NonSordino_1_2006

NonSordino Markkinointiviestinn채n, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n j채senlehti

1/2006

2. KIBS 3. Edunvalvonnan epelit 6. MTL

7. Mainonnan Viikko 8. Uusmedia 11. Opiskelijat 12. Tekij채noikeus 15. Syyskokous

NonSordino

Pääkirjoitus

KIBS – voiko sitä vuokrata?

Julkaisija: Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki Puh. 020 1130 200 www.mamary.fi MaMa ry on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys Päätoimittaja: Kaarina Pehkonen Toimituskunta: Kaarina Pehkonen, Helsinki Virve Konttas, Vaasa Tanja Kainulainen, Kuopio Yhteystiedot: Kaarina Pehkonen, pj 040 7626 286 Taitto: Petri Ovaskainen, Oulu Kansikuva Tapio Huttula: Valokuvaaja Kimmo Brandt Painopaikka: Painotalo Auranen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksen vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Markkinointiviestinnän ja markkinatutkimuksen toimialat lasketaan kuuluviksi ”osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin” (Knowledge-Intensive Business Services = KIBS).

Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että mamalaisilla työpaikoilla tehdään luovuuteen, osaamiseen ja innovatiiviseen ajatteluun perustuvaa työtä. Näillä aloilla on kysymys sellaisesta erikoisalan tietämyksestä, mihin yksittäinen asiakasorganisaatio ei yksin pysty.

Markkinointiviestintä ja -tutkimus vaikuttavat toisten toimialojen kehittymiseen ja parantavat asiakkaan kilpailuasemaa sen omassa markkinasegmentissä.

Uusmedia/digimedia/digitaalinen viestintä – miten sitä halutaankaan kutsua – on viime vuosina tuonut toimialoillemme aivan kokonaan uuden ulottuvuuden. Se kuuluu samaan sarjaan markkinointiviestinnän kanssa, ja raja-aita näiden välillä on hämärtynyt ja jopa osittain poistunut. Interaktiivisuudessaan uusmediasta, sen lähes rajattomista käyttömahdollisuuksista, on mahdollisuus myös tulla kaikenikäisten elämän huvittaja, helpottaja tai hyödyttäjä.

Mamalaiset alat ovat kasvussa. Yksi syy siihen on alojen toimintamuotojen jatkuva kehittyminen myös perinteisessä markkinointiviestinnässä sekä markkinatutkimuksessa.

Kansainvälisyys on päivän sana. Yhä useampi mamalainen työskentelee jo monikansallisessa yrityksessä. Tällä kehityksellä on luonnollisesti myös varjopuolensa. Päätöksenteon siirtyminen yrityksessä toiseen maahan voi aiheuttaa epävarmuutta työntekijöissä. Kansainvälistyminen ja toimialan nopea kehitys vaatii henkilöstöltä oman osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja alan seuraamista mahdollisimman laajalti.

Opiskelijamaailmassa mamalaisten alojen kehitykseen on suhtauduttu hyvin myönteisesti. Eräs markkinointiviestinnän opiskelija kiteyttikin asian pakatessaan matkalaukkuaan Englannissa vietettävää vuotta varten: ”Minulle kansainvälisyys on suuri mahdollisuus”.

Aloillemme on tyypillistä myös pätkätyöt. Opiskelijoille pätkätyöt voivat olla juuri sitä mitä halutaan: vapautta tehdä työtä ja opiskella samanaikaisesti. Olla freelancer voi olla jollekin individualistille myös oma valinta. Liikaa alaa valtaavana pätkätyöt ovat kuitenkin asia, jonka syihin pitäisi paneutua ja saada tilanne muuttumaan yhteiskunnassa normaalien työsuhteiden suuntaan.

Viime vuosien yllättäjä mamalaisilla aloilla on sinne vuokratyön ilmestyminen. Tänä päivänä löytyy yrityksiä, josta saa vuokrata AD:n, copyn, markkinointiviestinnän suunnittelijan… Työsuhde voi olla viikosta muutamaan kuukauteen. Koko vuokratyö on tällä hetkellä hurjassa kasvussa ja se on imaissut mukaansa myös luovat alat. Mutta miten onnistuu eri toimialoilla vuokratyössä sukkuloivan AD:n edunvalvonta? Sovelletaanko hänen tapauksessaan aina työsuhteen keston ajan kulloisenkin työnantajan noudattamaa TESsiä? Vai voiko yleinen vuokratyön TES olla riittävä mitä erilaisimmille ammattiryhmille yhteisesti? Tätä on MaMassa ja ERTOssa pohdittu. Parhainta edunvalvontaa pystyy antamaan oman alan yhdistys, kuuluu kysymykseen vastaus.

Myös ammatillinen liiton antama lisäkoulutus, mitä MaMakin on kehittämässä on mahdollista vain oman yhdistyksen kautta.

Luovuuttaan voi vuokrata, mutta kannattaa pitää yhteys oman alan edunvalvojiin.

Kaarina Pehkonen, pj

2 - NonSordino 1/2006

ERTOn puheenjohtaja rakentamassa EDUNVALVONTAA EPELEILLE! Mamalainen on vähän erilainen epeli.

Se oli ensimmäinen mieleeni tullut ajatus, kun minua pyydettiin pohtimaan mamalaisen edunvalvonnan tulevaisuuden näkymiä. Jäsenten ymmärtämisen täytyy olla kaiken pohdinnan taustalla, muuten päätelmät menevät metsään.

Heti aluksi on todettava, että ilman mamalaisia en olisi voinut näin pohdiskella. MaMan aktiivit – te kaikki mamalaiset – tiedätte, mikä teille on parasta ja mitä te tarvitsette. Siksi otsikossa todetaankin, että olemme etsimässä uudenlaista mamalaista toimintaa. Olemme sillä matkalla yhdessä: me kaikki STTK:n, ERTOn ja MaMan toimijat, jotka teemme työtä mamalaisten hyväksi.

No, mitä se erilainen epeli sitten tar-

koittaa? Minusta se tarkoittaa yksilöllisyyttä, erilaisia tarpeita ja työskentelyolosuhteita, dynaamista toimintaympäristöä, uudenlaista ajattelua, tavanomaisesta poikkeavia tilanteita ja työsuhteita.

Miten perustelen väitettäni? Mamalaisten työt markkinointitutkimuksessa, markkinointiviestinnässä ja uusmediassa poikkeavat monella tapaa tavanomaisemmista työtilanteista. Tästä pääsemme siihen, että tälle väelle tehtävän työn täytyy myös olla toisenlaista kuin tavanomainen edunvalvonta ja järjestötyö. Näiden painotusten tulee näkyä tässä työssä. Näin olemme pohtineet MaMan toimintaa suunnitellessamme pitkin kevättä.

Uusi edunvalvonta ERTOlainen ammattiyhdistystoiminta on muutoksessa, sillä sen on pakko muuttua toimintaympäristön muutosten myötä, tulevaisuutta ennakoiden.

