Revanssi 1 2018 by mtkl

m i e l e n t e r v e y d e n k e s k u s l i i t o n j ä s e n l e h t i 1/2018

Lue Mestaruus turnauksen ja Kulttuuri- ja yleisurheilupäivien infot! s. 14-15

Hyvän mielen lähettiläs 2018 on Jani Toivola s. 3

TAN O V NEU AT CH t alvelu ontaprveys v u e n # nte #mielertaistuki #ve

Vuonna 2018

UUSIA SUUNTIA, UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Mielenterveysbarometri julkaistiin ja messut täyttivät 20 vuotta

Dissosiaatiohäiriö sai oman yhdistyksen

Omakannasta löydät kaikki terveystietosi

MBR uskoo uusiin artisteihin ja musiikin parantavaan voimaan

s. 6–8 ja s. 17

s. 19

s. 13

s. 18

1/2018 PÄÄKI RJO ITU S

Uusia alkuja

un vuodenvaihteen jälkeen tulin töihin, fiilikseni ei olisi voinut olla parempi. Tiesin, että töitä oli tiedossa todella paljon, mutta olin valtavan innoissani edessä olevista muutoksista ja uudistuksista, joita tämä vuosi tuo mukanaan järjestössämme. Muutosprosessi alkoi jo viime syksynä, kun aloimme päivittää strategiaamme ja samalla valmistautua brändimme kirkastamiseen ja digitaalisiin toimintaympäristöihin siirtymiseen yhä vankemmin. Tänä vuonna tämä kaikki konkretisoituu: Mielenterveyden keskusliiton strategia uudistetaan, visuaalinen ilme muuttuu ja modernisoituu, puheen ja sanoittamisen tapaa mietitään ja terävöitetään, palvelujamme monipuolistetaan digitaalisemmiksi ja verkkosivut rakennetaan kokonaan uudelleen. Tämän kaiken onnistunut toteuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista, ellemme muista sitä tärkeintä: mitä olemme pohjimmiltaan olleet alusta lähtien ja mitä yhä olemme. Brändin on oltava kiinni työssä, jota teemme. Mielenterveyden keskusliitto on potilasjärjestö, jolla on tarjota ainutlaatuista kokemustietoa ja vertaistoimintaa yhdessä paikallisten ja valtakunnallisten mielenterveysyhdistysten kanssa. Tätä pidämme yllä jatkossakin vahvasti. Perinteisen järjestötoiminnan rinnalle luomme kuitenkin myös uusia tapoja toimia yhteisBrändin on oltava kiinni kunnassa mielenterveyden edistämiseksi ja työssä, jota sairastuneiden ja toipuvien tukemiseksi. On teemme tärkeää siirtyä yhä vahvemmin digitaaliseen aikaan ja luoda uudenlaista yhteisöllisyyttä ja palveluja verkkomaailmassa. Muutoksen kohtaaminen voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta sekä tunteen, että aiemmin olisi tehty jotain huonosti. Mutta muutoksessa ei ole kyse aiemman kyseenalaistamisesta, vaan uusista aluista ja mahdollisuudesta nähdä ja ajatella uudella tavalla. Tarve ja voimavarat muutoksiin tulevat ensisijaisesti ulkopuolelta – siitä kontekstista, jossa tässä maailmassa elämme ja toimimme. Se rohkaisee ajattelemaan muutosta välttämättömyytenä, jota jokainen tarvitsee aika ajoin. Muutos voi tuoda näkyväksi asioita, joita aiemmin ei nähnyt tai jotka ovat hautautuneet rutiinien ja pysähtyneisyyden alle. Kun päätät joka päivä keksiä saman asian uudelleen, se näyttää joka kerta vähän erilaiselta ja antaa mahdollisuuden tarkastella asiaa monelta eri puolelta. Näin mikä tahansa tilanne saattaa kääntyä lopulta uudeksi mahdollisuudeksi ja uudeksi aluksi.  Olavi Sydänmaanlakka Toiminnanjohtaja Mielenterveyden keskusliitto

MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI Revanssi jaetaan maksutta Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja tukijäsenille neljästi vuodessa (1/talous). Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman yhdistyksen kautta. Päätoimittaja Olavi Sydänmaanlakka Tuottaja Mirja Aarnio Taitto Vitale Ay Paino Lehtisepät, Tuusula Aineistot osoitteella Revanssi Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki Sähköiset aineistot revanssi@mtkl.fi Painos 18 500 kpl Ilmestyminen 2/2018 aineistot 6.4., ilmestyy 3.5. 3/2018 aineistot 17.8., ilmestyy 13.9. 4/2018 aineistot 12.10., ilmestyy 8.11. Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto www.facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto www.twitter.com/MTKL_fi www.instagram.com  @mielenterveydenkl

MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO Malmin kauppatie 26, 4 krs., 00700 Helsinki puh. 09 565 7730 • www.mtkl.fi • toimisto@mtkl.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mtkl.fi Aarnio Mirja................Viestinnän suunnittelija....................... 050 493 4433 Alen Raili.....................Kuntoutusneuvoja.............................. 046 851 4128 Hane Kimmo...............Kuntoutuspäällikkö............................. 050 599 6519 Heimonen Laura.........Kärkihankekoordinaattori................... 050 413 9271 Hämäläinen Jari..........ICT-asiantuntija................................... 040 551 4046 Hämäläinen Riitta.......Koulutus- ja markkinointikoordinaattori... 050 529 9729 Härkönen Wille...........Kouluttaja .......................................... 050 538 4333 Immonen Sirkku.........Viestintäpäällikkö................................ 040 124 4700 Isotalo Panu................Koulutuspäällikkö............................... 046 9230 923 Jantunen Pirkko..........Sosiaalineuvoja................................... 040 513 6213 Kantoluoto Isko..........Kuntoutussuunnittelija........................ 050 306 8379 Kapanen Heini............Kehitysjohtaja..................................... 046 920 0564 Karinen Merja.............Lakimies............................................. 050 561 7416 Kimmelma-Paajanen Terhi... Kuntoutussuunnittelija.............. 040 572 9119 Laakso Arja.................Yhdistyssihteeri.................................. 046 851 4980 Lempinen Sirpa..........Toimistoemäntä.................................. 050 522 8653 Lepistö Silja................Tapahtumakoordinaattori................... 040 500 0822 Matilainen Merja.........Kouluttaja........................................... 040 450 8256 Numminen Sirpa.........Henkilöstösihteeri............................... 0400 508 351 Paloheimo Paula.........Kehittämiskoordinaattori.................... 050 355 6389 Piensoho Anne...........Taloussihteeri...................................... 0400 507 857 Puusaar Maie..............Yhdistyssihteeri.................................. 040 512 0125 Rinta-Jouppi Jyrki......Kouluttaja........................................... 046 850 7587 Sarkama Tuija.............Talous- ja hallintojohtaja..................... 040 829 5331 Ståhlberg Outi............Kuntoutussuunnittelija........................ 050 375 9199 Sydänmaanlakka Olavi...........................Toiminnanjohtaja................................. 050 363 9920 Tirronen Marja............Toimistoemäntä.................................. 045 1206 303 Tonteri Päivi................Kouluttaja........................................... 050 308 8980 Tuominen Eija.............Johdon assistentti.............................. 040 525 7252 IISALMI Nissinen Tuija..............Voimavaravalmentaja......................... 046 923 0770 Pöllönen Anna............Voimavaravalmentaja......................... 050 331 8177 JYVÄSKYLÄ • Piippukatu 11, 40100 Jyväskylä Rantonen Kati.............Liikuntasihteeri................................... 046 920 6427 Savolainen Henri........Kuntoutussuunnittelija........................ 046 851 4583 KUOPIO • Microkatu 1 F, 70210 Kuopio Koskelo-Suomi Helena.Yhdistyskoordinaattori.........................050 362 7637 Laine Mirva.................Kuntoutusneuvoja.............................. 040 557 9505 Markkanen Irmeli........Kuntoutusneuvoja.............................. 050 592 0419 Rihti Jenni...................Kouluttaja........................................... 040 820 0597 Smahl Merja...............Kuntoutussuunnittelija........................ 046 851 2284 OULU • Kirkkokatu 23 B 1, 90130 Oulu Hyry Sanna.................Kuntoutussuunnittelija........................ 040 827 2665 Tikkanen Tarja.............Kuntoutussuunnittelija........................ 040 450 8630 TURKU • Verkatehtaankatu 4, 5. krs, 20100 Turku Laitinen Tuula.............Kouluttaja........................................... 050 383 1938 Metsäranta Pirjo.........Kuntoutussuunnittelija........................ 040 562 4773 Ristolainen Milla.........Kuntoutusneuvoja.............................. 040 450 6884

REVANSSI 1/2018

Liitto U UT I S IA JA AJANKOHTA ISIA

K o o nnut Mir j a A ar n io

Avoimuuden puolestapuhuja Mielenterveyden keskusliiton vuoden 2018 Hyvän mielen lähettiläs, kansanedustaja Jani Toivola pitää erittäin tärkeänä puhua mielenterveysasioista avoimesti ja rehellisesti, jotta jokainen saisi tulla nähdyksi ja kuulluksi juuri sellaisena kuin on. Teksti Mirja Aar nio Kuva Laura Malmivaara

oulukuussa 2016 kansanedustaja Jani Toivola ilmoitti jäävänsä kevätkaudeksi sairauslomalle keskivaikean masennuksen takia. Kesällä 2017 hän palasi eduskuntatyöhönsä ja on sen jälkeen kertonut avoimesti sairaudestaan ja siitä, miltä tuntui olla mielenterveyssyiden takia poissa työelämästä ja miten sairaus vaikutti myös hänen perhe-elämäänsä 4-vuotiaan tyttären yksinhuoltajana. – Olen todella otettu kutsusta toimia Hyvän mielen lähettiläänä. Se merkitsee mahdollisuutta osallistua keskusteluun mielenterveydestä, kohdata ihmisiä ja välittää heidän tarinoitaan eteenpäin. Mielenterveysongelmiin liittyy edelleen paljon häpeää, vaikenemista ja tietämättömyyttä. Mitä enemmän puhetta, sitä paremmin jokainen meistä voi tulla nähdyksi ja kuulluksi. Inhimillinen ja välittävä yhteiskunta tekee lakkaamatta töitä, jotta jokainen voisi luottaa omaan elämäntarinaansa, sanoo Toivola. Jani Toivola näkee, että tärkein tuki psyykkisen sairauden jälkeen työhön palaavalle on avoin työyhteisö ja ilmapiiri, jossa

asioista on mahdollista puhua, kysyä ja näyttää tunteita. Tämä lähtee hyvästä johtajuudesta. – Itse koin, että ensimmäiset viikot olivat ratkaisevia töihin paluun onnistumiselle. Suuri haaste on se, ettei eristäisi itseään muista. Omaan sairauslomaan saattaa liittyä häpeää ja epäonnistumisen kokemuksia. Mitä muut minusta ajattelevat? Kelpaanko vielä työhöni? Nähdäänkö minut edelleen ammattilaisena? Pahinta on yhteisö, joka käyttäytyy kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se on hiljaisuutta ja pelkoa, joka jättää ulkopuolelle. Vaikeneminen hidastaa toipumista ja mahdollisuuksia löytää paikka yhteisössä, sanoo Toivola. Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sanoo, että Jani Toivolan avoimuus, asenne ja halu puhua mielenterveysongelmien ja työelämän haasteista julkisesti päättäjänä antaa tärkeän viestin siitä, millaiseksi työelämäkulttuurin tulisi muuttua. – Työelämässä ei pitäisi vaieta vaikeista asioista, ja työn pitäisi joustaa ihmisen elämäntilanteiden mukaan. Jokaisella tulisi sairastumisesta huolimatta olla mahdollisuus olla osallisena työelämässä ja yhteiskunnassa vointinsa mukaan, sanoo Hyvän mielen lähettiläs julkistettiin Sydänmaanlakka. MielenterveysMielenterveyden keskusliitolla on Jani Toivolan kansmessuilla sa suunnitteilla tälle vuodelle mielenkiintoisia yhteis21.11.2017. työkuvioita, joista tiedotetaan niiden varmistuttua. 

1/2018 REVANSSI

9418 35 % eli

Mielenterveyden keskusliitolla oli vuodenvaihteessa

Facebook-tykkääjää

enemmän kuin vuosi sitten.

Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksistä

(55 %) on Facebookissa, ja yhteenlaskettu tykkääjämäärä on

31 532

UU T I S I A JA AJANKOHTAISIA

Neuvontaa nyt myös chatissa – kysy rohkeasti

iiton valtakunnallinen mielenterveysneuvonta palvelee nyt myös neuvontachatissa keskiviikkoisin klo 10–16 osoitteessa www.mtkl.fi. Voit kysyä nimettömästi ja valintasi mukaan joko kuntoutusneuvojalta tai kokemusasiantuntijalta. ”Chatista saa nopeasti apua ja tarvitsemansa tiedon, jos on huolissaan omasta jaksamisestaan, mielenterveydestään tai arjen asioista”, kertoo kokemusasiantuntija Heli Hämäläinen. 

NEUVONTACHAT keskiviikkoisin klo 10-16

mtkl.fi

#neuvontapalvelut #mielenterveys #vertaistuki

Puhis vloggaa mielen terveydestä

Ilmoittaudu nyt Pieni ele -keräykseen!

ieni ele -keräyksen ilmoittautuminen seuraaviin kolmeen vaaliin (maakuntavaalit 2018, eduskuntavaalit 2019 ja EU-vaalit 2019) on alkanut. Aikaisempien vaalien keräysilmoitukset eivät ole enää voimassa, vaan jokaisen yhdistyksen täytyy ilmoittautua uudestaan Pieni ele -keräyksen piiriin. Keräyksen tuotto yhdistykselle määräytyy sen mukaan, kuinka monta lipaskeräystuntia yhdistykselle on kertynyt. Aiemmat tuotot yhdistyksille ovat vaihdelleet 150−1500 euron välillä. Lipaskerääjinä voivat toimia yhdistyksen jäsenet ja työn tekijät sekä vapaaehtoiseksi lipaskerääjäksi haluava yksityishenkilö, joka voi tätä kautta tukea yhdistyksen toimintaa.

MITÄ LIPASKERÄÄJÄ TEKEE?

Lipaskerääjä työskentelee äänestyspaikoilla Pieni ele -keräyspisteellä sisätiloissa. Hän huolehtii pöydällä olevasta keräyslippaasta ja hymyilee, tervehtii ja kiittää lahjoittajia. Päivystysajan voi sopia lipaskerääjän kanssa, ja yleensä se kestää 2−4 tuntia. − Pieni ele -keräyksen tuoton käytämme jäsenten virkistys toimintaan, kertoo Porin mielenterveysyhdistyksen Hyviksen toiminnanjohtaja Pia Vahekoski ja kannustaa yhdistyksiä ilmoittautumaan keräykseen. 

Teksti Ida Nieminen

Ilmoittautuminen tapahtuu netti

lomakkeella http://bit.ly/pieniele2018. Jos ilmoittautuminen ei onnistu netissä, voi soittaa keräystoimistoon 0400-887114. Ilmoittautuminen päättyy 1.3.2018. Lisäohjeet löytyvät netistä www.mtkl.fi/yhdistysnetti.

Kuvassa ohjaaja Teemu Tolonen Porin Mielenterveysyhdistys Hyviksestä

oko olet tutustunut Puhiksen vlogiin? Mielenterveyden keskus liiton puheenjohtaja Tarmo Raatikainen julkaisee Facebookissa ja Youtubessa suosittua videoblogia, jossa hän käsittelee ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä aiheita. Tarmo on puhunut esimerkiksi mielenterveysongelmiin liittyvästä stigmasta ja itsemurhien ehkäisemisestä. Puhiksen vlogin tarkoituksena on madaltaa kynnystä puhua mielen terveysasioista. Keskusteluun voi osallistua hahstagilla #puhiksenvlogi kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Saat tiedon uusista vlogipäivityksistä ensimmäisten joukossa, kun alat seurata Mielenterveyden keskusliittoa Facebookissa (Mielenterveyden keskusliitto) ja Youtubessa (Mielen terveyden keskusliitto ry). Tarmolle voi ehdottaa vlogiaiheita osoitteeseen tarmo.raatikainen@mtkl.fi. 

Mobiilisovellus auttaa aloittelijan liikkumaan

viikon Askeleita arkeen -kävelyohjelma on ollut 11. tammikuuta alkaen ladattavissa myös Android- älypuhelimiin. Mobiilisovellus on suomenkielinen, ja sen voi ladata ilmaiseksi Google Play -kaupasta. Kävelyohjelma auttaa huonokuntoisiakin lisäämään päivittäistä liikuntaa, ja sen voi aloittaa, vaikka kunto olisi nollassa, sillä se alkaa hyvin kevyillä harjoituksilla. Viikkojen edetessä ja kunnon kohotessa ohjelman kävelymäärät kasvavat. Ohjelman harjoitukset latautuvat sovellukseen viikko kerrallaan aina maanantaisin. Harjoituksen ajaksi voi laittaa

REVANSSI 1/2018

kellon käyntiin ja lopussa kuitata päivän harjoituksen suoritetuksi. Kyseisen päivän harjoituksen voi kuitata vain sovellukseen laadittuna päivänä. Sovellus myös muistuttaa päivittäin, ettei päivän harjoitus unohtuisi ja jäisi tekemättä. Sovellus antaa myös vinkkejä, miten omaa arkea voisi aktivoida muutenkin kuin kävelemällä sekä herättää pohtimaan omaa liikkumista ja liikunnan merkitystä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Matalan kynnyksen kävelyohjelma on suunniteltu mielenterveyskuntoutujille. Esimerkiksi Imatran Puutalo ry

on markkinoinut ohjelmaa aktiivisesti alueellaan, ja se on saanut hyvän ja kiinnostuneen vastaanoton. − Ohjelmassa parasta on se, että se on suunnattu niille, jotka eivät ole liikkuneet lainkaan. Monet aloittelijan ohjelmat ovat liian raskaita kuntoutujille. Itsekin aikoinaan aloitin liikkumisen kilometrin kävelyillä, joiden puolessa välissä kävin leipomossa kahvilla huilaamassa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Eino Parvinen. Kävelykalenterin laati opinnäytetyönään Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelija Heidi Hurskainen, ja sovelluksen teki

harjoittelutyönä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjelmistotekniikan insinööriopiskelija Joonas Lähteinen. Askeleita arkeen on Mielenterveyden keskusliiton hanke (2017–2019), jonka tavoitteena on, että kävelystä tulisi osa ihmisen arjen toimintoja. Hanke on saanut tukea opetus- ja kulttuuriministeriöstä.  Ohjelma julkaistiin

paperisena kävelykalenterina elokuussa 2017, ja kalenterin voi tulostaa verkkosivuilta: www.mtkl.fi Lataa mobiilisovellus: play.google.com

Ohjelmaan liittyvät videot löytyvät Mielenterveyden keskusliiton YouTube-kanavalta.

