Myynti & Markkinointi 3/23

&

Myynti Markkinointi

TIENVIITTOJA

MyyntiKollektiivi

kaikkien myyjien

asialla

SIVU 14

VAU-EFEKTI

Suosituimmaksi

nollan euron

budjetilla

SIVU 24

Antti Merilehto tietää tekoälyn

SIVU 20

Teema Osaaminen

Otavamedia. Omanlaisille.

Otavamedialla on aina keskitytty laatuun. Siihen, ettei tehdä sisältöjä massoille, vaan ihmisille.

Sille autohullulle lapsuudenkaverille. Työpaikan kokeilunhaluisimmalle foodielle. Tai vauhdikkaan pikkupojan isälle, Golfpisteen Antille. Meille kaikille omanlaisille. Ja meidän heimoille. LAATU ON TÄHDELLISEMPÄÄ KUIN KOSKAAN yrityksille.otavamedia.fi

Ja juuri siksi Otavamedia ei ole mainosmediana se suurin. Vaan merkityksellisin.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten oma lehti.

JULKAISIJA

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Juha Peltonen / Omnipress Oy

Pääkirjoituksen laatija Antti Merilehto on yksi Suomen johtavista tekoälyasiantuntijoista.

Ole utelias oppimaan

On tässä oikeitakin töitä tehtävänä.

Se on varmaan suosikki-inhokkilauseeni. Ymmärrän hyvin, että pitkään työelämässä olleet ovat kuulleet liian monta kertaa kukkapaitaisen konsultin suusta lauseet: ”Muutos ei ikinä ole niin hidasta kuin tänään” tai ”Muista syleillä muutosta”.

Tällä kertaa kuitenkin todellisuus on se, että tekoälytyökalut ovat tulleet jäädäkseen.

Muistele sosiaalisen median tuomaa muutosta ja miten se vaikutti myyjän ammattiin sosiaalisen myynnin myötä. Silloin meidän jokaisen piti luoda Facebook-tili. Meidän jokaisen piti luoda LinkedIn-tili. Ja ainakin meistä keski-ikäisistä lähes kaikki sen tekivät.

Tekoälytyökalujen kohdalla omaksuminen on paljon helpompaa, kun ne tulevat osaksi jo olemassa olevia ohjelmistoja, joita käytämme päivittäin, niin Microsoftin Officeen kuin Googlen Workspaceen. Tämä tarkoittaa, että kilpailuetu on vain heillä, jotka suostuvat oppijan rooliin ensimmäisenä.

Teknologia ei korvaa inhimillistä osaamista, vaan täydentää sitä. Ihmisen ja tekoälyn yhdistelmä voi tuoda aivan uuden tason tehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä.

Ole utelias, opi uutta ja kannusta myös muita tiimin jäseniä tekemään samoin.

Tee tästä syksystä se hetki, jolloin suostuit oppilaaksi: opettelet, kuinka käytät tekoälyä työkaverina, millaisia käskyjä – eli prompteja – annat tekoälylle, miten viet nämä työkalut osaksi arkea ja tuloksen tekoa eli käytät uusia taitoja kilpailuetuna.

Rakas ystävä, jos vielä jouluna toteat, että ei nyt ollut aikaa luoda niitä ilmaisia ChatGPT-tunnuksia ja harjoitella perusteita oman työn tuloksellisuuden parantamisesta, onko se ihan totta? Aina on tilaa kasvulle ja kehitykselle, ja tekoälytyökalujen käyttö apuna on seuraava askel myyjän ja markkinoijan ammateissa. Tartu siihen innokkaasti ja ole edelläkävijä!

TOIMITUS Omnipress Oy TUOTTAJA Henni Jääskeläinen

ULKOASU Oona Kavasto / Hank, hank.fi

TOIMITUKSEN OSOITE PL 11, 00521 Helsinki

(Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi

TILAUSHINTA 44 €/vuosi, kestotilauksena 32 €/vuosi.

Neljä numeroa vuodessa. TILAUKSET heidi.saren@mma.fi

OSOITTEENMUUTOKSET saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan MMA:lle. PAINOSMÄÄRÄ 15 700 PAINATUS Punamusta, Forssa, 2022 Aikakausmedia ry:n jäsen. ISSN 1458-5162.

88. vuosikerta. KANNEN KUVA Timo Porthan

ILMOITUSMYYNTI Veli-Pekka Jaatinen, Asiakasmedia Jaatinen oy, 040 068 4364, veli-pekka.jaatinen@asiakasmedia.fi

ILMOITUSHINNAT 2/1: 5 500 €, 1/1: 3 100 €, 1/2: 2 100 €, 1/4: 1 400 € Määräpaikkailmoituksille omat hinnat. Liitteet sopimuksen mukaan. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Teknologia ei korvaa inhimillistä osaamista vaan täydentää sitä.

3 2023

6 Sisäänheitto

Aika ei tahdo riittää osaamisen kehittämiseen.

9 Tuhat merkkiä

Alustatalous hiipii myös yritysmyyntiin.

10 Ensiaskel

Sampo Lavonen voitti Best Seller -kilpailun.

12 Vaihtoaskel

Markkinoinnin opettamisesta löytyi kutsumus.

14 Tienviittoja

MyyntiKollektiivi on myyjien verkosto.

18 Alan vaikuttaja

Some syventää asiakassuhdetta.

20 Urapolku

Tekoälyasiantuntija Antti Merilehto on kokenut myyjä.

24 Vau-efekti Commu nousi suosioon sissimarkkinoinnin avulla.

28 Kolumni Kaksi- vai kolmikätinen ammattilainen?

30 TEEMA: Osaaminen Tekoälyn hyödyntäminen vaatii jatkuvaa oppimista.

38 Case Technopolis Tekoälystä tuli työkaveri.

40 Strategia Enenton data on arvokasta.

44 Liikkeellä

Työsuhdepyörien suosio yllätti.

46 Afterwork

Ratsastaessa ihmisen ja hevosen välille syntyy emotionaalinen yhteys.

50 Voimavaroja

Digitaalinen media ei ole hyvä tai paha.

53 Meistä

ChatGPT auttaa myös juristin työssä.

54 MMA:n kuulumisia Kampanjat nostavat esiin MMA:n mahtavia jäseniä.

56 Lakipalvelu apunasi Yhdenvertainen kohtelu on työntekijän oikeus.

”Pitää tehdä työtä, jotta ymmärretään, kuka asiakas on." s. 18

Antti Merilehdon mukaan myyjät ja markkinoijat ovat avainasemassa tekoälyn käyttöönotossa.

Ratsastus on Pauliina Rambergille työn vastapaino, mutta omaa hevosta hänellä ei vielä ole.

59 KOKOn kuulumisia Työttömyysturvaan kaavaillut heikennykset pähkinänkuoressa.

60 Me koulutamme Kouluttautuminen toi konkarimyyjälle työnilon.

Marko MIELEN PÄÄLLÄ

12

Työ markkinointitoimistossa vaihtui markkinoinnin opettamiseen.

62 Jäsenetumme MMA:n työuravalmennus auttaa työelämän käännekohdissa.

64 Yhdistyksissä tapahtuu MMA SM-Gof keräsi lähes 50 osallistujaa.

66 Ota yhteyttä

Olemme jäseniämme varten. Ota yhteyttä, kun sinulla herää kysymyksiä työelämästä.

Tuottavuus edellyttää vakaita työolosuhteita

Hallituksen suunnitelmat työntekijöiden asemaa heikentävistä lakimuutoksista herättävät huolta. Uusi esitys mahdollistaisi irtisanomisen vain asiallisesta syystä. Vaikuttamistyössämme on nyt tärkeintä, että laki huomioi myynti- ja markkinointityön erityispiirteet. Lakimuutos ei saisi mahdollistaa irtisanomista kevyin perustein. Voisiko esimerkiksi myyntitavoitteeseen pääsemättömyys olla jatkossa ainoa peruste irtisanomiselle?

Työnantaja voi nostaa tavoitteet niin korkeiksi, ettei niitä hyvällä työlläkään voi saavuttaa. Myyntituloksiin pääseminen ei aina ole yksinkertaista, vaikka myyjä antaa parastaan tuloksen eteen. On epäoikeudenmukaista laittaa irtisanomisuhan alle ahkeria

työntekijöitä, jotka kamppailevat vaikeiden markkinaolosuhteiden kanssa.

Aloillamme yleiset määräaikaiset sopimukset lisäävät myös työn epävarmuutta. Vaikka ahkeroisi esimerkiksi myyntiverkostojen luomisen eteen, sopimuksen päättyessä myyjä voi menettää työnsä. Ammattilaisemme työpanos palkitsee tällöin vain työnantajaa.

Yritykset eivät keskity riittävästi kehittymiseen ja oppimiseen, uskoo 60 prosenttia suomalaisten suuryritysten edustajista. Vastaajista 40 prosenttia sanoo, ettei johto tiedä, miten osaamista johdetaan.

Lähde: Hanken & SSE Executive Educationin ja Elinkeinoelämän keskusliiton Strategic Renewal Survey 2023

Muista ihminen

Koska monet rutiinityöt voi pikkuhiljaa jättää tekoälylle, työelämässä korostuu yhä enemmän ihmistaitojen merkitys.

Vinkkejä empatiataitojen kehittämiseen tarjoaa esimerkiksi

ManpowerGroupin empatiaopas:

Attribuutiomallinnus

Auttaa hahmottamaan asiakkaan ja yrityksen kohtaamispisteitä sekä niiden merkitystä ostopolulla. Attribuutiomalleja on lukuisia erilaisia. Oikean mallin valinta riippuu siitä, mitä markkinoinnilla tavoitellaan.

Oppia verkosta

1

Erilaisuus. Erilaisuuden näkeminen ja kokeminen kasvattaa empatiakykyä. Moninainen työyhteisö on usein myös muita innovatiivisempi.

2

Motivaatio. Kaikki eivät motivoidu samoista asioista. Tiimiläisten motivaatiotekijöiden tunnistaminen auttaa kasvattamaan työtehoa ja parantamaan yhteistyötä. 3

Itsekunnioitus. Empaattisuus ei tarkoita, että muiden tarpeet täytyy aina asettaa omien edelle. Kuuntele muita, mutta esitä myös omat mielipiteesi määrätietoisesti.

Verkko- ja hybridikoulutukset ovat nyt selvästi läsnäkoulutuksia suositumpia. Asiaa tutki Academy of Brain, jonka selvitykseen vastasi 200 HR-ammattilaista. Vain 12 prosenttia yrityksistä painottaa työntekijöidensä osaamisen kehittämisessä läsnäkoulutusta, mutta hybridimalliin panostaa lähes puolet ja pelkästään verkossa tapahtuvaan koulutukseen 40 prosenttia yrityksistä.

Yrityksissä etsitään myös jatkuvasti uusia keinoja koulutuksen vaikuttavuuden varmistamiseksi. Keinovalikoimassa on esimerkiksi fasilitointia, mikro-oppimista ja kurssittamista.

Enemmistö yrityksistä (69 prosenttia) hyödyntää yhteisöllistä oppimista.

− Yhteisöllisen oppimisen yleisyys on jopa yllättävää, koska verkko-oppimista voisi ajatella edelleen pidettävän itsenäisenä opiskeluna. On ilahduttavaa huomata, että näin ei välttämättä enää ole, sanoo Academy of Brainin perustaja Ville Ojanen

Jos markkinoinnin mittaaminen keskittyy liikaa vain yhteen malliin, tärkeät kohtaamispisteet voivat jäädä huomaamatta.

Hyvin sanottu!

”Hyvä myyjä ymmärtää, ettei jokaisen kaupan tarvitse tuottaa hänelle mahdollisimman paljon rahaa. Hän hyväksyy sen, että välillä huonokin kauppa voi olla hyvä kauppa, jos se kuitenkin auttaa pitämään kaupan käynnissä.”

Innovaation, muotoilun ja johtamisen professori Alf Rehn HS Visiossa

”Täytyy kestää, että sinulle sanotaan ei, kuten aina myyntityössä. Jos laitat viestiä 30 henkilölle, heistä kymmenen vastaa. Saatat saada ehkä kolme tapaamista.”

Kestävyysjuoksija Nina Chydenius Talouselämässä

”Kun tehdään tapahtumaviestintää, mieti, kuka on se tyyppi, jonka sydämessä haluat tapahtuman resonoivan.”

Sateenkaariviestinnän kouluttaja Hannu Medina Eventossa

”Miten asiakkuuksia hoidetaan, millaisella rytmillä ja kokoonpanoilla – ja miten tämä kommunikoidaan asiakkaalle. Nämä ovat monessa paikassa luvattoman huonolla tolalla.”

Myyntivalmentaja Mika ”Ruba” Rubanovitsch Kauppalehdessä

OSAAMINEN

Enemmän tukea

Markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiset pitävät osaamisen kehittämistä tärkeänä, mutta toivovat siihen lisää tukea työnantajalta, selviää Rastor-instituutin tutkimuksesta.

Tutkimukseen vastanneista 49 prosenttia tunnistaa tarpeen syventää tai laajentaa osaamistaan. Säännöllisesti koulutuksiin ja valmennuksiin haluaisi osallistua 61 prosenttia vastaajista. Suurin este oman osaamisen kehittämiselle on kuitenkin ajan puute.

Vastaajat toivovat, että työnantaja voisi mahdollistaa opiskelun joustavasti työn ohessa, sillä ilman työnantajan tukea osaamisen edistäminen on hankalaa. Vastaajat kertovat työpäiviensä olevan kiireisiä, ja vapaaaika kuluu niistä palautumiseen.

Koska markkinointi ja viestintä kehittyvät nopeasti, ammattilaisilta kuitenkin vaaditaan ajan hermoilla olemista. Tutkimukseen vastanneista 65 prosenttia kertoo osaamisen kehittämisen olevan heille tärkeää, koska työ edellyttävän jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Suurin osa, 75 prosenttia vastaajista, piti osaamisen kehittämistä tärkeänä, koska haluaa pysyä ajan tasalla osaamisessa.

Rastor-instituutin ja Innolink Research

Oy:n tutkimus selvitti markkinointi- ja viestintäalan osaamisen kehittämistarpeita. Tutkimukseen osallistui yhteensä 264 markkinoinnin tai viestinnän tehtävissä toimivaa henkilöä keväällä 2023.

Suurin este osaamisen kehittämiselle on ajan puute.

Teema Osaaminen

Arki muuttui

Ihmisten arki on muuttunut median käytön ja laitteiden myötä valtavasti kymmenen viime vuoden aikana, paljastaa markkinointitoimisto Dagmarin tutkimus. Vielä kymmenen vuotta sitten 44 prosenttia suomalaisista seurasi maksullisia sanomalehtiä paperiversioina ainakin muutamaan otteeseen viikossa, mutta nyt näin tekee enää joka viides. Sanomalehtien sisältöjä sen sijaan seurataan nyt aiempaa enemmän mobiilissa.

Myös perinteisen television katselu on vähentynyt vuosi vuodelta, ja sen tilalle ovat tulleet erilaiset striimauspalvelut. Erityisesti suosiossa ovat YouTube ja Yle Areena. Älylaitteet ovat myös syöneet katselijoiden keskittymistä, sillä 68 prosenttia vastaajista kertoo käyttävänsä puhelinta samaan aikaan kun katsoo televisiota.

− Sosiaalinen media on tärkeä viihdyttäjä: nykyään joka kolmas suomalainen avaa somekanavat

Uutta luettavaa!

halutessaan viihdettä. Vuonna 2015 näin teki vain joka viides. Kasvu on ollut voimakasta etenkin keski-ikäisillä, sanoo Dagmarin tutkimusjohtaja Ville Rekula

Suosituin somekanava on tällä hetkellä Instagram, jota seuraa vähintään viikoittain 56 prosenttia suomalaisista. Suosiotaan on kasvattanut myös TikTok, jota seuraa ainakin kerran viikossa 16–34-vuotiaista 51 prosenttia ja 35–54-vuotiaistakin 22 prosenttia.

Hannu Toivonen

Mitä tekoäly on?

TEOS, 2023, 200 SIVUA

Kirja vastaa yleistajuisesti sataan kysymykseen tekoälystä. Vastaukset valaisevat monipuolisesti tekoälyn periaatteita ja vaikutuksia. Tietojenkäsittelytieteen professorin naseva opas on samaan aikaan hauska ja vakava, viihdyttävä ja silmiä avaava.

Antti Apunen, Jari Parantainen

Tuotteistaminen 2 –Tuotteistajan 10 psykologista vipua

ALMA TALENT, 2023, 285 SIVUA

Kirja avaa kymmenen tärkeää ostamisen psykologista perusperiaatetta. Palveluja kannattaa konkretisoida esimerkiksi siksi, että on olemassa psykologinen vipu nimeltään haloilmiö.

Teos on Gurumarkkinointikirjan kolmas painos.

Petteri Järvinen

Tekoäly ja minä

TAMMI, 2023, 333 SIVUA

Digitalisaatio ja tekoäly mullistavat elämäämme kaikilla tasoilla. Koneet ymmärtävät puhetta, kääntävät kieltä, voittavat meidät shakissa, kykenevät luovuuteen ja pystyvät keskustelemaan ihmismäisesti. Kirja osoittaa, että keinotekoisella älyllä on omat rajoituksensa.

Suoritusyhteiskunta – Oireita ja selviytymiskeinoja

TEOS, 2023, 256 SIVUA

Meidänhän piti olla maailman onnellisin kansa. Siitä huolimatta moni sitkuttelee jaksamisensa rajalla. Ajanmukaisen työelämäoirekuvaston ohessa Suoritusyhteiskunta tarjoaa tukun kekseliäitä keinoja töiden organisointiin ja aikatauluihin, mutta myös oikeaan asenteeseen ja mielen hallintaan.

Juha T. Hakala

Alustataloutta yritysmyyntiin

Meille kuluttajille digitaaliset alustat ovat tuttuja arkitoiminnoista. Varaamme majoituksia, tilaamme lounasta tai siirrymme kätevästi paikasta toiseen alustojen avulla. Työroolissamme haluamme samaa helppoutta, minkä vuoksi digitaalisia alustoja syntyy myös osaksi yritysten välistä liiketoimintaa.

Alustoja on erilaisia. Niistä osa keskittyy transaktioihin, kuten tuotteiden ja palveluiden vaihdantaan, yhdistäen eri käyttäjäryhmiä yhteiseen arvon muodostukseen. Moni aloittava yrittäjä

on saattanut hankkia logon tai verkkosivujen suunnittelua vaikkapa Fiverr.com-nimiseltä globaalilta alustalta.

