Nollan euron budjetti

Sissimarkkinointi toimii, todistaa auttamissovellus Commu.

Teksti Tiina Heikka Kuvat Timo Porthan ja Marek Sabogal

Viisas mummi. Siinä yksi mobiilisovellus Commun syntymisen avaintekijöistä.

− Kysyin mummilta, miksi mä en tunne edes seinänaapureitani, mutta hän tuntee kaikki koko korttelista. Mummi kertoi, että on oppinut tuntemaan ihmiset auttamisen kautta. Mummilla oli mennyt siihen 50 vuotta. Ajattelin, että ei mulla ole niin kauan aikaa odottaa, että opin tuntemaan naapurini, Karoliina Kauhanen kertoo.

Commu on kolmen nuoren yrittäjän perustama startup-yritys, jonka tavoitteena on tehdä auttamisesta ja avun pyytämisestä helpompaa. Sami Ekmark ja Ronnie Nygren olivat jo pallotelleet ideaa auttamisen alustasta, mutta se lähti lentoon, kun tiimiin tuli myös Kauhanen. Kolmikon erilaiset taustat ja samanlainen arvomaailma olivat hyvä kombo lähteä kehittämään uudenlaista yhteisöllistä palvelua.

Kokemukset ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä sekä ymmärrys siitä, mitä tapahtuu, jos sosiaaliset verkostot ovat olemattomat, ovat olleet Commun perustamisen työntövoimana. Perustajat haluavat edistää yhteisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä.

Tällä hetkellä Commu on Suomen suurin auttamisen alusta.

− Olen huomannut, miten vaikea on juurtua lähiympäristöön ja tutustua ihmisiin, Kauhanen kuvailee.

NOLLA EUROA MARKKINOINTIIN. Commun jengi ei ole ensimmäinen, joka on saanut idean auttajan ja avun tarvitsijan yhdistämisestä. Hyvä ajoitus, hippunen hyvää tuuria, startup-maailmasta tuttu fail fast -kokeilukulttuuri ja käyttäjien osallistaminen palvelun kehittämiseen alkumetreiltä alkaen ovat Commun menestymisen syitä.

− Kyllähän sitä hieman alkuun nikotteli, kun markkinointibudjetti oli nolla euroa ja sillä piti nähdä, lähteekö tämä juttu liikkeelle vai ei, Kauhanen muistelee.

Käyttöön otettiin sissimarkkinointi. Commu avattiin vapaaehtoisille kokeilijoille.

− Kerroimme palveluistamme sosiaalisen median ryhmissä ja pyysimme palautetta. Kehitimme palveluamme palautteen pohjalta. Jos haluaa saada tuloksia nollan euron budjetilla, pitää antaa palvelun omistajuus yhteisölle, jolloin markkinointi ja viestintä eivät ole yksisuuntaista. Meillä kesti pitkään löytää sopivat kuvat ja tekstit, joilla markkinoida palvelua. Jos olisimme alkaneet heti laittaa maailmalle viestiä isolla rahalla, olisimme hukanneet pitkän pennin.

Koskaan ei pidä aliarvioida ihmisten halua auttaa. Ihmiset ovat esimerkiksi oma-aloitteisesti jakaneet postilaatikoihin ja ilmoitustauluille Commun esitteitä.

Sitten yhtenä päivänä Commuun tuli ilmoitus, joka olikin aito.

− Olemme ikuisesti kiitollisia sille Pirjolle Tampereelta. Siitä tiesimme, että kyllä tää taitaa toimia, Kauhanen kertoo.

Tampereen Pirjo ei ollut ainoa, joka oli bongannut Commun. Haloo Helsinki! -yhtye oli törmännyt somessa Commuun ja laittoi viestiä, että haluaisi olla mukana matkalla.

− He olivat kohdanneet faniensa parissa näitä haasteita ja todenneet, että juuri tällaista apua tarvitaan.

Haloo Helsinki! lähti ensimmäisten sijoittajien joukossa panostamaan Commuun.

− Meillä oli silloin vain parituhatta käyttäjää. Ei meillä ollut edes osakassopimuspohjia valmiina.