Mielenterveyden keskusliitto ei järjestä vuonna 2018 Henkisen hyvinvoinnin viikkoa brändiuudistusprojektin vuoksi. Mielenterveysviikkoa vietetään normaalisti viikolla 47, ja tämän vuoden teema on Mun elämä, hyvä elämä.

Seuraa meitä somessa! www.mtkl.fi

Kevään 2018 kurssiopas ilmestynyt

ielenterveyden keskusliiton kevään 2018 uusi kurssiopas ilmestyi tammikuun alussa sekä paperisena että sähköisesti selailtavana versiona. Oppaan tavoitteena on tehdä käyttäjälle entistä helpommaksi löytää sopivia kursseja, kun koko tarjonta löytyy helposti yksistä kansista. Valikoimassa on monipuolisia vaihtoehtoja sekä psyykkisestä sairaudesta toipuville, alalla työskenteleville ammattilaisille että kuntoutujille, jotka haluavat auttaa toisia, kuten vertaisohjaajat ja kokemusasiantuntijat. Pientä hämmennystä ovat ehkä aiheuttaneet kurssien nimet näin aluksi. Esimerkiksi Suuret unelmat, pienet askeleet- kurssi on kuntoutujalle kuntoutumisen tueksi, vaikka nimessä ei ”keinoja kuntoutumiseen” mainitakaan. Kuntoutujallakin on unelmia, eikö vaan? Uudet kurssinimet ovat osa laajempaa brändi uudistusta Mielenterveyden keskusliitossa. Kaikki kurssit ja koulutukset on suunniteltu voimavarapohjaisen asiakastyön pohjalta, jota Mielenterveyden keskusliitto on yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa kehittänyt jo 20 vuoden ajan. Kaikessa mukana kulkevia teemoja ovat rohkaisu, toivon ja unelmien herättely, voimien vahvistaminen, kohtaaminen ja yhdessäolo. Kurssitarjonnassa on myös useita uutuuksia. Keväällä alkavat kaikille avoimet yleisöluentosarjat Helsingissä ja Turussa. Miniseminaarit ”Diagnoosien sekamelskasta, toivon tukemiseen” kiertävät eri puolilla maata ja ne toteutetaan yhteistyössä paikallisten mielenterveys-

yhdistysten kanssa. Ammattilaisille on tarjolla tietoa ja tukea myös työhyvinvointiin ja oppimisvaikeusasioihin. Kaikkiaan koulutustoimintaa on kevään aikana jopa 20 paikkakunnalla eri puolilla maata. Kymmenkunta kursseista toteutetaan yhteistyössä paikallisten tai alueellisten mielenterveysyhdistysten kanssa. Kurssit ovat herättäneet paljon mielenkiintoa, ja moni kurssi on jo täyttynyt kohinalla. Samalla Mielenterveyden keskusliitto saa arvokasta tietoa siitä, millaisille kursseille on erityistä tarvetta.  Sähköinen kurssiopas: http://mtkl.fi/palvelut/kurssit-ja-koulutukset/

Mielenterveyden keskusliiton hallitus on asettanut ja vahvistanut seuraavat työryhmät jatkamaan toimintaa kaudelle 2018-2020:

Työryhmien puheenjohtajana toimii hallituksen jäsen ja sihteerinä liiton toimihenkilö. Työryhmät toimivat liiton hallituksen alaisina.

Työryhmä Ansiomerkki- ja järjestö toimikunta

Puheenjohtaja ja sihteeri • Markus Lustig pj. • Silja Lepistö siht. • Maie Puusaar siht.

Sinulla on lupa unelmoida Toivon olemassaolo on ihmiselle elintärkeää. Toivo tarkoittaa, että sinulla on mahdollisuuksia. Ilman toivoa on raskasta nousta ylös aamuisin, saada mitään aikaiseksi, suunnitella elämää eteenpäin ja huomata hyviä asioita ympärillään. Unelmat tuovat toivoa. Unelmat ovat sytykkeitä motivaatiolle – tunteelle, että rinnassa palaa ja into uusiin asioihin vie mukanaan niin, että välillä on vaikea istua paikallaan. Motivaatio auttaa meitä luomaan tavoitteita ja ahertamaan jopa vuosikymmeniä saman asian parissa. Unelmointi on osa arkea, mutta arjen kiireessä unelmat helposti hukkuvat. Meillä on taipumus yrittää selittää kaikki järjellä: mikä on mahdollista ja mikä ehkä ei. Mutta unelmat voivat muuttaa mahdottoman mahdolliseksi. Kyky unelmoida erottaa ihmiset muista eläimistä. Olemme itse tärkeässä roolissa oman hyvinvointimme edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Yhteisiä unelmia tarvitsevat paitsi ihmiset yksilöinä, myös yhteisöt, yritykset ja organisaatiot. Unelmat ovat osa motivaatiota, joka saa meidät tekemään töitä, toteuttamaan itseämme ja kehittymään. Unelmat ovat mahdollistaneet historiassamme valtavia edistyksen askeleita, kuten maanviljelyn, teollistumisen, autot, lentokoneet, muutaman mainitakseni. Mitä jos kukaan ei koskaan olisi unelmoinut lentämisestä, olisiko meillä lentokoneita tai avaruus raketteja? Kun sanot unelmasi ääneen, ne vahvistuvat ja alkavat elää.

Liiton uudet työryhmät yy Järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta, joka vastaa ansiomerkkien myöntämisestä, valitsee vuosittain Vuoden Pomppu -palkinnon voittajan ja tuo jäsenkentän viestit järjestötoiminnan kehittämisestä liiton hallitukselle. yy Liikunta- ja kulttuurityöryhmä, joka vastaa liiton liikunta- ja kulttuuritoiminnan kehittämisestä, raportoi hallitukselle ja osallistuu vuosittain aktiivisesti esimerkiksi Kulttuuri- ja yleisurheilupäivien järjestelyihin. yy Omaistyöryhmä, joka vastaa liiton omais- ja läheistoiminnan kehittämisestä ja raportoi siitä liiton hallitukselle. yy Edunvalvonnan työryhmä, joka valmistelee ja esittelee hallitukselle edunvalvontaa koskevia asioita. Hallitus päätti kokouksessaan 12.2. perustaa Kokemusasiantuntijatyö ryhmän, jonka sihteerinä toimii Tarja Tikkanen. Puheenjohtaja valitaan myöhemmin.

TYÖ MIE LE S S Ä -BLOGI

Työryhmän jäsenet • Arto Haatanen, Mielenterveysyhdistys Vernetti ry, Helsinki • Asko Husso, Mielenterveysyhdistys Kello ry, Jyväskylä • Satu Ojala, Mielenterveysyhdistys Kaippari ry, Vantaan Mielenterveys yhdistys Hyvät Tuulet ry, Vantaa • Merja Saksanen, Vantaan Mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry, Vantaa

• Heidi Järvinen, Mieli maasta ry, Nepsy Edunvalvonta- • Ilkka Malinen pj. • Tarmo Raatikainen varapj. ry, Hyvinkää työryhmä • Merja Karinen siht. • Hilkka Niskanen, Virike ry, Mikkeli Liikunta- ja kulttuurityö ryhmä

• Esa Nordling pj. • Kati Rantonen, siht.

• Wille Härkönen, MTKL • Jouni Joensuu, Tukiranka ry, Pori • Eino Parvinen, Imatran Puutalo ry, Imatra • Heli Saarinen, Päijät-Hämeen Mielenterveystyön tuki MIETE ry, Lahti • Anne-Maria Saglam, Seinäjoen Alueen Mielenterveysyhdistys SAMY ry, Seinäjoki • Seppo Sundman, Mielenterveysyhdistys Kaippari ry

Omaistyö ryhmä

• Markus Raivio pj. • Outi Ståhlberg, siht.

• Sanna Hyry MTKL • Virpi Jaakkola, Etelän-SYLI ry, Vantaa • Sirkka Saaristo, Mieli maasta ry, Vihanti • Outi Ståhlberg, MTKL • Tarja Tikkanen, MTKL • Juhani Uhlgren, Hyvän mielen talo ry, Oulu

Unelmointi on osa arkea, mutta arjen kiireessä unelmat helposti hukkuvat. Siksi on tärkeää järjestää itselleen aikaa unelmoida. Tee itsellesi vaikka unelmien aarrekartta. Leikkaa lehdistä sanoja tai kuvia, joihin huomiosi kiinnittyy, ja kiinnitä ne vihkoon. Anna alitajuntasi työskennellä – sinun ei tarvitse tietää, mihin sana tai kuva liittyy. Mieti, mitä sinä haluat kertoa itsellesi, mille unelmalle annat luvan? Aarrekarttavihko auttaa sinua hahmottamaan unelmiasi ja muistuttamaan niistä, jos ne uhkaavat hukkua. Puhu unelmistasi jonkun kanssa. Kun sanot unelmasi ääneen, ne vahvistuvat ja alkavat elää. Vain ääneen sanotuille asioille voit saada tukea ja kannustusta. Kun tiedät, mistä unelmoit, huomaat mahdollisuuksia aivan eri tavalla. Pystyt tekemään valintoja ja päätöksiä helpommin. Usein unelmissa parasta on se matka, kun toteutat unelmiasi, ei vain niiden saavuttaminen. Matkan aikana unelmat voivat myös muuttua. Kaikki eivät pysty kaikkeen, mutta kuka tahansa voi pystyä siihen, mistä unelmoi. Toivossa on hyvä elää ja unelmia toteuttaessasi elämä on vielä parempaa. Unelmat ovat tärkeä osa mielenterveystyötä joka päivä. Unelmia ja hyvää oloa vuoden 2018 jokaiseen päivääsi.  Kirjoittaja Jyrki Rinta-Jouppi on

Mielenterveyden keskusliiton kouluttaja. Lue lisää blogeja: www.tyomielessa.fi

1/2018 REVANSSI

MIELENTERVEYSMESSUT 2017

Mielenterveysmessut täytti 20 vuotta Teksti Ida Nieminen Kuvat Anna Autio

Mielenterveysmessut järjestettiin jälleen 21.–22. marraskuuta Helsingin Wanhassa Satamassa. Mukava messutunnelma syntyi iloisista kävijöistä, kiinnostavista seminaareista ja luennoista, kokemuskirjaston mielenkiintoisesta tarjonnasta ja erilaisista näytteilleasettajista.

-vuotiaat messut keräsivät kahden päivän aikana 4 600 osallistujaa. Messuilla rikottiin Wanhan Sataman lounasennätys, sillä messuvieraat ostivat tiistaina huikeat 1 160 kappaletta lounaita. Kahteen messupäivään sisältyi koskettavia kokemuspuheenvuoroja, kiinnostavia yleisöluentoja ja tietoiskuja, rentouttavaa viihdettä sekä monipuolinen näyttely. Ammattilaisseminaareista eniten osallistujia vetivät Dissosiaatiohäiriö – mikä se on ja millaista sen kanssa on elää? ja Mitä arjen asiakastyössä on hyvä tietää psyykenlääkkeistä? Kaikkiin ammattilaisseminaareihin osallistui yhteensä 320 messukävijää.

RUNSAS OHJELMA TÄYTTI LUENTOSALIT

Suosituimmat yleisöluennot käsittelivät huijarisyndroomaa ja häpeää. Huijarisyndroomasta puhui psykologi Tiina Ekman, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan. Häpeää käsittelivät kokemusasiantuntijat Pia Alarto ja Celinda Byskata, jotka kertoivat rohkeasti omista kokemuksistaan. Heidän puheenvuoronsa täyttivät messusalin kokonaan, ja he saivatkin lopuksi yleisöltä raikuvat aplodit. Myös kokemuskirjasto täytti luentosalin kerta toisensa jälkeen. Esimerkiksi tiistaina Satu Martikainen puhui omasta dissosiaatiohäiriöstään ja yli vuosikymmenen pituisesta matkastaan kohti traumaterapiaa läpi suljetun osaston sekä väärien diagnoosien. Keskiviikkona puolestaan Veli-Matti Lehikoinen avautui traumoista, joita rikosten tekeminen on hänelle 6

REVANSSI 1/2018

aiheuttanut, elämästään vankilassa sekä mielenterveys- ja päihdeongelmistaan. Viihdesalissa lavalle kipusivat muun muassa Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Tarmo Raatikainen ja Kukunori ry:n puheenjohtaja Markus Raivio. Yleisöä viihdytti myös televisiosta tuttu imitaattori Tuomo Heikkilä, joka on esiintynyt messuilla useana vuonna. Ohjelman juonsi Tarja Jykylä, jonka hauska Aila Inkeri -hahmo nauratti vitseillään ja veti suositun messubingon. PULPETTI PURISTAA

Tiistaiaamuna julkistettiin vuoden 2018 Hyvän mielen lähettiläs, joka on kansanedustaja Jani Toivola. Hänen valintansa perustui siihen, että hän on kertonut avoimesti keskivaikeasta masennuksestaan julkisuudessa ja poistanut samalla stigmaa mielenterveysongelmien ympäriltä. Ensimmäisenä messupäivänä palkittiin myös Lasten ja nuorten kirjallisuusjärjestö IBBY Finlandin kirjoituskilpailun voittajat. Pulpetti puristaa -kilpailun pääpalkinnon sai 14-vuotias vantaalainen Krista Tikkanen, toisen palkinnon voitti 18-vuotias vaajakoskilainen Saimi Ruuttunen ja kolmas palkinto meni Ouluun 17-vuotiaalle Helena Petäjäkankaalle. Kunniamaininnat jaettiin Anni Mäkiselle, Salka Rauvolalle ja Marjo Ulkuniemelle. Tänä vuonna Mielenterveysmessut siirtyvät uuteen paikkaan, ja ne järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla 20.–21. marraskuuta. 

Digituki auttaa kirjoittamisessa ja lukemisessa Digitaaliset apuvälineet helpottavat työntekoa ja opiskelua. Pedagoginen apuvälineasiantuntija Pauli Sarsama luennoi aiheesta Mielenterveysmessujen keskiviikon ammattilaisseminaarissa. Teksti Ida Nieminen

auli Sarsama on kerännyt kokemusta aiheesta luokanopettajan ja tutkijan töissään. Hän auttaa esimerkiksi sellaisia henkilöitä, joilla on vaikeuksia lukemisen tai kirjoittamisen kanssa. – Pienillä tukitoimilla voidaan parantaa oppimista tai työn tekoa. Ei tarvitse olla diginörtti, että voi käyttää digitaalisia apuvälineitä, Sarsama toteaa. Digitaalisia apuvälineitä voi hyödyntää tietokoneessa, tabletissa ja älypuhelimessa. Osa ohjelmista löytyy laitteista valmiiksi, mutta lisäksi käyttöön kannattaa ottaa itselle sopivia tabletti- ja puhelinsovelluksia.

PAULI SARSAMAN VINKIT DIGITAALISTEN APUVÄLINEIDEN KÄYTTÄMISEEN

Monissa tietokoneissa, tableteissa ja älypuhelimissa voi hyödyntää ominaisuutta, joka muuttaa käyttäjän puheen tekstiksi. Sanelun avulla voi esimerkiksi kirjoittaa sähköposteja, tekstiviestejä tai erilaisia asiakirjoja puhuen. Applen käyttöjärjestelmässä on sisäänrakennettu sanelu, joka toimii ilmaiseksi iMacissa, iPadissa ja iPhonessa. Android-käyttöjärjestelmän puhelimista ja tableteista löytyy parin euron hintainen Swype-saneluohjelma. Microsoftin Windows-järjestelmään ei kuulu sisäänrakennettua sanelua, mutta se onnistuu Chrome-selaimen ja mikrofonin avulla. Ipadiin ja iPhoneen saa myös Dragon Dictation -sovelluksen, joka tekee puheesta tekstiä. Lisäksi iPadissa pystyy kuuntelemaan tekstejä Voice Dream -sovelluksen tuella.

3 Digiseminaari oli hyödyllinen ja todella mielenkiintoinen. Olen ollut pitkään it-alalla, mutta opin silti uutta seminaarissa. Kannatti maksaa!

Tietokonetta pystyy lisäksi käyttämään puheen avulla, mutta tällöin koneen on oltava iMac, koska Windowsissa puhe ohjaaminen ei ole mahdollista. Applen asetuksista saa käyttöönsä parannetun sanelun, joka toimii suomeksi. Parannettua sanelua on helppo käyttää, kun sen on kerran kytkenyt päälle. Jatkossa puhe ohjautuvuus kytkeytyy päälle ja pois Fn-näppäimestä.

Tekstin voi tarvittaessa muuttaa ääneksi, jos kärsii vaikkapa lukivaikeudesta. Applen laitteissa tämä onnistuu yksinkertaisesti: käyttäjä maalaa tekstin ja painaa puhu-käskyä. Sama onnistuu myös puhelimella, mutta se täytyy ensin kiinnittää iMaciin. Windows-järjestelmässä tekstin pystyy muuttamaan puheeksi vain Wordissa, jonne käyttäjä kopioi halutun tekstin ja kuuntelee sen tekstin käsittelyohjelman lukemistoiminnolla.

