DigiMaMa 1-2019

DIGIMEDIAN, MARKKINOINTIVIESTINNÄN JA TIETOALAN AMMATTILAISET RY:N JÄSENLEHTI | 1-2019

Uusi kasvo – Cristina Andersson 'Robotisaatioaktivistiasiantuntija'

Valistajasta vaikuttajaksi s. 26

Koodikoulussa koodaaminen käy leikiten

Maata pitkin – matkamessut

Vieraalla maalla

Osuuskunta Pitsikka

s. 10

s. 12

s. 18

s. 20

SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 4 Leikepöytä 8 Pelien yllätyslaatikoiden ongelmia 12 Hidasta matkailua maata pitkin 14 Merkityksellisyyden lisäänty minen työelämän uusi trendi?

– Mitä se tarkoittaa?

20 Osuuskunta Pitsikka 22 Lakimies vastaa –

Opintovapaan keskeyttäminen 23 Sannan keittiössä – Pataleipä 24 Jooga vie kivut ja tuo

hyvän mielen 28 DigiMaMa kouluttaa 30 DigiMaMa tiedottaa

DigiMaMa Eetunaukion lavalla 17.7.

15.–19.7.2019 Pori

26

Uusi kasvo – Valistajasta vaikuttajaksi

7

10

Reaktorin Koodikoulussa koodaaminen käy leikiten

18

Vieraalla maalla – Vaihdossa aukeaa maailma ja oma mieli

Julkaisija: Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaiset DigiMaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki, www.digimama.fi Päätoimittaja: Kaarina Pehkonen. Toimituskunta: Kaarina Pehkonen (Helsinki), Maarit Aarrekangas (Helsinki), Sanna Koivusaari (Turku), Ritva Rähmönen (Lieto), Ville Laasonen (Turku). Yhteystiedot: Pj. Kaarina Pehkonen 040 7626 286, kaarina.pehkonen@erto.fi Taitto: Sanna Koivusaari ja Ritva Rähmönen. Kansikuva: Pond5. Painopaikka: KTMP Group Oy Ab, Mustasaari.

Paperi: Edixion 190 g / Edixion 120 g. ISSN 1799-425X (Painettu) ISSN 1799-4276 (Verkkojulkaisu). DigiMaMa on Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys.

Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2019.

DIGIMAMA | 1-2019 | 2

PÄÄKIRJOITUS

Kaarina Pehkonen

Hybridiyrityksiä ja ”ite teen”-ihmisiä – tulevaisuuden työmaailmaa Työelämän raamit eivät ole entisellään, toteaa arvostrategi Jaana Villanen tässä lehdessä. Eivät todellakaan ole, koko työn entinen määritelmä tuntuu vanhentuneen. Jos isät ja äidit aloittivat aikoinaan työuransa maratoonarin asenteella, niin heidän lapsensa ja lapsenlapsensa eivät taatusti niin tee.

Jos vanhemmat ovat liittäneet työhön tunteen perusturvallisuus, niin lapsilla se voikin olla vain se asia, mikä oikeasti kiinnostaa vaikka leikin muodossa ja harrastuksena. Siihen liitetään positiivisia mielikuvia, siinä halutaan kehittyä ja sitä halutaan kehittää. Siitä syntyy helposti myös ajatus tulevasta omasta työstä.

Loistava esimerkki tulevaisuuden työmaailman kehittymisestä ja kuinka lapset voivat leikin kautta mennä siihen sisään ja mukaan, on tässä lehdessä juttu lasten legokoulusta ja koodaamaan oppimisesta suunnilleen yhtä aikaa lukemaan oppimisen kanssa. Tällaiset innovatiiviset, tulevaisuuteen katsovat työpaikat, hybridiyritykset, yhdistävät liiketoimintaosaamisen, luovuuden ja teknologian huippuosaamisen. Perinteisesti ajateltu työpaikka ei aina yksilöllekään merkitse samaa kuin ennen, vaan työpaikka voidaan luoda itse, tehdä itselle.

DigiMaMa järjestää yhteistyökumppaniensa ERTOn ja Uusi työ ry:n kanssa heinäkuussa SuomiAreenassa paneelikeskustelun, jossa puhutaan tästä ilmiöstä. Keskustelun otsikko löytyi erään itsensätyöllistäjäjäsenemme vakaasta toteamuksesta ”Ite tein!” Keskustelu työn muutoksesta koetaan usein hyvin kahtiajakoisesti: vanhemmat kokevat sen uhkana ja nuoret taas mahdollisuutena. Ei kannata vastustaa muutosta, vaan käyttää sen voima työntövoimana, totesi eräs toinen jäsen. Käyntikortissa hänellä lukee ”yrittäjä”.

Tervetuloa 17.7. Poriin SuomiAreenaan kuuntelemaan, katsomaan ja myös haastamaan työasiantuntijoiden keskustelua työelämästä ja sen kehityksestä. Mukana on sekä entisen että uuden työmaailman edustajia.

Nähdään Porissa!

Kaarina Pehkonen päätoimittaja, puheenjohtaja kaarina.pehkonen@erto.fi

DIGIMAMA.FI | 3

KOONNUT: VILLE LAASONEN JA SANNA KOIVUSAARI | KUVAT: UNSPLASH | KUVITUS: SANNA KOIVUSAARI

LEIKEPÖYTÄ JOTAIN UUTTA, JOTAIN LAINATTUA YOAST SEO Nettisivulla tulee olla perussisällön lisäksi paljon erilaista lisätietoa hakukoneille ja sosiaalisen median käyttäjille. Hakukoneet arvostavat myös oikein muotoiltuja sisältöjä.

Näihin tarpeisiin auttaa perusversiona ilmainen Yoast SEO -liitännäinen WordPressille.

Mikäli sivustolla ei ole mitään hakukoneoptimointi-, eli SEO-lisäosaa, kannattaa harkita Yoast SEO:n asentamista. Usein myös näkee, että liitännäinen on asennettu, mutta sitä ei ole käytetty.

Yoastin käyttöön perehtyminen kuitenkin kannattaa. Se näyttää esikatselun, millaiselta sivusto näyttää Google-haussa ja maksullinen versio myös Facebookesikatselun. Tehokas somejako ei ole mahdollista, elleivät sisällön esikatselukuva ja kuvaus ole kunnossa. Yoast SEO:n käyttö on hyvin helppoa ja se osaa myös kertoa onko sivun luettavuus kunnossa, ovatko kappaleet esimerkiksi sopivan mittaisia ja väliotsikoita käytetty riittävästi.

Mikäli aihe tuntuu vieraalta, Yoastin kotisivulla on ilmainen aloituskurssi sekä maksullisia syvällisempiä opintoja. Myös blogi on lukemisen arvoinen.

SOSIAALINEN MEDIA on alati muuttuva kenttä Kun eduskuntavaalit järjestettiin edellisen kerran vuonna 2015, iloittiin, että nyt on sellainen juttu kuin sosiaalinen media ja sieltä ne nuoret aikuiset nyt tavoitetaan. Sosiaalisella medialla tarkoitettiin siihen aikaan useimmiten Facebookia.

Kun tämä lehti on saatu painosta, ovat vuoden 2019 vaalit jo ohi. Mutta kun kampanjoita käynnisteltiin, saivat vaalitiimit taas kerran raapia päätään. Nuoret aikuiset olivat kaikonneet Facebookista tai ainakin muuttuneet passiivisiksi.

Siinä sitten ihmeteltiin, että mikä ihmeen Twitch tai Tik Tok nyt on muodissa. Facebookin markkinointityökalut olivat ennestään tuttuja ja uusien palveluiden kanssa oltiin taas lähtökuopissa.

Se onkin hyvä muistutus markkinoinnin parissa työskentelevälle. Neljä vuotta tuntuu lyhyeltä ajalta, mutta netissä ehtii sinä aikana tapahtua jo yhtä ja toista. Ei ole varaa jäädä paikoilleen jumittamaan, vaikka se tuntuisikin mukavalta ja turvalliselta.

DIGIMAMA | 1-2019 | 4

Yoast SEO:n käyttö ei tietenkään korvaa ammattilaisen tekemää optimointia hakusanatutkimuksineen, mutta jo siitä on hyötyä, että saa perusasiat kuntoon. yoast.com/wordpress/plugins/seo/

5 STEPS TO CHANGE YOUR NOTE-TAKING Osallistuin maaliskuussa Vuoden Huiput -festivaaliin, jossa ohjelma oli hyvin monipuolista ja mukaansa tempaavaa.

Ohjelma ei ollut ainoastaan istumista ja kuuntelua, vaan päivän ensimmäinen

1. BLOCKS

puhuja, suunnittelija, kuvittaja ja visuaalinen ajattelija Eva-Lotta Lamm pyysi ottamaan muistiinpanovälineet esiin ja piirtämään hänen kanssaan. Hän oli jakamassa 5 askeleen vinkkinsä visuaalisten muistiinpanojen tekemiseen ja ja me

SHORT LINES 2–4 words per LINE

Write in BLOCKS, not in LINES tip: leave ENOUGH SPACE between BLOCKS

osallistujat piirsimme hänen ohjeillaan.

Alla vinkit kuvitettuna Eva-Lotan tyyliin.

Nettisivulta löydät hänen luomansa Visual starter Kitin: evalotta.net/visualstarterkit

3. VISUAL HIERARHCY 1. size 5. using small UNDERLINE 4. colour BIG & FRAME 2. style lowercase 3. contrast UP�ERCASE BOLD

one IDEA per BLOCK

2. KEYWORD choose the most IMPORTANT word and make it

BIG

no keyword? add TITLE

tip: develop consistency

4. STRUCTURE

tip: REPHRASE!

CON�E�T with LINES & AR�OWS

5. VISUAL ANCHORS simple ICONS & SKETCHES

one IMAGE per BLOCK

GROUP with CONTAINERS SEPARATE with DIVIDERS

IL�USTRATE tip: prepare your VISUAL VOCABULARY

important very important not quite sure tip: CAPTURE first, STRU�TURE later

DIGIMAMA.FI | 5

ELE­MENTS OF AI -TE­KO­Ä­LY­KURS­SI Teknologiayhtiö Reaktor ja Helsingin yliopisto ovat kehittäneet Elements of AI -verkkokurssin, joka julkaistiin alunperin englanniksi toukokuussa 2018. Nyt kurssin voi suorittaa myös suomeksi. Verkkokurssi on maksuton.

Helsingin yliopisto kertoo sivuillaan: Elements of AI -verkkokurssin ensimmäinen tavoite oli saada yksi prosentti suomalaisista tutustumaan tekoälyn perusteisiin.

Yritykset ja yksityiset ihmiset tarttuivat innokkaasti #tekoalyhaaste-kampanjaan myös maailmalla, ja Suomen yhden prosentin tavoite tuli täyteen muutamassa kuukaudessa. Kurssin tarjoamalle helposti ymmärrettävälle ja käytännön esimerkkien kautta esitettävälle tekoälytiedolle on ollut paljon kysyntää useista ikä- ja yhteiskuntaryhmistä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Tähän mennessä englanninkielisellä Elements of AI -verkkokurssilla on yli 100 000 opiskelijaa ympäri maailman, ja kurssin ensimmäisen osan on suorittanut jo lähes 10 000 henkilöä. Elements

of AI -verkkokurssin johtavan opettajan, tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roosin mukaan nyt julkaistu suomenkielinen versio on ensimmäinen askel kurssin lokalisointiin myös muissa maissa.

– Maailmalla on ollut kysyntää Elements of AI -kurssin käännösversioille.

Muun muassa Hollannista, Saksasta, Brasiliasta ja Dubain emiirikunnasta on osoitettu kiinnostusta, mutta tästä ei voi vielä sanoa mitään konkreettista. Tämä nyt käännetty versio on identtinen englanninkielisen kanssa, ja kurssin kääntäminen suomeksi on ollut hyvää harjoitusta muita kieliversioita varten, Roos kertoo.

Reaktorin tekoälyliiketoiminnasta vastaava johtaja Hanna Hagström muis-

tuttaa, että Suomella on kaikki valmiudet olla mukana globaalissa tekoälykeskustelussa.

– Elements of AI on yksi keino tukea tätä tavoitetta. Digitalisaation edetessä meidän pitää myös Euroopassa nostaa yleisen osaamisemme tasoa, jotta pysymme jatkossakin kilpailukykyisinä. AI-keskustelu ei saa jäädä ainoastaan USA:n ja Kiinan kaltaisten suurmaiden johtamaksi, Hagström sanoo.

