NonSordino_1_2007

NonSordino Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti

1/2007

2. Oikea www-osoite

3. Markkinatutkimustoimisto työelämään valmentajana 7. Yhteyssihteerinä mainostoimistossa 8. Tavoitteeksi jäsenen voimistaminen!

10. Menolippu Intiaan 12. Kilpaileva toiminta työsuhteen aikana ja sen jälkeen 14. Jäsenmatka 15. Kevätkokous

NonSordino

Pääkirjoitus

Oikea www-osoite Julkaisija: Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki Puh. 020 1130 200 www.mamary.fi MaMa ry on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys Päätoimittaja: Kaarina Pehkonen Toimituskunta: Kaarina Pehkonen, Helsinki Virve Konttas, Vaasa Tanja Kainulainen, Kuopio Hannu Klemetti, Kuopio Mikko Lassila, Tampere Mikko Meriluoto, Vihti Petri Ovaskainen, Oulu Yhteystiedot: Kaarina Pehkonen, pj 040 7626 286 Taitto: Petri Ovaskainen, Oulu Kansikuva: Tiina Laitinen ja kissa Tanic Valokuva: Juha Suomalainen Painopaikka: Painotalo Auranen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksen vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Liitto on hyvä tietolähde liittyen työsuhteen kaikkiin osa-alueisiin, sanoi haastattelemamme opiskelija Tiina syistä miksi hän on liittynyt aikoinaan MaMaan.

ERTOn puheenjohtaja taas pohtii tässä lehdessä omassa kolumnissaan mm. millainen imago tälle yhdistykselle ja liitolle pitäisi saada.

Tiinalle syyt olivat hyvin konkreettiset, ilmaisukin oli opiskelijalle tyypillinen: tietolähde.

Opiskelijat ovat tottuneet etsimään, käsittelemään ja analysoimaan tietoa.

Kaiken täytyisi löytyä mieluimmin netistä, josta pitää löytyä faktaa selkokielellä ja selkeät ohjeet miten toimia.

Mutta miten opiskelija löytää ensin tien tietolähteelle? Tiinalla se tapahtui työyhteisön kautta. Entä opiskelija, joka ei tee vielä töitä opiskelujensa ohella? Hänen täytyy löytää oikea www-osoite.

Työsuhteeseen liittyviä tietolähteitä löytyy mm. osoitteista www.mamary.fi ja www.erto.fi Opiskelija voi liittyä opiskeluaikanaan liiton jäseneksi vaikka hän ei olisikaan vielä työsuhteessa. Työelämä on kuitenkin jokaisella tähtäimessä ja luonnollisesti mahdollisimman hyvä selviytyminen sen viidakoissa. Opiskelija ei maksa mitään jäsenmaksua opiskeluaikanaan, mutta saa kaikki tavallisen jäsenen edut. Jäsenyys toimii tavallaan passiivisesti taustalla ja antaa kanavan hankkia tietoa yhteiskunnan toiminnasta, sen eri ilmiöistä.

Entä jos opiskelija haluaa hyödyntää enemmänkin jäsenyyttään? Haluaa pyrkiä vaikuttamaan tässä riittämättömien opintotukien, pätkätöiden, tulevan perhe-elämän muodostamassa ”elämässä”? Kanava on edelleen oman alan yhdistys ja sitä kautta liitto. Esim. markkinoinnin, markkinointiviestinnän, audiovisuaalisen viestinnän, graafisen suunnittelun, muotoilun, media-alan, käsi- ja taideteollisuusalojen opiskelijan oma yhdistys on Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry, joka kuuluu Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOon. Tätä kautta opiskelija pääsee osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamaan nimenomaan opiskelijan näkökulmasta.

Yhdistyksen imagoakin voisi alkaa rakentaa mm. tietolähde –ajatuksen pohjalle.

Tietolähde ja oikeat www-osoitteet ovat siis: www.mamary.fi ja www.erto.fi

Kaarina Pehkonen, pj

- NonSordino 1/2007

Teksti: RI:n MaMa-tiimi / Kuvat: Emilia Tonteri

Toiselta osastolta piipahtaneet Ilona Koivisto ja Anni Palosaari istahtivat omenapuun juurelle.

Markkinatutkimustoimisto työelämään valmentajana Research International Finland Oy:ssä kenttäkoordinaattori Tiina Laitinen, 25, valmistelee alkavan projektin briefausta markkinatutkimushaastattelijoille. Työ on tuttua, sillä kolme vuotta sitten hän aloitti työelämänsä itsekin opiskelujen ohella saman yrityksen tutkimushaastattelijana.

Missä vaiheessa MaMa tuli sinulle kuvaan mukaan?

– Liityin Mama ry:hyn heti, kun sain täällä markkina-

tutkimusalalla ensimmäisen varsinaisen työsuhteen.

Mielestäni on tärkeää kuulua liittoon. MaMan liitto on ERTO. Yksi parhaista perusteluista on se, että liitosta saa jo opiskeluaikana esim. ilmaisen liittovakuutuksen, johon kuuluu mm. matkavakuutus, saa myös ilmaista edunvalvontakoulutusta, lehden, kalenterin, erilaisia alennusetuja, ilmaista työsuhdeneuvontaa ja oikeusapuakin tarvittaessa. Liitto on myös hyvä tietolähde liittyen työelämän kaikkiin osa-alueisiin. Koulutustilaisuudet ovat olleet mielestäni todella hyviä,

NonSordino -

Datatiimin Jari Simonen ja Anna Kokko tekemässä taulukoita yhteistyössä.

niissä on käsitelty ajankohtaisia asioita.

ERTO on mukavan tuntuinen liitto, jonka koulutuksiin on helppo mennä, vaikka siellä ei ketään tuntisikaan. MaMa ry taas on muita yhdistyksiä nuorekkaamman oloinen ja se on mielestäni erityisen positiivista.

Miksi halusit juuri markkinatutkimusalalle töihin?

– Opiskelin Leppävaaran Laureassa, ammattikorkeakoulussa, liiketalouden koulutusohjelmassa ja opiskeluihini kuului myös osio markkinatutkimuksesta. Lisäksi Research International on monikansallinen yritys, joka kuuluu maailmaan laajimpaan Ad hoc -markkinatutkimustoimistojen ketjuun. Yrityksen toimintatavat ja jatkuva kehityshakuisuus kiinnostavat minua.

- NonSordino 1/2007

Markkinatutkimusala ei ole kaikista helpoin uravalinta tai toimiala, jolla työskennellä, mutta sitäkin antoisampi. Työssä on tekemisissä jatkuvasti kasvavien ja muuttuvien haasteiden kanssa. Stressinsietokyky ja kekseliäisyys ovat valttia, koska näitä ominaisuuksia koetellaan ihan äärirajoille asti.