Älypuhelimiin pystyy lataamaan liudan erilaisia sovelluksia, jotka ovat ilmaisia tai maksavat vain joitakin euroja. Esimerkiksi Google-kääntäjää ja puhelimen kameraa voi käyttää vieraskielisten tekstien kääntämiseen. Matematiikan, kemian, fysiikan tai kielten oppimiseen löytyy myös monenlaisia apukeinoja puhelimen sovelluskaupasta. Lukemista voi helpottaa sovelluksilla, joissa tekstin päälle saa värillisiä lukikalvoja. Popplet- ja Simply Mind -sovelluksissa pystyy tekemään muun muassa käsitekarttoja oppimisen tai työnteon tueksi. 

Tarvitsetko tukea vaikkapa tässä jutussa mainittujen digitaalisten apuvälineiden käyttämiseen? Voit kysyä apua Mielenterveyden keskusliiton koulutus- ja kehittämiskeskuksesta.

Juuso Auvinen, it-alan konsultti 1/2018 REVANSSI

MIELENTERVEYSMESSUT 2017

Syömishäiriöseminaarissa syvennyttiin erilaisiin hoitotapoihin Mielenterveysmessujen Syömishäiriö kehossa ja mielessä -seminaarissa ääneen pääsivät terveysalan ammattilaiset, jotka ovat työssään tiiviisti tekemisissä syömishäiriöasiakkaiden kanssa. Kuvat Ida Nieminen

uennoilla käsiteltiin alaikäisten syömis häiriöpotilaiden tahdosta riippumatonta hoitoa ja Fredrika-klinikan hoitomallia. Alaikäisten pakkohoidosta puhui lääke tieteen dosentti Max Karukivi, joka työskentelee ylilääkärinä nuorisopsykiatrian osastolla Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Karukiven mukaan mielenterveyspalvelujen ajan henkeen kuuluu se, että potilaita halutaan kuunnella ja heidät otetaan mukaan oman hoitonsa suunnittelemiseen. Joissakin tilanteissa tarvitaan silti pakkohoitoa, jotta alaikäisen potilaan terveys ja hyvinvointi saadaan turvattua. Tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset määritellään mielenterveyslaissa. Potilaalla täytyy olla vakava mielenterveydenhäiriö, jonka kriteerit voivat täyttyä syömishäiriötapauksissa joko psyykkisistä tai somaattisista syistä. Psyykkiset syyt tarkoittavat esimerkiksi sitä, että painoindeksi ja toimintakyky ovat alentuneet pitkäaikaisesti. Psyykkisiksi syiksi luokitellaan myös itsemurhavaara ja toinen samanaikainen mielenterveydenhäiriö. Somaattisia syitä ovat hengenvaaralliset komplikaatiot, kuten sydämen hidaslyöntisyys. – Tahdosta riippumattoman hoidon tavoitteena on painon nostaminen ja syömisen normalisoiminen, Max Karukivi sanoo.

PARANTUMISEN RAJAMAILLA

Pakkohoitoon pätevät samat säännöt kuin muuhunkin vuodeosastohoitoon. Potilasta yritetään pitää osastolla mahdollisimman vähän aikaa ja vain silloin, kun muut keinot ovat loppuneet.

MIELENTERVEYSMESSUT 2018

REVANSSI 1/2018

Karukiven mukaan tahdosta riippumatonta hoitoa pitäisi käyttää vain äärimmäisissä tapauksissa. Kyseiseen hoitomuotoon liittyy paljon ongelmia, ja on vaikeaa arvioida, milloin hoito voidaan lopettaa. Osa alaikäisistä juuttuu tasapainottelemaan tahdosta riippumattoman ja vapaaehtoisen hoidon väliin, jos hoito päätetään liian nopeasti. Nuori saattaa nostaa painoaan vain siksi, että hän välttäisi osastohoidon. Samaan aikaan hän on liian sairas, jotta muusta hoidosta olisi riittävästi apua. – Hoidossa tärkeää on luottamuksellinen vuorovaikutussuhde ja perheen mukanaolo, Max Karukivi toteaa. KEHO JA MIELI EHEYTYVÄT FREDRIKASSA

Fredrika-klinikka hoitaa Pietarsaaressa 11–30-vuotiaita syömishäiriöisiä nuoria. Välillä klinikalla on mahdollisuus ottaa hoitoon myös yli 30-vuotiaita ja ulkopaikkakuntalaisia. Hoito on maksutonta eikä sitä varten tarvitse lähetettä. – Saamme eniten yhteydenottoja huolestuneilta äideiltä. Perheen aktiivinen rooli on hoidossamme tärkeää, kertoo Anna-Lisa Isomaa, joka on Fredrikan apulaisylilääkäri sekä yleislääketieteen erikoislääkäri ja lastenpsykiatri. Fredrika-klinikka perustettiin 15 vuotta sitten, koska Suomeen tarvittiin syömishäiriöisille suunnattu hoitopaikka, joka yhdistäisi kehon ja mielen eheyttämisen. Anna- Lisa Isomaan kanssa klinikkaa luotsaa toiminnanjohtaja Rasmus Isomaa, joka on kehityspsykologian dosentti. Isomaiden mukaan syömishäiriöpotilas haluaa tulla huomatuksi ja samaan aikaan hän kaipaa itsenäisyyttä. Sairaus aiheuttaa yksinäisyyden, kaltoinkohtelun ja hylkäämisen tunteita. Parantumiseen tarvitaan sopivan haastava ja turvallinen ympäristö, jotta syömishäiriöinen voi ottaa vastuun toipumisestaan. – Nuoren pitää tietää, mihin hän sitoutuu, Anna-Lisa Isomaa sanoo.

YSTÄVÄLLISTEN KOHTAAMISTEN VOIMA

Fredrika-klinikan hoidossa vältetään pakkoa ja valtataistelua, koska syömishäiriöisen nuoren käytös perustuu muutenkin nimenomaan niihin. Potilaan elämää synkentää itsekriittisyys, joka näkyy muun muassa suorittamisena. Kielteisyyden sijaan Fredrikan hoidossa keskitytäänkin ystävällisiin kohtaamisiin. – Meidän täytyy selvittää, kuka nuori on ja mihin hän tarvitsee syömishäiriötä. Onko hänellä muita psyykkisiä häiriöitä? Millainen perhe hänellä on ja miten se on muuttunut?, kertoo Anna-Lisa Isomaa. Jokainen Fredrikan päiväosaston potilas saa omahoitajan, jonka kanssa käydään päivittäin terapeuttinen keskustelu. Päiväosastolle otetaan asiakkaita, joille pelkät poli klinikkakäynnit eivät riitä. Rasmus Isomaan mukaan kuitenkin noin puolet klinikan potilaista paranee pelkkien poliklinikkakäyntien avulla. 

ALAIKÄISTÄ VOIDAAN HOITAA TAHDOSTA RIIPPUMATTA, JOS

1 2

hänellä on vakava mielenterveydenhäiriö

hoitamatta jättäminen pahentaisi olennaisesti sairautta ja/tai vaarantaisi potilaan terveyden tai turvallisuuden ja/tai vaarantaisi jonkun muun terveyden ja turvallisuuden

muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu tilanteeseen tai ne ovat riittämättömiä Hoito täytyy järjestää lain mukaan yksikössä, jolla on edellytykset ja valmiudet alaikäisen hoitamiseen. Häntä täytyy hoitaa erillään aikuisista, paitsi jos katsotaan, että on alaikäisen edun mukaista menetellä toisin.

Lähde: Finlex

p.s. Tänä vuonna tuttu tapahtuma järjestetään uudessa paikassa, Helsingin Kulttuuritalolla 20.–21.11.2018.

Hyvässä työpaikassa puhalletaan yhteen hiileen Mielenterveyden keskusliitto pyysi jäseniään kertomaan lokakuussa, millainen on heidän mielestään hyvä työpaikka. Kysely liittyi mielenterveysviikon 2017 Työ mielessä -teemaan. Vastauksia tuli lähes 60 kappaletta, ja niitä julkaistiin mielenterveysviikolla sosiaalisen median kanavissa. Kuvat Ida Nieminen

astauksissa pureuduttiin työpaikan viihtyvyyteen, toimivan työyhteisön merkitykseen, työaikoihin ja palkkaukseen, työn monipuolisuuteen sekä mahdollisuuteen kehittyä ja kouluttautua. Lisäksi vastaajat kertoivat, miten heidän mielenterveyskuntoutumiseensa on suhtauduttu työpaikoilla ja millaisia tukitoimia he kaipaisivat työnantajilta. Vastaajat korostivat erityisesti työpaikan ilmapiirin vaikutusta työssä jaksamiseen. Monet peräänkuuluttivat yhteisiä pelisääntöjä, joiden noudattamisesta vastaa esimies. Tärkeäksi asiaksi nostettiin myös rento ja hyväksyvä

tunnelma, jossa ketään ei syrjitä ja kaikki saavat olla omia itsejään. Suuren tilipussin sijaan tärkeäksi koettiin se, että työstä saa sopivan korvauksen, jolla tulee toimeen. Työajan suhteen toivottiin joustavuutta puolin ja toisin. Esimiehen tärkeimmäksi ominaisuudeksi vastaajat mainitsivat työntekijöiden kohtelemisen tasapuolisesti. Kyselyn tuloksissa alleviivattiin erityisesti toisten arvostamista ilmapiirin merkityksen lisäksi. Kunnioittavaa käytöstä odotetaan sekä kollegoilta että esimieheltä. Työkavereita pitää vastaajien mielestä arvostaa ikään, kokoon, sukupuoleen tai terveydentilaan katsomatta. Mielenterveyskuntoutujat ja mielenterveysalan ammattilaiset toivoivat vastauksissaan, että kuntoutujat pidetään mukana työelämässä heidän omien kykyjensä mukaan. Parissa vastauksessa todettiin, että mielekäs työpaikka edistää kuntoutumista. Vastaajat korostivat esimerkiksi työaikojen- ja tehtävien räätälöimisen sekä ymmärtävän suhtautumisen merkitystä siinä, että kuntoutuja sopeutuu työyhteisöön. 

Työaikojen joustavuus Hyvä ilmapiiri Hyvällä työ paikalla on tarpeeksi rento, mutta silti asiallinen ilmapiiri. Yhdessä sovitut ja kirjalliset pelisäännöt, joihin kaikkien on sitouduttava. Päätökset tehdään yhdessä, ja jokaisen mielipiteitä arvostetaan ja kuunnellaan.

Ongelmat kohdataan ja ratkaistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Luovuus kukkii ja huumori sallitaan. Ketään ei syrjitä eikä muodosteta klikkejä. Kaikenlainen kiusaaminen on ehdottomasti kielletty.

Työaika on sovittavissa omien menojen ja sisäisen kellon mukaan. Ei turhaa kiirettä vaan verkkainen tahti. Joustavat työajat, joita sovelletaan yksilöllisesti.

Toisten kunnioittaminen Kannustetaan pitämään hyvää huolta itsestä. Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Työympäristön viihtyisyys on erittäin tärkeä asia, esimerkiksi huoneilman pitää olla puhdasta.

Työpaikalla On tunne, arvosteettä työsi taan työntekijöitä on tärkeää. ulkonäköön, Pienet resurssit ikään tai kokoon ja henkisesti katsomatta. raskas työ on mahdollista kestää, kun tuntee Yhteisössä tekemisen merkitykselliarvosteseksi. taan erilaisuutta On mahdollisuus ja nähdään se kouluttautua työn rikkautena eikä lomassa ja erikoistua uhkana. omalla alallaan.

Sairaus ei saisi vaikuttaa palkan määrään.

Työstä saatu palkka on toissijainen, jos ilmapiiri on avoin ja luottamuksellinen, töihin on mukava tulla, on luotu yhteiset pelisäännöt ja tuntuu siltä, että kuulut yhteisöön ja sinusta välitetään ihmisenä.

Paksu tilipussi ei ole tärkeä, mutta toki työstä kuuluu saada vaativuuteen nähden kohtuullinen korvaus. Rahaa oleellisempaa on kokea työ antoisaksi ja merkitykselliseksi sekä nauttia siitä, mitä tekee.

Ei mitään työaikoja, koska tulos ei ole sidottu kellonaikoihin tai fyysiseen sijaintiin.

TÄLLAINEN ON HYVÄ TYÖPAIKKA

Palkan määrä Palkan täytyy olla sellainen, että sillä tulee toimeen.

Voi neuvotella työajoista, eli esimerkiksi sopia lyhyemmästä työviikosta- tai päivästä tai etätöistä.

Hyvä työpaikka ei käytä ilmaistyötä, esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa tai harjoittelua, häikäilemättömästi hyväkseen. Ilmais työntekijöitä ei käytetä vakinaisten korvaamiseen tai lomittamiseen. Mikäli näin kuitenkin toimitaan, pitäisi henkilö palkata jatkossa kyseiseen työhön.

mässä tuminen työelä u to n u k ys e rv Mielente Vajaakuntoiset otetaan työyhteisöön palkkatuella ja räätälöidään heidän jaksamiseensa ja osaamiseensa sopivat työtehtävät ja työaika. Työntekijän elämäntilanteet ja kriisit otetaan huomioon. Niissä autetaan tai ohjataan avun pariin. Kannustetaan hyvään itsetuntoon.

Työelämä on ollut parasta elämässäni. Se on helpottanut oireitani. Hyvässä työpaikassa saa hyväksyntää sellaisena kuin on, eikä kukaan puhu pahaa edes selän takana. Hyvässä työpaikassa ei syrjitä sairauden tai vamman takia.

Esimiestyön tyyli Esimies on avainasemassa hyvän ilmapiirin luomisessa.

Hänellä on kokemusta ja koulutusta.

Hyvässä työpaikassa on innostava, tasapuolinen, määrätietoinen ja joustava johtaja

Tarvitaan yhteisiin päämääriin tähtäävää, osallisuutta tukevaa johtamista.

Pomo antaa työntekijöiden kehittää työpaikkaa, eikä pidä kaikkia lankoja tiukasti omissa käsissään.

Mahdollisuus kehittyä ja kouluttautua Työ on sellaista, Ihmisten vahvuuSaa toteuttaa jossa voi oppia det otetaan omia lahjojaan uutta ja kehittyä. Omaa huomioon. Osaaville monipuolisesti. osaamista jaetaan taitureille mahdollistekaikille. taan eteneminen ammatissa ja annetaan jatkoOn mahdollikoulutusta. Lisää Hyvä työpaikka -kyselyn suus vastauksia voit lukea osoitteesta kouluttautua työn http://mtkl.fi/tallainen-onlomassa ja erikoishyva-tyopaikka/. Kyselyyn tua omalla alallaan. vastanneiden kesken arvottiin Työkavereiden kanssa on kiva käydä ammatillisia keskusteluja ja heiltä saa myös tukea ja uusia näkökulmia työhön.

Tunne&Mieli -lehden vuosikerta. Sen voitti Matti Rannikko Espoosta. Kiitos kaikille vastaajille!

1/2018 REVANSSI

Huomioi hampaasi, se kannattaa Milloin viimeksi olet käynyt hammas lääkärissä? Tiedätkö, miten saat hampaasi pysymään puhtaina? Hampaiden hoitoon kannattaa kiinnittää huomiota, sillä suun hyvinvointi vaikuttaa moniin arkisiin asioihin. Hyvällä ja riittävällä suun omahoidolla sekä säännöllisillä hammashoitokäynneillä voit helposti vaikuttaa omaan hyvinvointiisi ja terveyteesi sekä positiivisesti myös mielialaasi.

Jos arkisten asioiden suorittaminen vaatii ponnisteluja, hampaiden harjauskaan ei välttämättä suju vaivattomasti. Väsymys ja jaksamattomuus voivat johtaa siihen, että hampaiden puhdistus voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Masennuksella onkin havaittu olevan yhteys huonoon suuhygieniaan. Hampaiden terveyttä kuormittavat lisäksi huonot terveystottumukset. Yksipuolinen ja liian sokeripitoinen ruokavalio lisää hampaiden reikiintymisriskiä.

Teksti Maarit Laamanen ja Elina Stavén

MIELIALALÄÄKKEET, TUPAKKA, ALKOHOLI JA NARSKUTTELU HEIKENTÄVÄT SUUN TERVEYTTÄ

ehon ja mielen hyvinvointiin osataan jo kiinnittää huomiota, mutta muistetaanko suu ja hampaat? Suun terveydellä on suuri merkitys yleisterveyteen ja hyvinvointiin, sillä terveellä suulla syöminen, puhuminen ja hymyileminen onnistuvat vaivattomasti. Terveellä suulla tarkoitetaan kivuttomia hampaita, terveitä limakalvoja ja hampaan tukikudoksia sekä purentaa, joka täyttää tehtävänsä. Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisiä: niitä sairastaa viidennes suomalaisista jossain elämänsä vaiheessa. Tutkimuksen mukaan mielenterveyskuntoutujat käyttävät vähemmän suun terveydenhuollon palveluita kuin muut vastaavan ikäiset. Kuitenkin kiinnityskudossairaudet, ientulehdus ja parodontiitti, ovat yleisiä mielenterveyskuntoutujilla. Tulehtuneessa suussa bakteereilla on ikenen verisuonien kautta suora yhteys verenkiertoon. Näin suun bakteerit voivat pahentaa sydän- ja verisuonisairauksia, diabeteksen hoitotasapainoa ja pahimmillaan aiheuttaa verenmyrkytyksen. Hammashoidon yhteydessä on hyvä aina mainita perussairaudet ja lääkitykset, jolloin hoito voidaan toteuttaa turvallisesti.