Myynnin osalta alustat tarkoittavat isoa muutosta arvon luontiin, joka on perinteisesti rakentunut sarjana myyjävetoisia kahdenvälisiä aktiviteetteja

ja kohtaamisia. Alustalla arvo rakentuu vapaammin eri toimijoiden välillä, ja oleellista onkin ymmärtää näiden eri käyttäjäryhmien tarpeet ja odotukset. Parhaimmillaan alusta voi tarjota tehokkuutta, tietoa ja pitkäaikaisia suhteita eri osapuolille.

Palstalla aihe ja kirjoittaja vaihtuvat, mutta merkkimäärä pysyy.

Kirjoittaja Minna Heikinheimo toimii projekti- ja väitöskirjatutkijana ItäSuomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa.

"Alustat tarkoittavat isoa muutosta arvon luontiin."

Alan opiskelija pohtii opintojaan ja tulevaisuuden uraansa.

Best Seller -voitto osoitti alavalinnan oikeaksi

Keväällä järjestetyn Best Seller -kilpailun voittajaa Sampo Lavosta kiehtoo erityisesti yritystenvälinen myynti. Hän toivoo saavansa käytännön työkokemusta jo opiskelujen ohella.

Myynnissä parasta on se, että se on monipuolista, sanoo Best Seller -kilpailun tämän vuoden voittaja Sampo

Lavonen.

− Siinä pääsee keskustelemaan ihmisten kanssa ja aidosti auttamaan asiakkaita.

Korkeakouluopiskelijoille suunnattuun kilpailuun ja siihen valmentavaan kurssiin osallistuminen merkitsivät Lavoselle paljon. Kilpailuun valmistautuminen toi arvokasta oppia myynnistä ja kilpailumenestys osoitti, että kouluttautuminen myyntialalle oli oikea valinta. Voiton myötä itsevarmuus omaan osaamiseen sekä motivaatio alaa kohtaan kasvoivat.

− Olen myyntialalla vielä uran alussa. On tosi hienoa, että tässä vaiheessa on jo saavuttanut tällaisen jutun. Toisaalta tässä on vielä pitkä matka sinne ihan huipulle, mutta kilpailu antoi lisää potkua ja motivaatiota jatkaa sinne saakka.

Myynnin saralla Lavosta kiinnostaa erityisesti

Kysymys konkarille:

Kuinka ihmisen rooli pitää huomioida B2B-myynnissä, ja miten teknologian kehittyminen ja tekoäly muuttavat tätä?

”Tekoäly ja robotiikka vapauttavat ihmiset algoritmisesta, lineaarisesta rutiinityöstä. Ihmisen aika vapautuu luovaan ja sosiaaliseen työhön. Ihmisellä on jatkossakin työnkuvan ja -sisällön muuttumisen kautta paikkansa etenkin kolmesta syystä: ihminen kykenee

B2B-puoli. Hän perustelee kiinnostustaan sillä, että B2B-myynti on ratkaisukeskeisempää kuin B2Cmyynti, jossa tyydytetään vain ostotarpeita jollekin tuotteelle. Hän toivoo oppivansa lisää käytännön työstä mahdollisesti jo koulun ohella. Aikaisemman työkokemuksen kautta talotekniikan ala on hänelle yksi mahdollisista vaihtoehdoista, mutta myös tapahtuma-ala kiinnostaa.

− Myynnissä on se hienous, että se on niin monipuolista ja sitä tarvitaan kaikessa, oli mikä tahansa palvelu tai tuote kyseessä. Kaikki yritykset ja kaikki toiminnot tarvitsevat rahaa ja myyntiä, jotta pysyvät elossa ja kasvavat.

Sampo Lavonen harrasti tanssia 15 vuoden ajan. Vaikka entinen haaveammatti tanssijana ei myöhemmin enää tuntunutkaan kiinnostavalta, uskoo hän tavoitteellisen harrastuksen tuoneen mukanaan työelämässä hyödyllisiä taitoja, kuten ryhmätyötaitoja ja kurinalaisuutta.

luomaan luottamusta, ratkaisemaan sellaisiakin ongelmia, joita ei ole aiemmin vielä kohdattu sekä hoitamaan monimutkaisiakin sopimusneuvotteluita pienimmän yhteisen nimittäjän löytämisen kautta. Vuorovaikutustaidot ja etenkin kyky kohdata empaattisella, tunteiden tasolla tulevat olemaan entistä merkittävämmässä roolissa. Nämä ovat myös niitä taitoja, joihin tulee panostaa, jos haluaa tulevaisuudessa pärjätä B2B-myyntityössä.”

Vastauksen antoi Otaverkon varatoimitusjohtaja Lenni Laukkanen.

Teksti Soila Mahlamäki Kuva Timo Porthan

Sampo

Lavonen, 23

• Myynnin tradenomiopiskelija, Haaga-Helia 2021–2024

• Tapahtuma-avustajien Team Leader, Nordic Business Forum 2023

• Tapahtuma-avustaja, Nordic Business Forum 2022

• Dreambroker, kesätyö 2023

• LVI-asentaja

Yritykset

tarvitsevat myyntiä, jotta pysyvät elossa.

Sampo Lavonen on vielä aivan myyntiuransa alussa.

Alan ammattilainen otti uuden askeleen urallaan.

Ajattelin, että repäisen ja kokeilen.

Opettajan työssä merkityksellisintä on Eveliina Paunosen mielestä se, että pääsee tekemään töitä nuorten kanssa sekä jakamaan heille innostusta ja tietoa.

Kutsumus löytyi

Digimarkkinoinnin ammattilainen löysi sisältään pedagogin ja vaihtoi toimistotyön opettamiseen. Monipuolinen käytännön työkokemus antaa hyvän pohjan opetustyöhön.

Elokuussa 2022 Mercuria kauppaoppilaitoksessa markkinoinnin opettajana aloittanut, aiemmin markkinointitoimistoissa työskennellyt Eveliina Paunonen on tyytyväinen urasiirtoonsa.

– Tuntuu, että palaset ovat loksahtaneet paikalleen. Tässä työssä pystyn yhdistämään markkinoinnin ja intohimon opettamiseen. Ihana vuosi takana, Paunonen sanoo.

Paunonen opiskeli markkinointia Turun kauppakorkeakoulussa ja kiinnostui erityisesti digimarkkinoinnista. Siitä alkoi ura markkinointitoimistoissa.

– Päädyin opiskeluaikana työskentelemään turkulaisessa digimarkkinointitoimistossa. Yhtenä osa-alueena myimme koulutuksia muun muassa kesäyliopistoille ja yliopistoille, ja pääsin itsekin kouluttamaan. Pidin siitä valtavasti.

Turusta Paunonen siirtyi Helsinkiin töihin digimarkkinointitoimistoon, josta edelleen markkinointitoimisto Kuulun asiakkuusvastaavaksi.

– Teimme Kuulussa kattavasti koulutuksia erilaisille yrityksille, ja meillä oli kumppanuuk-

sina isoja koulutustaloja. Minulle tuli vielä vahvemmin fiilis, että koulutukset ovat se, mitä haluan tehdä.

Nuorena opettajan urasta haaveillut Paunonen päätti opiskella pedagogiikkaa. Samoihin aikoihin vastaan tuli Mercuria kauppaoppilaitoksen työpaikkailmoitus, jossa etsittiin opettajaa, jolla on taustaa digitaalisen markkinoinnin parissa.

– Ajattelin, että repäisen ja kokeilen. Paunonen valittiin tehtävään, ja hän on viihtynyt hyvin.

– On ihana ilmapiiri ja mahtava koulu ja työkaverit. Lisäksi on vahva merkityksellisyyden tunne, kun pääsen tekemään töitä nuorten kanssa ja jakamaan omaa osaamistani ja innostustani markkinointiin heidän kanssaan. Markkinointiala on kovassa muutoksessa. Paunonen sanoo, että ajan hermolla pysyminen ja uusien työkalujen – kuten tekoälyn – rohkea hyödyntäminen kannattaa.

– Kukaan ei tiedä, miltä ala tulee näyttämään viiden vuoden päästä. Pitää olla halu oppia uutta ja olla innostunut, se on tärkeää tulevaisuudessa.

Teksti Vilma Timonen Kuva Timo Porthan

Palstalla pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin.

MyyntiKollektiivi nostaa myyntityön arvostusta

MyyntiKollektiivi tarjoaa laajan verkostoitumisalustan myyntialan ammattilaisille. Tavoite on MMA:n kanssa yhteinen.

MyyntiKollektiivi on yhteisö, joka kerää myynnin ammattilaisia ja muita alasta kiinnostuneita ihmisiä yhteen. Se on kaikille avoin matalan kynnyksen paikka tulla kehittämään omaa osaamistaan ja kasvattamaan omia verkostojaan.

Yhteisön perustajajäsen Teemu Ilolan sanoin tavoitteena on tarjota myyjille foorumi, jolla voi tavata muita alan ihmisiä ja saada heiltä vertaistukea sekä oppia. Yhteisössä tiedon jakaminen onkin Ilolan mukaan helppoa ja vastavuoroista.

Teemu Ilola ja SannaKaisa Koivisto kertovat, että MyyntiKollektiivi perustettiin, jotta myyjillä olisi vertaistukea.

Teksti Tarja Rannisto Kuvat Jan Blomberg, Pasi Salminen, Riika Kastelehto

Myynti Kollektiivi

• MyyntiKollektiivi toivottaa tervetulleeksi kaikki myyntialan ammattilaiset, jotka haluavat verkostoitua sekä jakaa ja kasvattaa omaa osaamistaan. MyyntiKollektiivin yhteisöön kuuluminen ja kaikki yhteisön toimet ovat veloituksettomia.

• Yhteisöön voi liittyä esimerkiksi tilaamalla uutiskirjeen osoitteessa Myyntikollektiivi.fi tai liittymällä MyyntiKollektiivin LinkedIn- tai Facebookryhmään.

• MyyntiKollektiivin yhteistyökumppani MMA edistää myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten menestystä ja hyvinvointia. Yksilöllisen edunvalvonnan lisäksi MMA tarjoaa jäsenilleen räätälöidyt asiantuntijapalvelut ja yli 600 erilaista koulutusta. Lisäksi jäsenet saavat myynti- ja markkinointialan tuntevaa lakipalvelua sekä tutkimustietoon pohjautuvaa palkkaneuvontaa.

"Myynnille ei aina tunnuta annettavan sitä arvoa, jonka se ansaitsisi."

− Yhteisössä kuulee myös avoimista myyntialan työpaikoista, jolloin niitä ei tarvitse etsiä monilta eri sivustoilta.

MyyntiKollektiivin missio on myös saada Suomea nousuun tekemällä parempaa myyntiä ja jakamalla osaamista. Alan arvostustakin halutaan nostaa positiivisemmaksi, sillä myynnille ei aina tunnuta annettavan sitä arvoa, jonka se ansaitsisi.

− Ydinasiamme on saada ihmiset jakamaan mahdollisimman avoimesti oppejaan toisilleen. Tuomalla parhaat osaajat yhteen voimme kehittää alaa, Ilola sanoo. Hän toteaa, että yritykset eivät tunnu panostavan riittävästi myyntihenkilöstön kouluttamiseen.

TIEDON JAKAMINEN CORENA. MyyntiKollektiivi on vielä alkutaipaleella, mutta odotukset ovat korkealla. Toinen perustajajäsen SannaKaisa Koivisto näkee yhteisössä valtavasti potentiaalia, ja palaute on ollut positiivista.

− Kuuntelemme herkin korvin, millaisia keskusteluja yhteisössä syntyy ja millaista apua kaivataan, hän sanoo.

− Tuomme näitä teemoja esiin ja etsimme asiantuntijoita puhumaan alan kipupisteistä. Uskon mahdollisuuteen saavuttaa tavoitteemme, mutta ymmärrän, että olemme aivan alussa.

Syksyllä 2023 MyyntiKollektiivi aloitti joka toinen viikko toteutettavan webinaarisarjan vaihtelevista teemoista. Ilola kertoo, että webinaareissa käsitellään erilaisia myynnin ja myynnin johtamisen aiheita. Hän painottaa, että kyseessä ei ole koulutuksen tarjoaminen vaan tiedon jakaminen.

− Webinaareissa on aina jokin kumppani puhumassa tai useita asiantuntijoita esimerkiksi paneelikeskustelussa.

Kumppanit ovat MyyntiKollektiiville tärkeässä roolissa myös muiden tapahtumien ja tilaisuuksien toteuttamisessa.

YHTEISELLÄ ASIALLA. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on yksi tärkeimmistä MyyntiKollektiivin kumppaneista.

Tuki on molemminpuolista, ja toimijat jakavat tärkeän tavoitteen: viedä myyntialan arvostusta eteenpäin.

MMA järjestää vuosittain yli 600 koulutusta myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille. Tällä hetkellä tarvitaan polttavasti osaamista kumppanuuden haltuun ottamisessa pitkällä tähtäimellä.

− Asiakkaan kuuleminen ja tarpeiden ymmärtäminen sekä jalostaminen kohti asiakkaan tilannetta auttavia ratkaisuja ovat erittäin tärkeitä taitoja, tarkentaa MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki.

Ei kuitenkaan riitä, että pelkästään oma osaaminen on kunnossa, vaan koko verkoston osaaminen pitää olla hyvällä tasolla. Verkosto voi tarjota jäsenilleen tarvittavaa tukea.

− Kuten MMA, myös MyyntiKollektiivi on juuri tällainen tärkeä yhteisöllinen verkostoitumisen kanava. Meidän laillamme se herättää ja ylläpitää keskustelua myyntialasta sekä sparraa alan toimijoita, sanoo Hovinmäki.

Lisäksi MMA markkinoi MyyntiKollektiivin järjestämiä tilaisuuksia sekä auttaa tapahtumatuotannossa.

− Hyvä esimerkki yhteistyöstämme on MMA:n tekemä Myynti & Markkinointi 2023 -barometri, jota MyyntiKollektiivi jakaa jäsenilleen. Näin he pääsevät osallistumaan siihen.

"MMA on yksi tärkeimmistä kumppaneista."

INNOSTUS VERKOSTOITUA YHDISTÄÄ. MyyntiKollektiivin jäsenistä voi huomata alan ammattilaisia leimaavan positiivisen hehkun sekä aidon innostuksen ja halun tutustua uusiin ihmisiin. Perustajajäsenet ovat ilahtuneita siitä, kuinka ihmiset ovat ammatistaan ylpeitä ja arvostavat työtään.

− Se on avain menestymiseen, sanoo Koivisto.

MyyntiKollektiivin LinkedIn-yhteisössä on jäseniä nyt noin 1 100. Lisäksi Facebookryhmässä on noin 600 jäsentä ja uutiskirjettä tilaa yli 600 alan ammattilaista. Uusia jäseniä tulee päivittäin aktiivisten somekanavien ja laajojen verkostojen sekä puskaradion kautta.

Tieto MyyntiKollektiivista leviää myös kumppaneiden kautta. MMA:lla on esimerkiksi yli 14 000 LinkedIn-seuraajaa.

Tällä hetkellä yhteisössä painottuu hieman B2B-puolen myyjien edustus. Eri toimialojen välillä ei eroa niinkään ole.

− Meille ovat tervetulleita kaikki myyntialasta kiinnostuneet, myyvät he sitten huonekaluja, softaa, käytettyjä autoja tai miljoonien arvoisia huoneistoja, Ilola sanoo.

Kuinka kaikki alkoi

MyyntiKollektiivi käynnistyi huhtikuussa 2023 markkinointialan yhteisö MarkkinointiKollektiivin perustajaporukan sekä kovan luokan myyntialan ammattilaisen Teemu Ilolan voimin.

MarkkinointiKollektiivi perustettiin kuusi vuotta sitten. Se toimii markkinointialan ammattilaisille erinomaisesti, joten perustajat pohtivat, että myös myyntialalla kaivataan samanlaista yhteisöä.

− Olemme kehittäneet MarkkinointiKollektiivin kanssa hyvän systeemin ja ajattelimme kokeilla, saavatko myyntialan ammattilaiset verkostosta samanlaista apua. Jaoimme Teemu Ilolan kanssa samankaltaisen näkemyksen siitä, kuinka asioita kannattaa tehdä, ja päädyimme perustamaan yhdessä MyyntiKollektiviin, sanoo SannaKaisa Koivisto, joka on molempien Kollektiivien perustajajäsen.

Yhteistyö Kollektiivien välillä on intensiivistä. Ilola on ainoa, joka tekee vain MyyntiKollektiiviin liittyviä asioita, muut pyörittävät molempien toimintaa.

− Myös osa jäsenistämme on molempien Kollektiivien jäseniä. Myynti- ja markkinointialat kulkevat käsi kädessä, ja monet tekevät molempien alojen töitä säännöllisesti, selventää Koivisto.

"MMA:n tavoin MyyntiKollektiivi herättää ja ylläpitää keskustelua myyntialasta", Marko Hovinmäki sanoo.

Astetta syvemmälle asiakassuhteeseen

Jokaisen myyjän pitäisi olla sosiaalisessa mediassa ainakin verkostoitumassa, Oona Kankkunen uskoo. Yritysten kannattaa nivoa some osaksi myyntiprosessia.

Suomalaiset ovat insinöörikansaa, joten moni myyjä menee myynnissä yhä oma tuote ja yritys edellä. Asiakas ei kuitenkaan halua mitään powerpointeja, sanoo yrityksiä sosiaalisesta ja modernista myynnistä valmentava Oona Kankkunen, joka on myös MMA:n Myynnin lähettiläs. Hänen kirjansa Kasvua somesta – Kehitä liiketoimintaasi sosiaalisen myynnin avulla ilmestyi keväällä.

Kankkusen mukaan suomalaisessa B2Bmyynnissä prosessi ei ole vielä aidosti asiakkaan tasolla.

− Pitää tehdä työtä, jotta ymmärretään, kuka asiakas on, kuinka hän käyttäytyy sekä miten ja milloin haluaa tulla kohdatuksi.

Myyntiprosessin vanhat lainalaisuudet pätevät kyllä edelleen, esimerkiksi prospektointi, kontaktointi ja seuranta. Kankkusen mukaan oleellista on se, mitä vaiheiden välissä tapahtuu – kuinka myyjä verkostoituu ja miten hyödyntää somea. Some ei korvaa muita viestintäkanavia vaan tulee niiden rinnalle.

− Somen tulisi sulautua myyntiprosessin vaiheiden väliin, Kankkunen sanoo.