ERTOn asema työmarkkinoilla on sellainen, että meidän täytyy olla erityisen tarkkana siitä, missä mennään. Edustamme uusia ja kehittyviä aloja. Usein viemme toimintaa yrityksiin, joissa ei aikaisemmin ole edes kuultu liitoista.

Tämä pitää meidät virkeinä. Perustehtävämme on silti sama: turvan, palvelun ja tuen tuominen jäsenillemme.

Työn sisältö on kuitenkin muuttunut.

Työsuhteen ehtoihin liittyvän edunvalvonnan kenttä on laajentunut. Emme vain sovi työehdoista, kuten palkoista,

NonSordino - 3

”Meidän on siis vaikutettava koulutuspolitiikassa ja osallistuttava koulutusjärjestelmän ja tutkintojen kehittämiseen.” työajoista, lomarahoista tai työterveydestä ja muista tärkeistä asioista. Jatkossa meidän on puhuttava entistä enemmän työn tekemisen oikeudenmukaisista ehdoista ylipäätään.

Tämä siksi, että entistä useampi mamalainen tekee työtä muussa kuin vakituisessa työsuhteessa. Myös yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, toiminimen perustaneet tai freelancerit tarvitsevat etujensa valvojia – samoin vuokratyössä, määräaikaisissa työsuhteissa ja erilaisissa projekteissa tai toimeksiannoissa työskentelevät.

Paitsi että meidän on laajennettava tältä osin edunvalvontaamme, meidän on kehitettävä myös uudenlaista palvelua. Joillekin mamalaisille tämä voi tarkoittaa tiedottamista tekijänoikeuksista tai mallisopimuksia, tai minimisuositusten laadintaa.

Uudet tavoitteet Toisaalta toimintatapojenkin on muututtava. Haemme entistä enemmän jatkuvaan neuvotteluun perustuvaa yhteistoimintaa työpaikoilla.

Jäsenillämme ja heidän työnantajillaan on useimmiten yhteisiä intressejä.

Kaikki me haluamme, että firmat menestyvät ja pystyvät työllistämään. Me vain tahdomme, että tämä saavutetaan oikeudenmukaisesti ja jäseniämme arvostaen.

Siksi haemme uudenlaista keskusteluyhteyttä esimerkiksi markkinointiviestinnän ja -tutkimuksen työnantajiin. Kun yhteinen sävel löytyy, yhteistä tekemistä on vaikka kuinka paljon.

Tarvitsemme jatkossa myös entistä vahvempaa yhteiskunnallista edunvalvontaa. Meidän on pidettävä huolta siitä, että työelämän lainsäädäntöä kehitetään. Meidän on vaikutettava EU:n direktiiveihin tai vaikkapa markkinoin-

4 - NonSordino 1/2006

tiviestinnän toimintaedellytyksiin liittyvään elinkeinopolitiikkaan.

Näin luomme ihmisille mahdollisuuksia, tuemme jäsentemme työllisyyttä ja vaikutamme esimerkiksi sosiaaliturvan, yhteiskunnallisten palvelujen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja oman osaamisen ylläpitoon on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Näin on erityisesti mamalaisilla aloilla, joilla työllisyys riippuu pitkälti yksilön ammattitaidosta. Ammattitaito turvaa yksilön kilpailukyvyn työmarkkinoilla, ja sille perustuu myös yritysten menestys.

Niinpä ERTOn ja MaMan on vaikutettava entistä enemmän siihen, että henkilöstöä koulutetaan työpaikoilla jatkuvasti, että kaikista osaajista pidetään huolta ja että jäsentemme ammattitaitoa hyödynnetään.

Lisäksi yhteiskunnassa täytyy tukea yksilöiden jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Tuki- ja opastusjärjestelmien täytyy olla sellaisia, että ihminen voi työn tai työttömyyden ohella kehittää itseään. Opiskelunkin on oltava taloudellisesti mahdollista. Neuvontaa on kehitettävä, jotta tieto mahdollisuuksista myös löytyy.

Meidän on siis vaikutettava koulutuspolitiikassa ja osallistuttava koulutusjärjestelmän ja tutkintojen kehittämiseen. Ja pidettävä huolta siitä, ettei kukaan putoa erilaisten tukijärjestelmien ulkopuolelle.

Mamalainen palvelu Tämä uudenlainen edunvalvonta on mietitty erityisesti MaMan jäsenten tarpeista. Samalla tapaa pitää pohtia myös sitä, miten kehitämme jäsenpalvelujamme. Siinäkin keskeistä on yksilöllisyys ja palvelun räätälöinti. Ei massapalve-

lua ja bulkkituotteita vaan tuotteistettuja palveluja.

Toinen näkökulma palvelujen kehittämiseen on osaamisen ja tiedon arvostaminen. Palvelua ei pidä tarjota samassa muodossa kaikille, koska jäsenten tarpeet poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi edunvalvontaan liittyvät palvelut tulee porrastaa. Toisinaan jäsenelle riittävät hyvät www-sivut ja muu tiedotus. Joissain tilanteissa hän tarvitsee henkilökohtaista neuvontaa ja palveluja.

Neuvontamme on jo porrastettu siten, että jäsenten kysymyksiin vastaavat tarpeen mukaan työpaikkojen luottamusmiehet ja -valtuutetut, MaMan aktiivit sekä liiton jäsenpalveluneuvojat ja työsuhdeneuvojat. Vaativammissa tilanteissa jäsen ohjataan työttömyyskassaan tai järjestöasiantuntijoillemme ja lakimiehillemme. Työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä auttavat tarvittaessa riita-asioiden hoitajamme, lakimiehemme ja liiton oikeusturva silloin, kun tapaus viedään käräjille asti. Useimmiten asiat ratkeavat jo tätä ennen, kun riita-asioita käsittelevät henkilömme ovat yhteydessä työnantajaan.

Joskus jäsen tarvitsee koulutusta tai neuvontapalveluja. Siksi koulutustarjontamme täytyy olla monipuolinen. Voimme myös yhdessä luoda tarvittaessa koulutusta, joka mahdollistaa jäsentemme jatko- ja täydennyskoulutuksen.

MaMa ERTOn keihäänkärkenä ERTOn asema STTK:laisessa toiminnassa on selkeä. Uusia yksityisen palvelusektorin töitä tekevien edustajana meidän täytyy olla ay-toiminnan uudisraivaajia – vaikuttavan, kehittävän ja edistyksellisen STTK:n dynaamisin voima. MaMan kenttä taas edustaa ERTOn sisällä voimakkaimmassa murroksessa olevaa työ-

tä. Siksi MaMalla on luonteva paikka ERTOn kehittämisen keihäänkärkenä.

Olen huomannut, että MaMalla ja sen aktiiveilla on tarmoa ja halua ottaa tämä haaste vastaan: lähteä yhdessä kehittämään uudenlaista, jäsenistöstä rakentuvaa edunvalvontaa ja kurkottamaan uusille urille.

En nyt hehkuttele tässä turhaan, vaan uskon todella näin.