Monilla masennuslääkkeillä on syljeneritystä vähentävä vaikutus. Ilman syljen huuhtelevaa vaikutusta hampaat altistuvat helpommin reikiintymiselle. Mitä useampia lääkkeitä on yhtäaikaisesti käytössä, sitä todennäköisempää on suun kuivuminen. Jos suu tuntuu kuivalta, oireita voi lievittää imeskelemällä ksylitolipastilleja. Suositusten mukaan vettä tulisi nauttia 1–1,5 litraa päivässä nestetasapainon ylläpitämiseksi. Yöksi suun limakalvoille voi levittää tilkan ruokaöljyä ehkäisemään niiden kuivumista. Alkoholi, tupakka ja nuuska vaikuttavat yleisterveyden lisäksi myös suunterveyteen heikentävästi. Mielenterveyshäiriöistä kärsivät tupakoivat muuta väestöä enemmän. Jos harkitset tupakoinnin lopettamista, eri vieroitusmenetelmistä voi keskustella lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Mikäli tunnet kipua leukanivelissä tai hampaasi tuntuvat aroilta, todennäköisesti narskuttelet hampaitasi. Hammaslääkärille kannattaa varata aika, jos syöminen hankaloituu tai aamuisin ilmenee pääkipua. Purentakiskoilla tai purennan tasapainottamisella

voidaan vähentää narskuttelusta aiheutuvia vaivoja. HAMMASHOIDON SÄÄNNÖLLISYYS JA KIVUTTOMUUS

Säännölliset käynnit hammastarkastuksissa ovat tärkeitä, jotta mahdolliset ongelmat suussa tai hampaissa havaitaan ajoissa. Näin useimmiten vältytään suurilta korjaavilta hoitotoimenpiteiltä. Suuhygienistin tekemä hoito sisältää muun muassa hammaskiven poistoa, mikä saa suun tuntumaan puhtaalta ja raikkaalta. Hammaskiven poistaminen ennalta ehkäisee kiinnityskudossairauksia sekä vähentää pahaa makua ja hajua suussa. Sen avulla omahoito kotona onnistuu hyvin. Kaikissa kunnallisissa palveluissa hammashoidosta ei muistuteta, vaan olet itse vastuussa seuraavan tarkastusajan varaamisesta. Jollakin muistutussysteemillä tai läheisen avustuksella on hyvä pitää huolta, ettei hammashoitoon meno viivästy, vaan tulee tehdyksi säännöllisesti. Jos koet hammashoitopelkoa, siitä on hyvä kertoa heti aikaa varatessa. Huonot kokemukset aiemmilla hoitokerroilla voivat olla syitä pelkoon. Tänä päivänä yhä enemmän kiinnitetään huomiota potilaiden hyvinvointiin jo suuhygienistien koulutuksessa. Nykyään kivunlievitykseen on käytettävissä monia hyviä vaihtoehtoja, kuten voidemaisia puudutteita. Täysin kivuton toimenpide taataan paikallispuudutuksella, jota käytetään paljon hammaskiven poistonkin yhteydessä. Nukutushoitoja käytetään myös, jos hoito muuten ei potilaan suuren pelkotilan vuoksi onnistu. Suunhoidon ammattilaisen kanssa voi keskustella itselle parhaiten sopivista menetelmistä. Puhtaan suun kautta, pienillä arjen teoilla, voit tukea mielesi hyvinvointia joka päivä. 

Kirjoittajat Maarit Laamanen ja Elina Stavén opiskelevat Metropolia Ammattikorkeakoulussa suuhygienisteiksi. Artikkeli perustuu Innovaatioprojekti-opintokokonaisuuteen. Artikkelin ohjaajana toimii Metropolian Ammattikorkeakoulun lehtori, TtM, shg (AMK) Teija Rautiola.

SÄÄNNÖLLINEN SUUN TERVEYDENHOITO KOTONA Suun ja hampaiden terveyteen on helppo itse vaikuttaa. Suositukset:

Harjaa hampaat 2 x päivässä fluorihammastahnalla

REVANSSI 1/2018

Puhdista hammasvälit päivittäin

Juo janoon vettä

Muista säännöllinen ateriarytmi, vältä jatkuvaa napostelua

Käytä ksylitolituotteita

Käy säännöllisesti suun terveystarkastuksissa

Y H T E INEN S UUNTA

Vertaisuuden voimalla tukea vanhemmuuteen ja työllistymiseen Pikkulapsivuosien keskellä vanhemman omat ammatilliset tulevaisuuden suunnitelmat voivat usein unohtua ja hautautua arjen askareiden alle. Tärkeää kuitenkin olisi, että etenkin ne vanhemmat, jotka ovat työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella, saisivat aikaa rauhassa miettiä omaa ammatillista jatko polkuaan vanhemmuuden ohella. SUUNTA-vertaisryhmässä nuoren vanhemman tilanne kohdataan kokonaisvaltaisesti. Kuvat Sari Pelho / Pelho design

UUNTA-ryhmätoimintamallin avulla halutaan tukea työ- tai opiskeluelämän ulkopuolella olevien nuorten vanhempien toimintakykyä ja työelämäsuuntautuneisuutta. Toimintamallia on viime vuosina pilotoitu ESR-rahoituksen tuella Keski-Suomessa (Joutsa, Jyväskylä, Keuruu, Pihtipudas ja Äänekoski) kannustavin tuloksin kahdeksan ryhmän kanssa. SUUNTA-ryhmissä oli noin 3–8 osallistujaa (pääosin äitejä) ja ne kokoontuivat 12–18 kertaa kolmen tai neljän kuukauden ajan. Yksi kokoontumiskerta oli noin kolme tuntia kerrallaan viikoittain. Ryhmien aikana tarjottiin lastenhoitoa sekä aamiainen tai lounas. Osallistujille toteutettiin yksilölliset alkuja loppuhaastattelut, joiden osana täytettiin hankkeen aikana kehitetty SUUNTA- mittari ryhmäläisten alkuja lopputilanteen

kartoittamiseksi sekä ryhmätoiminnan suunnittelemiseksi. NUOREN VANHEMMAN SUUNTA SELVÄKSI

SUUNTA-ryhmiin osallistuneiden nuorten vanhempien palautehaastatteluiden perusteella he kokivat ryhmätoiminnan turvalliseksi ja miellyttäväksi. Ryhmäkeskustelujen teemat ja ryhmän muu anti koettiin monipuolisina, sillä ne sisälsivät mm. arjen, vanhemmuuden ja hyvinvoinnin tukemista, sosiaalisten suhteiden vahvistamista, oman osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden sekä eri mahdollisuuksien kartoittamista että opiskelu- ja työelämätaitojen lisäämistä. Ryhmätoiminnan aikana monen nuoren vanhemman tulevaisuuden suunnitelmat selkiytyivät ja luottamus omiin voimavaroihin ja osaamiseen kasvoivat. Ryhmän avulla osallistujat saivat myös arvokasta tietoa eri palveluista, mikä rohkaisi heitä hakeutumaan eri tukipalveluiden piiriin. Ryhmästä saadun tuen ja kannustuksen innoittamana osa ryhmään osallistuneista on aloittanut työn, työharjoittelun, opinnot tai valinnut yrittäjyyden polun. VERTAISUUS VAHVISTAA JA YHDISTÄÄ

SUUNTA-ryhmätoiminnan taustalla on voimavarasuuntautunut työote, joka pyrkii osallistujien sosiaalisten suhteiden ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamiseen. SUUNTA-ryhmissä vertaisuus tarkoitti ajatusten ja mielipiteiden avointa jakamista ja kannustavaa ilmapiiriä yhteiselle keskustelulle. Ohjaajan tehtävänä on tarjota turvalliset ja voimaannuttavat puitteet luottamuksellisen

ryhmähengen muodostumiselle. SUUNTA- ohjaajille toteutettujen haastatteluiden perusteella ohjaajat näkivät oman ammatillisen asiantuntijuutensa olevan tasaveroista nuorten oman elämän asiantuntijuuden kanssa. Ryhmäkertojen jälkeen vertaiskeskustelut usein jatkuivat vilkkaana nuorten vanhempien yhteisissä WhatsApp-ryhmissä. SUUNTA-ryhmätoiminnan kautta monet vanhemmat löysivät uusia ystäviä, joiden kanssa yhteydenpito on jatkunut ryhmien jälkeenkin. Hankkeen aikana nousi idea myös SUUNTA-ryhmiin osallistuvien nuorten toimimisesta vertaisohjaajina seuraaville ryhmille, mikä edelleen vahvistaisi vertaisasiantuntijuuden näkökulmaa ohjauksessa. SUUNTA-RYHMÄTOIMINTAMALLI JÄRJESTÖJEN KÄYTTÖÖN

SUUNTA-ryhmätoimintamalli soveltuu hyvin myös järjestöjen toimintamuodoksi ja työvälineeksi nuorten vanhempien toimijuuden ja osallisuuden edistämistyössä. Käytännön tukea SUUNTA-ryhmätoiminnan aloittamiseksi ja järjestämiseksi tarjoavat ”Opas SUUNTA-ryhmän ohjaajalle. Ideoita nuorten vanhempien ryhmätoiminnan ohjaamiseen” –julkaisu sekä hankkeen sivusto Innokylässä. Sivustolle on koottu ryhmän ohjaamisessa hyödynnettäväksi soveltuvia materiaaleja. SUUNTA-ryhmän ohjaajina voivat toimia eri sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan ammattilaiset, joilla on kokemusta tai kiinnostusta ryhmien ohjaamiseen sekä halua kehittää vanhemmuuden ja työllisyyden tuen yhdistävää uudenlaista ryhmätoimintaa omalla paikkakunnallaan. SUUNTA-ryhmien ohjaus on hyvä toteuttaa työparina. SUUNTA-toimintamalli antaa hyvät mahdollisuudet verkostoitua paikallisesti eri toimijoiden kesken etenkin erilaisten lapsi- ja perhe- sekä työllisyyspalveluiden kanssa. 

yy SUUNTA-ryhmätoimintamallin tavoitteena on vahvistaa nuorten vanhempien työ- ja toiminta kykyä, erityisesti työn ja vanhemmuuden yhteen sovittamista, sekä vanhemmuutta että suuntautumista työelämään yy Toimintamalli kehitettiin Nuorten vanhempien suunta työuralle – kehittämis hankkeessa (2015–2017) yy Hanke oli osana Manner-Suomen ESR-ohjelmaa (5. toimintalinja) yy Toimijat Jyväs kylän ammatti korkeakoulu, Nuorten Ystävät Avopalvelut Jyväskylä Oy ja Jyvälän setlementti ry yy Opas SUUNTA- ryhmän ohjaajalle: Moilanen, Johanna; Era, Taina; Nummi, Susanna; Malinen, Kaisa & Tervanen, Tanja (2017). Opas SUUNTA-ryhmän ohjaajalle. Ideoita nuorten vanhempien ryhmätoiminnan ohjaamiseen. Jyväskylän ammatti korkeakoulun julkaisuja, 238. www.theseus.fi www.innokyla.fi/web/ malli6048612

1/2018 REVANSSI

Veturipäivät heräsivät henkiin Veturipäivät eli vertaistukihenkilöiden ja kokemus asiantuntijoiden koulutus- ja virkistäytymis viikonloppua vietettiin Peurungalla yli 10 vuoden tauon jälkeen. Päiville osallistui kaikkiaan 49 henkilöä eri puolilta maata, ja he edustivat yhteensä 32 eri jäsenyhdistystä. Teksti ja kuvat Riitta Hämäläinen

eturipäivien tavoitteena oli antaa virikkeitä ja ideoita vertaisena toimimiseen, mutta myös verkostoitua, keskustella ja virkistäytyä. Viikonloppuun kuului luento toipumis orientaatiosta, ryhmäkeskusteluja sekä erilaisia teematyöpajoja: hyvinvointi ja terve elämä, unelmakeidastyöskentely, vertais ohjaajana toimiminen, virikkeitä liikuntatuokioihin ja reippailua ulkoilmassa. – On ihana tavata toisia vertaisia. Hienoa rakentaa verkostoja ja tuntea yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Meillä on paljon yhteistä, ja puhalletaan yhteiseen hiileen. On niin monia tapoja toimia kokemusasiantuntijana ja vertaisena, mutta yhteistä kaikille on tarve kehittää mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia”, pohtii Heli, joka edusti peräti kolmea jäsenyhdistystä: Mieli Maasta, KoKoa ja Disso. Tuula Laitinen ja Kaj Collin vetävät vertaisohjaajien peruskursseja ja kouluttavat kokemusasiantuntijoita Mielenterveyden keskusliitossa. Heidän mukaansa Veturipäivien ydin on se, että ihmiset pääsevät tapaamaan toinen toisiaan, keskustelemaan, vaihtamaan kuulumisia ja kuulemaan, mitä kukin tekee vertaisuuskentällä. – Sellaiseen on tilaisuus harvoin. Tärkeää on, että kaikki kokevat olevansa oikeassa paikassa”, sanovat Laitinen ja Collin. Jatkossa Veturipäiviä järjestetään säännöllisesti kerran vuodessa. Seuraavat päivät pidetään 12.–14.6. 2018 Kuopion Rauhalahdessa. 

Eläkeläiselle alennuksia Eläkkeellä oleva voi saada useita rahanarvoisia etuja. Alennusten etsiminen voi kuitenkin olla hankalaa, sillä yritykset eivät niistä aina selvästi kerro. Eläkeläisetuja kannattaakin aina kysyä rohkeasti. Teksti Pirkko Jantunen

REVANSSI 1/2018

ksinkertaisin tapa osoittaa olevansa eläkeläinen on esittää eläkekortti. Työeläkeyhtiöt lähettävät automaattisesti työeläkekortin pysyvästi työstä eläkkeelle siirtyneelle. Kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ei voi saada työeläkekorttia. Sen sijaan alennuksia voi saada esittämällä kuntoutustukipäätöksen. Kela lähettää automaattisesti kansaneläkkeensaajan kortin niille pysyvää kansaneläkettä saaville, jotka eivät saa työeläkettä. Kuntoutustukea saavalle ei korttia lähetetä. Sen sijaan alennuksia voi saa esittämällä kuntoutustukipäätöksen. Kelalta saa pyytämällä todistuksen kansaneläkkeen saamisesta. Se on tarkoitettu nimenomaisesti Helsingin seudun liikennettä (HSL) varten, mutta muutkin alennusta myöntävät voivat sen hyväksyä. Osa-aikaisella eläkkeellä olevat ei yleensä ole oikeutettu eläkeläisalennuksiin. 

KULTTUURIA HARRASTAMAAN

Monet teatterit tarjoavat eläkeläisalennuksia, joskaan eivät kovin suuria. Myös jotkut elokuvateatterit myöntävät alennuksia. Klassisen musiikin konsertteihin saa teatteria parempia alennuksia. Rock-festivaaleille eläkeläiset voivat päästä jopa ilmaiseksi. Museoihin eläkeläinen saa lipun alennetulla hinnalla.

LAK I MIES NEUVOO

Omakantaan kootaan potilastietoja Omakanta on kaikille kansalaisille suunnattu palvelu, jossa voi katsoa omia sähköisiä resepti- ja terveystietoja internetistä. Omakantaan voi kirjautua sivulla www.omakanta.fi joko pankkitunnisteilla, mobiilivarmenteilla tai sähköisellä henkilökortilla. Teksti Merja Karinen, lakimies

makanta on valtakunnallinen palvelu, jota käyttävät julkiset, yksityiset ja työterveyshuollon terveyspalvelut. Kannasta löytyvät reseptipalvelu, lääketietokanta, potilastiedon arkisto ja tiedonhallintapalvelu. Reseptipalvelu on jo käytössä sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Tiedonhallintapalvelun rekisterinpitäjä on Kela. Terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään potilastiedon arkistoon, joka rakennetaan vaiheistetusti. Tiedot kertyvät arkistoon sitä mukaa kun arkiston käyttö laajenee. Kaikki hoitotietosi eivät ole siis vielä välttämättä nähtävissä Omakannassa. Kansalaisilla on mahdollisuus tarkastella omia potilastietojaan vaivattomasti ajasta ja paikasta riippumatta. 

OMAKANNASTA NÄKEE:

PALVELU NÄYTTÄÄ RESEPTIN TIEDOISTA:

TERVEYSTIEDOISTA NÄKYY

yy reseptit yy hoitoon liittyvät kirjaukset ja diagnoosit yy laboratorio- ja röntgentutkimukset yy alle 10-vuotiaan huollettavan tiedot

yy mihin asti resepti on voimassa yy paljonko lääkettä on jäljellä yy milloin lääkettä on haettu viimeksi apteekista yy lääkkeen annosteluohjeet yy kuka reseptin on määrännyt yy milloin ja missä resepti on määrätty yy onko resepti uusittu yy palvelussa voi myös lähettää reseptin uusimispyynnön

yy potilaskertomukset ja diagnoosit yy kriittiset riskitiedot yy laboratorio- ja röntgentutkimukset yy käyntien tiedot yy hoitojaksojen yhteen vetotasoiset tekstit yy suostumukset ja luovutuskiellot yy tiedot näkyvät palvelussa niin kauan kuin niiden lakisääteinen säilytysaika edellyttää

OMAKANNASTA VOI MYÖS: yy pyytää reseptin uusimista yy tallentaa oman hoitotahdon ja elinluovutustahdon yy antaa suostumuksen omien tietojen luovuttamiseen yy kieltää omien tietojen luovuttamisen

LIIKKUMAAN

Moni kunnallinen ja yksityinen liikuntapaikka tarjoaa reiluja alennuksia eläkeläisille. Alennukset vaihtelevat 40–50 prosentin välillä.