LINKKI SUOMENKIELISELLE ELEMENTS OF AI -PERUSKURSSILLE: course.elementsofai.com/fi OSALLISTU ENGLANNINKIELISELLE ELEMENTS OF AI -PERUSKURSSILLE: elementsofai.com

Käytätkö Applen laitteita?

Apple-käyttäjät on yhdistys Applen laitteiden käyttäjille ja niistä kiinnostuneille.

Tutustu toimintaamme ja liity jäseneksi – hyödynnät samalla jäsenedut!

HOPEINEN OMENA

Ylläpidämme Suomen suurinta keskustelufoorumia Applen tuotteiden käyttäjille.

hopeinenomena.fi

HOMPPUHOTELLI

Jäsenetuna webhotelli nettisivuillesi. Levytila 1Gt/jäsen.

appleusers.fi/ homppuhotelli

KURSSIT JA WORKSHOPIT

Jäsenille kurssit 70€ / kurssi.

Workshopit ovat jäsenille pääosin ilmaisia.

Kiinnostavia artikkeleita sekä tietoa kursseista ja tapahtumista 1–2 kertaa vuodessa.

appleusers.fi/ tapahtumat

appleusers.fi/ jasenlehti

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN TARJOAMAT JÄSENEDUT

DIGIMAMA RY Jäsenenä saat osallistua DigiMaMan järjestämiin koulutuksiin jäsenhinnalla.

digimama.fi

CORELLIA HELSINKI OY Jäsenetuna saat –20% koulutuksista.

corellia.fi

M.A.D Jäsenetuna saat –10% M.A.D:in itse tuottamista koulutuksista.

mad.fi

APPLEKÄYTTÄJÄT -LEHTI

VAIHTUVAT EDUT appleusers.fi/ jasenedut

DIGIMAMA | 1-2019 | 6

LIITY OSOITTEESSA appleusers.fi/liity Henkilöjäsenet 35 €/12 kk Kannatusjäsenet 250 €/12 kk

Suomi Areena

2019 KESKIVIIKKONA 17.7.

TOV FILA aja A J TAR nedust i ister a Kans n työmin e Entin

TULE HEINÄKUUSSA PORIIN! DigiMaMa ja ERTO ottavat jälleen osaa Suomen suurimpaan yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan.

EN TON johtaja L A A JURI n puheen ERTO

”ITE TEEN” Työelämän raamit eivät ole entisellään ja silpputyö ja epävarmuus ovat jo kiinteä osa sitä. Tutkimusten mukaan joka kolmas työllinen tekee muuta kuin kokoaikaista jatkuvaa palkkatyötä. Perinteinen työelämän käsite käy koko ajan haperommaksi, ja robotisaatio ja globalisaatio muokkaavat sitä entistä tiivistyvämmässä tahdissa. Mitä voimme odottaa? Millainen voisi olla tämä tulevaisuuden työelämä, jossa yksilön harteille siirtyy paljon vastuuta?

DigiMaMa on SuomiAreenassa herättelemässä keskustelua työn merkityksellisyyden lisääntymisestä, ”oman työn tuunaamisesta” ja mitä tapahtuu, kun palkkatyö ei ole enää itseisarvo? Millainen tulevaisuus meitä odottaa, kun ei ole enää selkeitä ohjeita tai raameja siitä, miten tietyissä tehtävissä pitää toimia vaan voimme entistä enemmän muokata työtä itse. Onko tämä mahdollisuus vai uhka?

Paneelia moderoi Jaana Villanen ja panelisteina ovat mm.

Juri Aaltonen, Tarja Filatov ja Aleksi Rautavuori.

DigiMaMan paneeli "Ite teen" toteutetaan yhteistyössä Uusi työ ry:n ja ERTOn kanssa keskiviikkona 17.7. klo Eetunaukion lavalla, osoite Eetunaukio, Itäpuisto, Pori

DIGIMAMA.FI | 7

RI

O TAVU U A R SI ALEK yö ry:n t i Uus njohtaja e e puh

N

NE ILLA V A JAAN raattori e Mod trategi s o v r A

TEKSTI: TUUKKA HÄMÄLÄINEN | KUVA: PELISTÄ OVERWATCH (2016)

PELIEN YLLÄTYSLAATIKOIDEN

ONGELMIA Digitaalisten pelien yllätyslaatikot ovat herättäneet paljon keskustelua, ja myös Suomessa selvitellään parhaillaan käytäntöjen laillisuutta. Ongelmana on, että ”loottiboksit” muistuttavat uhkapelaamista, ja niitä markkinoidaan myös lapsille.

DIGIMAMA | 1-2019 | 8

Viimeisen parin vuoden pelialan kiistanalaisimpia ilmiöitä ovat olleet yllätyslaatikot. Englanniksi nimellä ”loot box” tunnetut laatikot ovat maksullisia latauksia, jotka tuovat pientä lisäsisältöä peleihin.

Yllätyslaatikot muistuttavat keräilykortteja siinä mielessä, että ostaja ei etukäteen tarkkaan tiedä, mitä sisältöä on luvassa. Yllätyslaatikoista voi pelistä riippuen löytyä vaikkapa uusia aseita tai asusteita pelihahmoille. Osa sisällöstä on harvinaisempaa ja täten arvokkaampaa.

Yllätyselementti on yksi ns. ”loottiboksien” ongelmista. Määrittelystä riippuen yllätyslaatikot voidaan nimittäin käsittää uhkapelaamiseksi. Pelejä, joissa niitä käytetään, ei kuitenkaan juuri missään valvota uhkapelilainsäädännön alla.

Yllätyslaatikot ovat kuitenkin muutostilassa, sillä monissa valtioissa, muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Belgiassa, tutkitaan parhaillaan käytäntöjen laillisuutta. Myös Suomessa poliisille tehtiin hiljattain tutkintapyyntö yllätyslaatikoista, mutta esitutkintaa ei aloitettu. Syyttäjän mukaan ulkomaisten yritysten peleihin ei voida soveltaan Suomen lakia.

Suomessa pelien yllätyslaatikoita käsitteli Ville Nikander viime syksynä Turun yliopistossa hyväksytyssä pro gradu -tutkielmassaan. Hänen mukaansa yllätyslaatikoista saataviin esineisiin liittyy kahdenlaista uhkapelaamista.

– Ensimmäinen on pelin sisällä tapahtuvaa uhkapeliä. Esimerkiksi Counter-Strike: Global Offensivessa voi yllätyslaatikoiden avaamisen lisäksi asettaa alemman harvinaisuustason esineitä panokseksi ja saada palkinnoksi sattumanvaraisen, harvinaisemman esineen niin kutsutun vaihtosopimuksen kautta, Nikander kertoo.

– Toinen taas on pelin ulkopuolella, kolmannen osapuolen sivustoilla tapahtuvaa uhkapeliä. Näihin palveluihin voi linkittää pelipalvelu Steamista tavaraluettelonsa ja uhkapelata niillä tavaroilla. Tavarat muutetaan krediiteiksi, joilla voi ostaa sivuston omia yllätyslaatikoita tai pelata perinteisiä uhkapelejä, kuten rulettia.

Kaikissa peleissä ei uhkapelaaminen ole mahdollista, ja esimerkiksi Overwatchin (2016) loottilaatikoiden sisällöllä ei voi lyödä vetoa. Käytännössä uhkapeli on aina pelijulkaisijoiden hallinnassa: joko yhtiöt mahdollistavat tavaroiden vaihtamisen ja sallivat uhkapelaamisen ulkoisilla sivustoilla, tai sitten eivät.

– Yllätyslaatikoista saataviin esineisiin liittyy kahdenlaista uhkapelaamista.

Miljoonien pelaajien suosima, myös esports-lajina tunnettu Counter-Strike on Nikanderin mukaan tunnetuin esimerkki pelistä, jonka sisällöllä pelataan uhkapeliä, mutta muitakin on.

Esimerkiksi huippusuosion saavuttanut PlayerUnknown’s Battlegrounds (2017) mahdollistaa vastaavan toiminnan.

Nikanderin gradu-tutkimus keskittyy pelitubettajien YouTube-videoihin, joissa uhkapelaaminen näkyy tavalla tai toisella. Osa videoista oli myös uhkapelisivustojen sponsoroimia, ja Nikander huomasi lisäksi, kuinka harvinaisten esineiden esittely toimi kiusoitteluna, joka houkuttelee pelaamaan.

Yllätyslaatikot ovat erityisen hankala alue siksi, että niistä on muodostunut peliteollisuudelle elintärkeä rahasampo. Juniper Researchin viime vuotisen analyysin mukaan yllätyslaatikoiden arvioitiin tuottavan kuluneen vuoden

DIGIMAMA.FI | 9

aikana jopa 30 miljoonaa dollaria. Suurten pelien kehitysbudjetit ovat teknologian kehittyessä kasvaneet, ja mikromaksuista on muodostunut tärkeä rahoituskanava peleille.

Laillisuuskysymys kuitenkin huolettaa pelialalla, ja Nikander toteaakin, että kentällä tapahtuu nopeasti muutoksia. Myös hänen tutkimansa tubettajat ilmaisivat huolensa asiasta, sillä yllätyslaatikoiden mahdollinen kieltäminen voi tehdä heillekin suositun sisällön tekemisestä mahdotonta.

Pelikehittäjien konferenssi GDC:n yhteydessä tehtävän kehittäjäkyselyn tulokset näyttävät myös pientä laskua siinä, kuinka moniin tuleviin peleihin ollaan kehittämässä yllätyslaatikoita.

Viime vuoden kyselyssä 11 % kehittäjistä kertoi tekevänsä peleihin yllätyslaatikoita, tämän vuoden kyselyssä lukema oli 9 %.

Tämä saattaa enteillä sitä, että muutamassa vuodessa räjähdysmäisesti kasvaneet yllätyslaatikkomarkkinat ovat jo alkamassa hiipua. Jos niin käy – tai jos loottibokseista tehdään laittomia useilla markkina-alueilla – täytyy pelialan löytää uusia tapoja korvata näiden mekaniikkojen tuomat tuotot. ■ Villle Nikanderin pro gradu -tutkielma löytyy osoitteesta esearchgate.net nimellä Yllatyslaatikoita virtuaaliaseita ja uhkapeleja Counter-Strike Global Offensive -pelin virtuaaliesineisiin liittyva uhkapelaaminen ja sen esittaminen YouTubessa.

Reaktorin Koodikoulussa

koodaaminen käy leikiten

Teknologialla on yhä isompi rooli kaikenikäisten ihmisten elämässä.

Reaktor järjesti viime syksynä yhdessä LEGOn kanssa Reaktor × LEGOrobottikoodikoulun, joka oli osa Koodikoulujen sarjaa. Tapahtumien tarkoituksena on tarjota lapsille mahdollisuus tutustua koodaamiseen ja samalla hälventää teknologiaan yhä liitettyjä pelkoja ja stereotypioita.

TEKSTI ANNA KORPI-KYYNY | KUVAT: REAKTOR

DIGIMAMA | 1-2019 | 10

Reaktor on järjestänyt Koodikouluja vuodesta 2014 lähtien. Kaikki sai alkunsa, kun kokenut reaktorilainen ohjelmistokehittäjä Juha Paananen alkoi opettaa 4-vuotiasta tytärtään koodaamaan. Ideasta innostuivat nopeasti Paanasen kollegatkin, ja yrityksen sisäisten kokeilujen jälkeen ensimmäiset julkiset Koodikoulut täyttyivät vauhdilla.

– Koodaamisesta tulee yhä tärkeämpi taito tulevaisuuden yhteiskunnassa ja kynnyksen päästä kokeilemaan sitä pitäisi olla matala, kertoo Art Directorina Reaktorilla työskentelevä Matti Tuominen.

Teknologia-ala on edelleen miesvaltainen ja tekijöistä on jo nyt pulaa.

Reaktor × LEGO -koodikoulua toteutettaessa yksi tärkeimmistä suunnittelua ohjaavista periaatteista oli sukupuolineutraalius: sen haluttiin näkyvän ja tuntuvan kaikkialla kokemuksessa visuaalisesta ilmeestä lähtien.

