ EI VAIN SANOJA, VAAN MYÖS TEKOJA.

DigiMaMan yhteistyökumppaneineen järjestämä työelämän murrokseen painottuva paneeli veti runsaasti yleisöä Eetunaukiolla Porin SuomiAreenassa.

DIGIMAMA.FI | 27

KOULUTUSKALENTERI KE 4.12. ANIMATE CC Paikka: Corellia, Vuorikatu 20 A (1. krs), 00100 Helsinki klo 9–16 Flash Professional on nyt Adobe Animate CC! Ota aimo harppaus staattisista still-kuvista inspiroiviin bannereihin! Animate CC on työkalusi, kun haluat luoda vuorovaikutteisia animaatioita useisiin käyttöympäristöihin: se on kattava työkalu ilmaisuvoimaisten web-animaatioiden, bannereiden ja interaktiivisen sisällön tuottamiseen.

Päivän kurssilla perehdymme Adobe Animate CC -ohjelman käyttöön ja tarvittaviin ominaisuuksiin erityisesti mainosbannereiden valmistuksessa.

Hyödynnä aikaisempi Flash-osaamisesi HTML5-bannereiden tuotannossa. Adobe Animate CC on käyttöliittymältään kuin Flash Professional, mutta parannelluin ominaisuuksin. Merkittävin uudistus lienee parantunut julkaisu HTML5 canvas -elementtinä. Myös piirto-ominaisuuksia on parannettu, ja lisäksi Adobe Stock- ja CC-kirjastojen integrointi tehostavat työnkulkua.

Aiemmin Flashia käyttäneet saavat tällä kurssilla sekä hyvän kertauksen että uudet ominaisuudet ja animaationoviisit puolestaan tehokkaan pikakurssin bannerituotannossa tarvittaviin perusominaisuuksiin.

Kurssilla opit ymmärtämään HTML5-muodossa julkaistavien bannereiden ominaisuudet ja vaatimukset sekä valmistelemaan Animatella teke-

DigiMaMa järjestää jäsenilleen monipuolisia, laadukkaita koulutuksia edulliseen hintaan.

Katso tulevat koulutukset: digimama.fi/koulutukset

mäsi bannerin julkaisukuntoon. Opit lisäksi toteuttamaan aineisto-ohjeiden mukaisesti julkaistavan bannerin ja liittämään siihen tarvittavat clickTag-koodit julkaisun jälkeen. Kurssilla opit esimerkiksi: käyttöliittymä ja työkalut, luomaan yksinkertaisia animaatioita, tuomaan kuvia muista ohjelmista, muokkaamaan tekstiä ja käyttämään web-fontteja, julkaisemaan sisällön HTML5-muodossa ja ymmärtämään saamiasi aineisto-ohjeita.

Animate CC -koulutus on suunnattu kaikille, jotka toteuttavat mainosbannereita eri käyttöympäristöihin. Koulutus on tarkoitettu erityisesti aiemmin Adobe Flash Professional -sovellusta käyttäneille, mutta kurssilla pärjää kyllä, vaikka Flash ei tuttu olisikaan.

Kurssi sopii erinomaisesti esimerkiksi printtigraafikoille, ilmoitusvalmistajille tai markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisille, jotka toteuttavat työssään web-bannereita.

Kouluttajana kurssilla Kari Selovuo, Partner, ACE Web Specialist, Adobe Certified Instructor Hinta: 80 euroa, opiskelijat ja työttömät 40 euroa. Sisältää kahvin ja sämpylän.

Ilmoittaudu 27.11. mennessä.

TO 9.1.2020 CC-UUDET OMINAISUUDET PHOTOSHOP, INDESIGN JA ILLUSTRATOR Paikka: Corellia, Vuorikatu 20 A (1. krs), 00100 Helsinki klo 9–16 Mitä Adoben pilvistrategia tarkoittaa sinulle käytännössä? Kannattaako sinun käyttää tuttuja ohjelmia enää niin kuin olet aina tottunut niitä käyttämään?

Mitä uusia mahdollisuuksia ja työtäsi helpottavia ominaisuuksia viimeisimmät päivitykset tuovat käytännön tekemiseen?

Kurssipäivän aikana muodostat hyvän käsityksen Creative Cloudin uusis-

DIGIMAMA | 2-2019 | 28

ta mahdollisuuksista ja saat jatkossa täyden hyödyn sijoituksestasi Adoben työkaluihin. Kurssin sisältö on päivitetty viimeisimpien uutuuksien tasolle marraskuussa 2018 (CC2019). Mukana siis kaikki viimeisimmät uudet ominaisuudet.

