KerhokuulumisiaKANSI: Helsingin Winter Tweed Run piti taukoa Tuomiokirkon por

kevään ajo-ohjelMa Kansainväliset tapahtumat

19 Illallinen IVCA Rally 2015 Ruotsin Sölvesborgissa 13.–16.5.2015 IVCA Rally on kansainvälinen vanhojen polkupyörien kokoontumisajo, joita on järjestetty vuodesta 1981 alkaen eri puolilla maailmaa. Aiemmin Pohjoismaista on vain Tanska toiminut tapaamisen isäntänä.

Tämänkertainen isäntäkaupunki Sölvesborg sijaitsee Skånessa Karlskronan ja Malmön puolivälissä rannikolla. Kaupunki on kuuluisa yli puoli kilometriä pitkästä, lahden ylittävästä pyöräilysillastaan.

Ilmoittautumismaksu 2000 Skr, lapset 1000 Skr. Sisältää 4 illallista, 3 lounasta, lahjakassin, ryhmävalokuvirallisilta sivuilta. Aikataulu IVCA Ralliin saa ottaa osaa v. 1940 Keskiviikko 13.5. vanhemmilla pyörillä. Nuorem12–19 Ilmoittautuminen, Slottslän- matkin käyvät, jos ovat erikoisia, ei gorna kuitenkaan 25 vuotta nuoremmat.

van yms. Maksetaan etukäteen. Listätietoja tapahtuman 4.4.2015 Tweed Ride Porissa Lähtö klo 14:00 Porin Raatihuoneelta JYPSin 80-vuotisjuhlavuosi käynnistyy kävelykadulta klo 10 ja jatkuu pitkin vuotta. 23.5.2015 Retrokilpurit Vaasassa www.retrokilpurit.fi 13.6.2015 SAHK Suomen Ajoneuvohistoriallinen keskusliitto, retkeilyajo Vaasassa mukana ensimmäistä kertaa vanhat polkupyörät. 13.6.2015 Pyöräretki Sibeliuksen maisemissa Ainolasta Hämeenlinnaan (http://www.tawastcc.com/tour-de-sibelius). Toritapahtuma Hämeenlinnassa. Perhepyöräily Pikku-Sibelius kansallissäveltäjän lapsuusmaisemissa.

Komitean v. 1996 hyväksymä luokTorstai 14.5. kajako: 6 Century Ride, 100 mailin ajo, lähtö, 1. Draisiinit Tondellen 2. McMillanit 11.30 Lounas 3. Velosipedit (Michaux-tyyppiä) 19 Illallinen 4. Ispyöräiset 5. Kolmipyöräiset umpikumipyörät Perjantai 15.5. 6. Myöhemmät kolmipyörät 8–11 Kirpputori 7. Umpikumiset ketjuvetoiset 11.30 Lounas 8. Ilmakumirenkaiset kiinteänapai14 MM-kisat, Ljungaviken set. 19 Illallinen 9. Ilmakumirenkaiset vapaanavalla. Vaihteet luvallisiaLauantai 16.5. 10. Kilpapyörät vuoteen 1940. 10 Pukuajot, valokuvaus, paraati 11. Tandemit tai useampiajajaiset. Suurtorilla 12. Teknisesti erikoiset tai poikkea12–15 noutolounas vantyyppiset v. 1940 jälkeen valmis19 Gaalaillallinen, palkintojen jako tetut pyörät, kuitenkin vähintään 25 vuotta vanhat.

Kaikki luokkien 3–12 edustajien

Sölvesborgin pyöräilysillasta on tullut paikkakunnan symboli.

Kansalliset tapahtumat

9.5.2015 Pyöräilyviikon avajaiset Jyväskylässä

pitää olla alkuperäisvalmistetta. Retrokilpurien reitti on tänä vuonna kaksiosainen, lähtö- ja maalialue Vaasan Auto ja moottori museolla. Lähtö klo 12:00 (tasan). Pidemmän matkan ajajat käyvät ensin Raippaluodossa 50 km lenkin ja poimivat lyhyemmän noin 38 km lenkin ajajat mukaansa museolta. Paluu museolle noin klo 18:00. Perinteiseen tyyliin nautimme hyvän päivällisen mahdollisesti Sweet Vaasan tekemän. Museolla jatkamme illanviettoa yksityistilaisuudella, nauttien palauttavia virvokkeita ja illallisen aikaan lienee grillikin kuumana. Osallistumismaksu 30 Euroa maksetaan Vanhat Velot Ry:n tilille FI3180001670851881 Käytä viitteenä numeroa 20459.

KYMMENEN VUOTTA SITTEN PORISSA

Ostetaan ja myydään

Kuva on 6.8.2005 Porissa järjestettyjen vanhojen polkupyörien kokoontumisajojen viihteellisestä loppujäähdyttelystä. Vasemmalla myhäilee ajojen suunnittelija ja järjestäjä Keijo Valli tavarapyövinen ja Sinikka Lehto sekä edessä Pelle Lillkvist hanureineen ja Olli Lehto.

Ajoihin osallistui 13 pyöräilijää. Velot kokoontuivat Valajankatu 6:een, entisen Lauri Holmsten Oy:n konepajan pihalle. Täältä oli löytänyt kotinsa Keijo Vallin näyttävä pyöräkokoelma.