– Se on totta, myöntää kenttäjohtaja Kaarina Pehkonen, jonka assistenttina Tiina Laitinen oli vielä vuosi sitten. Tiina osoitti ikäisekseen sellaista vastuunottokykyä ja uskallusta heittäytyä uusiin asioihin, että ilomielin halusin auttaa häntä eteenpäin työuralla.

– Myös kenttäpäällikkö Anneli Lind on työskennellyt Tiinan kanssa ja on samaa mieltä. Tälle alalla on tyypillistä kiire ja nopeasti vaihtuvat olosuhteet, ja nopea siirtyminen tilanteesta toiseen ei saa

Kaarina Pehkonen, Cira Björkstam sekä Marko Mehtonen tutkivat dataa.

pelottaa. Tiinalla on tiimityöskentelytaitoja.

– Markkinatutkimusyrityksen kentällä työskenteleminen on ammatti, jota ei opeteta missään, vaan se pitää oppia joko ”kantapään kautta” tai sitten hyvien mentoreiden avustuksella. Minulla on ollut parhaat mahdolliset mentorit ja mielestäni olen saanut tarvittavan paljon vastuuta ja vahvuuteni on arvioitu oikein. Olen löytynyt myös unelmatyöni, jota en vaihtaisi mihinkään, tuumii Tiina.

Tälle alalle tullessani aloitin tutkimushaastattelijana ja pääsin tekemään kaikkea mahdollista siihen liittyen. Tämä kokemus oli todella tärkeää, koska mielestäni esimiehen on tiedettävä mistä puhuu, on tunnettava alaistensa työtehtävät ja tarvittaessa näytettävä mallia miten työt tulee tehdä. Tämä kokemus on pohjana uskottavuudelleni ja vakuuttavuudelleni, kun

Tiina Laitinen, Anneli Lind, Pekka Nyberg ja Pia Kilpeläinen palaverissa pyöreän pöydän äärellä.

NonSordino -

nyt itse toimin esimiehenä, pohtii Tiina.

Pidän haasteellisuudesta ja siitä ”taiteellisesta vapaudesta”, joka tällä meidän työpaikalla vallitsee.

Työilmapiirillä on paljon vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen.

Meidän yrityksen kokoisessa organisaatiossa on se hyvä puoli, että kaikki tuntevat toisensa suhteellisen hyvin ja yhteistyötä pääsee tekemään melkein kaikkien kanssa jossain vaiheessa. On hyvä, että on useita ihmisiä, joiden kanssa keskustella ongelmatilanteissa ja kysyä neuvoja ja mielipiteitä tarvittaessa. On mukavaa päästä kosketuksiin myös muiden työntekijöiden kuin vain oman osaston ihmisten kanssa.

Olen mielestäni onnistunut markkinatutkimusalalla löytämään työn, jossa pääsee tutustumaan moniin uusiin asioihin ja koenkin olevani kehityksessä ajan tasalla nimenomaan työni vuoksi. Olen muuttunut myös sosiaalisemmaksi ja innostuneemmaksi työn kautta. Suhtaudun uusiin asioihin hyvin avoimesti ja koen sen myös hauskaksi. Ja vielä bonuksena siitä voi olla hyötyä työssäkin.

Teet paljon töitä ja työn ohella valmistelet lopputyötäsi Laureaan. Miten vietät jäljelle jäävän vapaa-aikasi, Tiina?

– Vapaa-aikani kuluu kissojeni, avopuolison, ystävien ja perheen kanssa. Kirjoittelen aktiivisesti runoja, kuuntelen musiikkia ja katselen elokuvia tai sarjoja. Vietän paljon aikaa myös urheillen ja internetyhteisöissä chattaillen. Tietokonepelit ja lautapelit viehättävät myös.

Missä se paperi on? Outi Lepistöllä on kiire Lontoon koneeseen.

Kuvissa esiintyvät henkilöt ovat kaikki MaMa ry:n jäseniä.

Research International Finland Oy • Iso Roobertinkatu 30, Helsinki • Perustettu 1956.

• Kuuluu maailman laajimpaan Ad hoc –markkinatutkimustoimistojen ketjuun, jolla toimistoja 57:ssä maassa.

• Vakituisia työntekijöitä 30 ja tutkimushaastattelijoita n. 120 koko Suomen alueella.

- NonSordino 1/2007

Olen sen verran kunnianhimoinen ja tunnollinen, että välillä teen töitä myös kotona, mutta pyrin kuitenkin pitämään työn ja perheen erillään. Kotona yritän olla puhumatta työstä ja keskittymään rentoutumiseen. Urheilu on hyvä apuväline rentoutumiseen, kun on kova stressi.

Outikin opiskelee ja tekee työtä Research Internationalissa myös toinen opiskelija, Outi Lepistö, on tyytyväinen elämäänsä. Outi opiskelee Helsingin yliopistossa sosiologiaa ja tekee 20 h viikossa töitä. Alkuhistoria työssä on samanlainen kuin Tiinalla: 6 v. sitten ensin tutkimushaastattelijaksi ja sitten työssäkehittymisen myötä assistentiksi. Nykyisin Outi toimii projektikoordinaattorina hoitaen itsenäisesti erään monikansallisen projektin toimintoja. Projekti jatkuu vielä muutaman vuoden ja samaa vauhtia opiskelutkin tulevat valmiiksi. Sitten töissä voisi vaihtaa vaikka tutkijan hommiin.

– Osa-aikatyö on ollut minulle tosi hyvä ratkaisu, olen päässyt etenemään työssä ja olen viihtynyt täällä hyvin. Tulevaisuuskin on turvattu.

Outi on juuri lähdössä Lontooseen projektiin liittyvissä asioissa. Matkustaminen onkin Outin intohimo myös vapaa-aikana. Mexico, Guatemala, Borneo, Islanti…, luettelee Outi ja lähtee kiitämään lentokentälle.

Yhteyssihteerinä mainostoimistossa Nimitysuutisessa luki 17 vuotta sitten, että Virve Konttas on kutsuttu yhteyssihteeriksi vaasalaiseen Mainostoimisto Bock’s Officeen. Kertyneistä vuosirenkaista voi jo arvatakin, että olen viihtynyt työssäni hyvin.

Kuluneisiin vuosiin mahtuvat työpaikkani, nuoren mainostoimiston, kiihkeän kasvun vuodet. Samoin 90-luvun alun lamavuosien kireä pudotuspeli koko toimialalla. Noina vuosina ei toki karsittu vain jyviä akanoista, vaan ensimmäisenä kaatuivat ne toimijat, jotka olivat ostaneet rusinoita pullaan lainarahalla – olipa pulla sitten lähes miten hyvää tahansa. Oli vain elettävä kädestä suuhun enempiä töitä odotellessa.

Työnkuvani on toimialan kehityksen vuoksi muuttunut kuluneina vuosina melkoisesti. Työ on ollut vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Ehdottomasti parasta ovat kuitenkin mukavat työtoverit, työpaikan hyvä ilmapiiri ja työnantajan oikeudenmukaisuus.