Merja

VOIKO POTILAS ESTÄÄ TIETOJENSA NÄKYMISEN OMAKANNASSA? Potilaalla ei lain mukaan ole oikeutta kieltää tietojensa tallentamista potilastiedon arkistoon eikä niiden näyttämistä Omakannassa. Oma kanta näyttää tiedot sen jälkeen, kun ne on terveydenhuollossa tallennettu potilastiedon arkistoon. Reseptitietojen näkyminen Omakannassa on mahdollista estää kieltämällä reseptitietojen näkyminen muille kuin lääkemääräyksen kirjoittajalle. Tällainen kielto ei kuitenkaan koske huumausaine- eikä pääsääntöisesti keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Omakannassa on mahdollista nähdä vain omia tietojaan ja alle 10-vuotiaan huollettavan lapsen tietoja. Yhteisillä pankkitunnuksilla voi nähdä ainoastaan sen, jonka henkilötunnus on liitetty pankkitunnuksiin. JOS TIEDOISSA ON VIRHE Jos huomaat tiedoissasi virheen tai puutteen, ota yhteyttä sinua hoitaneeseen terveydenhuollon yksikköön, joka on kirjannut tiedot. Terveydenhuolto vastaa potilastietojen kirjaamisesta ja niiden korjaamisesta. Virheen tai puutteen korjaamispyynnön tekemiseen voi saada apua potilasasiamieheltä, tietosuojavastaavalta tai liiton neuvontapalvelusta. Kelassa tietoja ei voida korjata.

P ir k k

Lakimies Merja Karinen palvelee oikeusturva-asioissa ja sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen sosiaaliturvakysymyksissä. merja.karinen@mtkl.fi, 050 561 7416, pirkko.jantunen@mtkl.fi, 040 513 6213

OPISKELEMAAN

Kansalaisopistojen monilla kursseilla on eläkeläisille muita huokeammat kurssimaksut.

PENKKIURHEILEMAAN

Penkkiurheilevat eläkeläiset pääsevät alennuksella moniin jääkiekko- ja jalkapallo-otteluihin. Muihinkin urheilu tapahtumiin myydään eläkeläislippuja.

VOIT ITSE PÄÄTTÄÄ TIETOJESI KÄYTÖSTÄ Potilastiedon arkistossa olevien potilasasiakirjojen käyttäminen edellyttää, että terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välillä on hoitosuhde, jonka perusteella käyttö on oikeutettua. Potilastietojen luovuttaminen muille terveydenhuollon palvelujen antajille edellyttää potilaan antamaa suostumusta. Suostumus on voimassa toistaiseksi ja käsittää kaikki järjestelmässä jo olevat ja myös siihen myöhemmin tallennettavat potilastiedot. Suostumus tarkoittaa, että eri terveydenhuollon yksiköt voivat nähdä muualla kirjatut terveystietosi, jos se on hoitosi kannalta tarpeen. Potilas voi rajata suostumuksen laajuutta erikseen tekemällään luovutuskiellolla. Jos olet kieltänyt potilastietosi luovuttamisen, tiedot eivät näy muualla kuin siinä yksikössä, jossa tiedot on kirjattukin. KUKA ON KATSELLUT TIETOJANI? Omakannassa voi seurata, missä terveydenhuollon yksikössä tai apteekissa reseptitietojasi on käsitelty. Voit pyytää selvitystä tietojesi käytöstä siitä terveydenhuoltoyksiköstä tai apteekista, jossa tietoja on käsitelty. Apteekista tai Kelasta voi pyytää tätä varten valmista lomaketta. Omakannassa voi seurata, mihin terveydenhuollon yksikköön tietojasi on luovutettu. Voit tehdä kirjallisen lokitietopyynnön niistä henkilöistä, jotka ovat katsoneet ja käsitelleet terveystietojasi. Pyyntö osoitetaan siihen yksikköön, johon potilastietoja on arkistosta luovutettu.

Kaipaatko henkilökohtaista sosiaalineuvontaa? Mielenterveyden keskusliiton sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen vastaa kysymyksiisi, puh. 040 513 6213.

HYPPÄÄ KYYTIIN

VR myöntää 20 prosentin alennuksen kaukojunien peruslipun hinnasta. VR:n lähijunien lippuja eläkeläiset voivat ostaa puoleen hintaan. Matkahuollon linja-autoissa alennusprosentti on 30. Saadaksesi alennuksen sinun

esitettävä työeläkekortti, kansaneläkkeensaajan kortti tai ostettava Matkahuollon eläkeläiskortti kuudella eurolla. Eläkeläisen on mahdollista ostaa Finnairin kotimaan lennoille yhdensuuntaisia lippuja puoleen hintaan.

Laivamatkoilla senioriryhmille on mukavia tarjouksia. Ennen eläkeläislipun ostamista kannattaa varmistaa, etteivät tavalliset liput ole halvempia. Esimerkiksi lentolippuja voi saada kymmenien prosenttien kampanja- alennuksilla. Kaukojunien

säästöliput voivat tulla paljon halvemmiksi kuin eläkeläis alennetut perusliput. Matkahuollon ulkopuoliset linja-autoyhtiöt tarjoavat jopa eurolla pitkiäkin matkoja.

1/2018 REVANSSI

Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät

KEHATAAN KEMISSÄ! 24.–26.8.2018

ielenterveyden keskusliiton kulttuuri- ja yleisurheilupäivät järjestetään Kemissä 24.–26.8.2018. Tapahtumapaikkana toimivat Hotelli Cumulus City Kemi, Kemin kulttuurikeskus sekä Sauvosaaren urheilukenttä. Kulttuurin teemana on tänä vuonna teatteri, joten Kemissä pääset tutustumaan teatteritoimintaan monin eri tavoin. Työpajoissa voit tutustua esimerkiksi Kemin kaupunginteatteriin, irrotella teatteripajassa ja tehdä taidepajassa naamarin itsellesi. Perjantai-iltana on uutuutena ohjelmassa teatteri-ilta Kemin kaupunginteatterissa. Iltaan kuuluu teatterikatselmus, johon toivomme yhdistysten valmistelevan pienimuotoisia teatteriesityksiä. Nyt siis yhdistyksissä ideat valloilleen ja teatteriesitystä harjoittelemaan – pääsette esiintymään Kemin kaupunginteatterin lavalle! Lauantaina yleisurheilukisoissa teatteriteema näkyy osallistujien pukeutumisessa, sillä kaikki saavat pukeutua karnevaaliasuihin.

Kemissä vietetään lauantaina 25.8.2018 myös perinteisiä Venetsialaisia, joten tapahtumaohjelman lisäksi voit samalla nauttia Venetsialaisten ohjelmasta ja tunnelmasta!

PERJANTAINA 25.8.2017 klo 9 Ilmoittautuminen Hotelli Cumulus City Kemissä aukeaa klo 9 Yhdistyksen esittelypiste hotellilla klo 10–12 Täikön torilla tapahtuu klo 11–13 Lounas, Hotelli Cumulus City Kemi klo 13–14 Avajaiset, Kemin kulttuurikeskus. Ohjelmassa mm. Vuoden Pomppu -palkinnon jako. klo 14.30–17.30 Työpajat Hotelli Cumulus City Kemissä ja sen ympäristössä

Hyvän mielen lähettiläs 2018 Jani Toivola osallistuu tapahtumaan perjantaina 24.8.2018!

klo 16–18 klo 19 klo 21–23

Avoimet pajat: 1. Vierailu Yhdessä ry:n Klubitalolla: karaokea ja muuta mukavaa 2. Vierailu kulttuurihistoriallisessa museossa sekä taidemuseossa 3. Taidepajassa naamarin valmistus Pajat, jotka vaativat ennakkoilmoittautumisen: 4. Teatteripaja 5. Teatterin esittelykierros Kemin kaupunginteatterissa 6. Opastettu kaupunkikävely 7. Voimaa luonnosta 8. Opastettu kierros Kemin sarjakuvakeskuksessa 9. Tarinapaja 10. Valokuvapaja Päivällinen, Hotelli Cumulus City Kemi Teatteri-ilta Kemin kaupunginteatterissa: teatterikatselmus eli yhdistysten teatteri esitykset Tanssit, Hotelli Cumulus City Kemi, Ravintola Lyhty

LAUANTAI 25.8.2018 klo 6–9.30 Aamiainen hotelli Cumulus City Kemissä majoittuville klo 8–10 Kävelyoppaat valmiina hotellin aulassa opastamaan ihmisiä hotellilta Sauvosaaren urheilukentälle. Matkaa n. 1,2 km. klo 8.30 Kisakanslia urheilukentällä aukeaa. klo 10 Yleisurheilukisojen avajaiset klo 11–14 Keittolounas kentällä etukäteen ruuan varanneille klo 11–14 Oheislajeja kentällä sekä kaikille avoin yhteiskävely 1200 metriä Kisat päättyvät noin klo 17. klo 16–18 Päivällinen, Hotelli Cumulus City Kemi klo 20–23 Illanvietto, Hotelli Cumulus City Kemi, Ravintola Lyhty: musiikkia ja karaoketanssit SUNNUNTAI 26.8.2018 klo 7–10 Aamiainen hotelli Cumulus City Kemissä majoittuville klo 9 Kiikelin luontopolku klo 9.30–11.30 Risteily Kemin lähisaaristossa m/s Leilalla klo 12 Lounas, Hotelli Cumulus City, Kemi Kotimatka alkaa!

REVANSSI 1/2018

Muutokset ohjelmassa ja aikataulussa mahdollisia.

Kehataan Kemissä!

OHJELMA

Kemi

Hinnat: Tapahtumaan osallistuminen (sisältää ohjelman, työpajat ja yleisurheilukisat) maksaa 8 €/osallistuja. Osallistumismaksun lisäksi osallistujat vastaavat itse matka-, majoitus- ja ruokailukuluista. Hotelli Cumulus City Kemi on tehnyt tarjouksen ruoka- ja majoituspalveluista, ja osallistujat varaavat itse suoraan tarvitsemansa palvelut. Poikkeuksena on urheilukentällä tarjottava lounas, joka tulee varata etukäteen Mielenterveyden keskusliiton kautta ilmoittautumisen yhteydessä. Hotelli Cumulus City Kemi sijaitsee noin 800 metrin päässä Kemin rautatie- ja linja-autoasemista, osoitteessa Hahtisaarenkatu 3.

HUONEET:

Yleisurheilukisat yy Yleisurheilukisat kisataan Sauvosaaren urheilukentällä. Kisalajeina ovat 1000 metrin kävely, 3-ottelu (60 metrin juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö) sekä ruotsalaisviesti. yy Kisasarjat ovat kymmenen vuoden välein naisille ja miehille erikseen: yleinen, 40v., 50v., 60v. ja 70v. Yleiseen sarjaan kuuluvat kaikki 39-vuotiaat ja sitä nuoremmat. 40-vuotiaiden sarjaan puolestaan kuuluvat kaikki, jotka täyttävät tänä vuonna 40-49 vuotta. 50-vuotiaiden sarjassa kilpailevat 50–59-vuotiaat jne. Ruotsalaisviesti juostaan sekajoukkuein, joten siinä vain yksi sarja. yy Tänä vuonna uutuutena on työntekijöille oma sarja kävelyssä. Jokainen kilpailija saa omasta suorituksestaan pisteitä sijoituksensa perusteella omalle yhdistykselle. Eniten pisteitä kerännyt yhdistys voittaa yhdistyskisan. yy Tarkemmat yleisurheilukisan säännöt löytyvät verkkosivuilta mtkl.fi/palvelut/kulttuuri-ja-yleisurheilupaivat-2/. Sääntöjä voi kysyä myös liikuntasihteeriltä. yy Kisoihin ilmoittautuminen päättyy 10.8.2018. Jälki-ilmoittautuneita ei voida ottaa mukaan kisoihin. yy Kentällä on myös hauskoja oheislajeja, joihin voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista. Muistakaa myös kannustusjoukkojen tärkeä tehtävä pitää yllä kisatunnelmaa katsomossa. Kaikille avoin 1200 metrin yhteiskävely on myös tänä vuonna mukana, joten siihen kaikki katsojatkin mukaan ja karnevaalipuvut päälle, sillä paras asu palkitaan! yy Yleisurheilukisojen toimitsija tehtävistä vastaa Veitsiluodon Kisaveikot.

Lisätietoja ilmoittautumisesta:

Maie Puusaar, maie.puusaar@mtkl.fi, puh. 040 512 0125

Lisätietoja tapahtumasta: Kati Rantonen, kati.rantonen@mtkl.fi, puh. 046 920 6427

Helena Koskelo-Suomi, helena.koskelo-suomi@mtkl.fi, puh. 050 362 7637

yy 90 € / vrk / yhden hengen huone, standard yy 110 € / vrk / kahden hengen huone, standard yy 130 € / vrk/ kahden hengen huone lisävuoteella, standard Hintaan sisältyy aamiainen sekä asiakassaunan käyttö.

RUOKAILUT: Perjantai yy lounas: kotiruokatyyppinen lounas noutopöydässä 12 € / hlö yy päivällinen: kotiruokatyyppinen päivällinen noutopöydässä 18 € / hlö

Kenestä Vuoden Pomppu – voittaja 2018? Nyt voit ehdottaa Vuoden Pompuksi 2018 yhdistystä, joka olisi mielestäsi ansainnut palkinnon. Hakuaika on 1.1.–1.6.2018. Lisätietoa ja ehdotukset: mtkl.fi/yhdistysnetti

Mestaruusturnaus pelataan 26.–27.5.2018 Tampereella Vuosittainen mestaruusturnaus järjestetään nyt jo 18. kerran. Tälle vuodelle on tulossa muutoksia, sillä pitkäaikainen turnauspaikka vaihtuu. Turnaus pelataan uudessa Kauppi Sports Centerissä (Kuntokatu 17, 33520 Tampere ), jossa on mahtavat puitteet turnauksen järjestämiseen. Turnauksen yhteistyökumppanina jatkaa Tampereen Ilves. LAJIT JA SARJAT:

Lauantai yy päivällinen: kotiruokatyyppinen päivällinen noutopöydässä 18 € / hlö yy Sunnuntai yy kotiruokatyyppinen lounas noutopöydässä 12 € / hlö

Lauantaina lajina on salibandy. Salibandyssä on kolme eri sarjatasoa: kilpasarja, haastajat ja harrastesarja. Jokaiseen sarjatasoon täytyy tulla vähintään kuusi joukkuetta, jotta kyseinen sarjataso toteutuu. Ylimmällä tasolla eli kilpasarjassa pelaavissa joukkueissa saa olla yksi lisenssipelaaja / joukkue

Alle 4-vuotiaat lapset ruokailevat veloituksetta ja 4–12-vuotiaat puoleen hintaan.

Sunnuntaina pelataan lentopallo, jossa on yksi sarjataso. Uutuutena sunnuntaina pelataan salibandyn Ikänuoret-sarja. Tässä Ikänuoret-sarjassa joukkueen kaikkien pelaajien tulee olla iältään vähintään 40-vuotiaita.

Varaukset: yy Ryhmät varaavat etukäteen majoituksen ja ruokailut tunnuksella ”MTKL” suoraan aluemyynnistä sähköpostilla: north. sales@restel.fi tai soittamalla numeroon +358 200 373 23 (0,17 €/puh + 0,81 €/ min + pvm/mpm). yy Tietoja hotellista, pysäköinnistä ja saavutettavuudesta: www.cumulus.fi yy Majoituksia ja ruokailuja Hotelli Cumulus City Kemistä voi varata heti. Majoituskiintiö vapautuu 1.7.2018, joten tee majoitusvarauksesi siihen mennessä. Ruokailuja voi varata 10.8.2018 saakka. yy Ilmoittautuminen tapahtumaan aukeaa 11.5.2018 ja päättyy 10.8.2018. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti MTKL:n verkkosivujen kautta. Tapahtuman sivuille päivitetään tarkempaa ohjelmaa kevään aikana, joten käy vierailemassa sivuilla: mtkl.fi/palvelut/kulttuuri-ja-yleisurheilupaivat-2/ Maksutavat: yy Maksu paikan päällä käteisellä tai kortilla yy Laskutettaessa maksuaika on 14 vrk ja asiakkaalla tulee olla voimassa oleva laskutussopimus Restel Oy:n kanssa. Laskutuskulut 8 euroa/lasku ja viivästyskorko on 12 %..

Liikunta- ja kulttuurityöryhmän suositus on, että joukkueenjohtaja ei pelaa, vaan on pelkästään joukkueenjohtajan roolissa. Joukkueenjohtajien kokous pidetään molempina aamuina. OSALLISTUMISMAKSUT:

Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksiltä 50 € / laji ja ei-jäseniltä 150 € / laji ILMOITTAUTUMINEN:

Ilmoittautuminen turnaukseen tapahtuu verkkosivulla: mtkl.fi/palvelut/mestaruusturnaus/ Ilmoittautuminen aukeaa 26.2.2018 ja päättyy 26.3.2018.

Lisätiedot: Liikuntasihteeri Kati Rantonen,

kati.rantonen@mtkl.fi, puh. 046 920 6427

1/2018 REVANSSI

al es litu itt ks el en y

Uusia kasvoja Mielenterveyden keskusliiton hallituksessa

Tässä lehdessä esittelemme kaksi uutta jäsentä, jotka valittiin hallitukseen kolmivuotiskaudelle 2017-2020. Teksti Mirja Aar nio, Mimmi Tick ja Hannu Alén Kuvat Veikko Somerpuro ja Ritva Valjakka Hannu Alén

Verkostoitunut yhdistysaktiivi

annu Alén on 60-vuotias, puolustusvoimien upseerin virasta jo eläkkeelle jäänyt hyvinkääläinen yhdistysaktiivi. Hannun vaimo Anne Alén on Mielenterveysyhdistys Hyvinkään Verso ry:n toiminnanjohtaja, ja hän itse on ollut Verson toiminnassa mukana vuodesta 2011. Hän on yhdistyksen hallituksen jäsen ja kokoussihteeri ja lisäksi avustaa vapaaehtoisena muun muassa kiinteistön huollossa, kahvila-apulaisena ja kuljetustehtävissä. Hän on yhä mukana myös työelämässä ja työskentelee Hyvinkään Liikenne Oy:lle. − Minulla on aikaa, ammattitaitoa ja halu olla mukana hoitamassa meille kaikille yhteisiä asioita. Omaan vankan johtamiskokemuksen sekä koti- että ulkomaan tehtävistä. Yhteistyöverkostooni kuuluu paikallisia ja valtakunnallisia vaikuttajia ja päättäjiä, ja toimin aktiivisesti Verson lisäksi myös muissa yhdistyksissä ja luottamustehtävissä. Liiton hallituksen jäsenenä Hannu painottaa etenkin liiton roolia mielenterveysyhdistysten keskusliittona ja etujärjestönä, ja tätä roolia tulisi hänen mukaansa entisestään vahvistaa.