Työn teettämisen tavat muuttuvat koko ajan. Kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa käytetään kaikkia keinoja, kuten juuri erilaisia työsuhteista poikkeavia tapoja. Niillä halutaan välttää työsuhteesta syntyvät velvoitteet – ja säästää – työn tekijän kustannuksella.

Jos emme mieti, miten hoidamme näiden työntekijöiden edunvalvontaa, sahaamme omaa oksaamme. Jos mietimme vain, miten varmistamme kaikille vakituisen työsuhteen ja sille mahdollisimman hyvät ehdot, unohdamme mo-

net potentiaaliset jäsenryhmät.

MaMan toimialat ovat myös kasvavan työllisyyden aloja. Osa työstä voi teknologian kehittyessä häipyä tai siirtyä muualle, mutta luovuuteen ja osaamiseen liittyvä työ tulee aina säilymään.

Tässä on MaMan vahvuus, jota meidän tulee yhdessä vaalia.

Vastuu tulevaisuudesta on vastuuta oman toiminnan kehittämisestä. Jos siitä huolehdimme, olemme myös valmiita tuleviin tehtäviin. Silloin meiltä löytyy myös niitä vastauksia, joita tulevatkin jäsenet meiltä hakevat. Luova lapsi on ylihuomisen mamalainen. Ja kun huomisen mamalainen vielä opiskelee, tämän päivän mamalainen etsii vastauksia, joita me kehitämme.

Tapio Huttula ERTOn puheenjohtaja Kuva: Kimmo Brandt

Eteenpäin tekstisuunnittelijana Tekstisuunnittelijan tutkinto on uusi koulutusohjelma, joka on suunniteltu copywritereille tai tehtäviin aikoville sekä päätyönsä ohessa mainostekstejä kirjoittaville.

Vuorovaikutteinen opiskelu antaa laajaalaiset käytännön valmiudet tekstisuunnitteluun ja perehdyttää markkinointiviestintään ja konseptisuunnitteluun.

Lisätietoja koulutuksesta www.markinst.fi tai puh. (09) 473 61 / Tarja Hillman. Hakeudu 5.11. mennessä.

Mainonnan ja markkinointiviestinnän tutkinto, MAT • Mainonnan konseptisuunnittelu • Planning ja projektijohto • Mainosgraafikon tutkinto • Markkinointitutkinto, MKT • B to B -markkinointi • Tiedottajan tutkinto, MTi

NonSordino - 5

MTL – asiantuntijayritykset yhdessä Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL on Suomessa toimivien markkinointi- ja viestintäalan asiantuntijayritysten sekä niiden muodostamien jäsenyhdistysten yhteistyöverkko ja valtakunnallinen keskusjärjestö. Liiton yhteydessä toimii kolme toimialaorganisaatiota: • MTL Mainostoimistot • MTL Mediatoimistot • MTL Viestintätoimistot Liiton tarkoituksena on markkinoinnin asiantuntijapalveluiden toimintaedellytysten edistäminen, alan yleisten yhteisten etujen edistäminen, asiantuntijapalveluiden tason ja arvostuksen kohottaminen alan yhteistoiminnan avulla, suhteiden hoitaminen viranomaisiin, järjestöihin, medioihin ja mainostajiin sekä tarvittaessa työmarkkinaedustajana toimiminen jäsentensä työsuhdeasioissa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa tutkimus- ja tilastointi-, kokous-, tiedotus-, julkaisu-, neuvonta- ja koulutustoimintaa, tekee esityksiä ja antaa lausuntoja sekä ottaa tarvittaessa osaa työehtosopimusneuvotteluihin jäsentensä edustajana.

MTL:ssä on 73 jäsenyritystä, jotka työllistävät noin 1 700 markkinointiviestinnän alan asiantuntijaa.

Yritysten liikevaihto oli v. 2005 yli 600 miljoonaa euroa, ja myyntikate eli liikevaihto vähennettynä töihin liittyvien ostojen määrällä oli vuonna 2005 noin 170 miljoonaa euroa.

Viime heinäkuussa MTL sai uuden toimitusjohtajan, kun Sinikka Virkkusen paikalle valittiin FK Markus Leikola.

Markus Leikola: • journalisti mm. Talouselämässä ja Ylen televisiopuolella v. 1984–1996 • Taideteollisen korkeakoulun AV-journalismin kurssinjohtaja v. 1993–1994 • yrittäjä vuodesta 1996: mediatuotanto, A4 Media Oy; vuodesta 2003 lähtien Delicate Services Oy:n konsultti • MTL:n toimitusjohtaja heinäkuusta 2006 alkaen

6 - NonSordino 1/2006

Mainonnan Viikko 2006

Kolme neljästä pitää mainontaa myönteisenä Mainonnan Viikon päätavoitteena on mainonnan tuntemuksen ja arvostuksen nostaminen valituissa kohderyhmissä. Yleisön suhtautuminen mainontaan 2005 -tutkimuksen mukaan noin kolme neljästä pitää mainontaa myönteisenä asiana, joka toinen jopa erittäin tai melko myönteisenä.

Mainosasenteet ovat viime vuosina kehittyneet positiiviseen suuntaan, ja mainonta mielletään luonnolliseksi osaksi nyky-yhteiskuntaa. Yleisön kyky tunnistaa mainoksien toimintatapa

palatsin aulatiloissa on myös uusi ohjelmaelementti Klinikka. Tarkemmin ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www. mainonnanviikko.fi.

Tervetuloa klubi-iltoihin!

Nä e

Mainonnan Viikko tarjoaa ohjelmaa myös iltaisin. Iltaklubit järjestetään tiistaina 31.10., keskiviikkona 1.11.

Teemana mainonnan ja torstaina 2.11. Taidehallin a m u t t ain lukutaito lki on Klubilla. Taidehallin Klupa Tänä vuonna Mainonbi sijaitsee EduskuntataKultajyvä nan Viikon teemana lon takana, osoitteessa Huippusuora on mainonnan lukuAinonkatu 3. Klubi-ilEFFIE taito. Ohjelmatarjonloissa esiintyy nouseta on laajempaa kuin Cannesin Young Creatives Finland via tähtiä ja tarjotaan Cannesin Direct koskaan, koska halupikkupurtavaa. Joka il(Postitalo) amme vastata paremlalla on myös teema, min kysyntään. Helsinjota käsitellään erityigissä Mainonnan Viikko sesti alalla toimivia ihmisiä kiinnostavalla tavalla. järjestetään aivan kaupungin keskustassa, Kinopalatsissa, osoitteesTorstai 2.11. on MaMa ry:n jäsenilsa Kaisaniemenkatu 2. ta, MaMa Klubi. MaMan jäsenet voivat Suurta kiinnostusta osakseen saaneet lunastaa itselleen pääsylipun tavallista mainoselokuvat on sijoitettu kokonaan halvemmalla, hintaan 13 euroa. Muuomaan saliinsa. Toisessa salissa on mah- toin hinnat ovat 17 euroa paitsi myös dollisuus kuunnella kiinnostavia luen- MTL:n jäsenille 13 euroa. toja. Ohjelma pyörii osin rotaatioperiKlubi-illat alkavat klo 19. Lippuja aatteella, jolloin sama luento on mah- voi ostaa internetin kautta osoitteessa dollista nähdä toisena päivänä, mikäli www.ticketnet.fi. jokin ajankohta ei sovi.

