Aivojen ehdoilla

Digitaalinen media ei ole aivoille hyvä tai paha asia. Oleellista on, että käyttää digilaitteita omilla ehdoillaan.

Teksti Teemu Simola

Kolme keskeisintä tekijää niin ihmisen itsensä kuin aivojen hyvinvoinnille ovat hyvä ja riittävä uni, terveellinen ravinto ja liikkuminen, sanoo kasvatuspsykologian yliopistolehtori, filosofian tohtori Lauri Hietajärvi Helsingin yliopistolta.

− Pitkän ajan trendi on ollut se, että unimäärät ovat laskemassa. Pitkäaikainen univaje voi aiheuttaa ongelmia arkijaksamisessa ja keskittymisessä ja johtaa pahimmillaan uupumiseen.

Digitalisaation vaikutuksia ihmisiin on tutkittu eritasoisesti aina tietokoneistumisen alusta lähtien. Nopean teknologisen kehityksen tarkasteleminen ja tutkiminen kulttuurikohtaisesti vaatii kuitenkin aikaa, eikä tuloksia voida odottaa saatavan välittömästi.

Hietajärvi on toiminut yhteistyössä muun muassa Helsingin yliopiston aivotutkimusryhmän kanssa sekä tutkinut Tiedeneuvonnan Kehittämishanke SOFIn (Science Advice Initiative of Finland) puitteissa digitaalisen median käytön vaikutuksia Suomessa.

− Digitaalinen media ei lähtökohtaisesti ole joko hyvä tai paha. Paljon riippuu siitä, miten sitä käytetään ja miten paljon mihinkin tarkoitukseen. Tutkimus ei esimerkiksi suoraan osoita, että nukahtamisen ongelmat johtuisivat digilaitteista. Taustalla voi olla useita muita huolia tai syitä, jotka olisi hyvä kyetä tunnistamaan, Hietajärvi sanoo.

KOHTI SOPIMISEN KULTTUURIA. Hietajärvi huomauttaa, että tavoitettavissa olemisen paine voi olla todellinen tai itse luotu tunne. Olisikin hyvä miettiä, onko tunne saanut alkunsa työyhteisössä vai onko se pikemminkin sosiaalinen, ihmisten keskenään synnyttämä.

− Jatkuva tavoitettavissa oleminen palvelee yleensä tietenkin työnantajan etua, ainakin lyhytkestoisesti. Pitkässä juoksussa se ei ole kuitenkaan hyvä asia ja voi johtaa työntekijän uupumiseen. Eikä se ole silloin enää kenenkään etu. Voidaan myös kysyä, onko se edes oikeudenmukaista. Yhtä lailla, jos taustalla on pelkoja omasta asemasta tai siitä, pysyykö kehityksessä mukana, olisi hyvä voida nostaa asioita keskusteluun yhteisön sisällä. Jokainen voi pyrkiä edistämään työyhteisössään kulttuuria, jossa asioista voidaan puhua ja sopia, Hietajärvi sanoo.

− Meidän kulttuurissamme yksilölle on pitkälti asetettu säätelemisvastuu digitaalisen median käytöstä. Yksilön tahdonvoima voi tästä lähtökohdasta olla koetuksella. Voidaankin kysyä, eikö vastuuta vallitsevista käytännöistä voisi enemmän siirtää sopimusten ja säädösten puolelle.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi Ranskassa on jo lainsäädännöllisesti vaikutettu siihen, mihin aikaan työsähköposteja saa lähettää. Voisiko meilläkin olla aikarajat, joiden jälkeen tai joita ennen yhteydenottoja ei tehdä? Hietajärvi suosittelee myös, että ihmisellä olisi erikseen työ- ja arkipuhelin.

IHMINEN ETUSIJALLE. Ihmisen aivot ovat hyvin mukautuvaiset ja tottuvat helposti vallitseviin käytäntöihin, vaikka siinäkin on toki rajoituksensa. Myös keskittymiskyky harjaantuu.

− Lähtökohtaisesti aivot eivät pidä keskeyttämisestä. Jos keskeytyksiä kuitenkin tulee esimerkiksi digitaalisen median viestien ja ilmoitusten kautta, harjaantuvat aivot siihenkin, jolloin niitä saattaa jopa odottaa. On viitteitä, että ihminen hakee tällöin keskeytyksiä työhönsä, jolloin siitä on tullut työntekoa häiritsevä tapa, Hietajärvi sanoo.

− Oma digitaalisen median käyttö kannattaa ottaa hallintaan ja rauhoittaa. Työyhteisöissä, ja ylipäänsä muiden ihmisten kanssa viestiessä, on pitkälti kyse asioiden puheeksi ottamisesta ja niistä yhdessä sopimisesta. Ihmiset ovat yleensä sallivampia ja myötätuntoisempia kuin kuvitellaan. Työyhteisössä ei tietenkään voida vaatia erikoiskohtelua vain jollekin, eli siksi yhteiset pelisäännöt olisi hyvä olla olemassa.

Olisiko perinteinen paperi ja kynä aivoille sitten digilaitteita parempi vaihtoehto? Hietajärven mukaan tavoite ratkaisee.

− Esimerkiksi mieleen painamisen suhteen ei ole yksiselitteisesti pystytty osoittamaan jompaakumpaa toista paremmaksi. Tekstin käsittelyssä digitaalinen laite on paljon nopeampi ja helpompi, mutta aivot pitävät myös käsin tekemisestä. Siitä ei kannata luopua.

− Tulevaisuuden suhteen toivoisin digitaalisuudelta internetin alkuaikojen optimismia. Nykyisellään esimerkiksi sosiaalinen media on alistettu voimakkaasti kaupallisuudelle. Olisi hyvä, jos se palvelisi enemmän ihmistä. Toivon, että tekoäly tulevaisuudessa auttaisi enemmän tätä päämäärää.

Jatkuva tavoitettavissa oleminen palvelee yleensä tietenkin työnantajan etua, ainakin lyhytkestoisesti.