Kurssilla opit esimerkiksi: • Hyödyntämään Creative Cloud -työpöytäapplikaatiota • Synkronoimaan tiedostot CC-palveluun • Hyödyntämään Creative Cloud -kirjastoja ja tutustut Adobe Stock -palveluun • Käyttämään Typekit-kirjasimia • Hyödyntämään Photoshopin, InDesignin ja Illustratorin uusimpia mahdollisuuksia • Saat lisäksi paljon hyödyllisiä käytännön vinkkejä Kurssi sopii graafisen suunnittelun, markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisille, jotka käyttävät Adobe Creative Suite/Cloud -sovelluksia. Parhaan hyödyn kurssista saat, mikäli sinulla on jo aiempaa kokemusta jonkun Creative Suite/Cloud -sovelluksen käytöstä.

Kouluttajana Juha Laamanen CEO, PARTNER, ACI Hinta: 80 euroa, opiskelijat ja työttömät 40 euroa. Sisältää kahvin ja sämpylän.

Ilmoittaudu 2.1.2020 mennessä.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄÄ INFOA kaikkiin koulutuksiimme löydät osoitteesta: digimama.fi/koulutukset.

Seuraa meitä myös Facebookissa, niin saat aina ajankohtaisimmat tiedot tapahtumistamme ja alojemme kuulumisista.

Ja DigiMaMalaisethan voivat myös osallistua Apple-käyttäjien kursseille jäsenhintaan: appleusers.fi

Useissa työtehtävissä menestyminen edellyttää HTML-hallintaa ainakin perustasolla. Erityisen tärkeää HTML- ja CSS-tekniikoiden tunteminen on kaikille sisällöntuottajille, viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisille. Jos luulet, että työkalut, sisällönhallintajärjestelmä tai kellarikerroksen koodarit kyllä hoitavat koodin puolestasi, on aika herätä tähän päivään. Tekniikan perusteet on osattava vaikka vain ymmärtääkseen designerina mitä toteutus edellyttää. Ymmärtämällä HTML-koodia et voi kuin voittaa; helpotat sisällöntuotantoa tai tehostat suunnittelua.

Kaiken takana on koodi!

HTML-perusteiden kurssi verkkojulkaisijoille Tämä kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka voivat työssään tarvita webissä julkaisemista mutta tekniikat eivät ole vielä tuttuja. Useimmille riittää osaamiseksi ”turisti-italia” -tasoinen ymmärrys, mikä on helppo saavuttaa.

Tällä kurssilla opit kaiken olennaisen HTML:n ja CSS:n uusimmista ominaisuuksista. Tällä kurssilla opit mm.

• Miten web toimii ja selain näyttää sivun • Rakentamaan verkkosivun käyttäen HTML-elementtejä oikein • Asemoimaan sisällön sivulle • Toteuttamaan mobiililaitteissakin toimivat verkkosivut • Muotoilemaan ulkoasua CSStyyleillä • Websuunnittelun ja käytettävyyden perusteita Ymmärtämällä tekniikan toiminnan ja perusteet voi hyvällä mielellä ylläpitää verkkosisältöä, tuottaa uutta tai vaikkapa suunnitella verkkosivuja. Ei tarvitse pelätä muutosten rikkovan sivustoa ja osaa jopa korjata mahdolliset viat itse.

Suunnittelijoille tekniikan osaaminen antaa parhaan näkemyksen tehdä oikeita suunnitteluratkaisuja ja keskustella toteutuksesta vastaavien koodarien kanssa. Elämä helpottuu. Kurssille riittää innokas ja peloton asenne tutustua tekniikkaan. Sinun ei tarvitse olla kirjoittanut mitään ”koodia” aiemmin.

Kokenut kouluttajasi luotsaa sinut aivan alkeista ensimmäisen kokonaisen sivustosi toteuttajaksi.

• Webin rakenneosat: HTML, CSS, JavaScript ja webin toimintamalli • HTML-kieli: HTML nykytila ja versiot, HTML-sivun rakenne, elementtien tyypit ja käytös: block vs inline, miten selain piirtää sivun, erilaiset selaimet ja niiden erot • HTML-sivun otsikkotiedot: dokumentin tyyppi, metatiedot, linkitykset • Rakenteelliset elementit: sivurakenteen toteutustavat, elementtien oikeaoppinen käyttö, otsikot ja väliotsikot, vaikutus hakukoneoptimointiin • Tekstitason elementit: listat, taulukot, kappaleet, sisällön ryhmittely, ulkoasun muotoilu CSS tyyleillä • Kuvat ja muu media: kuvat, videot ja äänet verkkosivuilla • Lomakkeet: Lomakesuunnittelu, kentät: valitse oikea input-tyyppi syötekentäksi, muotoilut, CSS • CSS tyylit muotoiluun: tyylien syntaksi, sivun sisällön asemointi, kirjoita tyyli oikein, välty ylläpito-ongelmilta, uudet ominaisuudet, animaatioita tyyleillä • Toiminnallisuutta sivuille: mitä JavaScript on, täytyykö osata ohjelmoida; valmiita ratkaisuja helposti käyttöön, vältettäviä sudenkuoppia