Tietysti aulatiloissa on mahdollisuus MaMa Klubiin saa ilmaisen lipun tutustua myös näyttelyihin, jotka jat20 ensiksi saapunutta mamalaista. kuvat Postitalon tiloissa. Tänä vuonna Ota ERTOn jäsenkortti mukaasi ja näyttelytiloissa on Kultajyvät-kilpailun tule 2.11. klo 19.00 Taidehallin palkittuja, Huippusuora-parhaimmisKlubille. Lipun saa ovelta klo 19.15 toa, Cannesin Young Creatives Finland saakka 20 ensimmäistä jäsenyytensä sekä EFFIE-kilpailun palkitut, Postitatodistanutta. Ole nopea. Toimi! lossa Cannesin Direct-näyttely. Kino-

a! ta

Mainonnan viikko on säännöllinen vuosittainen tapahtuma, jonka järjestää MTL yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Mainonnan Viikon esikuvana on vastaava ranskalainen tapahtuma, ja nykyään vastaavia tapahtumia järjestetään useissa maissa. Ranskassa Mainonnan Viikko järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1996; järjestäjänä on joka vuosi toiminut AACC, l’Association des Agences Conseils en Communication.

Suomessa Mainonnan Viikko järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1999, nyt on siis jo kahdeksas kertaa. Tampereelle Mainonnan Viikko levittäytyi ensi kerran vuonna 2002, Lahteen vuonna 2005 ja tänä vuonna se järjestetään edellisten lisäksi Jyväskylässä.

on myös parantunut. Tämän tilanteen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi entisestään tarvitaan kuitenkin jatkossakin systemaattista ja laaja-alaista toimintaa, josta Mainonnan Viikko on edustava esimerkki. Toisaalta viranomaisten ja muiden tahojen mainonnan keinoja rajaavat ohjeistukset ovat lisääntymässä.

NonSordino - 7

Kymmenen vuotta digimediaa

8 - NonSordino 1/2006

Digimedia, digitaalisten media- ja asiointipalveluiden tuottamiseen liittyvä ammattimainen liiketoiminta, on tullut teini-iän kynnykselle. Vuosituhannen vaihteen kuuman kasvun jälkeen digialasta on muotoutunut vankasti vakiintumassa oleva palvelusektori. Ala kasvaa aikuiseksi, aivan kuten tekijänsäkin. Mutta millaisessa tilassa digimedia on nyt? Missä ovat sen muutoksen peruskivet, entä tulevaisuuden trendit?

Digi tuli koteihin ja yrityksiin Yksi tärkeimmistä alaan vaikuttaneista asioista on ehdottomasti laajakaistaliittymien yleistyminen lähes puoleen kotitalouksista1. Se – ja nopeiden, multimediatoistoon kykenevien tietokoneiden invaasio koteihin – ovat tehneet mahdolliseksi laajoille kuluttajamassoille suunnattujen verkkopalveluiden suunnittelun. Esimerkiksi Finnmatkojen päätös lakkauttaa jälleenmyyntiverkostonsa on tästä hyvä esimerkki.

Tärkeä kehitystrendi on ollut myös kuluttajien oman mediatuotannon jakamisen mahdollistaminen ja tämän ehtymättömän lähteen valjasta-

minen yhteisöllisten verkkopalveluiden käyttöön.

Tätä trendiä kutsutaan digialalla lyhyesti nimellä ”web 2.0”. Hyviä web 2.0 -esimerkkejä ovat mm.

Blogger-verkkopäiväkirjat, Flickr.com-kuvapalvelu, YouTube.com-videopalvelu sekä MySpace.comverkkoyhteisöpalvelu.

Yritysten välisessä kaupankäynnissä digipalveluiden hyödyntäminen (extranetit) on nykyisin jo melkeinpä liiketoimintaedellytys. Yritysten sisäisessä viestinnässäkään ei tultaisi toimeen ilman verkkopohjaisia sovelluksia (intranet). Viime aikoina suuressa osassa yrityksistä on käynnistetty erityisesti liiketoimintakriittisiin internet-sovelluksiin (esim. tuotannonohjaukseen, myyntiin ja asiakaspalveluun) liittyviä kehityshankkeita. Kiivaasti pohditaan, miten jo tehdyistä digipalveluihin liittyvistä investoinneista saataisiin entistä enemmän irti ja mihin uusiin kohteisiin tulisi sijoittaa lisää. Yhtenä tärkeimmistä kehitysalueista tässä ovat erilaiset osto- ja palvelukäyttäytymisen mittaus- ja seurantajärjestelmät (ns. web-analytiikka). Näillä todennetaan verkkoinvestointien kannattavuutta.

1

Kevät 2006, LVM

Digimedian luovat ammattilaiset MaMassa Joka toinen IT- ammattilainen työskentelee suunnittelutehtävissä. Suunnittelijoita on kehitys- ja ylläpitotehtävissä ohjelmistotuotannossa, verkko- ja tietoliikennepalveluissa sekä käyttö- ja laitepalveluissa. Digimedian parissa työskentelevät MaMan jäsenet toimivat luovissa suunnittelutehtävissä. Digimedia-alalle aikovalla saattoi vielä muutama vuosi sitten olla edessään aikamoinen tehtävänimikkeiden viidakko.

Usein englanninkieliset tai suoraan englannista käännetyt nimikkeet olivat hämmentäviä eivätkä kertoneet asiaan vihkiytymättömälle mitään kyseisestä ammatista.

Vaikka asiat ovatkin muutamassa vuodessa kehittyneet, saattavat nimikkeet edel-

leen herättää kysymyksiä. Jotkin nimikkeistä viittaavat käytettyihin teknologioihin tai työkaluihin, toiset taas työn lopputulokseen. Menevätkö konseptisuunnittelijalta konseptit joskus sekaisin? Suunnitteleeko Flash Designer salamavaloja? Mitä on käytettävyys?

Konseptisuunnittelija työskentelee digimediaprojekteissa asiakasrajapinnassa yhdessä projektipäällikön kanssa. Konseptisuunnittelijan tehtäviin kuuluu selvittää asiakkaan kanssa asiakkaan tarpeet, esimerkiksi tulevien www-sivujen käyttötarkoitus, kohderyhmät ja tietosisällöt. Tämän jälkeen konseptisuunnittelija laatii suunnitelman si-

vuston rakenteesta, toimintakokonaisuudesta, sivuilla käytettävistä mediaelementeistä (tekstit, kuvat, animaatiot jne.) sekä käyttöliittymästä. Suunnittelutehtävät vaihtelevat yksinkertaisista muutaman sivun kokonaisuuksista monimutkaisten sovelluksien suunnitteluun. Useimmilla konseptisuunnittelijoilla on joko korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulutasoinen teknillinen tai viestinnällinen koulutus. Konseptisuunnittelijalta vaaditaan luovuutta, yhteistyötaitoja, laajaa web-osaamista sekä kielitaitoa.