− Kun myyjä käyttää social sellingiin aikaa, se varmistaa myyntiprosessin eri vaiheiden paremman onnistumi-

sen. Myynti tapahtuu monikanavaisesti ja asiakaslähtöisesti.

Sosiaalisessa mediassa, B2B-myynnissä käytännössä LinkedInissä, jokaisen myyjän on tärkeä löytää itselleen luonteva tapa näkyä ja kuulua. Toki niin, että se istuu myös yrityksen tapaan.

KUIN M&M-KARKIT. Asiakasprosessin kehittämisessä iso rooli on myynnin ja markkinoinnin yhteispelillä. Kankkusen mielestä niiden pitäisi olla samassa pussissa, kuten M&Mkarkit – sulautua yhdeksi kaupalliseksi kokonaisuudeksi, jolla on yhteinen tavoite, mittarit, suunnitelmat, palaverit ja budjetti.

− Tämä näyttäytyy asiakasymmärryksen lisääntymisenä sekä laadukkaampana sisältönä ja tuo enemmän näkyvyyttä, liidejä ja asiakkaita.

Yhteistyö lähtee perusasioiden ymmärtämistä. Tarkoittaako esimerkiksi liidi myyntitiimille samaa kuin markkinointitiimille?

− Näen vähän liikaa sellaista, että myyjät tekevät vain omaa juttuaan. Silloin somettamisestakaan ei saa hyötyä, Kankkunen sanoo.

− Markkinoinnin taas pitäisi tarjota myynnille enemmän dataa ennen liidin luovuttamista.

Teksti Henni Jääskeläinen Kuva Timo Porthan

Kankkunen huomauttaa, että asia koskettaa työntekijöitä myös laajemmin: kaikkien asiantuntijatyötä tekevien täytyy osata ajatella yhä enemmän myynnillisestä näkökulmasta, koska myynti eli asiakkaan auttaminen kuuluu kaikille.

− Kyseessä on johtamisasia ja laajempi kulttuurin muutos.

AIDOSTI APUNA. Kaikki eivät halua olla sosiaalisessa mediassa. Kankkusen mielestä jokaisen myyjän ja markkinoijan pitäisi kuitenkin olla siellä vähintään löydettävissä ja verkostoitumassa.

Myynnin johto on vastuussa siitä, että myyjiä autetaan onnistumaan myös sosiaalisessa myynnissä. Jos joku ei halua olla LinkedInissä esillä, häntä voi kannustaa lisäämällä ymmärrystä siitä, mitä muuta kanavassa voi tehdä: kerätä tietoa, verkostoitua ja prospektoida.

− Ymmärrystä lisäämällä innostus kasvaa. Verkostoitumisessa oleellista on olla itse aktiivinen: laadukkaan verkoston luominen vaatii sitä, että jaksaa etsiä mielenkiintoisia ihmisiä ja kutsua heitä kontakteiksi. Erilaisiin verkostoitumishaasteisiin ja -tapahtumiin kannattaa osallistua sekä ottaa seurantaan omaan toimialaan liittyvät ja itseä kiinnostavat tunnisteet, ihmiset ja yritykset.

− Verkoston laatu on tärkeä, mutta myös määrä ja säännölliset toimenpiteet. Muuten LinkedInissä ei pääse näkyville, Kankkunen sanoo.

Onnistunut sosiaalinen myynti vaatii Kankkusen mukaan ensin suhteen rakentamista ja luottamusta, ja asiakkaalle on osattava viestiä arvoa. Kun myyjä liittyy oikeisiin ryhmiin ja keskusteluihin ja keskustelee verkostonsa kanssa, hän voi tunnistaa ongelman, johon pystyy tarjoamaan ratkaisua. Suoramyynti kylmäviesteillä somessa harvemmin toimii.

− On muistettava, että kyseessä on ihmisille henkilökohtainen kanava. Personointi ja näkemyksellisyys voittaa vastaanottajan luottamuksen.

Oona Kankkusen mielestä myynti ja markkinointi olisivat ideaalitilanteessa yksi ja sama järjestelmä, jota tekevillä ihmisillä olisi sama tahtotila.

Alan ammattilaiset puhuvat työstään ja urastaan.

Teema Osaaminen

Avainpelaaja

Tekoäly muuttaa työelämää yhtä paljon kuin internet aikoinaan. Myyjillä ja markkinoijilla on muutoksessa avainrooli, uskoo tekoälyvalmentaja Antti Merilehto.

Jos käytät näppäimistöä, tekoäly muuttaa työntekoasi. Tämä on fakta. Toinen fakta: Tekoäly ei vie työpaikkaasi. Mutta joku tekoälyä käyttävä todennäköisesti vie, jos et itse ota sitä käyttöön.

Antti Merilehto on Suomen johtavia tekoälyasiantuntijoita ja harvoja, joilla on kokemusta niin myynnin johtamisesta kuin liiketoimintavastuusta. Hänen mukaansa tekoälyn aikaansaama muutos on samaa luokkaa kuin internetin tulo. Tietotyön tuottavuus kasvaa varmasti.

− Tuottavuuden kasvu tulee tapahtumaan. Missä firmoissa, siihen voidaan vaikuttaa sillä, miten työkaluja otetaan käyttöön. Kaikki tulevat sen kuitenkin kohtaamaan, ja myynti ja markkinointi ovat avainroolissa siinä, mikä suunta on, Merilehto sanoo.

− Ei ole yhtään myyjää tai markkinoijaa, jota tämä ei koske. Tätä on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Tämä koskettaa joko aktiivisesti tai passiivisesti: muut käyttävät tekoälyä ja sinä et.

Lyhyttä peliä pelaava toteaa, että tekoälyn myötä kate kasvaa, ja sama tulos voidaan tehdä pienemmällä henkilöstömäärällä. Pitkällä tähtäimellä sama henkilöstömäärä saa tekoälyn avulla aikaan enemmän. Yhdysvalloissa MIT ja Stanfordin yli-

opisto julkaisivat keväällä tutkimuksen, jonka mukaan tekoäly kasvatti asiakaspalvelutyön tuottavuutta 14 prosenttia.

− Vain sillä pystytään laajentamaan, että markkinointi markkinoi ja myynti myy. Elleivät suomalaiset yritykset ja niissä myyjät ja markkinoijat pysty oman tason nostoon, korttitalo menee nurin.

SATTUMIEN KAUTTA. Merilehto ei ole aina tehnyt töitä teknologian parissa. Hänen uransa alkoi yhdeksänvuotiaana näyttelijänä erilaisissa lasten tv-sarjoissa. Myöhemmin tie vei esimerkiksi helsinkiläisille tutun tapahtumatalo Lepakon narikkaan ja järjestyksenvalvojaksi. Merilehto on opiskellut aikuiskasvatuksen psykologiaa ja ollut rauhanturvaajana Bosniassa, jossa pääsi kouluttamaan Yhdysvaltain armeijaa. Opiskelu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa taas vei vaihtoon Kanadaan ja University of North Carolinaan Yhdysvaltoihin. Myöhemmin hän työskenteli muun muassa Googlella, jossa auttoi suomalaisyrityksiä käyttämään ja myymään AdWordsia (nykyisin Google Ads) paremmin.

Merilehdon mukaan uraa on ohjannut lähinnä sattuma. Se ei kuitenkaan ollut sattumaa, että hän kirjoitti johtajille suunnatun kirjan tekoälystä vuonna 2018.

Tekoälyn kehityksen seuraaminen on Antti Merilehdon mielestä hyvin mielekästä. Toisinaan se kuitenkin uuvuttaa, koska kehitysvauhti on päätähuimaava.

Teksti Henni Jääskeläinen Kuvat Timo Porthan

1.11.

Save the date

Antti Merilehto ja Helena Åhman nousevat stagelle MMA:n tapahtumassa.

Ei

ole yhtään myyjää tai markkinoijaa, jota tämä ei koske.

Antti Merilehto

• Kirjoittanut kirjan Tekoäly –Matkaopas johtajille (Alma Talent, 2018).

• Valmistui Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulusta, jossa opiskeli johtamista ja kansainvälistä yritysviestintää.

• Julkaisee syksyllä yhdessä Aleksi

Paavolan kanssa teoksen

ChatGPT-opas, joka auttaa yrityksiä ottamaan generatiivisen tekoälyn työkalut hyötykäyttöön.

• Ollut aktiivisesti mukana Suomen

Punaisen Ristin toiminnassa nuoresta asti.

"Jokaisen on itse otettava vastuu tekoälyn hyödyntämisestä."

Merilehto ei ole aktiivisesti kiinnostunut tekoälystä maalailluista uhkakuvista. Hänen mielestään suurin uhka tällä hetkellä on se, ettei työkaluja oteta käyttöön.

− Useampikin on sanonut, että se kirja muutti minun elämäni.

PÄÄTÄHUIMAAVA VAUHTI. Tekoäly alkoi nostaa päätään Merilehdon ollessa Googlella noin kymmenen vuotta sitten. Toden teolla hän kiinnostui aiheesta valmistautuessaan vetämään vuoden 2016 Slushissa keskustelua tekoälyn hyödyntämisestä bisneksessä. Hän häkeltyi siitä, kuinka paljon tekoäly kehittyi jo muutaman viikon aikana.

Merilehto alkoi miettiä, kuinka voisi auttaa yrityksiä hyödyntämään tekoälyä. Lopullinen oivallus tuli kesälomareissulla, kun hän ajoi autoa ja kuunteli Googlen podcastia puolison nukkuessa vieressä.

Podcastissa kerrottiin datakeskusten jäähdyttämisen energiansäästöstä. Kaikki datakeskukset ovat uniikkeja, ja niiden jäähdytykseen vaikuttavat sadat asiat. Kun sitä optimoimaan laitettiin maailman parhaat asiantuntijat, he onnistuivat parantamaan energiatehokkuutta yhdellä prosentilla kolmessa viikossa. Googlen DeepMind-tekoälyn suoritus oli 14 prosenttia kolmessa päivässä. Tämä teki Merilehtoon niin suuren vaikutuksen, että hän päätti aloittaa kirjaprojektin.

Kirjan ilmestymisen jälkeen Merilehtoa alettiin tituleerata tekoälyguruksi. Aiemmin hän oli tehnyt yhteistyötä yritysten eri osastojen kanssa, mutta kirja nosti hänet kulmahuoneisiin. Nyt hän toimii täysipäiväisenä yrittäjänä ja valmentaa yrityksiä tekoälyn hyödyntämisestä.

Yrittäminen ei kuitenkaan ole Merilehdolle uutta, sillä hän on toiminut esimerkiksi osa-aikaisena yrittäjänä ja ollut mukana usean yrityksen perustamisessa parinkymmenen vuoden ajan. Myynti on erityisen lähellä hänen sydäntään.

− Vaikka yrittäjä tekee paljon muutakin kuin myy, jos hän ei myy, hän ei tee mitään.

TÖRMÄILYAUTOISTA LIIKENNEPUISTOON. ChatGPT on Merilehdolla aktiivisessa työkäy-

tössä. Se antaa vinkkejä puhujakeikoille sekä auttaa sisältömarkkinoinnissa ja erityisesti tekstin tuottamisessa: sen avulla voi muokata ja luoda tekstipohjia sekä tiivistää pitkiä tekstejä.

− Minulla on selkeä tavoite. Aion tehdä tulevaisuudessa vähemmän töitä, mutta aion palvella enemmän. Ulospäin se saattaa näyttää samalta, mutta sisäisesti ero on suuri.

Töiden tekemisellä hän tarkoittaa asioita, jotka kokee kuormittaviksi. Esimerkiksi livekoulutuksissa hän ei tee töitä vaan palvelee.

Merilehto uskookin tekoälyn muuttavan työelämää juuri tässä mielessä: kyse ei ole siitä, että tehdään enemmän rahaa vaan siitä, miltä työpäivän jälkeen tuntuu.

− Uskon, että kun ihminen tekee ihmisen työt ja kone koneen, meillä menee kaikilla paremmin.

ChatGPT on kuitenkin vasta törmäilyauto. Lähiaikoina päästään lasten liikennepuistoon, kun Microsoft julkaisee Copilot-tekoälynsä. Siellä ajaminen muistuttaa jo astetta enemmän oikeaa autoilua. Harjoittelu on aloitettava nyt, ja yritysten on luotava tekoälyn käyttöön ohjeet oppimisen tueksi.

− Et halua olla siinä firmassa, joka ei opettele ja hyödynnä näitä. Jos työpaikallasi kielletään ChatGPT:n käyttö, irtisanoudu.

Käytännössä jokaisen on kuitenkin itse otettava vastuu tekoälyn hyödyntämisestä.

− Yksilö pystyy kohentamaan työmarkkina-asemaansa aivan järkyttävästi.

Merilehdon mukaan tekoälyn toimintaperiaate hämää usein ihmisiä. Se on digitaalinen hyödyke, joka ei kulu käytettäessä vaan päinvastoin kasvaa: mitä enemmän sitä käytetään, sitä enemmän se oppii ja paremmaksi tulee.

− Maailman jokaisella ihmisellä, jolla on kyky ja mahdollisuus käyttää päätelaitetta, verkkoyhteys ja sähköposti, on satojen miljoonien arvoinen laite käytössä täysin ilmaiseksi.

"Sissimarkkinoinnissa on oleellisinta miettiä, missä ongelman kanssa kipuilevat asiakkaat ovat", Karoliina Kauhanen uskoo.

Nollan euron budjetti

Sissimarkkinointi toimii, todistaa auttamissovellus Commu.

Viisas mummi. Siinä yksi mobiilisovellus Commun syntymisen avaintekijöistä.

− Kysyin mummilta, miksi mä en tunne edes seinänaapureitani, mutta hän tuntee kaikki koko korttelista. Mummi kertoi, että on oppinut tuntemaan ihmiset auttamisen kautta. Mummilla oli mennyt siihen 50 vuotta. Ajattelin, että ei mulla ole niin kauan aikaa odottaa, että opin tuntemaan naapurini, Karoliina Kauhanen kertoo. Commu on kolmen nuoren yrittäjän perustama startup-yritys, jonka tavoitteena on tehdä auttamisesta ja avun pyytämisestä helpompaa. Sami Ekmark ja Ronnie Nygren olivat jo pallotelleet ideaa auttamisen alustasta, mutta se lähti

Tekijät kertovat, mikä on onnistuneen casen salaisuus.

Teksti Tiina Heikka Kuvat Timo Porthan ja Marek Sabogal

lentoon, kun tiimiin tuli myös Kauhanen. Kolmikon erilaiset taustat ja samanlainen arvomaailma olivat hyvä kombo lähteä kehittämään uudenlaista yhteisöllistä palvelua.

Kokemukset ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä sekä ymmärrys siitä, mitä tapahtuu, jos sosiaaliset verkostot ovat olemattomat, ovat olleet Commun perustamisen työntövoimana. Perustajat haluavat edistää yhteisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä.

Tällä hetkellä Commu on Suomen suurin auttamisen alusta.

− Olen huomannut, miten vaikea on juurtua lähiympäristöön ja tutustua ihmisiin, Kauhanen kuvailee.

NOLLA EUROA MARKKINOINTIIN. Commun jengi ei ole ensimmäinen, joka on saanut idean auttajan ja avun tarvitsijan yhdistämisestä. Hyvä ajoitus, hippunen hyvää tuuria, startup-maailmasta tuttu fail fast -kokeilukulttuuri ja käyttäjien osallistaminen palvelun kehittämiseen alkumetreiltä alkaen ovat Commun menestymisen syitä.

− Kyllähän sitä hieman alkuun nikotteli, kun markkinointibudjetti oli nolla euroa ja sillä piti nähdä, lähteekö tämä juttu liikkeelle vai ei, Kauhanen muistelee.

Käyttöön otettiin sissimarkkinointi. Commu avattiin vapaaehtoisille kokeilijoille.

− Kerroimme palveluistamme sosiaalisen median ryhmissä ja pyysimme palautetta. Kehitimme palveluamme palautteen pohjalta. Jos haluaa saada tuloksia nollan euron budjetilla, pitää antaa palvelun omistajuus yhteisölle, jolloin markkinointi ja viestintä eivät ole yksisuuntaista. Meillä kesti pitkään löytää sopivat kuvat ja tekstit, joilla markkinoida palvelua. Jos olisimme alkaneet heti laittaa maailmalle viestiä isolla rahalla, olisimme hukanneet pitkän pennin.

Koskaan ei pidä aliarvioida ihmisten halua auttaa. Ihmiset ovat esimerkiksi oma-aloittei-

sesti jakaneet postilaatikoihin ja ilmoitustauluille Commun esitteitä.

Sitten yhtenä päivänä Commuun tuli ilmoitus, joka olikin aito.

− Olemme ikuisesti kiitollisia sille Pirjolle Tampereelta. Siitä tiesimme, että kyllä tää taitaa toimia, Kauhanen kertoo.

Tampereen Pirjo ei ollut ainoa, joka oli bongannut Commun. Haloo Helsinki! -yhtye oli törmännyt somessa Commuun ja laittoi viestiä, että haluaisi olla mukana matkalla.

− He olivat kohdanneet faniensa parissa näitä haasteita ja todenneet, että juuri tällaista apua tarvitaan.

Haloo Helsinki! lähti ensimmäisten sijoittajien joukossa panostamaan Commuun.

− Meillä oli silloin vain parituhatta käyttäjää. Ei meillä ollut edes osakassopimuspohjia valmiina.

Sissimarkkinointi siis toimii.

− Olennaisinta on miettiä, missä ne kipuilevat asiakkaat ovat ja missä olisi hyvä olla näkyvillä. Meillä esimerkiksi LinkedIn on toiminut hyvänä markkinointikanavana, Kauhanen kuvailee.

MOKAT MUKANA MATKASSA. LinkedInin kautta löytyi myös yksityisiä henkilöitä ja yrityksiä sijoittajiksi Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Luxemburgista.

Aina ei vältytty mokiltakaan.

− Meitä on syytetty muun muassa datan myymisestä muille somejäteille, vaikka sitä emme tee. Tämä johtuu siitä, että emme alussa osanneet kertoa palvelustamme oikein. Meidän olisi pitänyt osata kertoa paremmin, että yritykset ja kunnat ovat meillä asiakkaina ja mahdollistavat alustan maksuttomuuden yksityiskäyttäjille, Kauhanen selventää.

− Toinen palautemyrsky tuli, kun olimme käyneet yritysporukalla kertomassa kansanedustajille käyttäjiemme tarinoita ja julkaisimme siitä kuvia someen. Syntyi väärinkäsi-

”Jos homma ei tonnilla lähde liikkeelle, se tuskin lähtee isommallakaan summalla.”