Lainaus Pikajalka-lehden 2/2005 retkikertomuksesta: ”Rauhaisan ajovalmistelun jälkeen, mainion nostalgisen grammarimusiikin tunnelmissa lähdimme liikkeelle suuntana Kokemäenjoen rannat, sillat, vanhat tehdasrakennukset, luodot, kaupunkikorttelit ja puistot. Kun me kelloja helistäen tulla rullasimme Porin torille ja kävelykaduille, uteliaita ihastelijoita riitti.” - KL POLKUPYÖRIEN uusia osia n. vv. 1930–1980. Hameverkkoja, lasisia kissansilmiä, napoja etu- ja taka-, kampia, rattaita, ketjuja, polkimien kumeja, keskiön osia, etuhaarukan osia, etuhaarukoita, ohjaustangon kannatinputkia, suoria, mutkallisia ja joutsenkaulallisia, kädensijoja, puisia, pakeliittisia, kumisia ja muovisia, lyhtyjä, dynamoita, merkkejä, vanteita, pinnoja, lokasuojia, pakettitelineitä, ketjusuojia, antiikkinapojen käytettyjä osia, käytettyjä satuloita, satulankanntinputkia, työkalulaatikoita ym. ym.

Ajamaton Hermes-pyörä 28” miesten n. v. 1950, uusia runkoja, miesten ja naisten pyöriä, nuorisopyöriä, tavarapyöriä 2- ja 3-pyöräisiä, korjausteline, rihtauspukki. Hannu Mattila puh.

rineen. Muut henkilöt ovat Gunda Öman, Marketta Lepo, Reijo Lehtonen, Pirkko Lehto-Jär-

(09) 4209080 tai 045 1235648 Oletko huomannut, että vanhoja Pikajalkoja voi lukea netistä. Osoitteeseen http://issuu.com/mrvelo/docs on tallennettu useimmat jo loppuunmyydyt Pikajalat ja vähän uudempiakin.

Vuoden 2005 ykkösnumerossa on Mikko Kylliäisen laaja artikkeli polkupyörästä sotavoimien kulkupelinä 1800-luvun lopulla. Lisäksi Aimo Rantala kertoo metsurien pyöräreiteistä ja Markku Lahtinen kinnerien teknisistä ratkaisuista. Lue ja hämmästy! - ML

teksti Markku Lahtinen

esa riippa. toukokuu. etsaus ja akvatinta. 2000.

Taiteilija Esa Riippa on pyöräilijä, sillä, kuten hän totesi Pikajalassa 3/2014 ilmestyneessä haastattelussa, kälviäläinen on joko hullu tai pyöräilijä. Pyörä esiintyy siksi useissa hänen töissään. Samoin niissä tapaa usein peltoja, virtaavia vesiä, puita ja ihmisiä. Kaikkea mitä keskipohjalaisessa lähiympäristössä päivittäin näkee. Taidetta eivät ole sen paremmin kummallisuudet kuin arkipäiväisyydetkään vaan se, kuinka taiteilija niiden avulla herättää katsojan pohtimaan. Picasso totesi usein siteeratussa huomiossaan: ”Taide on valhe, joka auttaa meitä näkemään totuuden.”

Herääs jo, vieraita tuloo Esa Riippa näkee hahmoja. Hänen töissään luonto saattaa personifikoitua niin kuin tässä viivasyövytyksessä. Kuva on niukka, muutamia pystyvetoja vankassa vaakaviivastossa. On kuulakas toukokuun lopun aamuyö. Iltaisen sateen jäljiltä tiellä on lätäköitä. Yölaulajat virittelevät viulujaan metsikössä. Pyöräilijä herkistää korviaan ja katsoo metsään, joka herää eloon.

Sommitelmassa pääosassa ovat pilvi, metsä ja pyöräilijä. Katsoja pohtii, miten metsikkö ja pilvenlonka liittyvät ohikulkevaan pyöräilijään, kunnes huomaa miten suutelevat toisiaan puut ja pilvet. Nyt alkaa löytyä kuvasta ritisevää eroottisuutta, hipaisuja, katseita, piiloteltuja eleitä, suun suikkausta. Tämä on kolmiodraama! Pyöräilijä on luullut luontoa omakseen, mutta se onkin toisen.

Pyörällä on tässä teoksessa sivuosa. Vaikka se on ainoa liikkuva, se ei ole toimija, ei edes eroottinen metafora niin kuin auto useassa kuvastossa. Ehkä pyörä kuitenkin kertoo kulkijamiehen vähittäisestä eroamisesta luonnonmukaisuudesta. Niin kuin merkkikirjamme kertoo, pyörät koetettiin kuitenkin nimimagialla liittää osaksi luontoa: suosittuja pyörämerkkejä olivat mm. kalevalaiset ja luontomytologian nimet.

Sata vuotta sitten tämä olisikin tulkittu suomalaiseksi mytologiaksi, kuinka Luonnotar kohtaa Tapion. Entä nyt? Onko pilvityttö metsäpojalle todellisuutta vai utua? Täytyykö olla taiteilija nähdäkseen pilvissä ja metsissä ihmishahmoja. Täytyykö olla hullu vai riittääkö että on pyöräilijä? Miten tämän tulkitsee sadan vuoden päästä nuorukainen, joka on löytänyt kellariin kätkettynä vanhan suomalaisen, teräsrunkoisen polkupyörän? Kiinnittääkö hän huomionsa toisiin seikkoihin?

Etsauksen ja akvatintan niukat värit ja sävyt tukevat kuvan yksinkertaista tarinaa ja nousevan päivän ja kevään väritystä.