Hänen täytyy hallita asiakkaan projektin eri osa-alueiden yhteensovittaminen. Työhön voi kuulua lisäksi kouluttamista tai hallinnollisia tehtäviä.

NonSordino - 9

Multimediakännykkä ja interaktiivinen tv Hakukoneet (esim. Google) ovat nousseet viime vuosina yhä tärkeämpään rooliin. Hakukoneisiin liittyvä markkinointi ja optimointi muodostavat nykyisin jo yli 40 %:n osuuden kaikesta internetmarkkinoinnista. Esimerkiksi autokaupassa suurin osa kuluttajista on tutustunut ennen kauppaan kävelyä eri vaihtoehtoihin ja toisten omistajien mielipiteisiin verkossa: sekä valmistajien omien verkkopalveluiden että hakukoneiden avulla kerätyn tiedon kautta.

Tärkeää on myös matkapuhelimien kehittyminen ”kannettaviksi multimediatietokoneiksi”2.

Kännykamerasta voi esimerkiksi lähettää kuvan suoraan verkkoon, blogiin tai yhteisöön. Samantyyppinen kehitys näkyy myös kannettavissa musiikkilaitteissa; kännyköistä on tulossa lähitulevaisuudessa iPodien kiivain kilpailija.

Alan kannalta kiinnostavaa on myös interaktiivisten televisiopalveluiden yleistyminen. Tämä ei ole toteutunut maassamme kuten alun perin suunniteltiin, maanpäällisen digitelevision kautta. Nykytrendinä näyttää olevan televisiopalveluiden, IPTVn, tarjoaminen laajakaistaliittymien kylkiäisinä. Myös mobiilien päätelaitteiden vuorovaikutteisten mahdollisuuksien hyödyntäminen

Käytettävyyssuunnittelija on erikoistunut konseptisuunnittelija, joka tutkii esimerkiksi verkkopalvelun käytettävyyttä.

Käytettävyys ilmentää, miten hyvin järjestelmä, laite, ohjelma tai palvelu soveltuu suunniteltuun tarkoitukseen tietylle kohderyhmälle. Käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelu pyrkivät parantamaan ihmisen mahdollisuutta käyttää järjestelmää. Käytettävyyssuunnittelija arvioi, testaa ja havainnoi järjestelmää ja sen käyttäjiä sekä ehdottaa parannuksia sen käytettävyyteen esimerkiksi käyttöliittymää muuttamalla.

Digimediamaailmassa hyvä käytettävyys on tärkeää esimerkiksi asiakastyytyväisyyden ja kustannussäästöjen takia. Konseptisuunnittelijoiden tavoin myös käytettävyysasiantuntijoilla on tavallisesti korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto, mutta monil-

10 - NonSordino 1/2006

(SMS-televisio, mobiili-tv) on nousemassa entistä tärkeämmäksi. Interaktiivinen viihde tunkeutuu olohuoneisiimme, esimerkiksi hotelleista tuttujen tilausvideoiden kautta.

Mitä seuraavaksi?

Edellä mainittujen trendien ja kehityssuuntien valossa digialan tulevaisuus näyttää hyvältä. Ala on täynnä kiinnostavia innovaatiota, joiden toteuttamismahdollisuudet ovat paremmat kuin koskaan aiemmin. Digitekijöiden ja heidän asiakkaidensa olisi kyettävä jälleen ajattelemaan positiivisesti, kriittisyyttä kuitenkaan unohtamatta. Digipalvelut ovat ja pysyvät olemassa, internet ei ole katoamassa. Hypen hurjimmat ylilyönnit ovat muuntuneet näyttävien konkurssien ja yt-neuvotteluiden jälkeen todelliseksi liiketoiminnaksi. Nykyisin kysymys kuuluu: miten verkkopalveluista saadaan suurin hyöty irti? Digialalla tapahtuu jälleen, uutta luodaan nopeaan tahtiin. Kannattaa pysytellä ajan hermolla.

Tommi Pelkonen seniorikonsultti, Satama Amsterdam tommi.pelkonen@satama.com http://digimaailma.spaces.live.com

la tieteenaloina ovat psykologia, kognitiivinen psykologia ja kognitiotiede.

Flash Designer eli flash-suunnittelijan nimike viittaa työssä käytettyyn Flash-ohjelmistoon. Se on kehitysympäristö, jonka avulla voidaan tuottaa interaktiivisia multimedia-esityksiä esimerkiksi web-sivustoille ja mobiililaitteisiin. Teknologiaa voidaan käyttää aina pienten käyttöliittymien toteuttamisesta isojenkin dynaamisten kokonaisuuksien ja kokonaisten web-saittien rakentamiseen. Flash-suunnittelijan työ koostuu animaatiosuunnittelun lisäksi käyttöliittymä- ja interaktiosuunnittelusta. Hän suunnittelee yhdessä asiakkaan tai konseptisuunnittelijan kanssa flashilla toteutettavan esityksen käyttäen Flashia, sen omaa ohjelmointikieltä, sekä graafisia ohjelmia.

2

Nokia, 11/2005, mobile multimedia computer

Flash-suunnittelijoilla onkin usein graafisen alan koulutus ja heiltä vaaditaan graafisen silmän lisäksi erilaisten web-teknologioiden tuntemusta.

Mikko Meriluoto Lähteet: www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinum ero=25130&kieli=00 www.tukkk.fi/media/pdf/tulevaisuuden%2 0tekij%C3%A4t.pdf#search=%22nimike% 20konseptisuunnittelija%22 www.it.utu.fi/opetus/jit/JIT.HCI_2005.ppt http://fi.wikipedia.org/wiki/ K%C3%A4ytett%C3%A4vyys

Tulevaisuuden tekijät

Alalle opiskelevassa nuorisossa on tulevaisuus MaMan tulevaisuuden kannalta katseet kannattaa kääntää nousevan nuorison, erityisesti aloillemme opiskelevien, puoleen.

Parin viime vuoden aikana paukkuja opiskelijatyöhön on jatkuvasti lisätty. Samalla on huomattu, että ay-tietous sekä tieto juuri oman alamme ammattiliitosta on nuorten parissa enemmän kuin hataralla pohjalla.

Oppilaitoksia sekä oppilaskuntia ympäri Suomea on lähestytty hyvin mamamaiseen, luovaan tapaan.

Opiskelijavastaava Petri Ovaskaisen organisoima MaMa-mainonta on näkynyt mitä erilaisimmissa opiskelijoiden painotuotteissa, sarjakuva-albumeista opiskelijakalentereihin ja opiskelijalehtiin. MaMa on säteillyt tietoiskuillaan myös opiskelijoiden omalla radiokanavalla, Radio Säteilyssä, jota on netin kautta voinut kuunnella ympäri maailmaa.