− Meidän tulee saada päät- viisi lastenlasta sekä liikunnan täjät tunnustamaan merkityk- harrastaminen. semme ja voimamme SOTE- uudistuksen myllerryksessä. Kuntien, kaupunkien ja maakuntien päättäjät pitää vakuuttaa, että tulevaisuudessa asuinpaikkakuntiemme hyvinvoinnin tuottajia ovat aktiiviset, toimintaansa kehittävät ja riittävillä resursseilla toimivat paikalliset mielenterveysyhdistykset. Hannun mielestä STEA:n, kaupunkien ja tulevaisuudessa myös maakuntien toiminta- avustukset ovat tärkeitä yhdis- Hannu Alén tysten työn mahdollistamiseksi, mutta yhdistysten tulisi myös omilla toimillaan aktiivisesti ansaita varoja toimintansa rahoittamiseksi. Hän myös painottaa, että uudistutumisen ja kehittymisen merkitystä, ja tähän tähtää myös liitossa käynnistetty strategiatyö. − Nyt ja tulevaisuudessa jokainen avustus perustuu hyvin suunniteltuun toimintaan ja sen raportointiin eli selviä tuloksia on saatava myös vapaaehtoispuolella. Tätä työtä haluaisin liiton konkreettisesti tukevan tulevina vuosina. Työn ja vapaaehtoistyön lisäksi Hannun elämää täyttävät perhe eli vaimo, kaksi tytärtä ja Mimmi Tick

Mimmi Tick

Empaattinen vaikuttaja

immi Tickin ura mielenterveysyhdistyksessä alkoi 10 vuotta sitten, kun hän liittyi Mikkelin Virikkeeseen. Ensin hänet valittiin hallitukseen ja sittemmin sihteeriksi, varapuheenjohtajaksi ja puheenjohtajaksi. Mielenterveyden keskusliiton valtuustoon Mimmi valittiin 2011. Kahden valtuustokauden jälkeen oli luonnollista asettua ehdolle hallitukseen. Syy, miksi Mimmi alun perin hakeutui mielenterveysyhdistystoiminnan pariin, oli oma sairastuminen. Hänen elämäänsä olivat varjostaneet alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö, kaksisuuntainen mielialahäiriö, kariutunut avioliitto, lapsen huoltajuuskiista sekä pelko, väsymys ja epävarmuus tulevasta. − Ennen sairastumistani elämä oli kohdellut minua kauniisti. Minulla oli kolme tutkintoa, työpaikka, avioliitto, hieno tytär, perhe, paljon ystäviä, uusi omakotitalo, kissa ja kaksi autoa. Mutta siinä hetkessä, kun mieli sairastuu, on mahdollista kadottaa kaikki.

Viitisen vuotta sitten Mimmi aloitti työt Virikkeessä sosiaalialan ammattilaisen työparina ja kouluttautui kokemusasiantuntijaksi. Päihdetyön ammattitutkinnon hän suoritti viime syksynä. Mimmin toimenkuvaan kuuluvat käytännön vastuu kohtaamispaikan toiminnasta ja yhteistyö Virikkeen kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Liiton hallituksen jäsenenä Mimmille on tärkeää nähdä asiat ensisijaisesti liiton peruskivien eli henkilöjäsenten sekä jäsenyhdistyksen työntekijöiden näkökulmasta, jotka kaipaisivat enemmät tukea liitolta. − Käytännössä ne yhdistykset, jotka saavat STEAn rahoituksen, jäävät Mielenterveyden keskusliiton tuen ulkopuolelle miltei kokonaan. Tähän pitäisi puuttua. Oma kokemus ja kuntoutuminen on tehnyt Mimmistä sen avarakatseisen ja empaattisen naisen, joka hän on tänä päivänä. Hänen elämässään tärkeissä rooleissa ovat aviomies, koirat, uusioperhe, merkittävä työ, bloggaaminen ja laulaminen.

Kaikille avoin kerho Oulunkylässä Helsingin Oulunkylässä toimii Ogelin kerho, joka on kaikille mielenterveyskuntoutujille avoin ja ilmainen paikka yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen. Toimintaan osallistuminen on vapaa ehtoista oman jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan. Teksti Mirja Aar nio

gelin kerhon perusti vuoden 2017 alussa Tarja Korkala, itsekin mielenterveyskuntoutuja.

REVANSSI 1/2018

– Loppuvuodesta 2016 olin psykiatrian polilla ryhmässä. Sen loputtua huomasin, että monelle kuntoutujalle tuli hätä, mitä tehdä ryhmän jälkeen, ettei jämähtäisi kotiin. Se oli kimmoke kerhon perustamiseen, sillä se oli hätä itsellänikin. Nyt runsaan vuoden jälkeen on hienoa katsoa taaksepäin ja nähdä, että tästä tuli jotain. Ajattelin alussa, että jos kerhosta olisi hyötyä edes muutamalle, niin tavoite olisi täyttynyt. Nyt voin sanoa, että se on reilusti täyttynyt, kertoo Tarja Korkala. Kerholla on sekä säännöllisiä toimintapäiviä että yksittäisiä

tapahtumia, ja osallistujamäärä on normaalisti pyörinyt 9–13 välillä. Kerhopäivinä paikalla on yleensä aluksi joku ammattilainen vetämässä ohjattua toimintaa, minkä jälkeen osallistujat jäävät usein porukalla pelailemaan. – Tunnelma kerhopäivissä on lämmin, rento, välitön ja hauska. Jokainen voi tulla omana itsenään, ja uutenakin on helppo tulla mukaan, kuvailee Korkala. Kerho pyörii pääasiassa lahjoitusten varassa. Oman sekä läheisten alkulahjoituksen lisäksi Korkala teki viime syksynä kierrätystempauksen ja ke-

räsi omista kaapeistaan ja ystäviltä pois heitettäviä tavaroita, joita hän myi kirpputorilla. Tempaus kerrytti kerhon kassaan mukavan saldon, joka varmistaa kerhopäiviin jatkossakin tarvikkeita ja pikku tarjottavia. – Kerhopäivien ammattilaisvetäjät lahjoittavat meille aikaansa ja taitojansa. Kerho ottaa myös lahjoituksia vastaan tapahtumien muodossa, joita olemme saaneet nyt usealta taholta. Saamme myös eräästä kahvilasta lahjoituksena kerhopäiville pullaa ja usein siitä on riittänyt kerholaisille kotiin viemiseksikin, kertoo Korkala.

Tarja Korkala on pyörittänyt kerhon toimintaa yhdessä toisen vetäjän Marcus Lubitzin sekä taustavoimana toimivan Tiia Rannisen kanssa. Korkalalla on muitakin suunnitelmia kerhon ohessa. – Työstän parhaillaan kerholle sivuprojektia, joka alkaa maaliskuussa ja loppuu kesäkuussa. Sen verran voin paljastaa, että mukaan on lupautunut mm. Tommy Hellsten ja pari muuta tuttua nimeä ja ammattilaista.  Ogelin kerhon toiminnasta

löydät tarkempia tietoja kerhon Facebook-sivulta: www.facebook.com/Ogelinkerho

Li ik un ta

Lumikenkäilemään!

vi nk ki

Tänä talvena on lunta tullut monin paikoin reilusti. Nyt on siis hyvät mahdollisuudet kokeilla lumikenkäilyä. Lumikenkäily ei ole tekniikaltaan vaikea oppia: jos ihminen osaa kävellä, oppii hän varmasti myös lumikenkäilemään. Teksti Kati Rantonen

yy Tarvitset välineiksi lumikengät. Niitä on erikokoisia, mutta perussääntönä on, että mitä suurempi kulkija, niin sitä suurempi kengän pinta-ala pitää olla. Pehmeälle lumelle kannattaa myös valita isompi kenkä kuin paakkuntuneelle lumelle. Lumikenkien pohjassa olevat piikit helpottavat askelien pitävyyttä jäisissä paikoissa ja jyrkissä mäissä. yy Lumikengät kiinnitetään omiin kenkiin, joiden olisi hyvä olla tukevat ja lämpimät, jotta nilkat saavat tukea kengistä ja varpaat pysyvät lämpiminä. yy Et tarvitse heti omia lumikenkiä, vaan niitä voi myös vuokrata tai lainata. Esimerkiksi Oulussa ja Kuopiossa kaupungin liikuntavälinelainaamoista voi lainata lumi kenkiä. Kannattaa kokeilla useampia erilaisia lumikenkiä ennen kuin ostaa omat, sillä lumikenkiä on eri materiaaleista valmistettuja ja myös siteissä on eroavaisuuksia.

LUMIKENKÄILYN HYÖTYJÄ:

yy Pääset nauttimaan luonnosta eri tavalla kuin esimerkiksi hiihtäen ja kävellen, koska lumikengillä liikkuen et ole sidoksissa valmiiksi tehtyihin reitteihin ja latuihin, vaan voit itse valita, mistä kuljet. yy Pystyt helposti säätämään liikunnan tehokkuutta. Vauhtia lisäämällä ja mäkisellä reitinvalinnalla keho joutuu kovempaan työhön. Lumikenkäily parantaa lihaskuntoa, tasapainoa ja kestävyyttä. Jos otat isosompaiset sauvat mukaan, niin ylävartalo ja kädetkin vahvistuvat.

Kuva: Shutterstock

VARUSTEET:

Lähde kokeilemaan lumikenkäilyä ja nauttimaan luonnosta. Lumikengillä pääset sellaisiinkiin paikkoihin, missä et aiemmin ole käynyt! Lisätietoa lumikenkäilystä: www.suomenlatu.fi/ulkoile/lajit/lumikenkaily

Päivi Rissanen ja Pia Alarto:

Mielenterveysongelmiin liittyvä leima hämmästyttävän vahva Mielenterveysbarometri 2017 julkistettiin marraskuussa teemalla työelämä, mielenterveys ja asenteet. Kysyimme kahdelta kokemusasiantuntijalta, mitä jäi päällimmäisenä mieleen. Sama tulos hämmästytti molempia: joka viides suomalainen suorastaan pelkää mielenterveyskuntoutujia. Teksti Sirkku Immonen

ielenterveyden keskusliiton barometri on mitannut asenteita yli kymmenen vuotta. Alkuvuosina mielenterveysongelmat pelottivat jopa kolmannesta vastaajista, joten nyt pelkääjien määrä on selvästi pienempi. Silti se kertoo vahvasta leimasta, sanovat Päivi Rissanen ja Pia Alarto. – Mielenterveysongelmathan koskettavat tavalla tai toisella kaikkia, ja siksi näin iso luku yllätti ja ihmetytti. Tämän takia avun hakeminen

viivästyy ja ongelmat ehtivät kasautua ja vaikeutua, sanoo Päivi Rissanen. – Sitä ei voi hyväksyä, että viidennes pitää meitä vielä kummajaisina. Se estää kuntoutumisen ja estää elämästä etenkin heitä, jotka sairastuvat nuorina. Leima estää näkemästä toivoa, Pia Alarto kuvaa. Omasta sairastumisen ja toipumisen polustaan valtiotieteen tohtoriksi väitellyt Rissanen työskentelee nykyisin tutkijana ja Alarto projektisuunnittelijana A-klinikkasäätiön KokeNet-palvelussa. Kummallakin on runsaasti kokemusta sairastumisesta, hoidosta ja toipumista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Heillä on selkeä näkemys leimautumisen vaikutuksista. – Sairastuin aikoinaan niin vakavasti siksi, etten uskaltanut kertoa ajoissa. Prosessista tuli niin vakava ja pitkä, että se vaikuttaa monella tavalla elämääni edelleen. Prosessi olisi ollut nopeampi ja helpompi, jos olisin uskaltanut, Pia Alarto sanoo. ARTO

PIA AL

– On ensiarvoisen tärkeää puhua näistä asioista. Pitäisi olla malleja, joissa koko työyhteisö puhuu siitä, mitä on mielenterveys. Silloin jokainen tietäisi, miten sanoittaa asia ja minne mennä pyytämään apua, hän toteaa. Alarron mukaan mielenterveysalan kokemusasiantuntijat tulee saada osaksi työterveyshuoltoa. Päivi Rissanen muistuttaa, että ajoissa saatu tuki voi olla hyvin pienimuotoista ja silti äärimmäisen tehokasta: – Kuka tahansa voi väsyä, ja siitä voi lähteä kierre, joka päättyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Tai kierre, jonka jälkeen onkin entistä vahvempi. Eron voi tehdä hirveän pieni asia, vaikka saman kokenut työkaveri. – Vertaistukea ei tarvitse edes nimetä vertaistueksi, vaan se voi olla mitä vaan kommunikaatiota. Rajoja pitäisi häivyttää. Mielenterveys on jatkumo, ja kun tavalliset asiat elämässä kasautuvat, tarvitaan vain avuksi erilaisia asioita, Rissanen sanoo.  SANEN

IS PÄIVI R

Lue barometrin tulokset: mtkl.fi/mielenterveysbarometri-tyoura-jatkua-mielenterveysongelmista-huolimatta/

1/2018 REVANSSI

Yhdistykset

Mental Beauty Records tuo esiin artistit isolla A:lla ”Itseni toteuttamista, lohtua ja vapautumista. Musiikki on mun tapa kertoa ajatuksiani ja pukea tunteitani sanoiksi sekä säveliksi.” Näin vastaa VIIVI, kysyttäessä, mitä musiikki hänelle merkitsee. ”Musiikki on mun henkireikä ja se antaa parhaimmillaan niin paljon henkisiä voimavaroja, että mikään lääke ei pysty vastaavaan,” jatkaa ARTo. Teksti Julia Sjöblom

IIVI ja ARTo ovat molemmat MBR:lle vuonna 2017 kiinnitettyjä artisteja. Mental Beauty Records, MBR, on eritysominaisuuksia esille tuova inhimillinen ja voittoa tavoittelematon levymerkki, joka on suunnattu mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille sekä heidän omaisilleen. MBR on Kukunori ry:n ensimmäinen STEAn tukema hanke, jonka tarkoituksena on edesauttaa mielenterveyskuntoutujien sekä kehitysvammaisten luovan musiikillisen toiminnan mahdollisuuksia valtakunnallisesti. − MBR:llä saan tehdä totta omista unelmistani ja samalla antaa kasvot tärkeälle työlle, VIIVI kertoo. −Voin käsi sydämellä sanoa, että on kunnia saada olla MBR:n artisti. Se tapa, miten artisti otetaan vastaan ja

miten häntä kohdellaan, on inhimillinen ja lämminhenkinen,” ARTo toteaa. MBR aloitti toimintansa alkuvuodesta 2017, ja studio vihittiin käyttöön kesäkuussa. Mental Beauty Recordsin studio sijaitsee Helsingin Malmilla, mutta äänityksiä on mahdollista tehdä valtakunnallisestikin liikkuvan studiolaitteiston kanssa. Levymerkki pyrkii aina toimimaan musiikintekijöiden omista musiikillisista lähtökohdista ja intresseistä käsin, oli genre mikä hyvänsä. MBR:n tuotantotiimi antaa tukea ja palautetta artistin tarpeiden mukaisesti ja kattaa tarvittavat työvaiheet aina esituotannosta valmiiseen äänitteeseen ja sen markkinointiin. Henkilökunnasta lähes kaikki johtoryhmäläiset ja toimihenkilöt ovat kokemusasiantuntijoita ja erikoistuneet omiin osa-alueisiin tehtäviinsä levymerkissä. Levy merkillä on myös oma Mielessä-blogi, johon kirjoittavat MBR:n työntekijät, Kukunorin henkilöstö, asiantuntijat sekä muut sidosryhmät viikottain. Ensimmäinen MBR:n julkaisu, VIIVIn single Hengitä, julkaistiin keväällä 2017. 27-vuotiaan helsinkiläisen laulajan ja lauluntekijän tulevasta albumista tulee rehellinen, henkilökohtainen levy, joka tuo lohtua, toivoa ja vertaistukea. Loppuvuodesta 2017 MBR julkaisi digimarkkinoille ARTon singlen #Lovestoori ja sen musiikkivideon Youtubeen sekä Riku Turpeisen tuplasinglen,

jossa on Rikun säveltämät Nobody’s Going To Ruin My Christmas sekä Christmas Night. Tänä vuonna on luvassa paljon lisää eri artistien julkaisuja. Mental Beauty Records etsii artisteja, jotka tekevät tarttuvaa musiikkia omassa genressään. Artistivalinnat tehdään yksimielisillä päätöksillä koko MBR:n henkilökunnan kesken, joka kuuntelee sähköpostitse tulleista demoista raadin nostamia ehdotuksia. Kaikki demot kuunnellaan ja kaikille demolähettäjille vastataan mahdollisimman pian. Kaikkia demon lähettäneitä ei kuitenkaan voida kiinnittää. Ne demojen lähettäjät, joilla MBR:n näkemyksen mukaan on artistipotentiaalia, mutta jotka eivät vielä ole valmiita, kutsutaan sparrausrinkiin, jossa yhdessä levymerkin työntekijän kanssa pyritään kehittämään potentiaalisen artistin musiikillisia eri osa-alueita. Tavoitteena on toimia yhdessä ja auttaa ihmisiä musiikillisella taipaleellaan eteenpäin kohti levytyssopimusta. MBR kiertää koko vuoden 2018 eri paikkakunnilla järjestäen mielenterveys- ja kehitysvammajärjestöjen kanssa kykyjenetsintäkiertueen. Kukunori ry ja Mental Beauty Records haluavat olla läsnä niin levyttäville artisteille kuin kaikille musiikista nauttiville. 

yy Kukunori ry on kulttuurin ja mielenterveyden liitto, joka perustettiin vuonna 2012. yy Mental Beauty Records on perustettu maaliskuussa 2017. yy MBR on kolmivuotinen hanke, jonka aikana julkaistaan 100 äänitettä. yy Jäsenjärjestöjä on valtakunnallisesti tällä hetkellä 15. yy MBR:llä on johtoryhmän tehtävissä kokemusasiantuntijoina 8 henkilöä sekä 4 toimihenkilöä.