Commun perustajat haluavat edistää yhteisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä.

Haloo Helsinki! oli yksi Commun ensimmäisistä sijoittajista.

Mikä on Commu?

• Helppokäyttöinen mobiilisovellus auttamiseen. Sovellus on ilmainen avun tarvitsijoille ja auttajille.

• Eniten pyydetään apua ukrainalaisille sotapakolaisille, ruoka-apua, keskusteluapua, vertaistukea ja arkista apua kuten lemmikkien hoitoa. Rahaa ei saa pyytää.

• Jokaisen ilmoituksen tarkistaa ihminen.

• Commun asiakkaita ovat kunnat ja yritykset, jotka haluavat kantaa sosiaalista vastuutaan yritysvapaaehtoisuuden kautta. Kunnat saavat anonyymia dataa siitä, millaista apua kunnan alueella tarvitaan ja annetaan.

• Lähes 50 000 käyttäjää Suomessa, Norjassa ja Saksassa. Kasvua on etenkin maahanmuuttajien keskuudessa.

tys, että olisimme tietyn puolueen puolella. Myös vapaaehtoiset esitteiden jakajat ovat saaneet aikaan vihaisia yhteydenottoja.

− Avuliaat ulkomaalaiset käyttäjämme olivat vahingossa jakaneet esitteitä myös koteihin, jossa on ollut kyltti Ei mainoksia. Joitain närkästyneitä puheluita on tullut myös Facebook-ryhmien ylläpitäjiltä, kun ihmiset ovat itse jakaneet meistä somessa tietoa ja kokemuksiaan. Sille emme tietenkään voi mitään, jos käyttäjä haluaa kertoa meistä eteenpäin.

Alkutaipaleella Google Ads on toiminut edullisena markkinointikanavana. Mokilta ei sielläkään vältytty.

− Tuli anonyymi vinkki, että Commun mainokset pyörivät seksisivuilla, Kauhanen kertoo nyt jo nauraen.

Markkinoinnissa määrä on joskus korvannut laadun, ja palaute on ollut sen mukaista. Ilman suurta palautemäärää yri-

tys kuitenkin oppi, mikä toimii ja mikä ei. Kauhanen kannustaa muitakin startupeja lähtemään rohkeasti markkinoimaan pienellä budjetilla.

− Nyrkkisääntönä voisi pitää, että jos homma ei tonnilla lähde liikkeelle, se tuskin lähtee isommallakaan summalla.

Tulevaisuuden tavoitteena on, että Commusta tulisi suomalaisen alustatalouden vientituote.

− Suomalaisessa auttamisessa on jotain erityistä. Kaikkialla ei välitetä samalla tavalla lähimmäisestä kuin meillä Suomessa. Sen haluamme viedä maailmalla, Kauhanen sanoo.

Commun kehittämistä tullaan edelleen jatkamaan yhteisöllisesti.

− Minulle on muodostunut tietynlainen pakkomielle palautteeseen. Näen itseni palvelijana enemmänkin kuin yrittäjänä.

Teknologinen kehitys suosii myyjiä ja markkinoijia.

Kolmikätinen ammattilainen

Kaksikätisyys (ambidexterity) tarkoittaa, että myyjä pystyy tekemään asiakkaasta samalla toimenpiteellä ostavamman ja asiakastyytyväisemmän. Usein ajatellaan, että myynnin ja markkinoinnin kohtaaminen ja rahavaroja kuluttava ostopäätös ovat enemmän tai vähemmän pakollisia pahoja, ja itse tuotteen tai palvelun lisäarvo tekee asiakkaasta tyytyväisemmän.

Tutkimus on osoittanut, että kaksikätiset myynti- ja markkinointitoimenpiteet ja kaksikätiset ammattilaiset ovat niin tehokkaita, ettei ole mitään mikrotaloustieteellistä järkeä mitään muuta tehdäkään. Esimerkeiksi käyvät hauska mainoskampanja, joka johtaa sekä ostamiseen että viihtymiseen tai opetukselliset myyntitilaisuudet, olivatpa ne video-workshopeja tai meikkaustutoriaaleja tavaratalon myyntipisteessä.

Siinä missä 2010-luvulla teknologia aseisti lähinnä ostajia ja asiakkaita paremmalla hintatiedolla, saatavuudella, arvioinneilla ja vertailuilla, tämänhetkinen teknologinen kehitys suosii myyjiä ja markkinoijia. Etätyö on mahdollistanut tehokkuusloikan ja paikkariippumattomuuden, ja digitaaliavusteinen kontaktointi on tehnyt asiakassuhteen hallinnan rutiiniprosesseista sujuvampia. Tekoäly vapauttaa myyjät ja markkinoijat keskittymään mielekkäimpiin töihin.

Avainkysymys kuuluu: Miten voimme tehdä tehokkaita digiavusteisia myynti- ja markkinointitoimenpiteitä siten, että ne eivät tuota yhtään asiakastyytymättömyyttä? Miten tuotamme myynnillä ja markkinoinnilla välitöntä asiakastyytyväisyyttä? Monikanavaiset, etätyömäiset, digitaaliset, tekoälylliset, virtuaalitodelliset, pelilliset, avatarilliset tai digiyhteisölliset asiakaskokemukset ovat lapsenkengissä, vaikka pikavippien ja uhkapelien maili- ja tekstarispämmillä pystyy edelleen tekemään itsestään miljonäärin melko helposti.

Petri Parvinen toimii strategisen markkinoinnin ja johtamisen professorina. Petrin kursseja on myös Makatemiassa − maksutta jäsenillemme!

Teksti Petri Parvinen Kuva Timo Porthan

Suomen edullisin*

Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu

Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus.

Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus.

Hankit sen helposti osoitteessa:

Lähden polkemaan töistä kotiin

Muru mikset vastaa?? Missä oot?

Hyvä! Nähdään kohta

Sitä soitin, että voitko käydä kaupassa.

Photoshop Betan Generate Fill -tekoäly muokkasi Tero Purasen kuvaa käskyllä "lisää kuvaan sähköiset aivot, ajatuskuplia, joissa on tekstiä tekoälystä sekä tietysti kissa."

Teema Osaaminen

Tekoäly tuli –oletko valmis?

Tekoäly tulee vääjäämättä

Rekrytointipalveluyritys Tuoconin ja sisälogistiikan kehittämiseen erikoistuneen Ziirron kasvujohtaja Tero

Puranen on viime joulukuusta lähtien käyttänyt päivittäin tekoälyä. Ei aina vaativiin työtehtäviin, mutta ainakin niin, että ChatGPT ratkoo esimerkiksi Purasen harrastuksiin liittyviä tehtäviä.

Uteliaisuus on Purasen avain tekoälyn käyttöön.

− Sanon aina ihmisille, että katsotaan, miten tekoäly toimii ja mihin se pystyy. Kokeilujen kautta olen oppinut niitä tehtäviä, joihin tekoälyä kannattaa käyttää.

Pari vuosikymmentä myynnin ja markkinoinnin parissa työskennellyt Puranen alkoi ensi kerran käyttää tekoälyä muutamia vuosia sitten opettaessaan asiakkailleen Facebookpikseliä mainonnan tehostajana.

SÄÄNTELY RAJOITTAA. Tekoälyä käytetään lääketeollisuuden tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa. Esimerkiksi ihmis- ja eläinkokeita voi korvata tekoälyllä tehtävillä testeillä.

Sen sijaan alan myynnissä, markkinoissa ja ulkoisessa viestinnässä tekoälyn käyttöä säätelevät hyvin tarkat säännöt, jotka käytännössä estävät ChatGPT:n kaltaisten julkisten tekoälytyökalujen käytön.

− Emme voi laittaa mitään kampanjoihin liittyvää materiaalia tekoälylle. Näin siksi, että ChatGPT:hen materiaalin syöttäminen voidaan tulkita sen julkaisemiseksi julkisella alustalla, mitä emme saa tehdä. Saamme markkinoida tuotteitamme vain terveydenhuollon ammattilaisille, emme kuluttajille. Yrityksen linjan mukaisesti emme laita mitään tuotteisiin tai yritysalaisuuksiin liittyvää ChatGPT:hen, Boehringer-Ingelheimin myyntijohtaja Jussi Sillanpää kertoo.

myös työpaikoille. Se auttaa jo nyt myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia lukuisissa rutiinitöissä.

Teksti Jukka Nortio Kuvat Laura Karlin, Jussi Sillanpää, muokkaus Oona Kavasto Photoshop Beta Generate Fill -tekoälyllä

Koska myynnin ja markkinoinnin ihmisten on kuitenkin tunnettava tekoälyn käytön mahdollisuudet, järjesti Sillanpää kesäkuussa 2023 tiimilleen tekoälykoulutuksen.

Koulutuksen tavoitteena oli antaa työntekijöille perusvalmiudet työkalun käyttöön ja laskea tekoälyn käytön rimaa. Tekoälystä oli paljon tietoa, mutta samalla se synnytti pelkoja ja epätietoisuutta.

− Halusimme kannustaa työtekijöitämme uuden työkalun testaamiseen ja opetteluun, jotta sitä osataan käyttää, kun se jossain vaiheessa tulee jokapäiväiseksi työkaluksemme, Sillanpää sanoo.

TEKOÄLYN OSAAJAT VOITTAVAT. Sillanpään mukaan tekoäly ei ole hänen tiimiläisilleen kone, joka vie työpaikat.

− Tekoälyn myötä syntyy tilanne, jossa ovat vastakkain ne, jotka osaavat sitä hyödyntää ja ne, jotka eivät osaa tai halua tutustua siihen. On selvää, että työpaikoilla voittavat tekoälyn käytön osaajat, Sillanpää sanoo.

Hänelle tekoäly on esimerkiksi ideageneraattori, jonka avulla tiimi käy sisäisesti läpi kampanjoiden kanavavalintoja ja eri kanavien käyttöä.

− Käytän jo nyt ChatGPT:tä erilaisten ideoiden testaamiseen, Sillanpää sanoo.

Tekoälystä on eniten hyötyä niissä myynnin ja markkinoinnin tehtävissä, joissa työntekijä tuottaa omalla erikoisosaamisellaan arvoa asiakkaalle tai jollekin muulle sidosryhmälle. Tällaisissa tehtävissä tekoäly hoitaa rutiinityöt eli 80 prosenttia luomalla tukevan pohjan asiantuntijalle. Hän viimeistelee lopputuloksen tuottamalla perustan päälle 20 prosentin lisäarvon. Ihmisen kohtaamiseen liittyvien taitojen hallitseminen korostuu siis tulevaisuudessa entisestään.

Tällaisessa prosessissa paljastuvat myös tekoälyn rajat, jotka määrittävät, kuinka pitkälle se pääsee.

− Kun tekoälyä käyttää päivittäin, huomaa pian, ettei se oikeasti tiedä kaikkea vaan pel-

kästään sen, mikä perustuu julkiseen tietoon, Puranen sanoo.

Hän korostaa tekoälyn roolia apulaisena. Sitä voi verrata taskulaskimen käyttöön koulussa, mitä vastaan opettajat ensin protestoivat. Nykyisin tuntuisi oudolta, jos apuvälineitä ei käytettäisi. Toisaalta ei riitä, että taskulaskinta käyttää kerran, vaan sen käyttötavat ja rajoitukset pitää oppia, jotta siitä saa täyden hyödyn irti.

Kuten taskulaskimia, myös tekoälysovelluksia on viljalti. ChatGPT on työkalu muiden joukossa. The annual MAD (Machine Learning, Artificial Intelligence, and Data) landscape 2023 -selvitys esittää yli 1 400 logoa. Se antaa hyvän kuvan siitä, miten laajasta ilmiöstä tekoälyssä on kyse.

MUKAAN KEHITYKSEEN. Tekoälyn lisääntyvä käyttö polarisoi Purasen arvion mukaan työmarkkinoita: osa yrityksistä ja työntekijöistä lähtee etujoukoissa hyödyntämään sen mahdollisuuksia ja osa kieltää vääjäämättömän kehityksen.

− Seuraavat kaksi vuotta ovat mielenkiintoisia, kun yritykset ottavat tekoälyä käyttöön läpi tuotteiden ja palveluiden toimitusketjun. Yritykset ovat jo alkaneet myöntää sen vaikutukset, joita ovat parempi tuottavuus, kustannusten alentaminen ja rutiinitehtävien nopeuttaminen. Ne yritykset, jotka käyttävät tekoälyä, menestyvät jatkossa, Puranen sanoo. Tekoäly on Purasen mukaan ehdoton työkalu rutiinitöiden helpottamiseen ja nopeuttamiseen. Koulutusmateriaalin tai blogikirjoituksen tuottaminen ovat hyviä esimerkkejä. Edellisessä tarvitaan ehkä vain 20 prosenttia asiantuntijan viimeistelyä, mutta hyvän blogikirjoitukseen kirjoittamisessa ihmistyön osuus nousee helposti 40 prosenttiin.

Myynnin data-analyysissa esimerkiksi kilpailijavertailun tekeminen on tekoälyn ominta aluetta. Tekoäly pystyy tekemään Purasen mukaan erinomaisen kilpailija-analyysin viidessätoista minuutissa, kun ihmisellä kuluu

”Ne yritykset, jotka käyttävät tekoälyä, menestyvät jatkossa.”

Jussi Sillanpään kuvaa tekoäly sai taiteilla käskyllä "lisää kuvaan taputtavaa yleisöä ja tekoälyhahmo, joka kuiskii puhujan korvaan kiittävää palautetta saavan puheen."

Tekoälykin tarvitsee vielä harjoittelua. Tämä kuva on luotu kokonaan Photoshop Beta Generate Fillillä käskyllä "Jussi Sillanpää ja Tero Puranen juttelevat tekoälystä."

siihen helposti viisi tuntia. Eikä tulos ole välttämättä yhtä hyvä.

INNOLLA UUSIIN KOKEILUIHIN. Boehringer-Ingelheimin myynnin ja markkinoinnin tiimissä on kova innostus ja kiinnostus tekoälyä kohtaan. Samalla kun mietitään sen hyödyntämistä omaan työhön, seurataan myös koko lääkealan keskustelua tekoälyn käytöstä.

ChatGPT tulee vauhdilla yritysten arkeen, ja samalla kehittyvät yritysten sisäiset tekoälysovellukset. Ne tulevat luontevasti monipuolistamaan myös myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten tekoälyn käyttöä. Sisäisissä tekoälysovelluksissa kaikki data pysyy yrityksen omilla palvelimilla olevan tekoälysovelluksen uumenissa.

Sillanpää arvioi, että tekoälyn siirtyminen tämänhetkisistä varhaisista kokeiluista päivittäiseksi työkaluksi kestää noin vuoden.

− Mikään ei estä sen laajempaa käyttöä jo nyt, mutta koko ajan pitää arvioida sen tuottama lisäarvo eri toiminnoissa, Sillanpää sanoo.

Uteliaisuus on tekoälyn hyödyntämisessä avainasemassa. Se on Sillanpään mukaan supervoima, jolla myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset onnistuvat saamaan uudesta työkalusta kaiken irti.

− Uteliaisuus on paras vastalääke pelkoihin, hän sanoo.

Tekoäly vaatii markkinoinnin ja myynnin ammattilaisilta ymmärrystä erottaa työtehtävistään ne, joissa tekoäly voi auttaa ja ne, joihin asiantuntijan ammattitaidolla rakennetaan syvällinen sisältö.

Parhaiten tekoälyä oppii hyödyntämään, kun kokeilee tekoälyn rajoja mielellään joka päivä.

DATA + SANAT = ASIAKASYMMÄRRYS. Kun tekoälyä hyödynnetään, asiakasymmärrys on Purasen mukaan kaikkien toimintojen ytimessä. Asiakasymmärryksen perusteella määritellään

se, miten myynti ja markkinointi voivat luoda tehokkaimmin arvoa asiakkaalle sen perustan päälle, jonka tekoäly on tuottanut.

Asiakasymmärrykseen tarvitaan sekä dataa että sanoja. Markkinointi tuottaa massoittain dataa ja myynti puolestaan syvällistä tietoa eli sanoja yksittäisistä asiakkaista. Tässä korostuu myynnin ja markkinoinnin yhteispeli. Myyntijohdon vastuulla on varmistaa, että data ja teksti kohtaavat.

− Sekä yrityksen oman että markkinoilta saatavan datan pitää olla laadukasta. Tekoäly on parhaimmillaan juuri tässä eli yhdistämässä erilaisia tietomassoja ja löytämässä niistä erilaisia korrelaatioita, Puranen sanoo.

Myynnin ja markkinoinnin arjessa tekoälyn tehtäväksi voi antaa esimerkiksi myyntiraporttien ja esitysmateriaalien laatimisen. Näiden päälle tekoäly voi tuottaa niin sanottua data insight -analyysia. Tekoäly luo sille pohjan ja myynnin ammattilainen tuottaa omasta kokemuksesta ja asiantuntemuksesta syvällisen näkemyksen.

TUNNISTA RISKIT AJOISSA. Kun tekoälyä lähdetään hyödyntämään, pitää sen käyttöön liittyvät riskit tunnistaa ja tekoälyn käytön säännöt määritellä aivan alkumetreillä. On tärkeää, että organisaatiossa ymmärretään, ettei tekoälyn myllättäväksi voi syöttää esimerkiksi yrityksen liikesalaisuuksia tai kilpailuetua tuovaa tietoa.

Vaikka tekoälyn käyttöönotto merkitsee yrityksen kaikissa toiminnoissa isoa toimintatapojen muutosta, on kuitenkin huomattava, että se on ensisijaisesti työnteon apulainen. Puranen vertaa sitä siihen, kun toimistoissa siirryttiin kirjoituskoneista tietokoneiden käyttöön.

− Tekoälyn käyttöönoton myötä ajattelutapa muuttuu. Se on näkymätöntä, eli kukaan ei tiedä, missä ja miten tekoälyä on käytetty, Puranen sanoo.

"Uteliaisuus on tekoälyn hyödyntämisessä avainasemassa."

Teema Osaaminen

Tule koulutukseen!

Lisää ohjelmistoista opit ChatGPT ja muut TOP 20 AI-työkalut sisällöntuotantoon -koulutuksessa 24.11. Kouluttajana on asiantuntija Jarkko Koivuniemi. Koulutus on ilmainen MMA:n jäsenille.

Ota tekoäly käyttöön

Esimerkiksi nämä tekoälytyökalut voivat tehostaa markkinoijan ja myyjän työtä.