– Me Reaktorilla haluamme romuttaa pinttyneitä ajatusmalleja ja kutsua kaikki – oletetusta sukupuolesta riippumatta – mukaan.

FYYSINEN JA DIGITAALINEN YMPÄRISTÖ YHDESSÄ Idea viime syksynä toteutuneesta yhteistyöstä LEGOn kanssa oli kytenyt jo tovin muutaman Reaktorin muotoilijan mielessä.

– Näissä piireissä LEGO tuntuu olevan yksi eniten mainintoja saavista unelma-asiakkaista. Viime keväänä kaikki palaset loksahtivat kohdalleen ja pääsimme aloittamaan projektin toukokuussa 2018.

Projektin aikana suunniteltiin helppokäyttöinen iPad-sovellus, jolla lasten

oli mahdollista ohjata LEGO-robotteja ja samalla tutustua koodaamisen perusperiaatteisiin. Työ alkoi kevyellä tutkimusvaiheella ja robottien kokoamisella, josta edettiin konseptoinnin, käyttäjäkokemuksen ja visuaalisen identiteetin suunnittelun kautta käyttöliittymään ja lopulta sovelluksen kehittämiseen.

Ydintiimiin kuuluivat palvelumuotoilija, UX-suunnittelija, visuaalinen suunnittelija sekä kaksi ohjelmoijaa.

– LEGO-yhteistyö oli mainio mahdollisuus yhdistää hauskalla tavalla fyysistä ja digitaalista ympäristöä.

Laajemmassa kuvassa projekti on osa teknologiaan liittyvän osaamisen ja informaation demokratisoimista – ajankohtaisin esimerkki tästä lienee Reaktorin Helsingin yliopiston kanssa toteuttama huippusuosittu Elements of AI -kurssi, sanoo Tuominen.

ROBOTTIKOODIKOULU OLI MENESTYS Reaktor × LEGO -koodikoulu järjestettiin Helsinki-Vantaan lentokentällä. Syyslomaviikonlopun aikana pidetyt muutaman tunnin sessiot keräsivät yhteensä arviolta parisataa osallistujaa.

Ennen ensimmäistä tapahtumaa sovellusta testattiin 7–12-vuotiailla lapsilla.

– Yhden ensimmäisistä, tulevaa ennakoivista palautteista saimme oikeastaan jo Reaktor × LEGO -koodikoulun pilottitapahtumassa: nuorin osallistuja piti melkein kantaa pois paikan päältä, niin jännittävää robottien ohjelmoiminen tuntui olevan. Projektin alkaessa linjasimme tiimin kesken, että mikäli lapset vaikuttavat tyytyväisiltä ja yhdistävät koodaamiseen jatkossa positiivisia mielikuvia, robottikoodikoulu on onnistunut. Harvoin kukaan tuntuu LEGOilla leikkimiseen pahemmin pettyvän.

PROJEKTI, JOSSA OPPIVAT KAIKKI Tuomiselle projekti oli yksi ensimmäisistä Reaktorilla ja se tarjosi oivallisen ikkunan toimiston paljon puhuttuihin ketteriin tapoihin toimia.

– Erityisesti projektin pedagoginen puoli ja haitallisten stereotypioi-

DIGIMAMA.FI | 11

den taklaaminen tekivät työstä merkityksellistä, kertoo Tuominen, joka oli projektin AD ja vastasi pääasiassa Reaktor × LEGO -koodikoulun ilmeestä sekä suunnitteli konseptia ja käyttöliittymää yhdessä palvelumuotoilijan ja UX-suunnittelijan kanssa.

Tuomisen mukaan keskusteluja ensi syksyn uusista avauksista robottikoodikoulun suhteen on käynnissä.

– En voi paljastaa vielä tulevia suunnitelmia, mutta sanotaan sen verran, että yhteydenottoja on tullut sekä Suomesta että ulkomailta. ■

REAKTOR on Helsingissä vuonna 2000 perustettu hybridiyritys, joka yhdistää liiketoimintakonsultoinnin ja luovan alan palvelut väkevään teknologiseen huippuosaamiseen.

Nopeasti kasvaneella yrityksellä on toimistot tällä hetkellä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Amsterdamissa, New Yorkissa, Tokiossa ja Dubaissa.

Lavalla tutkija Michael Lettermeier (vas.), bloggaaja Henriikka Simojoki ja Helsinki Marketingin brändiviestinnän johtaja Tia Hallanoro. Haastattelijana toimi Arto Sivonen (vas.).

Hidasta matkailua maata pitkin Tammikuussa Matkamessujen rinnalla järjestettiin varjotapahtuma, jossa esiteltiin vaihtoehtoja lentomatkailulle erityisesti Euroopassa.

TEKSTI JA KUVAT: TUUKKA HÄMÄLÄINEN

DIGIMAMA | 1-2019 | 12

Vuonna 2018 ilmastonmuutos ja sen ehkäisykeinot nousivat uudella tapaa keskustelun kohteeksi. Yksityishenkilöiden kohdalla on puhuttu erityisesti lentomatkailun päästöistä ja kuinka niitä voitaisiin vähentää. Esille ovat nousseet vaihtoehtoiset tavat viettää lomia, kuten paikallismatkailu kotimaassa ja matkustaminen maata pitkin.

Runsaan keskustelun ansiosta 19. tammikuuta järjestetyt Maata pitkin -matkamessut osoittautuivatkin jättimenestykseksi. Senaatintorin laidalla sijaitseva Sofia Future Farm ei oikeastaan edes riittänyt tilaisuudelle, sillä tila pakkautui ääriään myöten.

Tapahtuman taustalla on Facebookin suosittu Maata pitkin matkustavat -yhteisö, jonka samanmieliset harrastajat perustivat vuonna 2015. Tilaisuuden tärkein tehtävä oli kehittää maata pitkin matkustavien verkostoa, levittää tietoisuutta, sekä jakaa vertaistietoa matkailusta.

ONGELMANA TIEDOTUS Lentomatkailusta puhutaan, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat huomattavat.

Maata pitkin kulkeminen ei kuitenkaan ole aina selvästi paras valinta, kuten tutkija ja D-mat Oy:n toimitusjohtaja Michael Lettermeier kertoi tapahtumassa.

– Kaikki matkustaminen maata pitkin ei ole parempi kuin lentäminen, Lettermeier kertoi. Jos esimerkiksi ajaisin yksin Pariisiin autolla, ei se olisi mitenkään parempi kuin lentää sinne.

– Kaikki matkustaminen maata pitkin ei ole parempi kuin lentäminen.

Sitran suosittua Elämäntapatestiä toteuttanut Lettermeier korostaa, että eri reittien tarkkoja päästöjä on myös

usein vaikea selvittää. Esimerkiksi Helsingin ja Tukholman välinen liikenne saastuttaa suurin piirtein saman verran lentäen kuin laivallakin, mutta matkustamisen päästöt riippuvat paljon esimerkiksi käytetystä kalustosta.

– Maata pitkin tehtävälle matkailulle ei ole vielä olemassa omaa matkatoimistoa eikä tietopankkia.

Päästöistä voikin olla hankala saada tietoa, ja sama pätee myös maata pitkin matkustamisen käytäntöihin. Tätä varten Maata pitkin matkustavat -yhteisö on perustettukin, ja messuilla tarjottiin muutamia käytännön vinkkejä.

Kokemattomalle jäi kuitenkin sellainen kuva, että junalla suoritettavan Euroopan-loman järjestäminen on melkoinen haaste ja vaatii runsaasti itsenäistä asioiden tutkimista. Kuten tapahtumassa todettiinkin, ei maata pitkin tehtävälle matkailulle ole vielä olemassa omaa matkatoimistoa, eikä myöskään tietopankkia, josta saisi kätevästi kaiken tarvittavan tiedon.

HIDASTA MATKAILUA Maata pitkin matkustamisen heikkous on tietenkin hitaus. Lentäen pääsee muutamassa tunnissa paikkaan, jonne junalla menee päiväkausia matkustaa.

Lentämiseen kyllästynyt matkabloggaaja Henriikka Simonjoki puhuikin ”hitaan matkustamisen trendistä”, jossa itse matkanteko nähdään matkan määränpäänä.

Hitaus ja matkanteosta nauttiminen korostuivat useissa puheenvuoroissa, mutta jokaisen matkailijan arki ei tietenkään tällaiseen elämäntapaan taivu. Esimerkiksi matkailija Jussi Mäki-

DIGIMAMA.FI | 13

nen kertoi puheenvuorossaan Italiaan suuntautuneesta junalomasta, joka kesti 22 päivää ja sisälsi 39 erillistä junamatkaa.

Hidas matkailu ei siis ole kaikille mahdollista. Jo yksinomaan lapset, lyhyet loma-ajat ja terveydelliset rajoitukset voivat estää tällaisen matkailun kokonaan. Ja maata pitkin matkustamiseen voi myös kulua huomattavasti enemmän rahaa kuin tarjouslennoilla tehtävää lomamatkaan.

Pahimmillaan tapahtuma sai maata pitkin matkustamisen kuulostamaan vain etuoikeutettujen harrastukselta.

Puheenvuoroissa mainittiin esimerkiksi useamman vuosittaisen Euroopan-matkan vaihtaminen yhteen pidempään lomaan. Sanomatta jää, ettei monella ole aikaa tai rahaa runsaaseen matkailuun.

Maata pitkin -matkamessut olivat hyvä avaus, jonka suosio osoittaa ajatuksen kiinnostavan monia.

Maata pitkin matkailu vaikuttaakin olevan vasta lapsenkengissä. Se ei varsinaisesti voi kilpailla lentomatkailun kanssa, sillä viikon loman aikana ei junalla kulkien yksinkertaisesti ehdi nähdä ja tehdä samoja asioita kuin lentäen.

Maata pitkin -matkamessut olivat hyvä avaus, jonka suosio osoittaa ajatuksen kiinnostavan monia. Vaaditaan kuitenkin vielä paljon muutakin kuin irrallisia vinkkejä ja matkakertomuksia, jotta tällaisesta matkustamisesta tulisi suuremmalle ihmisjoukolle mahdollista niin taloudellisesti kuin ajallisestikin. ■

Maata pitkin matkustavat löytyvät Facebookista.

TEKSTI: JAANA VILLANEN | KUVAT: HAASTATELTAVIEN OMAT

Merkityksellisyyden lisääntyminen työelämän uusin trendi?

– MITÄ SE TARKOITTAA JA VAATII? Kansainvälisissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että merkityksen ja tarkoituksen kokemuksen puute on yhteydessä masennukseen ja jopa itsemurha-ajatuksiin.

Merkityksellisyydellä ei voida katsoa olevan vain filosofinen näkökulma, vaan kysymys on paljon suuremmasta. Mitä merkityksellisyys tarkoittaa työelämässä ja mitkä ovat niitä tietoja ja taitoja, joita tulevaisuuden työntekijän olisi välttämätöntä hallita pärjätäkseen?

”Olen tässä. Olen läsnä. Näen sinut.”

Kuulostaa yksinkertaiselta, ja Reetta Vanhanen, Senior NLP kouluttaja, NLP Master Trainer kertoo minulle, että vaikka se kuulostaa helpolta, sitä voi harjoittaa loputtomasti uudelle tasolle. Juuri tämä, psykologian tohtori Stephen Gilliganin harjoite toteutetaan jokaisen NLP:n koulutuspäivän alussa ja harjoittelemalla sen voima syvenee. Kuinka syvällä olemme läsnä itsessämme, läsnä itsellemme, se tuo merkityksellisyyden tason. ”Kuka minä olen?” ja ”Mitä minä haluan?” ovat kysymyksiä, joihin haetaan entistä enemmän vastauksia Valmentamon toimitusjohtaja Anne Karilahden mukaan. Ihmisillä on entistä suurempi kiinnostus oppia tuntemaan itsensä ja sekä tunnistaa omat voimavaransa että huolehtia niistä. Raha motivaattorina toimii yhä useammalle entistä vähemmän, ja sen sijaan ihmi-

REETAN 5 TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄN TAIKASANAA 1. Inhimillisyys – Se avaa oven merkityksellisyyteen.

2. Rajat – Löydä asiat, missä olet merkityksellinen.

3. Arvot – Löydä itsellesi merkitykselliset.

4. Läsnäolon taidot – Arvostus ja kunnioitus toisia ja asioita kohtaan.

5. Vastuunkanto itsestä – On nähtävä vaivaa ja kannettava vastuu itsestä.

Reetta Vanhanen, Senior NLP kouluttaja, NLP Master Trainer

DIGIMAMA | 1-2019 | 14

sillä on entistä suurempi tarve tehdä merkityksellistä työtä, jossa he voivat kokea itsensä hyödylliseksi.