Työpaikkani hierarkia on hyvin matala. Meillä ei ole päälliköitä tai johtajia.

Tai yksi sentään on, sillä hallintojuridiikka määrää, että yrityksessä tulee olla toimitusjohtaja. Yhtiön osakkaista sellaiseksi ryhtyi hän, jolla oli hommaan soveltuvin liiketaloustieteen koulutus. Itse hän toteaa olevansa “kaaosteorian täytäntöönpanija”. Hän koordinoi töitä, valvoo lopputulosta ja kantaa vastuun.

Mainostoimisto elää ja hengittää luovien puurtajien voimin. Tarvitaan vah-

vaa tietoisuutta siitä, miten tuotteen tarina tulisi esittää kohderyhmälle, miten tuotteelle tai asiakasyritykselle annetaan tunnistettavat, haluttavat ja omaleimaiset kasvot.

Toimistossamme on kuusi graafista suunnittelijaa. Pienessä toimistossa ei kuitenkaan kukaan voi heittäytyä kokopäiväiseksi taiteilijaksi. Perusasiat pitää hallita: asiakkaan liiketoiminnan sisäistäminen, nykyaikaiset työvälineet ja toimeksiannon prosessit. Sanoman ymmärtäminen ja elävöittäminen kuvan, värin, muodon ja typografian keinoin on oleellista – budjettia ja fysiikan lakeja kunnioittaen.

Tekstisuunnittelijoita toimistossamme on tällä hetkellä kaksi. Copywriterin työssä ensisijaisen tärkeää on hyvä yleissivistys, ennakkoluulottomuus ja kyltymätön, mutta kurinalainen innostus lähes asiaan kuin asiaan. Olkoon sitten kyseessä rahtialusten dieselmoottorit, tukisukkahousut tai vaikkapa pienen kunnan piskuinen matkailukamppis!

Pelkällä suomella ei kaksikielisellä Pohjanmaan rannikolla oikein pärjää.

Ruotsi ja englanti ovat keskeisiä kommunikoinnin kieliä sekä tekstin tuottamisessa että asiakasyhteyksissä.

Tekstisuunnittelijamme vastaavat yleensä myös asiakaskontakteista ja toimivat tiiminsä ideatykkeinä ja koordinaattoreina. He etsivät ja analysoivat tietoa, kyselevät ja provosoivat, sorvaavat story boardeja, koluavat kuvauskohteissa ja kapuavat vaikka metsäkoneen hakekuormalle kuvausvalvontaa varten, jos tarve vaatii. Oudoinkaan homma ei liene heille vierasta.

Siinäpä lyhyesti esiteltynä ns. luova luokka. Homma ei kuitenkaan kanna ilman meitä tuikitärkeitä jokapaikan höyliä: sihteereitä, assistenttejä ja harjoittelijoita. Pikkuilmoitusten deadline ei saa palaa pohjaan, ja käyntikortitkin on asemoitava ja saatava painoon.

Arkistojen on oltava järjestyksessä, palaveripullien lämpimiä ja kahvin kuumaa. Henkilökunnan hätäproviantti ei saa loppua jääkaapista, vessapaperi toiletista eikä päänsärkylääke lääkekaapista. Ja firman autokin on joskus vietävä pesuun ja tankattava. Kaikki tämä ei tapahdu itsestään – jonkun pitää nuokin työt hoitaa.

Ja mitä minä yhteyssihteerinä sitten hommailen? Monenmoista ja kaikkea siltä väliltä. Olen yhteydessä alihankkijoihin ja asiakkaisiin, kilpailutan pai-

NonSordino -

ERTOn puheenjohtajalta Teksti: Tapio Huttula, puheenjohtaja, ERTO / Kuva: Eija Hiltunen notöitä, lasken mediabudjetteja, vastaan ilmoitustrafiikista, oikoluen taittoja, maksan laskut, lasken palkat ja hoidan henkilöstöasioita yleensä. Joskus teen myös käännöstöitä saksan kielelle tai saksan kielestä suomeksi. Lisäksi elävällä maija meikäläisellä voivat kreatiivit tarvittaessa testata, ymmärtääkö tavallinen kansa mainoksen sanoman.

Tosin täällä epäillään, että pitkä ura mainostoimistossa vaarantaa jo jonkin verran objektiivisuuttani.

Työpaikallani ovat kaikki – yrityksen kolmea omistajaa lukuunottamatta - järjestäytyneet MaMaan. Palkoissa ei ylletä Hesan hintoihin, mutta työnantaja on luonut meille kuukausipalkan lisäksi bonusjärjestelmän, joka perustuu sekä mitattavaan henkilösuoritukseen että koko yhtiön myyntikatetavoitteen saavuttamiseen. Mittareiden laadinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota selkeyteen ja läpinäkyvyyteen. Toimitusjohtajallamme onkin tapana sanoa, että “Meillä ei makseta samasta työstä samaa palkkaa – vaan samasta tuloksesta.”

TUPO-korotukset on meille maksettu aina säntillisesti ja ylityöt korvattu asianmukaisesti. Työaikajoustoista, lisäkoulutuksesta ja erikoisosaamisen korvaamisesta on aina pystynyt neuvottelemaan hyvin tuloksin.

Yrityksessämme on vaaleilla valittu niin luottamusvaltuutettu kuin työsuojeluvaltuutettukin. Työpaikkaosasto toimii tarpeen vaatiessa toimistomme keittiössä pizzan ja limonadin voimalla. Tätä toimintaa varten voi muuten jokainen jäsentemme perustama työpaikkaosasto anoa määrärahaa MaMalta!

Lopuksi voin vain todeta, että mainosala on haastava toimiala, mutta kivaa työtä tämä on oikealla asenteella tehtynä! Mitenkäs sitä ennen sanottiinkaan? “Mainostoimistoon ei mennä töihin, sinne päästään.”

Virve Konttas

- NonSordino 1/2007

Tavoitteeksi jäsenen voimistaminen!

Imagon rakentamisesta ja brändeistä on tullut tärkeä osa niin yritysten, organisaatioiden, tuotteiden kuin ihmistenkin menestymisessä. Monessa paikassa mietitään, minkälaisia mielikuvia halutaan herättää tai vahvistaa, mitä asioita välttää. Samalla pohditaan myös sitä, mille tiedolle tuotteen markkinointi ja menestys voivat perustua.

Tällainen pohdiskelu on tietysti tuttua teille mamalaisille, onhan se teidän leipätyötänne. Samoja asioita on mietittävä myös ammattiyhdistysliikkeessä.

Uskon siihen, että konkreettisen tuotteen – oli se sitten palvelu tai hyödyke – täytyy olla kunnossa. Vain sille perustalle voidaan rakentaa menestystä. Siksi meidän ERTOssa ja MaMassa on jatkuvasti pohdittava, mikä on ’tuotteemme’ tila ja mitkä ovat jäsenten tarpeet.