• Sivuston julkaisu: prosessi, hyviä työkaluja ja resursseja sivujen suunnittelijoille ja tekijöille Kouluttajana kurssilla Kari Selovuo, Partner, ACE Web Specialist, Adobe Certified Instructor Hinta: 80 euroa, opiskelijat ja työttömät 40 euroa. Sisältää kahvin ja sämpylän.

Ilmoittaudu 7.2.2020 mennessä.

OSALLISTU KURSSITARJONTAMME KEHITTÄMISEEN JA VOITA ILMAINEN KURSSI!

Etkö löytänyt toivomaasi kurssia? Tai et päässyt jollekin kurssille ja toivoisit sitä uudestaan. Laajennamme tarjontaamme ja otamme jäsentemme toivomukset huomioon. Ehdota haluamaasi kurssia.

Kuvaile toiveesi: kurssin taso, paikkakunta jne. ja lähetä se digimama@erto.fi.

Toiveensa 31.12.2019 mennessä lähettäneiden kesken arvomme ilmaisen, omavalintaisen kurssin.

TIINA VALVE

PE 14.2.2020 HTML- JA CSSTEKNIIKAT Paikka: Corellia, Vuorikatu 20 A (1. krs), 00100 Helsinki klo 9–16

DIGIMAMA.FI | 29

KOONNUT: KAARINA PEHKONEN | KUVAT: UNSPLASH

DIGIMAMA TIEDOTTAA JOTTA KAIKILLA OLISI PAREMPI TYÖELÄMÄ Tiesithän, että ERTOn jäsenet saavat maksutta käyttöönsä Lifted-verkkopalvelun hyvinvointinsa ja jaksamisensa tueksi!

LUE LISÄÄ ERTO.FI/LIFTED

Oletko työtön?

DigiMaMa jakaa 1000 € max. 200 € stipendeinä, joita voivat hakea työttömät jäsenet. Stipendiä voi hakea esim. kurssimaksun maksamiseen, tietokoneohjelman hankkimiseen, oppikirjojen ostamiseen jne. Myös harrastuskurssimaksuun voi hakea stipendiä. Stipendi maksetaan maksukuittien perusteella.

HAKEMUKSET: INFO@DIGIMAMA.FI

Oletko itsensä työllistäjä?

Tai välillä palkkasuhteessa ja välillä taas työllistät itse itsesi? ERTOn jäsenenä saat paljon etuja.

LUE LISÄÄ ERTO.FI

SUOSITTELE kollegallesi, kaverillesi tai tutullesi DigiMaMan jäsenyyttä.

Molemmille palkinnoksi 2 kpl leffalippuja.

TOIMI NÄIN: jäsenyyttä ja ohjaa täyttämään liittymislomake 1. Suosittele ERTO.FI/LIITY-JASENEKSI uusi jäsen on liittynyt, lähetä hänen nimensä + oma nimesi 2. Kun meille tiedoksi osoitteella info@digimama.fi Kerro samalla, mihin osoitteisiin leffaliput toimitetaan. Viestiin otsikoksi ”Leffalippukampanja”. Liput toimitetaan, kun uusi jäsen on maksanut jäsenmaksunsa.

DIGIMAMA | 2-2019 | 30

asiointi

e erto.fi/liiton-

n kautta voit eä osoite. Se rk tä lle nu si on jasi, maksaa päivittää tieto e its ja la el ts ka eri asioita. ja tehdä monia si ja su ak nm se jä mmin ilman hoidat kätevi n su ak nm se Jä ekologiseln näpyttelyä de oi er m nu ite vi n aina oman E-lasku tilataa . la ul sk la ela laskutustiekautta. Löydät in nk pa ko rk ve lä "Toimihennkistasi nimel pa ko rk ve t do ". kilöliitto ERTO löytyy san e-asiointi Työttömyyskas . easiointi erto.fi/kassan-

MITÄ IHMETTÄ SE PALJON PUHUTTU

STRATEGINEN MARKKINOINTI ON? Tähän kysymykseen vastaa luennossaan EMBA, MTi Markku Vierula DigiMaMan sääntömääräisessä syyskokouksessa la 30.11.2019 Ostrobotnian juhlakerroksessa, os. Museokatu 10, Helsinki Tervetuloa ohjelmalliseen syyskokoukseen, johon osallistuneille DigiMaMa maksaa jäsentensä edestakaiset matkat Helsinkiin halvimman kulkuneuvon mukaan sekä aamupalan ja kokouslounaan.