– Merkityksellisyys syntyy siitä, että ihminen kokee toteuttavansa työtehtävässään jotain itselleen tärkeää, Anne linjaa.

Hänen mukaansa työnantajalle on kriittistä tiedostaa, mikä on työntekijälle tärkeää ja missä hän kokee onnistumista. Mikä tekee hänet onnelliseksi.

Ne ovat motivaation lähtökohta.

– Nyt ja tulevaisuuden työelämässä tarvitaan kommunikointitaitoja, sosiaalisuutta, luovuutta ja sitä paljon puhuttua tunneälyä. Näitä taitoja saattaa olla vaikeahkoa opetella, mutta positiivisella elämänasenteella ja arjen rohkeudella pääsee pitkälle. Kun uskaltaa kysyä ja kyseenalaistaa, jokainen vastaus, kommentti ja palaute vie eteenpäin, näin myös Soile Lindstedt, ERTOn järjestöpäällikkö näkee asian.

TYÖELÄMÄN RAAMIT EIVÄT OLE ENTISELLÄÄN Ennen yhteiskunnassa oli selkeät ohjeet ja raamit, miten pitää toimia. Oli melko selvää, että suoritettuaan tietyn tutkinnon valmistui ammattiin ja tehtävään.

– Tulevaisuudessa ihmiset hakeutuvat tehtäviin, jossa he näkevät oman tieto-taidon hyödylliseksi ja arvomaailman yhtenäiseksi omansa kanssa, Anne pohtii. Hän uskoo, että tekijä saa intoa ja motivaatiota työhönsä, kun hän saa työstään asianmukaista tunnustusta.

On tärkeää ymmärtää oman työpanoksensa vaikutus ja merkitys kokonaisuudessa.

– Niiden ihmisten määrä, jotka haluavat toteuttaa itseään ja oppia valmennuksellista otetta työhön, on kasvanut suunnattomasti niiden kymmenen vuoden aikana, kun olemme kouluttaneet Life Coacheja.

Soile näkee, että työelämän muuttuminen hektisemmäksi ja kuormittavammaksi on ilmeistä. Työ- ja elinkeinoministeriö TEMin vuosia teettämän työolobarometrin mukaan työn määrä ei jakaudu tasapuolisesti työntekijöiden kesken ja kiire aiheuttaa kuormitusta. Työolobarometri 2017 kertoo kolmanneksen työntekijöistä kokevan työnsä fyysisesti raskaaksi ja jopa 60 % henkisesti raskaaksi. Alle 25-vuotiaista viidesosa kokee työnsä fyysisesti rasittavaksi. Työuupumuksen riskirajoilla ovat työnsä sekä henkisesti että fyysisesti raskaaksi kokevat.

Kun työelämän muutos on nopeampaa ja koko ajan tulee uusia asioita, auttaa valmennus kommunikoimaan.

– Merkityksellisyys syntyy siitä, että ihminen kokee toteuttavansa työtehtävässään jotain itselleen tärkeää.

– Kasvu lähtee omasta itsestä, omasta itsereflektoinnista.

On ensin tiedettävä ja tunnettava itsensä, tunnistettava osaamisensa ja rajansa.

Kysymällä ja kartoittamalla löydetään toimivimmat ratkaisut.

– Valmennus on kommunikoivaa johtamista ja tekemistä; sitä, että tavoitteista ja työtavoista puhutaan yhdessä. Silloin ihminen pääsee tuomaan omat näkemykset ja omat ideat työtehtäväänsä. Syntyy paljon enemmän ideoita ja luovuutta, ihmiset sitoutuvat ja motivoituvat täysin eri tavalla. Samalla syntyy valtava määrä uutta, Anne toteaa.

Reetan mukaan yksi tärkeä sana, jonka äärelle tulisi työelämässä pysähtyä, on miten? Miten asioita tehdään, muokataan tai luodaan itselle merkityksellistä elämää. Miten minä itse koen olevani merkityksellinen ja koen tekeväni merkityksellistä työtä? Tähän NLP antaa konkreettisia välineitä. Reetta itse on aktiivisesti opiskellut NLP:tä vuodesta 1999 lähtien ja täydentänyt osaamistaan ja taitojaan Suomessa ja ulkomailla.

Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenkyselyn tulokset osoittavat, että työssä jaksamiseen toivotaan yhä enemmän neuvontaa ja tukitoimia. Monilla toimialoilla työ- ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet ja digitalisoitumisen myötä tämä muutos kohdataan työelämässä kokonaisvaltaisesti.

– Digitalisaation myötä on tullut ja tulee koko ajan myös arjen työtä helpottavia elementtejä. Näiden haltuunotto vaatii kuitenkin aktiivisia toimenpiteitä niin työnantajilta, työntekijöiltä kuin

DIGIMAMA.FI | 15

työnhakijoiltakin, katsoo Soile.

Hänen mukaansa vaaditaan myös riittävästi aikaa, asiaan paneutumista ja selkeää perehdytystä siihen, että näitä elementtejä kyettäisiin hyödyntämään maksimaalisesti.

Kaikki kolme ovat samaa mieltä siitä, että kyseenalaistava asenne työssä ja työtehtävissä ei ole negatiivinen asia vaan päinvastoin. Ihmisten potentiaalia voidaan ja osataan hyödyntää entistä enemmän. Kun asioita ei pyritä tekemään, kuten niitä on tehty ennen

ANNEN 5 TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄN TAIKASANAA 1. Itsetuntemus (Selvität kuka sinä olet ja mikä on intohimosi?)

2. Missio, elämäntehtävän selvittäminen 3. Ihmissuhdetaidot (Kyky asettua toisen asemaan, valmentava ote) 4. Uusiutuminen ja kyky kyseenalaistaa (Uskallus luoda muutosta) 5. Läsnäolo ja neutralismi Anne Karilahti, toimitusjohtaja, Valmentamo

ja kun tehdään asioita kimpassa, kaikki hyötyvät. Reetta näkee, että kun ihminen uskoo siihen, että ”Minä olen hyvä sellaisena kuin olen”, avautuu mm. rohkeutta olla utelias, kyseenalaistaa ja olla joustava työssään. Juuri niissä pienissä kohtaamisen hetkissä luodaan pohja sille, että ihminen kokee tulleensa nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi aitona omana itsenään. Hän kokee myös, että on merkityksellinen juuri sillä ainutlaatuisella panoksella, joka juuri hänellä on toimijana työssään, yhteisössä, yrityksessä. Uskallus ajatella uudella tavalla synnyttää kaikissa työyhteisöissä loputtomasti mahdollisuuksia.

– Valmennuksellinen ote mahdollistaa ihmisille tehdä työtä omalla tavallaan. Silloin hän voi kokea olevansa hyvä ja onnistuvansa, jatkaa Anne.

– Kyvykkyyden myötä yksittäiset työntekijät tekevät yhä monipuolisempia tehtäviä.

TULEVAISUUDEN TYÖIKKUNA JA MUUTOS Tulevaisuudessa läsnäolon merkitys vahvistuu ja eletään hetkestä käsin. Ollaan enemmän tässä hetkessä ja luodaan tulevaisuutta. Tämä vaatii toiminnalta joustavuutta, koska on reagoitava nopeasti.

– Kasvu lähtee omasta itsestä, omasta itsereflektoinnista. On ensin tiedettävä ja tunnettava itsensä, tunnistettava osaamisensa ja rajansa, Reetta toivoo ja jatkaa: – Tämä aukaisee ikkunan havaitsemaan ja huomaamaan mitä muut ovat.

Miten samanlaisia ja erilaisia olemmekaan. Ja miten eri ihmisten kanssa toimivat erilaiset tavat ja välineet.

– Kyvykkyyden myötä yksittäiset työntekijät tekevät yhä monipuolisempia tehtäviä, uskoo myös Soile.

– Hänen mukaansa perinteinen työnkuva muuttuu ja ammattien sisällöt monipuolistuvat. Yhä useampaa työtä on haastavaa yrittää tehdä vain

”työaikana”, kun työn luonne on yhä enemmän ongelmanratkaisua, eivätkä globaalin maailman ratkaisut odota kellonaikaa.

– Tulevaisuutta lienee se, että monessa työtehtävässä ei ole enää tarvetta fyysiselle työpaikalle ja työ hajaantuu organisaatioista verkostoihin työn muuttuessa erilaisiksi projekteiksi. Tämän myötä myös kollegaryhmien, itsensä työllistäjien sekä itsenäisten yrittäjien määrä kasvaa, Soile perustelee.

– Projektiluonteinen tapa tehdä asioita lisääntyy, ja siksi ketterät organisaatiot tulevat pärjäämään hyvin, Anne linjaa.

– Ihmiset tekevät asioita joustavasti, projektimaisesti, ja kun heihin luotetaan, työ sujuvoituu ja helpottuu.

Kun asioita tehdään ilman ennakkoluuloja, saadaan aikaiseksi jotain täysin uudenlaista.

– Valtavasti helpottaa, kun tietää miten itse opin, suhtaudun muutokseen, motivoidun, koen omat rajat ja hallitsen oman hyvän rauhallisen tilan, josta käsin voin toimia erityisesti silloin, kun asiat eivät suju, Reetta linjaa.

– NLP:ssä erilaisia motivointityylejä on tunnistettu 60, joista 10–12 on erittäin merkityksellisiä työelämässä.

NLP:n motivointityylit ovat hyvin yksin-

kertainen malli päästä sisälle ihmisten motivoitumiseen. Panos-tuotos -suhde on valtavan hyvä. Erityisen tärkeitä nämä taidot ovat esimiehille – sanoisin että välttämättömiä.

– Ammatillinen osaaminen ja osaamisen laajentaminen, jatkuva täydennyskouluttautuminen ja elinikäinen oppiminen ovat työelämän vaateita nyt ja jatkossa, Soile esittää.

Työnhakijalle asetetaan painetta osoittaa aktiivisuuttaan kouluttautumalla ja valmentautumalla, mikäli työtä ei ole saatavilla. ERTO tarjoaa jäsenilleen valmentautumista mm. yleiseen työelämätietouteen, työssäjaksamiseen, työhaastatteluissa pärjäämiseen, oman osaamisen tunnistamiseen, työsuhteen ehtojen ja työsopimuksen neuvottelemiseen, verkostoitumiseen ja vuorovaikutustaitojen parantamiseen.

Kaikilla jäsenillä on myös käytettävissään Lifted WAAS – wellbeing as a service – hyvinvoinnin verkkovalmennus, joka tarjoaa kokonaisvaltaista tukea ja toimintaa jäsenten arkeen.

ERTOn jäsenyhdistykset tuottavat myös vuosittain eri toimialoille kohdistettua ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. ■ ERTO.FI/LIFTED

SOILEN 5 TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄN TAIKASANAA 1. Ihmisjohtaminen 2. Yhteistyökyky 3. Päätöksentekokyky 4. Neuvottelutaidot 5. Ongelmanratkaisukyky Soile Lindstedt, ERTOn järjestöpäällikkö

DIGIMAMA | 1-2019 | 16

Luovan osaajan kouluttaja corellia.fi

DIGIMAMA.FI | 17

VIERAALLA MAALLA

Ninni Lahti opiskelee valokuvausta Edinburghissa

Vaihdossa aukeaa maailma ja oma mieli Jos yhtään mietityttää, että lähtisinkö vaihtoon, niin ehdottomasti kannattaa lähteä, sanoo valokuvauksen opiskelija NINNI LAHTI – ja tunnustaa itse olevansa kauhea jännittäjä. Takana on nyt kolme kuukautta Edinburghissa Skotlannissa, ja kaupunki on jo pitkään tuntunut kotoisalta.

Vieraassa paikassa oppii paljon myös omasta itsestään.

TEKSTI: SOILI HÄMÄLÄINEN | KUVAT: HEIDI HOLMA

DIGIMAMA | 1-2019 | 18

23-vuotias Ninni Lahti opiskelee valokuvauksen medianomiksi Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutissa. Valokuvaus muuttui harrastuksesta pikkuhiljaa mutkien kautta opinnoiksi, ja nyt hän on kovaa vauhtia tähtäämässä ammattilaiseksi.

