Voiko intuitoon luottaa?

Intuitio ei ole tunne vaan ajattelua. Intuitiosta väitöskirjan tehnyt tutkija Asta Raami kertoo, miksi kyseessä on yksi tulevaisuuden tärkeimpiä työelämätaitoja.

Intuitiolla on huono maine – hyvästä syystä. Kun arkikielessä puhutaan intuitiosta, puhutaan kaikesta ja ei mistään.

Intuitio menee sekaisin mutun, fiiliksen ja tunteen kanssa. Ehkä juuri sen vuoksi sille on helppo viitata kintaalla.

− Sitä ei ole ainoastaan sivuutettu länsimaisessa ajattelussa, vaan intuitiivinen ajattelu on leimattu vähempiarvoiseksi hörhöilyksi. Sitä se ei ole – intuitio muodostaa yhdessä päättelyn kanssa koko ajattelumme perustan, sanoo tutkija Asta Raami.

− Työelämässä ongelma on, että useimmiten vain rationaalisesti perusteltua tietoa pidetään luotettavana. Jos vaikkapa asiantuntijalle tulee jostain työpaikan päätöksestä huono gut feeling, kannattaa pysähtyä miettimään, mistä on kyse, vaikka sitä ei osaisi heti perustella. On yritykselle kilpailuetu, että hyödynnetään ajattelun kaikkia osa-alueita.

Kyse ei ole siis välttämättä vain asiantuntijan muutosvastarinnasta vaan siitä, että kaikki kehon ja havainnointikykymme vuosien varrella keräämä tieto ei yksin- kertaisesti mahdu tietoiseen mieleemme. Raamin mukaan erityisen tärkeää on, että intuition tuottamia ajatuksia jaettaisiin työporukassa.

AJATTELUN APU. Intuitiota sanallistetaan usein tunteita kuvaavilla sanoilla, mutta kyseessä ei ole tunne. Itse asiassa voimakkaat tunteet ovat usein intuitiivisen ajattelun ja ongelmanratkaisun tiellä.

− Hyvä esimerkki on, että ihminen ei tee esimerkiksi vastarakastuneena tai hyvin peloissaan fiksuja päätöksiä, koska tunteet häiritsevät havainnointikykyä. Jos tulee impulssi mennä täysillä eteenpäin jonkun villin idean kanssa, niin ennen toteuttamista kannattaa kuitenkin ensin hengitellä ja rauhoittaa mieli.

Intuition käyttö ei siis ole holtitonta toimintaa. Mutta mistä tietää, voiko intuitioon luottaa? Eikö epämääräisiin aavistuksiin nojaaminen ole riskialtista? Raami kertoo, että luovassa työskentelyssä ja asiantuntijoiden vaativassa ongelmanratkaisussa intuitioon nojaavalla työskentelyllä on ollut

”jopa ylivertaisia tuloksia”. Tällä hän viittaa siihen, että monet keksinnöt, tieteelliset läpimurrot ja taideteokset ovat tutkitusti syntyneet intuitioon nojaten. Tavallisempaa on kuitenkin, että parhaimmat tulokset syntyvät intuitiota ja tietoista ajattelua yhdistämällä.

Intuition luotettavuutta voi kuitenkin arvioida. Jos työkaveri heittää ilmoille kylmiä väreitä nostattavan idean, on syytä valpastua – saatetaan olla jonkin uuden äärellä.

− Ihminen ei ole vain keho ja mieli, vaan meillä kaikilla on kehomieli. Jos työkaverin ajattelu synnyttää kehossa reaktioita, se on kiinnostavaa, koska kehomieltä ei voi manipuloida tai lahjoa. Olemme siis töissä koko kehollamme, silloinkin kun on kyse ajatustyöstä.

Raami on itse erityisen kiinnostunut intuition luotettavuudesta. Karkeasti voisi sanoa, että mitä kokeneempi ammattilainen, sitä enemmän intuitioon voi luottaa. Intuitio on konkarille ikään kuin tiedostamaton tietopankki, josta voi tilanteen vaatiessa ammentaa informaatiota.

KUUNTELE PAREMMIN. Raamin mukaan kuka tahansa voi kehittää omaa intuitiiivista ajatteluaan – myös ihminen, joka ei koe olevansa pätkän vertaa intuitiivinen. Olennaista on tunnistaa, että minunkin työuralleni ja elämääni mahtuneet kokemukset ja havainnot ovat tallentuneet tiedostamattomaan mieleen, ja niitä on mahdollista tuoda tietoiseen mielen hyödynnettäväksi.

− Kun huomaat ajattelevasi, että tuolta voisi löytyä ratkaisu, tai nyt kaikki ei ole kunnossa, ensimmäinen askel on pysähtyä kuuntelemaan itseäsi.

Erityisen otolliset olosuhteet intuitiiviselle ajattelulle on silloin, kun olo on turvallinen ja rentoutunut. Sängyssä, kävelyllä, suihkussa, tai missä vain paikassa, jossa ajatus pääsee virtaamaan vapaasti. Raami sanoo, että intuitiivisuus mielletään usein naisten ominaisuudeksi. Naisten ja miesten mieli toimii kuitenkin perusperiaatteiltaan samalla tavalla.

− Saattaa olla, että naisilla on yleisesti ottaen ajattelussaan enemmän empatiaa ja joustavuutta ja kenties parempi yhteys omaan kehoonsa. Nämä asiat korreloivat positiivisesti intuitiivisuuden kanssa. Intuitio ei kuitenkaan ole sukupuolikysymys – esimerkiksi haastattelemani miespuoliset huippuasiantuntijat hyödyntävät lähes poikkeuksetta intuitiota.

Raamin mukaan intuitiota kehittämällä voi saada tulevaisuudessa mielenkiintoisempia työtehtäviä, parempaa palkkaa ja uudenlaisia työnkuvia. Tekoäly voi jo nyt kirjoittaa briljantin markkinointitekstin, mutta sille ei voi opettaa intuitiota, koska koneella ei ole tiedostamatonta mieltä.

− Kone voi sanoa error, mutta se ei osaa toistaiseksi päätellä, mistä jonkin epämääräisen ilmiön merkitykset ja epäsopivuudet johtuvat. Ihminen pystyy tähän intuition avulla, ja silloin voidaan synnyttää radikaaleja ratkaisuja, kunhan uskalletaan ajatella loppuun asti.