Voimavaroja

Multitaskaaja vaarantaa aivoterveytensä

Työnkuva ajaa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen helposti multitaskaamiseen. Monen asian päällekkäin tekemisen riskit aivoterveydelle onkin hyvä tiedostaa.

Kontaktoit asiakasta matkan päältä autosta, seuraat navigaattorista reittiä toisen asiakkaan luokse, puhelimesi ilmoittaa sähköpostiin tulleesta viestistä, jota vilkaiset nopeasti…

Kun teet tämän kaiken samanaikaisesti, puhutaan multitaskaamisesta: siis monen asian tekemisestä päällekkäin.

Tämän päivän myynnin ja markkinoinnin ammattilainen on mitä suurimmassa määrin multitaskaaja. Hän on paitsi myyjä ja markkinoija, myös itseohjautuva oman työnsä pomo sekä alansa asiantuntija.

Multitaskaaminen ei tee hyvää aivoille. Se voi johtaa tarkkaavaisuuden, työmuistin ja päätöksenteon heikentymiseen. Jopa sosiaalinen vuorovaikutuksemme toisten kanssa voi kärsiä.

– Näsäviisaasti voisikin sanoa, että aivot eivät multitaskaa. Ihminen voi ehkä jutella samaan aikaan kun keittää puuroa, mutta ei lähettää tekstiviestejä autolla ajaessa ilman, että tarkkaavaisuus kärsii, sanoo professori ja aivotutkija Minna Huotilainen.

Yhdessä aivotutkija Katri Saarikiven kanssa Huotilainen on julkaissut kirjan Aivot työssä (2018, Otava).

NUKU, SYÖ, LIIKU. Multitaskaaminen häiritsee paitsi omaa keskittymistä, myös sosiaalista kanssakäymistä.

– Asiakkaalta ei jää huomaamatta, jos myyjä keskustelun aikana alkaa yhtäkkiä selata tietokonetta. Keskustelukumppanille tulee olo, että hänen asiansa ei ehkä olekaan niin tärkeä.

Sydämen, käsien ja jalkojen tavoin aivotkin ovat elin, josta täytyy pitää huolta.

– Aivoterveyden perusasioiden pitäisi olla kunnossa: se vaatii hyvää nukkumista ja syömistä sekä riittävää liikkumista. Stressaantuneena uni kärsii, ja silloin taas syömisestä ja sitä myöten keskittymistäkin tulee mitä sattuu, Huotilainen sanoo.

Multitaskaaminen häiritsee keskittymistä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Jos on pakko tehdä paljon asioita samanaikaisesti, helpottaa Huotilaisen mukaan jo sekin, että ulkoistaa muistettavia asioita erilaisille työvälineille.

– Perinteiset muistiinpanovälineet ovat edelleen hyvä apuväline siirryttäessä nopeasti tehtävästä toiseen.

Paitsi ponnahdusikkunoiden ja eri kanaviin tulevista viesteistä tiedottavien piippausten, voivat aivot stressaantua myös työtilan muiden ärsykkeiden takia.

– Erityisen haitalliseksi meluksi on todettu selkeästi kuuluva toisen ihmisen puhe. Kun itse pitäisi keskittyä kirjoittamaan, viereisellä työpöydällä käytävä Teams-palaveri rasittaa aivoja raskaasti. Työtilassa voi olla myös häiritsevää visuaalista melua. Vaikka samassa tilassa työskentelevät ihmiset eivät puhuisikaan keskenään mitään, jo heidän edestakainen kävelynsä voi häiritä.

PONNAHDUSIKKUNAT KIINNI. Puhelimet, läppärit ja tabletit ponnahdusikkunoineen ja piippauksineen ovat oikeita keskeytysautomaatteja.

– Työyhteisössä kannattaakin keskustella, olisiko näiden kytkeminen pois päältä yhteisesti sovittava käytäntö silloin, kun työ vaatii keskittymistä. Myynnin ja markkinoinnin aloilla kaikki tieto uusista tuotteista yksityiskohtineen on tietenkin tärkeää, ja tuo tieto unohtuu helposti, jos sitä tulee tipottain. Aikaa pitäisi jäädä myös syventyä näiden uusien tuotteiden ja palveluiden ohjeisiin ja määräyksiin.

Multitaskaamisen keskellä on tärkeää jäädä miettimään myös mittareita, joilla työn tuloksellisuutta arvioidaan.

– Jos työn tuloksellisuutta määritellään hyvin lyhyellä aikavälillä, silloin multitaskaaminen ja nopeasti asiasta toiseen hyppääminen näyttäytyy ehkä myönteisenä asiana. Ajan kanssa voidaan kuitenkin huomata, että vaikka myyntiä syntyikin nopeasti, palautukset ja kauppojen peruutusten selvittelyt ovat aiheuttaneet aikamoisia kustannuksia, Huotilainen muistuttaa.

Kun itseohjautuva työntekijä on yhä enemmän itse itsensä pomo, itseensä on hyvä myös tutustua ja tiedostaa multitaskaamisen riskit. Itsensä johtamista saatetaan tehdä ikään kuin muiden töiden ohessa, ja sekin on multitaskaamista. Ennen ei tarvinnut multitaskata, kun pomo kertoi, mitä pitäisi tehdä.

– Vaikka itse annettuja ohjeita olisi vähän epäillytkin, niiden mukaan oli turvallista tehdä, kun vastuu oli jollain toisella.

Itsensä johtaminenkin vaatii suunnittelua: sille on hyvä varata vaikka ihan oma päivänsä kalenteriin.

– On tosi kurja tilanne, jos ahkeran ja paljon työhönsä panostavan ihmisen kyvyt jäävät huomaamatta siksi, että hän on vain työskennellyt huonolla tavalla, Huotilainen painottaa.

Teksti Timo Kiiski