Voit lähettää demon osoitteeseen demot@mentalbeautyrecords.fi

MBR:n artistien terveisiä kaikille niille, jotka haaveilevat toteuttavansa itseään musiikin keinoin Älä koskaan lopeta musiikin tekemistä tai luovu unelmistasi. Jokaiselle on oma paikkansa, jonka löytäminen voi joskus olla turhauttavaa. Ole uskollinen sille musiikilliselle visiolle, joka saa just sut syttymään. Muista, että sun täytyy ensin uskoa siihen itse. − VIIVI

REVANSSI 1/2018

Laulakaa, säveltäkää, sanoittakaa ja sovittakaa kaikkea mahdollista. Aloitus on aina vaikeaa, mutta se muuttuu hauskaksi ja jopa elämäntavaksi. − Kari Tamminen

Muistakaa, että koskaan ei voi saada, jos ei yritä, eikä välttämättä sittenkään, mutta lannistua ei pidä. Usko siihen mitä teet. Opi, kuuntele ja etsi. Äläkä anna kenenkään vaikuttaa negatiivisuudellaan omiin tekemisiisi. − ARTo

Uusi yhdistys edistää ymmärrystä traumoista ja dissosiaatiohäiriöstä Valtakunnallinen Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry perustettiin Helsingissä 31.10.2017. Yhdistyksen perustehtävä ja yhteiskunnallinen tavoite on trauma ymmärryksen lisääminen, sillä palvelujärjestelmä tarvitsee tietoa ja ymmärrystä psyykkisestä traumasta ja persoonan rakenteellisesta dissosiaatiosta eli dissosiaatio häiriöstä. Teksti Mai Peltoniemi

raumalla tarkoitetaan psyykkistä ja emotionaalista vauriota, joka syntyy ylitsepääsemättömässä tilanteessa. Traumatisoitua voi esimerkiksi turvattomassa lapsuudenperheessä tai olosuhteissa, joissa ei ole riittävää tukea ja hoivaa. Dissosiaatio on trauman seuraus: kun mieli ei pysty käsittämään tilannetta, persoona jakaantuu osiin. Jotkut osat ottavat kantaakseen vaikeita kokemuksia, kun taas toiset auttavat pitämään ne poissa mielestä ja jatkavat päivittäistä elämää. Trauma piiloutuu. Trauman tunnistamista ja hoitoa vaikeuttavat sen monenlaiset oireet, jotka täyttävät useiden psykiatristen sairauksien kriteerejä. Traumatisoituneella onkin suuri riski saada virheellinen diagnoosi ja hoitoa, joka ei auta, ja päätyä toivottomaksi tapaukseksi – joka hän ei missään tapauksessa ole. Trauman hoito edellyttää ihmisen kokonaisvaltaista kohtaamista ja katsomista oireiden taakse ja alkulähteille sekä pitkäkestoisia turvallisia terapiasuhteita, joita nykyinen palvelujärjestelmä ei monen muunkaan harmiksi priorisoi. Sekä ammattilaiset että asiakkaat ovat kokeneet, että suomalaisesta päihde- ja mielenterveystyöstä puuttuu osaamista varhaisen traumatisoitumisen vaikutuksista ihmisen elämään, valintoihin, uskomuksiin ja toimintakykyyn. Traumatisoituminen ehkä tunnistetaan, mutta traumoja ei osata hoitaa itsenäisinä, ihmisen elämän syvimpinä haavoina. Trauma jää helposti maininnaksi.

TAVOITTEENA RAKENTAA MONIPUOLINEN YHTEISÖ

Perinteisestä potilasyhdistyksestä poiketen Disso ry kutsuu mukaan kaikkia, joita psyykkinen trauma ja dissosiaatio koskettaa joko henkilökohtaisesti, läheisen näkökulmasta tai ammattilaisena. Jäsenyyteen ei tarvita diagnooseja. Yhdistys tekee yhteistyötä myös muiden järjestöjen kanssa. Yhdistys kokoaa jäsenten avulla kattavaa tietopankkia kotisivuilleen. Tieto edistää tarkoituksenmukaisen hoidon ja terapian saatavuutta. Se rakentaa siltoja pirstaleiseen palvelujärjestelmään ja ennen kaikkea ihmisten välille. Ammattilaiselle ymmärrys trauman seurauksista mahdollistaa eettisesti kestävän työn sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tuloksellinen työ on mielekästä ja lisää työssä jaksamista. Yhdistyksen tavoitteena on myös tuottaa koulutusta ja organisoida vertaistukitoimintaa. Suunnitteilla on muun muassa Voimaheimo- ryhmiä, jotka verkossa toimivina kattaisivat valtakunnallisen vertaistuen tarpeen. Tavoitteena on kokeilla muutakin vertaistoimintaa ja erilaisia vertaistukifoorumeja. Disso ry rakentaa yhteisöä ja yhteyksiä ja puhuu asioista, joiden kanssa ihmiset ovat jääneet yksin. Yhdistyksessä jaetaan kokemuksia vertaisten voimaantumiseksi ja ennakkoluulojen vähentämiseksi. Tavoitteena on rikkoa vaikenemisen kulttuuria ja traumatisoitumiseen liittyvää häpeää – traumatisoitunut ei ole syyllinen tapahtuneeseen. Disso ry haluaa kertoa myös hyvästä hoidosta ja toipumisesta: Miten ihmistä monessa osassa voi kohdata ja ymmärtää? Miten ammattilaiset voisivat toimia dissosioituneiden osien välistä yhteistyötä kasvattaen? Elämä osien kanssa ei ole kuin Hollywoodissa, vaan käsityksiä pitäisi normalisoida ja kertoa, millaista elämä trauman ja dissosiaation kanssa on – haasteineen ja etuineen.  Kirjoittaja Mai Peltoniemi, sosionomi (YAMK), on Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry:n puheenjohtaja.

Lisätietoja ja jäseneksi hakeminen: www.disso.fi

Satu Martikainen ja Mai Peltoniemi Mielenterveysmessuilla 2017 1/2018 REVANSSI

lö ne

ki o

en Ta r

Elämänsä kunnossa Tarja Korhonen on kulkenut pitkän matkan, johon on mahtunut liuta epämääräisiä psyykkisiä diagnooseja, itsemurhayritys ja toivottoman tapauksen leima. Vahva sisukkuus ja usko siihen, että kaikella on tarkoitus, ovat kuljettaneet elämässä eteenpäin ja auttaneet toipumaan. Teksti ja kuvat Mirja Aar nio

i ole olemassa yhtä oikeanlaista polkua toipua pitkään jatkuneista psyykkisistä sairauksista ja mielenterveysongelmista. Joskus käy niin, että toipuminen on todennäköisempää, kun ottaa ohjat omiin käsiinsä ja valitsee polkunsa itse – vaikka se poikkeaisikin suositellusta reitistä. Tarja Korhosen, 38, tie on esimerkki siitä, miten paljon omilla päätöksillä ja sinnikkyydellä voi olla merkitystä toipumiselle. Tarjan vaikea ja väkivaltainenkin perhetausta ja rankka koulukiusaaminen laukaisivat masennuksen ja ahdistuksen jo lapsena. Teinivuosien aikana oireilu lisääntyi ja paheni, ja nuori nainen alkoi käyttäytyä itsetuhoisesti. – Viiltelin itseäni, lintsasin koulusta, juopottelin aikuisten miesten kanssa ja harrastin irtosuhteita. Altisitin itseni vaaratilanteille ja jouduin seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, Tarja kertoo. 15-vuotiaana Tarja hetkellisesti irtaantui itsetuhoisista elämäntavoistaan, kun hän koki voimakkaan uskoon tulemisen ja omien sanojensa mukaan muuttui täysin hihhuliksi. Herkkämielinen nuori oli altis vaikutuksille ja kun voimakas usko alkoikin hiipua, hän meni toiseen ääripäähän ja uppoutui saatananpalvontaan. Kukaan ei nähnyt Tarjan hätää ja koska hän oli aina pärjännyt koulussa hyvin, hän painostettuna aloitti yläasteen jälkeen lukion. Masennus, ahdistus ja epätoivoiset ajatukset mylläsivät päässä, ja kotona tilanne tulehtui lopulta niin pahaksi, että Tarjan oli pakko 17-vuotiaana muuttaa pois. – Ajattelin, että joko tapan itseni ja perheeni tai lähden pois. Valitsin onneksi jälkimmäisen, Tarja kertoo.

RANKOILLAKIN KOKEMUKSILLA ON TARKOITUS

Perheen jättäminen oli Tarjalle helpotus, mutta vähitellen hänen mielensä alkoi seota entisestään. Hän näki ja kuuli ääniä, kärsi 20

REVANSSI 1/2018

voimakkaasta unettomuudesta ja ajatteli itsetuhoisesti. Lopulta hän löysi itsensä Moisiosta sairaalasta suljetulta osastolta. Moisiossa Tarjaa hoidettiin neljä kuukautta, jonka aikana hänelle arvottiin eri diagnooseja ja määrättiin voimakas lääkitys. Kun hänet viimein kotiutettiin, hän teki ensimmäisen oman päätöksensä hoidostaan ja lopetti kaikki lääkkeet. – En voinut enkä halunnut syödä lääkkeitä, sillä ne turruttivat ajatukseni ja tunteeni täysin. Halusin itse tehdä töitä selvittääkseni päätäni ja tutkiakseni itseäni, ja se edellytti, että ajatukseni saivat juosta kirkkaana ilman lääkepöhnää. Psykiatri ei tukenut lääkityksen lopettamista ja uhkaili osastolla, mutta Tarja piti päänsä eikä tuon jälkeen ole kertaakaan aloittanut lääkkeiden syöntiä uudelleen. Psykiatrisessa sairaalassa onneksi lopulta ymmärrettiin, että Tarja tarvitsee ensisijaisesti terapeuttia avukseen lääkkeiden sijaan. Mieli oli kuitenkin niin pahasti rikki ja toipuminen hidasta, että joulun alla vuonna 1997 Tarja yritti itsemurhaa lääkkeiden yliannostuksella. – Ihme tapahtui ja selvisin. Ajattelin, että kun en kerran päässyt hengestäni, niin sillä oli oltava jokin tarkoitus. IDENTITEETIN ETSIMISTÄ ILMAN APUVOIMIA

Tarjalla on ollut elämänsä aikana monia parisuhteita, joista useat ovat olleet niin henkisesti kuin fyysisestikin traumaattisia. Itsemurhayrityksen jälkeen Tarja avioitui miehen kanssa, jonka oli tavannut kuntoutuksessa. Kolmen vuoden yhteiselon jälkeen Tarja joutui pakenemaan ystävänsä luokse, sillä mies oli yrittänyt tappaa Tarjan. – Fyysisesti pääsin yllättävän vähällä, mutta henkisesti meni vuosia, että selvisin tapahtuneesta. Kauheudesta huolimatta tilanne

oli minulle kuitenkin monella tavalla herättävä. Sen jälkeen aloin rakentaa elämääni täysin uudelleen. Suuri käänne tapahtui, kun Tarja tunnusti itselleen ja muille, ettei ole hetero. Jollain tasolla hän oli tiennyt sen jo pienestä pitäen, mutta vasta kaapista ulos tuleminen auttoi Tarjaa pääsemään alkuun oman identiteetin löytämisessä. Alkoi uudenlaisten seurustelusuhteiden kokeminen ja elämän hahmottaminen uudella tavalla. Toimivien ja pitkäkestoisten terapia- ja hoitosuhteiden löytyminen oli kuitenkin haastavaa, ja Tarja ajautui välillä etsimään alkoholista apua pahaan oloonsa. Kun Tarja muutti Mikkeliin, hän löysi ensimmäistä kertaa hyvän terapiasuhteen. Hoitojärjestelmän toimimattomuus tuli kuitenkin ilmi ikävällä tavalla. – Onnistuin omatoimisesti järjestämään itselleni kuntouttavan työtoiminnan paikan Nuorten Työpajoilta. Sillä seurauksella minulta evättiin terapia ja muut mielenterveyspalvelut, sillä minun katsottiin olevan liian hyvässä kunnossa. Omien päätösten tekemistä matkalla toipumiseen ei tälläkään kertaa tuettu. UUSI ALKU KOHTI PAREMPAA

Työskentely pajoilla oli kuitenkin palkitsevaa, ja jonkin aikaa Tarjan elämä sujui melko hyvin. Mutta sitten uusi huono-onninen parisuhde oli romauttaa jälleen kaiken. Nainen, jonka kanssa Tarja seurusteli, osoittautui alkoholistiksi, joka käytti henkistä ja taloudellista väkivaltaa. Tarja ajautui ahdistavassa suhteessa jälleen juomaan. Seinä tuli vastaan sinä päivänä, kun hän joutui soittamaan työpaikalle, ettei voi humalatilansa vuoksi tulla töihin. – Minut ohjattiin nuorten päihdehoitoon MixStoppiin, jonka avulla onnistuin lopettamaan huonon suhteen sekä alkoholinkäytön. Pääsin jälleen kerran jaloilleni.

Kun Tarja pääsi hoitoon myös psykiatrian poliklinikalle ja löysi uuden terapeutin, hän alkoi haaveilla opiskelusta unelma-ammattiinsa nuorisotyön ohjaajaksi. – Minulle sanottiin usein vuosien varrella, ettei kannata yrittää, sillä olen toivoton tapaus. Eihän kenellekään voi sanoa noin ja tuomita loppuelämäkseen jonkin sairauden leiman alle! Vanhanaikaisesti monet lääkäritkin ajattelevat potilaita vain diagnoosien kautta eivätkä näe itse ihmistä ja hänen tarinaansa. Tarja pääsi kuin pääsikin opiskelemaan ja valmistui 30-vuotiaana nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi ja myöhemmin myös sisustajaksi – molemmista parhain mahdollisin arvosanoin. Nyt hän tekee oman alansa töitä 80-prosenttisella työajalla. – Sosiaalinen uupuminen ja välillä aktivoituvat masennus- ja unettomuusvaiheet rajoittavat elämääni sen verran, etten kykene kokopäiväiseen työhön. Mutta se ei haittaa, sillä koen, että ensimmäistä kertaa koskaan elämäni on hallussani. Olen tehnyt todella paljon töitä päästäkseni tähän. Tarja näkee, että on yksilöllistä, kuinka sairastuminen vaikuttaa ihmisen elämään. Hän uskoo, että koska joutui selviytymään jo lapsena niin yksin, niin se on myöhemmin auttanut selviytymään monesta tilanteesta. – Olen onnellinen, että kieltäydyin lääkityksestä, sillä ne vaikuttivat kykyyni ajatella. Asiat pitää pystyä käsittelemään. Joskus se vaatii myös vääriä keinoja, hän naurahtaa. Tarja toimii nykyään työnsä ohella koulutettuna kokemusasiantuntijana. Viime syksynä hän meni naimisiin ja tuntee nyt olevansa onnellinen ja elämänsä kunnossa. – Suurin voimavarani aina on ollut se tunne, että tällä kaikella on ollut tarkoitus ja voin ammentaa tästä muiden hyväksi. 

oulu 2.5.2018 alkaen

Mitä kuuluu? -kurssi naisille Iloja, suruja, huolia, hyvää mieltä. Mitä sinulle kuuluu tänään? Mistä saat voimia? Mitä unelmia sinulla on? Mikä auttaa jaksamaan, jos on vaikeaa? Mistä pidät? Mitä on kiva tehdä? Kurssi on naisille eri kulttuureista. Kurssilla keskustelemme elämästä ja arjesta. Kurssi on suomeksi. Riittää, jos puhut vain vähän suomea. Tehdään kivoja asioita, puhutaan ja juodaan yhdessä kahvia.

Oulu

Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9, Oulu Keskiviikko 2.5., Keskiviikko 9.5., Maanantai 14.5., Keski viikko 23.5. ja Maanantai 4.6. 10–13 Haluatko mukaan? Kerro meille 23.4. mennessä: Sannamari Sala, Villa Victor 050 465 465 1317 tai sanna.hyry@mtkl.fi tai 040 827 2665 tarja.tikkanen@mtkl.fi tai 040 450 8630

sanna

tarja

sannamari

Minulle sanottiin usein, ettei kannata yrittää, sillä olen toivoton tapaus. Eihän kenellekään voi sanoa noin!