Ovaskainen piipahti Kouvolassa ammattikorkeakoululla muutaman kuukauden ajan myös muotoilua opettamassa.

Jos oppilailla tuli ay-asioista kysymyksiä, Ovaskainen osasi muotoilla ay-vastauksetkin ymmärrettävään asuun.

Kalvoton nainen on kelvoton, muka MaMasta oppilaitosyhteistyöhön on lähdetty aina asiakaslähtöisesti, siis on otettu toiveet opiskelijoilta opiksi.

Maaliskuussa Lahden ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoilla on Talvirieha Salpausselän kisa-alueella. Lähinnä Lahtea asuva MaMan hallituksen sihteeri Ulla Askola roudasi paikal-

le MaMan standin, joka toimi opiskelijariehan vauhdikkaana tehtävärastina.

Opiskelijoiden tehtävänä oli esittää pantomiimina kuvauksia työelämästä. Palkinnoksi jokainen sai ainakin MaMan heijastimen. Heijastin loisteli mitä mielikuvituksellisimmissa paikoissa kisailevien opiskelijoiden vaatetuksessa pimenevässä Salpausselän illassa. Tietenkin talviriehaan liittyen jaossa oli monenlaista MaMan informoivaa materiaalia, johon talviriehasta toivuttuaan opiskelijat syventyivät.

Viime vuonna MaMa järjesti pääkaupunkiseudulla alan opiskelijoille erilaisen, luovemman mainoslahjan suunnittelukilpailun. Hyvinkin omaperäisten mainoslahjaideoiden parhaimmisto julkistettiin, ja työt olivat esillä näyttävästi Mainonnan Viikon aikana.

Nyt syyskuussa MaMan puheenjohtaja Kaarina Pehkonen vieraili luennoimassa Markkinointi-Instituutissa. Tai sana luennointi on tässä kohden harhaanjohtava, sillä opiskelijoiden toiveen mukaisesti vierailusta muodostuikin antoisa kyselytunti. Opiskelijat kyselivät kaikkea mieltä askarruttavaa maan ja tavaan väliltä liittyen ay-asioihin ja eritoten heidän omaan etujenvalvojajärjestö MaMaan.

MaMan tiedottaja Virve Konttas on jakanut viime vuosina pilvin pimein

monenlaista MaMa-infoa oppilaitoksiin ympäri maata. Osa tietoiskuista on tullut opiskelijoille täysin yllättäen ja sitä tilaamatta. Mutta mikä parasta, yhä useammin oppilaitokset ovat itse lähestyneet MaMaa ja halunneet tietoja ja yhteistyötä, mutteivät kalvosulkeisia.

Syyskuun lopussa MaMan hallitus päätti kokouksessaan, että oppilaitosyhteistyötä tiivistetään entisestään. Oppilaitoksiin tullaan pitämään säännöllisemmin yhteyttä.

Opiskelijoista etsitään MaMan yhdyshenkilöitä.

Ehkä taas ensi vuonna on aika järjestää opiskelijoille alaan liittyvä suunnittelukilpailu hyvine palkintoineen ja näyttävine julkistamisineen.

Opiskelevassa nuorisossa on tulevaisuus. Siihen panostetaan luovan monipuolisesti. Tietenkin myös toivotaan, että nuorison seurassa seura tekee kaltaisekseen ja MaMan toiminta jatkuu nuorekkaan ennakkoluulottomasti.

Ulla Askola

Salpausselällä opiskelijoiden talviriehassa MaMan tehtävärastilla nähtiin vaikuttavia ja kuvaavia pantomiimiesityksiä työelämän kiemuroista.

NonSordino - 11

Lakinainen vastaa Kirsi Tuhkanen, lakimies ERTO

Tekijänoikeudet työsuhteessa Työsuhteessa syntyy monia aineettomia oikeuksia, joiden taloudellinen arvo saattaa olla merkittävä. Markkinointiviestinnän ja -tutkimuksen sekä uusmedian aloilla työsuhteissa syntyy erilaisia mainoksia, kuvia ja kirjallisia teoksia.

Nämä kaikki teokset on suojattu tekijänoikeudella, mutta kenelle kuuluu näiden teosten käyttöoikeus ja kuuluuko työntekijälle erillinen korvaus hänen työnantajalle tekemistään teoksista?

Alla valotetaan tekijänoikeuden syntyä ja sisältöä sekä sitä, kenelle tekijänoikeudet kuuluvat työsuhteessa.

Tekijänoikeuden synty ja sisältö Tekijänoikeus antaa suojaa kirjalliselle tai taiteelliselle teokselle. Tekijänoikeuden suojaama teos voi tarkoittaa esimerkiksi kaunokirjallista tuotetta, taideteosta, graafista muotoilua, musiikkikappaletta tai tietokoneohjelmaa. Se, että teos saa tekijänoikeudellista suojaa, edellyttää teokselta itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä. Lyhyt omaperäinen iskulausekin voi saada tekijänoikeuden suojaa.

Tekijänoikeuden yhteydessä puhutaan monesti teoskynnyksestä, jolla tarkoitetaan juuri teoksen riittävää omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä. Kun teos on riittävän omaperäinen ja itsenäinen, ylittää se teoskynnyksen ja saa tekijänoikeudellista suojaa. Kun teoskynnys ylittyy, tekijänoikeus teokseen syntyy

12 - NonSordino 1/2006

automaattisesti, eikä sen synnyttämiseen tarvitse esimerkiksi rekisteröintiä.

Teoskynnyksen arvioidaan varsin usein ylittyneen silloin, kun ei ole ajateltavissa, että kukaan muu samanlaiseen työhön ryhtynyt olisi saanut aikaan täysin samanlaisen teoksen. Tekijänoikeuden syntymistä ei arvioida teoksen taiteellisuuden tai teoksen ”hyvyyden” näkökulmasta: samanlaista tekijänoikeudellista suojaa saavat esimerkiksi kaikki omaperäiset ja itsenäiset maalaukset, olivatpa ne kuinka hyviä tai huonoja tahansa. Samalla tavalla esimerkiksi kalvoesitys tai vaikkapa tämä kirjoitus tekijänoikeuksista on suojattu tekijänoikeudella.

Tekijänoikeus antaa suojaa teoksen muodolle eikä se suojaa siten teoksen sisältöä tai aihetta. Esimerkiksi tietokoneohjelman lähdekoodi on suojattu tekijänoikeudella, mutta ohjelman idea tai tarkoitus ei saa tekijänoikeudellista suojaa. Tietokoneohjelman idea tai tarkoitus on suojattu yleensä yrityksen liikesalaisuutena. Näin ollen tietokoneohjelman kopioiminen tai muuntelu on tekijänoikeuden vastaista, mutta ohjelman idean jäljittely ei ole, mikäli ohjelma toteutetaan eri muodossa.