ChatGPT

OpenAI:n tekoälyn voi ottaa apuun esimerkiksi ideointiin tai tekstin tuottamiseen. Pyydä ChatGPT:tä laatimaan vaikkapa markkinointiviesti LinkedIniin tai kutsukirje jalkapalloseuran syyskokoukseen. Ilmaisen version lisäksi tarjolla on ChatGPT Plus, jonka tilaajat saavat käyttöön uudemman kielioppimismallin ja nopeammat vastaukset.

Canva

Canva on jo monelle tuttu, mutta sen tekoälyominaisuudet välttämättä eivät. Niiden avulla voi luoda näyttäviä kuvia ja editoimaan niitä vaivattomasti. Myös PowerPoint-esitysten ja erilaisten tekstien luominen onnistuu.

Excel

Excelin tekoälyominaisuudet kehittyvät nopeasti. Niistä on iso apu esimerkiksi tietojen analysoinnissa, ennustamisessa ja raportoinnissa. Microsoftin on tarkoitus julkaista lähiaikoina myös Copilot-tekoäly, joka muuttaa kaikkien Microsoft 365 -käyttäjien työskentelyä.

Jasper

Jasper on tekoäly, joka luo erilaisia tekstejä nopeasti. Ohjelmistossa on yli 50 erilaista tekstimallia esimerkiksi blogiteksteille, somepostauksille, myyntiviesteille, SEO-optimoiduille teksteille ja videokäsikirjoituksille.

Lately.ai

Myös Lately.ai on tarkoitettu sisällön tuottamiseen. Sen erikoisuutena on oleellisen poimiminen laajasta aineistosta: työkalu tekee hetkessä useita eri somepostauksia vaikkapa pitkästä blogitekstistä. Se osaa muokata myös video- ja äänitiedostoja someen sopiviksi pätkiksi.

Copy.ai

Copy.ai on edistynyt apuri myyjälle ja markkinoijalle, joka tuottaa sisältöä englanniksi. Sen avulla voi tuottaa hyvin laadukasta tekstiä nopeasti erilaisiin tarpeisiin niin, että brändin tone of voice säilyy.

Notion AI

Notion AI on apuri, joka auttaa tekemään selkeitä muistiinpanoja ja löytämään oleellisen esimerkiksi pitkistä tekstitiedostoista. Sille voi antaa myös omia kirjoituksia editoitavaksi, jolloin se selkeyttää tekstiä ja ehdottaa esimerkiksi uusia ideoita. Tarvittaessa se myös kääntää tekstit jollekin toiselle kielelle.

"Tekoäly editoi ja ehdottaa uusia ideoita."

Photoshop Beta Generate Fill taiteili tämän kuvan komennolla "Ihmiset harjoittelevat yhdessä tekoälyn käyttöä".

OSAAMINEN

Teema Osaaminen

Technopolis tehostaa tekoälyllä

Tekoäly on myynnin ja markkinoinnin arkinen työkalu Technopoliksessa, mutta sen käyttö on jatkuvaa oppimista.

Toimitiloja ja niihin liittyviä palveluja tarjoavan Technopoliksen markkinoinnissa tekoäly tuottaa esimerkiksi mainonnan tekstejä ja lehdistötiedotteita.

− Toki niin, että ihminen aina tarkastaa tekstit sekä korjaa ja viimeistelee ne inhimilliseksi, markkinointijohtaja Karri Hautanen kertoo.

Myynnissä tekoäly skannaa yritysdataa laajasti ja tunnistaa potentiaalisia asiakkaita. Tekoäly löytää asiakkaat niiden kriteerien perustella, jotka Technopolis on havainnut viittaavan toimitilan vaihtoon. Potentiaalinen yritys on tunnistettu, jos yritys X on saanut esimerkiksi pääomasijoituksen tai ilmoittanut palkkaavansa merkittävän määrän uusia työntekijöitä.

saa siitä tiedon, jolloin myyjä kontaktoi potentiaalisen asiakkaan LinkedInillä ja puhelimella.

− Tekoälyn myötä kontaktiemme osumatarkkuus on 3–5 kertaa parempi kuin perinteisillä kylmäsoitoilla, Hautanen kertoo. Vaikka tekoäly on todettu tehokkaaksi työkaluksi, jatketaan kylmäsoittoja sen rinnalla.

Tiesitkö tämän?

Technopoliksen asiakkaat ovat suhtautuneet positiivisesti tekoälyn yhteydenottoihin.

JATKUVAA OPETTELUA. Tekoälyn käyttö on jatkuvaa oppimista. Organisaatiolle, jossa on ollut pitkään samanlaiset myynnin ja markkinoinnin prosessit, uuden työkalun käyttöönotto on melkoinen muutos ja samalla mahdollisuus.

TEKOÄLY KONTAKTOI. Kun Zeframin toimittama tekoäly havaitsee potentiaalisen asiakkaan, se lähettää yrityksestä valitulle parhaalle kontaktille viestin, jossa viitataan niihin kriteereihin, jotka todennäköisesti johtavat uuteen toimitilaan muuttoon. Tekoäly kertoo myös, että viesti tulee tekoälyltä.

− Lähestymme oikeaa henkilöä oikeaan aikaan ja oikeilla argumenteilla.

Kun viesti lähtee, myyntiorganisaatio

Technopoliksessa tekoälyn käyttöönotto on edennyt vaiheittain. Aluksi tekoäly kaivoi isosta yritysjoukosta myynnille potentiaalisten asiakkaiden listoja. Toisessa vaiheessa se pääsi tekemään asiakasviestejä, joita myyjät joko hyväksyivät tai hylkäsivät. Jos tuli hylky, tekoäly ehdotti uutta viestiä. Vasta muutama kuukausi sitten tehtiin koko organisaatiolle iso päätös, että tekoäly voi lähettää viestejä ilman etukäteiskontrollia.

− Päätös oli todella vaikea. Myyjät haluaisivat pitää prosessin omissa käsissään. He ovat arvuutelleet, mitä kaikkia virheitä tekoäly voi tehdä. Entäs, jos kone sanoo

Teksti Jukka Nortio Kuvat Technopolis

Tekoälyn hyödyntäminen vaatii jatkuvaa opettelua, kertovat Juuso Syvänen (vas.) ja Karri Hautanen.

jotain väärää asiakkaalle, he miettivät.

Myyntijohtaja Juuso Syväsen mukaan tekoälystä on tullut uusi jäsen hänen myyntitiiminsä.

− Tekoäly saattaa löytää prospekteja, joita emme muuten löytäisi.

Iloinen yllätys on ollut se, miten positiivisesti asiakkaat ovat suhtautuneet tekoälyn yhteydenottoihin. Sen viestit ovat olleet fiksuja ja nostaneet esiin asiakkaille oleellisia asioita. Asiakkaat ovat kokeneet tekoälyn käytön innovatiivisena asiana.

IHMISEN APURI. Tekoäly myös kehittää ihmisten viestintää.

− Kun itse on pitkään sanoittanut samoja asioita, on oppinut käyttämään samoja ilmaisuja. Tekoäly sanoittaa asioita uusilla, aivan timanttisia tavoilla, Hautanen sanoo.

Tekoäly osaa käyttää erilaisia kielikuvia. Jos se tarjoaa toimitilaa, joka on hyvin lähellä yrityksen nykyistä osoitetta, se voi ilmasta asian ”kivenheiton päässä”.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen työssä muuttuu tekoälyn myötä

ensin tekstien tekeminen. Tekoäly tekee pian kaikki tekstipohjat, joita asiantuntija sitten viilaa paremmiksi. Samalla lisääntyy tekoälyn käyttö mainonnan kohdentamisessa ja varioinnissa.

− Kun työt automatisoituvat, pitää asiantuntijoiden kehittää tunneälyään, kontekstin ymmärtämistä sekä promptien tekemistä eli tekoälyn ohjaamista, Hautanen sanoo.

Promptina voi olla esimerkiksi raakateksti, josta tekoälyä pyydetään tekemään mielenkiintoinen Google-optimoitu tarina.

Kontaktiemme osumatarkkuus on 3–5 kertaa parempi kuin perinteisillä kylmäsoitoilla.

"Meidän on kehitettävä digikanavia kaikissa palveluissamme", Enento Groupin toimitusjohtaja Jeanette Jäger sanoo.

Enento myy johtopäätöksiä

Enento Groupilla on pohjoismainen myyntiorganisaatio, vaikka tietopalvelukonserni tekee bisnestä kaikissa toimintamaissaan paikallisilla brändeillä.

Yritys- ja kuluttajatietopalveluja tarjoava Asiakastieto on suomalaisille tuttu brändi, mutta konsernin nimi Enento Group ei herätä mielikuvia sen enempää Suomessa kuin muissakaan Pohjoismaissa. Naapurimaissakin Enento näkyy tytäryhtiöidensä ja brändiensä kautta. Ruotsissa niitä ovat luottotietoyhtiö UC ja yritystietopalvelu Allabolag.

Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa Enento Groupiin kuuluu yritystietoyhtiö Proff.

Enento Groupin toimitusjohtaja Jeanette Jägerin mukaan konsernin paikallisia brändejä ei kannata yhdistää, koska niihin on investoitu vuosikymmeniä.

– Se saattaa tapahtua tulevaisuudessa, mutta nyt pärjäämme aika hyvin Enento Groupina.

Toimitusjohtajan pärjäämiskehuille on katetta, sillä Enentolla on Pohjoismaissa 76 000 yritysasiakasta ja yli puoli miljoonaa kuluttaja-asiakasta Suomessa ja Ruot-

sissa. Enenton tietokannoista tehtiin viime vuonna 37,5 miljoonaa yksityishenkilöiden luottotietoja koskevaa kyselyä. Tietopalvelu on erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Enenton oikaistu EBITDA-marginaali oli viime vuonna huikeat 36,6 prosenttia. Liikevaihto on kasvanut taloudellisesti epävarmoinakin aikoina.

– Datamme on arvokasta ja kysyttyä sekä hyvinä että huonoina aikoina. Luottotietoa tarvitaan myös silloin, kun luottoa ei myönnetä.

Silti makrotaloudellisen epävarmuuden nettovaikutus on Enenton liiketoimintoihin negatiivinen. Kun taloudellisten transaktioiden määrä yhteiskunnassa vähenee, laskee myös tarvittavien datakyselyjen määrä. Epävarmuus on kuitenkin mahdollistanut Enentolle myös uutta bisnestä. Yhdysvaltain ja EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ovat luoneet pakotelistauksia koskevan tiedontarpeen.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat puhuvat myynnin ja markkinoinnin roolista.

Teksti Juha Peltonen Kuvat Pernilla Pettersson

TIEDOT YHDISTYVÄT. Myyntiorganisaatiota johdetaan pohjoismaisella tasolla, mutta asiakkaat kohdataan ja palvellaan paikallisesti kuhunkin asiakassegmenttiin parhaiten sopivilla ratkaisuilla. Norjassa ja Tanskassa Enenton myynti on kokonaan inhouse-toimintaa.

– Ruotsissa ja Suomessa meillä on muutamia pitkäaikaisia kumppaneita, esimerkiksi sertifikaattituotteissa. Yhdistämme omat kyvykkyytemme heidän kanssaan. Markkinointipuolella teemme aika paljon itse liidien generointikampanjoista tapahtumiin, mutta markkinoinnissakin tarvitaan yhteistyötä ulkopuolisten kanssa.

Jägerin mukaan Enenton tietopalveluiden myynnille on leimallista, että tuote ei yleensä perustu vain yhteen tietolähteeseen, vaan siihen liittyy tiedonjalostusta ja -hallintaa.

– Yhdistämme eri tietolähteitä, minkä päälle tuomme älykkyyttä. Asiakas haluaa tiedosta aina jonkinlaisen johtopäätöksen, liittyypä se luottoon tai päätöksentekoon. Kaikki tietolähteet eivät liity asiakassegmenttiin, vaan myös asiakkaan olosuhteisiin. Esimerkiksi asuinpaikan muutos laukaisee kuluttaja-asiakkailla monta tarvetta, mikä on arvokasta tietoa asiakkaillemme myynnissä ja markkinoinnissa, Jäger sanoo.

Suomessa Asiakastiedolla on vahva asema sekä B2B- että B2C-liiketoiminnoissa. Yrityksille tiedontarve liittyy usein riskienhallintaan, yksityishenkilöllä identiteetin turvaamiseen ja petoksilta suojautumiseen.

– Henkilö voi varmistaa esimerkiksi iden-

titeettisuojansa ja selvittää, yrittääkö joku hankkia hänen henkilötiedoillaan taloudellista hyötyä.

JATKUVUUTTA PALVELUUN. Enenton kuluttaja-asiakkaille käytössä olevat markkinointikanavat ovat pääasiassa digitaalisia. Ruotsissa myös telemarkkinointi kuuluu keinovalikoimaan.

– Yrityksille suunnatussa markkinoinnissa on enemmän variaatiota. Ratkaisujen etsiminen yhdessä myyntihenkilöidemme kanssa on isommassa roolissa.

Enento Group julkisti vuosien 2024–2026 strategiansa heinäkuussa ensimmäisen vuosipuoliskonsa tulosjulkistuksen yhteydessä. Uuden strategian mukaan yhtiö pyrkii vuosisopimuksista ikivihreäksi kutsuttuun malliin.

– Se tarkoittaa, että asiakas päättää ensiaskeleet, ja sen jälkeen jatkamme, ellei asiakas lopeta sopimusta. Tämä on parempi myös asiakkaalle. Olen istunut monessa asiakaspalaverissa, varsinkin Ruotsissa, joissa asiakas on yllättynyt, kun palvelu loppuukin yhtäkkiä vain siksi, ettei sopimusta ole uusittu. Uudessa mallissa pitää tietenkin olla asiakkaalle selvää, että hän voi halutessaan lopettaa sopimuksen, mutta muutoin jatkamme.

Uudessa strategiassa korostuu myös monikanavaiseen ajatteluun perustuva digiasiakkuus.

– Kutsumme sitä asiakkaan näkökulmasta helppo ostaa, helppo käyttää -palve-

”Yhdistämme eri tietolähteitä, minkä päälle tuomme älykkyyttä.”

Enenton datalle on kysyntää sekä hyvinä että huonoina aikoina. (Kuvituskuva)

luksi. Haluamme luoda asiakkaalle kanavan, jonka kautta hän haluaa tavoittaa meidät itse valitsemanaan aikana. Tämä on strateginen painopiste, jolla parannamme mielikuvaa meidän kanssamme asioinnista, Jäger sanoo.

Enenton uutiskirjepalveluja ja markkinointiautomaatiota tarjoavissa yhtiöissä asiakkaat ovat tulleet taloudellisen epävarmuuden myötä kustannustietoisemmiksi. Jägerin mukaan kasvussa on myös asiakkaiden tietoisuus markkinoinnin ajoituksen merkityksestä.

– Uutiskirjeitä on käytettävä oikeaan aikaan, jotta ne oikeasti rakentavat asiakassuhdetta, eivätkä tuo siihen negatiivista spämmäämisen sävyä. On siis tiedettävä, milloin asiakas haluaa informaatiota. Hänelle on tarjottava informaation lisäksi mahdollisuus päätöksentekoon. Sen on oltava sisäänrakennettu ajatus riippumatta siitä, mitä kanavaa asiakas käyttää.

Asiakastieto on suomalaisille tutumpi nimi kuin Enento Group.

Työmatkustamisen viimeisimmät käänteet ja ajankohtaiset trendit.

Työsuhdepolkupyörien suosio yllätti

Suomessa oli vuoden 2022 lopussa jo 38 000 työsuhdepolkupyöräilijää. Pyöräliitto ry:n toiminnanjohtaja

Matti Koistinen uskoo, että määrä vielä tuplaantuu tämän vuoden aikana.

Polkupyörän on Suomessa voinut ottaa verovapaana työsuhdeetuna vasta vuodesta 2021 lähtien. Pyöräliitto ry:n toiminnanjohtaja Matti Koistinen veikkaa, että jo kesäkuun lopussa Suomessa oli jopa 50 000–60 000 työsuhdepolkupyöräilijää.

– Polkupyöräedun suosio yllätti. Nyt mennään lukemissa, jotka olivat meidän omien ennusteiden yläpäässä. Näen paljon uusia työpaikkoja, jotka tulevat tarjoamaan pyöräetua seuraavien viiden vuoden aikana, Koistinen sanoo.

Pyöräliiton alkuvuodesta toteuttamassa kyselyssä korostui työsuhdepolkupyöräilijöiden tulotaso: nykyiset edunsaajat ovat selvästi keskituloisia paremmin tienaavia. Pienipalkkaiset ammattiryhmät puuttuvat vielä joukosta.

– Kuitenkin juuri pienipalkkaiselle työntekijälle työsuhde-edun mahdollisuus avaa tilaisuuden hankkia sähköpolkupyörä, koska rahoituksen saa kätevästi ja edullisesti.

Valtaosa työsuhdepolkupyöristä liikkuu sähköavusteisesti.

– Niitä on työsuhdepolkupyöristä yli 60 prosenttia, Koistinen sanoo.

VÄHENTÄÄ AUTOILUA. Pyöräliiton kyselyssä selvitettiin myös, miten polkupyörän sähköavusteisuus vaikuttaa yleisesti liikkumistottumuksiin.

– Sähköavusteinen polkupyörä on korvannut merkittävästi ja ympärivuotisesti yksityisautoilua, Koistinen sanoo.

Koistisen mukaan hybridi- tai tavallinen peruspyöräkin voi olla fiksu ratkaisu, jos sillä liikutaan pääsääntöisesti lyhyitä matkoja kodin ja työpaikan välillä.

– Jos taas liikutaan paljon maastossa, silloin tietysti kannattaa valita maastopolkupyörä. Ympärivuotiseen käyttöön tulevan polkupyörän mukana kannattaa valita mukaan jo hankintahetkellä myös kattavat varusteet, esimerkiksi talvirenkaat, kypärä ja pyörään kiinteästi tulevat varusteet. Jälkikäteen hankittuina niitä ei saa enää verohyödyn piiriin, hän korostaa.

Koeajokin kannattaa tehdä, ja myös ilman sähköavusteisuutta polkien.

– Kun polkee sähköavusteisella pyörällä pelkällä lihasvoimalla, huomaa, miten laadukkaista komponenteista se on tehty. Sähkö voi myös peittää ongelmia pyörän taustalla. Laadukas pyörä rullaa hyvin ja kevyesti myös ilman sähköavusteisuutta.

