Työsuhdepolkupyörien suosio yllätti

Suomessa oli vuoden 2022 lopussa jo 38 000 työsuhdepolkupyöräilijää. Pyöräliitto ry:n toiminnanjohtaja Matti Koistinen uskoo, että määrä vielä tuplaantuu tämän vuoden aikana.

Teksti Timo Kiiski Kuva iStock

Polkupyörän on Suomessa voinut ottaa verovapaana työsuhdeetuna vasta vuodesta 2021 lähtien. Pyöräliitto ry:n toiminnanjohtaja Matti Koistinen veikkaa, että jo kesäkuun lopussa Suomessa oli jopa 50 000–60 000 työsuhdepolkupyöräilijää.

– Polkupyöräedun suosio yllätti. Nyt mennään lukemissa, jotka olivat meidän omien ennusteiden yläpäässä. Näen paljon uusia työpaikkoja, jotka tulevat tarjoamaan pyöräetua seuraavien viiden vuoden aikana, Koistinen sanoo.

Pyöräliiton alkuvuodesta toteuttamassa kyselyssä korostui työsuhdepolkupyöräilijöiden tulotaso: nykyiset edunsaajat ovat selvästi keskituloisia paremmin tienaavia. Pienipalkkaiset ammattiryhmät puuttuvat vielä joukosta.

– Kuitenkin juuri pienipalkkaiselle työntekijälle työsuhde-edun mahdollisuus avaa tilaisuuden hankkia sähköpolkupyörä, koska rahoituksen saa kätevästi ja edullisesti.

Valtaosa työsuhdepolkupyöristä liikkuu sähköavusteisesti.

– Niitä on työsuhdepolkupyöristä yli 60 prosenttia, Koistinen sanoo.

VÄHENTÄÄ AUTOILUA. Pyöräliiton kyselyssä selvitettiin myös, miten polkupyörän sähköavusteisuus vaikuttaa yleisesti liikkumistottumuksiin.

– Sähköavusteinen polkupyörä on korvannut merkittävästi ja ympärivuotisesti yksityisautoilua, Koistinen sanoo.

Koistisen mukaan hybridi- tai tavallinen peruspyöräkin voi olla fiksu ratkaisu, jos sillä liikutaan pääsääntöisesti lyhyitä matkoja kodin ja työpaikan välillä.

– Jos taas liikutaan paljon maastossa, silloin tietysti kannattaa valita maastopolkupyörä. Ympärivuotiseen käyttöön tulevan polkupyörän mukana kannattaa valita mukaan jo hankintahetkellä myös kattavat varusteet, esimerkiksi talvirenkaat, kypärä ja pyörään kiinteästi tulevat varusteet. Jälkikäteen hankittuina niitä ei saa enää verohyödyn piiriin, hän korostaa.

Koeajokin kannattaa tehdä, ja myös ilman sähköavusteisuutta polkien.

– Kun polkee sähköavusteisella pyörällä pelkällä lihasvoimalla, huomaa, miten laadukkaista komponenteista se on tehty. Sähkö voi myös peittää ongelmia pyörän taustalla. Laadukas pyörä rullaa hyvin ja kevyesti myös ilman sähköavusteisuutta.

MYYNTI-IHMISELLE TAITTOPYÖRÄ. Eri kaupunkien välillä junalla sukkuloivalle myynnin ja markkinoinnin ammattilaiselle Koistinen suosittelee pienipyöräistä taittopyörää.

– Taitettavan pyörän saa helposti mukaan junaan, ja junamatkan aikana voi keskittyä vaikka tekemään työtä läppärillä.

Työsuhdepolkupyörä voidaan ostaa työnantajan omistukseen tai hankkia leasingsopimuksella. Tyypillinen pituus sopimuskaudelle on 24–48 kuukautta. Leasing-pyörän verovapaa kuukausimaksu saa olla enintään sata euroa kuukaudessa.

Sopimuskauden jälkeen työnantaja tai työntekijä voi lunastaa pyörän itselleen. Työnantajan tarjoamien vuosihuoltojen ja korjausten verotusarvoksi katsotaan 20 euroa kuukaudessa, ja sen pitää sisältyä sadan euron kuukausimaksuun.

Työpaikat hankkivatkin työsuhdepolkupyörät yleisimmin leasingsopimuksella.

– Lisävarusteiden tavoin myös huoltosopimuksen sisällyttämistä leasingsopimukseen kannattaa harkita jo pyörän hankintavaiheessa. Jälkikäteen tehdystä huoltosopimuksesta ei enää voi saada verohyötyä.

Verovapaan raja 1 200 €

• Työnantajan työntekijälleen antama verovapaa työsuhdepyörä saa maksaa enintään 1 200 euroa vuodessa.

• Pyöräetu maksetaan osana palkkaa, jolloin työntekijän bruttotulot pienenevät edun verran. Verovapaa etu voi olla enintään 100 euroa kuukaudessa.

• Lisävarusteet ja huoltosopimus nostavat pyörän verotusarvoa. Jos pyörän leasingmaksu nousee yli 1 200 euron vuodessa, työntekijä maksaa ylimenevältä osalta veroa.