Tekijänoikeus kuuluu sille, joka on luonut teoksen. Tekijänoikeuden saa aina luonnollinen henkilö, eikä tekijänoikeus voikaan syntyä suoraan oikeushenkilölle eli esimerkiksi yritykselle. Teos

saattaa syntyä myös useamman tekijän tuotoksena. Tällöin tekijänoikeus kuuluu tekijöille yhteisesti, ja tekijät voivat käyttää teosta hyväkseen vain kaikki yhdessä.

Tekijänoikeus jaetaan taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin. Tekijän taloudelliset oikeudet tarkoittavat teoskappaleiden valmistamista ja teoksen saattamista yleisön saataviin. Taloudellisiin oikeuksiin kuuluu myös oikeus kieltää muita käyttämästä teosta. Oikeus teoksen taloudelliseen hyödyntämiseen on yleensä yksinoikeus, eli muilla kuin tekijänoikeuden haltijalla ei ole oikeutta teoksen taloudelliseen käyttöön.

Moraaliset oikeudet pitävät muun muassa sisällään sen, että tekijän nimi on ilmoitettava aina teosta esitettäessä (isyysoikeus). Tekijän nimen ilmoittamiseen saattaa kuitenkin vaikuttaa alakohtaiset käytännöt, kuten mainosalalla, jossa esimerkiksi mainoselokuvissa ei ole ollut tapana esittää tekijän nimeä.

Teosta ei saa myöskään muuttaa tai julkistaa tekijää loukkaavalla tavalla (respektioikeus). Esimerkiksi oikeuskäytännössä on katsottu tekijänoikeudellisesti suojatun mainostaulun muuttamisen rikkovan tekijän respektioikeutta. Mainostaulun teksti ”Poikkee maankuuluun Mämmilään/Tule Orihvelen sydämeen kesäkahvilaan” oli muutettu peittämällä osa tekstistä muotoon ”Poikkee Orih-

velen sydämeen/Tule maankuuluun Sokokseen”.

Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta lähtien. Yhteisteoksen osalta voimassaoloaika lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta.

Tekijänoikeus ja työsuhde Tekijänoikeudelle suojattuja teoksia syntyy monesti työsuhteessa. Vaikka tekijänoikeudet syntyvät aina luonnolliselle henkilölle eli työntekijälle, saattavat nämä oikeudet kuitenkin siirtyä ainakin osittain oikeushenkilölle eli työnantajalle. Tekijänoikeuden siirtyminen voi tapahtua joko lain nojalla tai sopimuksella. Laissa ei säädetä työsuhteessa syntyneistä tekijänoikeuksista muiden kuin tietokoneohjelmien ja integroidun piirin piirimallien kohdalla.

Työsuhteessa tehtyjen tietokoneohjelmien tekijänoikeudet siirtyvät suoraan tekijänoikeuslain nojalla työnantajalle.

Lain mukaan silloin, kun tietokoneohjelma on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä, tekijänoikeus tietokoneohjelmaan kuuluu työnantajalle. Myös oikeus integroituun piirimalliin siirtyy lain nojalla työnantajalle, mikäli piirimalli on tehty työsuhteessa.

Muista tekijänoikeuksista ei löydy suoranaista lain säännöstä, jonka nojalla työsuhteessa tehdyt teokset kuuluisivat työnantajalle tai työntekijälle. Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden saa aina teoksen tekijä, kun taas työoikeuden periaatteiden mukaan työn tulos kuuluu työnantajalle. Kun työnantajan palvelukseen otetaan työntekijä esimerkiksi suunnittelemaan mainosta, pyritään työn tulokset luonnollisesti saattamaan työsuhteessa edellytettyyn käyttöön.

Näin ollen työoikeuden ja tekijänoikeuden välinen ristiriita on katsottu yleensä ratkaistuksi siten, että työnantajalle siirtyy työntekijän työsuhteessa luomiin

teoksiin normaalin toiminnan edellyttämä käyttöoikeus, koska tämän on täytynyt olla sekä työntekijän että työnantajan yhteinen tarkoitus työsuhteesta sopiessa.

Työnantajalle työsuhteessa siirtyvät tekijänoikeudet koskevat aina tekijänoikeuden taloudellista ulottuvuutta. Moraaliset oikeudet teoksiin säilyvät teoksen tekijällä eli työntekijällä. Työnantajan taloudellisen oikeuden laajuuteen voivat vaikuttaa ala- ja tapauskohtaiset seikat, mutta yleensä on katsottava, että työnantajan saama oikeus teokseen on yksinoikeus, joka estää työntekijää enää käyttämästä tekemäänsä teosta. Tällöin taloudelliset oikeudet kuuluvat kokonaisuudessaan työnantajalle.

Kun taloudelliset oikeudet kuuluvat kokonaisuudessaan työnantajalle, on työnantajalla myös oikeus myöhemmin muunnella työntekijän tekemää teosta.

Tulee kuitenkin muistaa, että moraaliset oikeudet säilyvät aina työntekijällä, eikä työnantaja voi muunnella teosta teoksen tekijää, eli työntekijää, halventavalla tavalla. Työnantajan taloudellisiin oikeuksiin kuuluu myös teoksen hyödyntäminen siten, että oikeudet teokseen myydään kolmannelle osapuolelle, esimerkiksi työnantajayrityksen asiakkaalle.

käyttöoikeus tarkoittaa sitä, että myös työntekijälle jäisi oikeus käyttää teostaan. Moraalisista oikeuksistaan teoksen tekijä voi luopua vain rajoitetusti.

Tulee huomioida, että mikäli mitään ei ole erikseen sovittu, on nykyään vallitsevana näkökantana se, että työnantajalle kuuluu oikeus käyttää teosta normaalin toimintansa asettamissa puitteissa. Lisäksi lähtökohtana on, että tämä käyttöoikeus on yksinoikeus, eikä työntekijällä enää ole oikeutta teoksensa käyttöön. Sopimuksettomassa tilassa työnantajan oikeuden laajuuteen vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa työsuhteen tarkoitus ja alalla noudatettava käytäntö.

Työntekijä ei saa erikseen korvausta työsuhteessa tekemistään teoksista. Korvauksesta voidaan kuitenkin sopia, ja mikäli työntekijä siirtää yksinoikeuden työnantajalle merkittävän taloudellisen arvon omaavaan työsuhdeteokseen, tulisi työntekijän ja työnantajan myös sopia työntekijälle maksettavasta kohtuullisesta korvauksesta.

Tekijänoikeuksista sopiminen Mikäli työntekijän työnkuvaan kuuluu sellaisten teosten tuottaminen, jotka saavat tekijänoikeudellista suojaa, tulisi työnantajan ja työntekijän sopia etukäteen kirjallisesti siitä, kenelle teoksen taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat.