Kahden ja puolen vuoden opiskelun jälkeen oli mahdollisuus lähteä vaihtoon johonkin ulkomaille. Skotlanti oli hänen ykkösvaihtoehtonsa ja sinne hän sitten lähtikin yhdessä ystävänsä Heidin kanssa.

ITSEOHJAUTUVAA OPISKELUA Opiskelu Edinburghin yliopistossa ei ole aivan samanlaista kuin Suomessa, vaikka tutkinnot ovat suunnilleen samansisältöisiä. Vaikka erilaisista käytännöistä olikin tietoa jo lähtiessä, mutta alussa tuntui oudolta.

– Lähiopetusta on tosi vähän. Meillä on koulua vain yhtenä päivänä viikossa, kun Suomessa ollaan totuttu neljään päivään, kertoo Ninni.

Yliopiston varsinaisilla opiskelijoilla on enemmän jatkuvia kursseja, vaihto-oppilaat tekevät paljon töitä itsenäisesti, ja tapaavat tutorinsa kerran viikossa.

– Opiskelu on hyvin itseohjautuvaa.

Tehtävänämme on työstää oma teemallinen projekti. Etsimme itse aineistoa, käymme gallerioissa ja sen sellaista, Ninni selittää.

– Aluksi tuntui kyllä niin kuin olisi lomalla, hän jatkaa hymyillen.

OMA KOTI UUSILLA KULMILLA Ninni ja Heidi päättivät hankkia vuokra-asunnon, koska arvelivat, etteivät ehkä viihtyisi opiskelija-asuntolassa nuorempien opiskelijoiden kanssa.

Kumpikin oli jo asunut omillaan useita vuosia, ja oma rauha tuntui tärkeältä.

– Yritimme vuokrata asuntoa jo Suomesta käsin, mutta se osoittautui hankalaksi. Kaikki halusivat tehdä sopimuksen paikan päällä, Ninni kertoo.

Ensimmäiset kaksi viikkoa he asuivatkin hostellissa, minkä jälkeen oli ihanaa päästä omaan asuntoon. Naapureina on lapsiperheitä ja vanhempia

ihmisiä.

Eniten juttua on syntynyt kulmakaupan myyjän kanssa, joka on vanhempi skotlantilaismies. Häntä kiinnostaa, minkälaista elämä on Suomessa.

IHANAA JA OUTOA Elämä Skotlannissa puolestaan tuntuu Ninnistä mukavalta. Jopa sää sopii hänelle: – Joskus sataa, ja se on ihan hyvä.

Edinburgh on iso kaupunki, joka tuntuu pieneltä. Talot ovat aika matalia, ja on paljon kivijalkaliikkeitä, hän kuvailee.

Kun lähtee pois omilta kulmiltaan, huomaa eri asioita kuin kotona.

– Kun tulin tänne, huomasin, miten Suomessa on sellainen valittamismentaliteetti. Täällä ihmisillä on niin positiivinen asenne. Myös kohteliaat käyttäytymistavat tuntuvat kivoilta: avataan ovia, sanotaan ”thank you” ja ”sorry, dear”, Ninni jatkaa listaa.

Toki on jotain kummallistakin: – Koirat saavat kulkea vapaina, isännän tai emännän kanssa, mutta ilman talutushihnaa.

Toinen oudolta tuntuva asia liittyy saunaan. Suomalainenhan etsii saunan, oli missä vain.

– Täällä saunassa pitää olla jotain päällä, uimapuku tai pyyhe. Alastomana ei saunaan mennä.

Brittiläinen varautuneisuus puolestaan tulee ehkä esiin siinä, että vaihto-opiskelijat eivät oikein pääse mukaan paikallisten opiskelijoiden joukkoon.

EPÄMUKAVUUSALUEELLA KASVAA Ninni kertoo jännittävänsä uusiin paikkoihin menemistä todella paljon, niin myös vaihtoon lähtöä. Rohkeutta hänestä kuitenkin löytyy: – Yrittäjän kasvattamana minuun on varmaankin sisäänrakennettu tarve pyrkiä kaiken aikaa eteenpäin ja parantaa omaa osaamistani. Vaikka jännitän, suhtaudun elämään ennakkoluulottomasti ja ottaen vastaan sen mitä tulee,.

Vaikka varsinaista koti-ikävää ei ole ollutkaan, hän on huomannut turva-

DIGIMAMA.FI | 19

verkkojen puutteen: tutut ihmiset ovat kaukana, nyt ei voikaan mennä kaverille tuosta vain, jos siltä tuntuu. On hyvä, että mukana on ystävä Heidi, jonka kanssa voi jakaa päivän kuulumiset.

Erillisyydestä on kuitenkin myös hyötyä, varsinkin luovassa työssä. Vieraassa ympäristössä jää enemmän tilaa ja aikaa itselle. Voi tuntea olevansa epämukavuusalueella, mutta juuri siellä kasvaa.

– Minulle on tärkeää pohdiskella asioita ja tarvitsen myös paljon omaa aikaa selvittääkseni mietteitäni. Kun ei ole normaalia, tuttua elämää ympärillä, pystyn helpommin keskittymään siihen, millainen itse olen, ja mitä minusta tulee ulos. En mieti, mitä mieltä muut ovat, kun en tunne heitä, Ninni pohtii.

MAAILMA AUKEAA Ennen Skotlantiin tuloaan Ninni piti ulkomaille muutosta haaveilemista hömpötyksenä. Nyt mindset on muuttunut.

– Maailma on jotenkin auennut. Tajuan, että voi miettiä ensin, mitä haluaa ja sitten mihin voisi mennä. Eikä niin, että on jokin paikka, ja siellä on oltava ja tehtävä niitä asioita, mitkä siellä ovat mahdollisia.

Valokuvaajana Ninniä kiinnostaa muun muassa ihmisten hyvinvointi, esimerkiksi mielenterveys ja massakuluttaminen. Töitten aiheet kumpuavat omista sisäisistä tuntemuksista. Edinburghissa Ninni työstää kurssityönä isoa valokuvaprojektia aiheena oman seksuaalisen käyttäytymisen ja sen seurauksien tutkiminen valokuvan keinoin.

– Käytän valokuvaa itseni ja maailman ymmärtämiseen. Tavoitteenani päästä kunnolla vaikuttamaan minulle tärkeisiin asioihin työni avulla.

Kaikille vaihtoon lähdöstä tai muusta muutoksesta haaveileville Ninnillä on yksi ohje: – Jos yhtään mietityttää, että haluaa lähteä, niin sitten pitää lähteä. Minusta pitää hypätä suoraan syvään päähän – kyllä siellä sitten saa räpiköityä ja pysyy pinnalla. Jos joku asia pelottaa tai jännittää, niin sehän tarkoittaa, että se on tärkeä. ■

TEKSTI: HANNA MANGSTRÖM

Eli kuinka opiskelijat saivat mahdollisuuden tutustua yrittäjyyteen ja kuinka siinä sitten kävikään.

Osuuskunta ei ollut kenellekään meille opiskelijoille tuttu yrittämisen muoto, kun aloitimme käsityöntekijän ammattitutkinnon Saimaan ammattiopisto Sampossa syksyllä 2018. Saatuamme ohjaajiltamme lisätietoa osuuskunnan periaatteista yrityksenä, sekä kuinka voisimme jo heti opintojen alussa tutustua niin sanottuun oikeaan yrittäjyyteen ja perustaa osuuskunnan, me innostuimme mahdollisuudesta. Myös ammattiopisto Sampo oli luvannut antaa meille kaiken tukensa.

Monet Osuuskunta Pitsikan jäsenet pitävät kyseistä työmuotoa erittäin hyvänä – varsinkin opintojen alkumetreillä – mutta joitain jäseniämme askarrutti hieman se, miten osuuskuntaan kuuluminen vaikuttaisi erinäisten työttömyystukien saamiseen. Mutta osuuskunnan jäsentä ei katsota yrittäjäksi, mikäli osuuskunnassa on jäseniä yli 7.

Meitä on Osuuskunta Pitsikassa tällä hetkellä 15 jäsentä.

OSUUSKUNNAN PERUSTAMISEN HELPPOUS TAI VAIKEUS Osuuskunnan jäsenten mielestä itse osuuskunnan perustaminen oli helpompaa, kuin olivat itse luulleet. Yrityksen rekisteröimisessäkään ei ole mitään vaikeuksia, koska ohjeita ja neuvoja saa eri tahoilta helposti. Ehkä se suurin vaikeus tai kynnys yrittäjyyteen on ihmisessä itsessään. Uskaltaako? Mitä tapahtuu, jos yrittäjyys ei luonnistukaan halutulla tavalla? Osuuskunnan jäsene-

nä oleminen on kuitenkin jollain tavalla turvallisempaa kuin heittäytyminen heti vaikka yksityisyrittäjäksi.

Osuuskunta Pitsikan toiminta lähtikin nopeasti käyntiin opiskelujen sivussa. Monet jäsenistä olivat hieman ymmällään: mitä ihmettä! Olemmeko yrittäjiä jo opintojen alkumetreillä?

Me saimme tilaisuuden ja luvan järjestää kursseja Kalevala Korun 70-vuotisjuhlavuoden henkeen: työpajoihimme saivat tulla kaikki hopeisten tai pronssisten muinaisketjujen valmistamisesta kiinnostuneet. Järjestimme myös emalointikursseja, joissa käytettiin nopeaa EfColor-emalointitekniikkaa. Kursseille osallistujat tekivät itse heille valmiiksi sahattuihin kupari-, messinki- tai alumiiniaihioihin omannäköisen pinnan jauhe-emaloinnilla.

Kurssit saivat yksinomaan positiivista palautetta. Ohjausta kiiteltiin selkeäksi, samoin kurssien aiheita, varsinkin muinaisketjukurssi oli suosittu.

Kurssin kesto, kolme tuntia, koettiin hyväksi. Osallistujat kommentoivat

Kiven kiillotusta Saimaan ammattiopisto Sampossa. Kuva: Seija Pylkkö

DIGIMAMA | 1-2019 | 20

myös sitä, että kurssit olivat sekä sopivan haastavia aloittelijalle että onnistumisen ilon tarjoavia. Useat kurssilaiset toivoivat jatkossakin vastaavia ”lyhytkursseja”. Olemmekin Pitsikan Facebook-sivuille laittaneet kyselyn siitä, millaisia kursseja toivotaan järjestettävän. Aikomuksena on keväällä ”kurssittaa” taas kaikkia halukkaita!

MYÖS MARKKINOINTI ON OMISSA KÄSISSÄ Perustimme Pitsikassa heti alussa Facebook- ja Instagram-tilit, joissa julkaisemme useamman kerran viikossa kuvia ja videoita työskentelystämme ja tuotteistamme. Myyntitapahtumista suunnittelemme ja tulostamme itse julisteet, joita jaamme Lappeenrannan ja Imatran alueille eri liikkeiden ilmoitustauluille, sekä tietysti myös Sampon ilmoitustauluille.

Työtiloissamme Sampossa meillä on myyntitila nimeltä KellariKalleria, joka oli jo edellisten opiskelijoiden käytössä. Kalleria on siis jo joillekin asiakkaille tuttu paikka, mikäli haluaa ostaa käsintehtyjä tuotteita. Siellä on tarjolla uudet tuotteemme ja se on avoinna koulupäiviemme aikoina.

KellariKallerian asiakkaat käyvät katsomassa ja tutustumassa ensisijaisesti tuotevalikoimaamme, eli he ovat kiinnostuneita siitä, mitä alan opiskelijat ovat ideoineet ja valmistaneet.

He etsivät aivan uudenlaisia koruja ja muita tuotteita, ja esimerkiksi kierrä-

tysteema on ollut korujen valmistuksessa vahvasti esillä. Tällä hetkellä KellariKallerian tuotevalikoima painottuu koruihin. Ostavat asiakkaat jakautuvat suurin piirtein siten, että puolet etsivät lahjatuotteita ja puolet ostavat tuotteen itselleen. Usein asiakas onkin löytänyt mieleisensä korun, ja ostanut sitten toisen samanlaisen lahjaksi!

Yhteisten myyntitapahtumien lisäksi jokainen osuuskunnan jäsen voi myös oma-aloitteisesti markkinoida omia tuotteitaan haluamallaan tavalla.