Meidän täytyy myös tietää mahdollisimman paljon jäsenistämme. Sitä kautta kehitetään sekä tuotetta että markkinointia.

suus. Modernin yhteiskunnan murros nosti esille yksilön uudella tavalla. Modernin edunvalvojan on osattava lähestyä, puhutella ja löytää yksittäinen jäsen. Uskon, että uusi toimiva ay-liike rakentuu samaistumisen ja erilaisuuden kunnioituksen pohjalle.

Uuden ay-liikkeen imagossa turvan ja dynaamisuuden pitää kulkea käsi kädessä.

MaMan ja ERTOn kannalta se tarkoittaa sitä, että meidän pitää ymmärtää yhtä hyvin työsopimusten neuvottelun kuin virtuaalisen vaikuttamisen päälle. Samaan aikaan kun luomme jäsenelle yhteisöä, jossa hän voi vaikuttaa, meidän täytyy osata ottaa huomioon hänen yksilölliset tarpeensa ja erityislaatuisuutensa.

Tässä on meidän suuri haasteemme.

Yhteinen työmaamme. Kyse on mitä suurimmassa määrin oppimisprosessista, se on haastava mutta ennen kaikkea myös mitä palkitsevin tehtävä.

Miksi uutta ja vanhaa?

Pelisääntöjä kumppanuuden kautta

Millainen imago MaMalle ja ERTOlle pitäisi sitten saada?

Vastaus tulee jäsenistä. Jäsenet, te mamalaiset, olette erilaisia kuin ammattiliittojen jäsenet silloin, kun ay-toimintaa aloitettiin. Toisaalta ihminen ei ole muuttunut, eli turvan tarve muutoksissa ja ongelmatilanteissa on ennallaan.

Uusi ja vanha pitää yhdistää luovasti. Ihminen kaipaa jatkuvuuksia ja kokemusta kuulumisesta johonkin. Toisaalta on ymmärrettävä ihmisen ainutlaatui-

Turvaa työelämään on perinteisesti luotu lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia kehittämällä. Lainsäädännössä on edelleen parannettavaa; esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa tasa-arvo ei vieläkään toteudu.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan sopimustoimintaa, jäsenten tukemista ja työpaikkatason edunvalvontatyötä. Siksi tarjoamme jo nyt mm. työhyvinvointikou-

”Työnantajat haluavat pitää kiinni osaavista työntekijöistä, motivoida ja kehittää heitä. Toimivien työyhteisöjen merkitys työn laadulle ja tuottavuudelle on selvä.”

lutusta mamalaisille työpaikoille sekä neuvontaa ja jäsenkoulutusta jäsenille, jotta he tietävät itse paremmin omat oikeutensa ja velvollisuutensa.

MaMan kentässä ei ole vielä yhtään työehtosopimusta. Tarvetta sopimuksille on. Mutta millaisia turvarakenteita mamalaiset tarvitsisivat, ja miten niitä voisi rakentaa?

Runkosopimus on työntekijöiden ja työnantajien väljin tapa sopia alan työehtojen perusteista. Sen merkitys on siinä, että se luo pelisäännöt alan työsuhteille. Yhteisistä pelisäännöistä taas on etua alan muulle kehittämiselle. Runkosopimuksen lisäksi voidaan sopia normaali- ja yleissitovia sopimuksia.

Toinen reitti ovat talokohtaiset sopimukset. Talokohtaisella sopimuksella yritys luo sisäiset pelisäännöt oman henkilöstönsä työsuhteiden ehdoille ja niiden kehittämiselle.

Olen talven aikana perehtynyt erityisesti markkinointiviestinnän tilanteeseen tapaamalla koko joukon alan työnantajia. Tätä kautta minulle on vahvistunut käsitys siitä, että yhteisiä intressejä on olemassa.

Työnantajat haluavat pitää kiinni osaavista työntekijöistä, motivoida ja kehittää heitä. Toimivien työyhteisöjen merkitys työn laadulle ja tuottavuudelle on selvä. Työnantajilla on halukkuutta kehittää alaa yhteistyössä, parantaa työyhteisöjen ilmapiiriä ja ehkä, pidemmällä aikavälillä, myös sopia yhteisistä pelisäännöistä.

Tässä on meidän mahdollisuutem-

me. Edunvalvonnan ja toimialan osaajana me voimme tarjota yrityksille sopimuskumppanuutta, joka lähtee kaikkien intressien ymmärtämisestä.

Tukea ja elämänhallintaa Edellytyksiä koko alaa sitoviin sopimuksiin ei vielä ole. Se vaatii laajempaa järjestäytymistä sekä työntekijä- että työnantajapuolella. Päänavaus voisi olla talokohtainen sopimus jossakin alan yrityksessä.

Tämänsuuntaista keskustelua on jo käyty. Epäilemättä ajatus on jäänyt itämään. Kun tähän liitetään osallistuminen alan elinkeinopolitiikan ja koulutuksen kehittämiseen, on viesti MaMan ja ERTOn uudenlaisesta toiminnasta kentällä vahva. Sille voidaan mielestäni lähteä rakentamaan niin uutta imagoa kuin neuvottelutoimintaakin.

Pohjaa tälle linjalle on tehty MaMassa jo pitkään, esimerkkinä vaikka MaMan palkkasuositukset. Niiden lisäksi voimme luoda mallityösopimuksia tai hyviä malleja työaikajärjestelyistä. Niitä voisivat sitten käyttää sekä valistuneet työnantajat että jäsenet neuvotellessaan työsuhteensa ehdoista.

Tarvitsemme toimivia esimerkkejä siitä, miten työtä ja vapaa-aikaa voidaan hallitusti ja turvallisesti jaksottaa eri tavalla ihmisen elämäntilanteen mukaisesti. Maailma ei enää pyöri 9–5 työn ympärillä arkipäivisin. Se on paljon monimuotoisempaa, samoin ihmisten tarpeet suunnitella omaa elämäänsä ja ajankäyttöään myös pidemmällä aikavälillä.

Kun ihminen voi itse päättää omasta ajankäytöstään ja vaikuttaa työskentelymuotoihinsa, hän kokee hallitsevansa paremmin elämäänsä. Tämä taas lisää tyytyväisyyttä ja jaksamista. Ja nämähän olivat myös niitä työnantajan intressejä. Eli tässäkin asiassa kaikilla on vain voitettavaa.

Hyvä toiminta on parasta jäsenhankintaa. Se on myös hyvän imagon perusta. Ja sitä me haluamme tehdä koko ajan. Tässä ja nyt! Ei vasta tulevaisuudessa.

Koulutuksen, valmennuksen ja toimivien käytänteiden avulla voimme olla luomassa jo nyt käytettävissä olevilla keinoilla hyvinvoivia työpaikkoja mamalaisille.

Hyvä liitto ja hyvä yhdistys ei ole yläilmoissa leijuva besserwisser, vaan se on jäsenensä valmentaja ja tukija, vierellä kulkija.

