Pääkirjoitus

Kenelle tiet tehdään

Onko maanteile jyrsityt tärinäraidat todellakin sitä varten, että voi rauhassa nukkua ratissa ajamatta ulos tieltä.”Oman työajoni nämä urat ovat pelastaneet monet kerrat vaikka täysin valveilla on oltu”, kertoo rekkakuski ja useat muut kommentoijat säestävät ja toivottavat pyöräilijät muualle pyöräilemään autoilijoiden tieltä tärinäraitojen takia yliajetusta pyöräilijästä tehdyn lehtijutun kommenttipalstalla.

Mitä helvettiä, onko tiet vain autoille. Ajetaanko autoja unissaan. Hyvin kuvaava asenteelle on monessa kommetissa toistunut ajatus: Täysin valveilla on oltu koko ajan, mutta silti tärinäraita herättää, kun on vähällä ajaa ulos tieltä. Ei näytä olevan valveilla nämä henkilöt edes kommentteja kirjoittaessaan. Tiehen jyrsittyjen, painettujen tai valettujen tärinäraitojen virallinen nimikin järkyttää, ”Heräteraidat”. Miten voi olla mahdollista, että maantietä kaupunkien väleillä ajeleeautoilijoita, jotka nukkuvat pätkinä ja heräävät vain auton tärinään ohjaamaan sen takaisin tielle. Tärinäraidat mahdollistavat tämän ja opettavat ihmiset ajamaan yhä välinpitämättömämmin.

Jos tiellä liikkuisi vain autoja samalla nopeudella, tässä ei olisi varsinaista ongelmaa, sen kun vain nukuttaisiin ratissa tärinästä tärinään. Tärinäohjattu autoilija ja matkapyöräilijä on kuitenkin erittäin onnettomuusherkkä yhdistelmä. Useita kuolemaan ja vakaviin vammoihin johtanutta pyöräilijöiden yliajoa niiden muutaman vuoden aikana, joina tärinäraitoja on Suomessa kokeiltu. Nukkuautoilijoiden lisäksi samaa tietä käyttävät myös matkapyöräilijät, jotka eivät 30 sentin tärinäraidan takia mahdu ajamaan alle puolimetrisellä pientareella, eikä tärinäraidan polkupyörälle aiheuttaman ohjausta vaikeuttavan tärinän takia, kykene vauhdissa väistämään tärinäraidan yli pois ajoradalta tärinäraitaohjatun nukkuvan autoilijan tieltä. Ilman törmäystä selvitään vain tuurilla, jos nukkuautoilija sattuu olemaan uniensa välissä hereillä.

Miten on mahdollista, että Liikennevirasto on tällaisia tärinäraitoja päätynyt suosittelemaan ja ELY-keskukset niitä innolla rakentavat. Liikenneviraston oman tutkimuksen mukaan pientareen puolen tärinäraidat aiheuttivat 36% enemmän suistumisia vasemmalle puolelle tietä. Pientareen herätemerkintä siis herätti kuljettajan niin syvästä unesta, että tämä herätessään ohjasi vastaantulevan kaistalle ja päätyi vielä ojaan vastakkaiselle puolelle. Äärimmäisen vaarallista täysin syyttömille vastaantulijoille. Perustelut pientareen puolen tärinäraidalle ovat kestämättömät. Silti niitä rakennetaan.

Varsinainen paholaisen keksintö ovat pientareen puolen tärinäraidat, mutta myös keskiviivan tärinäraidat vaarantavat hitaan liikenteen. Tärinäraidalle ei ei autoilija niin mielellään aja, joten hitaan liikenteen ohittamiset tehdään tarpeettoman läheltä. Taas iso riski, joka aiheutuu kalliisti rakennetuista tärinämerkinnöistä tiellä. Pientareen puolen tärinäraitaa ei pitäisi laittaa tielle, jossa pientareelle ei tärinäraidan oikealle puolelle ei jää yli metrin levyistä kelvollista aluetta ajaa myös kolmipyöräisellä polkupyörällä.

Onko oikeasti tarpeen pitää nukkuvat autoilijat tiellä. Eikö olisi turvallisempaa päästää nukkuvat autoilijat nukkumaan ensimmäiseen puskaan, kuin pitää heidät tiellä nukkumassa ja aiheuttamassa vaaraa muulle liikenteelle.

Jori Montonen päätoimittaja

PELLAVISSA AJETTIIN ennen vanhaan. Vanha kuva kertoo pyöräilevistä naisista ja heidän taka-alalle vetäytyvistä sulhoistaan. Kuva vahvistaa näkemystä, että pyörä ei ollut Suomessa ylhäisön leikkiväline vaan palkollisten työkalu. Pää- ja esiliinoihin pukeutuneet naiset ovat sattuneet samaan kuvat lakkipäisten työmiesten kanssa.

Kesäkuun lopulla Vanhojen velojen Pellava-ajoissa nähtiin hienompaa retonkia, pellavaa ja nahkaa. Ilkka Kyttälä on soittimensa kanssa valmiina nousemaan isopyöräisen selkään. Päivi ja Esko Kuikka poseeraavat Tallipihan Suvi-Vintage-päivien yleisömerelle, mutta Hannu Salokannel hämäläisenä vielä pohtii mihin joukkoon liittyisi ajamaan. Pellava-ajot kerää vuosi vuodelta enemmän ajajia kiertämään Tampereen keskustan puistokäytäviä ja rantoja.