Jäsen voi tarjota tuotteita myyntiin eri liikkeisiin, myyntitapahtumiin, messuille jne. Tällöin hän tekee markkinointityön omalla kustannuksellaan ja itse.

Tosin osuuskunta voi puuttua markkinointiin, joka ei ole hyvän tavan mukaista, ja sellaisessa tapauksessa kieltää kyseenalaisen markkinoinnin.

KellariKallerian hylly ystävänpäivätempauksen ajoilta. Ylemmällä hyllyllä Virve Turkian napeista suunnittelemia kierrätyssormuksia ja -riipuksia. Alemmalla hyllyllä Henna Nousiaisen ”Nälkäinen sydän” -riipuksia. Kuva: Seija Pylkkö

Jatkossa teemme myös varsinaiset nettisivut sekä verkkokaupan tuotteillemme. Toivomme, että Suomessa löytyy tahoja, jotka voivat antaa taloudellista tukea kannattavaan yritystoimintaan!

Kanna lävistyksiä kaulassasi! Hanna Mangströmin suunnittelema rohkea ja huumorintajuinen Läpi-korusarja eli lävistys – piercing. Riipukset on valmistettu kierrätysmetallista sekä käytöstä poistetuista, vanhoista korvakoruista ja kaulaketjun osista. Kuva: Hanna Mangström

Osuuskunta Pitsikan pop-up -mökki Lappeenrannan joulutorilla 2018. Myyntivuorossa vasemmalta Hanna Mangström, Anni Terävä ja Kirsi Kavala. Kuva: Seija Pylkkö

Esimerkiksi osuuskunnassa on useita henkilöitä, joten tukemalla kehityshankkeita tuetaan useita yrittäjiä samanaikaisesti!

OSUUSKUNTA TULEVAISUUDESSA OMANA TYÖMUOTONA – VAI PALKKATYÖ?

Osuuskunta voisi olla Pitsikan jäsenten mielestä sopiva yrittäjämuoto myös jatkossa.

Osuuskunnassa on vertaistuki- ja yhteistyömahdollisuudet. Niiden lisäksi jokaisella jäsenellä on mahdollisuus tehdä omia töitään itsenäisesti ja markkinoida omaa tekemistä omissa kanavissaan. Osuuskunnassa ei ole sidottu määrättyyn ”työskentelymalliin”, vaikka ehkä sellainen käsitys saattaa yleisesti ollakin. Kaikki työmuodot ovat mahdollisia. Voit olla itsenäinen, paitsi tietysti osuuskunnan yhteisissä päätöksissä: niissä jäsenellä on yksi ääni!

Tietysti palkkatyö on aina jollain

Esimerkki EfColor-emaloinnilla toteutetusta korusta. Hanna Mangströmin kissariipuksessa ja -korvakoruissa materiaaleina on käytetty kierrätysmetallia ja tekniikka on muodon sahaus, vasarointi sekä pintojen emalointi. Kuva: Hanna Mangström

DIGIMAMA.FI | 21

tavalla turvallisempi kuin yrittäjyys – ainakin riskin suhteen.

Mutta yrittäjyydessä on eräs hieno ominaisuus: on oma vapaus tehdä, oman luovuuden toteuttaminen ilman rajoituksia.

Opiskelijaryhmässämme onkin muutamia henkilöitä, jotka ovat olleet aiemmin yksityisyrittäjiä, on myös henkilöitä, joilla on tällä hetkellä oma toiminimi, ja on henkilöitä aivan eri aloilta... Siinä onkin Osuuskunta Pitsikan rikkaus! ■

Käsityöntekijän ammattitutkinto Hanna Mangströmin kuvaamana Käsityöntekijän ammattitutkinto sisältää mm. tuotteen suunnittelua, valmistamista eri tekniikoilla sekä tuotteistamista ja asiakaslähtöistä työskentelyä. Koulutuksessa on vahvana esillä käsityöalan yrittäjyys ja osuuskunnan jäsenenä toimiminen. Koulutuksessa on mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan, opiskella kovien materiaalien, metallin ja kiven parissa, valmistaa yksilöllisiä korusarjoja, työskennellä sisustusesineiden ja kierrätysmateriaalien parissa. Opiskelijalta toivotaan luovuutta, esteettisyyttä ja tiimioppimiseen liittyviä hyviä yhteistyötaitoja.

Lakimies vastaa KUVA: POND5

Opintovapaan keskeyttäminen

Helena vastaa:

Kuka?

Lakimies Helena Lievonen ERTO Työsuhdeneuvonta

Työelämän asiantuntijat ovat apunani.

KYSYMYS: Olen sopinut palaavani opintovapaan jälkeen töihin 1.4.2019. Saan kuitenkin tutkinnon valmiiksi jo helmikuun lopussa. Voinko keskeyttää opintovapaani aikaisemmin ja palata töihin maaliskuun alussa?

Voit keskeyttää opintovapaan, joka on myönnetty yli 50 työpäiväksi ja palata työhön aikaisemmin vain, jos se sopii työnantajalle. Nimittäin opintovapaan keskeyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle vähintään neljä viikkoa aikaisemmin. Lisäksi työntekijän on tehtävä opintovapaan keskeyttämistä koskeva ilmoitus tai pyyntö kirjallisesti. Työnantajan on myös annettava ilmoitukseen tai pyyntöön ratkaisunsa kirjallisesti samoin kuin tieto siitä, milloin työhön paluu voi tapahtua.

Jos työnantaja on ottanut sijaisen opintovapaan ajaksi, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaata hakenutta työhön sinä aikana, jolloin

DIGIMAMA | 1-2019 | 22

sijaisen työsopimus on työsopimuslain tai työehtosopimuksen mukaan pidettävä voimassa.

Työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa myös sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi, jos se alkaa opintovapaan aikana ja jatkuu yli seitsemän päivää. Seitsemän päivän ylittävää työkyvyttömyysaikaa ei lueta opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä sitä pyytää.

Työnantaja voi pyytää työntekijää esittämään selvityksen työkyvyttömyydestä. Työntekijä voi käyttää keskeytyneen opintovapaan myöhemmin hakemalla sitä työnantajalta. ■

SANNAN KEITTIÖSSÄ Muutama vuosi sitten netti oli täynnä pataleipäreseptejä ja nyt tämä trendi tekee selkeästi paluutaan.

Pataleipä on ihan älyttömän helppo tehdä. Taikina tehdään illalla valmiiksi ja leipä vain paistetaan aamulla, jolloin saat aamupalalla herkutella tuoreella leivällä.

Päätin testata pataleivän gluteenittomana, koska lähipiirissä on muutamalla henkilöllä keliakia. Keliakian esiintyvyys suomalaisessa väestössä on noin 1–2 % uusien tutkimusten mukaan, eli se ei ole onneksi kovinkaan yleinen.

PATALEIPÄ Raaka-aineet: 6–7 dl gluteenittomia jauhoja (Laitoin sekaisin 1 dl kaurahiutaleita + sekoituksena kaura- ja Pirkka tumma -jauhoa sekä siemeniä niin, että jauhojen kokonaismäärä oli noin 7 dl).

3 1/2 dl vettä 2 tl suolaa 1/2 tl kuivahiivaa Edellisenä iltana: sekoita kaikki aineet keskenään kulhossa. Peitä kulho muovikelmulla ja jätä yöksi (12–16 h) huoneenlämpöön. Taikina kannattaa jättää hieman löysäksi.

Ensimmäisellä kerralla tein taikinasta aika jämäkän, ja niin valmis leipä oli myös aika napakka.

DIGIMAMA.FI | 23

Aamulla: Laita tyhjä pata 225-asteiseen uuniin puoleksi tunniksi lämpiämään. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa hieman. Siirrä taikina kuumaan pataan ja paista 225-asteisessa uunissa 30 min kannen kanssa. Sen jälkeen ota kansi pois ja paista vielä 15 min. ■

Kuka?

Sanna Koivusaari DigiMaMa ry:n hallituksen jäsen

TEKSTI JA KUVAT: SOILI HÄMÄLÄINEN

Jooga vie kivut ja tuo hyvän mielen Joogaopettaja Kira Vuorisalo uskoo astangan voimaan.

Jooga voi olla vastaus paljon istumatyötä tekevien vitsaukseen, rintarangan jäykistymisestä johtuviin kipuihin.

– Moni on saanut apua joogasta, sanoo Kira.

Kun istutaan pitkään epäergonomisesti, selkä kumarassa ja niska eteen roikkuen, niskalihakset heikentyvät ja rintaranka alkaa jäykistyä. Voi seurata kipua yläselässä, päänsärkyä ja hengityshäiriöitä, jotka voivat aiheuttaa unettomuutta. Myös alaselkä voi alkaa

DIGIMAMA | 1-2019 | 24

kipuilla, kun heikon yläselän takia aletaan kuormittaa jo ennestään heikompaa ja notkeaa lannerankaa.

– Jooga-asanoiden avulla rintarankaa saadaan avatuksi, ryhti paranee ja hengityskapasiteetti kasvaa. Aineenvaihdunta lähtee liikkeelle ja kivut vähenevät. Elämässä jaksaa kaikkea paremmin, Kira vakuuttaa.

Harjoitus laajentaa kehotietoisuutta, mutta joogassa on aina mukana myös henkinen puoli.

Jooga-asentoihin yhdistetään tietoinen hengitys ja mielen keskittäminen.

– Joogan voi aloittaa myös vain pelkkänä fyysisenä harjoituksena. Olen kuitenkin nähnyt, miten monet säännöllisesti joogaa harrastavat kiinnostuvat joogan muistakin ulottuvuuksista, kuten joogafilosofiasta.

KIRA JA ASTANGA Kun itämaisista lajeista ja mystisyydestä kiinnostunut Kira Vuorisalo meni ensimmäiselle joogatunnilleen 13-vuotiaana, hän luuli, että joogassa vain hengitellään ja tehdään kevyitä liikkeitä. Bandhat eli lihaslukot saivat hänet hihittelemään, ja kummallista oli, miten muut ottivat kaiken niin tosissaan. Harjoitus olikin tosi raskas, keho tärisi, ja luulot omasta kunnosta karisivat vauhdilla.

Yläselkä jumissa?

Istutko tuntikausia koneella selkä kyyryssä?

Miten on hengityksen laita?

Mutta jotain tapahtui: loppurentoutuksen jälkeen Kiran olo oli häkellyttävän euforinen: Jooga on ihanaa! Tuosta päivästä on aikaa yli neljätoista vuotta. Nyt Kira on ohjannut astangaa jo seitsemän vuotta ja vastaa tamperelaisen Om Yoga -koulun astangajoogan mysore-ohjelmasta.

Jooga on vienyt aikaa myös kirjallisuustieteen opinnoilta ja ajatus urastakin on muuttunut. Pian maisteriksi valmistuva Kira haluaa päätyönään ohjata astangaa ja kirjoittaa siinä ohessa.

Joogan aloittaminen ei välttämättä ole kaikille yhtä kohtalonomaista.

Moni voi tuntea itsensä epävarmaksi ja miettiä, onko tarpeeksi notkea ja onko tästä hyötyä.

– Sanon aina, että jos tuntee itsensä kankeaksi, silloin ainakin kannattaa aloittaa jooga. Toki vaikutusten kokeminen on yksilöllistä, mutta yleensä jotain huomaa muuttuneen jo ensimmäisen harjoituksen jälkeen, Kira kertoo.

– Jos on akuutteja vaivoja, esimerkiksi välilevyn pullistuma, aikaa kuntoutumiseen kuluu enemmän, mutta usein vuodenkin harjoittelun jälkeen hyöty on niin merkittävä, ettei enää halua lopettaa, hän jatkaa.

MONENLAISTA JOOGAA Kun aloittaa joogan, on hyvä tutustua erilaisiin joogamuotoihin. Jos ei ole juurikaan harrastanut liikuntaa, sopii rauhallinen ja rentouttava hatha tai yin jooga, missä useiden minuuttien pituisilla venytyksillä pyritään vaikuttamaan lihaksia ympäröiviin lihaskalvoihin. Liikunnallisin ja voimakkain joogamuoto on avaava ja vahvistava astanga.

– Astanga sopii mielestäni kaikille, kun edetään oman kunnon mukaan. Jokaiselle tulee lisää voimaa ja notkeutta, ja keho alkaa voimaan paremmin, tähdentää astangaopettaja Kira.