1/2018 REVANSSI

Etsitkö ystävää? Kaipaatko seuraa lenkille, juttukaveria, kirjeystävää tai jopa elämänkumppania? Revanssin ystäväpalstalta voit löytää elämääsi kaipaamasi ihmisen. 1. Hello yli 65-vuotias sinkkumies. Täällä vapaa mielenterveyskuntoutuja nainen Itä-Suomesta. Harrastan kotitöitä, runojen kirjoittamista, ystäville korttien ja kirjeiden kirjoittamista. Olen uskossa evankelisluterilaiseen seurakuntaan kuuluvana. Nimimerkki : Lokakuu

2. Hei! Olen eläkkeellä oleva, vapaa, ev.lut. uskossa oleva nainen Pirkanmaalta. Harrastuksia on seurakunta, musiikin kuuntelu, sienestys ja kalastus. Toivoisin saavani postia n. 50-vuotiailta miehiltä. Vastaan kirjeellä. Kevään tyttö

3. Hei, täällä vapaa 47-vuotias mies Satakunnasta. Kaipaan elämäni naista rinnalleni, jos vaikka tärppäisi tällä kertaa. Harrastan kirjastossa ja kirpputorilla käyntiä. Ikäsi saisi olla 45-50 vuotta. Minulle voi lähettää sähköpostia, osoitteella: olkkonen. ari@gmail.com Elämäni nainen

4. Hei! Olen 62-vuotias nainen, etsin sinua kiva mies ikään katsomati. Olen hellä, herkkä, romanttinen, luotettava ja rehellinen. Vastaathan pian! Löydänkö sinut näin

5. Hei, olen 49-vuotias nainen Järvenpäästä. Mieheni kuoli 11 vuotta sitten ja siitä asti olen ollut yksin. Olen 155cm pitkä, vähän ylipainoinen, luonteeltani sosiaalinen. Haen pitkäaikaista miesystävää itselleni. Voit olla mistäpäin Suomea vain, iällä ei myöskään ole merkitystä. Ainako yksin

6. Hei! Olen 57-vuotias avioliitossa oleva nainen Oulusta. Etsin ystävää/ kirjeystävää, jonka kanssa voisi jakaa niin iloja kuin surujakin. Harrastan kaikenlaista käsillä tekemistä. Muumi-mamma

7. Olen 60-vuotias nainen sata kunnasta, harrastan käsitöitä, kitaran soittoa ja laulamista. Haluaisin löytää saman ikäisen, kunnollisen miehen satakunnasta. Kirjeitä odottaen. Elämänkumppani

8. Masennusta ja astmaa sairastava, eläkkeellä oleva 43-vuotias nainen Helsingistä etsii erityisesti naisista pitävää naista sydänystäväksi, mielellään Etelä-Suomesta. Harrastuksena on mm. ulkoilu, musiikin kuuntelu ja elokuvat. Ystävyys on aina tärkeintä

9. Hei, kiinnostaisiko sinua vaihtaa kirjeitse kuulumisia ja kokemuksia 48-vuotiaan psykoosiin sairastuneen naisen kanssa. Harrastuksista löytyy mm. käsityöt, kirjallisuus, taide. Asun maaseudulla yhdessä mieheni kanssa. Ystäviä etsien

10. Hei, täällä on vapaa 47-vuotias mies Raumalta, jolla lyhyet ruskeat hiukset, olen rehellinen, luotettava ja rauhallinen, ps. kaksin aina parempi. Ystävää etsimässä 11. Hei, sinä nuori nainen sinuun haluaa tutustua nuorekas, hyvätapainen mies Keski-Suomesta, horoskoopiltani olen kalat. Olethan rehellinen ja taloutesi on ok, oma koti jossa asua ja olethan sinut itsesi kanssa. Tahdothan kaikkea hyvää minulle, unohtamatta mitään tärkeää. Harrastuksia minulla on tosi paljon. Kaksin 12. Hei! Olen 32-vuotias nainen pääkaupunkiseudulta. Sairastan anoreksiaa ja ahdistushäiriötä. Etsin uusia ystäviä 20-40-vuotiaisista miehistä ja naisista. Etenkin syömishäiriöstä toipuvia/toipuneita/ Sairastavia. Olen päihteetön. Liikunta, lukeminen, koirat, jyrsijät ja positiivinen elämänasenne ovat lähellä sydäntä. Olisi kiva saada pitkäaikainen ystävä ja liikuntaan seuraa. Minnie 13. Olen 28-vuotias mies. Etsin seuraa 25-45-vuotiaisista, lapsettomista naisista. Olen 175 cm ja 90 kg kokoinen. Olen kiltti, ok-näköinen, rehellinen, mukava ja savuton. Sairastan skitsofreniaa ja epilepsiaa. Asun Paimiossa, toivon että asut Varsinais-Suomessa. Toivutaan yhdessä

14. Hei sinä 35-45-vuotias kuntoutuja tyttö Etelä-Suomesta. Olen 45-vuotias kuntoutujamies ja etsin sinusta elämänkumppania tosi tarkoituksella. Luonteeltani olen rehellinen, diplomaattinen, toiset huomioon ottava, huumorintajuinen ja hengelliset asiat, ovat tärkeitä. Olen raitis ja savuton. Jos kiinnostuit, niin kirjoita ja tutustutaan paremmin. Romeo

15. Hei! Olen 40-vuotias päijät hämäläinen mies. Olen 175cm ja 84kg. Etsin 35-45-vuotiasta naista tositarkoituksella. Harrastan keilausta ja ulkoilua. Peilistä katsoen, katseenkestävä, reipas ja tarkka mies. En ryyppää, enkä myöskään polta, toivoisin, ettet sinäkään. Olen kiinnostunut politiikasta ja vaikuttamisesta siellä. Jos seuraat uutisia ja olisit kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, olisi meillä ehkä enemmän yhteistä, mutta ei se kuitenkaan välttämätöntä ole. Asunnossani olisi tilaa kiltille naiselle. Otathan yhteyttä

REVANSSI 1/2018

18. Hei sinä 18-63-vuotias nainen Etelä-Suomesta, kiinnostaako ekstrovertti miehen seura tositarkoituksella. Olen yli kuusikymppinen mies. Ota yhteyttä kuvan ja puhelinnumeron kera. Sydänkäpynen 19. Olen 53-vuotias nainen. Etsin uskovaa naisystävää kirjekaveriksi, Varkaudesta tai lähiympäristöstä. Etsin rankan taustan omaavaa ystävää, että voimme tukea toisiamme. Rehellinen uskova

21. Olen 65-vuotias ex-nainen Päijät-Hämeestä. Haen itselleni loppuelämäksi empaattista, mukavaa miestä. Oma elämäni on hallinnassa. Kaksi tulee yhdessä paremmin toimeen kuin yksi, vaikka yksinkin olen pärjännyt. Yhdessä on hauskempaa olla, kun saa jakaa elämän ilot ja surut. Harrastan lenkkeilyä, kuntosalia, teatterissa käyntiä, käsitöitä, uintia, seurakunnan tilaisuuksissa käyntiä, ruuan valmistusta ja kirjoittamista. Toivoisin, että sinulla olisi oma auto.Kirjoita rohkeasti mielellään kuvan kera ja tullaan tutuksi. Yhdessä eteenpäin

Joulun sanomaa poikamiesten aattoillassa

22. Hei sinä Herrasmies, jostakin päin Suomea, jolla ei ole tapana kävellä sisään Alkon ovista, tai ollaväkivaltainen, eikä tupakka ja huumeet ole kaikki kaikessa, vaan lämmin liesi, koti ja oma kulta sylissä, joka rakastaa myös sinua (ainoastaan.) Uskotko ikuiseen rakkauteen?! Myös siihen, että täällä jossakin on paikka kahdelle aikuiselle, jotka ei enää jätä toistaan koskaan? Olen itse tullut petetyksi, jätetyksi monet kerrat, on vaikea ymmärtää toista kanssaihmistä, joka jättää vain siksi, että minä olen pyörä potilas tai liikun k.o. apuvälineellä. Olen lähes 50-vuotias iältäni, tykkään monenlaisesta musiikista, piirtämisestä, maalaamisesta, kukkien kasvattamisesta, askartelusta, sisustamisesta, ulkona liikkumisesta (hoitajan avulla.) Olisi kiva saada sinusta ikuinen ystävä, loppuiän ajaksi, ymmärtäjäksi. Anna käsi, niin mä kanssas kuljen

iime joulun alla Raahen Psyyken luottomies Seppo Lassila kutsui meidät kolme kaverusta viettämään jouluaattoa tavallista jouluseremonioista varsin poikkeavalla tavalla. Seppo näet esitti, että lähtisimme jouluaattona hänen askeettiselle rantamökilleen Pitkänkarin suuntaan. Tarjottavan Lassila oli suunnitellut seuraavasti: ”Paistetaan siellä makkaraa ja eikä mitään jauhomakkaraa sitten.” Suunnitelmasta tuli tosi ja aaton iltapuolella tallusteli neljä miestä Raahen talvisessa rantamaisemassa kohti määränpäätämme: Seppo, Ilpo, Asko ja allekirjoittanut. Säänhaltijat suosivat tätä poikamiesten arvokasta hetkeä, kun hiljenimme pikkupakkasessa Sepon mökin pihalla kuuntelemaan rantametsikön hiljaisuutta. Mökissä sytytettiin pitkät talikynttilät luomaan joulutunnelmaa, ja Seppo viritteli takkaan tulen makkaranpaistoa varten. Tunnelma oli rauhaisa kuin koko ympäristö olisi hukkunut joulun henkeä. Oli hienoa, kun Ilpo esitti, että luettaisiin jouluevankeliumi. Se sopi täydellisesti tilanteeseen. Niinpä Ilpo kaivoi repustaan Raamatun. Se oli hyvin pienikokoinen Pyhä Kirja, mutta sanoma oli sitäkin juhlavampi. Ilpo pyysi, että allekirjoittanut lukisi jouluevankeliumin ja niin matkasimme aatoksissamme pyhään iltaan Betlehemin seimelle. Seppo oli puhunut täyttä totta eväittemme laadusta: eivät olleet mitään jauhomakkaroita, jotka nautimme italiansalaatin ja perunasalaatin kera. Ja kun Seppo tunnetaan vakaana raittiuden miehenä, oli meillä ruokajuomana perinteinen maito. Aterian päätteeksi juotiin vielä pannukahvit. Matkalukemiseksi koko vuodeksi jakoi Seppo meille Päivän Tunnussana -kirjaset ja lisäksi vielä konvehtirasian mieheen. Paluumatkalla astelimme hiljakseen Pikkulahden rantaan. Joulun valoon verhoutuneena Raahen kaupunki näyttäytyi todella kauniina Pikkulahden suunnalta katseltuna. 

ILMOITUKSEEN VASTAAJA Ilmoittaja voi käyttää nimimerkkiä, mutta oikea nimi ja osoite tulee ilmoittaa toimitukseen, jotta saapuneet kirjeet voidaan toimittaa eteenpäin. Ilmoitus voi olla enintään 60 sanaa pitkä. Ilmoittaminen on ilmaista. Jos ilmoituksia tulee enemmän kuin niille on varattu tilaa, toimitus voi siirtää ilmoituksen seuraavaan numeroon.

Ilpo, Asko ja Jouko olivat Sepon vieraina viettämässä jouluaattoa poikamiesporukalla. Kinkusta ja muista perinneherkuista poiketen pojat nauttivat takkatulella paistettua makkaraa. Tärkeintä oli kumppanuuden kokemus ja hiljainen tuokio yhdessä.

20. 47-vuotias mies etsii ystäviä elämään. En haaveile seurustelusta. Kuuntelen paljon musiikkia, melodinen musiikki klassisesta heavyyn on mieleeni. Minä

16. Olen 55-vuotias, rauhallinen ja herkkä nainen pääkaupunkiseudulta. Minulle ovat tärkeitä, kävelylenkit, lukeminen ja kulttuuri. Sinä samanhenkinen mies, otahan yhteyttä. ”Kevättä kohti”

ILMOITTAJA Revanssiin tarkoitetut ilmoitukset voi toimittaa osoitteella: Revanssi, Etsitkö ystävää? Mielenterveyden keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki tai sähköpostilla: kirjepalsta@mtkl.fi

17. Olen 32-vuotias nainen Pohjois-Karjalasta, etsin 33-34-vuotiasta työssä käyvää miestä Joensuun seudulta elämänkumppaniksi. Toivottavasti löydän? Minulla on lievä kehitysvamma, olen rehellinen, jota odotan myös sinulta. Harrastuksiini kuuluu lenkillä käynti. Katja

Laita vastauksesi postimerkillä varustettuun kuoreen. Älä kirjoita päälle mitään. Laita tämä toiseen kuoreen, johon kirjoitat Mielen terveyden keskusliiton osoitteen ja kirjeystäväsi nimimerkin. Revanssi toimittaa kirjeesi asianosaiselle.

Teksti Jouko Kastelli

Joululoma Ylöjärvellä Voimaa vertaisuudesta − tuettu loma omatoimisille aikuisille Ylöjärvellä 22.-27.12.2108. Teksti Pirkko Laurila

Uusi alku Maksuttomia kursseja ja luentoja kuntoutujille, ammattilaisille, perheille, pareille, vertaisohjaajille, kaikille kiinnostuneille. Tu t u s t u k e v ä ä n 2 0 1 8 k u r s s i o p p a a s e e n o s o i t t e e s s a w w w. m t k l . f i

24.12.2018

22.12.2018

Automme huristeli Tamperetta kohti. Oli alkanut sataa lunta. Hiutaleet kierivät pitkin tuulilasia. Meillä oli huoli siitä, kuinka osaisimme ajella loppumatkan. Tie muuttui mäkiseksi ja mutkaiseksi, ja kännykän navigaattori näytti epäselvästi. Vihdoin lumen keskellä häämötti keltainen rakennus. Sen pihassa oli muutama auto. Keittäjä Suvi otti meidät iloisesti vastaan. Hän saattoi meidät kahden hengen huoneeseen ja järjesteli petivaatteita. Jäimme valkoiseen huoneeseen hetkeksi hengähtämään, ja Suvi riensi keittiöpuuhiin. Vertaisohjaajat Marke ja Hilkka pitivät meille seuraa.

Kaisa järjesti ulkona aamujumpan ja kävelylenkin. Huh, kun oli satanut lunta. Hilkka oli koonnut öljykynttilät kaikille. Ne sytytettiin ja jaettiin jokaiselle. Hilkalla oli komea kauralyhde. Me läksimme vaeltamaan kohti huvimajaa, ja lyhde laitettiin huvilan sisälle ja kynttilät penkeille. Sitten jokainen jutteli linnulleen, pupulleen tai porolleen itsekseen. Niinpä metsän eläimetkin tulivat ruokituiksi. Omatoiminen kirkkokyyti Ylöjärven kirkkoon alkoi. Kirkko oli täpösen täynnä. Oli lämmin ja Kristus ristinpuulla toi turvallisen olon. Kuuntelimme myös joulurauhan julistuksen Turun tuomiokirkosta televisioituna.

23.12.2018

25.12.2018

Tonttujen tasapainoilua ja joulutarinoita

Ohjelmassa oli ”Pimee kahvila”. Saimme kukin itsellemme parin, jolla oli mustat laput silmillä. Kuljetimme ”sokeita” ympäriinsä ja kyselimme, missä ollaan. Lopulta päädyimme kahvi pöytään. Suvi kaateli kahvit ja tarjoili pullat kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Kun mustat silmälaput alkoivat jo ahdistaa väkeä, ne sai riisua pois. Ei ole hätää, kun ystävät löytävät toisensa.

Tiina Mäntylä

Kursseja mm.

Toivon työpaja Iisalmi, alkaa 24.4. Suuret Unelmat, pienet askeleet Kalajoki, alkaa 19.3. Kemijärvi, alkaa 17.4.

kaikille Tiedonjanoisille Kursseja mm.

Hyvinvoinnin iltakoulu Turku, alkaa 27.2. Helsinki, alkaa 13.3.

26.12.2018

Ruokaa oli niin paljon, että sitä piti sulatella sisällä ja ulkona. Koivupuisto on alun perin tarkoitettu näkövammaisten käyttöön. Rakennusten ympäri on pingotettu muovinauha, jota apuna käyttäen näkövammaiset voivat lenkkeillä. Seuraavaksi oli iltatilaisuus, jossa esitettiin kaksi tarinaa. Sitten puhuttiin ja luettiin ystävyydestä. Ystävyys ja joulun taika lipuivat ympärillämme lumen kirkkaudessa. Ja alkoi tulla koti mieleen. 

Sosiaaliturvan sokkeloissa Helsinki 13.5. Penninvenyttäjän päivät Kerava, alkaa 24.5.

ammattilaisille Kursseja mm.

Diagnoosien sekamelskasta toivon tukemiseen Hyvinkää 13.3. Joensuu 27.3. Rauma 10.4. Sodankylä 22.5. Unelmatiimi, unelmaduuni – tee ne itse! Oulu 28.3. Savonlinna 8.5.

Jos sun käsi murtuu, meet lääkäriin. Jos sun mielenterveys murtuu, stigma on isompi. Ei sen pitäisi olla niin!

w w w. m t k l . f i Palvelut Kurssiopas

Kuva: Päivi Prusti

Pinnassa näkyy heijastus, kapteenin kiharat on ihastus. Aurinko on ujo, unelmat sulot. Sisäinen voima rulaa, herkut sulaa. Oma itsesi loistaa sinussa, mielen syövereissä. Kuvissa on totuus, super kauneus. Kuvina näytämme sen, taiomme elämän merkityksen.

Kuntoutujille

Valokuvakurssilaisen kirjoittama runo elokuussa 2017 Seinäjoella järjestetyn valokuvakurssin tunnelmista. Tänä vuonna Elämäni kuvat -valokuvakurssi järjestetään Turun Ruissalossa huhti-toukokuussa. Tarkemmat tiedot kurssista löydät kurssikalenterista: kurssikalenteri.mtkl.fi 1/2018 REVANSSI

Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta Kysy meiltä mielenterveyteen liittyvistä asioista kuntoutumisesta sosiaaliturvasta palveluista ja etuuksista potilaan ja asiakkaan oikeuksista vertaistuesta mielenterveysyhdistyksistä

uusi

Neuvontapuhelin

Vertaistukipuhelin

0800 177599

www.mtkl.fi

Ma-ti, to-pe: klo 9–14 Ke: klo 9–16

Arkisin klo 10–15

Keskiviikkoisin klo 10–16

0203 91920

Vastaamassa Mielen terveyden keskusliiton kuntoutusneuvojat Puhelun hinta 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/minuutti.

Vastaamassa Mielenterveyden keskusliiton kokemusasiantuntijat Huom! Maksuton

Neuvontachat

Vastaamassa valintasi mukaan mielenterveysalan ammattilaiset ja koulutetut kokemus asiantuntijat.

Sosiaalineuvonta Pirkko Jantunen, sosiaalineuvoja 040 513 6213 Oikeusneuvonta Merja Karinen, lakimies 050 561 7416

MIELENTERVEYSMESSUT 2018 Mielen hyvinvointia kokemuksella

Helsingin Kulttuuritalolla 20.–21.11.2018 mielenterveysmessut.fi

Yhteistyökumppaneineen

KUVAT: ANNA AUTIO

Tuttu tapahtuma uudessa paikassa