NonSordino -

Menolippu Intiaan Globalisaation myötä on suomalaisiinkin IT-projekteihin tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana uutta kansainvälisyyttä, kun projekteja on alettu viedä yhä enenevässä määrin ulkomaille halvempien kustannusten perässä. Erityisesti Intia on kunnostautunut offshoring-kohteena. Uutta on kuitenkin se, että viimeisten parin vuoden aikana offshoringia ja ulkoistamista on nähty myös luovan suunnittelun alueella.

Offshoring tarkoittaa yritysten toimintojen siirtämistä toiseen maahan saman konsernin sisällä. Siirtämällä toiminnot kehittyviin maihin yritykset pyrkivät parantamaan kilpailukykyä edullisemman kustannustason avulla. Ulkoistaminen puolestaan tarkoittaa yrityksen osan tai tietyn osatoiminnan ostamista ulkopuoliselta yritykseltä.

Perinteisesti offshoring on nähty mahdollisuutena aloilla, joilla työvoimakustannuksien osuus valmistuskustannuksista on iso. Offshoring ja erityisesti ulkoistaminen on kuitenkin levinnyt myös tietotekniikan palvelutuotannossa ohjelmistojen suunnittelun ja valmistuksen sekä tietotekniikkakonsultoinnin aloille, joilla erityisesti Intia-kortti on viime vuosina alkanut näytellä tärkeää roolia. Enää ei ole suuri uutinen, jos yritys vie esimerkiksi ohjelmiston rakentamisprojektin halvemman työvoiman maahan. Tämä osatoimitus vastaakin perinteistä käsitystä offshoringista, jolloin vain tietty, tarkkaan rajattu osa toteutetaan ulkomailla. Viime aikoina on kuitenkin lisääntynyt myös ns. kokonaistoimitusmalli, jolloin projekti toteutetaan tuotesuunnittelua ja projektihallintaa myöten ulkomailla.

Haasteet ja mahdollisuudet Asiakkaan näkökulmasta offshoringilla tavoitellaan ennen kaikkea kustannussäästöjä mutta myös joustavuutta esimerkiksi resurssien saatavuudessa. Outsourcingissa asiakkaalla saattaa lisäksi olla mielikuva ulkomaisen yhteistyökumppanin kokemuksesta, ammattitai-

10 - NonSordino 1/2007

dosta, ongelmanratkaisukyvystä, uusista ratkaisuideoista. Parhaimmillaan tähän saatetaankin päästä, mutta se vaatii tilaajayritykseltä joko kokemusta tai sitten tutustumista vastapuolen kulttuuriin jo etukäteen.

Minkälaisia ongelmia voi sitten tulla eteen ja miten varmistetaan, ettei esimerkiksi kielimuuri estä tehokasta kommunikaatiota projektin eri osapuolten välillä? Mikäli vastakkaiseen kulttuuriin ei tutustu ennen projektin alkua, voi edessä olla monta mutkaa. Intialaiseen yrityskulttuuriin kuuluu se, että tilaaja on oikeassa ja sanelee, miten asiat tulisi tehdä. Kun esimerkiksi intialaiselta alihankkijalta kysyy, voidaanko jokin asia toteuttaa tietyllä tavalla tai tietyssä aikataulussa, saa useimmiten myöntävän vastauksen. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole aina positiivinen asia, sillä asiakkaalle ei ehkä uskalleta sanoa suoraan, mitä mieltä ollaan. Aina ei uskalleta myöntää, ettei jotakin asiaa osata tehdä tai ettei esimerkiksi ymmärretä, mitä asiakas haluaa. Projektin edetessä tämä saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia asiakkaalle.

Miten välttää sudenkuopat?

Jotta ongelmia voidaan välttää, täytyy tiedostaa yritys- ja kommunikaatiokulttuurin erot. Kun tietää, että negatiivisia asioita ei aina sanota suoraan ja oppii poimimaan ne sivulauseista, välttyy jo monelta harmilta. Täytyy myös muistaa, että työyhteisö Intiassa saattaa olla paljon suomalaista hierarkkisempi. Esimiestä ei pidä nolata alaistensa edessä

eikä häntä sovi ohittaa esimerkiksi kävelemällä suoraan kysymään jotain asiaa hänen alaiseltaan.

Kun palavereita ei voi järjestää jatkuvasti kasvokkain, täytyy kommunikaation kanssa olla erityisen tarkkana.

Kannattaakin etukäteen päättää, ketkä kommunikoivat keskenään, kuinka usein ja miten. Toimintatavoista on hyvä sopia tarkasti, jotta projekti ei kaadu siihen, kun joku luuli jonkun muun olevan vastuussa asiasta, jota ei ole kirjattu mihinkään.

Intialainen näkökulma Haastattelin erään keskisuuren intialaisen konsulttiyrityksen projektipäällikköä ja luovaa suunnittelijaa. Heidän mukaansa intialaisten konsulttiyritysten vahvuus on, että ne pystyvät tarjoamaan hyvää ja ammattitaitoista työvoimaa halvalla, kilpailukykyisellä hinnalla. Ongelmia tuovat kuitenkin aikaero ja fyysisestä etäisyydestä johtuvat kommunikaatiokatkokset erityisesti tiedon siirtämisessä asiakkaan kanssa tiiviisti toimivalta konsultilta offshore-tiimille ja esimerkiksi yksittäiselle ohjelmoijalle, joka saattaa olla tullut projektiin viime tingassa ja suoraan koulun penkiltä.

Mitä mieltä intialaiset yhteistyökumppanit ovat Suomesta ja suomalaisista? Suomalaisilla asiakasyrityksillä on nykyään jo kohtalaisen hyvä offshoring-osaaminen, vaikkakin oppimiskäyrällä täällä vielä ollaan. Suurimmat ongelmat liittyvät heidän kokemustensa mukaan projektille asetettuihin vaatimuksiin, joilla on taipumus muuttua

Intialainen työelämä eroaa suomalaisesta ainakin siinä, että ihmiset ovat työhulluja: töitä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin ja kaikkialla, perhe-elämä ja vapaa-aika jää vähälle.

ja lisääntyä projektin edetessä. Joskus on myös asiakkaan visio hukassa. Tämä asettaa erityisiä haasteita vaatimusmäärittelylle.

Kielimuuri ei intialaisen projektipäällikön mukaan ole yleensä ongelma, vaikkakin erilaiset aksentit saattavat välillä aiheuttaa sekaannuksia. Kulttuurierot sen sijaan saattavat olla merkittävämpi ongelmien aiheuttaja. Aikaa vie tottua suomalaisten kulttuurillisiin tapoihin, kuten tervehtimiseen, kommunikaatioon ja käyttäytymiseen. Suomalaiset ovat esimerkiksi täsmällisempiä kuin intialaiset. Jos jotain sovitaan kello kymmeneksi, silloin tarkoitetaan kello kymmentä eikä esimerkiksi puolta yhtätoista. Intialaisten konsulttien mukaan olisikin hyvä, jos projektin alussa uhrattaisiin päivä kulttuurikoulutukselle, jotta molemmat oppisivat paremmin ymmärtämään toistensa tapoja. Tämä auttaa myös jään murtamisessa.

Haastattelemani intialaiset toimivat projektitiiminsä edustajina Suomessa pääkaupunkiseudulla. Suomeen tulo syksyllä oli aluksi shokki. Kaikkialla oli pimeää, sateista ja tylsää, miltei vuorokauden ympäri. Suomalaiset saavat kuitenkin ylistäviä kommentteja. Ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja auttavat tuntematontakin ihmistä. Ihmisten avuliaisuus yllätti, toisenkin haastattelemistani intialaisista oli bussikuski ajanut suoraan työpaikan oven eteen, kun tämä oli vahingossa ajanut oikean pysäkin ohi aina päätepysäkille asti. Julkinen liikenne saa muutenkin suitsutusta, sillä se ei ole monissa maissa itsestäänselvyys. Ilmei-

sesti Suomi ei täysin masentava paikka muutenkaan ole, sillä toinen konsulteista toivoi voivansa jäädä Suomeen pitemmäksikin aikaa, jos vain sopivia työprojekteja löytyisi.

Kilpailuhenkeä Intialainen työelämä eroaa suomalaisesta ainakin siinä, että ihmiset ovat työhulluja: töitä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin ja kaikkialla, perhe-elämä ja vapaa-aika jää vähälle. Työelämä on lisäksi hyvin kilpailuhenkistä ja hierarkkista. Täytyy yrittää olla paras ja tehokkain, laiskottelijoita ei hyvällä katsota. Äkkiseltään luulisi, että kilpailu johtuisi työpaikan menettämisen pelosta – eritoten kun kyseessä on maa, jossa työttömyysturva ei ole pohjoismaisella tasolla. Työpaikan menettäminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, kuin voisi kuvitella. ”Hire & fire” eli ylimääräisestä työvoimasta nopeasti eroon pääseminen ei ole kovin helppoa. Lähinnä vaarassa ovatkin työntekijän edut ja bonukset, sekä tietenkin maine. Tehokkuusajattelu on kuitenkin itsestäänselvyys, joka menee läpi koko organisaation. Hierarkkisessa organisaatiossa komentoketju on kuitenkin selvä ja eniten töitä joutuvat tekemään ne, jotka eivät voi töitään enää delegoida alaisilleen.

Katoavatko työpaikat Suomesta?

Kun eritoten suurten yritysten IT-projektit siirtyvät yhä enenevässä määrin Intiaan, niin ovatko suomalaisten ITammattilaisten työpaikat vaarassa? Pi-

täisikö itse kunkin alkaa katsella uutta työpaikkaa Intian suunnalta? Välttämättä näin ei ole, sillä erityisesti luovat suunnittelijat, kuten AD:t ja konsepti- ja käyttöliittymäsuunnittelijat, ovat Suomessa erittäin ammattitaitoisia. Omien kokemuksieni mukaan intialaiset IT-alan yritykset pystyvät tarjoamaan tasokasta ohjelmointiosaamista, mutta luovuus ei vielä ole saavuttanut yhtä korkeaa tasoa.

Johtuuko sitten Intian matemaattispainotteisesta koululaitoksesta, mutta luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn puute on valitettava tosiasia monessa projektissa. Koodarit kyllä koodaavat, kun heille kerrotaan, mitä ja miten pitäisi koodata. Mutta jos välitöntä apua ei ole saatavilla, saatetaan helposti jäädä raapimaan päätä. Lisäksi käyttöliittymäja käytettävyyssuunnittelu on osittain vielä lapsenkengissä. Osaaminen kuitenkin lisääntyy koko ajan kokemuksen karttuessa. Mutta niin kasvaa hintatasokin, sillä myös Intian kokoisessa maassa on jatkuva pula ammattitaitoisesta työvoimasta, mikä nostattaa palkkoja ja sitä myötä hintatasoa.

Mikko Meriluoto

Oletko kirjoittajan kanssa samaa vai eri mieltä? Onko sinulla omia kokemuksia offshoring-projekteista? Keskustelu jatkuu MaMaforumilla osoitteessa www.mamary.fi/forum/

NonSordino - 11

Lakinainen vastaa Kirsi Tuhkanen, lakimies, ERTO

Kilpaileva toiminta työsuhteen aikana ja – Mitä tarkoittavat kilpailevan toiminnan kielto ja kilpailukieltosopimus?

Jokaisella ihmisellä on perustuslain nojalla oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Käytännössä kuitenkin työntekijän oikeutta vastaanottaa työsuhteen aikana toinen työ tai harjoittaa ammattiaan omiin nimiin on rajoitettu lain tasolla. Myös työsuhteen jälkeiselle ajalle työnantaja ja työntekijä saavat sopia kilpailukieltosopimuksen, joka rajoittaa työntekijän oikeutta ottaa vastaan työtä toiselta työnantajalta tai harjoittaa ammattiaan omissa nimissään.

Työntekijän on hyvä olla tietoinen kilpailevan toiminnan rajoituksista niin työsuhteen aikana kuin sen jälkeenkin.

Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mitä tarkoitetaan työsopimuslain mukaisella kilpailevan toiminnan kiellolla ja kilpailukieltosopimuksella.

Kilpailukielto työsuhteen aikana Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa harjoittaa työsuhteen aikana sellaista kilpailevaa toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen voisi vahingoittaa työnantajaa. Eli työntekijän oikeutta harjoittaa ammattiaan työsuhteen ulkopuolella on rajoitettu laissa kilpailevan toiminnan kiellolla. On huomattava, että työsopimuslain mukainen kilpailukielto velvoittaa työntekijää vain työsuhteen aikana. Lisäksi kilpailevan toiminnan kiellolla ei ole tarkoitus estää työntekijää tekemästä ammattiaan vastaavaa työtä vapaa-aikanaan toisessa työsuhteessa tai omaan lukuunsa, mikäli hän ei tällä työllä aiheuta vahinkoa työnantajalleen. Kilpai-

12 - NonSordino 1/2007

levan toiminnan kieltoa työsuhteen aikana arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti.

Mikäli työntekijä aiheuttaa kilpailevalla toiminnalla työnantajalleen vahinkoa, voi tämä joutua vahingonkorvausvastuuseen syntyneestä vahingosta. Toisaalta myös työnantaja, joka ottaa palvelukseensa kilpailevan toiminnan kieltoa rikkovan henkilön, on vastuussa yhdessä työntekijän kanssa siitä vahingosta, joka aiheutuu aikaisemmalle työnantajalle. Työntekijän palvelukseensa ottavan työnantajan vahingonkorvausvastuu edellyttää kuitenkin, että työnantaja on ollut tietoinen työntekijän kilpailevan toiminnan kiellosta.

Huomionarvoista on se, että työsopimuslain kilpailevan toiminnan kielto kieltää myös kilpailevan toiminnan valmistelun työsuhteen aikana. Tämä tarkoittaa sitä, ettei työntekijä saa työsuhteen aikana valmistella kilpailevaa toimintaa tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. Kiellettyä kilpailevan toiminnan valmistelua voi olla esimerkiksi se, että mainostoimiston työntekijä ilmoittaa työsuhteen aikana työnantajan asiakkaille siirtymisestään itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.

Työntekijän tekemää ammattinsa mukaista työtä ei pidetä kiellettynä kilpailutekona, mikäli työnantaja on hyväksynyt kyseisen toiminnan joko työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin.

Aina kun työntekijä on ryhtymässä sellaiseen toimintaan, jota voitaisiin pitää kiellettynä kilpailutekona, kannattaa asiasta ilmoittaa työnantajalle ja pyytää

toimintaan suostumus. Täytyy kuitenkin muistaa, että työntekijä saa vapaasti harjoittaa ammattiaan omiin nimiin tai toisessa työsuhteessa, mikäli tästä ei aiheudu vahinkoa työnantajalle. Työsopimuslain mukainen kilpailevan toiminnan kielto ei velvoita työntekijää enää työsuhteen päätyttyä.

Kilpailukieltosopimus – kilpailevan toiminnan rajoitus työsuhteen jälkeen Työsuhteen jälkeen työntekijä saa vapaasti harjoittaa edellisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa, mikäli työntekijä ei ole tehnyt työnantajan kanssa erillistä kilpailukieltosopimusta.

Kilpailukieltosopimus on työntekijän ja työnantajan keskenään tekemä sopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukielto voi koskea ensinnäkin työntekijän oikeutta tehdä työsopimus sellaisen toisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa aikaisemman työnantajan kanssa, sekä toiseksi työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen tekemistä on rajoitettu työsopimuslaissa. Mikäli työntekijän ja työnantajan tekemä kilpailukieltosopimus ei täytä työsopimuslain asettamia vaatimuksia, on sopimus itsestään vaikuttavasti mitätön.

Työnantajalla tulee olla kilpailukieltosopimuksen solmimiselle erityisen painava syy, jotta se sitoisi työntekijää. Erityisen painavan syyn arviointiin

sen jälkeen vaikuttavat muun muassa työnantajan toiminnan laatu, työnantajan suojan tarve, joka johtuu työnantajan liiketai ammattisalaisuuksien säilyttämisestä, sekä työntekijän asema ja tehtävät.

Esimerkiksi mitä enemmän työntekijä on mukana erityisen suojan tarpeessa olevissa kehitys- ja suunnittelutehtävissä, sitä helpommin erityisen painavan syyn edellytykset katsotaan täyttyvän.

Sen sijaan jos työntekijällä ei voi katsoa olevan mitään tietoa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksista, ei erityisen painavan syyn vaatimus todennäköisesti täyty.

Kilpailukielto saa sitoa työntekijää vain kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Mikäli työnantaja maksaa työntekijälle kohtuullisen korvauk-

sen, voidaan kilpailukielto sopia vuoden pituiseksi. Kohtuullisen korvauksen määrää ei ole laissa määritelty, mutta sovitun korvauksen täytyy vastata jollakin tavalla kuuden kuukauden ylittävän kilpailukieltoajan pituuteen suhteutettua ansionmenetystä. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää ollenkaan, mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Mikäli työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta, voi tämä joutua vahingonkorvausvelvolliseksi aiheuttamastaan vahingosta. Kilpailukieltosopimuksessa voidaan sopia vahingonkorvauksen sijasta työntekijän maksettavaksi tulevasta sopimussakosta, joka saa enimmillään vastata työntekijän kuuden kuukauden palkkaa. Mikäli sopimussakosta on sovit-

tu, tulee sakon määrä työntekijän maksettavaksi silloin, kun tämä on rikkonut kilpailukieltoa. Sopimussakko tulee maksaa sovitun määräisenä, vaikka työnantajan kärsimä vahinko ylittäisi tai alittaisi sopimussakon määrän.

Työntekijällä ei ole mitään lähtökohtaista velvollisuutta sopia kilpailukieltosopimuksesta työnantajan kanssa. Aina kun työnantaja esittää kilpailukieltosopimuksen tekemistä, kannattaa työntekijän pyytää työnantajaa esittämään ne erityisen painavat syyt, joiden perusteella kilpailukieltosopimus on tarpeellinen.

Lyhyesti: Kilpailevan toiminnan kielto: • Työsopimuslaista tuleva velvoite, joka kohdistuu vain työsuhteen voimassaoloaikaan • Rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä toiselle työnantajalle sellaista työtä, tai harjoittaa omiin nimiin sellaista toimintaa, joka vahingoittaa työnantajaa • Kilpailevan toiminnan kieltoa arvioitaessa otetaan huomioon työn luonne ja työntekijän asema

Kilpailukieltosopimus: • Työntekijän ja työnantajan tekemä sopimus, jolla rajoitetaan a) työntekijän oikeutta solmia työsuhteen jälkeen työsopimus sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa aikaisemman työnantajan kanssa ja/tai b) työntekijän oikeutta harjoittaa työsuhteen jälkeen kilpailevaa toimintaa omiin nimiin • Kilpailukieltosopimus kohdistuu aina työsuhteen jälkeiseen aikaan ja voi olla voimassa enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä • Mikäli työntekijälle maksetaan kohtuullinen korvaus kilpailukiellosta, voidaan kilpailukielto sopia enintään vuoden mittaiseksi • Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää aina erityisen painavaa syytä

NonSordino - 13

Tapahtumia

Kilpailu!

Kell’ onni on... eli onnellista mamalaista etsitään Oletko sinä onnellinen mamalainen? Eino Leino kehotti onnensa peittämään ja aarteensa kätkemään. Me taas haluaisimme tietää, mikä tekee sinut onnelliseksi.

Julistamme “onnellinen mamalainen” -aiheisen kilpailun.

Voit osallistua millä tahansa onnellista mamalaista kuvaavalla teoksella: runolla, piirroksella, valokuvalla, kirjoituksella. Se voi olla kuvaus tapahtumasta, asiaintilasta, kuvia onnelliseksi tekevistä asioista työssä tai töiden “vastapainoista”. Ihan miten haluat onnesi esittää.

Julkaisemme syksyllä 2007 NonSordinossa mamalaisten onnellisuudesta kertovia teoksia ja palkitsemme kolme parhainta kirjalahjalla. Kilpailun raatina toimii NonSordinon toimituskunta.

Näytä onnesi ja lähetä oma/omat teoksesi 15.8. mennessä.

Ota ensin yhteyttä sähköpostilla kaarina.pehkonen@erto.fi ja sovi, missä muodossa tulet teoksesi lähettämään (käykö siihen esim. sähköposti).

Jäämme odottamaan onnellista postia!

NonSordinon toimituskunta

Hyvää matkaa lomalle!

Alkuvuodesta sivuillamme www.mamary.fi käynnissä ollut jäsenhankintakampanja päättyi ystävänpäivänä 14.2. Sähköisen kortin lähettäneet ja uuden jäsenen rekrytoineet jäsenemme saavat 20 euron arvoisen lahjakortin – onnea heille kaikille!

Kaikkien jäsenhankintakampanjaamme osallistuneiden kesken arvottiin 28. helmikuuta 500 euron arvoinen matkalahjakortti. Onnittelemme Mirja Lönegreniä Rovaniemeltä. Hän lähtee mukavalle ja ansaitulle lomamatkalle!

Ystävänpäiväkorttejakin lähetettiin jälleen ahkerasti. Kiitos kaikille sivuillamme vierailleille.

14 - NonSordino 1/2007

Kolme kohdetta kerralla

– MaMan jäsenmatkalla!

Lähde katsomaan Baltian hienoimpia paikkoja hyvässä seurassa. MaMa ry järjestää jäsenmatkan eli kiertomatkan Tarttoon, Riikaan ja Vilnaan 23.– 27.9.2007.

Matka alkaa sunnuntaina 23. syyskuuta Helsingin Länsisatamasta. Menemme nopealla laivalla Tallinnaan ja sieltä bussilla ensin Tarttoon, jossa tutustumme kaupunkiin ja yövymme. Maanantaina matka jatkuu Riikaan. Siellä tutustumme vanhaan kaupunkiin, vietämme yhden yön ja lähdemme Vilnaan. Vilnassa on myös hieno vanhakaupunki, jossa käymme. Yövymme Vilnassa ja sieltä piipahdamme Kaunasiin ja Siauliain Ristimäelle. Yöksi palaamme Riikaan. Kotimatkalla poikkeamme vielä Pärnuun, jossa on myös vähän aikaa katsella kaupunkia, ja palaamme Tallinnan kautta nopealla laivalla Helsinkiin torstaina 27. päivä.

Jäsenet voivat ottaa mukaan seuralaisen. Matkan hinta on alk. 495 euroa ja sisältää puolihoidon (1 hh lisämaksusta 115 euroa). MaMa ry sponsoroi jäseniään maksamalla 100 euroa jo maksetusta matkasta. Paikkoja on rajoitetusti saatavuuden mukaan, joten ilmoittaudu pian. (Nais-/miespaikat eivät mahdollisia, ellei itse hanki matkaseuraa.)

Varaukset Matka-Vekan Riihimäen toimistoon Hanna Piiloselle, puh. 020 120 4984, tai sähköpostilla hanna.piilonen@matka-vekka.fi. Mainitse varausta tehdessäsi MaMa ry. Lisätietoja antaa Erja Paajanen, puh. (019) 719 201.

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset

MaMa ry:n kevätkokous Aika: 5.5.2007 klo 9.30 alkaen Paikka: Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatienkatu 4, 00100 Helsinki Kevätkokouksen aamupäivä on ERTOn yhdistyksille yhteinen, kuulemme ERTOn pj Tapio Huttulan puhuvan ajankohtaisista asioista. Lisäksi puheenvuoron saavat keihäänheittäjä Mikaela Ingberg ja Teknologiateollisuus ry:n johtaja Risto Alanko. MaMan oma kokous alkaa lounaan jälkeen. Ilmoittautumiset 18.4. mennessä ja lisätiedot: Erja Paajanen, puh. 044 514 0258.

Ennen kokouksen alkua tarjoillaan aamukahvi pienen suolaisen kera. Aamupäivän ohjelman jälkeen on vuorossa lounas, jonka tarjoaa MaMa ry. Kerro mahdollisista ruokarajoituksistasi ilmoittautumisen yhteydessä.

Huom! Matkat kotipaikkakunnalta kokoukseen korvataan ERTOn/MaMan matkustussäännön mukaan aina halvinta kulkuneuvoa käyttäen. Junalippujen yritysmyynti, puh. 030 723702. Mainitse MaMan tunnus 1100.

Tervetuloa keväiseen Helsinkiin ja MaMan kevätkokoukseen!

Lauantai 5.5.2007 9.30 – 10.30 Aamukahvi 10.30 – 10.40 Avaus Edustajiston 1. varapuheenjohtaja Anne-Mari Korhola, ERTO ry 10.40 – 11.10 Sopimusneuvottelukierroksen tilannekatsaus Johtaja Risto Alanko, Teknologiateollisuus ry 11.10 – 11.45 ERTOn edunvalvonnan haasteet ja tavoitteet Puheenjohtaja Tapio Huttula, ERTO ry 11.45 – 12.15 Valmistautuminen vuoden tärkeimpään tilaisuuteen Huippu-urheilija Mikaela Ingberg, Kilpa ry

MaMa ry:n hallitus 12.15 – 13.00 Lounas

MaMa ry:n syyskokous 10.11.2007 MaMa ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Jyväskylässä 10. marraskuuta klo 11.00 alkaen. Paikkana on Jyväskylä Paviljonki, osoitteessa Messukatu 10.

Lisätietoa lähetetään syksyllä.

13.00 – Yhdistysten omat kevätkokoukset omien aikataulujensa mukaisesti

ESITYSLISTA 01. Kokouksen avaus 02. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 03. Kokouksen järjestäytyminen 3.1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja 3.2. Valitaan kokoukselle sihteeri 3.3. Valitaan kokoukselle pöytäkirjantarkastajat 3.4. Valitaan kokoukselle ääntenlaskijat 04. Kokouksen menettelytavoista päättäminen 05. Esityslistan hyväksyminen 06. Käsitellään MaMa ry:n toimintakertomus vuodelta 2006 07. Käsitellään MaMa ry:n tuloslaskelma ja tase vuodelta 2006 Käsitellään tilintarkastajien lausunto 08. Päätetään vuoden 2006 ylijäämän käytöstä 09. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille 10. MaMa ry:n jakamat stipendit, suunnitelma 11. MaMa ry:n eläkeläiset, informointi ym.

12. Ilmoitusasiat 13. Kokouksen päättäminen

14.00 – 16.00 Iltapäiväkahvi

NonSordino - 15

Eteenpäin osaajana Koulutuksemme on suunniteltu ammattilaisille, jotka haluavat kehittää itseään ja päivittää osaamistaan kiristyvässä kilpailussa. Meillä löydät erilaisia näkökulmia ja opit uutta työelämässä toimivilta alansa huipuilta.

Lisätietoja vaihtoehdoistamme löydät osoitteessa www.markinst.fi

Markkinoinnin ja mainonnan koulutusta: Markkinoinnin johtamiskoulutusohjelma, MJD • Markkinointitutkinto, MKT • B to B -markkinointi • Markkinointitutkimus • Mainonnan ja markkinointiviestinnän tutkinto, MAT • Mainosgraafikon tutkinto • Mainonnan konseptisuunnittelu • Planning ja projektijohto