Työsuhdepolkupyöristä peräti 60 prosenttia kulkee Pyöräliiton selvityksen mukaan sähköavusteisesti. Kaikista Suomessa viime vuonna myydyistä 260 000 polkupyöristä sähköavusteisia oli kuitenkin vain 17 prosenttia.

Teksti Timo Kiiski Kuva iStock

MYYNTI-IHMISELLE TAITTOPYÖRÄ. Eri kaupunkien välillä junalla sukkuloivalle myynnin ja markkinoinnin ammattilaiselle Koistinen suosittelee pienipyöräistä taittopyörää.

– Taitettavan pyörän saa helposti mukaan junaan, ja junamatkan aikana voi keskittyä vaikka tekemään työtä läppärillä.

Työsuhdepolkupyörä voidaan ostaa työnantajan omistukseen tai hankkia leasingsopimuksella. Tyypillinen pituus sopimuskaudelle on 24–48 kuukautta. Leasing-pyörän verovapaa kuukausimaksu saa olla enintään sata euroa kuukaudessa.

Sopimuskauden jälkeen työnantaja tai työntekijä voi lunastaa pyörän itselleen. Työnantajan tarjoamien vuosihuoltojen ja korjausten verotusarvoksi katsotaan 20 euroa kuukaudessa, ja sen pitää sisältyä sadan euron kuukausimaksuun.

Työpaikat hankkivatkin työsuhdepolkupyörät yleisimmin leasingsopimuksella.

– Lisävarusteiden tavoin myös huoltosopimuksen sisällyttämistä leasingsopimukseen kannattaa harkita jo pyörän hankintavaiheessa. Jälkikäteen tehdystä huoltosopimuksesta ei enää voi saada verohyötyä.

Verovapaan raja 1 200 €

• Työnantajan työntekijälleen antama verovapaa työsuhdepyörä saa maksaa enintään 1 200 euroa vuodessa.

• Pyöräetu maksetaan osana palkkaa, jolloin työntekijän bruttotulot pienenevät edun verran. Verovapaa etu voi olla enintään 100 euroa kuukaudessa.

• Lisävarusteet ja huoltosopimus nostavat pyörän verotusarvoa. Jos pyörän leasingmaksu nousee yli 1 200 euron vuodessa, työntekijä maksaa ylimenevältä osalta veroa.

Kuvateksti

Mitä myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset tekevät vapaa-ajallaan?

Ratsastus vaatii ihmisen ja hevosen liiton

Ratsastajan on löydettävä jokaisen hevosen yksilölliset asetukset. Vaikka lajissa on riskejä, se kasvattaa vastuuntuntoa.

Ratsastaessa hevoseen syntyy emotionaalinen yhteys, uskoo Pauliina Ramberg.

− Ihminen ja hevonen kokevat yhdessä asioita: epäonnistumisia ja onnistumisia. Oppii hyväksymään, ettei hevosten kanssa aina onnistu, Ramberg sanoo.

Hän vertaa ratsastusta juoksuun, jossa suoritus on suurimmalta osin ihmisestä itsestä kiinni.

− Kun lähdet hevosen kanssa radalle, siinä on aina kyse kahden elävän olennon yhteistyöstä. Toisella tai pahimmillaan molemmilla voi olla takana huono päivä.

Syystä tai toisesta aina hyvää yhteyttä ei löydy. Aiemmin Ramberg sai valmennukseen hevosen, jolla oli kisaillut isokokoinen mies. Hevonen oli tottunut siihen, että sitä ratsastetaan paljon istunnalla.

− Olen pienikokoinen aikuinen, ja sen hevosen kanssa piti kaikki 50 kiloani ottaa käyttöön. Se homma ei yksinkertaisesti toiminut. Olin täysin matkustaja siinä kyydissä.

EI VIELÄ OMAA HEVOSTA. Ramberg aloitti ratsastuksen 9-vuotiaana. Nyt hän käy ratsas-

tus- ja valmennustunneilla ratsastuskouluoppilaana. Oma hevonen ei ole ajankohtainen nyt, kun on hektinen matkatyö sekä 7ja 11-vuotiaat tytöt.

− Olen koko nuoruuteni ja aikuisuuteni haaveillut omasta hevosesta. Yritän kuitenkin pitää järjen päässä, ettei se kannata. Vaikka se olisi täysihoitotallissa, sitä pitää joka päivä hoitaa.

Nyt Ramberg ratsastaa muutaman kerran viikossa. Yhteen tallireissuun kuluu 3–4 tuntia matkoineen. Myös vanhempi tytär harrastaa ratsastusta, ja äiti toimii apukäsinä. Nuorempi tytär seuraa mukana ja saa luvan aloittaa ratsastuksen, kun jaksaa istua paikallaan tunnin ja kuunnella ratsastusohjeita.

Lajissa on riskinsä.

− Olen monta kertaa pudonnut hevosen selästä, se kuuluu lajiin. Onneksi ei ole mitään murtunut.

Ramberg ei ole erityisesti harjoitellut putoamista. Hän sanoo, että tilanne tulee “puskista”, ja sitten lennetään. Lajin turvavarusteet kehittyvät, ja aiemman paksun turvaliivin oheen on tullut paukkuliivi, eräänlainen air bag. Pudotessa liivissä

Teksti Tiina Hotti Kuvat Timo Porthan

Pauliina Ramberg sanoo kokemuksesta, että hevosten kanssa puuhastelu kasvattaa nuoren vastuuntuntoa ja itsetuntoa.

”Ratsastuksessa on aina kyse kahden elävän olennon yhteistyöstä.”

olevat ilmapatruunat laukeavat. Liivi suojaa muun muassa lannerankaa ja sisäelimiä.

− Itse en ole kokeillut paukkuliivejä, mutta kisoissa näkee niitä paljon.

POSITIIVISUUSPALKINTO. Vuosi sitten Ramberg alkoi osallistua kilpailuihinkin useammin. Hän kisailee kesäkaudella kerran–pari kuukaudessa. Pääsääntöisesti kisat ovat olleet seuratasolla. Tänä kesänä hän osallistui isommalla ponilla valtakunnallisiin ratsastuskouluoppilaiden senioreiden estemestaruuskilpailuihin Ypäjällä. Ei kovin isoin tavoittein, enemmänkin hauskanpito mielessä. Hän sijoittui kuitenkin kuudenneksi. Iso yllätys oli, kun kuulutettiin, että Pauliina Ramberg saa erityispalkinnon, jota piti mennä hakemaan ratsain.

− Erityispalkinto oli ”positiivinen ja taitava ratsukko”. Hevoseni oli kahden kilometrin päässä tallilla. Kyselin porukalta, että kenellä on vielä hevonen täällä ja hyppäsin kaverin hevosen kyytiin. Minulla oli täysi työ pitää se vieras hevonen paikoillaan, joten myöhemmin kelasin palkintojenjaon videolta.

Ramberg arvelee positiivisuuden näkyneen muun muassa siinä, että odottaessaan melko kauan lähtölupaa hän jutteli ja taputteli rauhoittaakseen hevosta.

Ratsastuksessa kisaillaan senioreissa 18-vuotiaista eteenpäin. Ramberg laittoi työpaikan WhatsApp-ryhmään tiedon, että sijoittui kuudenneksi senioreiden esteratsastuskilpailussa.

− Olen töissä nuorin, joten kollegoista tämä oli erittäin hauskaa. Meidän juniori onkin seniori.

KORONA TYLSISTYTTI. Ramberg on avainasiakkuuspäällikkönä kroonisten sairauksien kotihoitoon erikoistuneessa Nordic Infucaressa.

− Olen diabetestiimissä. Edustan lääkinnällisten laitteiden Omnipod-insuliinipumppua ja Dexcom-glukoosisensoreita, joiden jälleenmyyjiä olemme.

Asiakkaat ovat HUS-alueelta. Kun asiakkaalle päätetään aloittaa insuliinipumppuhoito, Ramberg opettaa pumpun käyttötekniikan. Työssä yhdistyy kaksi ammattitaitoa.

− Olen terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja koulutukseltani. Kun korona-aikana tylsistyin kotona, opiskelin englanniksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon liiketalouden puolelta, joten sain myyntiäkin mukaan omaan osaamispankkiini.

Hän kirjoitti opiskelun lopputyön pääosin työreissujen hotelli-iltoina.

− Olen aika tekevä ja toimelias.

Ramberg on myös MMA Helsingin paikallisyhdistyksen tapahtumavastaavana ja hallituksessa toista vuotta. Tämän kesän isoin ponnistus oli 600 jäsenelle järjestetty MMAhtipäivä Linnanmäellä.

Vielä isommalla panoksella hän on mukana ratsastusestekisojen järjestelyitä toteuttamassa.

− Ilman toimihenkilöitä ei ole kisoja. Leivon jotain, nostan kentällä puomeja tai avaan portteja.

TALLILLE EIKÄ KYLILLE. Hevosten parissa puuhastellen oli hyvä elää nuoruuttaan. Niille, jotka ajattelevat, että ratsastaminen on kallis harrastus lapselle, Ramberg haluaa mainita,

Tänä kesänä Ypäjällä käydyistä kisoista saadusta positiivisen ratsukon palkinnosta Ramberg on erityisen iloinen.

“Kannattaa kerätä työporukka ratsastamaan. Naurua ei taatusti puutu.”

että vaakakupissa on hevosten terapeuttisuus ja kasvattavuus.

− Uskon, että se kasvattaa superpaljon nuoren itsetuntoa. Olen sanonut, että mieluummin tallilla, kun on 14–15-vuotias. Kun lähtee aamutalliin lauantaina, ei heilu perjantaina missään kylillä. Itselleni kasvatti 15-vuotiaana vastuuntuntoa, kun lauantaiaamuna kello oli 6.30 ja 25 hevosta odotti aamupalaa.

Eikä koskaan ole liian myöhäistä ainakin kokeilla ratsastusta.

− Kannustan kaikkia myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia keräämään työporukan hevosista kiinnostuneet kasaan ja varaamaan yhteisratsastustunnin. Ei varmasti puutu naurua.

Pauliina Ramberg

• Terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja Laurea AMK, 2011

• Master of Business Administration (Tradenomi YAMK), Turun ammattikorkeakoulu, 2021

• Key Account Manager Nordic Infucaressa

• Ratsastaa Stall Solbacka -ratsastuskoulussa, joka on Suomen Ratsastajainliiton jäsen.

• Tänä kesänä Ypäjällä valtakunnallisessa ratsastuskouluoppilaiden senioreiden estemestaruuskisassa sijoittui kuudenneksi ja sai erikoispalkinnon: positiivinen ja taitava ratsukko.

Älä nipistä yöunista.

Aivot tarvitsevat hyvää unta noin 6–9 tuntia yössä. Unen laadusta ja riittävyydestä kertoo se, onko olo herätessä virkeä ja säilyykö hyvä toimintakyky koko päivän.

Ajatus kulkemaan.

Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja hapen kulkua. Ajattelu tehostuu ja tarkkaavaisuus paranee nopeasti, kun keho lähtee liikkeelle.

UNI 2 RAVINTO 3

Väriä lautaselle.

Aivot rakastavat monipuolista ruokaa. Mitä värikkäämpää, sen parempi: kasviksia, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä, täysjyväviljaa ja hyvälaatuista rasvaa.

Aivojen ehdoilla

Digitaalinen media ei ole aivoille hyvä tai paha asia.

Oleellista on, että käyttää digilaitteita omilla ehdoillaan.

Kolme keskeisintä tekijää niin ihmisen itsensä kuin aivojen hyvinvoinnille ovat hyvä ja riittävä uni, terveellinen ravinto ja liikkuminen, sanoo kasvatuspsykologian yliopistolehtori, filosofian tohtori Lauri Hietajärvi Helsingin yliopistolta.

− Pitkän ajan trendi on ollut se, että unimäärät ovat laskemassa. Pitkäaikainen univaje voi aiheuttaa ongelmia arkijaksamisessa ja keskittymisessä ja johtaa pahimmillaan uupumiseen.

Digitalisaation vaikutuksia ihmisiin on tutkittu eritasoisesti aina tietokoneistumisen alusta lähtien. Nopean teknologisen kehityksen tarkasteleminen ja tutkiminen kulttuurikohtaisesti vaatii kuitenkin aikaa, eikä tuloksia voida odottaa saatavan välittömästi.

Hietajärvi on toiminut yhteistyössä muun muassa Helsingin yliopiston aivotutkimusryhmän kanssa sekä tutkinut Tiedeneuvonnan Kehittämishanke SOFIn

(Science Advice Initiative of Finland) puitteissa digitaalisen median käytön vaikutuksia Suomessa.

− Digitaalinen media ei lähtökohtaisesti ole joko hyvä tai paha. Paljon riippuu siitä, miten sitä käytetään ja miten paljon mihinkin tarkoitukseen. Tutkimus ei esimerkiksi suoraan osoita, että nukahtamisen ongelmat johtuisivat digilaitteista. Taustalla voi olla useita muita huolia tai syitä, jotka olisi hyvä kyetä tunnistamaan, Hietajärvi sanoo.

KOHTI SOPIMISEN KULTTUURIA. Hietajärvi huomauttaa, että tavoitettavissa olemisen paine voi olla todellinen tai itse luotu tunne. Olisikin hyvä miettiä, onko tunne saanut alkunsa työyhteisössä vai onko se pikemminkin sosiaalinen, ihmisten keskenään synnyttämä.

− Jatkuva tavoitettavissa oleminen palvelee yleensä tietenkin työnantajan etua, ainakin lyhytkestoisesti. Pitkässä juoksussa se ei ole kuitenkaan hyvä asia ja voi johtaa työntekijän uupumiseen. Eikä se ole silloin enää kenenkään etu. Voidaan myös kysyä, onko se edes oikeudenmukaista. Yhtä lailla, jos taustalla on pelkoja omasta asemasta tai siitä, pysyykö kehityksessä mukana, olisi hyvä voida nostaa asioita keskusteluun yhteisön

Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla.

Teksti Teemu Simola

sisällä. Jokainen voi pyrkiä edistämään työyhteisössään kulttuuria, jossa asioista voidaan puhua ja sopia, Hietajärvi sanoo.

− Meidän kulttuurissamme yksilölle on pitkälti asetettu säätelemisvastuu digitaalisen median käytöstä. Yksilön tahdonvoima voi tästä lähtökohdasta olla koetuksella. Voidaankin kysyä, eikö vastuuta vallitsevista käytännöistä voisi enemmän siirtää sopimusten ja säädösten puolelle.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi Ranskassa on jo lainsäädännöllisesti vaikutettu siihen, mihin aikaan työsähköposteja saa lähettää. Voisiko meilläkin olla aikarajat, joiden jälkeen tai joita ennen yhteydenottoja ei tehdä? Hietajärvi suosittelee myös, että ihmisellä olisi erikseen työ- ja arkipuhelin.

IHMINEN ETUSIJALLE. Ihmisen aivot ovat hyvin mukautuvaiset ja tottuvat helposti vallitseviin käytäntöihin, vaikka siinäkin on toki rajoituksensa. Myös keskittymiskyky harjaantuu.

− Lähtökohtaisesti aivot eivät pidä keskeyttämisestä. Jos keskeytyksiä kuitenkin tulee esimerkiksi digitaalisen median viestien ja ilmoitusten kautta, harjaantuvat aivot siihenkin, jolloin niitä saattaa jopa odottaa. On viitteitä, että ihminen hakee tällöin keskeytyksiä työhönsä, jolloin siitä

on tullut työntekoa häiritsevä tapa, Hietajärvi sanoo.

− Oma digitaalisen median käyttö kannattaa ottaa hallintaan ja rauhoittaa. Työyhteisöissä, ja ylipäänsä muiden ihmisten kanssa viestiessä, on pitkälti kyse asioiden puheeksi ottamisesta ja niistä yhdessä sopimisesta. Ihmiset ovat yleensä sallivampia ja myötätuntoisempia kuin kuvitellaan. Työyhteisössä ei tietenkään voida vaatia erikoiskohtelua vain jollekin, eli siksi yhteiset pelisäännöt olisi hyvä olla olemassa.

Olisiko perinteinen paperi ja kynä aivoille sitten digilaitteita parempi vaihtoehto? Hietajärven mukaan tavoite ratkaisee.

− Esimerkiksi mieleen painamisen suhteen ei ole yksiselitteisesti pystytty osoittamaan jompaakumpaa toista paremmaksi. Tekstin käsittelyssä digitaalinen laite on paljon nopeampi ja helpompi, mutta aivot pitävät myös käsin tekemisestä. Siitä ei kannata luopua.

− Tulevaisuuden suhteen toivoisin digitaalisuudelta internetin alkuaikojen optimismia. Nykyisellään esimerkiksi sosiaalinen media on alistettu voimakkaasti kaupallisuudelle. Olisi hyvä, jos se palvelisi enemmän ihmistä. Toivon, että tekoäly tulevaisuudessa auttaisi enemmän tätä päämäärää.

tavoitettavissa oleminen palvelee yleensä tietenkin työnantajan etua, ainakin lyhytkestoisesti.

MMA palvelee

PINNALLA

54 MMA:N KUULUMISIA

Jäsenet kertovat, miksi valitsivat MMA:n.

56

LAKIPALVELU APUNASI

Yhdenvertainen kohtelu on työntekijän oikeus.

58 KYSY TYÖELÄMÄSTÄ

Saako lomakorvausten maksuviiveestä hyvitystä?

Tekoäly on Tuulille yllättävän hyvä apuri

TYÖSUHDEJURISTIMME Tuuli Lahikainen ratkoo jäsentemme työ- tai edustussuhteisiin liittyviä juridisia asioita, mihin liittyy paljon kirjoittamistyötä. Tekoäly (ChatGPT) on selkeyttänyt Tuulin jo ennestään selkeitä tekstejä.

Tekoäly on Tuulille ennen kaikkea hyvä apuri. Sen avulla hän on muokkauttanut tekstejään sujuvammaksi.

− Juridisissa kysymyksissä tekoäly ei pärjää minulle. Olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt, miten laadukasta kieltä ChatGPT tuottaa, Tuuli kertoo.

Jos tekoälylle osaa antaa oikeita toimintaohjeita, se pystyy yhdistelemään eri asioita yhteen. Lisäksi

62 JÄSENETUMME

Työkykyvalmennus auttaa voimaan työssä hyvin.

ChatGPT kääntää hyvin tekstejä englanniksi.

− On tärkeää muistaa, ettei luovuta mitään luottamuksellisia tietoja tekoälylle. Sen tiedot ovat myös muutaman vuoden takaa, joten uusinta tietoa tekoälystä ei saa.