ILMOITTAUTUMINEN 21.11. mennessä digimama.fi/ tapahtumat/syyskokous2019 Ilmoita myös mahdolliset ruokarajoitukset.

ILMOITTAUTUMINEN ON SITOVA. Veloitamme peruuttamattomasta poisjäännistä aamupalan ja lounaan hinnan.

PÄIVÄN OHJELMA: klo 10.30 aamupala klo 11–12 sääntömääräinen syyskokous klo 12–13 Markku Vierulan luento klo 13 lounas

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 01. Kokouksen avaus 02. Kokouksen järjestäytyminen 03. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 04. Kokouksen menettelytavoista

päättäminen 05. Esityslistan hyväksyminen 06. Käsitellään toimintasuunnitelma

vuodelle 2020 07. Päätetään hallituksen jäsenten ja

tilintarkastajien palkkioista 08. Käsitellään talousarvio vuodelle

2020 09. Päätetään hallituksen jäsenmäärästä 10. Valitaan hallituksen varsinaiset ja

varajäsenet erovuoroisten tilalle 11. Valitaan hallituksen puheenjohtaja 12. Valitaan yhdistyksen toiminnan tarkastajat ja varatoiminnan tarkastajat 13. Ilmoitusasiat 14. Kokouksen päättäminen

DIGIMAMA.FI | 31

MITÄ ON STRATEGINEN MARKKINOINTI? Markku Vierulan mukaan strategista markkinointiosaamista ei näe näillä leveysasteilla, mutta sitä löytää kun osaa etsiä. Esityksessään hän poimiikin inspiroivia yrityskeissejä näkyville.

Vierula on luonut myös Erotteleva kilpailuetu -työkalun. Tutkimusten mukaan 90 % yrityksistä on joko hintakilpailussa tai jämähtänyt harmaaseen massaan. Miten sieltä pääsee esille?

Miten löytää ”se oma juttu”? Myös tähän hän antaa konkreettisia vinkkejä ja ideoita.

Esityksen lopussa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Parempaa työpäivää luoville ja ICT-aloille

DIGIMAMAN OMA MAINOS

DIGIMAMA ry on digimedian, markkinointiviestinnän, markkinointitutkimuksen, tietoalan, pelialan sekä muotoilun ja muiden luovien alojen parissa työskentelevien ammattijärjestö ja edunvalvoja, teetpä töitä sitten palkkasuhteessa tai yrittäjänä. Olemme Toimihenkilöliitto ERTOn jäsen.

Etuja sinulle DigiMaMan jäsenyydestä:

DigiMaMa tuo turvaa ja tukea työelämään ja varmuutta vaihteleviin tilanteisiin.

Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksia sekä oman osaamisen kehittämiseen monipuolisella koulutustarjonnalla että tilaisuuksia verkostoitumiseen muiden alan tekijöiden ja jäsenten kesken kuukausittaisissa tapahtumissa.

• DigiMaMa ajaa etujasi ja välittää sinulle tärkeää alaa koskevaa tietoa.

• Saatavillasi on koulutukset, joissa voit kehittää sekä valmiuksiasi yrittäjänä että omaa ammattikompetenssiasi.

• Saat tukea ja neuvoja mentorointipalvelumme kautta.

• Verkostoidut ja saat oikeuden tulla mukaan jäsenille suunnattuihin tapahtumiin.

• Olet mukana oman toimialan ytimessä: uutisia, blogeja ja tutkimuksia!

• Saat käyttöösi edut, alennukset yms. yhteistyökumppaneilta.

• Kattava yrityspartneriverkostomme tarjoaa tarpeisiisi laajan tietopankin palveluineen.

TIINA VALVE

Työelämän asiantuntijat ovat apunasi.

Opiskelijajäsenyys MAKSUTON!

Yrittäjäjäsenyys 19 € kuukaudessa!

Ansiosidonnainen työttömyysturva ja muut ERTOn palvelut.

DigiMaMan jäsenenä saat koulutuksista lisää osaamista.

DigiMaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki