NonSordino_2_2009

NonSordino Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti

3.

Nettimainonnan rautainen ammattilainen

5. Mestarin kanssa

”face to face” 8.

9.

10.

Kauheeta yritystä Pieniä positiivisia uutisia Mihin niitä medianomeja oikein menee?

18. Syyskokous

Oulussa

2. Sitoutumaton MaMa tukee vain jäseniään | 13. Vuonojen Norja kutsui 28.7.-2.8.

16. Makuja muualta | 17. Lakinainen vastaa | 19. MaMan ohjelmistokurssit

2/2009

NonSordino

Pääkirjoitus Kaarina Pehkonen, pj

Julkaisija: Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki

Sitoutumaton MaMa tukee vain jäseniään

www.mama.fi MaMa ry on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys Päätoimittaja: Kaarina Pehkonen Toimituskunta: Kaarina Pehkonen, Helsinki Ulla Askola, Kouvola Virve Konttas, Vaasa Juri Kovaljeff, Rovaniemi Marjut Jaanu, Oulu Yhteystiedot: Kaarina Pehkonen, pj 040 762 6286 Ulkoasu ja taitto: Marjut Jaanu / Plusmark Kansikuvassa: Päivi-Mari Hietamies, kuvannut Olli Hietamies Muut kannen kuvat: Satu Lampi ja Oulun kaupunki Painopaikka: Ykkös-Offset, Vaasa

Seuraava NonSordino ilmestyy maaliskuussa 2010

- NonSordino 2/2009

On se kysymys meillekin esitetty: tuetteko poliittista toimintaa ja ehdokkaiden kampanjoita rahallisesti?

Ei, emme tue. MaMalla on oma jäsenistö, mitä se tukee ja MaMa on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Yhdistyksemme toiminnalla on selkeä päämäärä: tukea jäseniämme ja parantaa heidän asemaansa. Siihen kuuluu edunvalvonta, työsuhdeneuvonta, työttömyysturva, työelämän kehittäminen sekä myös jäsenille suunnatun ammatillisen koulutuksen tarjoaminen, oli jäsen sitten vakituisessa työsuhteessa, pätkätyöntekijä, vuokratyöntekijä, freelancer, työtön tai alamme opiskelija. Pyrimme myös rakentavaan yhteistyöhön työnantajapuolen kanssa. Se aika historiassa on ohi, jolloin vastakkainasettelu oli ainoa hyväksyttävä toiminnan muoto. Viisas työnantajakaan ei vain puhu ”yrityksen tärkeimmästä voimavarasta”, hyvästä henkilöstöstä, vaan pyrkii myös toimimaan sen mukaisesti.

Tänä aikana, jolloin työsuhteissa epätyypillisyys alkaa olla yleistä, freelancereitten ja ”yrittäjien” (=yksinyrittäjä) määrä kasvaa, on ay-liike joutunut miettimään linjaansa ja päättämään kuka on se ”oikea jäsen”. Onko se vain vakituisessa työsuhteessa oleva? Valitettavan usein näin on. MaMaan on aina kuulunut epätyypillisessä työsuhteessa toimivia jäseniä ja heihin haluamme kiinnittää aivan yhtä suurta huomiota kuin muihinkin. MaMalaisten jäsenten oikeusopillista neuvontaa antaa juristi, joka on erikoistunut mm. immateriaalisiin oikeuksiin, tekijänoikeuksiin. Luovalla puolella tekijänoikeusasiat ovat lähes arkipäivää, ja usein sitä tietoa miten pitäisi menetellä puuttuu molemmilta osapuolilta – ja yksin työskenteleviltä varsinkin.

Keräämme tietopankkia asioista, joihin epätyypillisessä työsuhteessa toimiva törmää väistämättä yrittäessään selviytyä työmarkkinoilla. Tarjoamme myös ammatillista koulutusta, jolla voi olla ratkaiseva merkitys ammattitaidon ylläpitämiseksi sellaiselle, joka ei voi osallistua työnantajan tarjoamaan koulutukseen vakituisen työnantajan puuttuessa.

On tehty paljon tutkimuksia siitä mitä tämän päivän nuoret odottavat työelämältä, omalta tulevaisuudeltaan. Ay-liike pelkästään vakinaisessa työsuhteessa toimivien kumppanina ei saa siinä korkeita pisteitä. Nuorten katseet kääntyvätkin sellaisessa tapauksessa enemmän kansalaisliikkeisiin, joiden toivotaan olevan jonkinlainen vastaus nuorten odotuksiin. Millaisiin odotuksiin? Mikä niissä viehättää?

Ehkä juuri se, että kaikki ovat hyväksyttyjä…

Teksti: Maarit Itkonen Kuva: Tytti Bräysy Kuvitus: Joonas Nissi

Nettimainonnan rautainen ammattilainen Maailmanlaajuinen finanssikriisi, talouden romahtaminen, työpaikkojen säästöbudjetit, pätkätyöllisyys, ytneuvottelut ja työttömyys – mediakenttä paasaa sanomaa taukoamatta, suu vaahdossa, ja painii itse samalla olemassaolon sekä selviämisen äärirajoilla. Uskaltaako kukaan toivoa parempaa ja vakaampaa tulevaisuutta?

Saati vaalia varmuutta siitä, että vuosien opiskelujen jälkeen ovet avautuisivat oman alan töihin?

Ennen kuin epätoivo ottaa aivan täydellisesti vallan, kannattaa syventyä oululaisen Joonas Nissin tarinaan. Kuvataiteilijaksi valmistunut 25-vuotias nuorimies pääsi parin vuoden vuokratyön, osa-aikaisuuksien sekä freelancer-rumban jälkeen vakituiseen työsuhteeseen mainostoimisto Plusmarkiin. Annetaanpa hänen itse kertoa, että miten ihmeessä tässä näin pääsi käymään.

NonSordino -

Nettimainonnan rautainen ammattilainen Joonas Nissin haastattelu- ja kuvaushetki oululaisessa Ravintola Tervasoihdussa.

tön suhteen. Toisaalta suurilla toimijoilla on myös usein vakiintunut asiakaskunta, joka ei välttämättä vähästä hätkähdä. Myös monet

- Huomasin yhtenä maanantaina, että työvoimatoimiston nettisivustoilla oli WebAD:n paikka viimeistä päivää auki. Laitoin hakemuksen sisään ja niin sitten työhaastattelun sekä näyttötöiden jälkeen Plusmarkissa päätettiin, että paikka on minun. Työt aloitin heti vuoden vaihteen jälkeen, Joonas naurahtaa ja vakavoituu sitten.

- Totta kai asiaan vaikutti myös se, että minulla oli juuri sitä osaamista, mitä he erityisesti hakivat juuri sillä hetkellä – nettisivugrafiikkaa, koodaustaitoa ja kokemusta nettileiskojen suunnittelusta. Ja ehkä asiaan auttoi myös se, että työpaikkailmoitus oli vain viikon voimassa ja juuri joulunpyhien aikaan. Monilla jäi se varmasti huomaamatta, hän virnistää ilkikurisesti.

Kuvataiteilijaksi Joonas valmistui Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta.

Koulutus painottui enemmän digitaaliseen uusmediaan kuin perinteiseen kuvataiteeseen. Nykyiseen työhön vaadit-

tavaa nettiosaamista ei koulussa juurikaan opetettu.

- Olen pienestä asti harrastanut tietokoneita ja tietoliikennettä, värkännyt koneiden kanssa. Tein nettisivuja jo hyvin nuorena ja olen itseoppinut suurimmaksi osaksi. Koulu antoi toki hyvin paljon muuta tukea nykyiseen työhön. Olin esimerkiksi työharjoittelussa sekä työssä koulun ohessa yhdessä mainostoimistossa, joten ennen valmistumista minulla oli jo vuosi työkokemusta. Uskon, että se on ollut tärkeä pointti töitä hakiessa.

Aurinko paistaa aina Tämän hetkinen talouden tilanne vaatii, että yrityksissä on tarkan euron aika.

Eikä sekään ole salaisuus, että talouden laskusuhdanteen aikana yritykset karsivat mielellään ensimmäiseksi menoja mainonnasta.

- Monet mainostoimistot joutuvat varmasti miettimään, että miten pysyä pinnalla nämä vaikeat kaudet. Luulisin, että varsinkin isoille toimistoille voi tulla tukalat ajat, sillä niillä on isommat kulut, esimerkiksi henkilös-

freelancerit saattavat kuulla huonoja uutisia ”vakiopaikastaan”, Joonas huokaa.

Omaan tulevaisuutensa Joonas suhtautuu kaikesta huolimatta positiivisesti. Nettimainonta kasvaa tulevaisuudessa ja siihen satsataan. Muuhun mainontaan verrattuna netti on helppo kanava mainostaa ja kustannustehokas. Globaalina viestintävälineenä sen parissa voi työskennellä vaikka ulkomailla.

- Onhan EU toki helpottanut monia asioita, esimerkiksi työn hakemiseen ja tekemiseen ulkomailla. Jos oikea tilaisuus tulisi, niin miksipä en ulkomaille lähtisi, nyt vaan se ei ole ajankohtaista. Kyllä minä mielelläni näen itseni kymmenen vuoden päästä töissä täällä Oulussa ja nettimainonnan parissa.

Niin, ei ole vaikea uskoa, että Joonas on unelma-ammatissaan. Työstä puhuessa hymy nousee herkästi eikä tulevaisuus näytä painavan iloisen miehen harteita.

- Valmistumisen jälkeen oli vähän vaikeampaa ja piti elää epätietoisuudessa. Ei ollut säännöllisiä tuloja eikä pidempiaikaisia työsopimuksia. Kuitenkin sitä silti aina vain ajatteli, että nyt saan tehdä sitä työtä, mitä pienestä pitäen olen halunnut! •

Ovatko yhteystietosi muuttuneet?

Varmista sähköpostin ja muunkin postin tuleminen itsellesi ja päivitä omat tietosi osoitteessa: http://www.erto.fi/kirjaudu - NonSordino 2/2009

Mestarin kanssa

”face to face”

Teksti: Satu Lampi Kuvat: Marta Diarra Lampi ja Satu Lampi

Katutasolle asetettu Pablo Ruiz Picasson patsas herätti nuukahtaneen mielenkiintoni malagalaista taiteilijaa kohtaan.

Jos ihmiset – tai heidän muistopatsaansa – nostetaan niin korkealle, ettei kohtaaminen lähikontaktissa enää onnistu, he yksinkertaisesti lakkaavat kiinnostamasta.

Olen asunut Espanjassa vuodesta 1976, Torremolinosissa vuodesta 1981. Keväällä 2007 Torremolinosin Ayuntamienton (Kaupungin) toimesta kotini lähellä sijainneelle siivottomalle tontille rakennettiin hieno kivilaatoitettu puistoaukio, jonka keskelle pystytettiin luonnollista kokoa jonkin verran suurempi taidemaalari Picasson pronssipatsas. Teos on Utrerassa syntyneen kuvanveistäjä Salvador Garcían käsialaa.

Antonio Banderasin jälkeen tunnetuin malagalainen Pablo Ruiz Picasso (1881-1973), jonka koko nimi oli Pablo Diego José Santiago Francisco de Paula Juan Nepomuceno Crispín

Kuvaaja Satu Lampi: Tarja

Hasan ja pronssinen Pablo seuraavat kadun elä-

mää Málagassa. Taustalla Picasson syntymäkotitalo.

Crispiniano de los Remedios Cipriano de la Santísima Trinidad Ruiz Blasco y Picasso – syntyi Málagassa. Hänen isänsä oli José Ruiz y Blasco; taidemaalari ja Barcelonan taideakademian professori ja äitinsä María Picasso y Lopez.

Picasson synnyinkoti sijaitsi Málagan historiallisessa keskustassa, Plaza de la

Merced -aukion reunamalla. Tänään rakennuksessa toimii Picasso-säätiö ja pieni galleria, jonka tiloissa on laaja kirjasto ja artikkelikokoelma. Vain muutama sata metriä galleriasta sijaitsee Buenavista palatsi, jossa lokakuussa 2003 avattiin Picasso-museo. Museossa olevan vakituisen perustaidekokoelman muodos-

NonSordino -

Mestarin Kuvaaja Marta Diarra Lampi:

Satu Lampi kohtaa Mestari Pablon Torremolinosissa.

leen Picasso oli uskoton ja häijy, sukulaisilleen tyly ja välinpitämätön.

Picasson lapsenlapsen Marina Picasson mukaan isoisä oli suuri taiteilija niin määrällisesti kuin laadullisestikin, mutta taiteen takia hän unohti perheensä.

Marinalle Picasso oli yhtä aikaa nero ja hirviö. Isoisää ei saanut kutsua isoisäksi, vaan Pabloksi, sillä Picasso pelkäsi kuolemaa eikä kärsinyt minkäänlaisia viitteitä ajan kulumisesta. Taiteilijan kuoltua Marina tarvitsi 30 vuotta psykiatrista terapiaa voidakseen kirjoittaa isoisästään.

Kirjan nimi on Picasso. Mi abuelo, eli: Picasso. Isoisäni. Huhtikuussa 1973, kolme päivää Picasson kuoleman jälkeen, Marinan 23-vuotias veli Pablo teki itsemurhan.

Varsinainen miehen malli

taa Christine ja Bernardo Ruiz-Picasson lahjoittama, yhteensä 155 taideteosta sisältävä kokoelma Picasson tauluja, piirustuksia, keramiikkatöitä ja veistoksia.

Málagan Picasso-museo on ainoa Picasson taideteoksia esittelevä museo koko maailmassa, jonka perustamista taiteilija itse toivoi.

Vaikka Picasso vietti lapsuudestaan vain kymmen vuotta Málagassa, andaluusialaiset taiteen asiantuntijat korostavat uupumatta kuinka nämä herkät lapsuus-

- NonSordino 2/2009

vuodet näkyvät kaikessa taiteilijan tuotannossa esimerkiksi kyyhkysen ja härän muodossa. Picasso, josta kasvoi yksi 1900-luvun kuuluisimmista taiteilijoista, kertoi äitinsä joskus sanoneen: ”Jos sinusta tulee sotilas, sinusta tulee kenraali; jos sinusta tulee munkki, päädyt paaviksi.” Sen sijaan minusta tuli taidemaalari ja päädyin Picassoksi.

Picassolle naiset olivat joko jumalattaria tai jalkarättejä. Hänellä oli lukuisia rakastajattaria elämänsä aikana. Naisil-

Lapsia Picassolla oli neljä – Paulo, Maya, Claude ja Paloma – kolmen eri äidin kanssa. 1900-luvun alkuvuosina Picassolla oli suhde Fernande Olivierin kanssa. Fernande esiintyi monissa taiteilijan sinisen ja vaaleanpunaisen kauden tauluissa. Saavutettuaan mainetta ja varallisuutta Picasso hylkäsi Fernanden ja aloitti suhteen Marcelle Humbertin kanssa, jota kutsui Evaksi. Evan Picasso hylkäsi kylmästi kuolinvuoteelle.

Vuonna 1918 Picasso nai venäläisen ballerinan Olga Koklovan, Paulon äidin.

Olgan kanssa Picasso tutustui 1920-luvun yläluokan elämään Pariisissa. Vuonna 1927 Picasso tutustui alaikäiseen mallityttöön Marie Thérèse Walteriin, jonka kanssa oli Olgalle uskoton. Avioliitto Olgan kanssa päättyi kuitenkin vasta tämän kuolemaan vuonna 1955. Picasso ei halunnut erota koska ei tahtonut jakaa

n kanssa ”face to face” omaisuutta Olgan kanssa. Marie Thérèse – Picasson Maya-tyttären äiti – odotti taiteilijan kosintaa koko elämänsä. Pian Olgan kuoleman jälkeen Marie Thérèse hirttäytyi.

Clauden ja Paloman äiti oli Françoise Gilot. Häneen Picasso tutustui vuonna 1944. Henkisen väkivallan ja uskottomuuden vuoksi Françoise hylkäsi Picasson vuonna 1953. Jo 70-vuotiaalle, alistuvaisiin naisiin tottuneelle Pablolle, Françoisen hylkäys oli suuri nöyryytys.

Viimeisen vaimonsa, Jacqueline Roquen, Picasso nai vuonna 1961. Jacqueline pysyi miehensä rinnalla tämän kuolemaan, 8.4.1973, asti.

Iloa tuottava taide Tunne- ja rakkauselämältään Picasso oli siis ärsyttävän narsistinen ja sovinistinen.

Näin ollen hän ei lainkaan vastaa naista syvästi kunnioittavaa – melkein palvovaa – miesihannetta(ni). Mutta siitä huolimatta taiteilijan tutun siluetin näkeminen shortseissa ja rantasandaaleissa keskellä Torremolinosin uusinta puistoaukiota saa minut aina hyvälle tuulelle.

Torremolinoksen Ayuntamiento on ollut ihailtavan rohkea sijoittaessaan arvokkaan taideteoksen katutasolle kaikkien ohikulkijoiden – turistien ja paikallisten, aikuisten ja lasten – yhteiseksi iloksi.

Yleensähän patsaita näkee vain aidoitetuilla korokkeilla vandalismilta, mutta myös ihmisten ihastukselta, turvaan nostettuina. Pahin mitä tälle patsaalle on tapahtunut on pikkulasten yritykset vääntää taiteilijan kädessä oleva pensseli irti.

Mutta armoitettu työväline on ja pysyy mestarin kädessä.

Ensimmäinen lähikontaktini patsaan kanssa oli häkellyttävä kokemus. Taisin jopa punastua – niin outoa oli tutkia taiteilijan kasvoja viiden senttimetrin päästä. Patsas ihan kuin hengitti, kuin persoona itse olisi ollut siinä läsnä. Kuka tietää, ehkä olikin, tai ehkä teos vain heijasti mi-

nulle takaisin jotakin omasta elämänenergiastani. Joka tapauksessa tykähdyin välittömästi taiteeseen johon saatoin vapaasti tutustua läheltä ja jopa koskettaa.

Ensimmäisen tervehdyskäynnin jälkeen kiinnostukseni ei enää kohdistunut pelkästään taideteokseen – jonka toteutus oli mielestäni täydellinen – vaan myös henkilöön jota se esitti. Päivittäin patsaan ohi kulkiessani ajattelen yleensä aina: - Kas Pablohan se siinä, ihan kuin yksi meistä, ”ilmielävänä” täydessä luovan työn touhussa. Kaikki hyvin auringon alla.

Joulukuussa 2008 myös läheinen Málagan kaupunki sai oman katutason Picasso-patsaansa. Madridilaisen kuvanveistäjä Francisco López Hernándezin teos on sijoitettu strategisesti oikeaan paikkaan: Plaza de la Merced -aukiolle aivan taiteilijan syntymäkodin eteen. Havaittuamme patsaan sisareni Tarja Hasanin kanssa halusimme välittömästi ”intiimiin lähikontaktiin” sen kanssa. Istahdimme vuoron perään mestarin viereen tunnustelemaan millaisen taidekokemuksen se meissä herätti. Molempien mielestä penkillä ei istunut eloton kylmä

patsas, vaan siinä todellakin oli ”joku”.

Patsaan kupeella värisevä energialataus oli persoonallinen ja voimakas.

Kenet nostetaan pulun vessaksi?

Totuus on, että korokkeelle nostettuja suurmiesten patsaita ja muistomerkkejä en ole koskaan pitänyt kiinnostavina.

Maailma on täynnä korkeille palleille nostettuja suurmiehiä, kuolettavan tylsiä ja/ tai julmia auktoriteetteja, kuten Francisco Franco, Sadam Hussein, Fidel Castro, jne., ja heidän vielä tylsempiä muistomerkkejään. Tosin, pulujen vessoiksi tällaiset tyypit ovat oikein sopivia.

Mutta katutasolle sijoitettuna, hohtavan puhtaana pidetty patsas on eräänlainen muisto tulevaisuudesta – ajasta jolloin ihmiskunta osaa jo toteuttaa itseään rauhanomaisesti ilman ankaria auktoriteettejakin. Silloin ei enää nosteta taiteilijoitakaan muiden yläpuolelle, kauas suuren yleisön todellisesta kiinnostuksesta, ihailusta ja kiintymyksestä. Kuten ei heidän muistopatsaitaankaan. •

Mikä on Sinun lempipatsaasi?

Oletko törmännyt patsaaseen, josta todella pidät, joka kiehtoo, puhuttaa, herättää ajatuksia?

Onko se näköispatsas? Abstrakti? Symbolinen? Humoristinen? Suunnitteletko mielelläsi lenkkireittisi siten, että voit vilkaista sitä?

Lähetä kuva patsaasta, joka on sinun lempipatsaasi. Liitä mukaan lyhyt teksti, missä kerrot suhteesi kyseiseen muistomerkkiin. Onko se aina ollut sinun kulmillasi ja sinä tunnet sen tarinan, vai kenties törmäsitkö siihen jossain maailmalla, ja se jäi mieleen?

Julkaisemme seuraavassa NonSordinossa jäsentemme lähettämiä patsaskuvia ja niihin liittyviä lyhyitä tarinoita miksi juuri kyseinen patsas.

Lähetä aineisto tammikuun 2010 loppuun mennessä osoitteeseen: kaarina.pehkonen@mamary.fi.

NonSordino -

Teksti ja kuvat: Ari Lehmus

Puoli vuosisataa mainonnan tekemistä Tampereella Marraskuun alussa julkistetussa 300-sivuisessa kirjassa esiintyy kymmeniä eri ikäisiä tekijöitä, joiden kautta piirtyy kuva mainostoimiston arjesta ja juhlasta.

Tamperelaisen mainosalan historiikki

KAUHEETA YRITYSTÄ

- NonSordino 2/2009

He puhuvat mainonnan pariin päätymisestään, uransa tähtihetkistä ja karikoista. He kertaavat menneitä ja visioivat tulevia. He arvioivat mainontaa yleensä – ja toisiaan.

Kirjan on kirjoittanut Pirjo Silveri ja kuvauksista ja taitosta vastaa Jari Koivisto. Kustantaja on Tampereen Mainosyhdistyksen Säätiö.

Kirjan valmistaminen kesti puolitoista vuotta. Haastattelut ja kuvaukset ajoittuivat kevään 2008 ja 2009 väliin. Materiaalia kerättiin myös eri mainostoimistojen arkistoista ja käytössä oli myös kaikki Tampereen Mainosyhdistyksen pöytäkirjat aina perustamiskirjasta vuodelta 1951 alkaen.

Kauheeta yritystä -kirja ei pyri olemaan täydellinen kooste tamperelaisesta mainonnan tekemisestä. Mutta se on täynnä meheviä tarinoita ja kirjan mielenkiintoa lisää erittäin runsas kuvitus.

Kirjan myyntihinta on 40 euroa + toimituskulut ja sen voi tilata osoitteesta: harri@erasalonkirjapaino.fi.

Yhdistys ja säätiö Säätiön edeltäjä, Tampereen Mainosyhdistys perustettiin vuonna 1951. Yhdistyksen toiminta oli erittäin vilkasta 196080-luvuilla, jolloin yhdistykseen kuului miltei 300 aktiivista jäsentä. Myös apurahojen kysyntä ja jakaminen oli tuolloin vilkasta. Sittemmin yhdistyksen toiminta laantui. Vuonna 2000 apurahatoimintaa varten perustettiin virallinen rekisteröity säätiö, jonka tarkoituksena on mai-

PIENIÄ nosalan ihmisten koulutusavustaminen Pirkanmaalla ja alan yleisen arvostuksen kohottaminen. Anomusten perusteella Tampereen Mainosyhdistyksen Säätiö myöntää apurahoja vuosittain useille henkilöille. Lisäksi säätiö jakaa vuosittai-

sessa Tampereen Markkinointiviestinnän viikon seminaarissa palkintoapurahoja nuorille kohdistetussa Prixjuju-kilpailussa menestyneille.

Säätiö osallistuu myös ko. viikon järjestelyihin. •

POSITIIVISIA UUTISIA

EU kirkastaa taivaan Saasteet ovat tummentaneet taivaan kaikkialla maailmassa, mutta Euroopan taivas on sitä vastoin kirkastunut. Tähän tulokseen ovat päätyneet yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston tutkijat mitattuaan ilman nokihiukkaspitoisuuksia.

Tutkimuksessa otettiin huomioon myös aerosolit – hiilen ja öljyn polttamisesta syntyvät ilmassa leijuvat pienhiukkaset.

Tulos: näkyvyys on parantunut Euroopassa 1980-luvun puolivälin jälkeen. Syynä Euroopan puhtaampaan ilmaan ovat Euroopan Unionin ilmanpuhtautta koskevat lait, jotka vaativat haitallisten aineiden tehokkaita suodattimia.

GEO-lehti 10/2009

Vihreitä töitä Maailman luonnonsäätiön WWF:n mukaan Euroopassa on 3,4 miljoonaa ”vihreää työpaikkaa”. Niihin lasketaan mukaan uusiutuvaan energiaan ja energian säästöön kytkeytyvät työt. EU:ssa uskotaan, että uusia vihreitä töitä syntyy vuoteen 2020 mennessä lisää 1,4 miljoonalle ihmiselle.

WWF näkee mahdolliseksi 2,5 miljoonan työpaikan synnyn, jos EU vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä 30% suunnitellun 20% asemesta.

STTK-lehti 6/2009

Reilua kauppaa Suomalaiset ostivat viime vuonna 54,4 miljoonalla eurolla Reilun kaupan tuotteita. Se on henkilöä kohden 10,22 euroa, mikä on kolmanneksi eniten koko maailmassa.

Tekoja ihmisarvon puolesta -lehti 3/2009

NonSordino -

Koirat Nanu ja Vili haluaisivat viedä jo ikuisen opiskelijan ja luovan ideoinnin kirjaan uppoutuneen Päivi-Marin piristävälle 10 kilometrin lenkille. Kiireessä lyhyempikin happihyppely otetaan riemulla vastaan.

Mihin niitä medianomeja oikein menee?

Viestintäala on jo vuosia seilannut tren-

Median moniosaajia

dikkäimpien opiskelualojen aallonharjalla. Lähes joka niemen notkossa ja saarelmassa on opinahjo, joka tarjoaa mitä erilaisempaa viestintäalan koulutusta.

On laskeskeltu, että MaMalaisille aloille, markkinointiviestintään, -tutkimukseen ja digimedia-alalle aikovia, koulutetaan noin 30 oppilaitoksessa ympäri Suomea.

Medianomiksikin voi ensi vuonna kouluttautua kymmenessä ammattikorkeakoulussa. Medianomeja onkin suollettu vuosia työmarkkinoille sellaisella tahdilla, että koko medianomi on jo kärsimässä inflaation. Varsinkin kun alan työpaikat ovat viime aikoina vähentyneet reippaaseen tahtiin.

Medianomilla saattaa olla huonohko kaiku tai trendipellen kuva erityisesti niiden mielissä, jotka eivät tiedä, millaisia moniosaajia medianomit parhaimmillaan voivat olla. Medianomihan on viestintäalan ammattilainen. Hän työskentelee laaja-alaisesti kulttuurin, viihdeteollisuuden, median, kaupan, teollisuuden tai tietoliikenteen palveluksessa. Medianomien monipuoliset työtehtävät näillä aloilla määräytyvät heidän koulutusohjelmansa mukaan. Suuntautumisvaihtoehtoja ovat esim. graafinen viestintä, digitaalinen viestintä, journalismi, elokuva- ja tvilmaisu sekä audiovisuaalinen media. Me-

10 - NonSordino 2/2009

Teksti: Ulla Askola Kuvat: Olli Hietamies

dianomiksi valmistutaan parhaimmillaan neljän vuoden opiskelujen ja 240 opintopisteen suorittamisen kautta.

Hypätäänpä nyt yhden medianomin, Päivi-Mari Hietamiehen kelkkaan.

Jyväskyläläinen Hietamies aloitti medianomiopinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuonna 2003.

- Viestintä- ja medianomin koulutusohjelma olivat silloin kuuminta hottia ympäri Suomea. Tiesin, että Jyväskylän ammattikorkeakouluunkin olisi hakijoita satamäärin. Laitoin hakemuksen vetämään aivan viime tingassa, koska

Koirat, luonto ja liikunta ovat oivaa stressin hallintaa. Vili-koira opastaa, että etsivä voi löytää mielenkiintoista sammalmättäästäkin.

ajattelin, etten kuitenkaan pääse sisään.

Muutaman sadan ensisijaisen hakijan joukosta medianomiopintoihin Jyväskylässä pääsi käsiksi 30 hakijaa ja mukana minä, vieläpä hyvin pistein, muistelee Hietamies.

Hän oli jo opiskellut vuoden tietotekniikkaa ammattikorkeakoulussa ja suorittanut avoimessa yliopistossa tietojärjestelmätieteiden perusopinnot.

Joustavaa opiskelua - Jyväskylässä medianomien koulutusohjelma oli tuolloin vielä alkutekijöissään. Opettajista osa oli viestintäalan ammattilaisia, mutta pedagogisia opintoja oli harvemmalla. Opiskelu vaati alusta asti rutkasti omaa aktiivisuutta, jotta sai varmasti sen mitä halusi. Jotkut ottivat opiskelun itseäni rennommin ja kävivät kursseja sieltä täältä. Osa vasta taitaa olla saanut opintonsa pakettiin, arvioi Hietamies.

- Jos tiesi, mitä halusi ja opiskeluintoa riitti, niin opintiestään saattoi rakentaa hyvinkin yksilöllisen. Kursseja saattoi ottaa eri koulutusohjelmista ja yliopistoltakin. Opiskelumeininki oli joustavaa, mutta piti pitää itse huoli että kurssit tulivat ajallaan suoritetuksi. Joustavuuden lisäksi opiskelun hyvä puoli oli se, että pääsi monipuolisesti kokeilemaan koko viestinnän laajaa kenttää.

Tärkeä työharjoittelu - Hyvän työharjoittelupaikan saanti on medianomiopiskelijallekin ensiarvoisen tärkeää. Puolessa vuodessa 10 hengen mainostoimistossa opin huisin paljon.

Pienessä toimistossa pääsee tekemään monipuolisesti kaikenlaisia töitä. Mai-

nostoimistomaailma ja graafinen suunnittelu alkoi kiinnostaa työharjoittelun myötä entistä enemmän. Jäinkin mainostoimistoon puolipäiväiseksi työntekijäksi opiskelujeni ohessa. Moni meistä teki työprojekteja tai puolipäivätöitä opiskelujensa ohessa. Työelämä olikin oikeaa korkeakoulua tulevaa työuraa ajatellen, sanoo Hietamies.

Jo opiskeluaikana eri projekteissa Hietamies oppi työelämänkin kannalta tärkeän asian, itsensä markkinoinnin. Valmistuttuaan vuonna 2007, hän oli juuri

muuttanut toiselle paikkakunnalle ja teki täyspäiväistä työtä etsiessä satunnaisia projekteja ja osa-aikaisia töitä mainostoimistoille. Vuoden 2008 alusta hän aloitti nykyisen työnsä graafisena suunnittelijana kouvolalaisessa mainostoimistossa.

Ay-toiminnassa näköalapaikalla - Graafiseen suunnitteluun ja projektien hallintaan keskittyneet medianomiopinnot ovat antaneet minulle hyvän pohjan

NonSordino - 11

työelämään. Nykyisessä työssäni kuuden hengen mainostoimistossa pääsen tekemään monipuolisesti kaikkea. On hallittava yhtä hyvin pienen yksittäisen käyntikortin suunnittelu kuin suuren kokonaisen yritysilmeen suunnittelu logoineen, painotuotteineen, teippauksineen, lehtineen, netteineen kaikkineen.

- Lyhyellä työurallani olen jo huomannut kuinka tärkeää on se, että on tahtotila olla hyvä ja kehittää ammattitaitoaan koko ajan. Opiskelen nyt työn ohessa avoimessa yliopistossa markkinointia sekä käyn erilaisilla ohjelmistokursseilla. Mitä enemmän oppii, sitä selvemmin huomaa, kuinka paljon vielä pitäisi oppia, summaa Päivi-Mari 28-vuotisella elämänkokemuksellaan.

- Myös ay-asioista on auennut työelämään aivan uusi ja mielenkiintoinen foorumi. Minulla on aina ollut vahva halu vaikuttaa ja olla aktiivisesti mukana.

Valmistuttuani siirryin opiskelijajäsenestä ammattiliiton varsinaiseksi jäseneksi ja löysin alani liiton. Osallistuessani viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestettyyn ERTO:n E.N.O. -nuorisotapahtumaan innostuin mukaan nuoriso- ja opiskelijavaliokuntaan. Sitä kautta tu-

Medianomin tutkinto Jyväskylässä on ohjannut Päivi-Mari Hietamiehen kulkua työelämässä.

lin mukaan myös MaMan toimintaan ja nyt olen ollut mukana sen hallituksessa vajaan vuoden.

Antoisaa myös nuorille - MaMan hallituksen ja ERTOn nuoriso- ja opiskelijavaliokunnan kautta pääsen vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja järjestämään yhteistä toimintaa. On tärkeää, että toiminnassa on mukana kaiken ikäisiä, myös paljon nuoria, koska meitä riittää varsinkin mainosalalla. Tätä kautta pääse myös hyvin tutustumaan omaan alaansa ja työelämään. Oli mukava olla järjestä-

mässä valiokunnan kanssa onnistunutta ”Tuunaa itsesi työelämään” –tapahtumaa nyt syksyllä. Mukaan tuli kymmeniä nuoria opiskelijoita ja työssä käyviä jotka saivat tuoretta työelämätietoa ja viestintäkoulutusta höystettynä hauskalla yhdessäololla ja illanvietolla bändeineen.

- Ja kaiken muun hyvän lisäksi näissä ay-riennossa tutustuu laajasti niin oman kuin muidenkin alojen aktiivisiin ihmisiin. Tämä tärkeä verkostoituminenhan on tänä päivänä se juttu niin työ- kuin muussakin elämässä, tietää medianomi (AMK) ja graafinen suunnittelija PäiviMari Hietamies. •

Missä Päivi-Marin kanssa samaan aikaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa medianomiksi opiskelleet ovat tänä päivänä:

• •

• •

•

AD-assitentti, mainostoimisto Graafinen suunnittelija, mainostoimisto x 2 AD, web designer, mainostoimisto Mainonnan suunnittelija, mainostoimisto Yhteysassistentti, mainostoimisto

• Käyttöliittymäsuunnittelija, digitoimisto

12 - NonSordino 2/2009

• Graafinen suunnittelija, tuotantoyhtiö • Koordinaattori, mediakasvatus

• Uutistoimittaja, paikallislehti • Vapaa toimittaja, lehdet/tv/radio • Lehtori, ammattikorkeakoulu x 2

• Markkinointivastaava, teatteri • Markkinointiassistentti, vaatetusalan yritys • Tuottaja, paikallislehti • Toimittaja, paikallislehti

• • •

•

Muissa kuin alan töissä x 2 Opiskelee x 4 Työtön Osa keskeytti opintonsa

Teksti ja kuvat: Erja Paajanen

Vuonojen Norja

kutsui 28.7.-2.8.

Monoliittipatsas Gustav Vigelandin Patsaspuistossa.

Kylmä matkasääkään ei lannistanut urheaa MaMalais-joukkoa, joka lähti heinäkuussa jäsenmatkalle Vuonojen Norjaan.

Nähtävää riitti luonnon ihmeistä lähtien myös ihmisen kätten töihin. Oletko sinä käynyt koskaan patsaspuistossa?

Heinäkuisena iltana pieni joukko MaMalaisia seuralaisineen kokoontui Turun satamaan.

Viking Isabella vei joukon Tukholmaan, jossa aamulla kokoonnuimme muun samalle matkalle lähtevän ryhmän kanssa.

Matka jatkui Matka-Vekan oppaamme Aaltoskan ja kuljettajamme Reijon hyvässä huomassa Ruotsin läpi Osloon hyvän sään vallitessa. Ryhmämme oli pieni, joten kaikki saivat bussissa ikkunapaikan mahtavien maisemien taivasteluun.

Eikä vain vuonoja Oslossa kävimme huikeassa Gustav Vigelandin patsaspuistossa, jossa on yli 200 erilaista veistosta, ihmisen elämänkaari kuvattuna vauvasta vaariin. Puisto on kaikille ilmainen.

Illalla ryhmämme kävi sateen liukastamalla Oslon uuden Jääpala-oopperatalon katolla. Talon ympäristö oli valitettavasti vielä rakennustyömaana. Itse kaupunki oli kaunis ja löysimme sieltä muitakin erikoisia patsaita, kuten esim. kuningas Kristianin hanskan sekä Suurkäräjien edessä olevat naispatsaat, jossa oikeisto ja vasemmisto syleilevät pyöreää keskustaa (kertoi mainio oppaamme Aaltoska).

NonSordino - 13

Irma, Sini ja Aaltoska Patsaspuistossa.

Koski Lomin kylässä.

MaMa-ryhmä Irma Vuorinen, Eeva ja Björn Ekman, Sini Pitkänen, Anna-Liisa

olivat tosi kapeita ja niillä oli useimmiten 60 kilometrin nopeusrajoitukset.

Kiittelimme kuljettajamme taituruutta serpentiiniteillä. Onneksi liikenne oli hiljaista, vain yksi lammaslauma tuli vastaan.

Ilma kylmeni, kun nousimme tuhanteen metriin ja pistäydyimme Turtagrö-ho-

Ruuska, Saija Moisio ja Erja Paajanen.

Ja matka jatkuu Aamun tultua jatkoimme matkaa kohti vuonoja Hallingdalen laakson kautta kohti Hardanger-vuonoa. Näimme voimalinjoja, jotka katosivat vuorenseinään. Voimalaitokset oli rakennettu vuorien sisään.

Matkasimme ajoittain tunneleissa vuorten uumenissa ja vaikka Norjassa kulutetaan yleisesti paljon sähköä, tunnelit olivat huonosti valaistuja. Lyhyen lauttamatkan jälkeen jatkoimme kohti Vöringfossin koskea, jota ihastelimme ja pelkäsimmekin, sillä vapaata pudotusta oli 145 metriä ja koskella kävi voimakas tuuli.

14 - NonSordino 2/2009

Yövyimme Vossestrandissa pienessä hotellissa, jonka vieressä oli yksi ainakin sadasta näkemästämme pienestä lomamökkikylistä vuono- ja tunturialueella.

Sateisessa säässä aamu sarasti ja lähdimme aikaisin kohti Sogne-vuonoa. Pilvet roikkuivat alhaalla, kun matkasimme espanjalaisryhmän kanssa samalla lautalla Gudvangenista Kaupangeriin. Katselimme pieniä kyliä ja yksittäisiä taloja jyrkillä vuorenrinteillä. Niihin ei ollut rakennettu teitä, vaan yhteydet tapahtuivat vesitse.

Matka jatkui jälleen kohti tunturialuetta ja matkan teko kävi hitaaksi, sillä tiet

Vesiputous Hallingdalenissa.

Stortinget Parlamenttitalo, Oslo.

tellissa, jossa toimii perinteikäs vuorikiipeilykoulu. Hotellilla on värikäs historia.

Sinne on kerätty yksi maailman suurimmista vuorikiipeilyalan kirjastoista.

Lunta alkoi olla vähän siellä täällä.

Nousimme 1434 m merenpinnan yläpuolelle ja kuvautimme itsemme kyseisen merkin luona. Korkeat lumihuippuiset vuoret ympäröivät matkaamme, kun saavuimme Jotunheimin kansallispuistoon. Lumen pinnalla näkyi siellä täällä punaista leväkasvustoa, joka tulee siellä plus-asteisen lumen pinnalle. Tunturijoet ja kosket olivat sameanvihreitä väriltään, kuulemma ikuisen jään sulamisvettä. Lämpötila laski yhdeksään asteeseen ja satoi ja vihmoi kylmästi, mutta me suo-

kirkko 1600-luvulta. Kirkot koristeltiin siihen aikaan varmuuden vuoksi myös viikinkikoristeilla kuten lohikäärmein. Kyläläiset olivat lahjoittaneet kirkkoon kymmeniä tauluja 1660-1780 välisenä aikana.

Sauvakirkkoja hävitettiin Norjassa 1800luvulla.

Pitkän päivän päätteeksi ajoimme Lillehammerin ohi pitkin Möss-järven rantaa majapaikkaamme Hamarin kaupunkiin.

Möss on syvä, syvimmillään 450 metriä ja siellä väitetään asustavan myös merikäärmeen.

malaiset kestimme urheasti.

Maija-Liisa Aaltoselle ja kuljettaja Reijolle. Jäi kipinä itämään seuraavaa matkaa varten. Sää oli ainoa miinus matkalla, mutta emme kuitenkaan valittaneet Ilmatieteenlaitokselle, emmekä Matka-Vekalle, vaikka he eivät järjestäneetkään meille aurinkoa ja lämmintä matkasäätä.

Matka oli ohi ennemmin kuin olisi suonutkaan. Kiitos hienoille matkatovereille, MaMalaisille ja oppaallemme

Harvinainen sauvakirkko Lomissa näimme sitten viimeinkin sauvakirkon ja pääsimme tutustumaan siihen myös sisältä. Kirkko oli hieno: puinen, paanukattoinen, viikinkilaivakoristeinen

Paanukattoinen, viikinkilaivakoristeinen kirkko 1600-luvulta.

NonSordino - 15

Makuja muualta Teksti: Virve Konttas

Monitoiminainen Hildegard Bingeniläinen syntyi Bermersheimissa, nykyisessä Saksassa, kreivilliseen perheeseen n. 900 vuotta sitten. Jo lapsena Hildegard osoitti erityistä älykkyyttä

Hildegard

Luonto lääkitsee...

Vanhan saksalaisen sananlaskun mukaan “Für jede Krankheit ist ein Kraut gewachsen” eli “Jokaista sairautta varten on luonto kasvattanut parantavan yrtin”.

ja kiinnostusta luontoa kohtaan.

Yskä- ja köhäkauden tullessa voit tehdä Hildegardin yskänlääkettä:

Vanhemmat laittoivat tyttärensä benediktiiniläisluostariin, joten Hildegardista tuli nunna ja myöhemmin myös abbedissa. Hildegard Bingeniläinen perusti itsekin kaksi luostaria. Hän oli monilahjakkuus, joka oli luonnontieteilijä, lääkäri, runoilija, säveltäjä ja myös mystikko. Hildegard Bingeniläisestä tuli elinaikanaan arvostettu henkilö, joka kävi kirjeenvaihtoa paavin ja keisareiden kanssa.

Hildegard Bingeniläisen oppien mukaan elintarvikkeita käytettäessä ei tulisi laskea ravintoarvoja, vaan aina tulisi tarkastella sitä, kuinka terveellisiä eri ruoka-aineet ihmiselle ovat. Jokaisella elintarvikkeella on omat lääkinnälli-

Hildegard Bingeniläinen oli ikivanhan viljalajikkeen speltin puolestapuhuja niin leipäviljana kuin leivonnaisissa. Hänen mielestään spelt paransi lähes kaikki taudit ja vaikutti jopa mieleen, poistaen masennus-

set arvonsa ja monet ravitsemuksesta johtuvat sairaudet saataisiin Hildegard Bingeniläisen oppeja noudattaen kuriin.

ta. Tunnetuimpia Hildegardin reseptejä onkin “hermokeksit”. Niissä on speltistä johtuen paljon b-ryhmän vitamiineja sekä myös magnesiumia ja fosforia.

16 - NonSordino 2/2009

Ota tuoreiden luumujen kivistä (40 kpl) pähkinänsärkijällä sydämet talteen. Anna niiden liota viinissä (250 ml) kaksi päivää. Pureskele näitä kiviä 2-6 kpl päivässä.

Lääke tehoaa myös krooniseen yskään.

”Hermokeksit” Hildegard Bingeniläisen mukaan - 400 g spelt-jauhoja - 250 g voita - 150 g raakasokeria, ruskeaa sokeria - 200 g jauhettuja manteleita - 2 munaa - 20 g kanelia - 20 g muskottia - 10 g neilikkaa - veitsenkärjellinen suolaa Pidä valmista taikinaa jonkin aikaa kylmässä ja kaulitse se sitten n. 2-3 mm:n paksuiseksi levyksi. Ota taikinasta muotilla haluamasi mallisia pikkuleipiä ja paista 180 asteessa kullanruskeiksi.

Guten Appetit!

Lakinainen vastaa Teksti: Hanna Harvima

Valokuva: Arja Kuittinen

JOUSTOA TYÖAIKOIHIN Työelämän nopeasti vaihtuvissa tilanteissa työnantajat usein toivovat, että työajat joustavat. On kuitenkin hyvä pitää mielessä lain määräykset työajoista sekä erottaa toisistaan ylityö ja liukuva työaika.

Ylityö ja liukuva työaika Työaikalain mukaan ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen, sovitun työajan lisäksi. Ylityön laskeminen alkaa päivätasolla kahdeksan tunnin työnteon jälkeen sekä viikkotasolla 40 tunnin jälkeen. Ylityö korvataan korotettuna, ei tunti tunnista. Esimerkiksi jos työntekijä kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen tekee kolme ylityötuntia, korvataan hänelle kaksi ensimmäistä ylityötuntia 50%:lla korotetulla palkalla ja kolmas tunti 100%:lla korotetulla palkalla. Työaikalaki ei salli tästä poikkeamista, eli työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia pienemmistä korotusprosenteista tai ylityökorvausten maksamatta jättämisestä. Mikäli ylityötä tehdään, siitä on maksettava lain mukaiset korvaukset. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että ylityökorvaukset vaihdetaan vapaa-ajaksi, jolloin myös tämä vapaa-aika annetaan korotusprosenteilla laskettuna. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä yksimielisyyteen, työntekijä voi aina vaatia korvauksen rahana.

Ylityön ja liukuvan työajan erottaminen ei aina ole helppoa. Nyrkkisääntönä

voi pitää sitä, että jos työntekijä jää työpäivänsä jälkeen tekemään työtä työnantajan pyynnöstä, on kyseessä ylityö. Jos työntekijä puolestaan itse päättää tehdä jonakin päivänä pidemmän päivän, jotta toisena päivänä voi lopettaa työt aikaisemmin, on kyse liukuvan työajan käytöstä. Liukuvan työajan käyttö edellyttää sitä, että työpaikalla on sovittu liukuvalle työajalle tietyt reunaehdot, kuten päivittäinen kiinteä työaika sekä vuorokautiset liukumarajat.

Työssä jaksamista työaikapankin avulla Liukuvan työajan lisäksi työelämään on mahdollista lisätä joustoa ja jaksamista työaikapankin avulla. Työaikapankki tarkoittaa järjestelmää, johon työntekijä voi kerätä vapaa-aikaa myöhemmin käytettäväksi. Tällaista vapaa-aikaa voi kertyä esimerkiksi ylityökorvauksista sekä vuosilomapäivistä. Työaikapankin käyttöönotto edellyttää sopimista työpaikalla. Sopimus on syytä tehdä kirjallisesti henkilöstön ja työnantajan välillä, ja siinä on syytä määritellä mm. se, millaista vapaa-aikaa työaikapankkiin voi säästää, miten vapaa-päiviä voi käyttää sekä miten työaikapankkijärjestelmä voidaan irtisanoa. Kun sopimus on tehty, jokainen työntekijä voi omalta osaltaan harkita, haluaako itse ottaa sen käyttöön. Työaikapankin ajatuksena on lisätä työssä jaksamista, mikä onnistuu esimerkiksi antamalla mahdollisuus pidempiin vapaajaksoihin. Tämä on syytä huomioida työaikapankkisopimuksessa määräyksellä, jonka mukaan työntekijällä on oikeus käyttää työaikapankkivapaata kokonaisina työpäivinä. •

NonSordino - 17

Tapahtumia © Oulun kaupunki

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset Tunnetko 404-vuotiaan Oulun?

MaMan syyskokous Oulussa 14.11.09 Koe MaMan pohjoinen ulottuvuus!

Tervetuloa Ouluun MaMa ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen la 14.11.09 klo 11.30 Kumppanuuskeskukseen, Isokatu 47.

MaMa tarjoaa kokoukseen osallistujille lounaan.

Vieraanamme kokouksessa on rovaniemeläisen Lapland Studion tj. Ilkka Immonen. Hän kertoo Studion toiminnasta ja digimedia-alan näkymistä.

Lapland Studio tekee mm. 3D-animaatioita asiakkaina esim. Nightwish, Lordi ja Lappset sekä erilaiset peliyhtiöt. Kokouksen puheenjohtajana toimii oululainen Katja Koivukoski. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuoroisten tilalle.

Junaliput kotipaikkakunta-Oulu-kotipaikkakunta voi tilata VR-Yritysmyynnistä, puh.

(030) 723 702 / ERTOn tilille mainiten MaMan koodin (sen saa ilmoittautuessa). Esim.

Helsingistä lähtee pe-iltana yö-pikajuna klo 22.23 ja on perillä Oulussa 7.26 la-aamuna. Oulusta Helsinkiin lähtee Pendolino klo 15.40 ja on Helsingissä 21.30. InterCity lähtee Oulusta klo 15.50 ja on Helsingissä klo 22.36.

Lentoliput saa halvimmalla hinnalla KalevaTravelin kautta puh. 020 5615 564 tai sähköpostilla tiimi6@/kaleva-travel.fi / ERTOn sopimus ja viitteenä MaMan syyskokous.

Liput saa suoraan omaan sähköpostiin, ilmoita osoitteesi tilatessa. Lippujen vahvistus toimii lippuna, tulosta se mukaan.

Finnairin vuoro Helsingistä la-aamuna klo 9.35 on Oulussa 10.40. Oulusta Helsinkiin lähtee kone esim. 17.35 ja on perillä Helsingissä 18.35. MaMa ry korvaa halvimman lentolipun mukaan, meno-paluu yht. 157,41 €.

Bussiliput maksetaan itse ja MaMa maksaa kulut lippuja vastaan tilillesi.

18 - NonSordino 2/2009

Vuonna 1605 Ruotsin kuningas Kaarle IX katseli ikivanhaa kauppapaikkaa Perämeren rannalla, joen suistossa ja päätti perustaa siihen kaupungin. Näin Uleåborg, Oulu oli syntynyt. Kaupunki kävi jo varhain kansainvälistä kauppaa ja terva ja lohet olivat pitkään tärkeimmät kauppatavarat.

Tänään Oulu on 130 000 asukkaan vilkas teknologiaan ja tekniseen osaamiseen keskittynyt kaupunki, joka tunnetaan ympäri maailmaa.

Oulusta löydät myös kulttuuria, viihdettä, urheilua… Oulusta voi (helsinkiläisestä näkökulmasta katsoen) löytää vielä oikean, lumisen talven. Neljä vuodenaikaa ovat selvästi nähtävissä. Kesällä voi surfata Nallikarin rannalla sekä pyörällä pääsee lähes minne vain – Oulussa on Suomen kattavin kevyen liikenteen verkosto.

Valkosipulin ystävät tietänevätkin, että Oulussa on kesäisin perinteikäs Valkosipuliyö. Rotuaari Piknik ja Ilmakitaran MM-kilpailut kuuluvat myös kesäohjelmaan.

Oulussa kannattaa tutustua myös Tähtitornin kahvilaan, joka on rakennettu entisen Oulun linnan raunioihin, Turkansaaren ulkomuseoon, Tietomaahan ja ehdottomasti Kauppahalliin ja kauppatoriin. Kauppatorilta pääseekin sitten pientä siltaa myöten kaupungin viehättävimpään osaan, Pikisaareen. Ennen se oli teollisuusmiljöö. Nykyisin saaressa asuu ja toimii tiivis, kymmenien eri alan taiteilijoiden ja käsityöläisten muodostama taiteilijayhteisö.

Lähde: Oulu.fi Ilmoittautuminen Erja Paajaselle 6.11. mennessä puh. 045 239 3663. Mainitse mahdolliset ruokarajoitukset.

Tervetuloa syyskokoukseen ja Ouluun – entiseen tervakaupunkiin, nykyiseen piilaaksoon!

MaMa-Paja MaMan jäsenilleen järjestämät, ilmaiset ohjelmistokurssit jatkuvat – ota haltuusi Illustrator CS4-vektorigrafiikkaohjelma ilmoittautumalla heti mukaan!

NonSordino - 19

Kurssilainen Anders Djupsjรถ