Sissimarkkinointi siis toimii.

− Olennaisinta on miettiä, missä ne kipuilevat asiakkaat ovat ja missä olisi hyvä olla näkyvillä. Meillä esimerkiksi LinkedIn on toiminut hyvänä markkinointikanavana, Kauhanen kuvailee.

”Jos homma ei tonnilla lähde liikkeelle, se tuskin lähtee isommallakaan summalla.”

MOKAT MUKANA MATKASSA. LinkedInin kautta löytyi myös yksityisiä henkilöitä ja yrityksiä sijoittajiksi Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Luxemburgista.

Aina ei vältytty mokiltakaan.

− Meitä on syytetty muun muassa datan myymisestä muille somejäteille, vaikka sitä emme tee. Tämä johtuu siitä, että emme alussa osanneet kertoa palvelustamme oikein. Meidän olisi pitänyt osata kertoa paremmin, että yritykset ja kunnat ovat meillä asiakkaina ja mahdollistavat alustan maksuttomuuden yksityiskäyttäjille, Kauhanen selventää.

− Toinen palautemyrsky tuli, kun olimme käyneet yritysporukalla kertomassa kansanedustajille käyttäjiemme tarinoita ja julkaisimme siitä kuvia someen. Syntyi väärinkäsitys, että olisimme tietyn puolueen puolella. Myös vapaaehtoiset esitteiden jakajat ovat saaneet aikaan vihaisia yhteydenottoja.

− Avuliaat ulkomaalaiset käyttäjämme olivat vahingossa jakaneet esitteitä myös koteihin, jossa on ollut kyltti Ei mainoksia. Joitain närkästyneitä puheluita on tullut myös Facebook-ryhmien ylläpitäjiltä, kun ihmiset ovat itse jakaneet meistä somessa tietoa ja kokemuksiaan. Sille emme tietenkään voi mitään, jos käyttäjä haluaa kertoa meistä eteenpäin.

Alkutaipaleella Google Ads on toiminut edullisena markkinointikanavana. Mokilta ei sielläkään vältytty.

− Tuli anonyymi vinkki, että Commun mainokset pyörivät seksisivuilla, Kauhanen kertoo nyt jo nauraen.

Markkinoinnissa määrä on joskus korvannut laadun, ja palaute on ollut sen mukaista. Ilman suurta palautemäärää yritys kuitenkin oppi, mikä toimii ja mikä ei. Kauhanen kannustaa muitakin startupeja lähtemään rohkeasti markkinoimaan pienellä budjetilla.

− Nyrkkisääntönä voisi pitää, että jos homma ei tonnilla lähde liikkeelle, se tuskin lähtee isommallakaan summalla.

Tulevaisuuden tavoitteena on, että Commusta tulisi suomalaisen alustatalouden vientituote.

− Suomalaisessa auttamisessa on jotain erityistä. Kaikkialla ei välitetä samalla tavalla lähimmäisestä kuin meillä Suomessa. Sen haluamme viedä maailmalla, Kauhanen sanoo.

Commun kehittämistä tullaan edelleen jatkamaan yhteisöllisesti.

− Minulle on muodostunut tietynlainen pakkomielle palautteeseen. Näen itseni palvelijana enemmänkin kuin yrittäjänä.

Mikä on Commu?

• Helppokäyttöinen mobiilisovellus auttamiseen. Sovellus on ilmainen avun tarvitsijoille ja auttajille.

• Eniten pyydetään apua ukrainalaisille sotapakolaisille, ruoka-apua, keskusteluapua, vertaistukea ja arkista apua kuten lemmikkien hoitoa. Rahaa ei saa pyytää.

• Jokaisen ilmoituksen tarkistaa ihminen.

• Commun asiakkaita ovat kunnat ja yritykset, jotka haluavat kantaa sosiaalista vastuutaan yritysvapaaehtoisuuden kautta. Kunnat saavat anonyymia dataa siitä, millaista apua kunnan alueella tarvitaan ja annetaan.

• Lähes 50 000 käyttäjää Suomessa, Norjassa ja Saksassa. Kasvua on etenkin maahanmuuttajien keskuudessa.