Joogan vaikutus perustuu säännölliseen harjoitteluun. Yhdestä kahteen kertaa viikossa on sopiva määrä astangaa aloittelijalle. Se vaatii tiettyä kurinalaisuutta, mutta suorittamisesta pitää luopua ja oppia hyväksymään itsensä.

ERILAINEN OLO Kira harjoittelee itse joka päivä. Joogan voima ja lumous ovat säilyneet vahvoina.

– Vaikka olisin aamulla herännyt huonotuulisena, joogaharjoituksen jäl-

DIGIMAMA.FI | 25

Kuka?

Kira Vuorisalo • Ensimmäinen joogatunti 13-vuotiaana.

• Ohjannut astanga-joogaa 7 vuotta.

• Vastaa tamperelaisen Om Yoga -koulun astangajoogan mysore-ohjelmasta.

Miksi aloittaisin joogan?

• Haluan vähentää stressiä.

• Fysioterapeutti tai lääkäri suositteli selkävaivoihin.

• Joogassa fyysinen ja henkinen yhdistyvät.

• Saan olla tunnin hiljaa, hiljaisuudessa.

• Haluan lisää voimaa ja notkeutta.

keen olo on taas hyvä ja tyytyväinen.

Sitä ei enää murehdi ja takerru pieniin asioihin. Huomaa, mitkä asiat elämässä ovat tärkeitä, hän pohtii hymyillen. ■

UUSI KASVO

Valistajasta vaikuttajaksi TEKSTI: JAANA VILLANEN KUVA: CRISTINA ANDERSSON

DIGIMAMA | 1-2019 | 26

– Onhan niitä robotteja aina ollut, totesi moni, mutta itse kuitenkin oivalsin vuonna 2011, että turhan vähän ihmiset olivat heränneet robotisaatioon.

Se oli jo tuolloin maailmalla voimistuva trendi, josta ei Suomessa paljon puhuttu. Jos yritykseen oli 70-luvulla hankittu joitain yksinkertaista hitsaussaumaa tekeviä koneita, oli tällä kertaa kyse ihan jostain muusta. Maailma oli muuttunut täysin eri asentoon, eikä sitä oltu ollenkaan vielä riittävästi oivallettu, kertoo kokenut ja palkittu oppimisen ja valmentamisen osaaja, tietokirjailija, 'robotisaatioaktivisti-asiantuntija', yrittäjä Cristina Andersson.

Hän toimii asiantuntijana useissa eri hankkeissa niin Suomessa kuin ulkomailla.

– Ihmiset haluavat kehittää sellaista, mistä ovat itsekin kiinnostuneita.

Minun työni ajuri on aina ollut oppiminen. Se on ollut urani alkuajoista mukana, ensimmäisistä hetkistä Vihdin ammatillisessa kurssikeskuksessa opettajana ja 90-luvulla johdon konsulttina, linjaa Andersson.

Oppimisen ilo, ilon tuottaminen ja sen näkeminen toisissa oli ja on edelleen se, mikä ajaa tätä moniosaajaa työssä eteenpäin. Koko 90-luvun Cristina koulutti, konsultoi ja opetti muita oppimaan ja puhui oppimisesta – ja lähes ajoi itsensä loppuun, koska töitä oli yksinkertaisesti niin paljon.

– Ihmettelin, miten voi väsyä siihen, mitä rakastaa kaikkein eniten?

Cristina kokeili valmentamistakin, muttei se ollut itsessään hänen juttunsa. Uutta suuntaa hakiessaan, vuonna 2005 valmistui kirja The Winning Helix.

Suomeksi kirja ilmestyi vuonna 2008 nimellä Voittava kierre.

– Haluan, että ihmiset oppivat, sillä oppimisen kautta ihminen menestyy elämässä ja maailmassa.

VALMISTAUTUMISTA TULEVAISUUTEEN TARVITAAN Muutos edellyttää jatkuvaa perehtymistä uusiin asioihin. Kuin sattumalta

Cristina päätyi kirjoittamaan BohoBusiness-kirjaa (Talentum 2012) yhdessä dosentti Jari Kaivo-Ojan kanssa. Tutkimustyötä tehdessään kirjoittajat näkivät maailmalla kasvavan robotisaation ja sen mahdollisuudet. Robottien lisäksi kirjasta löytyvät kaikki, mistä nyt puhutaan: keinoälystä 3D-printtaukseen.

Cristina vahvisti keskustelua tuomalla Suomeen eurooppalaisen robottiviikon.

– Sen jälkeen minusta tuli robotisaation evankelista. Minusta ihmisten täytyi saada tietää enemmän asiasta ollakseen valmiimpia tulevaisuuteen.

Oivalsin robottien tulevan vääjämättä osaksi meidän arkeamme, sekä töissä että kotona. Aika monen kotona on jo robotti, esimerkiksi robotti-imuri, toteaa Cristina.

KANSANVALISTUSTYÖNTEKIJÄ – Pyrin jatkuvan opiskelemisen avulla näkemään, mitä seuraavaksi tapahtuu, robotisaation evankelista naurahtaa.

Takataskussa on viimevuotinen MIT:n kurssitodistus keinoälyn ja robotiikan ohjelmasta. Tänä vuonna on vuorossa kvanttiteknologian kurssi. Cristinan mukaan tapamme hoitaa asioita maailmassa muuttuu täysin. Oivallamme, ettei kaikkea tarvitse eikä kannata tehdä itse, vaan osan voi antaa robottien tehtäväksi. Hän näkee tämän mahdollisuutena ihmiselle oppia ja ennen kaikkea kasvaa paremmaksi ihmiseksi.

– Meidän on opittava välittämään toisistamme ja ympäristöstämme paljon paremmin kuin aikaisemmin, Cristina toteaa ja painottaa keinoälykkäiden robottien oppivan käyttäytymistä meiltä ihmisiltä, joten on tärkeää näyttää hyvää esimerkkiä.

– Pidän valtavan määrän puheita ja luentoja vuodessa. Minusta on ollut tärkeää kertoa myös teknologiasta ihmisille, jotta he tajuaisivat, mitä kaikkea robotti pystyy tekemään ja myös miksi, Cristina kertoo ja lisää, että jatkuva synergian hakeminen ja rakentaminen robotisaatiossa synnyttää kehitystä ja luo edelleen uusia innovaatioita.

Robotteja ei tulisi ajatella uhkana, vaan mahdollisuutena. Uutena teemana Cristinan puheessa ja oppimisessa onkin nyt kvanttikone, supertietokone, joka voi toteutuessaan rikkoa kaikkia niitä rajoja, joita emme tällä hetkellä

DIGIMAMA.FI | 27

voi edes ymmärtää.

OMAEHTOISTA OPPIMISEN HINKUA – Uskon, että tutkinto- ja pätevyysperustainen koulutus tulee pitämään oman paikkansa, mutta tulevaisuudessa arvostetaan entistä enemmän myös taitoja, joita ihmiset ovat hankkineet omaehtoisesti itseään kehittämällä.

Kyseessä voi olla esimerkiksi asia, johon yksinkertaisesti ei vielä ole tutkintoa. Cristina näkee vastuunkannon omasta kehityksestä ja oppimisesta kuuluvan jokaiselle ihmiselle itselleen.

Hän uskoo, että omasta asiastaan innostuneet ihmiset etsivät ja löytävät kanavat ja yritykset, missä he pääsevät toteuttamaan itselleen merkityksellistä työtä ja hyödyntämään osaamistaan.

– Omaehtoisen ja jatkuvan oppimisen hinku pitäisi olla meidän kaikkien juttu, hän linjaa. Ei enää odoteta, että jokin koulutusohjelma valmistuu, vaan kehitetään itse luovasti jotain sellaista, mihin on palavaa intoa.

Utelias oppimisen asenne mahdollistaa itsenäisen tiedon etsimisen ja osaamisen kehittämisen, koska tietoa on rajattomasti ja maksutta tarjolla.

Kehittämisen tahtotila syntyy omasta asenteesta, sisäisestä motivaatiosta ja valppaudesta mahdollisuuksille. Kun mieli pysyy valppaana, löytyy sijaa uusille mahdollisuuksille, askelille ja poluille.

– Minua kutkuttaa ajatus siitä, että kaikki näkemämme on jossain hetkessä ollut jonkun mielikuvissa, unelmissa.

– Uskon, että oma tieni kulkee valistajasta vaikuttajaksi. Viiden vuoden päästä uskon olevani tehtävissä, missä pystyn vaikuttamaan osallani kestävän kehityksen vahvistumiseen ja voin olla osaltani vahvempi maailmanparantaja. ■

Cristinan 5 pointtia: 1. Pidä huolta jatkuvasta oppimisestasi.

2. Ole aina yritteliäs (Olitpa sitten palkkatyössä tai yrittäjä).

3. Harjoita luovaa mielikuvitusta.

4. Pidä huolta hyvinvoinnistasi.

5. Ole rohkea.

TEKSTI ANNA KORPI-KYYNY | KUVA: UNSPLASH

Haastattelimme kahta koulutuksiimme osallistunutta henkilöä.

SOME-KOULUTUS

ANIMATE CC -KOULUTUS

Vastaava ohjaaja ja kulttuurituottaja Eeva Siivonen

Luova johtaja, AD Kukka-Maaria Jaatinen

– Sain hurjan määrän konkreettisia vinkkejä MIKÄ SAI SINUT LÄHTEMÄÄN SOME-KOULUTUKSEEN? – Teen kahta työtä, mielenterveysyhdistyksessä ja teatterin vapaan kentän ryhmissä, ja molemmissa tehtäviini kuuluu some-kanavissa tiedottaminen ja markkinointi. Halusin tietää tämän hetken somesta: miten markkinointi ja tiedottaminen somessa konkreettisesti toimii.

MILLAISIA ODOTUKSIA SINULLA OLI? – Olin aikaisemmin osallistunut toisen järjestäjän some-kurssille ja silloin olin pettynyt sisältöön. Aiheesta puhuttiin korkealentoisesti ja some saatiin kuulostamaan monimutkaiselta. Pelkäsin, että petyn koulutukseen. Toisaalta odotin tietoa, josta olisi hyötyä oman työn kannalta.

MITÄ KOULUTUS ANTOI SINULLE? – Koulutus oli todella konkreettista. Kävimme muun muassa eri some-kanavat läpi yksityiskohtaisesti ja pohdimme, mitkä kanavat ovat olennaisia kenellekin. Se oli tarpeellinen katsaus ja selkeytti omia ajatuksiani. Sain hirveän paljon konkreettisia ja järkeviä vinkkejä.

MILLAISTA HYÖTYÄ OPEISTA ON OLLUT TYÖSSÄSI? – Opit helpottivat suunnittelua. Tein koulutuksen jälkeen markkinointisuunnitelman teatteriesitykselle, ja siinä huomasin hyödyt. Saimme lyhyessä ajassa luotua tosi toimivan markkinointikampanjan someen. Lähden monesti tosi vastentahtoisesti koulutuksiin, sillä koen, että se on pois työajastani. Some-koulutuksesta koen saaneeni enemmän kuin mitä käytin siihen aikaa.

– Tekniikan tunteminen mahdollistaa paremmat ideat MIKÄ SAI SINUT LÄHTEMÄÄN ANIMATE CC -KOULUTUKSEEN? – Olen työskennellyt yli 20 vuotta alalla ja oma ammattitaitoni keskittyy printtipuoleen. Koin, että minun täytyy kehittää somen, digin ja liikkuvan kuvan osaamistani. Niihin liittyviä kampanjoita suunnittelemme asiakkaillemme yhä enemmän.

MILLAISIA ODOTUKSIA SINULLA OLI? – Kyseessä oli päivän koulutus, joten tiesin, ettei sen aikana ihmeitä tehdä. Odotin, että koulutuksen jälkeen osaan tehdä yksinkertaisen bannerin ja näen koko sen polun, jota tekeminen vaatii. Tiedän koulutuksen jälkeen, miten esimerkiksi asennetaan clicktag ja miten luetaan mediakorttia.

MITÄ KOULUTUS ANTOI SINULLE? – Koulutus oli todella käytännönläheinen. Kävimme bannerin tekemisen läpi vaihe vaiheelta ja samalla teimme itse.

Suurin hyöty tuli juuri siitä, kun pääsi työskentelemään itse ohjelman kanssa, ei pelkästään asian ymmärtäminen.

