Pyöräpajalta

hommasi serkkutyötönkin seuraksi kisojen ajaksi.

Herronen oli Ruotsin kuuden päivän etappiajoissa Nymanin kanssa. Joka maasta oli mukana kaksi parasta ajajaa. Ajettiin Moran ja Falunin kautta Tukholmaan. Nyman luuli tulleensa vanhaksi kun hävisi pari kertaa Herroselle.

Ruotsiin valmentautuessaan Herronen oli Monarkilla töissä. Poikkeuksellisesti hän kerran lähti työaikana kahdelta lenkille, kun piti ehtiä ajamaan 200 km kierros. Luodossa ajoi auto mereen juuri Matin kohdalla kun ei tiennyt kumman tien valitsi, ajoi välistä ja suoraan jyrkänteeltä alas, missä vettä oli rintaan asti. Herronen syöksyi pelastamaan ja kiskoi ajajan autosta pois. Mies oli aivan sekaisin, pyysi pelastamaan kolme lastaan, minkä Matti teki. Sitten hän huomasi, että onhan siellä takapenkillä vielä joku, ja haki vaimonkin pois. Kuljettaja sai sittemmin palkinnon perheensä hengen pelastamisesta. Herronen sen sijaan sai vaatteensa märiksi, palasi pyörällään 50 km Kokkolaan ja paleli. Kuuden päivän ajoissa sitten iski flunssa ja keuhkoputkentulehdus. Lääkäri antoi oireisiin joitakin tippoja, joiden voimin Matti lähti tempoajoon. Nyman sanoi, että jos vain puolitoistaminuuttia häviät, olet kovassa kunnossa. Eroa tuli kaksi sekuntia. - Semmoiset flunssalääkkeet silloin oli.

Falunissa saatu kylmä suihku kisan päälle oli kuitenkin liikaa, ja Herronen joutui keskeyttämään neljäntenä päivänä.

Vaikka päivät tehtiin kovaa työtä, ehdittiin päälle harjoitellakin. Parhaina vuosina ajetuksi tuli 16 000 km. Talvella harjoiteltiin enempi hiihtämällä ja käytiin savotalla. Tiet ovat kyllä parantuneet. Ennen oli savipintaiset tiet, jotka märällä kelillä muuttuivat kuravelliksi. Maalituomareille tuli ylimääräistä työtä, kun piti maaliviivan ylittäneiltä aina kysyä ”kuka sää oot”. Pahinta oli, kun saven päälle pantiin jotakin myrkkyä tai muuta kemikaalia ja siihen kun satoi vettä, niin oli liukasta ja myrkystä vielä tuli silmät turvoksiin. Asfalttia oli niinä aikoina Kokkolasta Jyväskylän suuntaan viisi kilometriä, ja siinä käytiin ajelemassa talvellakin. Sitä Herronen ja Hautamäki ajoivat ahkerasti olympiavuonna.

Nykypäivää ja tulevaisuutta Nykypäivää miehet hieman harmittelevat. Ajat ovat muuttuneet, nyt on vähän kisoja. Oli ennen kolme–neljä kisaa viikonlopulla, ja kovia olivat. Mutta sen verran innokasta väkeä Kälviällä oli, että liiton toiminnanjohtaja kun tuli Kälviälle kisoihin, niin asemalla oli enempi väkeä pyörillä vastaanottamassa kuin muualla kisoissa.

Raimo Luodon poika Hannu ajoi vuorollaan Suomen mestaruuksista, ja tämän poika Ville ajaa nyt neljättä kauttaan. Pyöräilyä ei ole hänelle tuputettu. Mutta kerran hän otti isän pyörän allensa ja lähti ajamaan Kälviältä Vaasaan, Kokkolan kohdalla hän huomasi palelevansa ja palasi takaisin ja lisäsi vaatetta. Sitten hän lähti uudelleen Vaasaan. Seuraavana vuonna hän voitti sitten jo kilpasarjan. Ostetaan ja myydään Myydään polkupyörien uusia osia n. vv. 1930–1980. Hameverkkoja, lasisia kissansilmiä, napoja etu- ja taka, kampia, rattaita, ketjuja, polkimien kumeja, keskiön osia, etuhaarukan osia, etuhaarukoita, ohjaustangon kannatinputkia, suoria, mutkallisia ja joutsenkaulallisia, kädensijoja, puisia, pakeliittisia, kumisia ja muovisia, lyhtyjä, dynamoita, merkkejä, vanteita, pinnoja, lokasuojia, pakettitelineitä, ketjusuojia, antiikkinapojen käytettyjä osia, käytettyjä satuloita, satulankanntinputkia, työkalulaatikoita ym. ym.

Ajamaton Hermes-pyörä 28” miesten n. v. 1950, uusia runkoja, miesten ja naisten pyöriä, nuorisopyöriä, tavarapyöriä 2- ja 3-pyöräisiä, korjausteline, rihtauspukki. Hannu Mattila puh. (09) 4209080 tai 045 1235648

kyMMenittäin hyväkuntoisia veteraanipyöriä myytävänä edulliseen hintaan mummoille ja papoille Vehmaisissa ja Vatialassa.

Pitäkää kiirusta, sillä parhaat viedään päältä.

Soita 033645794 / Jaakko Hätönen

Kaivataan tietoja HALLUSSANI oli vielä vuonna 1969 Adler-merkkinen miesten pyörä. Hyväkuntoinen kolmivaihteinen pyörä, jonka erikoisuuksiin kuului oikea vaihdelaatikko keskiössä. Sitten se varastettiin Helsingin Eerikinkadun asuntoni kellarista. Varkaalle ei kelvannut sisareni perua ollut Raleigh-naistenpyörä. Saamieni tietojen mukaan Adlereita tuotiin 1930-luvulla 30 kappaletta, ja tuolloin 1968 niitä oli jäljellä neljä kappalettta, Hellbergin pyöräliikkeessä Helsingissä yksi, Olavi Sallisella yksi (nyt automuseossa Vehoniemessä), kollegallani Heikki Suvitiellä jossain Kirkkonummen liiterissä yksi ja minulla yksi. Omani oli uudelleen maalattu ja kunnostettu, väri harmaa. Useimmiten Adlerit olivat kai tummia, mustia ruskeita ja punaisia. Kovin mielelläni kuulisin tuosta Adlerista enemmän ja aivan erityisesti, jos onni käy, harmaasta yksilöstä, jossa on matalapainerenkaat ja rikkinäinen Adlerin merkki.

Jussi Suomala, 050 5850 240, Helsinki.

BALLIS SAINT ETIENNE. Pyörä lienee -40-50 luvulta. Simplex vaihteet, Durex kammet, teräsvanteet. Interwebin olen tutkinut, tietoa tosi vähän saatavilla. Olisiko kenelläkään mitään tietoa, muistikuvia tai jotain millä historia vähän selkiäisi. Puh 0405504428/ Mikko, lisäkuvia mrvelo.com