Tuuli kannustaa kokeilemaan tekoälyä ensin esimerkiksi harrastukseen liittyvästä asiasta. Hän suosittelee myös osallistumaan MMA:n tekoälykoulutuksiin.

Vaikka ChatGPT on helpottanut Tuulin työhön liittyvää ajatustyötä, parhaiten työasiat saa nollattua fyysisten aktiviteettien avulla. Tuuli suuntaakin noin neljästi viikossa kuntosalille sekä muun muassa maastopyöräilee ja lenkkeilee.

Reija Koistinen

Alojemme

Kampanja yhdessä jäsentemme kanssa

Elo-syyskuun vaihteessa starttasivat MMA:n brändi- ja jäsenhankintakampanjat, joissa nostamme mahtavia jäseniämme esiin. Molemmat kampanjat puhuvat samaa kieltä: MMA on myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille juuri se oikea etujärjestö, jossa on ilo olla mukana ja josta saa eniten hyötyä.

BRÄNDIKAMPANJAN TAVOITTEENA on nostaa MMA:n tunnettuutta ja ylipäänsä merkittävyyttä alojemme ammattilaisille. Jäsenemme kertovat, miksi MMA on heidän valintansa ja miksi he suosittelevat jäsenyyttä.

− Eniten iloitsen siitä, että olemme saaneet toteuttaa kampanjan

yhdessä jäsentemme kanssa. Nyt heidän omat, aidot tarinansa saavat tilaa. Uskon, että kollegan suosittelut ovat vahva tekijä vakuuttamaan jäsenyytemme hyödyistä, kuvaa markkinointipäällikkö Mari Niemi

Kampanjoissa on nyt paljon uutta video- ja kuvamateriaalia. Lisäksi

sisältömarkkinoinnin osuutta on kasvatettu merkittävästi, ja sitä nostetaan esiin koko loppuvuoden ajan.

Molemmat kampanjat on tehty huolellisen brändityön pohjalta.

− Kampanjat viestivät nyt keskenään samaa. Jäsenhankintakampanjassa annamme uusille jäsenille myös pienen bonuksen, sillä he voivat liittyä jäseneksemme pienemmällä loppuvuoden kuukausimaksulla, kertoo yhteyspäällikkö Igor Parri.

Kampanjassa nostetaan esiin, että MMA on uuden ajan etujärjestö, joka palvelee yksilöllisesti mutta kokoaa alan osaajat vaikut-

tavaksi yhteisöksi. Työttömyysturva on vahva pohjakallio, mutta alojen ammattilaisille räätälöidyt asiantuntijapalvelut sekä koulutukset ovat helmiämme.

− Alojemme työelämän tuntemus on vahvuutemme, ja sillä me nostamme myynti- ja markkinointityön arvostusta ja merkitystä näkyväksi. On mahtavaa saada tuntea oma työ MMA:ssa merkitykselliseksi, Mari hehkuttaa.

Myös nykyisille jäsenille kampanja viestii hyvää ja tiivistää jäsensuhdetta MMA:han. Jäsenyydestä saa suurimman hyödyn, kun MMA:n etuja ja palveluja käyttää aktiivisesti.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:ssa tapahtuu.

työelämän tuntemus on vahvuutemme.

HALUAISITKO, ETTÄ ystäväsi tai kollegasi pääsisi osaksi upeaa joukkoamme? Kun suosittelet jäsenyyttämme ja ystäväsi liittyy mukaan, voit valita palkkioksesi joko 50 euron hyvityksen tulevista jäsenmaksuistasi tai 50 euron arvoisen Superlahjakortin.

Saat palkinnon jokaisesta uuteen jäsenyyteen johtaneesta suosittelusta! Sen teet helposti Oma MMA:n kautta osoitteessa oma.mma.fi

Paransimme laskutusjärjestelmäämme

OLEMME SYKSYN aikana tehneet parannuksia laskutusjärjestelmäämme, jotta voimme tarjota sinulle entistäkin sujuvamman palvelukokemuksen. Muutoksessa siirsimme nykyiset e-laskusopimukset uuteen järjestelmään.

Lähetämme vuoden viimeisen e-laskun lokakuuhun mennessä. Joskus uuden järjestelmän käyttöönotossa voi kuitenkin mennä ”bitti poikittain”. Kannattaa tarkistaa verkkopankissa, että olet saanut vuoden viimeisen e-laskun onnistuneesti.

Jos viimeinen e-laskusi ei ilmesty verkkopankkiin, suosittelemme sinua tekemään tilauksen uudestaan. Poista vanha e-laskusopimus verkkopankistasi ja tee se uudelleen. Löydät e-laskusopimuksen tekemiseen tarvittavan viitenumeron Oma MMA -palvelun Jäsenmaksut-osiosta.

Uusi järjestelmä ei vaikuta paperi- tai sähköpostilaskuihin. Ainoastaan laskupohja näyttää erilaiselta. Lähetämme sähköpostilaskut jatkossa uudesta sähköpostiosoitteesta, joka on noreply@maventa.com

Nuoret istuttivat 5 600 taimea Utajärvellä

KESÄLLÄ 2023 MMA osallistui jo kolmatta kertaa Akavan ja akavalaisten liittojen kanssa Suomen 4H-liiton Taimitekoon. Hankkeen tavoite on nuorten työllistäminen sekä uusien hiilinielujen luominen.

Utajärven ja Muhoksen 4H-yhdistysten nuoret istuttivat kesäkuussa Akavan nimikkometsää Utajärvelle Pohjois-Pohjanmaalle yhteensä lähes kolme hehtaaria. Istutuskohteen omistaa Suomen 4H-liitto, ja kyseessä on vanha turvetuotannosta poistunut maa-alue.

Ensimmäinen kesätyöpaikka monelle

Nuorisojärjestö 4H on vuodesta 2019 lähtien istuttanut uutta metsää ja

tarjonnut nuorille työkokemusta taimien istuttajina. Taimiteko työllistää alle 18-vuotiaita, pääasiassa peruskoulun päättäviä nuoria. Monelle heistä taimien istuttaminen on ensimmäinen kesätyöpaikka. Taimi-

teko on toimintansa aikana työllistänyt 550 nuorta ympäri Suomea. – On erittäin hienoa olla mukana antamassa nuorille positiivinen ensikokemus työelämästä. Haluamme MMA:ssa edistää hyvää työelämää, mikä on Taimiteonkin ytimessä – samalla ympäristö hyötyy useiksi vuosiksi eteenpäin, iloitsee MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki

Tänä vuonna Taimitekoon osallistuivat Akava-yhteisöstä Akava, Agronomiliitto, Akavan Erityisalat, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu, Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset MMA, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Professoriliitto, Tieteentekijät ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.

Nappaa palkkio suosittelemalla

MMA:n lakipalvelu kommentoi ajankohtaisia työelämäaiheita.

Yhdenvertaisuuslaki uudistui

Jokaisella työntekijällä on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti työelämässä. Syrjintä on kiellettyä niin työhönotossa, työsuhteen aikana kuin myös työsuhdetta päätettäessä.

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Lain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. Vastatoimien kiellolla tarkoitetaan, että ketään ei saa kohdella kielteisesti siksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslakiin, osallistunut syrjinnän selvittämiseen tai yhdenvertaisuuden turvaamiseen.

Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Lain tarkoituksena on edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä sekä estää myös sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

Myös työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeamiseen ole tehtävästä tai asemasta johtuvaa perusteltua syytä. Erilaiselle kohtelulle tulee olla aina todellinen ja oikeasuhtainen laissa todettu peruste.

Häirinnän poistaminen ja mukautukset

Ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on kiellettyä häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy edellä mainittuihin syrjintäperusteisiin ja aiheuttaa esimerkiksi nöyryyttävän tai vihamielisen ilmapiirin.

1.6.2023 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen myötä määritelmä on laajentunut sisältämään häirinnän, joka kohdistuu yksilön lisäksi myös ihmisryhmään. Jos työnantaja laiminlyö velvollisuuden ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi, on menettelyä pidettävä lain mukaan syrjintänä.

Lakiuudistus täsmentää myös vammaisten työntekijöiden kohtuullisia mukautuksia koskevia säännöksiä. Työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloinkin tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen työntekijä voi yhdenvertaisesti muiden kanssa suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Kohtuullisia mukautuksia arvioitaessa huomioidaan ensisijaisesti vammaisen työntekijän tarpeet, mutta myös työnantajan koko, taloudellinen asema, toiminta sekä mukautuksista aiheutuvat kustannukset ja niihin saatavilla oleva tuki. Työnantajan on pyynnöstä annettava viipymättä kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työssä tai työtä hakiessaan.

Teksti Sanna Honkanen MMA:n lakipalvelusta

Yhdenvertaisuuden edistäminen

Uudistus täsmentää työnantajan velvollisuuksia yhdenvertaisuuden edistämisen ja yhdenvertaisuussuunnittelun osalta. Työnantajan on kaikki eri syrjintäperusteet huomioiden arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista niin työhönotossa kuin työpaikalla eri tilanteissa. Arvioitavaksi tulevat niin työolot kuin toimintatavat työntekijöitä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä, esimerkiksi tehtäviä jaettaessa tai eduista päätettäessä. Yhdenvertaisuuden toteutumista voi selvittää muun muassa henkilöstölle tehtävillä kyselyillä tai arvioimalla rekrytointiprosessia ja tilastoja. Edistämistoimenpiteiden on oltava työnantajan toimintaympäristö ja olosuhteet huomioiden tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelman tulee sisältää jat-

kossa, kahden vuoden siirtymäsäännöstä noudattaen, myös selvitys yhdenvertaisuuden toteutumista koskevan arvioinnin johtopäätöksistä. Edistämistoimia ja niiden vaikutusta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.

Valvonta ja oikeussuoja tehostui

Yhdenvertaisuuden edistämistä ja syrjinnän kieltoa työelämässä valvoo jatkossa työsuojeluviranomaisten lisäksi myös yhdenvertaisuusvaltuutettu, jonka toimivalta työelämässä on laajentunut. Valtuutetulla on nyt valta valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös yksittäisissä syrjintätapauksissa. Syrjintää työelämässä kokeva voi siten olla yhteydessä jatkossa myös yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys työnantajalta, joka on yhdenvertaisuuslain vastaisesti syrjinyt tai kohdistanut vastatoimia. Tarvittaessa riita-asia voidaan ratkaista yleisessä tuomioistuimessa.

”Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista niin työhönotossa kuin työpaikalla eri syrjintäperusteet huomioiden”, Sanna Honkanen kertoo.

Ketään ei saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella.

MMA:n asiantuntijat vastaavat jäseniä askarruttaviin kysymyksiin.

Työsuhteeni päättyi, ja yhtiö maksoi loppupalkan päättymispäivänä. Lomakorvaukset oli kuitenkin maksettu väärin. Pyysin puuttuvaa osaa sähköpostitse, ja yhtiö lupasi maksaa sen, mutta onko minulla oikeus saada myös jotain hyvitystä viiveestä?

Jos loppupalkan maksu viivästyy työsuhteen päättyessä, on työntekijällä työsopimuslain mukaan oikeus saada korkolain mukaisen viivästyskoron lisäksi odotusajan palkka eli täysi palkka odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.

Hyvä, että olet huomauttanut puuttuvasta loppupalkasta heti kirjallisesti. Jos saatava on epäselvä tai viivästyminen johtuu esimerkiksi laskuvirheestä, työntekijä voi vaatia palkkaa odotuspäiviltä vain, jos ilmoittaa asiasta työnantajalle kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja maksa saatavia kolmessa arkipäivässä ilmoituksen jälkeen. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

Minut on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Kuulin, että irtisanomisajalla olisi mahdollista saada vapaata uuden työn hakemiseksi, onko näin?

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on mainitsemassasi tilanteessa, elleivät osapuolet irtisanomisen jälkeen muuta sovi, oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikana työllistymissuunnitelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimakoulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun tai työssäoppimiseen. Vapaata voi saada myös oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

- yhteensä enintään viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on korkeintaan yksi kuukausi

- yhteensä enintään 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta korkeintaan neljä kuukautta

- yhteensä enintään 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Jos työntekijä on irtisanomishetkellä täyttänyt 55 vuotta ja jos työsuhde on yhtäjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivän keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta, on työllistymisvapaan pituus nyt lakiuudistuksen mukaan seuraava:

- yhteensä enintään viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on korkeintaan yksi kuukausi

- yhteensä enintään 15 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta korkeintaan neljä kuukautta

- yhteensä enintään 25 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Työllistymisvapaata saa käyttää tällöin myös muutosturvakoulutukseen sekä osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen.

Työntekijän on ilmoitettava työllistymisvapaan tai sen osan käyttämisestä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

Tekstit MMA:n lakipalvelu

Vapaata voi saada myöshakuun.työpaikan

Työttömyysturvaan suunnitteilla heikennyksiä

TYÖTTÖMYYSTURVAAN ON tulossa

Suomen uuden hallitusohjelman mukaan merkittäviä muutoksia.

Työttömän näkökulmasta kyse on suurimmaksi osaksi heikennyksistä.

Hallitusohjelman mukaan leikkaukset tulisivat voimaan jo vuonna 2024. Aikataulu ja yksityiskohdat tarkentuvat kuitenkin valmistelun edetessä.

Työttömyysturvan taso laskee kahden kuukauden jälkeen

Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyysturva laskee

• 80 prosentin tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (noin kaksi kuukautta) ja

• 75 prosentin tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen (noin kahdeksan kuukautta).

Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta, ja taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.

Kansaneläkeindeksi jäädytetään

Hallitusohjelmassa on sovittu kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä. Tämä tarkoittaa, että etuudet eivät nouse kuluttajahintojen nousun myötä.

Lapsikorotukset poistetaan

Lasten lukumäärän perusteella maksetuista lapsikorotuksista luovutaan.

Nykyisin lapsikorotusten määrä on 150–285 euroa kuukaudessa.

300 euron suojaosa työtuloille poistuu

Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että

palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Viime vuonna 39 prosenttia ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa osittaisen työskentelyn ajalta. Jatkossa tätä suojaosaa ei ole.

Ansiosidonnaista saadakseen on työskenneltävä puolen

vuoden sijaan vuosi

Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaadittaisiin vuoden työtä. Lisäksi hallitusohjelmassa sovittiin, että työssäoloehto ei enää kerry palkkatuetusta työstä. Nykyään palkkatuki kerryttää työskentelyedellytystä 75 prosentin osuudella. Palkkatukea koskeva muutos vaikuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömiin.

Päivärahaoikeuteen vaikuttaa jatkossa työtuntien sijaan palkan suuruus

Tällä hetkellä ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan. Jatkossa tämän sijaan edellytettäisiin, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Viime hallituksen aikana valmistellussa euroistamismallissa minimipalkka oli noin 860 euroa.

Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään

Omavastuuaika pitenee nykyisestä viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa.

Lomakorvaukset jaksotetaan

Lomakorvaukset jaksotetaan jat-

kossa. Tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella.

Ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan

Ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan. Tiedossa ei ole, koskeeko kirjaus kaikkia poikkeuksia. Ikä vaikuttaa nykyisin moneen työttömyysturvan osa-alueeseen.

Vuorotteluvapaajärjestelmä lopetetaan

Vuorotteluvapaajärjestelmä lopetetaan. Vapaata käytti viime vuonna 5 300 henkilöä. Vastaava määrä työttömiä henkilöitä työllistyi vuorotteluvapaajärjestelmän kautta.

Työttömyyskassat

avuksi työllistymisessä

Työttömyyskassat voivat tarjota jatkossa asiakkailleen työvoimapalveluita. Nykyisin kassat eivät saa tehdä mitään työllisyyden edistämiseksi tai sen tukemiseksi.

Selvitetään

yhdistelmävakuutusta ja universaalia ansioturvaa Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutuksesta, jonka tavoitteena on parantaa niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina. Lisäksi hallitus selvittää universaalia ansiosidonnaisen mallia ja työttömyysturvan keston lineaarimallia suhteessa työssäoloehtoon.

ME KOULUTAMME

MMA:n koulutuskalenterista löydät parhaat koulutukset osaamisesi kasvattamiseen.

Hio myyntitaitojasi kanssamme

Syksyn myyntivalmennuksissa opit ymmärtämään asiakastasi paremmin ja parantamaan myyntitaitojasi.

Mindfulness ja tunneäly myynnissä

ti 3.10. klo 9–10.30 ja

ti 17.10. klo 9–10.30

Petri Pennasen opastuksella opit käyttämään tunneälyä ja mindfulnessia myynnissä. Saat hyödyllistä tietoa asiakkaan tunnetilojen huomioinnista ja vaikeiden tilanteiden hallinnasta.

Menestyvä

myyjä 2025

ti 31.10. klo 9–10.30

Tämä Jan Ropposen koulutus tarjoaa uusia näkökulmia myyntiin. Opit teknologian merkityksestä, ostokäyttäytymisen muutoksesta sekä saat tietoa, mitä on tulevaisuuden myyntityö.

Muista!

Vahvista markkinointiosaamistasi

Näissä Eija Anteroisen ja Päivi Vaipuron vetämissä koulutuksissa saat taatusti uusia ideoita markkinointityöhösi.

Myynnin ja markkinoinnin yhteistyö

ti 10.10. klo 9–11

Saavuta parempia tuloksia myynnin ja markkinoinnin yhteistyöllä. Tässä koulutuksessa saat monia käytännön vinkkejä yhteistyön kehittämiseen.

Brändi- vai taktinen mainonta?

ke 25.10. kello 9–11

Tule oppimaan tehokasta mainontaa. Erottele brändi- ja taktinen mainonta, ymmärrä tavoitteet ja mittarit ja opi luomaan vahva brändi.

Marketing Finlandin koulutustärpit

Hanki uutta markkinointiosaamista – tarjoamme nämä Marketing Finlandin koulutukset sinulle maksutta.

SEA

Hakukonemainonta

to 5.10. klo 10–11

Tule mukaan oppimaan Google-hakukonemainonnan perusteita. Opit myös yhdistämään SEO:n ja SEA:n tehokäyttöön.

Visuaaliset tunnisteet brändin rakentamisessa

ti 28.11. klo 10–11

Tämän koulutuksen jälkeen ymmärrät, mikä merkitys visuaalisella ilmeellä on brändin rakentamisessa. Saat myös uutta tietoa tekoälyn mahdollistamasta visuaalisen ilmeen analysoinnista.