Työntekijä voi siirtää taloudelliset oikeutensa teokseen työnantajalle sopimuksella joko kokonaan tai osittain. Työntekijä voi sopia, että työnantaja saa työntekijän työsuhteessa tekemiin teoksiin joko yksinoikeuden tai pelkän rinnakkaisen käyttöoikeuden. Rinnakkainen

MaMa ry suosittelee, että markkinointiviestinnän ja -tutkimuksen alalla sekä uusmedia-alalla sovitaan erikseen tekijänoikeuksista ja niiden korvattavuudesta työsopimusta tehtäessä, mikäli työntekijän työnkuvaan kuuluu tekijänoikeudellista suojaa saavien teosten luominen.

NonSordino - 13

Jaettu ilo on moninkertainen ilo BJÖRN EKMAN

MaMan hallitus on Hilma Amandassa, Virven mökillä, muutaman kerran nauttinut tätä keittoa. Raadin arvio: erinomaista, suosittelemme kokeiltavaksi. - Ja pienen pastis-lasillisen kera hymyilee niin keittäjä kuin keittokin.

Kokkisanaston suomennos: keitto ”hymyilee” = poreilee, ei kiehu voimakkaasti

Hilma-Amandan merellinen keitto 1 litra

2 2-3 tilkka 1 rkl 6 purkillinen n. 2 dl tilkka n. ½ kg 2 dl purkillinen reippaasti

kalalientä (kuutiotkin käyvät, mutta parempaa saat, jos viitsit keittää sen ruodoista ja päästä, muista silloin lisätä suolaa) sipulia valkosipulin kynttä öljyä currya isohkoa perunaa tomaattimurskaa kuivaa valkoviiniä ouzoa tai pastista lohta paloina kermaa katkarapuja liemineen (n. 200 g) tuoretta hienonnettua tilliä

1. Kuori ja paloittele sipulit, hienonna valkosipuli ja kuullota silput öljytilkassa.

2. Lisää kalaliemi, mausta currylla ja anna kiehahtaa.

3. Paloittele perunat pataan ja keitä, kunnes ne ovat kypsiä.

4. Lisää tomaattimurska, viini ja ouzo tai pastis.

5. Kuumenna kiehumispisteeseen ja pane kalapalat mukaan kypsymään.

6. Keitä hiljaa hymyillen noin viisi minuuttia.

7. Tarkista maku ja lisää kerma ja katkaravut liemineen.

8. Kuumenna vain sen verran, että katkaravut kuumenevat.

9. Ripottele tilli pintaan juuri ennen tarjoamista.

Resepti: Virve Konttas

BJÖRN EKMAN

14 - NonSordino 1/2006

Tapahtumia Arvoisat MaMa ry:n jäsenet!

MaMa ry:n syyskokous

Olette sydämellisesti tervetulleita MaMan syyskokoukseen Lahteen lauantaina 18.11.2006. Kokouspaikkana toimii Kongressikeskus Fellmanni (Kirkkokatu 27), joka on noin yhden kilometrin päässä Lahden rautatieasemalta.

Kokouksessa on esillä syyskokouksen sääntömääräiset asiat. Kokouksen aluksi tarjoamme kahvia ja pikkusuolaista. Kokouksen jälkeen kuulemme Lahden Muotoiluinstituutissa opettavan Kari Ojapellon luennon “Markkinointiviestinnän tulevaisuuden näkymiä”. Luennon jälkeen syömme yhdistyksen tarjoaman maukkaan lounaan.

Ilmoittautuminen on tarjoilun vuoksi suotavaa.

Soita Erja Paajaselle, puh. 019-719201, viimeistään 3.11. klo 10–12.

Huomioikaa seuraavaa! Matkat kotipaikkakunnalta kokoukseen korvataan ERTOn/MaMan matkustussäännön mukaan aina halvinta kulkuneuvoa käyttäen. Junalippujen tilaus VR:n Yritysmyynti, puh. 030 723702. Mainitse myös MaMan tunnus 1100.

Tule päättämään yhdistyksen asioista vuosikokoukseemme, sillä se on jokaisen jäsenmaksunsa maksaneen jäsenen etuoikeus. Tervetuloa – Lahdessa tavataan!

Aika: 18.11.2006 klo 10.00 Paikka: Kongressikeskus Fellmanni, Kirkkokatu 27, Lahti ESITYSLISTA 01. Kokouksen avaus.

02. Kokouksen järjestäytyminen.

• Valitaan kokoukselle puheenjohtaja.

• Valitaan kokoukselle sihteeri.

• Valitaan kokoukselle pöytäkirjantarkastajat.

• Valitaan kokoukselle ääntenlaskijat.

03. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

04. Kokouksen menettelytavoista päättäminen.

05. Esityslistan hyväksyminen.

06. Käsitellään toimintasuunnitelma vuodelle 2007.

07. Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.

• Yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja tiedottajan vuosipalkkiot.

• Yhdistyksen hallituksen ja työryhmien

MaMa ry Hallitus

kokouspalkkiot.

• Yhdistyksen tilintarkastajien palkkiot.

• Määrätään jäsenmaksun suuruus ja kannattajajäsenmaksu.

08. Käsitellään talousarvio vuodelle 2007.

PETRI OVASKAINEN

09. Päätetään hallituksen jäsenmäärästä (nykyisin 6 varsinaista ja 6 varajäsentä = sääntöjen mukainen minimimäärä).

10. Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.

11. Valitaan yhdistyksen hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle.

12. Valitaan yhdistyksen tilintarkastajat.

13. Ilmoitusasiat.

14. Muut asiat.

15. Kokouksen päättäminen.

Edellisen kevätkokouksen jälkeen kävimme tutustumassa Viron uuteen nykytaiteenmuseo Kumuun. Samalla reissulla saimme juhlistaa Suomen euroviisuvoittoa.

NonSordino - 15

Rekisteröidy nyt, saat lokakuun loppuun

50 % alennuksen ostamistasi kuvista!

.fi

Kuvapankki Plugi Oy ja MaMa ry ovat sopineet MaMan jäsenille edun, johon kannattaa tarttua.

Tarjoamme: • 25 %:n alennuksen kaikista Plugin kuvista vuoden 2006 loppuun saakka • lisäetuna 50 %:n alennuksen ensimmäisestä ostosta (yksi tai useampi kuva kerralla) lokakuun 2006 loppuun saakka • 70 euron arvoisen Chroma-kuvan ensi kertaa Plugiin rekisteröityville Plugissa on n. 80 000 kuvaa suomalaisista ihmisistä, tapahtumista, maisemista, eläimistä ja objekteista. Olemme myös valmistaneet erityisesti kuvankäsittelyyn tarvittavia efektejä (PlugiChroma-kuvat). Kun ostat kuvan, saat siihen täysin vapaan ja rajoittamattoman käyttöoikeuden. Voit muokata, rajata ja käsitellä kuvia, niin kuin itse haluat. Plugin kuvat maksavat 10–150 euroa. Kuvan ostaminen on helppoa, nopeaa ja selkeää. Saat ostamasi kuvan käyttöön automaattisesti saman tien ostotapahtuman jälkeen.

Käytä jäsenetu hyväksesi! Lue lisää ja ota etu käyttöösi osoitteessa: www.mamary.fi/plugi/