MILLAISTA HYÖTYÄ OPEISTA ON OLLUT TYÖSSÄSI? – Vaikka työni onkin enemmän bannerien ideointia kuin toteutusta, on tärkeää ymmärtää, mitä pystytään toteuttamaan kustannustehokkaasti. Nyt minun ei tarvitse vaivata kollegoita joka käänteessä, kun pystyn itsekin demoamaan ideoitani.

DigiMaMa järjestää jäsenilleen monipuolisia, laadukkaita koulutuksia edulliseen hintaan.

Katso tulevat koulutukset: digimama.fi/koulutukset

DIGIMAMA | 1-2019 | 28

KOULUTUSKALENTERI PE 17.5.2019 HTML- JA CSS-TEKNIIKAT Paikka: Corellia, Vuorikatu 20 A (1. krs), 00100 Helsinki klo 9–16 Useissa työtehtävissä menestyminen edellyttää HTML-hallintaa ainakin perustasolla. Erityisen tärkeää HTML- ja CSS-tekniikoiden tunteminen on kaikille sisällöntuottajille, viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisille. Jos luulet, että työkalut, sisällönhallintajärjestelmä tai kellarikerroksen koodarit kyllä hoitavat koodin puolestasi, on aika herätä tähän päivään. Tekniikan perusteet on osattava vaikka vain ymmärtääkseen designerina mitä toteutus edellyttää. Ymmärtämällä HTML-koodia et voi kuin voittaa; helpotat sisällöntuotantoa tai tehosta suunnittelua.

Kaiken takana on koodi!

Tämä kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka voivat työssään tarvita webissä julkaisemista, mutta tekniikat eivät ole vielä tuttuja. Useimmille riittää osaamiseksi ”turisti-italia” -tasoinen ymmärrys, mikä on helppo saavuttaa.

Tällä kurssilla opit kaiken olennaisen HTML:n ja CSS:n uusimmistakin ominaisuuksista, mm.

• Miten web toimii ja selain näyttää sivun • Rakentamaan verkkosivun käyttäen HTML-elementtejä oikein • Asemoimaan sisällön sivulle • Toteuttamaan mobiililaitteissakin toimivat verkkosivut • Muotoilemaan ulkoasua CSS-tyyleillä • Websuunnittelun ja käytettävyyden perusteita Hinta: 80 euroa, opiskelijat ja työttömät 40 euroa. Sisältää kahvin ja sämpylän.

Ilmoittaudu 10.5. mennessä.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄÄ INFOA kaikkiin koulutuksiimme löydät osoitteesta: digimama.fi/koulutukset.

Seuraa meitä myös Facebookissa, niin saat aina ajankohtaisimmat tiedot tapahtumistamme ja alojemme kuulumisista. ja DigiMaMalaisethan voivat myös osallistua Apple-käyttäjien kursseille jäsenhintaan: appleusers.fi

PE 14.6.2019 OTA KAIKKI HYÖTY IRTI PIIRTOPÖYDÄSTÄ Paikka: Corellia, Vuorikatu 20 A (1. krs), 00100 Helsinki klo 9–12 Sopivan piirtoalustan valinta • Miksi käyttäisin piirtoalustaa?

• Wacomin tuotteet Piirtoalustan asentaminen • Oikea-/vasenkätisyys • Asentaminen 1–2–3 Wacomin asetukset • Wacom-sovellus • Wacom järjestelmäasetuksissa Kynän käyttö • Kynän kärki • Kynän asento kädessä Wacom + Adobe Photoshop ja Illustrator • Kynän piirto-ominaisuuksien määritelmät • Kynän käyttöharjoituksia Photoshopissa • Kynän käyttöharjoituksia Illustratorissa Hinta: 40 euroa, opiskelijat ja työttömät 20 euroa. Sisältää kahvin ja sämpylän.

Ilmoittaudu 31.5. mennessä.

OSALLISTU KURSSITARJONTAMME KEHITTÄMISEEN JA VOITA ILMAINEN KURSSI!

Etkö löytänyt toivomaasi kurssia? Tai et päässyt jollekin kurssille ja toivoisit sitä uudestaan. Laajennamme tarjontaamme ja otamme jäsentemme toivomukset huomioon. Ehdota haluamaasi kurssia.

Kuvaile toiveesi: kurssin taso, paikkakunta jne. ja lähetä se digimama@erto.fi. Toiveensa 31.5.2019 mennessä lähettäneiden kesken arvomme ilmaisen, omavalintaisen kurssin.

DIGIMAMA.FI | 29

KOONNUT: KAARINA PEHKONEN | KUVAT: UNSPLASH

DIGIMAMA TIEDOTTAA JOTTA KAIKILLA OLISI PAREMPI TYÖELÄMÄ Tiesithän, että ERTOn jäsenet saavat maksutta käyttöönsä Lifted-verkkopalvelun hyvinvointinsa ja jaksamisensa tueksi!

Oletko itsensä työllistäjä tai välillä palkkasuhteessa ja välillä taas työllistät itse itsesi? ERTOn jäsenenä saat paljon etuja.

LUE LISÄÄ ERTO.FI/LIITY-JASENEKSI/ ITSENSAE-TYOELLISTAEJAE

LUE LISÄÄ ERTO.FI/LIFTED

SUOSITTELE kollegallesi, kaverillesi tai tutullesi DigiMaMan jäsenyyttä.

Molemmille palkinnoksi 2 kpl leffalippuja.

TOIMI NÄIN: jäsenyyttä ja ohjaa täyttämään liittymislomake 1. Suosittele ERTO.FI/LIITY-JASENEKSI uusi jäsen on liittynyt, lähetä hänen nimensä + oma nimesi 2. Kun meille tiedoksi osoitteella info@digimama.fi Kerro samalla mihin

osoitteisiin leffaliput toimitetaan. Viestiin otsikoksi ”Leffalippukampanja”. Liput toimitetaan, kun uusi jäsen on maksanut jäsenmaksun.

Oletko työtön?

DigiMaMa jakaa 1000 € max. 200 € stipendeinä, joita voivat hakea työttömät jäsenet. Stipendiä voi hakea esim. kurssimaksun maksamiseen, tietokoneohjelman hankkimiseen, oppikirjojen ostamiseen jne.

Myös harrastuskurssimaksuun voi hakea stipendiä.

HAKEMUKSET: INFO@DIGIMAMA.FI

erto.fi/liiton-easiointi on sinulle tärkeä osoite. Sen kautta voit itse päivittää jäsentietojasi, katsella omia asioitasi, maksaa jäsenmaksujasi ja tehdä monia eri asioita. Jäsenmaksun hoidat kätevimmin ilman viitenumeroiden näpyttelyä ekologisella e-laskulla. E-lasku tilataan aina oman verkkopankin kautta. Löydät laskutustiedot verkkopankistasi nimellä "Toimihenkilöliitto ERTO".

Työttömyyskassan e-asiointi löytyy erto. fi/kassan-easiointi.

DIGIMAMA | 1-2019 | 30

KUVAT: FAZER, VALTTERI KANTANEN

Kevätkokous ja perhepäivä la 18.5. klo 10.45–14.00 Vantaalla

Tervetuloa koko perheen voimin mukaan DigiMaMan kevätkokoukseen, joka pidetään Vantaalla, Fazer Experience -vierailukeskuksessa, osoitteessa Fazerintie 6, 01230 Vantaa OHJELMA: klo 10.45 saapuminen ja

smoothie-tarjoilu klo 11.00 DigiMaMa ry:n sääntömää räinen kevätkokous alkaa 02. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 03. Kokouksen järjestäytyminen 04. Kokouksen menettelytavoista

päättäminen 05. Esityslistan hyväksyminen 06. Käsitellään DigiMaMa ry:n

toimintakertomus vuodelta 2018 07. Käsitellään DigiMaMa ry:n

tuloslaskelma ja tase vuodelta

2018. Käsitellään toiminnan tarkastajien lausunto.

08. Päätetään tilinpäätöksen

alijäämän/ylijäämän käytöstä 09. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja

vastuuvapauden myöntäminen

hallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille Samaan aikaan klo 11.00 puolisoilla ja lapsilla on mahdollisuus osallistua Suk-

laataiteiluun ja sokkomaisteluun, jossa kukin osallistuja saa koristeltavakseen 2 Karl Fazer suklaalevyä erilaisilla makeisilla, pähkinöillä ja kuivatuilla hedelmillä. Omat taideteokset saa mukaan ja ne pakataan lahjapakkauksiin. Sokkomaistelussa maistellaan ja arvaillaan eri suklaamakuja, oikein arvanneet palkitaan. (Min 10, max 25 osallistujaa) Klo 12.15 yhteinen lounas, Ilmoita ruokarajoituksesi.

Klo 13.00–14.00 opastettu näyttelykierros, sisältää lahjakassin (max 50 osallistujaa).

SAAPUMISOHJE: Helsingin keskustasta Fazerilaan pääsee julkisilla kulkuneuvoilla noin 40 minuutissa. Kätevimmin matkaat metrolla Mellunmäkeen ja sieltä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen linjoilla 587 ja 572K, jotka pysähtyvät aivan Fazer Vierailukeskuksen eteen. Vaihtoehtoisesti pääset myös junalla Helsingin rautatieasemalta Tikkurilan asemalle, josta jatkoyhteys bussilla nro 562 suoraan Fazerilaan.

DIGIMAMA.FI | 31

Vierailukeskuksen pääovien edustalta löytyy rajoitettu määrä 2 tunnin parkkipaikkoja. Myös kaksi sähköautoille tarkoitettua paikkaa ja niiden latauspisteet sekä kolme invapysäköintipaikkaa. Noin 300 metrin päässä sijaitsee parkkipaikat pidemmille vierailuille.

DigiMaMa maksaa jäsentensä edestakaiset matkat Vantaalle halvimman kulkuneuvon mukaan sekä kokouslounaan ja päivän ohjelmat. Perheenjäsenille maksamme virvokkeet, kokouslounaan ja päivän ohjelmat. Matkat omakustanteisia.

ILMOITTAUTUMINEN ON SITOVA! Paikkoja on rajoitetusti ja veloitamme peruuttamattomasta ilmoittautumisesta lounaan ja opastetun näyttelykierroksen hinnan. Peruutukset 13.5. mennessä.

ILMOITTAUTUMINEN KOKOUKSEEN 13.5. MENNESSÄ digimama.fi/kevatkokous2019 Ilmoita myös mahdollisista ruokarajoituksistasi.

Parempaa työpäivää luoville ja ICT-aloille

DIGIMAMAN OMA MAINOS

DIGIMAMA ry on digimedian, markkinointiviestinnän, markkinointitutkimuksen, tietoalan, pelialan sekä muotoilun ja muiden luovien alojen parissa työskentelevien ammattijärjestö ja edunvalvoja, teetpä töitä sitten palkkasuhteessa tai yrittäjänä. Olemme Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn jäsen.

Etuja sinulle DigiMaMan jäsenyydestä:

DigiMaMa tuo turvaa ja tukea työelämään ja varmuutta vaihteleviin tilanteisiin.

Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksia sekä oman osaamisen kehittämiseen monipuolisella koulutustarjonnalla että tilaisuuksia verkostoitumiseen muiden alan tekijöiden ja jäsenten kesken kuukausittaisissa tapahtumissa.

• DigiMaMa ajaa etujasi ja välittää sinulle tärkeää alaa koskevaa tietoa.

• Saatavillasi on koulutukset, joissa voit kehittää sekä valmiuksiasi yrittäjänä että omaa ammattikompetenssiasi.

• Saat tukea ja neuvoja mentorointipalvelumme kautta.

• Verkostoidut ja saat oikeuden tulla mukaan jäsenille suunnattuihin tapahtumiin.

• Olet mukana oman toimialan ytimessä: uutisia, blogeja ja tutkimuksia!

• Saat käyttöösi edut, alennukset yms. yhteistyökumppaneilta.

• Kattava yrityspartneriverkostomme tarjoaa tarpeisiisi laajan tietopankin palveluineen.

Työelämän asiantuntijat ovat apunani.

Ansiosidonnainen työttömyysturva ja muut ERTOn palvelut.

DigiMaMan jäsenenä saan koulutuksista lisää osaamista.

DigiMaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki

Opiskelijajäsenyys MAKSUTON!

Yrittäjäjäsenyys 19 € kuukaudessa!