Ilmoittaudu jokaiseen koulutukseen erikseen koulutuskalenterimme kautta osoitteessa mma.fi/koulutukset. Näin pääset koulutukseen joko ilmaiseksi tai edullisempaan jäsenetuhintaan. Koulutusten osallistumislinkit ovat henkilökohtaisia. Muistathan aina myös peruuttaa osallistumisesi esteen sattuessa!

Näin jonossa oleva saa paikan, emmekä veloita sinulta 30 euron maksua perumattomasta osallistumisesta.

Koko koulutustarjontamme löydät osoitteesta mma.fi/koulutukset

Petri PennanenJan Ropponen Eija Anteroinen Päivi Vaipuro

Myyjäkonkari löysi työnilon

Jyri Kaarlela, pitkän linjan myyntiammattilainen Wulffilla, löysi uuden intohimon työhönsä kouluttautumisella. Osaamisen vahvistaminen on parantanut myös työhyvinvointia, minkä ansiosta Jyri voi kuvitella työskentelevänsä vielä 80-vuotiaanakin.

JYRI ON työskennellyt Wulffilla jo 26 vuoden ajan myyntitehtävissä. Nykyään noin 20 prosenttia työajasta kuluu myös myynnin ja markkinoinnin yhteistyön tukena toimimiseen sekä digitaalisen myynnin kehittämiseen.

Kymmenisen vuotta sitten Jyri koki, ettei hän enää voisi oppia mitään uutta. Samalla myyntityö alkoi tuntua puuduttavalta, ja alanvaihtokin kävi mielessä.

Muutama vuosi myöhemmin Jyri havahtui siihen, että nuoremmat menevät ohi eikä hän pysy enää tahdissa mukana. Jyri oli silloin 45-vuotias, joten työuraakin oli jäljellä noin 20 vuotta.

− Korona-aika rauhoitti työtahtiani. Minulla oli enemmän aikaa pohtia omaa työtäni ja kehittymismahdollisuuksiani. Aloin miettimään, että ehkä sittenkin voisin hyötyä koulutuksiin menemisestä. Aiemmin kuvittelin osaavani jo kaiken tarvittavan, Jyri kuvaa.

Pikkuhiljaa eteenpäin

Ensimmäiset askeleet Jyri otti muun muassa Rastorin koulutusten avulla. Jossain vaiheessa Jyri huomasi, että MMA:n koulutussisällöt ovat erittäin kattavia.

Viime syksynä Jyri liittyi jäseneksemme, vaikka oli aiemmin ollut sitä mieltä, ettei ammatillinen etujärjestö olisi hänelle tarpeellinen. Kouluttautumisen myötä Jyrin asenne on muuttunut.

− Jokainen koulutuskerta on tarjonnut uusia näkökulmia työhöni, vaikka aihe olisi jo ennestään tuttu. Olen esimerkiksi käynyt Oona Kankkusen koulutuksissa lukuisia kertoja, ja joka kerta olen saanut uusia oivalluksia.

Erityisesti moderniin, sosiaaliseen ja digitaaliseen myyntiin liittyvät MMA:n koulutukset herättivät Jyrin kiinnostuksen. Hän halusi ymmärtää paremmin, miten näiden taitojen petraamisella saisi uutta näkökulmaa työhön.

− Olen harmikseni huomannut, ettei ikäisilläni myyjillä usein ole hyvää osaamista näillä alueilla, vaikka tuoteosaaminen olisikin huippuluokkaa. Itse pääsen nyt helpommalla ja saan paremmin tuloksia aikaan, kun olen ottanut käyttöön koulutusten oppeja.

Työssä jaksaa nyt vaikka kasikymppiseksi Jyri on nyt innostunut myyjän työstä uudelleen. Alanvaihtoajatuksetkin ovat menneet romukoppaan. Jyri uskoo, että yksi avaintekijä on oman osaamisen ajan tasalla pitäminen ja sen myötä työn mielekkyyden kokeminen.

− Nyt odotan aina innolla uuden työviikon alkua. Voisin myös hyvin kuvitella olevani työelämässä vielä kasikymppisenäkin!

Koulutuksissa Jyri on luonut kontakteja muihin myyjiin ja löytänyt uusia ystäviäkin. Heitä hän kuvailee ”myyntiystäviksi”.

Teksti Reija Koistinen Kuva Timo Porthan

MMA:n jäsenet saavat monenlaisia etuja työelämään ja vapaa-aikaan.

Kohti uusia

työmahdollisuuksia

OLETKO JÄMÄHTÄNYT urallasi paikoilleen? Asemasi työmarkkinoilla vahvistuu, kun suunnittelet uraasi ja päivität osaamistasi aktiivisesti. Olemme aina tukipilarisi, kun tarvitset tsemppiä urapolullasi.

Ura- ja työkykyvalmennus

Olemme sinua varten työelämäsi käännekohdissa. Työuravalmennuksessamme saat sparrausta esimerkiksi työnhakuun, urasuunnitteluun, nykyisessä työssä kehittymiseen tai esihenkilönä työskentelemiseen. Työkykyvalmennus taas tähtää siihen, että voit työssäsi hyvin.

Voit varata itsellesi ajan kumppanimme Työvalmennus Futuurin valmennukseen Oma MMA:sta löytyvästä kalenterista. Ensimmäisen maksuttoman valmennuksesi voit varata heti seuraavana vuotena liittymisesi jälkeen. Valmennuksen kesto riippuu siitä, kuinka kauan olet ollut jäsenenämme.

Työsuhteen lakineuvonta

Yksi kehutuimmista palveluistamme on työsuhdejuristiemme neuvontapalvelu työelämän moniin eri tilanteisiin. Ota rohkeasti lakipalveluumme yhteyttä, jos esimerkiksi tarvitset neuvoa uuden työsopimuksen tekemisessä tai jelppiä johonkin kiperään lakiongelmaan työsuhteessasi.

Palkkaneuvonta

Mietitkö, vastaako palkkasi työsi sisältöä tai vaativuutta? Katso, kuinka paljon aloillamme tienataan

Oma MMA -palvelumme palkkatutkasta, jonka tiedot pohjautuvat vuosittaiseen palkkatutkimukseemme. Saat halutessasi myös maksutonta palkkaneuvontaa jäsenpalvelustamme.

Avoimet työpaikat

Alan houkuttelevimmat työpaikat olemme koostaneet tyopaikat.mma.fi -sivustollemme. Löydä oma unelmatyösi tai tilaa hakuvahti, niin et missaa elämäsi tilaisuutta!

CV- ja työhakemuspohjat

Aiheuttaako CV:n ja työhakemuksen laatiminen päänvaivaa? Jäsenenämme saat työnhakusi tueksi veloituksetta kumppanimme Minjonin suunnittelemat CV- ja työhakemuspohjat sekä online-kurssin CV:n laatimiseen. Lisäksi saat 15 prosentin alennuksen Minjonin muista palveluista.

Tunnista vahvuutesi

Tunnista vahvuutesi Mazhr:n työpsykologisilla testeillä ja todenna ne työnantajille. Tarjoamme

Mazhr:n kaksi työpsykologista testiä edulliseen 10 euron jäsenetuhintaan (normaalisti 89,90 euroa).

Lunasta etusi Oma MMA:ssa!

Uusi etu!

Fressi kuntosalijäsenyys hyvinvointisi tueksi

ALOITA VIRKEÄMPI arki Fressissä jäsenetuhintaan! Hyvinvointisi on lähellä sydäntämme − uudella edulla haluamme tarjota arkeesi energiaa ja tasapainoa.

Fressi Hyvinvointikeskuksella on lähes 50 toimipistettä ympäri Suomen. Monipuolisten kuntosalien ja ryhmäliikuntatuntien lisäksi voit täydentää hyvinvointikokemustasi muun muassa hieronta-, fysioterapia- ja ravitsemusohjauspalveluilla.

Alennuskoodillamme saat Fressin toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen 12 kuukauden kuntosaliasiakkuuden ilman liittymismaksua (arvo 29 euroa) sekä viiden euron alennuksen kuntosalijäsenyyden kuukausihinnasta. Säästät jäsenenämme 60 euroa vuodessa!

Etujesi hyödyntämiseen tarvittavat alennuskoodit löydät helposti Oma MMA -palvelusta. Voit käyttää koodeja Fressin nettikaupassa.

Tartu tilaisuuteen ja aloita matkasi kohti tasapainoista ja hyvinvoivaa arkea Fressillä! Lisätietoa osoitteessa fressi.fi

Uusi MMA-kalenteri

VUOSIKALENTERIMME ON maksuton jäsenetusi. Jos olet saanut MMA-kalenterimme jo aiemmin, lähetämme sen automaattisesti joulukuussa ilmestyvän lehtemme mukana. Tilausta ei siis tarvitse uusia.

Jos kalenterimme ei ole aiemmin kolahtanut postiluukustasi, mutta haluat sen saada, päivitä tilauksesi Oma MMA:ssa viimeistään 17.11.2023. Palvelussa voit halutessasi myös peruuttaa tilauksesi kokonaan.

Näin tilaus hoituu

1. Kirjaudu Oma MMA:han osoitteessa oma.mma.fi.

2. Valitse Omat tiedot -valikosta: Tilaukset.

3. Valitse joko isompi A5-kokoinen kalenteri tai puolet pienempi taskukalenteri.

4. Lopuksi tallenna.

Näin se toimii

Oma MMA -palvelumme on osoitteessa oma.mma.fi. Voit käyttää

Oma MMA:ta, kun olet ilmoittanut sähköpostiosoitteesi meille.

Uusi etu!

Tuoreimmat bisneskirjat taskussasi

OSAAMISTA kertyy jokaiselle monissa ympäristöissä – joskus jopa huomaamatta.

Osaaminen ei kuitenkaan synny itsestään vaan sitä kannattaa ruokkia monin eri tavoin. Haluatpa sitten katsauksen työelämän ajankohtaisiin aiheisiin, tai buustata loman jälkeistä työinspiraatiota, kirja on siihen oiva valinta!

Jäsenenämme saat nyt maksutta käyttöösi Alma Talent Kirjat -mobiilisovelluksen, josta löydät ainutlaatuisen valikoiman Suomen uusimpia ja kiinnostavimpia e-kirjoja ja äänikirjoja. Valikoimassa on teoksia esimerkiksi johtamisesta, itsensä kehittämisestä, myynnistä ja markkinoinnista.

Oletko perinteisen printtikirjan ystävä?

Jäsenenämme saat Alma Talent Shopin koko valikoimasta 15 prosentin alennuksen osoitteessa shop.almatalent.fi

Ohjeet ja koodit etujesi hyödyntämiseen löydät Oma MMA:sta osoitteessa oma.mma.fi

MMA SM-Golf Laukaassa

MMA KESKI-SUOMI järjesti 15. heinäkuuta kaikille MMA:n jäsenille tarkoitetun SM-Golfin Laukaan Peurankagolfissa (LPG). Tapahtuma keräsi lähes 50 osallistujaa eri puolilta Suomea. Kilpailupäivän aluksi osallistujille pidettiin lyhyt avajaistilaisuus. Paikalle saapunut MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki oli iloinen, että tällainen kaikille yhteinen jäsentapahtuma järjestettiin. Ennen hyvän pelin toivotuksia osallistujille kerrottiin myös, miten kilpailu etenee päivän aikana.

Kilpailut saatiin käyntiin ja sujuivat odotetusti. Golf GameBookin kautta lyöntitilastojen syöttö tuotti kylläkin joillekin harmaita hiuksia, mutta onneksi oli vielä vanhat paperiset tuloskortit käytössä. Kilpailujen päätyttyä nautittu kisalounas oli hyvä ja maittava. Ruokailun jälkeen oli aika kertoa kisan tulokset ja jakaa palkinnot. Tuloksista kertoi osallistujille LPG:n toimitusjohtaja Jani Linna. Harmi kylläkin, että osa kilpailijoista ehti poistua paikalta jo ruokailun jälkeen, joten kaikille voittajille palkintoja ei voitu luovuttaa.

MMA:n kiertopalkinnon voitti Reino Kallio. Kaulamitalin saivat kaikki voittajat. Tulokset voi tarkastaa GameBookin kautta.

Kilpailuun oli saatu myös erilaisia sponsoripalkintoja Jyväskylän

Autotarvike Oy:stä, Hedin Automotive Oy:stä, Wurth Oy:stä, O.K. Auto Oy:stä sekä Orkla Oy:stä. Nämä palkinnot jaettiin paikalla vielä olleille eri sarjojen parhaille kisaajille. Tilaisuutta sponsoroivat myös Danske Bank, Sähkötyö Rentola, Suomen Brodeeraus, Antishop, Toshiba Store, ST1, TLMaint, Foodin, UTA, Medic, Safe ja Nodeon.

Ensi vuonna kisat järjestetään

Kokkolassa. Sinne siis sankoin joukoin kaikki mukaan kisaamaan!

SM-Golfiin otti osaa lähes 50 kilpailijaa heinäkuun puolivälissä.

Motoristitapahtuma juhlatunnelmissa

ISOKATE, PIRKANMAAN Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten MPkilta, järjesti elokuussa hämäläiseen tyyliin valtakunnallisen motoristitapahtuman. Samalla juhlistettiin MMA Pirkanmaan 90-vuotista taivalta.

Kokoontumisajon tukikohtana toimi kylpylähotelli Scandic Eden, jonne osallistujat saapuivat jo perjantaina. Illalla iloinen osallistujajoukko kävi tutustumassa Nokian panimoon, jossa nautittiin pientä iltapalaa.

Suomen suurin pienpanimo yllätti monipuolisuudellaan. Tuotteet saavat uniikin leimansa panimon omista hankintakanavista ja kotimaisesta viljasta.

Lauantai alkoi sateisissa olosuhteissa. Kuljettajakokouksen jälkeen osallistujat saivat tietoa yhdellä tankillisella ajettavasta reitistä taukopaikkoineen. Sade väistyi, jonka jälkeen matka alkoi poutasäässä.

Reitti kulki Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden ja Urjalan kauniiden maisemien läpi. Punkalaitumella pysähdyttiin Kahvila Myötätuulessa aamukahville. Sastamalan ja Karkun kautta ryhmä saapui Häijääseen nauttimaan herkullista Herkkujuustolan keittolounasta.

Matka jatkui kohti Hämeenkyröä. Pieni pätkä eteni soratiellä, joka yllättäen oli paremmassa kunnossa kuin monet asfalttiteistä.

Hämeenkyrössä maisemat olivat henkeäsalpaavia, ja mutkainen tie vei lopulta Mahnalan mansikkatilalle, viimeiselle taukopaikalle.

Siuron kautta ryhmä palasi takaisin Edeniin, jossa nautittiin ”kypäräkaljasta” ja illallista. Samalla jaettiin ajokokemuksia sekä keskusteltiin motoristien ja myyntiammattilaisten arjesta. Tapahtuma päättyi rennosti aulabaarissa hotellin alakerrassa.

Seuraavana aamuna motoristit hajaantuivat ympäri Suomea takaraivossaan Varsinais-Suomen upeat mutkatiet. Niissä maisemissa on luvassa ensi vuoden kokoontumisajo.

MMA:n MP-kilta nautti VarsinaisSuomen maisemista. Nokian panimo yllätti motoristit monipuolisuudella.

CHAT

Oma MMA:ssa arkisin klo 9–11 & 12–15

Puhelimitse tavoitat meidät arkisin klo 9–15

020 122 4400

8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min (kiinteän puhelinverkon liittymästä)

8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min (matkaviestinverkon liittymästä)

Jäsenpalvelumme

Sähköposti: jasenpalvelu@mma.fi

24/7 verkkosivuillamme

Lakipalvelumme

Sähköposti: lakipalvelu@mma.fi

KOKO-kassa

Postiosoite: KOKO-kassa, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2, 4. kerros. (Sisäänkäynnin yläpuolella lukee Asemapäällikönkatu 12 B.)

www.kokokassa.fi

Puhelinpalvelu: 09 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe klo 10–13

Kassan jäsenille suosittelemme eAsiointia, jossa voit tarkistaa ja päivittää omat yhteystietosi, hakea ansiopäivärahaa ja toimittaa kassalle tarvittavia liitteitä sekä lähettää ja vastaanottaa viestejä.

Yrittäjän työttömyyskassa

puhelin 09 622 4830, www.yrittajakassa.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta.

Jos olet tehnyt osoitteenmuutoskiellon, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella.

MMA:n tietosuojaseloste löytyy osoitteesta mma.fi/tietosuojaseloste.

MMA:n toimisto PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2 B) mma.fi

Henkilökohtaiset sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@mma.fi

Me muut toimistolla: Assi Kivistö

Igor Parri

Jaana Apell

Juuli Hiltunen

Lea Lehtonen

Mari Niemi

Melissa Mikanoja

Reija Koistinen

Toni Varis

Tuula Sirén

Puheenjohtaja: Marko Hovinmäki

Löydät meidät kaikki verkkosivuiltamme mma.fi/henkilosto

Verkostoidu!

Twitter ja Instagram: MMAliitto

Facebook ja LinkedIn: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Samuli Myllyharju Palkkaneuvonta 020 122 4409

Heidi Sarén Työhyvinvointi, palkkaneuvonta, muut jäsenasiat 020 122 4403

Sari Kanervo Jäsenmaksut, jäsentietojen hallinta, muut jäsenasiat 020 122 4402

Eija Kuitunen Koulutukset, muut jäsenasiat 020 122 4401

Jonna Kostiainen Tiiminvetäjä 020 122 4408 Service in English

Milla Päivystys

020 122 4453

Yhdessä osoitteessa kaikki jäsenedut sekä omat jäsenyysasiat.

50 euron arvoinen palkkiojokaisesta uudestajäsenestä

Pihla, Jyri ja Heli suosittelevat MMA:ta –suosittele sinäkin!

Houkuttele ystäväsi tai kollegasi liittymään jäseneksemme, niin palkitsemme sinut onnistuneesta suosittelusta. 50 euron arvoisen palkkion voit käyttää omiin jäsenmaksuihisi tai voit valita lahjakortin.

Suosittelu käy kätevästi Oma MMA:ssa:

• Kirjaudu palveluun osoitteessa oma.mma.fi.

• Klikkaa Suosittele jäsenyyttä -painiketta.

• Saat ohjeet, kuinka toimia.

”Kierrätän aina työsopimukseni MMA:n lakipalvelun kautta. Jäsenyydellä saa etuja sekä

kontakteja, joita ei voi rahalla mitata. Se on paljon enemmän kuin pelkkä työttömyysturva.”

Jyri Järvinen, myyntipäällikkö